Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1
Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa Päijät-Hämeessä 2000-luvun alussa? Köyhyysriskin muutokset 2002 > 2008? Miten köyhyys heijastui hyvinvointiin? Millainen oli köyhien hyvinvointi muihin ikääntyviin verrattuna 6 vuotta myöhemmin? Aineisto Ikihyvä Päijät-Häme -seurantatutkimuksesta: Köyhyys vuonna 2002 Koettu hyvinvointi vuonna 2008 Painopiste 1920-luvulla syntyneiden ja suurten ikäluokkien vertailussa 1.12.2011 2
Taustaa Yhtä mieltä ollaan siitä, että aineellisesti vauraissa yhteiskunnissa köyhyys on suhteellista. Se viittaa tilanteeseen, jossa kulutusmahdollisuudet ja muut elinolot jäävät kauas keskimääräisestä, yhteiskunnassa yleisesti hyväksytystä tasosta. On kuitenkin erilaisia kantoja siitä, millä menetelmillä köyhyyttä pitäisi mitata: Käytettävissä olevat tulot ( suhteellinen tulometodi ) Koettu toimeentulo: rahojen riittävyys päivittäisiin menoihin Aineellisen puutteen mittari Konsensuaalisen köyhyyden menetelmä Viimesijainen vähimmäisturva köyhyyden kriteerinä Vähimmäisturvaa saaneiden lukumäärä Sen euromääräinen taso köyhyysrajana 1.12.2011 3
Objektiivisten ja subjektiivisten mittareiden ristiriitaisuuksia: Moni pienituloinen eläkeläinen kokee toimeentulonsa helpoksi Ristiriidan selityksiä: Köyhyysraja on liian korkealla? Tyytyväisyysparadoksi: niukkuuteen tottuneet ikäihmiset ovat vähään tyytyväisiä? Tulomittari ei kata ikäihmisten kaikkia taloudellisia resursseja. Elämäntilanne (erityisesti asumis- ja terveysmenot) vaikuttaa siihen, miten rahat riittävät. Vrt. Amartya Sen: Ihmisten edellytykset muuntaa resursseja hyvinvoinniksi vaihtelevat olosuhteista ja yksilöllisistä syistä johtuen. 1.12.2011 4
Köyhyysmittarit tässä tutkimuksessa Pienituloisuus 60 % suomalaisten mediaanituloista vastaajan ilmoittamat kotitalouden käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohti laskettuna Koettu niukkuus eli koetut toimeentulovaikeudet Miten rahat riittävät välttämättömiin menoihin? Koettu köyhyys Köyhänä itseään pitävät Vastaajien oma näkemys suhteellisesta asemastaan Yhdistelmäkriteeri = köyhyyttä vähintään kahdella ulottuvuudella 1.12.2011 5
Köyhyyden yleisyys eri mittareiden mukaan vuonna 2002 (%) 1946 50 (52 56 v) 1936 40 (62 66 v) 1926 30 (72 76 v) Kaikki Pienituloisuus /Tuloköyhyys Tulot enintään 60% väestön mediaanituloista Niukkuuskokemukset Rahat riittävät (melko tai erittäin) huonosti menoihin Pitää itseään köyhänä Vastaajan oma näkemys suhteellisesta asemastaan Yhdistelmämittari: köyhyyttä vähintään kahdella kriteerillä kolmesta 14,4 10,8 21,9 15,0 8,5 5,2 5,1 6,8 5,4 1,6 2,4 3,7 7,0 2,3 3,4 4,8 1.12.2011 6
Köyhyysriski taustamuuttujien mukaan nuorimmassa ja vanhimmassa kohortissa (2002) 1946 50 1926 30 20 % 10 % 0 % 1.12.2011 7
Koettu köyhyys yleistyi vuosina 2002 2008 Rahat riittävät melko/erittäin huonosti 2002 2005 2008 5,7 7,2 8,1 1946 50 6 8 9 1926 30 6 8 9 Pitää itseään pienituloisena tai köyhänä 33 41 46 1946 50 27 34 40 1926 30 41 53 59 1.12.2011 8
Auton ja tietokoneen omistus köyhien ja muiden joukossa kohorteittain (2002) 100 % 80 % 60 % 40 % ei-köyhät köyhät 20 % 0 % 1946-50 1926-30 1946-50 1926-30 auto tietokone Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 1.12.2011 9
Hyvinvoinnin ulottuvuuksien jäsennys Ulottuvuus Asumisolot Terveys Yhteisyyssuhteet Harrastusmahdollisuudet Vaikuttaminen ja osallistuminen Asuin- ja elinympäristö Palvelujen läheisyys Osiot (niiden keskiarvo) asunnon koko; asunnon laatu ja varustustaso (2 kpl) terveys; fyysinen kunto (2 kpl) suhteet perheen jäseniin; suhteet sukulaisiin; suhteet naapureihin; luottamukselliset ihmissuhteet (4 kpl) mahdollisuus matkustella, harrastaa liikuntaa ja opiskella; kulttuuriharrastukset (4 kpl) osallistuminen järjestö- tai asukastoimintaan; auttaminen ja vapaaehtoistoiminta; mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen tai -seudun asioihin; kuuluminen johonkin yhteisöön (4 kpl) asuinympäristön kauneus; elinympäristön puhtaus; luonto ja mahdollisuus liikkua luonnossa; mahdollisuus elää ympäristössä jossa tuntee olevansa kotonaan (4 kpl) palvelujen läheisyys ( 1 kpl) 1.12.2011 10
Köyhyyden yhteys koettuun hyvinvointiin kuusi vuotta myöhemmin (2008) (1) 1.12.2011 11
Köyhyyden yhteys koettuun hyvinvointiin kuusi vuotta myöhemmin (2008) (2) Vanhin kohortti (1926-30 syntyneet) 4 5 6 7 8 9 10 Asumisolot 7,8 8,4 Terveys ja fyysinen kunto* 6,5 7,3 Yhteisyyssuhteet 8,1 8,5 Harrastusmahdollisuudet** 5,5 7,0 Ei-köyhät Köyhät Vaikuttaminen ja osallistuminen** 5,2 6,5 Asuin- ja elinympäristö 8,3 8,5 Palvelujen läheisyys*** 5,9 7,7 1.12.2011 12
Johtopäätöksiä Tuloköyhyys oli vuonna 2002 yleisintä vanhimmassa, köyhyyskokemukset nuorimmassa kohortissa Suurten ikäluokkien köyhyys paikantui pääosin kouluttamattomiin, työttömiin, yksin asuviin kaupunkilaismiehiin Taustalla 1990-luvun lama, joka koetteli poikkeuksellisen raskaasti Lahden kaltaisia rakennetyöttömyyspaikkakuntia 1.12.2011 13
Köyhyys kytkeytyi keskitasoa huonompaan hyvinvointiin useimmilla elämänalueilla Hyvinvointierot vähäisiä läheisissä ihmissuhteissa tyytyväisyydessä asuntoon ja asuinympäristöön Erot suuria koetussa terveydessä harrastus- ja vaikutusmahdollisuuksissa (vanhemmassa kohortissa) palvelujen läheisyydessä Köyhillä on muita suurempi riski syrjäytyä yhteisöllisestä osallistumisesta ja vaikuttamisesta. 1.12.2011 14
Onnistuvan ikääntymisen turvaaminen (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, 2008, 22) osallisuuden tukeminen sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen mahdollisuuksien turvaaminen liikuntaan, oppimiseen, kulttuuritoimintaan ja muuhun mielekkääseen tekemiseen hyvinvoinnin turvaava neuvonta, ohjaus ja sosiaalinen tuki myönteisten, ikäihmisiä arvostavien asenteiden edistäminen yhteiskunnassa 1.12.2011 15
Kiitos!