Prosessistabiloinnilla pilaantuneet ruoppausmassat hyötykäyttöön STABLE LIFE06 ENV/FIN/000195
Tausta hankkeelle Pilaantuneet sedimentit satamissa ja meriväylillä ovat nousseet viime vuosina yhä keskeisemmäksi kansainväliseksi ongelmaksi. Euroopassa ruopataan vuosittain noin 200 miljoonaa m 3 maamassoja, joista suurin osa on saastuneita sedimenttejä (SedNet - European Sediment Research Network). Taloudellisesti ja ympäristöllisesti hyvää ratkaisua pilaantuneiden massojen käsittelemiseksi ei ole helppo löytää Erityisesti TBT (tributyylitina) -pitoisuudelle asetetut tiukat rajat lisäävät merkittävästi käsiteltävien massojen määrää. Pilaantuneet ruoppaussedimentit luokitellaan enimmäkseen ongelmajätteeksi, jonka käsittely on tarkoin säädeltyä, kallista ja ongelmallista.
LIFE06 ENV/FIN/000195 eli STABLE Menetelmäkehitys TBT-saastuneiden sedimenttien ruoppaukseen on LIFE Ympäristö -rahoituksen saanut hanke (lyhytnimeltään STABLE), jonka tarkoituksena on demonstroida uusi ympäristöystävällinen ja kustannustehokas stabilointimenetelmä pilaantuneiden sedimenttien käsittelyyn. Uutta menetelmää kutsutaan prosessistabiloinniksi. Hankkeen kohdealueet, joissa menetelmää testataan, ovat Pansion Sotasatama ja Aurajoen alajuoksu Turussa. Rahoitushakemus tehtiin marraskuussa 2005 ja hanke käynnistyi keväällä 2006. Rahoitussopimus komission kanssa tehtiin syksyllä 2006.
STABLE-hanke lyhyesti Hankkeen rahoittajat ovat Turun Satama ja EU:n Lifeympäristörahasto sekä hankkeen projektikonsortio: Terramare Oy, Biomaa Oy, Fortum Power and Heat Oyj ja Varsinais-Suomen liitto Hankkeen tutkimus ja suunnittelu: Ramboll Finland Oy Koko hankkeen budjetti on noin 4 miljoonaa euroa. STABLE-projekti alkoi 1.4.2006 ja sen päättymispäivä on 31.3.2009.
STABLE-hankkeella on viisi päätehtävää Sideainereseptointi. Sideaineen tulee täyttää seuraavat vaatimukset: - Ruoppausmassan sisältämien haitta-aineiden, erityisesti TBT:n, sitominen niukkaliukoiseen muotoon - Stabiloitavan ruoppausmassan tulee täyttää satamakenttärakenteelta edellytettävät tekniset vaatimukset Prosessistabiloinnin testaus, ohjaaminen ja valvominen ruoppauksesta stabilointiin. Prosessistabiloinnin laadunvarmistukseen kuuluu mm. laadunvalvontanäytteidenotto sijoitusaltaan vedestä ja stabiloidusta ruoppausmassasta sekä sijoitusaltaan ulkopuolelta meren pohjasedimentistä. Stabilointimenetelmien ja niiden vaihtoehtoratkaisujen elinkaariarviointi (LCA), jossa arvioidaan menetelmien taloudellisia sekä ympäristölle aiheutuvia vaikutuksia. Projektissa syntyneiden tulosten ja tiedon levitys Euroopassa. Tiedonlevityksen välineitä ovat esimerkiksi projektin verkkosivut, konferenssiesitelmät, julkaisut, lehdistötiedotteet. Raportointi EY:lle
Ruoppauksen lähtökohdat
Millainen on Aurajoki Oripää Pääuoman pituus 70 km Kokonaiskaltevuus n. 1m / 1 km Valuma-alueen pinta-ala 885 km2 Valuma-alueesta peltoa 40 %, järviä 0,2 % (Savojärvi 1,1 km2) Koskia 11 kpl pääuomassa Virtaamat Halistenkoskella alivirtaama 0 m 3 /s, keskivirtaama 7,0 m 3 /s, ylivirtaama. 286 m 3 /s Savojärvi Turku Pöytyä Järvijoki Lieto Aura Savijoki
Turun Satama - 850 vuotta kauppaa ja merenkulkua Sataman sijainti Aurajoen suussa pakotti jo varhain ryhtymään ruoppaustoimenpiteisiin riittävän kulkusyvyyden saamiseksi. Ensimmäinen virallinen satamaorganisaatio oli vuonna 1739 perustettu ruoppauskunta, josta kasvoi vähitellen satamahallinto. Turun Satama on kilpailukykyinen kuljetuslogistiikan palvelukeskus, joka sijaitsee osana Pohjolan kolmiota. Skandinavian, Venäjän ja Keski- Euroopan yhdistävä Turku on ainoa suomalainen satama, joka pystyy palvelemaan junia, rekkoja, kontteja ja trailereita. Turun Satama on erikoistunut matkustaja- ja suuryksikköliikenteeseen. Turun kautta kulkee vuosittain yli neljä miljoonaa tonnia tavaraa ja yli neljä miljoonaa matkustajaa. Jotta satama-alue säilyy liikennöintikelpoisena, sedimenttien ruoppaus on välttämätöntä. Turun Satamalla on lakiin perustuva velvoite pitää väylät ja satama-altaat vaadituissa syvyyksissä.
Mistä ruopattavat massat tulevat? Turun Sataman vesialueita madaltavat: - Aurajoen tuoma liete: Aurajoen virtaus kuljettaa sedimentoituvaa materiaalia jokisuistoon jopa 100 000 m 3 vuodessa - alusten potkurivirrat, alusten ja luonnon aiheuttama eroosio, maan nousu Kunnossapitoruoppauksen tarve on n. 60 000-100 000 irto-m /v. Uudisruoppauksen syitä ovat väyläparannukset, merimerkit, laiturityömaat ja massanvaihdot täyttötöiden yhteydessä Uudisruoppausten määrä vaihtelee tarpeiden mukaan.
Turun sataman hoitovastuuseen kuuluvat - Pääväylä, jonka pituus on 6,1 km ja kulkusyvyys 10,0 m. - Pansion väylä, jonka pituus on 3,6 km ja kulkusyvyys 9,0 m, - Pohjoissalmen 2,0 m syvä veneilyreitti, pituus 3,2 km. - Pitkäsalmen 2,1 m syvä veneväylä, pituus 3,7 km. - Satama-allas ja laitureiden edusta - Aurajoki, alajuoksulta Martinsillalle saakka.
Miten luokitellaan massan läjityskelpoisuus? Ympäristöministeriön 19.5.2004 antamassa sedimenttien ruoppausja läjitysohjeessa määritellään ruopattavan sedimentin laatukriteerit läjityskelpoisuuden arviointia varten. Arviointia varten esitetään kaksi haitta-ainetasoa: alempi taso 1 ja ylempi taso 2. Laatukriteerien perusteella ruoppausmassan läjityskelpoisuus luokitellaan seuraavasti: - Haitaton ruoppausmassa on haitta-aine-pitoisuuksiltaan alemman tason (taso 1) alittava ruoppausmassa, josta aiheutuvia haittoja voidaan yleisesti pitää kemiallisen laadun puolesta meriympäristölle merkityksettöminä. Ruoppausmassa on mereen läjityskelpoista.
Miten luokitellaan massan läjityskelpoisuus? - Mahdollisesti pilaantunut on ruoppausmassa, jonka haittaainepitoisuudet asettuvat tasojen 1 ja 2 väliin (ns. harmaa alue). Läjityskelpoisuus arvioitava tapauskohtaisesti. - Ruoppausmassa on pilaantunut kun sen haitta-ainepitoisuus ylittää tason 2. Ruoppausmassa on tällöin pääsääntöisesti mereen läjityskelvotonta (voidaan sijoittaa mereen, jos maalle sijoittamisen vaihtoehto on ympäristön kannalta huonompi ratkaisu). Nyt ruoppauksen kohteena Aurajoessa ovat sellaiset alueet, joita vesiliikenne ja kesän 2009 Tall Ships Races tarvitsevat. Näiden alueiden massat on luokiteltu mereen läjityskelvottomiksi.
Miksi Aurajokisuun pohjasedimentit ovat pilaantuneita? Aurajoen sedimenttien haitta-aineet ovat lähtöisin yhteiskunnan toiminnoista (telakka, liikenne, maatalous, asuminen teollisuus jne.) Aurajoessa suurin ongelma on aikoinaan telakkateollisuudesta joen pohjasedimentteihin joutuneet haitta-aineet, kuten eräät raskasmetallit ja tinayhdiste TBT. (keskimääräiset TBT-pitoisuudet kuiva-aineessa ovat > 200 µg/kg). TBT on synteettinen organotinayhdiste, jota on käytetty erityisesti veneiden ja laivojen pohjamaaleissa, joiden tarkoituksena on ollut estää kasvillisuuden ja pieneliöstön kiinnittyminen aluksen pohjaan. Nyt TBT-pitoiset maalit ovat maailmanlaajuisesti käyttökiellossa, joten ongelmana ovat lähinnä vanhat pitoisuudet
Miten pilaantuneita Aurajokisuun pohjasedimentit ovat? Pilaantuneita massoja on löytynyt paikoitellen vanhan telakkaalueen edustalta, satama-laitureiden läheisyydestä ja vierasvenesatamasta Raskasmetalleista kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki ylittävät eräissä yksittäispisteissä tason 2. Pääasiassa arvot ovat ns. harmaalla alueella eli tasojen 1 ja 2 välissä. Orgaanisten yhdisteiden osalta ylittää tributyylitina(tbt)-pitoisuus yleisesti tason 2 ja PCB-pitoisuus ylittää tason 2 vanhan telakkaalueen edustalla. Pitkäjänteisellä ympäristötyöllä on saatu tuloksia aikaan, sillä haittaaineiden pitoisuudet sedimenteissä ovat ajan myötä selvästi vähentyneet.
Sedimentin haitta-ainepitoisuudet Kesällä 2008 Aurajoen ruopattavilta alueilta tehtiin sedimenttitutkimus haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi (Golder Associates 2008). Kaikilla pisteillä pohja-aines oli virtauksille alttiina, koostuen saviliejusta. Näytteitä otettiin 23 pisteestä pintasedimentistä (0-20 cm). Kaikissa näytteissä esiintyi orgaanista tinaa (TBT) yli ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 (mahdollisesti pilaantunut) ja kolmessa pisteessä pitoisuus ylitti tason 2 (pilaantunut). Suurimmassa osassa näytepisteitä sedimentissä oli tributyylitinan lisäksi sen hajoamistuotteita, monobutyylitinaa ja dibutyylitinaa. Sen sijaan trifenyylitinaa todettiin vain kolmessa näytteessä. Kaikkiaan yhdeksässä tutkimuspisteessä esiintyi pilaantuneeksi luokitellun rajan ylittävä pitoisuus jotain tutkituista haitta-aineista. Tributyylitinan lisäksi tason 2 ylittäviä pitoisuuksia esiintyi kuparin, nikkelin ja sinkin osalta.
Esimerkki sedimenttitutkimuspöytäkirjasta
Kartta pilaantuneista alueista
Lupa-asiat
Aurajoen ruoppausta koskevat lupa-asiat Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 18.4.2008 lupapäätöksen, joka koskee Aurajoen alajuoksun ruoppaamista ja töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Turun Sataman on tarkoitus ruopata Aurajokea 10 vuoden aikana siten, että ruoppausmassojen kokonaismäärä on enintään 300 000 m³. Pohjasedimenttien tilanne Aurajoessa muuttuu jatkuvasti joen tuoman lietteen, joen liikennöinnin ja luonnonvirtausten johdosta. Ruoppaus toteutetaan vaiheittain tärkeysjärjestyksessä. Suunnitelman mukaan Turun Satama ilmoittaa kunkin ruoppausvuoden alkupuoliskolla valvontaviranomaisena toimivalle Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kyseisenä vuonna ruopattavaksi suunnitellun alueen, jolta otetaan tarvittavat näytteet haitta-ainepitoisuuksien määrittämiseksi
Keskeisimmät lupamääräykset 1 Ruoppausmassoja ei saa läjittää vesialueelle. Ruoppausmassat on sijoitettava paikkaan, jolla on asiamukainen lupa kyseisten massojen sijoittamiseen. Työt on suoritettava 1.9. 31.3. välisenä aina niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä vesiympäristölle ja sen käytölle sekä käyttäen sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Ruoppauksista ja massojen sijoituksesta on vuosittain laadittava suunnitelma aikatauluineen. Suunnitelma on toimitettava huhtikuun loppuun mennessä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja annettava tiedoksi Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Keskeisimmät lupamääräykset 2 Luvansaajan on tarkkailtava ruoppauksen vaikutuksia vesiympäristöön Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Työt on aloitettava 2 vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osin loppuun 6 vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla että lupa raukeaa. Ympäristölupa myöntää Turun Satamalle luvan aloittaa tämän lupapäätöksen mukaiset työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden 19.3.1998 antaman päätöksen siltä osin kuin päätöksessä on kysymys ruoppausalueista, joiden ruoppaamiseen on tällä päätöksellä myönnetty lupa.
Pansioon rakennettavan pilaantuneiden massojen stabilointialtaan poikkarit
Pansioon rakennettavan stabilointialtaan suunnitelma
Pansioon rakennettu pilaantuneiden massojen stabilointiallas
Pansion penkereen rakentamista koskevat lupa-asiat Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut lupapäätöksen 28.12.2004 ruoppausja täyttötöiden suorittamiseksi Pansion sataman alueella ja massojen läjittämiseksi mereen Rajakarin alueella sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hankkeeseen sisältyi allaspenkereen rakentaminen Kakolan jätevesipuhdistamon rakennustyömaalta tulevasta tunnelilouhoksesta. Penkereen rakentamiseen käytettiin massaa 144 415 m³. Ruopattavaa massaa oli noin 212 000 irto-m³. Tästä määrästä noin 14 400 irto-m³ sijoitettiin altaan pohjukkaan silttiverholla eristettyyn tilaan. Loput massat sijoitettiin Rajakarin läjitysalueelle. Pengertyö toteutettiin normaalina päätypenkereenä.
Keskeisimmät lupamääräykset Luvan saajan on toimitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi pilaantuneiden ruoppausmassojen kuorimista, käsittelyä ja sijoittamista taikka massojen muuta käsittelyä koskeva suunnitelma. Luvansaajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia meriympäristöön Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais- Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Työt on aloitettava 3 vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. Turun Satamalle myönnettiin lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
Pilaantuneen massan käsittelyä koskevat lupa-asiat Pilaantuneen ruoppausmassan käsittelemiseksi prosessistabiloinnilla Pansion eristyspengeraltaaseen liittyy kolme ympäristölupaviraston päätöstä: koetoimintalupa, ympäristölupa, pilaantuneiden sedimenttien prosessistabilointisuunnitelman hyväksyminen Prosessistabilointi käynnistyi koetoiminnalla, josta Turun Satama teki ilmoituksen Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 30.10.2006. Länsi- Suomen ympäristölupavirasto antoi ilmoituksen perusteella päätöksen 11.1.2007.
Koetoimintalupapäätöksen (2007) keskeisimmät määräykset Stabiloitava ruoppausmassamäärä saa olla enintään 5 000 irto-m³. Koetoiminnassa saa käyttää ainoastaan Pansion sotasataman tai Aker Finnyardsin Pernon väylän ruoppausmassoja. Sideaineina saa stabiloinnissa käyttää sementin ja Fortumin Naantalin voimalaitoksen lentotuhkan seosta. Stabilointi ja massan sijoittaminen saa kestää enintään yhden kuukauden yhtäjaksoisena työaikana. Koetoiminnan laadunvarmistus on tehtävä hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Prosessistabiloinnin laitevikojen aikana stabilointi voidaan tehdä hakemuksen täydennyksenä esitetyn varasuunnitelman mukaisesti. Koetoiminnasta on tehtävä loppuraportti koetoiminnan päästöistä ja vaikutuksista mereen. Turun Sataman on nimettävä koetoiminnan vastuuhenkilö, joka huolehtii tämän päätöksen määräysten noudattamisesta.
Ympäristöluvan (2008) keskeiset määräykset 1 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 2.7.2008 ympäristöluvan pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseksi Pansion eristyspengeraltaaseen sekä luvan panna päätös täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto hyväksyi 6.10.2008 stabilointia koskevan lupamääräyksen 9 mukaisen pilaantuneiden sedimenttien prosessistabilointisuunnitelman. Ympäristöluvan keskeisimmät lupamääräykset ovat seuraavat: Pansion eristyspengeraltaaseen saa sijoittaa sataman rakentamisessa hyödynnettäväksi Aurajoesta ruopattavia vaarallisia aineita sisältäviä massoja sekä Pernon väylältä ruopattavia vaarallisia aineita sisältäviä massoja yhteensä enintään 88 000 m³itd.
Ympäristöluvan (2008) keskeiset määräykset 2 Penkereen vedenläpäisevyyden pienentämiseksi ja työn aikana kulkeutuvan kiintoaineksen pidättämiseksi penkereen altaanpuoleiseen luiskaan on tehtävä 0,5 m paksuinen hiekkakerros, joka ulottuu penkereen harjalta 3 m syvyyteen. Lisäksi hiekkakerroksen alle tai päälle on asennettava suodatinkangas. Stabiloinnin valmistuttua massojen päälle on levitettävä suodatinkangas, 0,5 m hiekkatäyttö ja louhostäyttö hakemuksen mukaisesti. Esikuormituksen jälkeen valmiin satamakentän pinta on muotoiltava niin, että pintavedet kerääntyvät sadevesikaivoihin. Lisäksi pintarakenteeseen on tehtävä salaojia, joita pitkin pinta-sadevedet kerätään sadevesikaivoihin ennen niiden johtamista mereen. Kenttä on pinnoitettava vettä läpäisemättömällä kerroksella, kuten asfaltilla. Stabilointi ja kentän esikuormitus on tehtävä loppuun kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Altaaseen sijoitettavat massat on stabiloitava prosessistabilointimenetelmällä. Prosessistabilointimenetelmän häiriötilanteessa voidaan tilapäisesti käyttää massastabilointimenetelmää, mistä on ilmoitettava aina erikseen valvovalle viranomaiselle. Stabiloidun massan vedenläpäisevyys saa olla enintään 5x10-8 m/s.
Ympäristöluvan (2008) keskeiset määräykset 3 Stabiloinnin sideaineina voidaan käyttää sementtiä sekä hyödyntää jätteistä lentotuhkaa ja masuunikuonaa tai vastaavaa. Stabiloinnin sideaineet on välivarastoitava hakemuksen mukaisesti siten, ettei varastoinnista aiheudu pölyämistä eikä aineita pääse valumaan mereen eikä maaperään. Koetoiminnan tulosten perusteella tulee laatia stabilointisuunnitelma, jossa esitetään työn aikataulut, stabiloinnissa käytettävät aineet, niiden laatu ja seossuhteet, stabilointikokeiden, haitta-aineiden diffuusiotestien ja vedenläpäisevyyskokeiden tulokset. Lisäksi suunnitelman tulee sisältää tarkkailuohjelma työn laadun varmistamiseksi, johon kuuluu sideaineiden tasaisen sekoittumisen, stabiloitavuuden, stabiloidun massan puristuslujuuden ja vedenläpäisevyyden tarkkailu. Suunnitelma on toimitettava hyväksytettäväksi ennen töiden aloittamista Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Ympäristöluvan (2008) keskeiset määräykset 4 Hankkeen vaikutuksia tulee tarkkailla merialueella kahdessa pisteessä noin 50 m päässä altaasta. Stabiloitavien massojen alkuperästä, määrästä, sijoituksesta, stabiloinnin ajankohdista, käytetystä stabilointimenetelmästä, käytetyistä sideainemääristä ja niiden laadusta sekä laadunvarmennukseen liittyvästä näytteenotosta on pidettävä kirjaa. Raportissa tulee ilmetä lisäksi stabiloitujen massojen haitta-aineet ja niiden määrät sekä niiden aiheuttama vuosittainen kuormitus mereen. Pilaantuneiden massojen loppusijoitusalueen xyz-koordinaatit on määriteltävä. Loppusijoitusalue on merkittävä alueen kiinteistökarttoihin ja tuleviin kaavoihin erityisalueeksi. Turun Sataman on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa tämän päätöksen määräysten noudattamisesta.
Pilotointi
Työnjako Turun kaupunki omistaa ruoppaus- ja läjitysalueen. Vesialueet ja Pansion läjitysalue kuuluvat Turun Sataman hallinnolliseen alueeseen. Turun Satama tekee LIFE- STABLE hankkeesta erillään osan ruoppauksesta (n. 40 000 proomu-m 3 ) omalla ruoppauskalustollaan. STABLE -hankkeessa Terramare Oy ruoppausurakoitsijana tekee ruoppaustyön ja ruopatun massan siirron proomuilla ruoppausalueelta Pansioon sekä purkaa massan massastabilointilaitoksen vastaanottosuppiloon. Biomaa Oy stabilointiurakoitsijana tekee ruoppausmassan prosessistabiloinnin sekä stabiloinnin laadunvarmistuksen yhdessä Rambollin kanssa Fortum Power and Heat Oy toimittaa stabiloinnissa tarvittavan lentotuhkan Ramboll Finland Oy hankkeen alihankkijana tekee stabilointisuunnitelman yhdessä Biomaan kanssa, määrittelee laboratoriotutkimuksin ruoppausmassan stabiloinnin reseptit sekä hoitaa laadunvarmistuksen yhdessä urakoitsijoiden kanssa (koordinointi, ohjaus ja tulosten käsittely)
Turun Sataman ruoppauskalusto Kahmariruoppaaja Ahmatti vm. 1987, pituus 26m, leveys 11m, nostoteho 20 tn., kahmari: 3kpl 3m³, Aurajoen ruoppauksessa käytössä ympäristökahmari 3,5 m³ Proomut Heta, vm.1986, vetoisuus 300m³, pituus 39m, leveys 7.5m Hanna, vm.1990, vetoisuus 300m³, pituus 42m, leveys 7.5m 7-proomu varalla, vm. 1961, vetoisuus 120m³, leveys 6.85m, pituus 27m yhteysvene Apu II, vm. 1973, pituus 7.5m Hinaajapalvelu Yksityinen varustamo Idäntie Ky - Österled Kb, hinaaja Uitto I, Kemi I ja Zaritsa Aleksandra vara-aluksina
Turun Sataman ruoppauskalusto: Kahmariruoppaaja Ahmatti (sininen kone)
Terramare Oy:n kalusto ja tehtävät Ruopattava määrä on noin 40 000 proomu-m³. Tehtäviin kuuluu ruoppauksen lisäksi massan kuljetus ja purku stabilointilaitteeseen Pansioon. Käytössä kahmariruoppaaja Kahmari, joka on varustettu ympäristökauhalla. Kauhan leikkaus- pinta-ala on 16,5 m2 ja tilavuus 6,9 m3. Kaksi hinattavaa lastialusta (proomua) Ada 6 ja Ada 8.
Ympäristökauhan toimintaperiaate
Ruoppausmassojen kuljetusreitti
Biomaa Oy vastaa prosessistabiloinnista ja tehtävään sisältyy: Reaaliaikainen kirjanpito tilanteesta eli stabiloidun massan määrästä kuutioina. Stabiloitavan massan määrä on korkeintaan 88 000 m³. Stabilointialtaan luiskan 0,5 m:n hiekkakerros suodatinkankaineen Altaan päälle tuleva suodatinkangas ja 0,5 m hiekkapatja Laadunvarmennus myös stabiloinnin aikana Stabilointi tapahtuu 8.9.2008 31.3.2009. Tätä edelsi koestabilointi v. 2007
Koestabilointi 2007 Stabilointi toteutettiin 26.11 13.12.2007 välisenä aikana. Koetoiminnan aikana testattiin kehitteillä olevaa prosessistabilointitekniikkaa, mutta suurin osa sedimenteistä käsiteltiin massastabiloimalla, koska massastabilointi oli sään kylmenemisen (< 0 C) vuoksi toimivampi menetelmä. Prosessistabilointilaitteisto oli pilottilaitteisto, jolla testattiin menetelmän toimivuutta ja saavutettavaa laatua. Testauksen antamia tietoja käytettiin täysimittaisen prosessistabilointilaitteiston rakentamisessa. Resepteinä käytettiin stabiloituvuustutkimuksissa määritettyjä sideainemääriä. Laatututkimukset toteutettiin suunnitelmien mukaisesti
Koestabiloinnin 2007 toteutus Prosessistabilointi Pilaantunut massa ruopattiin Pansion sotasatamasta ympäristökauhalla (kuva 1) Ruoppauksen laadunvalvontaa kuvassa 2. Sotasatamasta ruopattu sedimentti kuljetettiin proomulla (tilavuus 150 m 3 ) läjitysaltaan viereen (kuva 3) Massa nostettiin kaivinkoneella prosessistabilointilaitteiston syöttösuppiloon (kuva 4). Syöttösuppilossa oli täryllä varustettu välppä(# 5 cm) Sideaineiden eli yleissementin ja lentotuhkan painesyöttimet (kuva 5)oli yhdistetty suoraan syöttösuppiloon (kuva 6) Ruoppausmassa ja sideaineet esisekoitettiin ruuvisekoittimessa (kuva 6) Esisekoitettu massa sekoitettiin rumpusekoittimessa, joka oli modifioitu seulamurskaimesta (kuva 7). Rumpusekoittimesta sekoitettu massa siirrettiin ruuvilla ulos. Sekoitettu massa siirrettiin pyöräkuormaajalla sijoitusaltaaseen (kuva 8)
Prosessitabiloinnin periaatekuva B) Proomukuljetus Pansioon läjitysaltaalle A) Ruoppaus C) Ruoppausmassan siirto proomusta prosessistabilointiyksikköön ja sideaineseoksen syöttäminen ruoppausmassaan Sideaineen syöttö Ruoppausmassan ja sideaineen seos Ruoppausmassa Ruoppausmassan ja sideaineen tehokas sekoittuminen kierrerakenteessa PROOMU Ruoppausmassan pumppaus Ruoppausmassan ja sideaineseoksen syöttöputki VP ± 0.00 PENGER- TÄYTTÖ; sekalouhe STABILOITU RUOPPAUSMASSA D) Ruoppausmassan ja sideaineen seos uppovaletaan Pansion läjitysaltaaseen
Koestabilointi 2007 Massastabilointi Pilaantunut massa ruopattiin Pansion sotasatamasta ympäristökauhalla Sotasatamasta ruopattu sedimentti kuljetettiin proomulla) läjitysaltaan viereen Ruoppausmassa stabiloitiin proomussa kaivinkoneeseen kiinnitetyllä massastabilointilaitteella, johon sideaineensyöttö on kytketty. Koetoiminnan aikana testattiin kahta erilaista sekoitinkärkeä Stabiloitu massa nostettiin proomusta sekoituskentälle, josta massa siirrettiin läjitysaltaaseen pyöräkuormaajalla
Koestabiloinnin tuloksia Ympäristökauha toimi odotetulla tavalla Prosessistabiloinnin kehittäminen jatkuvatoimiseksi prosessiksi edellyttää laitteiston kehitystyötä. Yksittäisissä näytteissä prosessistabiloinnin sekoitustulos oli tasalaatuisempaa kuin massastabiloinnissa. Ulkopuoliselta merialueelta otettujen sedimenttinäytteiden organotinapitoisuuksissa ei havaittu stabiloinnista ja täyttötöistä aiheutuvia muutoksia. Sijoitusaltaassa pitoisuudet kohosivat lievästi täyttötöiden aikana, mutta vaikutus oli lyhytaikainen ja pitoisuudet alittivat ekologiset tavoitearvot.
Koestabiloinnin tuloksia Kohteista otetuista näytteistä määritettiin sideainepitoisuus ja puristuslujuus. Prosessistabilointi antaa homogeenisemman l. tasalaatuisemman sekoitustuloksen kuin massastabilointi. Prosessistabiloinnin tulosten perusteella on todettavissa sideainelisäyksen vaikuttavan suoraan puristuslujuuteen, ts. siinä sideaine hyödynnetään paremmin kuin massastabiloinnissa. Massastabiloinnissa tulosten hajonta on huomattavampi, ja sideaineita joudutaan yliannostelemaan. Ca-content (Niton XRF) [ppm] 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Process stabilisation Mass stabilisation, a Mass stabilisation, b Process stabilisation: y = 37,536x + 4909,2 R 2 = 0,8494 0 50 100 150 200 250 300 1-axial compression strenght [kpa]
Koestabiloinnin tuloksia 3 ja 6 kk lujittuneista seurantanäytteistä määritettiin vedenläpäisevyydet, lujuudet ja haitta-aineiden liukoisuudet. Vedenläpäisevyydet olivat hyvin alhaisia, kaatopaikkojen pintarakenteiden tiivistyskerroksen tasoa Lujuudet vaihtelivat yksittäisissä näytteissä, mutta aikalujittuminen oli selvästi havaittavissa verrattaessa 1 kk, 3 kk ja 6 kk keskimääräisiä lujuuksia keskenään. Haitta-aineiden liukoisuudet olivat hyvin alhaisia ja alittivat ekologiset tavoitearvot selvästi
Prosessistabilointi 2008
Stabilointisuunnitelma STABLE hankkeen stabiloinnin urakka-aika on 15.9.2008 31.3.2009. Urakka-aikana on tarkoitus stabiloida vähintään 50 000 m 3 Aurajoelta ruopattuja pilaantuneita ruoppausmassoja (luvan sallima enimmäismäärä on 88 000 m 3 ). Pernon väylän pilaantuneita sedimenttejä ei ruopata ja stabiloida ko. urakka-aikana. Prosessistabiloinnin tavoite on 100 m 3 /h eli 4000-5000 m 3 /vko Erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti toteutetaan stabilointiin liittyvä laaduntarkkailu (ruoppausmassa, sideaineresepti, sekoitustyö, puristuslujuus, vedenläpäisevyys, haitta-aineiden aiheuttaman kuormituksen tarkkailu, laadunvalvonta valmiista rakenteesta)
Ruoppaukseen liittyvät seurantatutkimukset Vesistövaikutusten tarkkailututkimukset Hankealueen sameutta seurataan ennen työn aloittamista ja työn aikana läpivirtausja profiilimenetelmällä. Vesistötöiden aikana mittauksia tehdään noin kuukauden välein, mittauskertojen määräksi on suunniteltu 3 kpl. Läpivirtausmenetelmässä mittaukset tehdään Luode Consulting Oy:n alukseen asennetun järjestelmän avulla, jolloin mitataan veden sameus-, lämpötila- ja suolapitoisuusarvot yhdessä GPS-pohjaisen paikkatiedon kanssa kerran sekunnissa aluksen liikkuessa. Profiilimenetelmällä saadaan selville alueen vesimassojen kerrostuneisuus. Mittauspisteet 2008 latitudi [ P] 60.44 60.43 60.42 60.41 1 2 3 4 5 6 7 8 11 10 9 12 13 14 15 16 17 23 22 21 20 19 18 24 25 26 27 28 29 30 22.10 22.15 22.20 22.25 longitudi [ I]
Ruoppaukseen liittyvät seurantatutkimukset Vesistövaikutusten tarkkailututkimukset - tuloksia Luode Consulting Oy:n raportti: Aurajoen ruoppaustöiden aiheuttama sameuden leviäminen työkohteiden ympäristössä vuonna 2008 - lokakuun väliraportti: Taustamittausten (24.6.2008) aikaan Aurajoen edustan vesimassat olivat samentuneita aina Ruissalon länsikärjen ja Iso-Pukin saaren tasalle saakka. Tämä näkyi sekä läpivirtauskartoituksen että vertikaaliluotausten tuloksissa. Korkeimmat yksittäiset arvot taustamittauksissa näkyivät varsinaisella Aurajoen uomaosuudella, missä mitattiin yleisesti noin 30-50 NTU yksikön sameusarvoja (yksi NTU yksikkö vastaa noin 1 mg/l kiintoainepitoisuutta). Myös läpivirtauskartoituksissa näkyi sama vaiheittuminen jokiveden ja meriveden välillä.
Ruoppaukseen liittyvät seurantatutkimukset Vesistövaikutusten tarkkailututkimukset - tuloksia Ruoppaustöiden aikaiset mittaukset 15.10.2008: Aurajoen virtaama oli mittauksia edeltäneellä viikolla keskimäärin yli viisinkertainen verrattuna kesäkuussa tehtyihin taustamittauksiin, mikä näkyi selvästi yleisenä sameustason nousuna erityisesti pintakerroksessa. Samentuneita vesimassoja havaittiin myös Hirvensalon ja Uittamon välisessä salmessa. Mittauspäivänä ruoppaustöitä tehtiin kahdessa pisteessä Aurajoella mikä aiheutti paikallista samentumaa aivan ruoppauspaikan välittömässä läheisyydessä. Aurajoen taustasameus oli kuitenkin noin 100 NTU yksikön tasolla mikä ei poikennut merkittävästi ruoppaustöistä aiheutuvasta sameudesta. Mittausten perusteella ei ruoppaustöiden havaittu aiheuttaneen merkittävää sameustason nousua, johtuen savisameiden jokivesien aiheuttamasta voimakkaasta luontaisesta sameudesta mittausalueella.
Veden sameus Aurajoki-Ruissalo linjalla 24.6.2008 0 100 NTU -5 75 NTU syvyys [m] -10 50 NTU -15 25 NTU -20 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 etäisyys pisteestä 1 [m] 0 NTU 0 Veden sameus Aurajoki-Ruissalo linjalla 15.10.2008 100 NTU Vesialueen sameuden poikkileikkaus Aurajoelta - Pohjois-Airistolle kulkevaa linjaa pitkin ennen ruoppauksia 24.6.2008 (yläkuva) ja ruoppaustöiden aikana 15.10.2008 (alakuva syvyys [m] -5-10 -15 ruoppauspaikka 1 ruoppauspaikka 2 75 NTU 50 NTU 25 NTU -20 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 etäisyys pisteestä 1 [m] 0 NTU
Sameus 24.6.2008 60.44 100 NTU 75 NTU latitudi [ P] 60.43 60.42 50 NTU 25 NTU 60.41 22.10 22.15 22.20 22.25 longitudi [ I] 0 NTU Sameus 15.10.2008 Pintaveden sameus ennen ruoppauksia 24.6.2008 (yläkuva) ja ruoppaustöiden aikana 15.10.2008 (alakuva). latitudi [ P] 60.44 60.43 60.42 60.41 100 NTU 75 NTU 50 NTU 25 NTU 22.10 22.15 22.20 22.25 longitudi [ I] 0 NTU
Ruoppaukseen liittyvät seurantatutkimukset Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu käsittää orgaanisten tinayhdisteiden ja niiden hajoamistuotteiden analysoinnin Aurajoesta pyydettyjen ahventen lihas- ja maksanäytteistä. Näytteenotto tapahtuu ennen ruoppauksen alkamista niinä vuosina, kun töitä tehdään ja yksi vuosi töiden päättymisen jälkeen. Näytepaikat ovat Aurajoki Halistenkosken yläpuolelta ja toinen paikka alajuoksulla ruoppausten vaikutusalueella. Näytemäärä on 10 ahventa / näytepaikka / vuosi.
Ruoppaukseen liittyvät seurantatutkimukset Tulostietoja ensimmäisestä kalataloustarkkailusta Kesällä 2008 Aurajoen alaosalla ahvenissa todetut pitoisuudet osoittivat hyvin alueen kulttuurivaikutteisen luonteen ja toisaalta sen, että yläpuolisella vertailualueella ihmistoimintojen vaikutukset ovat tässä tarkastelussa selvästi vähäisempiä. Täällä kalat olivat jokseenkin puhtaita tai puhtaita. Satama-alueelta pyydystettyihin kaloihin oli selvästi kertynyt orgaanista tinaa, jota myös alueen pintasedimentissä esiintyy yleisesti. Kalojen maksassa pitoisuudet olivat moninkertaisia lihaksen arvoihin verrattuna. Etenkin trifenyylitinaa siinä oli runsaasti. Orgaanisten tinojen summapitoisuuden keskiarvo kalojen lihaksessa oli samaa suuruusluokkaa rannikkovesien ahvenissa todettuun yleiseen tasoon verrattuna.
TBT, µg/kg tp. TPT µg/kg tp. 120,00 700,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 100,00 0,00 1 2 0,00 1 2 Näyte Näyte Kesällä 2008 Aurajoen alaosasta (satama-alue) kerättyjen ahventen lihaksesta ja maksasta analysoitujen TBT- ja TPT pitoisuuksien keskiarvot ja 95 % luottamusvälit. Näyte 1= lihas ja näyte 2= maksa. Satama-alueelta pyydystettyjen ahventen lihaksessa TBT- pitoisuuden keskiarvo oli 11 ± 4 µg/kg tuorepainoa (tp.) kohti. Vastaavat maksan TBT- arvot olivat 75 ± 34 µg/kg tp. TPT:aa lihaksessa oli 54 ± 25 µg/kg tp. ja maksassa 426 ± 230 µg/kg tp. Aurajoen yläpuolisella vertailualueella (Halisten padon yläpuoli) ahventen lihaksessa ei esiintynyt tributyylitinaa (TBT) ja maksassa pitoisuudet olivat erittäin pieniä. Pieniä pitoisuuksia trifenyylitinaa (TPT) esiintyi lihaksessa ja maksassa kahdessa näytteessä kymmenestä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on arvioinut, että orgaanisten tinayhdisteiden (OT) pitoisuus (summa: TBT, TPT, DBT ja DOT) ei saisi ylittää siedettävää päivittäistä saantimäärää eli 0,25 µg ihmisen painokiloa kohti. Siten 60 kg painavan henkilön suurin sallittu altistumisannos näille orgaanisille tinayhdisteille olisi 15 µg päivässä. Tässä aineistossa Aurajoen alaosalta pyydystettyjen ahventen lihaksessa todettujen summapitoisuuksien perusteella kyseinen enimmäissaantimäärä täyttyisi syömällä noin 0,3 kg kalaa päivässä.
Sideainereseptointi (1) Sideainereseptit perustuvat ennakkotutkimuksiin, kuten: Akerin Pernon väylä, laboratoriotutkimus Akerin Pernon väylän stabiloituvuustutkimusten tulokset on esitetty raportissa Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset, Ramboll Finland Oy, 14.2.2007. Aurajoki, laboratoriotutkimus Stabiloituvuustutkimukset 2006 Koetoiminta 2007/ Pansion sotasatama, kenttätutkimus Koetoiminnan yhteydessä tehdyt stabiloituvuuden seurantatutkimustulokset on esitetty raportissa Sotasataman pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla, Ramboll Finland Oy, 13.6.2008.
Sideainereseptointi (2) Stabiloinnin sideaineisiin käytettiin seuraavia komponentteja: Yleis = Yleissementti (CEM II/A-M(S-LL) 42,5 N), Pika = Pikasementti (CEM I 52,5 R), KJ = Masuunikuonajauhe (KJ400), LT = Fortumin Naantalin kivihiilivoimalaitoksen lentotuhka (kostutettuna kasavälivarastoitu tai suoraan tuotannosta/siilosta otettu kuiva tuhka)
Sideainereseptointi (3) Esitutkimukset sideainevaihtoehtojen ja määrien testaus 1-axial compression strenght [kpa] 600 500 400 300 200 100 0 Duration of curing 90 d, +8 C Duration of curing 180 d, +8 C Addition of PKT 150 250 kg/m 3 Yleis50 + PKT150 Yleis50 + PKT200 Yleis50 + PKT250 Yleis = General cement PKT = Estonian oil shale fly ash Pika = Rapid cement KJ =Blast-furnace slag LT = coal fly ash Target level 100 kpa Yleis200 Yleis250 Pika45 + KJ105 + LT100 Amount of binder(s) [kg/m 3 ] Pika70 + KJ150 + LT100
Esitutkimukset pitkäaikaislujittumistuloksia Vaikeasti lujittuva w 0 158 194%, w2/04 w=237% Hh9,6% 800 700 600 500 400 300 200 100 0 17 40 67 395 395 341 194 195 195 159 172 98 124 140 46 59 73 60 77 92 25 37 50 24 42 71 10 28 134 78 522 168 722 w2/04 (70Pika+150KJ+100LT) Sideainereseptointi (4) 28d 90d 180d/150d 536d Puristuslujuus [kpa] AJ10 (45Pika+105KJ+100LT) AJ10 (60Pika+105KJ+100LT) AJ10 (70Pika+105KJ+100LT) AJ10 (45Pika+150KJ+100LT) AJ10 (60Pika+150KJ+100LT) AJ10 (70Pika+150KJ+100LT) AJ10 (70Pika+150KJ+100LT) AJ12,14,15,9,10 (60Pika+105KJ+100LT) AJ12,14,15,9,10 (75Pika+105KJ+100LT) AJ12,14,15,9,10 (45Pika+150KJ+100LT) AJ12,14,15,9,10 (60Pika+150KJ+100LT) AJ12,14,15,9,10 (75Pika+150KJ+100LT) w2/04 (45Pika+105KJ+100LT)
Sideainereseptointi (5) Esitutkimukset vesipitoisuuden vaikutus puristuslujuuteen lujuus, 28 vrk (kpa) resepti: PIKA 70 +KJ 150 + LT 100; runkomateriaalit AJ1 AJ15 400 AJ2 Hh=7,2 7,7% 350 Hh=8,0 8,6% 300 250 AJ3 AJ1 Hh=9,0 9,3% AJ8 Hh=6,1% 200 POIKKEAVIA 150 AJ7 AJ13 AJ10 AJ12 AJ4, AJ6 AJ5 100 50 AJ11 AJ14 AJ9 AJ15 0 100 150 200 250 w (%) Tässä on testattu yhden sideaineen vaikutusta eri näytteiden stabiloituvuuteen. Sedimenttinäytteet AJ 1 AJ 15 eroavat toisistaan mm. vesipitoisuuden ja hehkutushäviön osalta.
Sideainereseptointi (6) Esitutkimukset eri sedimenttimateriaalien lujuustutkimukset 1-axial compression strength [kpa] 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Effect of the Variation of Sediment Material on Strength 70Pika+150KJ+100LT Pika = Rapid cement KJ =Blast-furnace slag LT = coal fly ash from Fortum 28 d 90 d 150 d 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Tässä on testattu yhden sideaineen vaikutusta eri näytteiden stabiloituvuuteen pitkällä aikavälillä. Sedimenttinäytteet AJ 1 AJ 15 eroavat toisistaan mm. vesipitoisuuden ja hehkutushäviön osalta.
Sideainereseptointi (7) Aurajoen ruoppausmassan sideainereseptit Ruoppausalue Ruoppausmassan w [%] Sideaineresepti altaan yläosa 0 2 m [kg/m 3 ] Sideaineresepti altaan alaosa > 2 m [kg/m 3 ] Alue I ja II 160 180 55Pika+105KJ+100LT 45Pika+105KJ+100LT 180 220 60Pika+105KJ+100LT 50Pika+105KJ+100LT Alue III <260 55Pika+105KJ+100LT 45Pika+105KJ+100LT 260 300 60Pika+105KJ+100LT 50Pika+105KJ+100LT Alue IV* <220 45Pika+105KJ+100LT* 45Pika+105KJ+100LT* w = vesipitoisuus (määritetty näytteen sisältämän veden massan ja kuiva-aineksen massan suhteena ja ilmoitettu prosentteina) * seoksen sideainemäärää ja seossuhteita tarkastellaan vielä laboratoriotutkimusten perusteella, annettu sideaineresepti on maksimimäärä. Myös Pika+LT seos on mahdollinen osalla aluetta.
Sideainereseptointi (8) Käytännössä: Keskimääräinen puristuslujuustavoite 1-1,5 vuoden ikäisellä stabiloinnilla on: 180 kpa altaan yläosassa 0 2,0 m, 100 kpa altaan alaosassa syvemmällä kuin 2,0 m Kokonaissideainemäärä päätetään ruoppausalueen ja ruoppausmassan vesipitoisuuden perusteella. Rambollin laadunvalvoja antaa työn kuluessa ohjeet sideainemäärän lisäämiseen, mikäli esimerkiksi ruoppausmassan vesipitoisuus on huomattavasti suurempi kuin taulukoissa arvioidut. Sideaineseoksien aikalujittuminen on merkittävää: Todennäköisesti vuoden kuluttua ei saavuteta vielä kyseisiä lujuuksia, vaan vuoden lujittumisajan jälkeen on odotettavissa vielä 20 % lisäys puristuslujuuksissa, sillä aikalujittuminen käytettävillä sideaineseoksilla on hyvin merkittävää.
Prosessistabilointi - toimintaperiaate Ruoppausmassan syöttö proomuista aseman syöttötasolle Kostutetut sideaineet lentotuhkan hihnasyöttö SYÖTTÖTASO SEKOITUSTASO KÄSITELLYN MASSAN PURKUTASO Kuivat sideaineet siilo I masuunikuonajauhe siilo II pikasementti
Prosessistabilointi - toimintaperiaate (A) Ruoppausmassa syötetään proomuista aseman syöttötasolle, jossa esisekoitus ja homogenisointi Syöttötasolla annostellaan myös reseptin mukaiset sideainekomponentit (B) Ruoppausmassa ja sideaineet sekoitetaan paineistetussa kaksoisakselisekoittimessa (C) Käsitelty massa puretaan ja siirretään Pansion altaaseen A B C
Prosessistabilointi kokemuksia 11/08 Ruoppausmassan seassa oli runsaasti epäpuhtauksia aiheuttavat ajoittain ongelmia, tuotannon teho n. 120 150 m 3 /h Ruoppausmassan purussa käytetään kuorma-autoa ja erilaisia pumppaustekniikoita
Saavutettavat hyödyt Ympäristöhyödyt Lujittunut massa sitoo haitta-aineet niukkaliukoiseen muotoon. Prosessistabilointi on ympäristön kannalta turvallinen ruoppausmassojen käsittelymenetelmä, sillä haitta-aineet sitoutuvat tehokkaasti stabiloituun rakenteeseen tehokkaan sekoituksen ansiosta eikä haitallisia aineita sisältäviä suotovesiä kulkeudu vesistöön. Käytettävät teollisuuden sivutuotteet tehostavat haitallisten aineiden sitoutumista niukkaliukoiseen muotoon. Uuteen teknologiaan liittyy ruoppauksen toteuttaminen ns. ympäristökauhalla, jolloin saadaan hallitusti ja tarkasti kuorittua pilaantunut sedimentti mahdollisimman pienellä lisäveden sekoittumisella sedimenttiin. Näin saadaan pienemmällä sideainemäärällä stabiloituva massa. Ympäristökauhan sulkeutuva mekanismi vähentää myös ruopattavan vesialueen samentumista. Haitta-ainekuormitus Aurajoessa pienenee vähentäen myös Airistolle aiheutuvaa kuormitusta.
Saavutettavat hyödyt Hyödyt satamatoiminnalle Ruoppaukset puhdistavat Aurajoen pohjaa niiltä alueilta, joita eniten tarvitaan satamaliikenteen käyttöön. Laitureiden viereen ja väylille saadaan riittävästi syvyyttä. Pilaantuneet massat saadaan hyötykäyttöön Stabiloitu massa toimii satamakentän tekniset laatuvaatimukset täyttävänä täyttörakenteena. Näin syntyy uutta, tarpeellista satamakenttää.
Saavutettavat hyödyt Taloudelliset hyödyt Prosessistabiloinnissa sekoitus on perinteisiä stabilointimenetelmiä tehokkaampaa, joten ruoppausmassan käsittelyssä tarvittavaa sideainemäärää voidaan merkittävästi pienentää aiempiin menetelmiin verrattuna. Tämä aiheuttaa huomattavia kustannussäästöjä. Sideainekustannukset ovat koko menetelmän taloudellisuuden kannalta oleellinen tekijä. STABLE-projektissa on voitu osoittaa, että perusteellisella sideaineiden reseptointitutkimuksella, jossa hyödynnetään teollisuuden sivutuotteita mm. lentotuhkia ja kuonia, saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä. Koska ruoppausmassoja ei tarvitse kuljettaa kauas ruoppausalueelta, säästetään myös kuljetus- ja läjityskustannuksissa.
Tiedottaminen Hankkeesta on tuotettu suunnitelman mukaisesti Jatkuvasti päivitettävä web-sivusto (http://projektit.ramboll.fi/life/stable/) DVD-esitys, power point -esitys Konferenssiesitelmiä ja artikkeleita, raportteja Tiedotustilaisuuksia ja tiedotteita medioille ja alan ammattilaisille hankkeen edetessä Hankkeen tiedotustaulu työmaalle
Jatkotoimet Tulevaisuuden näkymät Täydennetään kun suunnitelma on tehty projektin loppuvaiheessa
Jatkotoimet Mitä pitäisi kehittää Näytteenotto Yhteisläjityspaikat / massavarastot Lupa-asiat (Täydentyy projektin loppuvaiheessa )