TOIMEENTULOTUEN PAIKALLISET LISÄOHJEET LOVIISAN KAUPUNGISSA 1.4.2012 ALKAEN

TOIMEENTULOTUEN PAIKALLISET LISÄOHJEET LOVIISAN KAUPUNGISSA 1.4.2012 ALKAEN

2 TOIMEENTULOTUEN PAIKALLISET LISÄOHJEET LOVIISAN KAUPUNGISSA 1.4.2011 ALKAEN... 1 2. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA RAKENNE... 3 3. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY... 3 4. HUOMIOONOTETTAVAT TULOT / KORVAUKSET... 4 Ulosotossa olevat maksut/kelan perinnät... 4 Etuoikeutettu tulo... 5 5. HUOMIOON OTETTAVAT VARAT... 5 6.1. ASUMISMENOT... 6 Kohtuulliset vuokrat/yhtiövastikkeet/asuntolainan korot:... 6 Muut huomioitavat asumismenot:... 7 6.2. TERVEYDENHUOLTOMENOT... 8 Lääkkeet:... 8 Hammashuolto:... 8 Silmälasit:... 8 Sairaalahoito:... 9 6.3. TYÖ- JA OPINTOMATKAKULUT... 9 7.TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI... 9 7.1. LASTEN PÄIVÄHOITOMENOT...10 7.2. ELATUSTURVA...10 7.3. LAPSEN TAPAAMISOIKEUDEN TOTEUTTAMISEN JA LUONAPIDON KULUT...10 7.4. KODIN PERUSTAMINEN JA HUONEKALUT...10 7.5. MUUTTOKUSTANNUKSET...11 7.6. TAKUUVUOKRAT...11 7.7. LASTEN HARRASTUSMENOT...11 7.8. LASTEN VARUSTEET...11 7.9. HAUTAUSAVUSTUS...12 7.10. Erityisistä tarpeista johtuvat vaatehankinnat...12 7.11. OLESKELU ULKOMAILLA...13 7.12. KANSALAISUUTEEN, OLESKELULUPAAN JA PASSIN HANKKIMISEEN LIITTYVÄT KULUT...13 8. OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI...13 9. VANKILASSA OLEVAT.... 15 10. YRITTÄJÄT...15 11. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI...16

1. SOVELTAMISOHJEEN TARKOITUS Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan toimeentulotukilakia (1412/97), asetusta (66/98) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan (2007/11) ohjeita ja niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia. Perusturvalautakunnan hyväksymät paikalliset lisäohjeet on tarkoitettu selkiinnyttämään, tarkentamaan ja yhtenäistämään toimeentulotuen myöntämiskäytäntöä. Ohjeen avulla pyritään takaamaan yhtenäinen käytäntö toimeentulotukilakia sovellettaessa ja siten parantamaan kunnan asukkaiden yhdenvertaisuutta. Ohje ei ole sitova, vaan viranhaltija voi yksilökohtaisesti harkiten perustellusta syystä poiketa ohjeesta. 2. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA RAKENNE Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Sen avulla turvataan ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentulotukea on oikeus saada, jos ei voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavoin. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa sekä muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta (TTTL 2 2momm). Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa. 3. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakemuksella tai varatulla vastaanottoajalla suullisesti viranhaltijan luona. Toimeentulotukihakemuksia saa sosiaalitoimistosta sekä Loviisan kaupungin internet-sivulta. Hakijan on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen toimeentulotukiasian selvittämiseksi ( Hallintolaki 12 1mom.). Toimeentulotuen hakijan on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä ovat esim. tositteet tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotiedot sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edelliseltä kuukaudelta. (asiakkaan tietojenantovelvollisuus TTL 17 )

4 Jos hakemus tai esitetyt tiedot ovat puutteelliset, pyydetään lisäselvitystä. Lisäselvityspyynnössä yksilöidään mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä. Lisäselvityksen antamiseen varataan 14 vuorokautta ja pyynnössä todetaan, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä päätöksentekoa. Päätös annetaan aina kirjallisena. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Päätös perustellaan aina ja siitä tulee ilmetä asianomaiset lainkohdat. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tulee tehdä päätös perusteluineen. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee mainita ja perustella. Toimeentulotuki myönnetään pääsääntöisesti kuukaudeksi kerrallaan. 4. HUOMIOONOTETTAVAT TULOT / KORVAUKSET Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Tulona otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat. Tuloilla tarkoitetaan kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja tulolähteestä riippumatta. Mikäli toimeentulotuen hakija yksilöllisestä ohjauksesta huolimatta ei ole kolmen kuukauden aikana ryhtynyt toimenpiteisiin elatusavun vahvistamiseksi (ei ole laittanut vireille elatussopimuksen vahvistamista tai käräjäoikeuden käsittelyä elatustuomion aikaansaamiseksi) elatusapuna otetaan tulona huomioon elatustuen suuruinen määrä. Kaikki asiakkaan tilillä näkyvät tilisiirrot kuten avustukset, lahjat, lainat ja pikaluotot otetaan pääsääntöisesti tulona huomioon ja niistä vaaditaan selvitys lukuun ottamatta enintään 70 euron suuruista summaa kuukaudessa, jonka katsotaan olevan tavanomaisen elämän piiriin kuuluvan lahjan suuruinen. Lainaa ei oteta tulona huomioon, mikäli se on käytetty toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin (esim. vuokran maksun turvaamiseksi). Asiakkaan on pystyttävä osoittamaan, että lainaraha on maksettu takaisin lainanantajalle sekä lainan käyttötarkoitus. Lainan otetaan huomioon tulona, mikäli se on käytetty menoihin, joihin toimeentulotukea ei voida myöntää. (KHO 27.10.2010/71) Ulosotossa olevat maksut/kelan perinnät Vapaaehtoisesti ulosottomiehelle tai velkojille suoritettuja maksuja ei huomioida poikkeuksena ulosottomiehen vahvistaman maksusuunnitelman mukaiset maksut, jotka rinnastetaan palkanulosmittaukseen. Ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma tulee liittää toimeentulotukihakemukseen. Asiakas ohjataan tarvittaessa velkaneuvojalle. Kelan takaisinperintä huomioidaan normilaskelmassa, eli tulona huomioidaan asiakkaalle maksettu työmarkkinatuki/asumistuki jne. Asiakkaan tulee kohtuullistaa ylisuuret perinnät Kelan kanssa ja häntä tulee ohjata hakemaan vapautusta Kelan takaisinperinnästä.

5 Etuoikeutettu tulo Toimeentulotukilain 11 3 momentin mukaan osa ansiotuloista jätetään tulona huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Kotitaloutta kohti huomioon ottamat jätetään vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 kuukaudessa. Hallituksen esityksen mukaan (HE 138/2010) säännöksen tarkoittamaksi ansiotuloksi katsotaan muun muassa työsuhteen perusteella maksettava palkka ja siihen rinnastettava tulo. Lisäksi ansiotuloa on ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo. Ansiotulona pidetään myös esimerkiksi luonnontuotetuloa ja omaishoitajalle maksettavaa palkkiota. Sen sijaan esimerkiksi lapsilisä, lasten kotihoidon tuki tai eläke ja työttömyysturva eivät ole tässä kohdassa tarkoitettua tuloa. Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Esimerkiksi kahden henkilön taloudessa voi tuloja olla molemmilla, mutta puolisoiden yhteenlaskettu etuoikeutettu tulo voi olla korkeintaan 150 euroa kuukaudessa. Etuoikeutetun tulon enimmäismäärä on siten sama riippumatta siitä, onko samassa taloudessa tulonsaajia yksi vai useampia Toimeentulotuessa tuloina ei kuitenkaan huomioida: 1. vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia, joiksi katsotaan enintään 70 euron tilillepanot kuukaudessa. 2. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen perusosansa tai erityisestä tarpeesta tai olosuhteesta huomioon otettavat menonsa (29.12.2005/1218). 3. Tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. 4. Äitiysavustusta, eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa. Vastaavasti menoerät, joita nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuuluu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Mikäli hakija saa kansaneläkelain mukaista hoitotukea tai vammaistukea menoihin, jotka voidaan huomioida toimeentulotuessa, voidaan nämä menot huomioida toimeentulotukea laskettaessa vain siltä osin kun ne ylittävät saadut tuet 5. KELA:n asiakkaalle maksamia korvauksia tosiasiallisesti maksetuista menoista (esim. lääkärinpalkkiosta, joka asiakas itse on maksanut ym.) 5. HUOMIOON OTETTAVAT VARAT Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon: 1. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa; 2. tarpeellisia työ-, ja opiskeluvälineitä; 3. alle18 vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen perusosansa tai erityisestä tarpeesta tai olosuhteesta huomioon otettavat menonsa; 4. muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Käytettävissä olevat varat, kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus, otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten, että säästöistä ja muista

6 varoista voidaan vähäinen osa (100 /ruokakunta + 50 /lapsi) jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Säästöjä ovat mm. hakijan tiliotteella hakemuskuukautta edeltävän kuukauden viimeisen päivän säästössä oleva saldo, joka on käytettävissä hakemuskuukaudelle. Tällöin tulee huomioida, että hakijalla tulee olla hakemuskuukauden alussa rahavarat vuokranmaksuun ja muihin hänen toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin sekä sellaisiin maksuvelvoitteisiin, joihin hän on sitoutunut, eikä voi niitä välittömästi purkaa. Jos hakija on toimeentulotuen saamiseksi käyttänyt pankkitileillään välittömästi ennen toimeentulotuen hakemiskuukautta olleet varat sellaisiin menoihin, jotka eivät ole välttämättömiä eivätkä toimeentulotuessa huomioitavia menoja, tarkastellaan hakijan varoja takautuvasti toimeentulotukilain 15 mukaisesti. Toimeentulotukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus otetaan huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kuukautta. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Verotusarvoltaan alle 500 suuruista kiinteää omaisuutta ei pääsääntöisesti edellytetä realisoitavaksi. 6. PERUSTOIMEENTULOTUKI Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla pitää lain mukaan kattaa: - ravintomenot (49 % perusosasta) - vaatemenot (9 % perusosasta) - vähäiset terveydenhuoltomenot: menot, jotka eivät perustu lääkärin määräykseen (3 %) - informaatiomenot (20 % perusosasta): lehtitilaukset, televisioluvat ja puhelimen käyttö. - henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, harrastus-, ja virkistysmenot sekä paikallisliikenteen maksut ja muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (19%) Perustoimeentulotuella katettavia menoja perusosan lisäksi ovat asumistukilain 6 :n mukaiset asumismenot (esim. vuokra tai vastike, asuntolainan korkomenot, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu. 6.1. ASUMISMENOT Kohtuulliset vuokrat/yhtiövastikkeet/asuntolainan korot: Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuullisina asumismenoina lämmityskuluineen hyväksytään kuukaudessa enintään: 1 henkilö 450 2 henkilöä 540 3 henkilöä 600 4 henkilöä 620

7 5 henkilöä 670 6 henkilöä 750 7 henkilöä 800 8 henkilöä 820 Jos asukkaita on enemmän, jokainen lisähenkilö nostaa hyväksyttävää vuokra 20 :lla. Asiakkaalle annetaan riittävä aika (3 kuukautta) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa toimeentulotukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Jos toimeentulotuen hakijalla ei ole tosiasiassa (asiakkaan todistettava ) mahdollisuutta saada paikkakunnalta kohtuukokoista ja hintaista asuntoa, asumismenot voidaan ottaa huomioon todellisen suuruisina. Mikäli asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä muuttanut kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon, eikä muutolle ole perusteltua syytä, huomioidaan vuokramenot välittömästi edellä mainitun taulukon mukaisina. Sosiaalityöntekijä/sosionomi voi yksilökohtaisen harkinnan perusteella erityisestä syystä poiketa yllä mainituista enimmäisasumismenoista. Vammaisten osalta on huomioitava suuremman tilan tarve (mm. apuvälineet, liikkumisvaikeudet), joten heidän kohdallaan ohjeellisista kohtuuvuokrista voi poiketa tarpeen mukaan. Jos asunnossa asuu eri perheisiin kuuluvia henkilöitä tai on muutoin erityinen syy jakaa asumismenot henkilöiden kesken, jaetaan nettoasumiskustannukset pääluvun mukaisesti, ellei olosuhteista muuta johdu. Mikäli asumiskuluja jaetaan, viranhaltijan tulee tarkistaa asuntoon tehty asumistukipäätös. Asumismenoja ovat: Vuokra-asunnossa: vuokra, vesimaksut, erikseen maksettavat lämmityskustannukset Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto: rinnastetaan vuokra-asuntoon toimeentulotukea määrättäessä. Hyväksyttäviä asumismenoja ovat vastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Pääomavastiketta ei hyväksytä menoksi. Omistusasunnossa: hoito- ja rahoitusvastike, erikseen maksettavat lämmityskustannukset, vesimaksut, kiinteistön hoitomenot Omakotitalossa: lämmityskustannukset, palovakuutus, kiinteistövero, vesimaksut, tontin vuokra, jäte- ja nuohouskustannukset. Omakotitalojen polttoöljymenot huomioidaan ensisijaisesti erissä kuukautta kohti. Mikäli tämä ei ole mahdollista luottohäiriöiden takia, voidaan myöntää toimeentulotukea 1000 (tuhanteen) litraan öljyä vuodessa. Vesimaksut eivät sisälly yllä mainittuihin enimmäisasumismenoihin ja vesimaksuna hyväksytään korkeintaan 24,52 /kk henkilöä (kelan asumistuessa hyväksymä määrä). Muut huomioitavat asumismenot: Taloussähköstä aiheutuvat menot otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina (Opas toimeentulotukilain soveltajille STM 2007:11). Sähkölämmitysasunnossa sähkölaskusta 80% on lämmityksen osuus ja 20 % taloussähkön osuus. Kotivakuutus (koti-irtaimisto ) otetaan huomioon todellisen suuruisen erääntymiskuukautena. Vakuutuskirja sekä lasku on esitettävä tukea haettaessa.

8 Sauna ja pesutupamaksu otetaan huomioon, mutta ei: autopaikka-, tv-satelliitti-, internetmaksuja. Asuntolainan korkomenot huomioidaan todellisen suuruisena edellyttäen, että tuen hakijalla on verotuksen ennakonpidätyksessä asuntolainojen korot otettu huomioon. Toimeentulotuen tarpeen muodostuessa pitkäaikaiseksi tulee harkita, onko asunnon säilyttäminen asiakkaan tulotaso ja asuntolainan suuruus sekä muut asumismenot huomioiden realistista ja tarkoituksenmukaista. Toimeentulotuella ei voida tukea täysin epärealistisia asumisratkaisuja. Asuttaessa ns. soluasunnossa tai kimppakämpässä (myös muut kuin opiskelijat), perusnormi on sama kuin yhteistaloudessa asuvalla. Samassa asuinhuoneistossa asuminen ei välttämättä tarvitse merkitä asukkaiden yhteistaloutta. Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöllä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttövarat kuten tv, sanomalehti ja kodinkoneet ovat yhteiskäytössä. Asunnottomat: jos hakija ilmoittaa oleskelevansa pääsääntöisesti saman henkilön luona, normi on sama kuin yhteistaloudessa asuvalla. Jos oleskelee milloin missäkin, normi on sama kuin yksin asuvalla. 6.2. TERVEYDENHUOLTOMENOT Terveydenhuoltomenojen osalta edellytetään käytettävän ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon palveluja. Yksityisen terveydenhuollon palveluista johtuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, kuten silloin kun erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttävät. Lääkkeet: Toimeentulotukea myönnetään lääkärin määräämiin sairaudenhoitoon tarkoitettuihin reseptilääkkeisiin, halvimman vaihtoehdon mukaan. Muihin lääkärin määräämiin reseptilääkkeisiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli asiakas esittää lääkärintodistuksen siitä, että lääke on asiakkaan terveyden kannalta välttämätön (esim. Viagra-lääkitykseen lääkärin b-lausunto). Viagran määrässä noudatetaan kelan sv-korvauksen periaatteita. Lääkärin määräämät tupakanvieroituslääkkeet ja ehkäisypillerit otetaan huomioon menoina. Mikäli toimeentulotukea myönnetään reseptivapaisiin lääkkeisiin tai lääkkeisiin tai lisäravintovalmisteisiin, joihin ei tule Kela-korvausta, tulee asiakkaan toimittaa julkisen terveydenhuollon antama lääkärinlausunto ja hoitosuunnitelma sairauden hoidosta ja kestosta sekä lääkkeen/lisäravintovalmisteen välttämättömyydestä. Hammashuolto: Huomioidaan ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon palveluja käyttäen välttämätön hammashoito. Laajemmasta hammashoidosta on toimitettava kustannusarvio. Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida. Proteesit käsitellään tapauskohtaisesti ja myönnetään ensisijaisesti kustannusarviota vastaan, kuitenkin halvimman vaihtoehdon mukaan.. Silmälasit: Toimeentulotuessa otetaan huomioon silmälasien tai piilolinssien hankinnasta aiheutuvat menot, kun hankinta perustuu terveydellisiin syihin ja hankinnan tarpeellisuudesta on jätetty selvitys

9 (optikon näöntarkistus ja selvitys tarpeesta sekä kustannusarvio). Kohtuullisina kustannuksina hyväksytään kehyksistä enintään 90 sekä perusmallisten linssien hankinnasta ja näöntarkistuksesta aiheutuvat menot. Tukea myönnettäessä huomioidaan kolmen viimeisen kuukauden tulot. Perussilmälasit tai piilolinssit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää lausunnossaan silmälaseja uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Mikäli näkökyky ei ole heikentynyt, vaan uudet lasit hankitaan, koska edelliset ovat rikkoutuneet tai hukattu, asia käsitellään tapauskohtaisesti. Silmälaseja myönnetään ensisijaisesti maksusitoumuksella. Fysioterapia: Huomioidaan ainoastaan terveyskeskuksen avohoidon kuntoutuksen omana tai ostopalveluna järjestämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset. Sairaalahoito: Ruokaedun huomioiminen sairaalassa tai muussa laitoshoidossa olevilta: Jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito terveydenhuollon tai sosiaalihuollon yksikössä ylittyy 14 vrk mutta on enintään 1 kuukauden, ruokaetuna huomioidaan ainoastaan 14 vrk ylittävältältä osalta toimeentulotukea vähentävänä vuorokautta kohti 49 % perusosan määrästä jaettuna 30:llä. Jos hoito kestää yli 1 kuukautta, huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara (99 /kk) menona perusosan sijaan. 6.3. TYÖ- JA OPINTOMATKAKULUT Paikallisliikenteen kustannukset sisältyvät perusosaan. Matkat huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman tarkoituksenmukaisen matkustustavan mukaan, yleensä julkisen liikenteen, esim. seutulipun mukaan työssäkäyntialueella. Matkojen hyväksyntä edellyttää Matkahuollon ostotositetta. Jos oman auton käyttö on perustellusta syystä välttämätöntä, kustannukset lasketaan KELA:n matkakustannustaksan (vuonna 2012: 0,20 /km) mukaan. Lisäksi edellytetään, että hakijan säännöllisten työmatkakustannusten vaikutus tuloveroprosenttiin on otettu huomioon. 7.TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu, muut kuin perusmenoina hyväksyttävät asumismenot (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset) sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esim. pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.

10 7.1. LASTEN PÄIVÄHOITOMENOT Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan järjestämiä päivähoitopalveluita. Päivähoitomaksuja hyväksytään täydentävän toimeentulotuen menona tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakas hakemaan vapautus päivähoitomaksuista kolmen kk:n sisällä. Mikäli lapsi on yksityisessä päivähoidossa kehotetaan hakeutumaan kohtuullisessa ajassa kunnallisen päivähoidon piiriin. Sivistystoimi antaa tietoja vapaista päiväkotipaikoista sekä siitä, voidaanko maksuja alentaa, poistaa kokonaan tai sopia maksusuunnitelmasta. Yksityisen päivähoidon maksuja voidaan hyväksyä ainoastaan poikkeuksellisesti. Koulujen iltapäiväkerhon maksut huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavana menona. 7.2. ELATUSTURVA Elatusapumaksun maksaminen voidaan ottaa huomioon normilaskelmassa menona, jos toimeentulotuen tarve on tilapäinen ja maksut todisteellisesti suoritettu (maksukuitti vaaditaan). Muussa tapauksessa on ensisijaisesti haettava elatusmaksun muutosta ja hakija ohjataan ottamaan yhteyttä lastenvalvojaan. Jos muihin etuuksiin (kansaneläke, työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki) sisältyy lapsikorotuksia elatusvelvollisuuden perusteella ja ne tosiasiassa maksetaan elatusmaksun saajalle, ei niitä oteta maksajan tulona huomioon. 7.3. LAPSEN TAPAAMISOIKEUDEN TOTEUTTAMISEN JA LUONAPIDON KULUT Lapsen tapaamisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon todistettavat matkakulut sekä lapsen perusosaa vastaava määrä tapaamispäiviltä. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan. Hakijan tulee esittää tapaamissopimus sekä lapsen kanssa asuvan vanhemman todistus lapsen luonapidosta. 7.4. KODIN PERUSTAMINEN JA HUONEKALUT Kodin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta vain poikkeustapauksissa, kun se hakijan olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä kodin perustarvikkeiden saamiseksi esim. pitkän laitoshoidon, asunnottomuuden tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi. Tukea voidaan myöntää vain välttämättömiin hankintoihin (sis. esim. huonekalut, astiat, vuodevaatteet). Hakijan tulee esittää tarveselvitys ja eritelty kustannusarvio hankinnoista ennen päätöksentekoa. Alkuavustus koti-irtaimistoon yksinasuvalle ja aviopari/avoparille enintään 300, lapsiperheelle lasten lukumäärästä riippuen enintään 400-500.. Yksittäiset kodin hankinnat sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Poikkeuksena on erityisestä syystä harkinnan mukaan lapsiperheelle:

11 - jääkaappi, enintään 200 ellei sisälly keittiön kalustukseen -pyykinpesukone enintään 250 ( mikäli taloyhtiössä ei ole pesutupaa ) -pölynimuri enintään 50, jos perheessä on astmaa tai allergiaa - sänky ja patjat kierrätyshintatason mukaisesti. 7.5. MUUTTOKUSTANNUKSET Toimeentulotukea muuttokuluihin myöntää se kunta, josta asiakas muuttaa. Muuttoja tuetaan vain perustelluista syistä. Välttämättömään muuttoon kunnan sisällä myönnetään tukea enintään 100 yksin asuville ja 120 perheille. Pääasiassa tuki myönnetään polttoainekustannuksiin kuittia vastaan. Ellei hakijalla ole omaa autoa, tuki voidaan myöntää pakettiauton vuokrauskuluihin ja polttoainekuluihin. Apumiehen kustannuksia huomioidaan vain perustelluista syistä, kuten mikäli hakija on liikuntarajoitteinen ja vailla omaisten tukea. 7.6. TAKUUVUOKRAT Takuuvuokra voidaan myöntää, mikäli muuttoon on perusteltu syy (esim. työ tai opiskelu tai asunnon huonon kunto) tai tuleva vuokra on nykyistä edullisempi ja mikäli hakijalla ei ole ollut mahdollisuutta varautua eikä ennakoida asunnontarvetilannettaan eikä hänellä ole ollut eikä ole varoja tai tuloja hoitaa vuokranantajan vaatimaa vakuutta muulla tavoin. Täydentävänä toimeentulotukena myönnettävä takuuvuokra vastaa periaatteessa yhden kk:n vuokraa. Takuuvuokra myönnetään ensisijaisesti kirjallisena vuokravakuutena, maksusitoumuksena. Vakuussitoumus, mikäli se myönnetään Loviisan/Lapinjärven ulkopuolella sijaitsevaan asuntoon, on voimassa enintään vuoden vuokrasuhteen alkamispäivästä ja hakijan tulee sinä aikana järjestää vakuus joko itse tai hakea vakuuspäätös oleskelukunnan toimeentulotukiviranomaiselta. 7.7. LASTEN HARRASTUSMENOT Lasten harrastusmenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, joten niihin ei pääsääntöisesti myönnetä tukea. Sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan voidaan kuitenkin perustelluista syistä, myös muille kuin lastensuojelun asiakkaille, myöntää täydentävää toimeentulotukea lasten harrastuksiin kohtuullisessa määrin kuitenkin vain yhtä harrastusta lasta kohden vuodessa. 7.8. LASTEN VARUSTEET Toimeentulotukea voidaan myöntää joihinkin välttämättömiin hankintoihin. Tukea myönnetään perheelle vain kerran ja sen tulee perustua luotettaviin hankintatositteisiin tai kustannusarvioon. Tukea myönnetään ensisijassa käytettyinä hankittaviin rattaisiin/lastenvaunuihin enintään 150 ja yhdistelmävaunuihin enintään 220. Lasten välttämättömiin muihin tarvikkeisiin voidaan myöntää enintään 100.

12 7.9. HAUTAUSAVUSTUS Kuolinpesän ollessa varaton myönnetään toimeentulotukea enintään 1000 välttämättömiin hautauskustannuksiin. Pitkäaikais- sekä välitystiliasiakkaille myönnetään tapauskohtaisesti maksusitoumus kustannusarviota vastaan. Välttämättömiin hautausmenoihin kuuluvat kustannukset: - arkku - vaatetus - arkkuun laitto - arkun kukkalaite - vainajan kuljetus Loviisassa/Lapinjärvellä - hautapaikka tai vastaava Hautausavustusta haettaessa mukaan on liitettävä vainajan tiliote, kuolinpesän hoitajan yhteystiedot ja hautaustoimiston kustannusarvio. Hautausavustusta myöntäessä tehdään takaisinperintä kuolinpesän varoista. Lähiomaisen hautajaisiin (omat vanhemmat tai isovanhemmat, omat sisarukset ja omat lapset)osallistumiseen voidaan harkinnan mukaan myöntää matkat todellisten kustannusten mukaan. Kukkalaitteeseen voidaan myöntää enintään 40. 7.10. Erityisistä tarpeista johtuvat vaatehankinnat Mikäli henkilöllä on sellaisia erityisiä kohtuullisia vaatekuluja, jotka eivät kuulu perusosalla katettaviin menoihin eikä menoja korvata muun lain nojalla, voidaan niihin myöntää täydentävää toimeentulotukea. Hakijan tulee esittää selvitys ja kustannusarvio ja sitä tukeva lääkärin tai muun viranomaisen lausunto erityisestä tarpeesta vaatekulujen osalta. Pääsääntöisesti kohtuulliset kulut huomioidaan jälkikäteen maksutositteita vastaan. Raskausajan vaatemenoja voidaan erityisestä syystä ottaa huomioon enintään 100 toimeentulotuen menona. Naisten romaanihameeseen myönnetään enintään 550 joka toinen vuosi. Hameen hankintakustannuksista tulee esittää kustannusarvio. Tuki voidaan antaa maksusitoumuksena tai maksaa kuittia vastaan. Muu romaaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot, kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin kuten myös miesten romaanivaatetus. (ks. KHO 7.04.2000/686)

13 Pitkäaikaisesti laitoshoidossa oleville, joilla on tulona ainoastaan käyttövara 99 /kk, voidaan myöntää vaaterahaa 100 /vuosi. Raha myönnetään kuitenkin pääsääntöisesti kerrallaan vain 50 talvivaatetukseen ja 50 kesävaatetukseen. 7.11. OLESKELU ULKOMAILLA Satunnaisesta oleskelusta ulkomailla tulee toimittaa selvitys. Tämä koskee asiakkaita, jotka kuukausittain oleskelevat ulkomailla osan kuukaudesta. Yli 7 päivän yhtäjaksoinen oleskelu ulkomailla huomioidaan vähentävinä toimeentulotuessa. Ulkomailla syntyneitä sairauskuluja ei oteta huomioon menona. 7.12. KANSALAISUUTEEN, OLESKELULUPAAN JA PASSIN HANKKIMISEEN LIITTYVÄT KULUT Passin tai oleskeluluvan hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi vain ulkomaalasisille, jolle on myönnetty jatkuvaluonteinen ( A-tunnus ) oleskelulupa. Kansalaisuushakemus ja siitä aiheutuvia menot voidaan hyväksyä toimeentulotukeen oikeuttavaksi menoksi poikkeuksellisesti, vain tapauksissa, jolloin Suomen kansalaisuuden katsotaan edesauttavan hakijan työllistymistä.(ks. KHO 1903/2001) 8. OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulotukikustannukset. Opiskelijat ovat kuitenkin oikeutettuja toimeentulotukeen samoin perustein kuin muutkin hakijat. Iltaopiskelijan, joka ei saa opintotukietuuksia, edellytetään hakevan työtä tai työharjoittelupaikkaa. Jos opiskelu on viivästynyt, eikä opiskelija saa enää opintotukea, tulee hänen laatia suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi. Toimeentulotuen perusosaa voidaan toimeentulotukilain 10 1 kohdan mukaisesti alentaa, jos opiskelija ei pysty määräajassa (mainitaan päätöksessä, enintään 3 kk ) suorittamaan opintojaan loppuun ja hän siten laiminlyö velvollisuutensa kykynsä mukaan pitää huolta elatuksestaan. (ks. KHO 20.06.2001/1481) Jos opiskelijalla on jo ammatillinen tutkinto, jolla voi työmarkkinoilla työllistyä, tai hän on ansiotyössä, josta opintovapaalla eikä toisen tutkinnon suorittamiseen ole erityisiä syitä, voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja ohjeistaa opiskelijaa rahoittamaan vapaaehtoinen opiskelu muulla tavoin. Mikäli toimeentulotuen tarve jatkuu, voidaan perusosaa alentaa toimeentulotukilain 10 1 kohdan mukaisesti (ks. KHO 04.10.2006/2547). Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys. Opintolaina huomioidaan tulona kaikilla päätoimisilla opiskelijoilla, joilla on siihen oikeus. Poikkeuksena on lukio-opiskelu, joka ei ole ammattiin valmistava koulu sekä maahanmuuttajien AKVA-kurssit.

14 Jos opiskelija ei maksuhäiriöiden vuoksi voi saada opintolainaa, siitä on esitettävä Kelan päätös valtiontakauksen hylkäämisestä. Jos valtiontakaus on myönnetty, mutta pankki ei tästä huolimatta myönnä opintolainaa maksuhäiriöiden vuoksi, hakijan on esitettävä pankin päätös opintolainan hylkäämisestä. Jos Kela ei myönnä valtiontakausta tai jos takaus on, mutta pankki ei tästä huolimatta myönnä lainaa, ei lainaa voida ottaa tulona huomioon. Luottotietohäiriön ollessa vähäinen selvitetään voidaanko luottotietohäiriön perusteena olevan velan maksamisella ja siihen tarvittaessa ehkäisevää toimeentulotukea myöntämällä mahdollistaa opintolainan myöntämisen.. Tarkistettava tapauskohtaisesti Kela/Opintotukikeskukselta/ että näin menetellen takauksen saaminen varmistuisi. Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea, ei pääsääntöisesti tueta eikä koulutuksen maksut ole toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja ellei siihen ole erityisiä syitä ja ellei se perustu sosiaalityön palvelusuunnitelmaan. Hakija ohjataan hakeutumaan koulutukseen, joka on opintotuen piirissä tai rahoittamaan opintonsa muulla tavoin kuin toimeentulotuella. Tapauksissa, joissa opintukietuudet tai opintolaina on evätty opiskelijasta itsestään johtuvasta syystä (tukikuukaudet täynnä, maksuhäiriömerkintä) tai mikäli opiskeluun ei ole mahdollista saada opintososiaalisia etuuksia, ohjataan opiskelijaa järjestämään opintotukietuuksia korvaava rahoitus opinnoilleen tai hakeutumaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien piiriin. Mikäli opiskelija ei ole viranhaltijan nimenomaisesta viranhaltijan päätökseen kirjatusta ohjauksesta huolimatta toiminut edellä mainitulla tavalla, ei opiskelijaa voida jättää ilman toimeentulotukea, mutta perusosaa voidaan alentaa toimeentulotukilain 10 1 kohdan mukaisesti. Perusosan alentamisen tulee aina perustua yksilökohtaiseen harkintaan ja asiakkaan kokonaistilanne tulee selvittää ennen perusosan alentamista. Mikäli opiskelija saa tosiasiallisesti säännöllisesti vanhemmiltaan tuloja tulolähteestä riippumatta tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevina tuloina 70 kuukaudessa ylittävältä osin. Opiskelijoita ohjataan verotoimistoon hakemaan opintorahan maksatuksen osalle 0 %:n verotus. Opintolainojen korkojen osalta opiskelijaa ohjataan hakemaan korkoavustusta Kelasta ellei hänelle ole korkojen erääntymispäivää edeltävien 5 kk:n aikana maksettu opintotukea. Opintolainan korot eivät pääsääntöisesti ole toimeentulotuella katettavia menoja. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tulee ensin selvittää - onko opiskelija hakenut todisteellisesti kesätyötä (työvoimatoimiston todistus) - onko opintolainaa vielä nostamatta, ( sen voi nostaa heinäkuun loppuun saakka ) jolloin se huomioidaan tulona - onko opiskelijalla mahdollisuus opiskella kesäajalla ja saada siihen opintotukea, jolloin opiskelu on ensisijainen toimeentulotukeen nähden

15 9. VANKILASSA OLEVAT Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulon muoto. Vanki voi kuitenkin joutua toimeentulotuen tarpeeseen, jolloin hänellä on oikeus toimeentulotukeen samoin perustein kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla. Ellei vangilla ole käytettävissä muita tuloja tai varoja ja hänellä on perusosalla katettavia menoja joita hän ei ole voinut kattaa vankilasta saadulla ylläpidolla, voidaan vangille maksaa käyttövaroja 99 /kk toimeentulotukena. Mikäli vankilan tuomio on pitkäaikainen (yli 6 kk) voidaan täydentävänä toimeentulotukena vangille myöntää vaateavustusta enintään 100 /vuosi, kuitenkin pääsääntöisesti enintään 50 kerrallaan. Vangin asumiskustannukset voidaan ottaa huomioon harkinnan mukaan lyhyen tuomion aikana. Mikäli vangilla on oma asunto ja oikeus asumistukeen ennen vankeusrangaistusta, Kela maksaa asumistuen 6 kuukauden ajan vankeusrangaistuksen alkamisesta lukien. Lyhyenä tuomiona voidaan siten pitää pääsääntöisesti 6 kuukautta kestävää vankeusrangaistusta. Pitempien vankeusrangaistuksien osalta vangin omaisuuden säilyttäminen vapausrangaistuksen ajaksi voidaan järjestää viime sijassa toimeentulotukena, jos muita vaihtoehtoja ei ole. Vangin vankilassa mahdollisesti saamat työtulot tulee aina tarkistaa ja ne otetaan tulona huomioon. 10. YRITTÄJÄT Yrittäjän tulee toimittaa sosiaalitoimistoon seuraavat asiakirjat: 1. TILINPÄÄTÖS liitetietoineen (tase- ja tuloslaskelma, sekä tilintarkastuskertomus) 2. KIRJANPITÄJÄN TODISTUS omista nostoista (välitilinpäätös/kirjanpitokirjat) 3. PALKKAILMOITUS, palkkalistat (koskee oy:tä) 4. TYÖVOIMAVIRANOMAISTEN/KELAN lausunnot (starttirahasta) 5. VEROTIEDOT (sekä henkilökohtainen että yrityksen) Toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua, mikäli yrittäjä saa tai hänellä on mahdollisuus saada yrityksestään esimerkiksi vähintään työttömyysturvan peruspäivärahan vastaava tulo. Yrittäjää, jonka yritystoiminta jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti, korkeinaan 3 kuukauden ajan, jona aikana yrittäjä ohjataan käymään keskustelua yrityksensä tulevaisuudesta esim. Uusyrityskeskuksen tai vastaavan tahon kanssa. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan kohtuullisen toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa yksilöidystä päätösohjauksesta huolimatta ja joutuu sen vuoksi edelleen toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi yhdeksi kuukaudeksi enintään 20 % perusteella, että hän on itse laiminlyönyt elatustaan ja aiheuttanut sen ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä voida hänelle tarjota. Jos yrittäjä

16 toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa, perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle, pääsääntöisesti koko vuodelle, kohtuullisuusharkintaa käyttäen. 11. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi kunta myöntää ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista se päättää itse. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja tukea henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista toimeentulotuen riippuvuutta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi. Ehkäisevän toimeentulotuen perusteet vahvistetaan erillisessä perusturvalautakunnan päätöksessä.