YLÖJÄRVI, HEINIKKO YRITYSALUEEN LAAJENNUS HULEVESISUUNNITELMA JA NATURA 2000 TARVEHARKINTASELVITYS

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki / Seppo Reiskanen Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelma ja Natura 2000 -tarveharkintaselvitys Päivämäärä 15.9.2014 REV. 22.12.2014 YLÖJÄRVI, HEINIKKO YRITYSALUEEN LAAJENNUS HULEVESISUUNNITELMA JA NATURA 2000 TARVEHARKINTASELVITYS

1 Tarkastus 7.7.2014 Päivämäärä 7.7.2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Laura Inha, Lassi Lahti, Päivi Paavilainen Päivi Paavilainen Päivi Paavilainen Suunnitelmaselostus Viite Kannen kuva 1510011253 Paikkatietoikkuna

2 Sisältö 1. Johdanto 3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.1.1 Hulevesisuunnitelma 3 1.1.2 Natura tarvehankintaselvitys 3 1.2 Terminologia 4 2. Suunnittelualue 5 2.1 Nykytilan kuvaus 5 2.1.1 Kohteen sijainti 5 2.1.2 Hydrologia ja maankäyttö 5 2.1.3 Maaperä 5 2.1.4 Luontoarvot 6 2.2 Tuleva tilanne 6 3. Hulevesien hallinnan lähtökohdat ja reunaehdot 7 4. Hulevesien hallinnan mitoitusperusteet 7 4.1 Hallintamenetelmien valinta 7 4.2 Maankäytön muutokset 7 4.3 Korttelikohtaisten hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet 8 4.4 Yleisten alueiden hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet 9 5. Esitys hulevesien hallinnasta 10 5.1 Hulevesien johtaminen 10 5.2 Hulevesien hallinta kortteleissa 10 5.3 Hulevesien hallinta yleisillä alueilla 11 5.3.1 Kaava-alueen pohjoisosa 11 5.3.2 Kaava-alueen eteläosa 11 5.4 Tulvareitit 12 5.5 Ehdotus kaavamääräykseksi 12 6. Natura 2000 tarveharkintaselvitys 12 7. Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita 12 7.1 Geotekniikka 12 7.2 Maanalaiset johtolinjat 12 7.3 Tulvareitit 12 7.4 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 13 8. Yhteenveto 14 LIITTEET Liitekartat Piirustusnro Sisältö Piirustuslaji Mittakaava Päiväys Liite 1 Nykytilan hydrologia Yleispiirustus 1:5000 15.9.2014 Liite 2 Maaperä ja hulevesien hallintaalueiden Yleispiirustus 1:2000 15.9.2014 sijoittuminen Liite 3 Osayleiskaava ja nykytilan hydrologia Yleispiirustus 1:10000 15.9.2014 Liite 4 Hulevesien hallinta Yleispiirustus 1:2000 15.9.2014 Revisio 22.12.2014 Muut liitteet: Liite 5 Maastossa mitattujen rumpujen valokuvakooste

3 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Työn tarkoituksena oli laatia hulevesien hallintasuunnitelma ja Natura tarveharkinta Ylöjärven Heinikon yritysalueen laajennuksen asemakaavatyötä varten. 1.1.1 Hulevesisuunnitelma Hulevesisuunnitelmassa esitettiin hulevesien johtumisreitit, hulevesien hallintatoimenpiteet ja hallintarakenteiden tilavaraukset. Hulevesien hallintatarvetta arvioitiin tarkastelemalla läpäisemättömän pinnan kokonaismäärää ja sen pinta-alan suhteellista kasvua. Arvion ja hallinnan reunaehtojen pohjalta laadittiin suositukset käytettävistä hulevesien hallintamenetelmistä ja alustavat ehdotukset sijoituspaikoille. Hulevesien hallinnan päämääränä oli säilyttää nykyisen kaltaiset virtaamaolot hulevesien pääreiteillä sekä taata veden riittävän hyvä laatu. Hulevesien hallintamenetelmissä korostui yllä olevien päämäärien mukaisesti vesien luonnonmukainen käsittely ja johtaminen sekä hallinnan hajauttaminen syntypaikoille. 1.1.2 Natura tarvehankintaselvitys Natura tarveharkintaselvityksen lähtökohtana oli ohjata ja tehdä hulevesisuunnittelun kanssa yhteistyötä niin, että a) Perkonmäen Natura-alueen vesitase ei hulevesien ohjaamisen vuoksi ensisijassa muutu ja b) mikäli muutosta ei voida estää, sen vaikutus on niin pieni ja epätodennäköinen, että varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Muutoksen suunta tulee olla mieluummin lisätä vesimäärää kuin vähentää sitä. Hankkeen työryhmä oli seuraava: Ylöjärven kaupunki Seppo Reiskanen Pentti Keskitalo Tuija Salmentausta Mirko Harjula Pekka Virtaniemi Ritva Kangasniemi Ramboll Finland Oy Päivi Paavilainen Laura Inha Lassi Lahti Kaisa Mustajärvi Tiina Virta projektipäällikkö hulevesisuunnittelu hulevesisuunnittelu Natura tarveharkinta Natura tarveharkinta

4 1.2 Terminologia BMP Biopidätys, biosuodatus Hulevesi Hulevesien hallinta-alue Kosteikko Viivytyspainanne Best Management Practise eli esimerkiksi ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen menettely. Veden suodattaminen ja puhdistaminen orgaanisissa maakerroksissa. Hulevedet johdetaan kasvipeitteiseen painanteeseen (engl. rain garden, bioretention, biofiltration); vesi pidättyy ja puhdistuu painanteessa, josta se suodattavan maakerroksen läpi imeytetään maaperään tai johdetaan hulevesijärjestelmään Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi Hulevesien määrälliseen ja/tai laadulliseen hallintaan varattu alue. Alueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi biopidätysalue tai viivytyspainanne. Hulevesien käsittelymenetelmä, jossa hulevesi johdetaan hitaasti virtaavaan, matalaan lammikkoon, viipymä lammikossa luokkaa 1 vuorokausi. Kosteikon vesialue rakennetaan siten, että vesialue muodostuu pysyväksi. Haitta-aineita poistuu hulevedestä laskeutumalla ja pidättymällä kosteikon kasvillisuuteen. Kosteikko voi olla luonnollinen, rakennettu tai näiden yhdistelmä. Hulevesien hallintamenetelmä, jossa hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Hulevedet varastoidaan painanteeseen tietyksi aikaa ja vapautetaan vähitellen eteenpäin. Viivytyspainanteessa ei ole pysyvää vesipintaa vaan se kuivuu sadetapahtumien välissä. Määrittelyt Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaisesti.

5 2. SUUNNITTELUALUE 2.1 Nykytilan kuvaus 2.1.1 Kohteen sijainti Suunnittelukohteena oleva Heinikon yritysalueen asemakaavan laajennusalue (n. 18 ha) sijaitsee Ylöjärvellä nykyisen Heinikon teollisuusalueen pohjoispuolella, Uusi-Kuruntien (vt 65) ja rautatien välissä (Kuva 2.1). Suunnittelukohde Rautatie Uusi-Kuruntie (vt65) Kuva 2.1 Suunnittelukohteen sijainti. Kartta Paikkatietoikkuna. 2.1.2 Hydrologia ja maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee vedenjakajalla: alueen eteläosan vedet laskevat Työränojaan, joka kuuluu Keijärven valuma-alueeseen. Alueen pohjoisosasta vedet laskevat Uusi-Kuruntien alitse Työlänojaan, joka kuuluu Vahantajoen valuma-alueeseen. Sekä Keijärvi että Vahantajoki laskevat Näsijärveen. Pintavesien johtumissuunnat on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Suunnittelukohde on nykyisin rakentamaton ja pääosin metsäinen alue. Alueen nykyinen maankäyttö näkyy tämän selostuksen kannen ilmakuvasta. Ajantasainen osayleiskaava on esitetty liitteessä 3. 2.1.3 Maaperä Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maaperä on esitetty liitteessä 2. GTK:n maaperäkartan mukaan alueen pohjamaa on pääosin moreenia ja kalliota. Alueen pohjois- ja länsiosassa on laajat saraturvealueet ja kaakkoiskulmassa maaperä on hiesua. Hulevesien imeyttämisen kannalta maalajit ovat ongelmallisia, koska niiden vedenläpäisevyys on saraturvetta lukuun ottamatta heikko. Turvealueilla imeyttämistä vaikeuttaa usein korkea pohjavedenpinta. Alueen maaperää on tutkittu tarkemmin Heinikon pohjoispuolisen alueen rakennettavuusselvityksen yhteydessä (Taratest 3.4.2014). Selvityksessä todettiin, että pääosalla alueesta on mahdollista perustaa rakennukset anturoilla luonnontilaisen pohjamaan varaan. Pohjoisosassa rakenteet suositellaan perustettavaksi tuettuna rakenteena kantavan pohjamaan varaan tai toteuttamaan alueellinen stabilointi.

6 Suunnittelukohde ei sijaitse pohjavesialueella eikä pohjaveden muodostumisalueella. Rakennettavuusselvityksessä pohjavesipinta havaittiin kairaustöiden yhteydessä noin 0,3 1,2 m syvyydessä vallitsevasta maanpinnan tasosta mitattuna. 2.1.4 Luontoarvot Suunnittelualueen pohjoisosan pintavedet laskevat Perkonmäen Natura 2000-alueelle. Perkonmäen Natura 2000-alueen (FI0356001) pinta-ala on n. 24 ha ja alue on liitetty Natura-2000 verkostoon lähinnä edustavana ja monipuolisena vanhan metsän alueena. Alueen läpi virtaa luonnontilainen Työlänoja, jonka varrella kasvaa lehtoa. Kuva 2.2. Työlänojan pääuomaa Perkonmäessä. Kuva vuodelta 2010 (Ramboll). Hulevesiselvityksen yhteydessä on laadittu tarveharkintaselvitys siitä, koituuko hulevesien johtamisesta merkittäviä vaikutuksia Natura-alueelle, jotka vaatisivat erillisen Natura-arvioinnin. Perkonmäen alueen sijainti on esitetty liitekartoilla. Tiedossa ei ole muita merkittäviä luontoarvoja suunnittelualueella. 2.2 Tuleva tilanne Suunnittelualueelle on tavoitteena kaavoittaa monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pienelle ja keskisuurille teollisuus-varastotoiminnoille. Kaavaa laatii Ylöjärven kaupunki. Alueelle kulku on tarkoitus toteuttaa lopputilanteessa Uusi-Kuruntielle rakennettavan eritasoliittymän kautta, välivaiheessa liittymä toteutetaan yhdessä tasossa. Eritasoliittymälle on laadittu aluevaraussuunnitelma (Ramboll 05/2014). Asemakaavan laajennuksen myötä alueelta tulevan pintavalunnan vedenlaatu voi heikentyä ja aiheuttaa haittavaikutuksia vastaanottavien vesistöjen vedenlaatuun. Läpäisemättömän pinnan osuuden kasvu kasvattaa virtaamapiikkejä ja lisää tulvien riskiä rankkasateilla sekä toisaalta pienentää alueelta purkautuvia alivirtaamia. Tulevan maankäytön luonnos (04/2014) sekä eritasoliittymän aluevaraussuunnitelma on esitetty hulevesien hallintasuunnitelman taustalla liitteessä 4.

7 3. HULEVESIEN HALLINNAN LÄHTÖKOHDAT JA REUNAEH- DOT Suunnittelualueella hulevesien hallinnan lähtökohtana on: - säilyttää nykyisen kaltaiset virtaamaolot hulevesien pääreiteillä, - taata veden riittävän hyvä laatu, - hulevesien luonnonmukainen käsittely ja johtaminen, - hulevesien hallinnan hajauttaminen syntypaikoille ja - johtaa pohjoiseen, Natura-alueen suuntaan mieluummin enemmän vettä kuin vähentää sitä. Lähtökohtiin perustuen suunnittelualueella on voimassa seuraavat reunaehdot: - Hulevesien muodostumista ehkäiseviä ratkaisuja tulee kannustaa kaavamääräyksellä, joka sitoo hulevesien hallintatarpeen niitä muodostavien pintojen määrään. - Pysäköintialueilla muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää ja niiden laatua parantaa luonnonmukaisesti. - Katoilla muodostuvia puhtaita hulevesiä tulee viivyttää. - Viheralueilla muodostuvat hulevedet imeytyvät paikalla ja ylimääräinen vesi kuivatetaan ensisijaisesti pintakuivatuksella nurmipainanteilla. - Suunnitellaan hulevesien johtumissuunnat niin, ettei Natura-alueelle johtuva vesimäärä vähene nykyisestä. 4. HULEVESIEN HALLINNAN MITOITUSPERUSTEET 4.1 Hallintamenetelmien valinta Hulevesien hallintamenetelmät määritettiin hyvän hallinnan periaatteen (BMP, Best Management Practise) ja hulevesien määrällisestä ja laadullisesta kuormituksesta aiheutuvien haittojen minimoinnin kannalta. 4.2 Maankäytön muutokset Nykytilassa täysin rakentamaton suunnittelualue muuttuu asemakaavan muutoshankkeen myötä. Tulevan maankäytön mukainen kokonaispinta-alojen jakautuminen suunnittelualueella eri maankäyttömuotojen kesken on esitetty alla (Kuva 4.1). Kuva 4.1 Tulevan maankäytön kokonaispinta-alan (m 2 ) jakautuminen kaava-alueella. Vettä läpäisemättömän pinnan muutoksen selvittämiseksi arvioitiin eri maankäyttömuodoille valuntakerroin (Taulukko 4.1). Valuntakerroin kertoo, miten suuri osuus sadannasta ei imeydy pinnan läpi.

8 Taulukko 4.1 Laskennassa käytetyt valumakertoimet. Teollisuuskorttelit Katualue Lähivirkistys- ja suojaviheralueet Valumakerroin 65 % 70 % 5 % Vettä läpäisemättömän pinnan ala laskettiin kertomalla kunkin maankäyttömuodon kokonaispinta-ala sille määritetyllä valumakertoimella. Vettä läpäisemättömän pinnan jakautuminen suunnittelualueella on esitetty alla (Kuva 4.2). Kuva 4.2 Tulevan maankäytön vettä läpäisemättömän pinta-alan (m 2 ) jakautuminen suunnittelualueella. Kaava-alueen vettä läpäisemättömän pinnan määrä on yhteensä noin 8,1 ha eli 52 % kaavaalueen kokonaispinta-alasta. Muodostuvien hulevesien määrä on suoraan verrannollinen vettä läpäisemättömän pinnan alaan. 4.3 Korttelikohtaisten hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet Korttelikohtaisten hallintatoimenpiteiden tehokkuutta arvioitiin tarkastelemalla viivytyksen vaikutusta 10 mm sademäärään. Vaihtoehtoina tarkasteltiin tilannetta, jossa korttelikohtaista hallintaa ei ole lainkaan, sekä 0,5 tai 1,0 m 3 viivytysvelvoitetta jokaista 100 läpäisemätöntä m 2 kohti. Kuva 4.3 Kaava-alueelta välittömästi purkautuva hulevesimäärä 10 mm sadetapahtuman jälkeen. Hankeryhmä päätti, että viivytysvelvoitteeksi alueen tonteille tulee 0,5 m 3 jokaista 100 päällystettyä m 2 kohti. Tarkastellulla 10 mm rankkasateella tämä leikkaa välittömästi purkautuvaa hulevesimäärää hieman alle 40 %.

9 Viivytystilavuutta ja hallintarakenteiden tilantarvetta on mahdollista pienentää käyttämällä tonteilla läpäiseviä päällysteitä ja pienentämällä siten vettä läpäisemättömän pinnan alaa. 4.4 Yleisten alueiden hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet Yleisten alueiden hallintarakenteet mitoitettiin kerran 20 vuodessa toistuvalle rankkasateelle. Tarkastelussa tutkittiin sateita kestoltaan 5 minuutista 24 tuntiin. Sateiden intensiteetit saatiin RATU-hankkeen loppuraportista (Suomen Ympäristö 31 / 2008), ja niissä huomioitiin ilmastonmuutoksen vaikutus +20 %. Tarkastellut sadetapahtumat on esitetty taulukossa x. Sateen kesto 5 min 15 min 30 min 1 h 3 h 6 h 12 h 24 h Intensiteetti (l/s/ha) 300 210 134 86 42 26 16 9 Hallintarakenteisiin tuleva hulevesivirtaama Q laskettiin valumakertoimen φ, alueen pinta-alan A ja mitoitussateen rankkuuden i perusteella seuraavasti: Q = φ * A * i Nykytilannetta vastaavan virtaaman säilyttämiseksi yleisillä alueilla toteutettava viivytystilavuus V saatiin seuraavasti: V = ((Q in Q out ) t) V k jossa Q in = tulovirtaama tulevaisuudessa Q out = purkuvirtaama (vastaa nykyistä kevään keskiylivirtaamaa MHQ) t = mitoitussateen kesto V k = kiinteistöillä viivytetty vesimäärä Laskenta toteutettiin kaikilla käytetyillä sateen kestoilla, jonka jälkeen valittiin suurin kertymä ja sen antanut sateen kesto. Purkuvirtaaman valinta pohjoisosassa Perkonmäen Natura-alueen suojelemiseksi mm. eroosiohaitoilta valittiin kaava-alueelta sallittavaksi purkuvirtaamaksi lumen sulamisvesien aiheuttama kevään keskiylivirtaama rakentamattomalta alueelta. Viivytys on siis mitoitettu siten, että kerran 20 vuodessa toistuva rankkasade tuottaa kaava-alueelta vastaanottavaan puroon virtaaman, joka vastaa nykyisin tapahtuvaa tavanomaista keväistä sulamisvesien virtaamahuippua. Kevään keskiylivirtaamaksi alueelta Työlänojaan saatiin noin 15 l/s. Se määritettiin Liikenneviraston ohjeen "Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu" (05/2013) nomogrammeilla. Purkuvirtaaman valinta eteläosassa Pohjoisosassa käytetty mitoitus on erittäin tiukka. Eteläosassa tavoitteena on vähentää kaavaalueesta aiheutuvaa kaupunkitulvan riskiä alapuolisessa Tiikonojan vesistössä. Mitoitustilanteessa kaava-alueelta purkautuva hulevesivirtaama on valittu vastaamaan alueelta nykyisin kerran 10 vuodessa purkautuvaa sulamisvesivirtaamaa noin 40 l/s, joka on samoin määritetty LiVi 05/2013 ohjeen perusteella.

10 5. ESITYS HULEVESIEN HALLINNASTA 5.1 Hulevesien johtaminen Hulevesien johtamisreitit on suunniteltu käyttäen tukena Heinikon eritasoliittymän aluevaraussuunnitelmassa esitettyä alustavia katujen ja teiden korkeustasoja. Niiden sekä nykyisen maanpinnan perusteella on arvioitu kaava-alueen kortteleiden alustava viettosuunta. Korkeustasojen perusteella kaava-alueen keskellä kulkeva vedenjakaja tulee osittain siirtymään hieman pohjoiseen, jolloin Työlänojan valuma-alue pienenee noin 2,0 ha verran. Tämä vähentäisi edelleen kaava-alueelta Työlänojaan johtuvaa alivirtaamaa, kun tavoitteena oli ennemminkin kasvattaa Työlänojaan johtuvaa vesimäärää. Tätä kompensoimaan suunnitelmassa on esitetty, että kaava-alueen länsipuolisen suoalueen vedet johdettaisiin jatkossa Työlänojan suuntaan, mikä puolestaan kasvattaisi Työlänojan valumaaluetta noin 10 hehtaarilla. Vesien kääntäminen on yksinkertaisesti toteutettavissa kaava-alueen länsipuolisen katuyhteyden rakentuessa. Vedenjakajien siirtymisen kokonaisvaikutukseksi tulee +8,0 ha lisäys Työlänojan valuma-alueeseen. Lisäalue on nykyisellään kokonaan ja OYK:n mukaan myös tulevaisuudessa pääosin rakentamatonta, mikä kompensoi kaava-alueen rakentumisen alivirtaamaa pienentävää vaikutusta. 5.2 Hulevesien hallinta kortteleissa Rakentaminen kasvattaa paikallisia virtaamapiikkejä, kun hulevedet johtuvat päällystettyjä pintoja pitkin nopeammin vastaanottavaan uomaan/verkostoon. Virtaamapiikkien hallitsemiseksi on esitetty korttelikohtaisia huleveden hallintamenetelmiä. Hulevesien hallinnassa on pyritty luonnonmukaiseen ja hajautettuun, hulevesien syntypaikoilla tapahtuvaan hulevesien hallintaan. Piha- ja kattovedet suositellaan käsiteltäviksi eri jakeina, koska pihavedet vaativat enemmän laadullista käsittelyä kuin kattovedet. Pihavesien käsittelyyn suositellaan luonnonmukaista menetelmää, esimerkiksi biosuodatusta (Kuva 5.1). Kuva 5.1 Periaatekuva biosuodatuksen periaatteista ja lumitilan huomioimisesta. Biosuodatus on suositeltavin menetelmä myös puhtaiden kattovesien hallintaan, koska myös näissä hulevesissä on kaupunkialueella vähäisiä määriä mm. laskeumasta kertyviä epäpuhtauksia. Sadepuutarhat ja muut maanpäälliset hulevesien hallintamenetelmät voidaan myös toteuttaa olennaisena osana tontin viherrakentamista. Tarvittaessa, esimerkiksi tilanahtauden vuoksi, pihan kulkuväylillä ja katoilla muodostuvia hulevesiä voidaan viivyttää myös maanalaisissa rakenteissa kuten putkisäiliöissä tai kaseteissa. Louhekenttiä ei suositella niiden heikon huollettavuuden vuoksi. Mikäli kattovesien viivytykseen käytetään hulevesikasetteja, on niiden sijoittelussa huomioitava riittävä etäisyys rakennuksiin (5 m) ja kellaritiloihin (6 7 m) sekä maksimipeitesyvyys 4,0 m ja

11 maksimiasennussyvyys 7,0 m. Minimipeitesyvyys kaseteilla on 0,8 m kuormituksella 10 kn/m 2. (Wavin Labko Oy, hulevesikasetin tekniset tiedot). Kasetit on sijoitettava pohjavesipinnan yläpuolelle. Hallintarakenteille tulee toteuttaa viivytystilavuuden lisäksi myös virtaamaa pienentävä, kuristava purkurakenne ja hallittu ylivuoto. Biosuodatuksessa salaojitus ja sen yläpuolinen maakerros toimivat virtaamaa hidastavana rakenteena. Säiliöratkaisussa virtaaman kuristus tulee toteuttaa esimerkiksi ahtaaksi mitoitetulla purkuputkella. Viivytysrakenteiden tyhjenemisen tulee kestää vähintään 3 tuntia, mutta rakenteen tulee tyhjentyä viimeistään 12 tunnin kuluessa sateen päättymisestä. Kustannustasoltaan hulevesien viivyttäminen maan pinnalla painanteissa ja suodatinrakenteissa on selkeästi maanalaisia järjestelmiä edullisempaa. Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaan biosuodatinrakennetta vastaavan imeytyspainanteen kustannus on luokkaa 200 /m 3 hulevettä, kun maanalaisilla järjestelmillä toteutettuna kustannus on vähintään kaksinkertainen. Maanpäälliset menetelmät soveltuvat myös alueille, joissa pohjaveden pinta on korkealla. Kattovesien poistossa kiinteistölle aiheutuvan tulvariskin vuoksi kattovesien ulkopuolinen vedenpoisto on hulevesisuunnittelun näkökulmasta sisäpuolista poistoa edullisempi, koska hulevesiverkoston toimintahäiriön sattuessa putkiin padottava vesi pääsee turvallisesti poistumaan pintavaluntana rännikaivojen kohdalta. Sisäpuolisessa vedenpoistossa hulevesiputkien ylikuormittuessa tai tukkeutuessa on mahdollista, että kiinteistön sisällä oleviin putkiin muodostuu painetta ja niistä vuotaa vettä talon rakenteisiin erityisesti, jos linjoissa on tarkastuskaivoja talon sisällä. Huomattavan usein kiinteistöille rankkasateista aiheutuvat vesivahingot liittyvät juuri kattovesien sisäpuoliseen vedenpoistoon ja veden tulvimiseen tarkastuskaivoista pohjakerroksen lattialle. 5.3 Hulevesien hallinta yleisillä alueilla Yleisten alueiden hulevesille on esitetty suunnitelmakartalla (liite 4) johtamisreitit sekä viivytysalueiden tilavaraukset. Viivytysalueiden tilavuustarpeeksi saatiin luvussa 4.4 kuvatulla menettelyllä kaava-alueen pohjoisosaan 1200 m 3 ja kaava-alueen eteläosaan 1900 m 3. 5.3.1 Kaava-alueen pohjoisosa Hulevedet johtuvat Työlänojaan ja Perkonmäen Natura 2000 alueelle. Tästä syystä sekä hulevesien virtaamaan (eroosioriski, alivirtaamien heikkeneminen) että vedenlaatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Viivytysalueiden tilavuustarpeeksi saatiin luvussa 4.4 kuvatulla menettelyllä yhteensä 1200 m 3. Käytännössä viivytysalueet ovat alueen pääuoman ympärillä sijaitsevia, normaalioloissa kuivia alavia tulvaniittyjä, joiden alueella vesi voi tilapäisesti varastoitua. Suunnitelmassa esitetyn viivytysalueen keskimääräinen vesisyvyys mitoitustilanteessa on 30 cm ja pintaala siten noin 4000 m 2. Mahdollisuuksien mukaan viivytysallas voidaan toteuttaa myös tätä syvempänä. Vesien pidättämiseksi viivytysalueella suunnitelman mukaisesti tulee viivytysalueen alaosaan toteuttaa virtaamaa rajoittava este, jolla purkuvirtaama pidetään edellä esitetyllä tasolla 15 l/s. Työlänojaan johdettavien hulevesien hyvän laadun takaamiseksi viivytysalueen yhteyteen tulee toteuttaa kosteikko, jossa hulevesistä poistuu haitta-aineita sekä mekaanisesti laskeutumalla ja suodattumalla että biologisesti kasvillisuuteen pidättymällä ja mikrobitoiminnan tuloksena. Kosteikon alueella vesipinta on pysyvä. Vesisyvyyden tulee olla vähintään 0,5 m ja lietetaskujen kohdalla mielellään 1 m riittävän harvan huoltovälin saavuttamiseksi. Veden tulee virrata kosteikossa hitaasti ja tasaisesti, oikovirtauksia ei saa päästä syntymään. Kosteikolle kaavaan varattavan pinta-alan mitoituksena on käytetty 2,5 % kosteikon valuma-alueen alasta. Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaan kosteikon pinta-alan tulee olla vähintään 2 % valuma-alueen pintaalasta kun pyritään ravinteiden poistamiseen. 5.3.2 Kaava-alueen eteläosa Viivytysalueiden tilavuustarpeeksi saatiin luvussa 4.4 kuvatulla menettelyllä yhteensä 1900 m 3. Viivytystilavuus on suunnitelmassa hajautettu useille altaille. Suunnitelmassa esitettyjen viivytysalueiden keskimääräinen vesisyvyys mitoitustilanteessa on 50 cm ja niiden yhteispinta-ala on siten noin 3800 m 2. Mahdollisuuksien mukaan viivytysaltaat voidaan toteuttaa myös tätä syvempänä. Vesien pidättämiseksi viivytysalueilla suunnitelman mukaisesti tulee viivytysalueen alaosaan toteuttaa virtaamaa rajoittava este. Käytännössä kultakin altaalta purettava vesimäärä

kasvaa asteittain reitin alaosaa kohti siten, että viimeisen altaan purkuvirtaama on 40 l/s (ks. mitoitus luvussa 4.4). Kaava-alueen eteläosaan ei ole esitetty kaavaan varattavaksi kosteikkoalueita, koska Tiikonojan suunnalla ei ole erityisiä hulevesien laatua rajoittavia tekijöitä. Kiintoainesta ja haitta-aineita poistuu kuitenkin jonkin verran myös hulevesien viivytysalueilla, ja haluttaessa on mahdollista suunnitella jatkossa viivytysalueiden yhteyteen myös kosteikkomaisia pysyvän vesipinnan alueita. 5.4 Tulvareitit Tulvareitin tarkoituksena on johtaa rankkasateen muodostamat hulevedet hallitusti vastaanottavaan vesistöön ja ehkäistä siten tulvavahinkojen syntymistä. Tulvareitin valitseminen riippuu oleellisesti maastonmuodoista ja se voi kulkea esimerkiksi viheralueella, parkkipaikalla, tiellä tai kevyenliikenteenväylällä. Alustavat tulvareitit vastaavat kaava-alueelle esitettyjä avouomia (ks. liite 4). Myös kaava-alueen kadut toimivat tulvareitteinä. 5.5 Ehdotus kaavamääräykseksi Koska hulevesien hallinta on joka tapauksessa käytännössä edullisempaa järjestää luonnonmukaisesti maanpinnalle sijoittuvissa rakenteissa, ei kaavamääräyksellä ole tarpeen erikseen velvoittaa kiinteistöä käyttämään tiettyä menetelmää. Kortteleita koskevaksi kaavamääräykseksi ehdotetaan: Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää tontilla siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 0,5 kuutiometriä jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (0,5 m 3 /100 m 2 ). Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Yleisille alueille esitetään tehtäväksi tilavaraukset liitekartan 4 mukaisesti hulevesien hallinta-alueille. Kaava-alueen pohjoisosassa hallinta-alueisiin liittyy pysyvän vesipinnan kosteikko, muualla hallinta-alue voidaan toteuttaa tulvaniittynä. 12 6. NATURA 2000 TARVEHARKINTASELVITYS Tarveharkintaselvitystä on käsitelty erillisessä raportissa (Ramboll 08/2014). 7. JATKOSUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 7.1 Geotekniikka Suunnittelualueen maaperä on GTK:n maaperäkartan perusteella viivytysalueiden kohdalla pääosin saraturvetta tai hiesua. Hulevesien hallintarakenteiden jatkosuunnittelussa on selvitettävä millaisia geoteknisiä vaatimuksia (esim. luiskakaltevuus, perustaminen) maaperä edellyttää, jotta hulevesien hallintarakenteet toimivat tarkoituksen mukaisesti. 7.2 Maanalaiset johtolinjat Jatkosuunnittelussa on tarkistettava alueen nykyisten maanalaisten johtolinjojen sijainti. Alustavan selvityksen perusteella alueen ainoa johtolinja on Leppäkosken Sähkön ilmajohto. 7.3 Tulvareitit Kiinteistöjen tulvareitit tulee toteuttaa avoimina ja esteettöminä, ympäristöään alempana olevina painanteina. Myös kulkureitit ja liikenneväylät voivat palvella tulvareitteinä. Mikäli suunnitelmassa esitetyille tulvareiteille tullaan rakentamaan jotain, joka estää veden kulun, on samalla toteutettava korvaava tulvareitti.

13 7.4 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Ennen kaava-alueen rakennustöiden aloittamista tulee kiinnittää huomioita rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan. Rakentamisen aikaisten hulevesien haitta-ainekuormitus on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheutuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hulevesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta (Vakkilainen et al. 2005. Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäristö 776, Ympäristönsuojelu). Rakentamisen aikaisien hulevesien hallinnassa ensisijainen menetelmä on eroosion ehkäiseminen, johon voidaan vaikuttaa lähinnä työmaiden huolellisella suunnittelulla. Kiintoainespitoisten hulevesien käsittelyssä käyttökelpoisimpia ovat työmaaoloissa laskeutus- ja imeytyspainanteet, joihin johdetaan mahdollisimman vähän työmaan ulkopuolisia vesiä virtaamakuormituksen vähentämiseksi. Painanteiden mitoitus voidaan jättää kohtalaisen pieneksi esim. 1 % työmaaalueen pinta-alasta, koska voimakkaan rankkasateen tapahtumistodennäköisyys työmaan rajallisen keston aikana on melko pieni. Työmailta vedet johtuvat alueelliseen hulevesijärjestelmään. Erityisesti Työlänojaan laskevan kaava-alueen pohjoispään osalta on tärkeää toteuttaa suunniteltu kosteikko ennen aluerakentamisen työmaiden aloittamista, jotta työmaiden käsittelyalueiden ylivuotovedet ja mahdolliset käsittelemättä jäävät vedet tulevat käsitellyksi ennen Natura-alueelle pääsyään. Imeytys- ja laskeutuspainanteet sekä kosteikot tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mieluiten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta. Kasvillisuuden ilmaantumista voi vauhdittaa edullisesti esim. maatuvalla eroosiosuojamatolla johon tehdään nurmikylvö. Painanteilta rakennetaan ylivuoto verkostoon tai maastoon. Rakennustyömaiden valmistuttua painanteet voidaan jatkotarpeiden mukaan kunnostaa lopputilanteen hulevesien hallinta-alueiksi tai käyttää istutusalueina.

14 8. YHTEENVETO Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa hulevesiä koskevat lähtökohdat ja reunaehdot kaavoituksen tueksi sekä esittää hulevesien hallintatoimenpiteitä. Hulevesien hallintamenetelmissä huomioitiin erityiskohteena alueen pohjoisosan vesien johtuminen Perkonmäen Natura 2000 alueella virtaavaan Työlänojaan. Hulevesien hallinnassa pyritään luonnonmukaiseen ja hajautettuun, hulevesien syntypaikoilla tapahtuvaan hulevesien hallintaan. Kiinteistöillä viivytetään tavanomaisilla sateilla kertyvät vesimäärät. Hulevesien käsittelyyn kiinteistöillä suositellaan luonnonmukaista menetelmää, kuten biosuodatusta. Yleisillä alueilla viivytetään rankkasateilla kertyvät huippuvirtaamat ja tasataan ne vastaamaan nykyisiä rakentamattoman alueen sulamisvesivirtaamia. Lisäksi Työlänojan valumaalueella esitetään hulevedet käsiteltäväksi kosteikolla ennen Työlänojaan laskemista. Hulevesien hallinnan kaavamääräykseksi ehdotetaan korttelikohtaista viivytystä (0,5 m 3 / 100 päällystettyä m 2 ). Määräyksen mukaisesti hallinta-alueilla hallitaan tavanomaisia tai kohtalaisia sademääriä. Mitoitussateet ylittäviä rankkasateita varten kiinteistöllä tulee olla toimivat tulvareitit, joita pitkin rankkasateen synnyttämät hulevedet johtuvat hallitusti yleisten alueiden tulvareiteille. Lisäksi kaavaan tehdään tilavaraukset viivytysalueille ja pohjoisosan kosteikoille. Kaava-alueen ulkopuolisena toimenpiteenä ehdotetaan Leivättömänsuon itäosan vesien kääntämistä Työlänojan valuma-alueelle. Toimenpiteellä kompensoidaan kaava-alueella todennäköisesti tapahtuvaa vedenjakajan siirtymistä, mikä pienentäisi Työlänojan valuma-aluetta, sekä läpäisemättömien pintojen kasvusta johtuvaa alivirtaamien pienenemistä. Jatkosuunnittelussa on huomioitava rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta erityisesti Naturaalueelle kohdistuvan kiintoainekuorman osalta. Toteuttamalla suunnitellut viivytys- ja kosteikkoalueet ennen alueen muuta rakentamista ja kiinnittämällä erityishuomiota työmaiden eroosion ja hulevesien hallintaan on mahdollista vähentää merkittävästi Työlänojaan pääsevän kiintoaineksen määrää.