TASORISTEYSTURVALAITTEIDEN TEKNISET TOIMITUSEHDOT

27.7.1999 1035/732/99 TASORISTEYSTURVALAITTEIDEN TEKNISET TOIMITUSEHDOT

II SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 1 1.1 Dokumentin tarkoitus... 1 1.2 Dokumentin soveltamisalue... 1 1.3 Vastuut... 1 1.4 Suomen rataverkolla käytettävien tasoristeyslaitosten erityispiirteitä... 1 1.5 Tärkeitä yleisiä vaatimuksia... 1 1.6 Määritelmät... 2 2 Tasoristeysturvalaitteiden toiminta, -vaatimukset, lajit ja tyypit... 3 2.1 Tasoristeysturvalaitteiden toiminta... 3 2.1.1 Perusasento... 3 2.1.2 Varoitus... 3 2.1.3 Automaattinen toiminta... 3 2.1.4 Käsinkäyttö... 4 2.1.5 Poistokytkimet... 5 2.2 Tasoristeysturvalaitteiden toimintavaatimukset... 5 2.3 Tasoristeysturvalaitteiden lajit liitynnän suhteen... 6 2.3.1 Asetinlaitteeseen liittyvät tasoristeysturvalaitteet... 6 2.3.2 Linjalaitokset... 7 2.4 Puolipuomilaitos... 7 2.5 Kevyen liikenteen puomilaitos... 7 2.6 Valo- ja äänivaroituslaitos... 7 2.7 Laituripolun valo- ja äänivaroituslaitos... 8 2.8 Huoltotien turvaaminen... 8 2.9 Tasoristeysturvalaitteet ja liikennevalot... 9 3 Käyttövarmuus... 10 3.1 Yleiset vaatimukset... 10 3.2. Luotettavuus, käytettävyys ja kunnossapidettävyys... 10 3.2.1. Yleistä... 10 3.2.2 Luotettavuus- ja kunnossapidettävyysarvot... 11 3.2.2.1 Tasoristeysturvalaitteiden keskuslogiikkaosa... 11 3.2.2.2 Käyttölaitteisto ja näyttötekniikka... 11 3.2.2.3 Ulkolaitteiden ohjaustietokoneet ja asetusosat... 11 3.2.2.4 Korjausajat... 11 3.2.2.5 Käyttöikä... 11 3.3. Turvallisuus... 11 4 Ympäristöolosuhteet... 12 4.1 Yleiset vaatimukset... 12 4.2 pren 50125-3:n mukaiset luokitusvaatimukset... 12 4.3 Käyttö... 13 4.4 Sähköiset ympäristöolosuhteet... 13 5 Laitteiston vaatimukset ja liitynnät... 14 5.1 Yleiset vaatimukset... 14 5.1.1 Sähköturvallisuusmääräysten, työturvallisuuden sekä juna- ja tieliikenneturvallisuuden asettamia vaatimuksia... 15 5.1.2 Yhdistetty kosketussuojaus ja kosketusjännitesuojaus... 15

5.1.3 Kosketussuojaus... 15 5.1.4 Kosketusjännitesuojaus... 15 5.1.5 Tasoristeysturvalaitteiden maasta erotetut virtapiirit... 16 5.1.6 Tilapäinen käyttömaadoituskytkin... 16 5.2 Logiikkaohjattu tasoristeysturvalaitos... 17 5.2.1 Ohjelmoitavalla logiikalla toteutetun tasoristeysturvalaitoksen vaatimukset... 17 5.2.1.1 Lähtökohta... 17 5.2.1.2 Varmistetut lähdöt... 17 5.2.1.3 Varmistetut tulot... 17 5.2.1.4 Ympäristölämpötila... 18 5.2.1.5 Opastimien vilkkuluku... 18 5.2.1.6 Laitoksen toiminta vikatilanteissa... 18 5.2.1.7 Opastinlamppujen valvonta... 18 5.2.1.8 Virransyöttö... 19 5.2.1.9 Ympäristöstä aiheutuvat häiriöt... 19 5.2.1.10 Ohjelmiston tarkastus... 19 5.2.1.11 Oikeudet ohjelmaan... 19 5.2.2 Logiikkakomponentit... 20 5.2.3 Ohjelmat... 20 5.3 Laitteiden aiheuttamat häiriöt ja yhteensopivuus... 21 5.3.1 Mekaaniset sekä sähkö- ja magneettikenttien aiheuttamat häiriöt... 21 5.3.2 Sähkömagneettinen yhteensopivuus... 21 5.3.3 Radiotaajuushäiriöt... 22 5.4 Järjestelmän toimintaedellytykset... 23 5.5 Tasoristeysturvalaitteiden ohjaus elektronisen asetinlaitteen yhteydessä... 23 5.6 Tasoristeysturvalaitteiden virtapiirit... 23 5.6.1 Virransyöttövirtapiirit... 23 5.6.2 Valvotut raideosuudet... 24 5.7 Viat ja häiriöt... 24 5.7.1 Käyttövika... 24 5.7.2 Käytöstä poisto... 24 5.7.3 Varmuusvika... 25 5.7.4 Läpisoitto... 25 5.7.5 Lamppuvika... 25 5.7.6 Verkkohäiriö... 25 5.7.7 Puomivika... 25 5.8 Liitynnät... 26 5.9 Tuotannon dokumentointi... 26 5.10 Laadunvarmistus... 26 5.11 Takuu... 26 5.12 Vastaanottotarkastusmenettely... 26 5.13 Vaatimusten täyttymisen todentaminen... 28 5.13.1 Tyyppihyväksytty laite... 28 5.13.2 Tyyppihyväksyttämätön laite... 28 6 Laitteet... 28 6.1 Laitteet tieliikennettä varten... 28 6.1.1 Tieopastimet... 28 6.1.2 Puomilaitteet... 28 6.1.2.1 Yleiset vaatimukset... 29 III

6.1.2.2 Rakenteelliset vaatimukset... 30 6.1.2.3 Ilmastolliset vaatimukset... 31 6.1.2.4 Syöttöjännitteet... 31 6.1.2.5 Eristystaso... 31 6.1.2.6 Varaosat ja tarvikkeet... 31 6.1.2.7 Koestus... 32 6.1.2.2 Rakenne... 32 6.1.2.2.1 Mekaaniset laitteet... 32 6.1.2.2.2 Sähköiset laitteet... 33 6.1.2.2 Rakenne... 33 6.1.3 Äänimerkkilaitteet... 34 6.1.3.1 Vaatimukset... 34 6.1.3.2 Rakenne... 34 6.2 Laitteet laitoksen automaattista toimintaa varten... 34 6.2.1 Akselinlaskenta... 35 6.2.2 Raidevirtapiirit... 35 6.2.3 Vakiosäätosilmukka... 35 6.2.4 Vaihteen kosketin... 36 6.3 Laitteet laitoksen käsin käyttöä varten... 36 6.3.1 Varoituspainike TR... 36 6.3.2 Varoituskytkin TK... 36 6.3.3 Poistopainike PP... 36 6.3.4 Poistokytkin P... 37 6.3.5 Käyttökytkin KK... 37 6.3.6 Palautuspainike PAL... 37 6.4 Laitetilan laitteet... 37 6.4.1 Hämäräkytkin... 37 6.4.2 Virransyöttölaitteet... 38 6.4.2.1 Rakenne... 38 6.4.2.2 Varavirtalaitteet ja varmennetun virransyötön laitteet... 40 6.4.2.3 Ohjaus- ja valvontavirtapiirit... 41 6.4.2.4 Sulakkeet... 41 6.4.2.5 Vaihtosuuntaaja... 41 6.4.2.6 Akusto... 42 6.4.2.6.1 Akuston kunnonvalvontajärjestelmä... 42 6.4.2.6.2 Akuston ylläpitovaraus... 42 6.4.2.6.3 Akuston valvonta varasyötön aikana... 43 6.4.2.6.4 Akuston pikavaraus... 43 6.4.3 Virransyötön valvontailmaisut... 44 6.5 Kaukovikailmaisinjärjestelmä... 44 6.6 Ohjaus- ja ilmaisinlaitteet... 45 6.7 Opastimet... 45 6.7.1 Raideliikenteelle... 45 6.7.1.1 Raideopastin... 45 6.7.1.2 Tasoristeysopastin... 45 6.7.1.3 Raideopastimen ja tasoristeysopastimen lamppujen valvonta... 45 6.7.1.5 Opastimien lamppuvirtapiirien tekniset vaatimukset... 46 6.7.1.6 Opastimien lamppujen tekniset arvot... 46 6.7.2 Maantieliikenteelle... 46 6.7.2.1 Tieopastin... 46 6.7.2.1.1 Vaatimukset... 47 IV

6.7.2.1.2 Rakenne ja asennus... 48 6.7.2.1.3 Lamppujen valvonta... 48 6.7.2.1.4 Lamppuvirtapiirien tekniset vaatimukset... 48 6.7.2.1.5 Lamppujen tekniset arvot... 48 6.7.2.2 Varoituskello... 48 7 Laitetilat... 49 7.1 Kojutyypit... 49 7.1.2 Kojun määrittely... 49 7.1.3 Kojun sijainti... 49 7.2 Asetinlaitetilassa oleva laitetila... 50 8 Viitteet... 51 Liite 1 Linjalla olevan logiikalla ohjatun varoituslaitoksen yleiskaavio... 52 Liite 2 Elektroniseen asetinlaitteeseen liittyvän logiikalla ohjatun varoituslaitoksen yleiskaavio... 53 Liite 3 Painikkeiden ja kytkimien merkinnät... 54 Liite 3 Tyyppihyväksytyt tasoristeysturvalaitostuotteet... 55 V

1 1 Yleistä 1.1 Dokumentin tarkoitus Tämän ohjeen tarkoitus on olla pohja niille vaatimuksille ja ohjeille, jotta tasoristeysturvalaitteet toimisivat asianmukaisella tavalla, kuten jäljempänä opastetaan. 1.2 Dokumentin soveltamisalue Tasoristeysturvalaitteiden teknisiä toimitusehtoja sovelletaan laitteistojen hankintaan, tarkastuksiin ja asennuksiin. Tasoristeysturvalaitteilla tarkoitetaan tässä asiakirjassa yksinomaan logiikkaohjattua laitosta. 1.3 Vastuut Ohjeen ylläpidosta vastaa Ratahallintokeskus, tekninen yksikkö. Ohjeen noudattamisesta vastaa jokainen asianosainen soveltamisalueen osatehtävissä. 1.4 Suomen rataverkolla käytettävien tasoristeyslaitosten erityispiirteitä Suomen rautateille on tyypillistä tasoristeysten suuri lukumäärä. Tasoristeyksiä on yli 4000 kpl, joista turvalaitteilla varustettuja noin lähes 1000 kpl. Ratakilometrejä on noin 5600 km. Oleellisiksi tavoitteiksi tasoristeysturvalaitteiden suunnittelussa on asetettu riittävä turvallisuustaso huomioiden kuitenkin, etteivät tasoristeysturvalaitteet saa tarpeettomasti haitata maantieliikennettä eikä junaliikennettä. Lisäksi automaatioasteen on oltava niin hyvä, ettei junasuoritusporrasta kuormiteta tarpeettomasti. 1.5 Tärkeitä yleisiä vaatimuksia Yhteenvetona tämän vaatimusspesifikaation sisällöstä voi todeta, että tasoristeysturvalaitteilta vaaditaan seuraavat yleiset päämäärät: Käytettävyys ja luotettavuus ovat hyvät, vähintään nykyistä korkeatasoista reletekniikkaa vastaavat; Turvallisuus täyttää yleiset turvalaitetekniikalle asetetut vaatimukset; Järjestelmärakenne ja siihen liittyvät tiedon- ja energiansiirtomenetelmät ovat yksinkertaisia ja selväpiirteisiä; Järjestelmän yleisrakenne on sellainen, että se on sovellettavissa sekä pienille että suurille varoituslaitoksille; Tasoristeysturvalaitteiden vaatima laitoskohtainen suunnittelu on yksinkertaista;

2 Tasoristeysturvalaitteet on yksikkörakenteinen, helposti huollettava ja vähän määräaikaishuoltoa vaativa. Valmistaja varautuu tarvittaessa antamaan testaus- ja vianetsintäapua; Järjestelmään sisältyy laaja itsediagnoosi kunnossapidon apuvälineeksi. Tasoristeysturvalaitteet on yhdistyneenä, tai se on voitava liittää keskitettyyn vikojen seuranta- ja rekisteröintijärjestelmään; Nykyisiä liikenteenhoidollisia käyttöperiaatteita ja muita liikenteenhoitoa koskevia ohjeita (esim ratapihojen liikennöimissäännöt) sovelletaan myös tasoristeysturvalaitteisiin (RHK:n junaturvallisuussääntö); Kaikki järjestelmärajapinnat ovat avoimia, ts. tasoristeysturvalaitteiden toimittajan on annettava täydelliset tiedot rajapintojen teknisistä ominaisuuksista, jotta em. liitynnät pääjärjestelmiin voidaan toteuttaa myös käytettäessä näissä toiminnoissa toisen laitetoimittajan laitteita. Esimerkkinä ovat ennen kaikkea asetinlaite- ja kauko-ohjausliityntä sekä keskitetty huoltojärjestelmärajapinta; Käyttöliittymät ovat suomenkielisiä; Rakentamiseen, kunnossapitoon ja käyttöön liittyvät dokumentit ovat suomenkielisiä. 1.6 Määritelmät RAMO:lla tarkoitetaan ratateknisiä määräyksiä ja ohjeita SAMO:lla tarkoitetaan sähköteknisiä määräyksiä ja ohjeita Tasoristeysopastin on junalle tarkoitettu 2-valoinen opastin. Tasoristeyslaitoksella tarkoitetaan tasoristeysturvalaitteita. Tasoristeysturvalaitoksella tarkoitetaan tasoristeysturvalaitteita. Tieopastimella tarkoitetaan maantieliikenteelle (tasoristeyksen yli) tarkoitettua 2- tai 3- valoista opastinta.

3 2 Tasoristeysturvalaitteiden toiminta, -vaatimukset, lajit ja tyypit Tasoristeysturvalaitteiden tarkoituksena on valo- ja soitto-opastein sekä automaattisesti laskeutuvien puomien avulla varoittaa tietä kulkevia tasoristeystä lähestyvistä junista tai tasoristeyksen kohdalla suoritettavista vaihtoliikkeistä. Tässä osassa kerrotaan yleiset tasoristeysturvalaitteiden toiminnat, toimintavaatimukset sekä kuvaukset ja vaatimukset tasoristeystyypeittäin. 2.1 Tasoristeysturvalaitteiden toiminta 2.1.1 Perusasento 2.1.2 Varoitus Osassa 2.1 kuvataan laitoksen toiminta erilaisissa käyttötilanteissa. Perusasennossa, kun tietä kulkevat saavat ylittää tasoristeyksen, näyttävät tieopastimet T1, T2 jne. valkoista hitaasti (30...39 krt/min) vilkkuvaa valoa tielle päin eivätkä varoituskellot soi. Puomit ovat ylhäällä. Varoitus junasta annetaan tietä kulkeville tieopastimien Tl, T2 jne punaisilla nopeasti vilkkuvilla valoilla ja samanaikaisella soitto-opasteella. Tarvittavan etusoittoajan 7-9 sekunnin kuluttua alkavat puomit laskeutua. Laskeutumisaika on noin 8 sekuntia. Samalla syttyy puomivarren valoyksiköihin vilkkuva valo. Puomien laskeuduttua alas voidaan haluttaessa myös varoituskellon soitto lopettaa. Puomien laskeuduttua alas asettuvat tasoristeysopastimet R1 ja R2 asentoon tasoristeyksen varoituslaitos on varoittanut riittävästi. Varoituksen loputtua puomit nousevat ylös automaattisesti. Puomien noustua vaakatasosta n. 60E:een kulmaan tieopastimien punaiset vilkkuvalot ja puomivarren valoyksiköt sammuvat. Varoituskellot sammuvat (mikäli niitä ei ole sammutettu aikaisemmin) heti, kun juna varaa tieosuuden. 2.1.3 Automaattinen toiminta 1 Tasoristeysturvalaitteet tehdään, mikäli teknisesti mahdollista, toiminnaltaan täysin automaattisiksi ja ainakin pääraiteiden kohdalta molempiin suuntiin kulkeville junille. Varoitus alkaa junan ensimmäisen pyöräparin tullessa laitoksen eristetylle raideosuudelle tai akselilaskenta-anturin kohdalle. Varoitus lakkaa automaattisesti junan viimeisen pyöräparin jättäessä tasoristeyksen kohdalla olevan eristetyn raideosuuden, akselilaskenta-anturin tai kiskosilmukan. 2 Jos juna jää varoituksen lakkaamisen jälkeen laitoksen toiminta-alueelle, alkaa varoitus n. 5 minuutin kuluttua uudestaan. Varoitus lakkaa, kun poistutaan laitoksen toimintaalueelta tai käytetään poistopainiketta, poistokytkintä tai käyttökytkintä. Eräissä laitoksissa varoitus ei ala uudestaan, vaikka juna jää laitoksen toiminta-alueelle. Tästä mainitaan piirustuksessa.

4 2.1.4 Käsinkäyttö Tasoristeysturvalaitteet voidaan asettaa varoittamaan myös käsinkäyttöisesti esim. vaihtotöiden aikana. Tarkoitusta varten asennetaan varoituspainikkeita TR ja varoituskytkimiä TK. Automaattinen varoitus saadaan tarvittaessa lakkaamaan poistopainikkeiden PP avulla. 1 Varoituspainikkeet TR (ON/EI) Tasoristeysturvalaitteet saadaan varoittamaan painamalla painiketta TR ON, jolloin painikkeen luona sekä ilmaisintaulussa/näytössä olevaan ilmaisimeen TR ON syttyy valo. Jos tasoristeyksen kohdalla on yksi raide, varoitus lakkaa automaattisesti, ja vastaavat ilmaisimet TR ON sammuvat junan ylitettyä tasoristeyksen. Tarvittaessa, esim. junan lähdön peruuntuessa, varoitus voidaan lopettaa myös painamalla painiketta TR EI. 2 Varoituskytkimet TK Tasoristeysturvalaitteet saadaan varoittamaan kääntämällä varoituskytkintä TK, jolloin vastaava ilmaisinvalo syttyy. Varoitus ei lopu automaattisesti, vaan se on lopetettava kääntämällä jälleen varoituskytkintä. Mikäli laitoksessa on useampia varoituskytkimiä, varoitus saadaan lakkaamaan kääntämällä jotakin näistä varoituskytkimistä, jolloin ilmaisinvalot sammuvat. 3 Poistopainikkeet PP (ON/EI) Eristettyjen raideosuuksien vaikutus laitoksen automaattiseen toimintaan esim. vaihtotöiden aikana saadaan poistetuksi painamalla painiketta PP ON, jolloin vastaaviin ilmaisimiin POISTO ON (painikkeen luona) ja POISTO ON (ilmaisintaulussa) syttyy punainen vilkkuva valo. Tällöin ei vastaavilla eristetyillä raideosuuksilla oleva juna aiheuta tarpeetonta varoitusta tasoristeyksessä. Laitos palautuu perusasentoon eli automaattiseksi, ja ilmaisimet sammuvat junan poistuttua eristetyltä raideosuudelta, joten siis poistopainiketta on käytettävä jokaista vaihtoliikettä varten erikseen. Tarvittaessa saadaan laitos automaattiseksi myös painamalla painiketta POISTO EI, jolloin poistoilmaisimet sammuvat. Vaihtotyön loputtua on painiketta PP ON painettava uudestaan n. 5 sekunnin ajan, jolloin ilmaisimen vilkkuva valo muuttuu pysyväksi. Tällöin junalla on aikaa 5 minuuttia poistua eristetyltä raideosuudelta, minkä jälkeen tasoristeysturvalaitteet palautuu automaattiseksi. 4 Palautuspainike PAL Jos tasoristeys- tai raideopastimilla varustettu laitos ei varoita eristetyssä raideosuudessa olevan vian vuoksi (raideopastimet ovat seis-asennossa ja ilmaisimessa POISTO on valo), saadaan varoitus alkamaan painamalla raideopastimen luona olevaa palautuspainiketta PAL (ilmaisin POISTO sammuu), jolloin puomien laskeuduttua myös raideopastimet asettuvat näyttämään opastetta paikallisluvat.

5 2.1.5 Poistokytkimet Kaksi- tai useampiraiteisilla radoilla käytetään erilliseen kaappiin kojun seinälle sijoitettuja poistokytkimiä Pl, P2 jne, joilla laitos voidaan vastaavan raiteen osalta poistaa käytöstä toiminnan tapahtuessa muilla raiteilla normaalisti. Poistokytkimiä käytettäessä syttyy vastaavat ilmaisinvalot. Mikäli raide on varustettu reletekniikkaa olevalla suojastuksella, asettuvat vastaavan raiteen suojastusopastimet seis-asentoon. Poistokytkimiä on käytettävä esim. ratatöiden aikana, jotta tieliikenteelle ei aiheutettaisi tarpeetonta haittaa. Toimenpiteestä on ilmoitettava junasuorittajalle tai kauko-ohjaajalle. Mikäli juna lähestyy tasoristeystä raidetta pitkin, jonka osalta automatiikka on poistettu, laitos asetetaan varoittamaan varoituskytkimen avulla. Ratatöiden päätyttyä laitos palautetaan automaattiseksi kääntämällä jälleen poistokytkintä, jolloin ilmaisinvalo sammuu. Toimenpiteestä ilmoitetaan junasuorittajalle tai kauko-ohjaajalle. Kun halutaan poistaa yksitai useampiraiteisella radalla koko laitos käytöstä, käytetään käyttökytkintä KK. 2.2 Tasoristeysturvalaitteiden toimintavaatimukset Tasoristeysturvalaitteilta vaaditaan, että varoitus alkaa suurimmilla junanopeuksilla n. 20...30s ennen junan saapumista ylikäytävälle; varoitus loppuu junan ylitettyä kokonaan tasoristeyksen; laitoksen toiminta-alueella seisova juna ei mikäli mahdollista aiheuta varoitusta; mikäli toiminta-alueella on samanaikaisesti kaksi tai useampia junia, niiden kunkin vaikutus laitoksen toimintaan on toisistaan riippumaton; laitteissa sattuvat viat ilmaisevat itsensä. Näistä vaatimuksista johtuen suunnitellaan tasoristeysturvalaitteet yleensä siten, että laitteet toimivat automaattisesti molempiin suuntiin kulkeville junille; kaksi- tai useampiraiteisilla radoilla jokaisen raiteen laitteiden toiminta on toisestaan riippumaton; mikäli tasoristeyksen lähellä on ratapiha, jossa junat seisovat, joudutaan automatiikka poistamaan tarvittaessa; mikäli tasoristeyksen lähellä ennen risteystä on junaliikenteen opastimia, joudutaan niistä järjestämään riippuvuus tasoristeysturvalaitteisiin; tarvittaessa voidaan käyttää myös käsinohjausta varoituksen aloittamiseen ja lopettamiseen;

6 toimintavarmuuden takaamiseksi käytetään tärkeimmissä virtapiireissä ns. lepovirtaperiaatetta. Suomessa ei tasoristeysturvalaitteiden yhteydessä yleensä käytetä ns. junaopastimia, jotka näyttävät veturinkuljettajalle, toimiiko tasoristeyslaitos vaiko ei. Täten siis laitteiden toimintavarmuudelle asetetaan erittäin suuret vaatimukset. Vain sellaisilla rataosuuksilla, joilla junien nopeus on pieni # 50 km/h, esim. satamaradoilla, on tasoristeyslaitosten yhteydessä opastimet myös junia varten. Automaattisesti toimivissa tasoristeysturvalaitteissa käytetään tasoristeysopastinta junille. Opastin näyttää normaalitilassa yhtä valkoista valoa. Kun varoituslaitos on varoittanut riittävästi ja puomit ovat alhaalla, syttyy myös toinen valkoinen valo. 2.3 Tasoristeysturvalaitteiden lajit liitynnän suhteen Tasoristeysturvalaitteet jaetaan liityntänsä suhteen: asetinlaitteeseen liittyviin ja linjalaitoksiin, jotka toimivat itsenäisinä tasoristeysturvalaitteina. Molemmat lajit sisältävät kohdan 2.4 mukaiset tasoristeysturvalaitteet. 2.3.1 Asetinlaitteeseen liittyvät tasoristeysturvalaitteet Asetinlaitteeseen tai suojastukseen liittyvät tasoristeysturvalaitteet liitetään toimintansa, ohjauksensa ja ilmaisujen osalta asetinlaitteen toimintoihin, ja niitä varten tarvittavat laitteet yhdistetään asetinlaitteen laitteistoon. Asetinlaitteen tasoristeysturvalaitteiden ohjausosan on annettava erikseen hankittavien puomi-, tieopastin- ja varoituskellolaitteiden tarvitsema ohjaustieto. Tämä ohjaustieto on fail-safe-lepovirtaperiaatteella toteutettu, ohjausreleet ovat vetäneessä asennossa laitoksen ollessa perustilassa ts. kun se ei hälytä. Kun tasoristeysturvalaitteet rakennetaan asetinlaitteen yhteyteen, tulee yleensä mukaan moninaisia toimintoja ja riippuvuuksia sekä lisälaitteita, joilta osin kyseinen laitos poikkeaa linjalaitoksesta: monitorin ilmaisut junasuorittajan toimistossa, varoituskytkimet ja -painikkeet vaihteilla, kulkutieriippuvuudet, releasetinlaitteen yhteydessä Er-releet sekä TRR3-ryhmä asemalla, miehittämätön käyttö. Asetinlaitteeseen liittyvät tasoristeysturvalaitteet kuvataan asiakirjassa Elektronisen asetinlaitteen vaatimukset RHK 1232/732/97 kohta 8.9.

7 2.3.2 Linjalaitokset Linjalaitokset toimivat täysin itsenäisesti, joten niillä ei ole mitään riippuvuuksia. Niihin saattaa liittyä: linjavaihteita, joita ohjataan poistopainikkeilla (PP), vaihteenkosketin, tasoristeysopastin. 2.4 Puolipuomilaitos Puolipuomit estävät radalle pääsyn oikeanpuoleista ajokaistaa pitkin, mutta eivät estä radalta poispääsyä. Puolipuomilaitoksiin liitetään myös aina valo-opastimet ja varoituskellot. Valoopastimen valo muuttuu punaiseksi varoituksen alkaessa ja kellot alkavat soida. Puomien laskeutuminen alkaa ns. etusoittoajan kuluttua ja samalla syttyy puomivarren valoyksiköihin vilkkuva valo. Puomin laskeutumisaika on n. 8 sekuntia ja etusoittoaika 7...9 sekuntia. Kellojen soitto lopetetaan junan etuosan saavuttua tasoristeykseen. Puolipuomit lähtevät nousemaan junan jättäessä tieosuuden. Valo-opastimet ja puomivarren valot pysyvät punaisina niin kauan, kunnes puomit ylösnoustessaan ovat saavuttaneet n. 60E:n kulman. Puomin varteen asennetaan valo-yksiköitä, jotka näyttävät tielle päin punaista vilkkuvaa valoa puomien ollessa liikkeessä tai alas laskettuina. Puomin varren päähän lisäksi asennetaan valo-yksikkö, joka näyttää keltaista vilkkuvaa valoa radalle päin puomien ollessa alas laskettuina. Puomin varsi päällystetään heijastuskalvolla vuorottain puna-keltaisin 500 mm levein raidoin. Puolipuomi tehdään sellaiseksi, että puomi ei aiheuta siihen törmäävälle ajoneuvolle suurta vastusta, vaan antaa periksi murtopultin tms. murruttua. Puomilaitteessa on kitkakytkin, joka luistaa, jos esim. puomi on laskeutunut ajoneuvon päälle. Puolipuomin asennus- ja säätömitat ovat ohjeessa Ratatekniset ohjeet ja määreet, 379/732/98, osa 6 Turvalaitteet, liite 26 ja 27. Kuva 2.5:1 esittää erästä puolipuomilaitosta. 2.5 Kevyen liikenteen puomilaitos Kevyen liikenteen väylä on usein ajotien vieressä ja liittyy tällöin puolipuomilaitokseen. Kevyen liikenteen väylällä puomit ovat kokopuomeja, jotka sulkevat koko väylän. Toiminta on sama kuin puolipuomilaitoksessa, paitsi puomien laskeuduttua alas kellojen soitto loppuu. Kuva 2.5:1 esittää kevyen erästä kevyenliikenteen puomilaitosta. 2.6 Valo- ja äänivaroituslaitos Varoituslaitteina ovat valo-opastimet, joissa on yksi tai kaksi punaista valoa ja yksi valkoinen valo sekä varoituskellot.

8 Valo-opastimen punainen valo syttyy ja valkoinen valo sammuu sekä varoituskello alkaa soida laitoksen varottaessa lähestyvästä junasta. Kuva 2.5:1 Kevyen liikenteen puomilaitos Myös voidaan tarvittaessa käyttää erillistä opastinta, jonka teksti 2 junaa-tåg valaistaan tällaisissa tapauksissa. 2.7 Laituripolun valo- ja äänivaroituslaitos Varoituslaitteina on vain punaisia valo-opastimia sekä varoituskellot (tai sireenit). Kuva 2.7:1 Laituripolun valoja äänivaroituslaitteet 2.8 Huoltotien turvaaminen Tasoristeyksen sulkemiseen käytetään portteja tai puomeja, joiden lukituksen sähköinen valvonta on liitetty asetinlaitteen tai muun turvalaitteen piiriin. Perusasentona portit ovat kiinni tai puomit alhaalla. Kuva 2.8:1 esittää huoltotien turvaamisen porttiversiona.

9 Kuva 2.8:1 Huoltotien turvaaminen 2.9 Tasoristeysturvalaitteet ja liikennevalot Tasoristeyksen sijaitessa liikennevalojen ohjaamassa tienristeyksessä joudutaan molempien laitosten ohjaukset liittämään yhteen. Tasoristeysturvalaitteissa käytetään puomeja, tasoristeysopastimia, kelloja sekä tieopastimia. Liikennevaloissa ei ole varavoimajärjestelmää, joten verkkohäiriön sattuessa opastimet ovat pimeänä. Yhteisessä laitoksessa tasoristeysturvalaitteet ohjaavat määrättyjä radan yliohjaavia tieopastimia.

10 3 Käyttövarmuus Tässä osassa kerrotaan vaatimuksista, joilla parannetaan ja ylläpidetään käyttövarmuutta. 3.1 Yleiset vaatimukset ENELE:in normissa pren 50126 on annettu ohjeet käyttövarmuusvaatimusten määrittämiseksi, todentamiseksi ja dokumentoimiseksi. Käyttövarmuus (Dependability) muodostuu neljästä osa-alueesta: luotettavuus (reliability), käytettävyys (availability) kunnossapidettävyys (maintainability) turvallisuus (safety) Normi pren 50129 käsittelee turvallisuusjärjestelmien tarkastamista ja hyväksymistä. Normi pren 50128 määrittelee menettelytavat ja tekniset vaatimukset ohjelmoitavien turvallisuusjärjestelmien kehittämiselle. Normit pren 50159-1 ja pren 50159-2 käsittelevät turvallisuusriippuvaista tiedonsiirtoa suljetussa ja avoimessa tiedonsiirtojärjestelmissä. 3.2. Luotettavuus, käytettävyys ja kunnossapidettävyys 3.2.1. Yleistä Järjestelmässä on pyrittävä mahdollisimman suureen luotettavuuteen ja käytettävyyteen. Turhia pysäytyksiä vikojen vuoksi on pyrittävä välttämään. Esimerkiksi lyhytaikaiset virheelliset tulotiedot eivät saisi johtaa järjestelmän pysäyttämiseen vaan elpyminen pitäisi toteuttaa uudella tulotietojen luvulla. Prosessorijärjestelmän vikojen pitää aina johtaa välittömästi toiminnan pysäyttämiseen ainakin viallisen prosessorin osalta. Käytettävyyden parantamisella tähdätään ns. vaarattomien vikojen aiheuttamien toimintakatkosten eliminoimiseen. Täten oikean toimintastrategian valinta riippuukin ko. sovellutuskohteesta ja sen asettamista toimintavaatimuksista. Laitteiston suunnittelussa on otettava jo alkuvaiheessa huomioon kunnossapidon ja korjaustoiminnan tarpeet. Sen lisäksi, että laitteisto itse toteaa olevansa tietyin osin viallinen, täytyy laitteisto saada mahdollisimman nopeasti toimintakuntoon. Itsediagnoosia käyttämällä pystytään monimutkaisiakin järjestelmiä huoltamaan ja korjaamaan nopeasti ja pienin laiteresurssein. Lisäksi työn voi tällöin suorittaa henkilö, joka ei välttämättä tunne perinpohjin järjestelmän toimintaa. Laitteisto on suunniteltava niin, että se tarvittaessa pystyy helposti kommunikoimaan muiden turvalaitteiden ja liikennevalojen kanssa ja näin toimimaan esimerkiksi yhtenä osana suuremmasta ohjaus- ja valvontajärjestelmästä.

11 3.2.2 Luotettavuus- ja kunnossapidettävyysarvot 3.2.2.1 Tasoristeysturvalaitteiden keskuslogiikkaosa Laitteelle sallitaan totaalinen toimintakatkos keskimäärin kerran 25 vuoden aikana 12 tunnin korjausajalla. Keskimääräinen vikaväli (MTBF) on siten noin 2,2 x 10 5 h korjausajan (MTTR) ollessa 12 h. 3.2.2.2 Käyttölaitteisto ja näyttötekniikka Totaalisen käyttökatkon vikaväli on sama kuin edellä, eli 2,2 x 10 5 h, joka vastaa 25 vuotta. Osittaisia katkoksia sallitaan kerran vuodessa. Tällöin katkos saa koskea vain osaa käyttöpaikkoja tai osaa ilmaisuja. 3.2.2.3 Ulkolaitteiden ohjaustietokoneet ja asetusosat Tietokoneita ei varusteta redundanssilaitteistolla. 3.2.2.4 Korjausajat Järjestelmän viankorjausta on helpotettava itsediagnostiikkajärjestelmällä. Sallittu korjausaika 12 h (MTTR) sisältää huoltohenkilökunnan matkustusajan laitteen luo. Tehokas korjausaika (MaxTFR) saa olla korkeintaan luokkaa kymmeniä minuutteja. 3.2.2.5 Käyttöikä Tasoristeysturvalaitteille on taattava käyttöiäksi 25 vuotta (Useful Life) siltä osin, että varaosien saatavuus on turvattu täksi ajaksi. Varaosien ei välttämättä kuitenkaan tarvitse olla samaa tyyppiä kuin alkuperäiset osat, mutta niiden on oltava yhteensopivia, ja niiden on täytettävä alkuperäisille osille asetetut vaatimukset. Alkuperäisen ohjelmiston on oltava uudessa laitteistossa käyttökelpoinen ilman sellaisia muutoksia, joilla voisi olla vaikutusta turvallisuuteen. 3.3. Turvallisuus Laitteiston on oltava ennen kaikkea turvallinen. Laitteistolta vaaditaan turvallisuuden lisäksi myös luotettavuutta ja käytettävyyttä. On huomattava, että turvallisuus on vastakkainen luotettavuuden ja käytettävyyden kanssa. Turvallisuudella pyritään ns. vaarallisten vikojen (turvallisuusvikojen) eliminoimiseen, tavallisesti luotettavuuden ja käytettävyyden kustannuksella. Pääsääntönä on, että radoilla noudatetaan korkeinta turvallisuusluokkaa (luokka 4, Target Safety Integrity Level). Poikkeama tästä ilmoitetaan hankkeen tarjouskyselyssä.

12 4 Ympäristöolosuhteet Tässä osassa esitetään vaatimukset ympäristön aiheuttamien haittavaikutusten torjumiseksi. 4.1 Yleiset vaatimukset Tasoristeysturvalaitteiden kaikkien osien ja komponenttien materiaalin ja rakenteen on oltava sellainen, että ne säilyvät vikaantumattomina ja toimintakuntoisina kuljetuksen, varastoinnin ja asennuksen aikaisissa ympäristöolosuhteissa. Samoin niiden on pysyttävä käyttökuntoisina ja vikaantumattomina laitteiston käytön aikana laitteen käyttöpaikalla esiintyvissä ympäristöolosuhteissa. Laitteet joutuvat kuljetuksen, varastoinnin, asennuksen ja käytön aikana ympäristöolosuhteista johtuviin rasituksiin, joita aiheuttavat: ilmastolliset olosuhteet, mekaaniset olosuhteet, kemiallisesti vaikuttavat aineet, mekaanisesti vaikuttavat aineet, sähkömagneettiset olosuhteet. Rasitusten samanaikaisesta esiintymisestä voidaan todeta, että esim. lämpötilojen, ilmanpaineiden, mekaanisten ja sähkömagneettisten rasitusten ääriarvot voivat esiintyä samanaikaisina. Vaatimukset perustuvat ENELE:in normiin pren 50125-3. 4.2 pren 50125-3:n mukaiset luokitusvaatimukset korkeusluokka: A2 ilmastoluokka: T2 junan aiheuttama tuulivaikutus: q = 0,76 kn/m 2 (tuulennopeus 35 m/s) jäänmuodostus ja irtoaminen: huomioitava ilmansaasteet: huomioitava tieliikenteen aiheuttamat vaatimukset (pöly, suola jne): huomioitava tärinä: huomioitava

13 4.3 Käyttö Käytössä olevan tasoristeysturvalaitteiden osat sijaitsevat osa laitetiloissa (building, container), joissa on sisätilojen olosuhteet, osa ulkona kaapeissa, kojuissa (cubicle) tai suoraan ulkoilmassa kaapin seinään, erilliseen mastoon tai suoraan kiskoon kiinnitettyinä (equipment housing). Laitetiloihin sijoitettavien laitteiden tulee toimia turvallisesti ilman erillisiä ilmastointilaitteita. Tämä koskee sekä ohjaamotilojen näyttöjä ohjauslaitteita että laitetiloissa sijaitsevia tasoristeysturvalaitteiden laitteistoja. 4.4 Sähköiset ympäristöolosuhteet Laitteet voivat joutua ulkopuolisten laitteistojen sähkömagneettisten vaikutusten alaiseksi, samoin ilmastolliset ylijännitteet saattavat vaarantaa laitteiden toimintaa. Laitteiden tulee olla suojattuja, niin ettei sähköistyksen ajojohdon syöttöjännite (25 kv, 50 Hz), paluukiskon virta eikä virroittimen kipinöinti esim. ajojohtimeen kertyneen huurteen vuoksi aiheuta laitteille toimintahäiriöitä tai komponenttien tuhoutumista. Ajojohdin sijaitsee pahimmassa tapauksessa vain muutaman metrin etäisyydellä käyttölaitteista tai laitetiloista. Lähistöllä sijaitsevat muut mahdolliset yleisen sähköverkon suurjännitelaitteistot, radiolähettimet tai junien kulunvalvonta eivät myöskään saa häiritä tai vaarantaa laitteiden toimintaa. Ilmastolliset salamaniskut voivat aiheuttaa laitteisiin ylijännitteitä joko suoran tai kauempana tapahtuneen salamaniskun aiheuttaman potentiaalieron vaikutuksesta. Potentiaalierot voivat muodostua tele-, vahvavirta- (verkkoliityntä) tai turvalaitekaapelin ja laitteiston välille. Näiden aiheuttaman vaaran ja laitteiston rikkoutumisen torjumiseksi on laitteisto suojattava tehokkailla ja nopeilla ylijännitesuojilla. Samoin on laitteiden maadoituksen oltava siten suunniteltu, että herkkien laitteiden osalle ei voi jäädä vaarantavia jäännösjännitteitä ylijännitesuojauksen toimiessa. Normissa pren 50124-2 on annettu ohjeita laitteiston suojaamiseksi salamaniskuilta.

14 5 Laitteiston vaatimukset ja liitynnät Tässä osassa kuvataan tasoristeysturvalaitteiden fyysisten laitekokonaisuuksien vaatimuksia, joita kohdistuu rakentamiseen, asentamiseen ja huoltoon. 5.1 Yleiset vaatimukset Tasoristeysturvalaitteiden virransyöttöjärjestelmän, laitteiden ja komponenttien on oltava rakenteeltaan ja toiminnaltaan Suomen Sähköturvallisuusmääräysten mukaisia. Määräykset pohjautuvat EU-direktiiveihin. Näissä määräyksissä, ohjeissa ja suosituksissa on määritelty se turvallisuustaso, mikä edellytetään käytettäviltä sähkölaitteilta. Laitteistot on suunniteltava ja tehtävä niin, että kaikessa kojeistojen ja laitteiden rakentamisessa, käyttämisessä ja kunnossapidossa voidaan ottaa huomioon sekä sähkötyöturvallisuusmääräykset (mm. SETI A5 ja Työturvallisuusohjeet VR 2752) että junaturvallisuusmääräykset. Rakentamisessa noudatetaan määräyksiä ja ohjeita niin, että kaikki hengen, terveyden tai omaisuuden vaara vältetään eikä häiritä ympäristöä ja junaliikennettä. Määräyksiä ja hyviä työtapoja on noudatettava laitteiden suunnittelussa, asentamisessa ja koestuksessa sekä käyttöönotossa. Samoin on laitteiden täytettävä ergonomiaa ja työsuojelua koskevat määräykset. Laitteiden kannalta tärkeimmät noudatettavat EU-direktiivit ovat pienjännite (73/23/EE ja 93/68/EE) ja EM-direktiivit (89/336/ETY, 92/31/ETY ja 93/68/ETY). Tarvikkeiden ja laitteiden on oltava RHK:n tyyppihyväksymiä ja EU-alueella auktorisoidun tarkastuslaitoksen tarkastamia. Laitteiden on oltava voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviä. Asennuksissa noudatetaan IE:n sekä ENELE:n määräyksiä ja suosituksia. Laitteistojen rakenteen ja asentamisen on täytettävä seuraavien sähkölaite-standardien vaatimukset: 1 IE-standardit: IE 60-1, IE 112, IE 364, IE 449, IE 507, IE 664-1, IE 947-1 2 EU-direktiivit: LVD, EM, MD 3 ENELE-standardit pren 50081-1, pren 50082-1, EN 50082-2, EN 50091, prenv 50.121, pren 50123-5, EN 50124, pren 50272-2, EN 55016, EN 60099-1, EN 60204, EN 60439, EN 60529, EN 60742, EN 60947-1, EN 60950, HD 384, HD 540.3, HD 625.1 4 Suomalaiset SFS-EN-standardit 5 Suomessa voimassa olevat Sähköturvallisuusmääräykset 6 SFS-standardit. Järjestelmän rakenteelta, toiminnalta ja suojaukselta vaaditaan, etteivät häiriöt (esim. sähkökatkos, oikosulku, maasulku, telineoikosulku, sähköistyksen ajo- tai paluuvirta) aiheuta junaturvallisuutta ja tieliikennettä vaarantavia toimintoja.

Suojausten on oltava selektiivistä. Vikatapauksissa järjestelmästä irrotetaan pois ainoastaan se virtapiiri, missä vika on syntynyt. Kaikkien asennettavien laitteiden on täytettävä EM-direktiivin mukaiset häiriösuojavaatimukset (yhteensopivuusvaatimukset). 15 5.1.1 Sähköturvallisuusmääräysten, työturvallisuuden sekä juna- ja tieliikenneturvallisuuden asettamia vaatimuksia Sähkökojeiden ja -laitteiden suojaustapana on käytettävä jotain A2-94 (Sähkötarkastuskeskus) osa 4 suojausmenetelmää. Laitteiston eri osien suojaus sähköiskulta on järjestettävä soveltuvin osin kosketussuojausta ja/tai kosketusjännitesuojausta käyttäen. Tasoristeysturvalaitteiden suojaustapana käytetään sekä kosketussuojausta että kosketusjännitesuojausta. 5.1.2 Yhdistetty kosketussuojaus ja kosketusjännitesuojaus Käytettäessä yhdistettyä kosketussuojausta ja kosketusjännitesuojausta (A2-411) sähkölaitteiden on toimittava IE 449 mukaisilla pienoisjännitteillä SELV ( Safety Extra Low Voltage ) tai PELV ( Protective Extra Low Voltage ). Nimellisjännite voi olla korkeintaan 50 V A tai 120 V D. Muuntajien tulee täyttää standardin SFS-EN 60742 vaatimukset. Sovellettuna voidaan käyttää myös toiminnallista pienoisjännitejärjestelmää, FELV-järjestelmää ( Functional Extra Low Voltage ). 5.1.3 Kosketussuojaus Tässä suojaustavassa eristetään jännitteiset osat käyttämällä suojuksia, kotelointia ja esteitä estämään jännitteisten osien tahaton koskettaminen (A2-412). Kosketussuojausmenetelmän mukaista suojausta parannetaan vikavirtasuojakytkimellä. Vikavirtasuojakytkintä käytetään lisäsuojauksena antamaan lisäsuojausta esim. eristyksen pettäessä. 5.1.4 Kosketusjännitesuojaus Kosketusjännitesuojaus toteutetaan joko syötön automaattisen poiskytkennän avulla tai käytetään luokan II sähkölaitteita tai suojaerotettua virtapiiriä (A2-413). Syötön automaattinen poiskytkennän on tapahduttava (IE 479) siten, että jännitteisen osan ja jännitteelle alttiin osan (suoja- tai PEN-johtimen) välisen vian aikana ei esiinny

vaihtojännitteellä yli 50 V tai sykkeettömällä tasajännitteellä yli 120 V kosketusjännitettä niin kauan, että siitä aiheutuisi henkilöön kohdistuvia fysiologisia vaikutuksia. Maasta erotetussa (kelluvassa) järjestelmässä on käytettävä maavikailmaisinlaitetta, jolla kontrolloidaan eristystasoa maan (päämaadoituskiskon) ja kelluvien jännitepotentiaalien välillä. Jos yli 50 V:n vaihtojännitteistä virtapiiriä ja sen jännitteelle alttiita osia ei voida tai haluta maadoittaa, virtapiiriä on syötettävä EN 60742 normin mukaisella suojaerotusmuuntajalla, ja piiri on varustettava maavikailmaisinlaitteella. Maasta erotetussa järjestelmässä on käytettävä seuraavia valvonta- ja suojalaitteita: eristystilan valvontalaitteita ylivirtasuojia vikavirtasuojakytkimiä Maasta erotetun järjestelmän eristystilan valvontalaitteen on annettava näkyvä hälytys ensimmäisen eristysvian tapahduttua jännitteisestä osasta jännitteelle alttiiseen osaan tai maahan. Hälytys (summahälytyksenä) näkyy kojun ulkoseinällä olevassa ilmaisinlampussa ja käyttökeskuksessa. Näkyvän hälytyksen tulee olla voimassa niin kauan kuin vika on päällä. Syöttöä ei kytketä pois ensimmäisen eristysvian tapahduttua. Mikäli kuitenkin samassa piirissä tapahtuu toinen vika ennen kuin ensimmäinen on poistettu, toisen vian pitää aiheuttaa automaattisesti virtapiirin katkaisu. Alle 50 V A tai alle 120 V D maadoittamattomat SELV-virtapiirit (esim. 60 V, 48 V, 24 V sekä raidevirtapiirien ja opastinlamppujen muuntajat) on syötettävä EN 60742 normien mukaisten suojajännitemuuntajien kautta ja varustettava maavikailmaisinlaitteilla. 16 5.1.5 Tasoristeysturvalaitteiden maasta erotetut virtapiirit Laitoksen toimintaa suoraan palvelevien kojeiden ja laitteiden sähkö syötetään erotusmuuntajien kautta (juna- ja henkilöturvallisuussyistä). Laitoksen päävirtapiiri erotetaan galvaanisesti syöttävästä verkosta. Maasta erotetaan mm. seuraavat virtapiirit: relevirtapiirit, raidevirtapiirit, opastinvirtapiirit ja ohjauspainikkeiden virtapiirit. Mikäli järjestelmä edellyttää maasta eristettyjen kojetelineiden käyttöä, on niiden eristystilan valvontaa varten oltava oma maavikailmaisinlaite. Eri virtapiirien maavikojen hälytysilmaisimet sijoitetaan virransyöttölaitteiden yhteyteen. Summahälytys siirretään käyttökeskukseen, jos rata on kauko-ohjattu. Näkyvän hälytysilmaisun on oltava voimassa niin kauan kuin vika on olemassa. 5.1.6 Tilapäinen käyttömaadoituskytkin Kaikki laitoksen laitetilasta (virransyöttölaitteistosta) syötetyt käyttömaadoittamattomat virtapiirit varustetaan yhteisellä, maadoitusasentoon lukittavalla käyttömaadoituskytkimellä, jolla kaikki maadoittamattomat virtapiirit voidaan tilapäisesti (asennus- ja kunnossapitotyön ajaksi) käyttömaadoittaa.

17 5.2 Logiikkaohjattu tasoristeysturvalaitos 5.2.1 Ohjelmoitavalla logiikalla toteutetun tasoristeysturvalaitoksen vaatimukset 5.2.1.1 Lähtökohta Elektronisen tasoristeysturvalaitteiden on toteutettava toiminnat, jotka sisältyvät nykyiseen releryhmillä (TRR4, TRO3, TRPT2) toteutettuun tasoristeysturvalaitokseen (piir.no 4904 211 11200, Tasoristeyksen puolipuomilaitos), ellei tässä tekstissä toisin ilmoiteta tai vaadita. Oleellisena poikkeuksena toimintaan on suuntareleiden toimintaa vastaava kytkentä, joka toteutetaan sisäisellä logiikalla ilman ulkopuolisten suuntareleiden käyttömahdollisuutta. 5.2.1.2 Varmistetut lähdöt Jos laite vikaantuu tavalla, joka uhkaa varmistettujen lähtöjen ohjautumisen päälle jatkuvasti, on laitos ajettava alas tai suoritettava normaali jatkuva hälytys. Varmistettuja lähtöjä ovat: valkoisten opastinlamppujen ohjaus, puomien magneettikytkimet, puomien ylösajokontaktorit, mahdolliset tasoristeys- ja raideopastinohjaukset, mahdolliset kulkutieriippuvuuksiin liittyvät releet, Liikennevalojärjestelmien yhteydessä käytetään testaavia lähtöjä, jotka eivät voi vikaantua tilaan 1. Puomien ylösajokontaktorien ohjaus on toteutettava siten, että kontaktorien kiinnihirttämisestä huolimatta puomien laskeutuminen voidaan varmistaa. 5.2.1.3 Varmistetut tulot Tärkeät hälytykseen vaikuttavat tulot on johdettava sisään lepovirtaperiaatteella siten, että energiaton tulo aiheuttaa hälytyksen. Tulojen reagointi ohjaukseen on ohjelmallisesti varmistettava ja reagoimattoman tulon löytymisen on aiheutettava alasajo tai jatkuva hälytys. Raidevirtapiiritiedot ja mahdolliset kulkutie- ja vaihderiippuvuudet on lisäksi johdettava sisään kahdennettuna, jolloin toisen tai molempien ohjauksien puuttumisen on aiheutettava hälytys. Poisto-ohjaustieto on johdettava sisään kahdennettuna, joista toinen tulo on käänteinen. Tulotietojen ristiriidan on aiheutettava alasajo tai hälytys. Laitoksissa, joissa on kulkutieriippuvuus hälyttämisestä ja puomien ala-asennosta, on puomien ala-asennon koskettimet vietävä sisään kahdennettuna. Liikennevalojärjestelmien yhteydessä käytetään testaavia tuloja, jotka eivät voi vikaantua tilaan 1.

18 5.2.1.4 Ympäristölämpötila Vaadittu laitoksen varman toiminnan lämpötila-alue on 0E...+55E. Jos lämpötila laitetilassa muuttuu rajojen ulkopuolelle ja tästä aiheutuu toiminnalle häiriötä, on laitoksen mentävä ehdottomasti turvalliseen tilaan. 5.2.1.5 Opastimien vilkkuluku Vilkkuluvuksi hyväksytään 30/60 (-0%, +30%) kertaa minuutissa. 5.2.1.6 Laitoksen toiminta vikatilanteissa Laitevikojen on aiheutettava hälytys tai alasajo. Varmistettujen lähtöjen tai tulojen testauksen osoittaessa vikaa tai minkä tahansa logiikkaosan toiminnan pysäyttävän vian jälkeen on laitos saatettava seuraavanlaiseen tilaan (alasajo): punaisten lamppujen varalangat sytytetään; puomit laskeutuvat magneettikytkimen ja ylösajokontaktorin kytkeytyessä virrattomaksi asentoon, joka on ilmoitettu ohjeessa Ratatekniset määräykset ja ohjeet, RHK 379/732/98", kohta 6.8.3.2.2 ; vikailmaisu ohjataan virrattomaksi (luokka 1, katso seuraava kappale); VIKA-ilmaisulamppu sytytetään; mahdolliset tasoristeys- ja raideopastimet sammutetaan. Muualle siirrettävää vikailmaisua varten laitteessa on oltava kolme lähtöä, jotka johtamattomina ollessaan (lepovirtaperiaate) ilmaisevat seuraavat vikaluokat: 1 kiireellinen vika (pitkä hälytys, alasajo, puomiviat, MS laukeamiset, vaihtosuuntaajavika) 2 verkkovika, virransyöttövika 3 lamppuvika Mahdollisuuksien mukaan on käyttökytkimellä voitava vikatilanteessa kytkeä laitos pois käytöstä, jolloin opastinvalojen on sammuttava, puomit vietävä yläasentoon ja vikailmaisut ohitettava. Laitteessa on oltava riittävä vikadiagnostiikka ja ilmaisut viallisen rakenneosan paikallistamiseksi. 5.2.1.7 Opastinlamppujen valvonta Myös pimeiden lamppujen hehkulangat on valvottava. Valvonnasta aiheutuva enintään 25 ms kestävä palavan lampun värähdys sallitaan. Pimeät lamput pysyvät valvonnan aikana pimeänä. Myös lamppujen varahehkulangat on valvottava jatkuvasti siten, että varalankavika päälangan ollessa kunnossa johtaa vikahälytykseen (luokka 3). Koska myös pimeiden lamppujen hehkulankoja valvotaan jatkuvasti, ei kokeilukytkintä tarvita.

19 5.2.1.8 Virransyöttö Logiikkaosan syöttöjännite on 24 V D (+25%, -15%). Opastinlampuille on järjestettävä säädettävä tasajännite, joka PÄIVÄ/YÖ -kytkennän kautta ohjaa opastimia siten, että hehkulamppujännite on säädettävissä päiväjännitteellä n. 23 V:iin ja yöjännitteellä n. 19 V:iin. 5.2.1.9 Ympäristöstä aiheutuvat häiriöt Laitoksen on häiriytymättä kestettävä sähköratajärjestelmästä aiheutuvat normaalit häiriöt. Samoin ylijännitesuojauksen on oltava riittävä kestämään normaalit ukkoshäiriöt. 5.2.1.10 Ohjelmiston tarkastus Tilaajan tekemän ohjelman dokumentteihin perustuvan tarkastuksen jälkeen myyjän on tehtävä laitokselle täydellinen toimintatarkastus. Tilaajalle on luovutettava ohjelmalistaukset tai vastaavat siinä muodossa kuin ohjelmat on ohjelmointilaitteeseen syötetty. Ohjelmakoodia on verrattava EPROM-muistipiirille talletettuun dataan. Hyväksytyn toimintatarkastuksen jälkeen myyjän on suoritettava laitokselle vika-analyysi siten, että toimivalla laitoksella tehdään kokeilu katkaisten vuorotellen kaikki mahdolliset kytkentäjohtimet ja mahdollisuuksien mukaan tekemällä oikosulkuja tulopiireihin. Vian on ilmettävä joko heti tai ensimmäisen junan kulkiessa, ja kaikkien vikojen on johdettava laitos turvalliseen tilaan. Opastinlamppujen varahehkulangan oikosulkua ei laitoksen kuitenkaan tarvitse välttämättä ilmaista heti. Myyjän on kirjattava vika-analyysin tulokset. Jos vika-analyysissä havaitaan toimintavirheitä, on myyjän korjattava puutteet, jonka jälkeen on tarkastus aloitettava alusta. 5.2.1.11 Oikeudet ohjelmaan Oikeudet ohjelmaan ovat sekä turvallisuus- että käyttöohjelman osalta toimittajalla. Tilaaja saa ohjelman käyttöoikeudet eri korvausta vastaan, jos tilaaja itse haluaa ohjelmoida logiikkaohjelmat. Jos ohjelmointi kuuluu toimitukseen, on tarjouksessa ilmoitettava ohjelmien käytön ja ohjelmoinnin kustannusosuus.

20 5.2.2 Logiikkakomponentit Ohjelmoitavalla logiikalla toteutettu ohjausjärjestelmä koostuu fyysisellä tasolla erillisistä, omia tehtäviään hoitavista komponenteista. Komponenttien jako tehtävien mukaan on seuraava: Keskusyksikkö (PU) on logiikan aivot, jotka vastaanottavat jatkuvasti tietoa järjestelmän tilasta, käsittelevät sitä halutulla tavalla ja lähettävät toimintaohjeita ja viestejä muille yksiköille. Keskusyksikkö hallitsee muistin käyttöä; Tulo/lähtöyksiköiden avulla keskusyksikkö kommunikoi ulkopuolisen maailman kanssa. Tuloyksiköiden kautta keskusyksikkö saa ohjattavasta järjestelmästä tilatietoja tai esim. ulkopuolisia ohjauskäskyjä. Lähtöyksiköt välittävät keskusyksikön määräämiä viestejä ts. ilmaisuja tai ohjauksia logiikan ulkopuolelle. Tarpeen mukaan voidaan käyttää joko digitaalisia tai analogisia tulo/lähtöyksiköitä; Ohjain/säädinyksiköllä on omaa prosessointikapasiteettia vastaanottamiensa/lähettämiensä viestien käsittelyyn; Väyläyksiköllä liitetään muut yksiköt toisiinsa; Edellä mainittujen peruskomponenttien lisäksi voi olla laiteperhekohtaisia erikoisyksiköitä kuten esim. laskuri-, aika-, diagnoosi- ja kirjoitinyksiköitä. 5.2.3 Ohjelmat Varsinaisten fyysisten logiikkakomponenttien lisäksi tarvitaan keskusyksikölle tietoa siitä, miten laitteistoa tulee ohjata. Tiedot sisältyvät käyttöjärjestelmään ja sovellusohjelmaan. Käyttöjärjestelmä sisältää kiinteät systeemisuorituksen ohjelmat, esim. tulojen ja lähtöjen hallinnan, muistin jaon ja tietojen hallinnan. Käyttöjärjestelmä on kiinteästi asennettu eikä siten käyttäjän tai sovellussuunnittelijan muutettavissa. Sovellusohjelmalla käyttäjä antaa keskusyksikölle ohjeet siitä, miten logiikan tulee toimia suhteessa ohjattavaan järjestelmään. Sovellusohjelmaa muuttamalla logiikka voidaan sovittaa haluttujen kohteiden ohjaukseen. Ohjelma talletetaan sekä keskusyksikön sisäiseen ohjelmamuistiin että mahdollisesti myös varmuuskopiona erilliseen muistimoduuliin. Esim. sisäisessä muistissa olleen ohjelman jostain syystä tuhouduttua erillisestä muistista ohjelma voidaan lukea uudelleen keskusyksikköön.

21 5.3 Laitteiden aiheuttamat häiriöt ja yhteensopivuus 5.3.1 Mekaaniset sekä sähkö- ja magneettikenttien aiheuttamat häiriöt Laitteiden aiheuttama tärinä tai meluhäiriö ei saa muodostaa merkittävää haittaa laitteiden käyttäjille normaalitilanteessa. Myöskään jatkuvasti toimivat laitteet (esim. tasasuuntaajat, tyristorisillat tai muuntajat) eivät saa aiheuttaa laitetilassa työskenteleville huoltajille haittaavaa häiriötä. Laitetiloissa työskenteleviin henkilöihin ei saa kohdistua vaarallisen suuruisia sähkömagneettisten kenttien altistuksia, joilla on hetkellisiä tai pitkäaikaisia biologisia tai terveydellisiä vaikutuksia. Sähkökenttä ei saa missään toimintatilassa ylittää 10 kv/m (50/60 Hz). Ohjearvona pidetään max. 1 kv/m. Magneettikentille altistuminen on rajattava maksimissaan 2 mt arvoon. Ohjearvona pidetään max. 100 µt/5 s. Laite/konetilassa meluhäiriöiden ehdoton yläraja kuuloalueella on 85 db(a) kaikissa toimintatiloissa. Ohjearvona pidetään max. 55 db(a). Laitteiston normaalikäyntitilassa, jossa myös puheinformaation vastaanotto on välttämätöntä, melutaso saa olla korkeintaan 45 db(a). Tavoitteena tulee olla em. arvoja alhaisemmat häiriötasot. Kuuloalueen yläpuolella olevien häiriöiden suhteen on meluarvojen kolmannesoktaaveittain mitattuna oltava alle seuraavien arvojen: 20 khz 105 db 25 khz 110 db 31 khz ja yli 115 db Kuuloalueen alapuolella ovat vastaavat arvot: 2-20 Hz 110 db. Kuuloalueen ulkopuolella olevan melun maksimi ohjearvona tulisi kuitenkin pitää arvoa 80 db. Laitteiden ympäristölle aiheuttaman melun on noudatettava STM 1/97 Sisäilmaohjeen asunnoille ja oleskelutiloille annettuja yöajan meluarvoja. 5.3.2 Sähkömagneettinen yhteensopivuus Laitteiden, laitteiston ja järjestelmän on kyettävä toimimaan sähkömagneettisessa ympäristössään reagoimatta normaaleihin ulkoisiin sähköisiin häiriöihin, jotka vaikuttavat niiden toimintaan ja tilan olosuhteisiin. Laitteiden on pystyttävä täysin toimimaan, vaikka syöttöverkon jännite ylittäisikin ajoittaisesti sähkölaitosstandardissa määritellyn max. häiriötason. Laitteet eivät itse saa aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä millekään muulle samassa ympäristössä olevalle laitteelle (tietokoneet, telelaitteet, radio- ja tv-vastaanottimet, samoja kaapeleita sekä kaapelireittejä käyttävät muut laitteet).

22 Laitteiden verkkoon syöttämät yliaallot eivät saa ylittää 8 %:n rajaa (IE 1000-2-2). Kaikkien asennettavien kojeiden, laitteiden ja järjestelmien on täytettävä ENELE:in EMstandardoinnin vaatimukset. Laitteiden toiminta ei saa häiriintyä jonkin toisen laitteen aiheuttamasta sähkömagneettisesta (esim. 900/1800 MHz) häiriöstä. Rautatieympäristön laitteiden pitää täyttää prenv 50.121 standardin vaatimukset. Näyttöpäätteiden ja käyttöpaikan laitteiden osalta vaatimukset ovat seuraavat: Röntgen-, ultravioletti- sekä mikroaaltoja radiotaajuussäteilyn on jäätävä laitteiden sisäpuolelle (direktiivi 90/270/ETY); Pulssimuotoisten magneettikenttien tulee olla mahdollisimman pieniä, ohjearvona alle 1 mt/5 s, 30 cm:n etäisyydellä käyttö- tai valvontalaitteista. Jos vaatimus ei täyty, on arvot ilmoitettava tilaajalle. Samoja vaatimuksia suositellaan myös laitetilan laitteiden suhteen. Jos verkkosyöttö on kolmivaiheinen, laitteille verkosta otetun tehon käyttö on jaettava tasaisesti eri vaiheille ja tehokertoimen on oltava mahdollisimman korkea. Päälaitteiden aiheuttama särö mitataan THD-arvona (Total Harmonic Distortion) ja ne ilmoitetaan tilaajalle sekä myös muille saman verkon käyttäjille. 5.3.3 Radiotaajuushäiriöt Laitoksen kojeisto sijaitsee toisinaan samassa rakennuksessa, jossa on liikenteenhoidon käyttämiä viestilaitteita, kuten puhelimia, radiopuhelimia, siirtojärjestelmien pääte-, haaroitusja kanavointilaitteita. Laitokseen kuuluvien laitteiden häiriötason on oltava sellainen, etteivät ne häiritse viestilaitteiden tai radio- ja tv- sekä muiden tietokonelaitteiden toimintaa. Rinnalle asennetuissa laitteissa ja kaapeleissa siirretään erilaista datatietoa, joten tämä osaltaan tiukentaa häiriöitä koskevia vaatimuksia. Nykyään lähdetään siitä vaatimuksesta, että laitteet eivät saa aiheuttaa haitallista häiriötä asennushetkellä käytössä oleviin tai asennuksen alla oleviin muihin järjestelmiin. Lisäksi on kojeisto rakennettava siten, että lisähäiriön vaimennuslaitteiden asentaminen laitteeseen on tarvittaessa mahdollista. Lisäksi on otettava huomioon, että laitteisto lisähäiriön vaimennuslaitteiden asentamisen jälkeenkin täyttää turvallisuutta koskevat vaatimukset mm. vuotovirran, koejännitteiden, sisäisten ilmavälien ja eristysaineiden pintavälien sekä lämpenemisen suhteen. Ohjearvoina häiriöiden suhteen voidaan pitää IE:n tietokoneiden ja elektronisten laitteiden ja kojeiden häiriösäteilyvaatimuksia sekä EN-standardeja EN 50082 ja EN 55016/ISPR 16 (pren 50081-1 sekä VDE 0875 N). Näitä samoja vaatimuksia voidaan soveltaa myös muihin tasoristeysturvalaitteiden osiin, jotka aiheuttavat samoja häiriötaajuuksia, mm. moottorit ja elektroniset apulaitteet.