Miljönämnden 27 05.02.2014 Toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistaminen, Hartela Oy:n betoni- ja elementtitehdas 878/11.01.00/2013 Miljönämnden 27 Valmistelija Vt. ympäristönsuojelutarkastaja Tomas Kull, puh. 046 556 1506 etunimi.sukunimi@parainen.fi Esittelijä Ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman, puh. 044 458 5927 etunimi.sukunimi@parainen.fi Asia Hartela Oy hakee Paraisilla osoitteessa Betonikuja 4 sijaitsevan betoni- ja elementtitehtaan nykyisen ympäristöluvan tarkistamista. Hakija Hartela Oy PL 623, 20101 Turku Y-tunnus: 0764622-6 Laitos ja sen sijainti Hartela Oy:n betoni- ja elementtitehdas sijaitsee kiinteistöllä 445-11-8-3 Norrbynharjun teollisuusalueella Paraisten kunta-alueella. Luvan tarkistamista koskevan hakemuksen peruste Ympäristönsuojelulaki (86/2000), 55. Lupaviranomaisen toimivalta Kunnallisella ympäristönsuojeluviranomaisella on ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 7 :n kohdan 8 a mukaan toimivalta kiinteää betoniasemaa tai betonituotetehdasta koskevien ympäristölupa-asioiden ratkaisemiseen. Asian vireilletulo Hakemus on pantu vireille 12.11.2013. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Ympäristölautakunta myönsi 10.9.2003 :ssä 233 Hartela Oy:lle ympäristöluvan Paraisilla sijaitsevaa betoni- ja elementtitehdasta varten. Lupa on voimassa toistaiseksi. Ympäristölautakunta hyväksyi 18.4.2012 :ssä 130 sopimuksen Hartela Oy:n kanssa koskien meluvallin rakentamista betonijätteestä kaupungin omistamalle kiinteistölle Östergård 445-473-1-112. Osapuolet allekirjoittivat sopimuksen 18.6.2012. Kaupungin rakennusvalvonta myönsi 21.6.2012 Hartela Oy:lle toimenpideluvan meluvallin rakentamista varten. Hartela Oy on 2.5.2002 toimittanut kunnalliselle kemikaalivalvontaviranomaiselle ilmoituksen vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja
varastoinnista. Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle on toimitettu 9.1.2014 päivitetty ilmoitus. Kiinteistö 445-11-8-3 on Paraisten kaupungin omistuksessa. Hartela Oy on vuokrannut maa-alueen kaupungilta. Nykyinen vuokrasopimus on voimassa 31.5.2014 asti. Betoni- ja elementtitehdas sijaitsee asemakaavoitetulla alueella. Kaavamerkintä: T-5 (teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue). Toiminnan sijaintipaikka ja ympäristö Betoni- ja elementtitehdas sijaitsee Norrbynharjun teollisuusalueella Paraisilla. Aluetta on käytetty aiemmin kaupungin kaatopaikkana. Lähin asuntoalue sijaitsee noin 100 metriä betoni- ja elementtitehtaasta pohjoiseen. Asuntoalueen ja tehtaan väliin jää metsää kasvava viheralue (VP). Hartela Oy on useiden vuosikymmenten ajan käyttänyt tuotannossa syntyvää betonijätettä noin 300 metrin pituisen meluvallin rakentamiseen pohjoisen suunnassa sijaitsevan asuntoalueen vastaisesti. Meluvallin osa-alueet 1-2 valmistuivat vuoden 2012 aikana. Sopimuksen mukaan osa-alueen 3 on oltava valmiina viimeistään 31.12.2017, minkä jälkeen jäljellä on vielä osa-alueen 4 rakentaminen. Betoni- ja elementtitehdas ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaiseksi luokitellun alueen välittömässä läheisyydessä. Norrbynharjun teollisuusalue ja Norrbynrannan asuntoalue sijaitsevat vesihuoltolaitoksen vesi-, hulevesi- ja viemäriverkon toiminta-alueella. Laitoksen ja toiminnan kuvaus Betoni- ja elementtitehdas aloitti toimintansa vuonna 1973. Uusi tuotantohalli otettiin käyttöön vuonna 1985. Toiminnassa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia nykyisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen vuonna 2003. Tehtaalla tuotetaan noin 20 000 m2 betonielementtejä vuosittain. Tehtaalla on kaksi betoniasemaa, joista toisessa valmistetaan erikoisbetonia elementtitehtaan käyttöön ja toisessa valmisbetonia myös myyntiin. Tehtaalla tuotetaan yhteensä noin 5 500 m 3 betonia vuosittain. Tuotannossa tehdään yhtä vuoroa arkisin klo 07-16. Tehtaalla on noin 30 työntekijää. Betonin valmistuksessa käytetään sementtiä (noin 14 %), kiviainesta (soraa ja hiekkaa, noin 80 %), vettä (noin 6 %) ja lisäaineita (0,1-0,3 %) toivottujen ominaisuuksien, kuten esimerkiksi pakkasenkestävyyden tai valamisominaisuuden, saamiseksi betoniin. Betonielementtien valmistuksessa käytetään lisäksi erikoiskemikaaleja, kuten pintahidastimia ja muottiöljyjä. Sementtiä varastoidaan kolmessa siilossa, joiden vetoisuus on yhteensä 230 tonnia. Sementtisiiloissa on tekstiilisuodattimet. Kiviaines varastoidaan siiloissa tai maassa sijaitsevissa kippitaskuissa. Vesi otetaan vesihuoltolaitoksen vesijohdosta, noin 2 000 m3 vuodessa. Tehtaalla on kaksi maanpäällistä yksivaippaista polttoöljysäiliötä, toinen on tilavuudeltaan 15,5 m3 ja toinen 3,5 m3. Isompi säiliö on sijoitettu betonista tehtyyn suoja-altaaseen. Elementtitehtaan lämmitykseen kuluu 40 m3 kevyttä
polttoöljyä vuodessa. Betonin valmistuksessa käytettävän kiviaineksen ja veden lämmittämiseen kuluu 25 m 3 kevyttä polttoöljyä vuodessa. Betoni- ja elementtitehdas käyttää vuosittain 320 MWh sähköä sähköverkosta. Betoni- ja elementtitehtaan liikenne hoidetaan Betonikujan, Teollisuuskadun, Vuoritien ja Saaristotien kautta. Betonielementtikuljetuksia on 350 kpl vuodessa, betonikuljetuksia 1 000 kpl vuodessa, sementtitoimituksia 40 kpl vuodessa, kiviainestoimituksia 220 kpl vuodessa ja polttoainetoimituksia 15 kpl vuodessa. Tehdasalueella sijaitsevat ajotiet on asfaltoitu. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Päästöt viemäriin. Elementtitehtaalla muodostuu vuosittain noin 1 000 m 3 jätevettä, joka johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon. Jätevedestä 200 m3 on saniteettijätevettä ja loput 800 m3 on pesuvettä, jota syntyy pestäessä betonielementtejä tehtaan pesuhallissa. Pesuhallin lattiassa on selkeytysallas kiintoaineen erottamiseksi. Hakija on teettänyt Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä pesuveden kertatutkimuksen. Tutkimuksessa tutkittiin muun muassa raskasmetalleja, öljyhiilivetyjä, liuotinaineita ja veden ph-arvoa. Vesihuoltolaitoksen johtokunta määritti 23.11.2005 :ssä 50 vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon toimitettaville jätevesille raja-arvot. Pesuveden analyysitulosten mukaan raja-arvot täyttyvät raskasmetallien osalta. Sen sijaan ph:n (mitattu ph 11,9, raja-arvo 6-11), monosyklisten aromaattisten hiilivetyjen (mitattu pitoisuus 13 mg/l, raja-arvo 3 mg/l) ja kokonaishiilivetypitoisuuden (mitattu pitoisuus 225 mg/l, raja-arvo 200 mg/l) osalta raja-arvot eivät täyty. Pesuvedessä oli myös sykloheksaanin jäämiä (3 µg/l) ja halogenoituja hiilivety-yhdisteitä. Laboratorion 5.6.2013 päivätyn lausunnon mukaan pesuvesi on esikäsiteltävä ja sen ph-arvoksi on saatava alle 11 ennen pesuveden johtamista vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon. Päästöt maaperään. Betoniasemien ja betoniautojen säiliöiden pesun yhteydessä muodostuu vuosittain noin 200 m 3 pesuvettä, joka sisältää betoniliejua ja soraa. Pesuvesi tyhjennetään ja suodatetaan kiinteistöllä sijaitsevaan imeytyskuoppaan. Kuopasta saatavaa kiintoainesta käytetään meluvallin rakentamiseen. Päästöt ilmaan. Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Sementti varastoidaan katetuissa siiloissa, joissa on tekstiilisuodattimet. Poltettaessa kevyttä polttoöljyä (65 m3 vuodessa) tehtaan öljypolttimoissa ilmaan pääsee hiilidioksidia, typpioksideja, rikkioksidia ja hiukkasia. Betonielementtien kuivatuksen yhteydessä ilmaan pääsee haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Alueen ajotiet on suurimmaksi osaksi asfaltoitu, mikä vähentää pölyn leviämistä lähialueelle. Melu. Betoni- ja elementtitehtaalla on melua aiheuttavaa toimintaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 07.00 16.00. Promethor Oy suoritti 7.5.2013 hakijan toimeksiannosta melumittauksia Norrbynrannan asuntoalueen lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla. Raportin mukaan (Promethor Oy 23.5.2013) A-painotetun ekvivalenttitason LAeq 55 db:n ohjearvo päiväsaikaan (klo 07-22) ei ylity. Öiseen aikaan (klo 22-07) tehtaalla ei ole melua aiheuttavaa toimintaa.
Jätteet. Toiminnassa muodostuu vuosittain noin 200 m 3 betonijätettä, josta 4 m 3 on betonilietettä pesuhallin selkeytysaltaasta ja 20 m 3 on ylijäämäbetonia ja hylättyjä betonielementtejä elementtitehtaalta. Jäljelle jäävä osuus betonijätteestä on kuivattua betonilietettä ja pesusoraa imeytyskuopasta. Hakija on teettänyt Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa tutkimuksen betonijätteen soveltuvuudesta hyötykäyttöön ja sijoittamisesta kaatopaikalle. Hakija on myös teettänyt Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä erikseen tutkimuksen pesuhallin betonilietteestä raskasmetallien, kloridin, fluoridin, sulfaatin, ph:n ja öljyhiilivetyjakeiden (C10-C40) osalta. Betonijätettä hyödynnetään meluvallin rakentamisessa. Näiden lisäksi toiminnassa muodostuu seuraavia jätejakeita, jotka toimitetaan kierrätykseen, käsittelyyn tai sijoitettavaksi kaatopaikalle: - Metalliromua, noin 5 tonnia vuodessa, kierrätykseen - Jäteöljyä, noin 250 litraa vuodessa, Ekokem Oy - Polttokelpoista puujätettä, noin 33 tonnia vuodessa, L&T - Painekyllästettyä puujätettä, noin 2,5 tonnia vuodessa, L&T - Energiajätettä, noin 5,5 tonnia vuodessa, L&T - Kierrätyspaperia, noin 500 kg vuodessa, L&T - Yhdyskuntajätettä, noin 20 tonnia vuodessa, L&T - Vaarallista jätettä, noin 100 kg vuodessa, L&T - Kartonkijätettä, noin 1 tonni vuodessa, L&T - Kaatopaikkajätettä, noin 18 tonnia vuodessa, L&T Hakijan ehdotus lupamääräyksiksi Hakija ei ole esittänyt ehdotuksia lupamääräyksiksi. Hakemuksen käsittely Hakemuksesta tiedottaminen. Hakemuksesta on kuulutettu kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja kaupungin verkkosivuilla 11.12.2013-10.1.2014. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungintalolla Paraisilla 11.12.2013-10.1.2014. Hakemuksesta julkaistiin ilmoitus Paraisten Kuulutuksissa 12.12.2013. Tarkastukset. Ympäristönsuojelutoimisto kävi betoni- ja elementtitehtaalla 7.2.2013. Lausunnot. Vesihuoltolaitokselta on pyydetty lausuntoa Hartela Oy:n teollisuusjätevesien johtamisesta vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon. Vesihuoltolaitos katsoo 5.12.2013 antamassaan lausunnossa, että vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon johdettavan jäteveden on täytettävä jätevedelle vahvistetut raja-arvot vesihuoltolaitoksen johtokunnan 23.11.2005 :ssä 50 tekemän päätöksen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee käsitellä jätevedet ennen niiden johtamista vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon, mikäli raja-arvot eivät täyty, tai vaihtoehtoisesti solmittava vesihuoltolaitoksen kanssa sopimus teollisuusjätevedestä. Muistutukset ja mielipiteet. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
Hakijan vastine. Hakija on 9.12.2013 toimittanut vastineen vesihuoltolaitoksen lausuntoon. Oheismateriaali Ympäristölautakunnan päätös 10.9.2003, 233 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan päätös 23.11.2005, 50 Vesihuoltolaitoksen lausunto Hakijan lausuntoon antama vastine Ehdotus Ympäristölautakunta päättää tarkistaa Hartela Oy:n betoni- ja elementtitehtaan ympäristöluvan lupamääräyksiä (ympäristölautakunnan päätös 10.9.2003, 233) seuraavasti: Nykyiset lupamääräykset Lupamääräykset 1-2 kumotaan. Annettavat uudet lupamääräykset Päästöt viemäriin 5. Betonielementtien pesun yhteydessä muodostuvien ja vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon johdettavien pesuvesien on täytettävä vesihuoltolaitoksen johtokunnan 23.11.2005 :ssä 50 tekemässä päätöksessä annetut laatuvaatimukset. Jos pesuvedet eivät täytä laatuvaatimuksia, ne on esikäsiteltävä esimerkiksi aktiivihiilisuodattamalla vaatimusten täyttymiseksi ennen pesuvesien johtamista viemäriverkkoon. 6. Toiminnanharjoittajan on säännöllisesti tarkastettava pesuveden ph esimerkiksi omalla ph-mittarilla ja korjattava ph-arvoa (sitruuna)hapolla, niin että arvo pysyy raja-arvon 6-11 sisällä. 7. Toiminnanharjoittajan on teetettävä kolmesti vuoden 2014 aikana (esimerkiksi maaliskuussa, kesäkuussa ja syyskuussa) uudet analyysit pesuveden VOC-yhdisteistä. Toiminnanharjoittajan on tämän jälkeen vähintään kerran joka kolmas vuosi teetettävä pesuvedestä tutkimus, jossa analysoidaan kaikki 3.4.2013 tehdyn näytteenoton yhteydessä tutkitut tekijät. Analyysitulokset on annettava tiedoksi ympäristönsuojelutoimistolle ja vesihuoltolaitokselle. Päästöt maaperään 8. Betoniautojen ja muiden ajoneuvojen pesu kiinteistöllä on sallittu ainoastaan pesualustalla, jossa on oikein mitoitettu hiekan- ja öljynerotin. Imeytyskuoppaan saa tyhjentää ainoastaan betoniasemien ja betoniautojen säiliöiden pesujen yhteydessä syntyvät pesuvedet. Päästöt ilmaan 9. Sementtisiilojen tekstiilisuodatinten kunto ja toiminta on tarkastettava säännöllisesti. Suodattimet on tarvittaessa vaihdettava.
10. Öljypolttimot on huollettava säännöllisesti ammattilaisen toimesta optimaalisen polton takaamiseksi. 11. Alueen ajotiet on pidettävä puhtaina pölyn leviämisen vähentämiseksi lähialueelle. Tarvittaessa ajotiet on suolattava tai harjattava. Melu 12. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista asetettuja ulkomelun ohjearvoja lähimmän asutuksen luona. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa ja valvontaviranomaisen tai ympäristönsuojelutoimiston pyynnöstä suoritettava melumittauksia lähialueella. Melumittausten tulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle. Jätehuolto 13. Jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2012) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tässä yhteydessä on erityisesti huolehdittava siitä, että 1) vaarallinen jäte ja hyödyntämiskelpoiset jätteet kerätään ja pidetään erillään muista jätteistä, 2) vaarallinen jäte lajitellaan, esipakataan ja merkitään ominaisuuksiensa mukaan sekä varastoidaan katetussa tai muuten vesitiiviissä tilassa nestettä läpäisemättömällä alustalla, 3) vaarallisen jätteen ja erottimesta poistetun lietteen siirtoa koskeva siirtoasiakirja on laadittava valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen (179/2012) 24 :n määräysten mukaan, 4) öljyjäte ja muu vaarallinen jäte on toimitettava loppukäsittelyyn tai hyödyntämiseen asianomaisella tavalla vähintään kerran vuodessa, 5) jätteet on toimitettava hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn laitokseen, joka ympäristöluvan mukaan saa ottaa vastaan kyseisiä jätelajeja. 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa toiminnassa syntyvistä jätteistä ja vaarallisesta jätteestä. Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot: 1) jätteen määrä, 2) jäteluettelon mukainen jätteen nimike ja kuvaus jätelajista sekä olennaiset tiedot jätteen ominaisuuksista ja koostumuksesta, 3) vaarallisesta jätteestä jäteasetuksen liitteen 3 mukaiset pääasialliset vaaraominaisuudet, 4) toimitettaessa jäte muualle käsiteltäväksi jätteen vastaanottajan ja kuljettajan nimi ja yhteystiedot sekä jätteen käsittelytapa. Kirjanpitoon on myös sisällytettävä tiedot muodostuneen jätteen määrästä suhteessa toiminnan laajuuteen tuotannon määrän tai henkilöstömäärän mukaan taikka muulla vastaavalla tavalla ilmaistuna (ominaisjätemäärä). Kirjanpitotietoja on säilytettävä kuusi vuotta kirjallisessa tai sähköisessä muodossa ja ne on esitettävä pyynnöstä valvontaviranomaiselle.
15. Toiminnassa syntyvää jätettä varten on oltava riittävästi kannellisia säiliöitä, jätelavoja tai muita jäteastioita, jotka soveltuvat kerättäville jätteille. Jäteastioiden kannessa tai etuseinässä on oltava selkeä merkintä, josta käy ilmi säiliöön laitettava jätelaji ja jätekeräyksestä vastaavan yrityksen tai yhtymän yhteystiedot. 16. Toiminnassa on noudatettava jätelain etusijajärjestystä: ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Betonijätteen hyödyntäminen maarakentamisessa ja meluvallin rakentamisessa 17. Maarakentamisessa ja meluvallin rakentamisessa hyödynnettävän betonijätteen on täytettävä valtioneuvoston eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) antamassa asetuksessa asetetut vaatimukset betonijätteiden kappalekoosta (enintään 150 mm) ja puhtaudesta (haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus). Toiminnanharjoittajan on teetettävä betonijätteestä asetuksen määräämät perusteelliset tutkimukset ja laadunvalvontatutkimukset. 18. Toiminnanharjoittaja ei saa tuoda betonijätettä muualta meluvallin rakentamista varten. 19. Luovutettaessa betonijätettä kolmannelle osapuolelle maarakentamisessa hyödynnettäväksi vastaanottajan on vähintään 30 päivää etukäteen tehtävä ilmoitus betonijätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle (hyödyntämisen ollessa pienimuotoista, < 500 tonnia) tai alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (hyödyntämisen ollessa ammattimaista tai tapahtuessa laitoksessa, > 500 tonnia). 20. Pesuhallin selkeytysaltaan betonilietettä ei saa hyödyntää maarakentamisessa tai meluvallin rakentamisessa, jos lietteen mineraaliöljypitoisuus (C10-C40) ylittää raja-arvon 500 mg/kg kuiva-ainetta. Tuolloin betoniliete on toimitettava käsiteltäväksi hyväksyttyyn jätteiden vastaanottopaikkaan. Toiminnanharjoittajan on teetettävä analyysi betonilietteen mineraaliöljypitoisuudesta ennen selkeytysaltaan tyhjentämistä. Betonilietettä ei saa sekoittaa muuhun betonijätteeseen raja-arvon alittamiseksi. Polttonesteiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi 21. Polttonesteitä ja kemikaaleja on käsiteltävä ja ne on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vahinkoa terveydelle tai ympäristölle. Polttonesteitä ja kemikaaleja ei saa varastoida niin, että ne mahdollisen vuodon sattuessa voisivat valua vesihuoltolaitoksen viemäriin. Tuotteiden turvamääräyksiä tai käyttöturvallisuustiedotteita on noudatettava. Helposti haihtuvia ja helposti syttyviä nesteitä on säilytettävä erikseen hyvin ilmastoidussa tilassa.
Imeytysainetta ja alkusammutusvarusteet on pidettävä saatavilla. 22. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Valtuutetun tarkastajan on säännöllisesti katsastettava säiliöt. Säiliöiden katsastusluokka ratkaisee seuraavan katsastuksen ajankohdan. Katsastustodistukset on tallennettava ja esitettävä pyynnöstä valvontaviranomaisille. Katsastusvaatimus ei koske kaksoisvaipallisia säiliöitä, joissa on vuodonilmaisujärjestelmä. Poikkeukselliset tilanteet 23. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ympäristölle haitallisten vaikutusten estämiseksi. Pelastuslaitokselle ja kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle on tehtävä välitön ilmoitus tilanteen niin vaatiessa. Ilmoitus toiminnan muutoksista 24. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista, ympäristönsuojelua koskevan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoitus toiminnan lopettamisesta 25. Toiminnanharjoittajan on etukäteen ilmoitettava lupaviranomaiselle toiminnan lopettamisesta ja esitettävä suunnitelma rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä. 26. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön muuta pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi siten kuin jätelaissa säädetään. Valvonta ja raportointi 27. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava lupaviranomaiselle kooste edellisen vuoden toiminnasta. Koosteesta on käytävä ilmi seuraavaa: 1) tiedot betonin (m3) ja betonielementtien (m2) tuotantomääristä, 2) tiedot käytetyistä raaka-aine- ja kemikaalimääristä, 3) tiedot jätemääristä ja -lajeista sekä toimituspaikka, 4) tiedot maarakentamisessa tai meluvallin rakentamisessa käytetyistä betonimääristä (m3) sekä betonin alkuperästä (lietettä ja soraa imeytyskuopasta, ylijäämäbetonia, hylättyjä betonielementtejä, lietettä pesuhallin selkeytysaltaasta). 5) tiedot säiliöiden katsastuksista ja melumittauksista sekä pesuveden, betonilietteen ja betonijätteen analyyseistä ja valvontatutkimuksista, 6) arvio ilmaan pääsevistä VOC-päästöistä vuositasolla. Perustelut
Lupamääräysten 1-2 kumoaminen: Ympäristölautakunta hyväksyi 18.4.2012, 130, Norrbynharjuun rakennettavaa meluvallia koskevan suunnitelman ja aikataulun. Kiinteistö 445-11-8-3 on nyttemmin liitetty vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin. Pohjavesitason laskeminen pumppaamalla vettä hulevesiviemäriin on saatujen tietojen mukaan lopetettu miltei kokonaan. Lupamääräykset 5-7: Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 36 a :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille, jotka sisältävät asetuksen liitteen 2 mukaisia aineita, sen varmistamiseksi, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ja päästöjä tarkkaillaan. Seuranta- ja tarkkailumääräyksistä säädetään ympäristönsuojelulain (86/2000) 46 :ssä. Lupamääräys 8: Maaperän pilaamiskiellosta säädetään ympäristönsuojelulain (86/2000) 7 :ssä. Lupamääräykset 9-11 on annettu haitallisten aineiden ilmaan pääsyn estämiseksi. Lupamääräys 12 on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 46 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä toiminnan päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailusta. Lupamääräykset 13-16 on annettu jätelain toiminnalle asettamien vaatimusten täyttämiseksi. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 45 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Lupamääräykset 17-20 on annettu laissa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi koskien jätteiden hyötykäyttöä maarakentamisessa ja maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämistä. Maarakentamisessa käytettävän betonijätteen mineraaliöljyjen (C10-C40) raja-arvo on 500 mg/kg kuiva-ainetta, mikä vastaa valtioneuvoston kaatopaikoista antaman asetuksen (331/2013) raja-arvoa pysyvän jätteen kaatopaikoille. Lupamääräykset 21-22: Käsittelemällä ja säilyttämällä polttonesteitä ja kemikaaleja huolellisesti ehkäistään terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa haittaa ja vahinkoa. Tarkistamalla polttonestesäiliöiden kunto säännöllisesti ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellosta säädetään ympäristönsuojelulain (86/2000) 7-8 :ssä. Lupamääräys 23: Normaalista poikkeavista tilanteista ja tilanteista, joista voi aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle, on ilmoitettava viranomaisille, niin että viranomaiset voivat tiedottaa ja antaa neuvoja asiasta sekä varmistua oikeisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Toiminnanharjoittajan ilmoitusvelvollisuudesta ja velvollisuudesta ryhtyä viivytyksettä toimenpiteisiin säädetään ympäristönsuojelulain (86/2000) 5, 62 ja 76 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 30 :ssä.
Lupamääräys 24: Ilmoitusmenettelystä toiminnan muuttuessa ja luvanhaltijan vaihtuessa säädetään ympäristönsuojelulain (86/2000) 81 :ssä. Lupamääräykset 25-26: Toiminnan lopettamisen jälkeisistä velvoitteista säädetään ympäristönsuojelulain (86/2000) 90 :ssä. Lupamääräys 27: Toiminnan valvonnan helpottamiseksi on perusteltua, että toiminnanharjoittaja toimittaa lupaviranomaiselle vuosikoosteen toiminnasta. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 46 :n mukaisesti ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Lupaan on lisäksi sisällytettävä tarpeelliset ehdot jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta jätelain (646/2011) 120 :n mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 5-7. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta on jätettävä 30.6.2024 mennessä. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on haettava uusi lupa. Jos asetuksella annetaan ankarampia määräyksiä kuin tämän luvan ehdot ovat, tai jos määräykset voimassaolosta tai tarkistamisesta poikkeavat luvasta, asetusta on noudatettava tämän luvan sitä estämättä. Päätöksen täytäntöönpano Lautakunnan päätöstä on noudatettava sen jälkeen, kun se on saanut lainvoiman. Päätös saa lainvoiman 30 päivää päätöksen antamispäivämäärän jälkeen edellyttäen, ettei päätöksestä valiteta. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (86/2000), 3-5, 7-8, 28, 35-38, 43, 45-47, 52-56, 62, 76, 81, 83, 90, 96-97, 100, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7-10, 15-19, 19a, 22, 36, 36a Jätelaki (646/2011) 5-6, 8, 12-13, 15-17, 29, 118-122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 8-10, 20, 24 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) 5 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Käsittelymaksu Hakijalta laskutetaan hakemuksen käsittelystä 2002 euroa kaupunginvaltuuston 13.11.2012 hyväksymän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti. Maksusta päätettäessä maksuun on huomioitu taksan 5.2 :n mukainen 30 prosentin alennus. Ilmoituskuluista hakijalta laskutetaan 480,41
euroa toteutuneiden kustannusten mukaan. Lupahakemuksesta tiedottaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Ympäristölautakunta tiedottaa yleisölle lupapäätöksestä kuuluttamalla päätöksestä 30 päivän ajan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja kaupungin verkkosivuilla. Päätös Hartela Oy Kopio päätöksestä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristön ja luonnonvarojen vastuualue Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä osoitetaan hallinto-oikeudelle, mutta se toimitetaan Paraisten kaupungin ympäristölautakunnalle viimeistään 30 päivän kuluessa päätöksen antamispäivämäärästä lukien. Valitusoikeus on: - sillä, jonka oikeutta tai etua päätös saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristönsuojelun, terveydensuojelun tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla tai muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja toiminnan vaikutusalueella sijaitsevien kuntien kunnallisella ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.