Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 annika.forsander@helsinki.fi
Maahanmuutto muokkaa kaupunkeja Maahanmuutto ja maahanmuuttajaväestön kasvu yksi keskeisimmistä kaupunkien väestöä ja tulevaisuutta muokkaavaksi tekijäksi Maahanmuuttajat kaupunki-ilmiö ts. erottaa kaupungit ja eteläisen Suomen muun Suomen todellisuudesta 80% maahanmuuttajista Turku-Tre -linjan eteläpuolella Suuremmissa kaupungeissa maahanmuuttajien integraatio politiikan ja hallinnon keskiössä, kansallisella tasolla laitamilla Työllisyys ja toimeentulo yhteiskuntaan kiinnittymisen keskiössä
Lisääntyvä kansainvälinen liikkuvuus näkyy heikosti tilastoissa Käsitteet maasta- ja maahanmuuttaja eivät enää riitä kuvaamaan työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta Lisääntyviä väliaikaisen työssäkäynnin muotoja Ulkomaalaiset opiskelijat ja tutkijat EU-työssäkäynnin monet muodot Hellinnan/Talsinkin työssäkäyntialue Itärajan ylittävä liikkuvuus Sesonkityö
Maahanmuuttajat erittäin monimuotoisia Pakolaiset 10-15% Kv-tutkinto-opiskelijat nopeiten kasvava trendi Suomalaisissa korkeakouluissa 14 097 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa 2009 Perhesyyt keskeisin pysyväisluonteisen muuton peruste
Helsingissä 2000-2009 avioituneet parit, joissa ainakin toinen puoliso on muunkielinen, sekä osuus vuoden aikana solmituista avioliitoista 1000 Avioparia 25 900 800 20 700 600 15 500 400 10 300 200 5 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 0 Ainakin toinen puoliso vieraskielinen Osuus kaikista avioliitoista 5
Maahanmuuttajien työmarkkinat Maahanmuuttajat yliedustettuina suoritustason matalapalkkatöissä Vastatulleiden maahanmuuttajien työttömyysaste kolminkertainen verrattuna koko väestöön Pätkätyöriippuvuus Köyhyysriski kolminkertainen - working poor Lapsiköyhyys? Toisen sukupolven asema? Periytyykö köyhyys ja kenellä? Sisääntuloammatit Toimivatko työmarkkinaurat ja kenellä?
Maassa-asumisaika on keskeisin maahanmuuttajien sosioekonomista asemaa selittävä tekijä
Pitkäaikaista tutkimusnäyttöä alkaa olla Suomestakin Joronen (Hgin kaupunki), Sarvimäki (VATT), Myrskylä (Tike)
Vuosina 1989 93 muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työllisyysasteen kehitys maaryhmittäin 1997 2007. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus
Vuosina 1989 93 muuttaneiden ulkomaan kansalaisten asunnon hallintaperuste 1997 (N=8 397), 2004 (N=7 186), 2007 (N= 6 897). Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus
Yhteenvetona Työllisyysaste noussut ja työmarkkina-asema vakiintunut selvästi kaikissa ryhmissä Siirtymää marginaalista pätkäuralle, pätkäuralta vakiintuneelle työuralle Etninen hierarkia hävinnyt Sukupuolten ja ikäryhmien erot hävinneet Perheen koolla merkitystä: vakaimmassa asemassa parit, joilla 1-3 lasta Ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon Suomessa suorittaneilla (19 %) vakaampi työmarkkina-asema
Tulokset samansuuntaisia kuin vanhemmissa maahanmuuttomaissa Maahanmuuttajien sosioekonomisen aseman vakiintuminen vie aikaa jopa yli vuosikymmenen Tasa-arvo vasta seuraavassa sukupolvessa? Poikkileikkaustilastot eivät anna kokonaiskuvaa maahanmuuttajien työmarkkina-asemasta
Politiikkavaikutukset Maahanmuuttajat tuottavat verotuloja ja lisäävät taloudellista toimeliaisuutta pidemmällä tähtäimellä Maahanmuuttajien kotoutumiseen satsaaminen voidaan nähdä investointina, joka alkaa tuottaa vuosien kuluessa
Helsinkiläisiä esimerkkejä
Metropolipolitiikan aiesopimus maahanmuuttajien työllistymisen tehostamiseksi Tavoitteena mahdollisimman pikainen pääsy toimenpiteisiin ja sitä kautta työmarkkinoille maassaolon ja työttömyyden alkuvaiheessa Saumaton prosessi TE-toimiston ja kaupunkien ja muiden toimijoiden välillä Keskeistä toimintojen vakiinnuttaminen ensi hallituskaudella Helsingin kaupungilta 2,5 milj. maahanmuuttajien työllistämiseen, neuvontaan ja opastamiseen TEM:ltä 22 työnsuunnittelijaa palkkatuella Hgin TEtoimistoon
Aikuisten suomi toisena kielenä (S2) - opetus Työttömien S2 opetus työvoimapoliittisena kotouttamiskoulutuksena kuuluu työhallinnolle Hki järjestää lisäksi vuosittain 2 milj. eurolla S2 opetusta aikuislukioissa ja työväenopistossa Kotiäitien kotouttavan koulutuksen järjestelyt: opetus leikkipuistoissa 2-3 krt vko/3t krt/3 tasoryhmässä Samanaikainen tavoitteellinen lastentoiminta madaltaa kynnystä päivähoitoon
Henkilöstön monimuotoisuuden lisääminen tavoitteena Monimuotoinen henkilöstö tuottaa parempia palveluja monimuotoistuville kaupunkilaisille Ikäjohtamisen mallikaupunki Sitova strateginen tavoite: Muunkielisen henkilöstön osuus lähestyy väestöosuutta - toimenpidetyöryhmä Noin 5 % henkilöstöstä muunkielistä: epätasaisesti jakaantunut eri aloille yliedustettuina terke, HSL Aliedustettuina esimiestehtävissä
Henkilöstön monimuotoisuus - toimenpiteitä Monimuotoisuuden johtamishankkeet esim. pääkaupunkiseudullinen MUKAAN! Monimuotoisuus-teema ja sen johtaminen valtavirtaistetaan osaksi kaikkia henkilöstökoulutuksia Ohjeistukset rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisystä ja maahanmuuttajien palvelukseenotto Ammatillisen suomen kielen kehittämiskokonaisuus ASKI Maahanmuuttajien esimiesvalmennus Läpinäkyvyyttä rekrytointiin: myös lyhyet työpätkät avoimeen hakuun Ei kiintiöitä tai suosimista, vaan maahanmuuttajien osaamisen tekeminen näkyväksi rekrytoinnissa, esim. kieli-, kulttuuri-, ja maahanmuutto-osaaminen