Sotasataman pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla
|
|
- Risto Heikkilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Knowledge taking people further --- EU LIFE STABLE PROJEKTI Esipilotti Sotasataman pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Laatututkimusraportti Helmikuu 2008
2 Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland Puhelin:
3 EU-LIFE STABLE PROJEKTI Esipilotti Sotasataman pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Laatututkimusraportti Helmikuu 2008 Keskeneräinen, raporttia päivitetään vielä seurantatutkimustuloksilla Viite Versio Luonnos Pvm Hyväksynyt Tarkistanut Pentti Lahtinen Kirjoittanut Noora Virtanen Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland Puhelin:
4
5 Sisällys 1. Johdanto 1 2. Laatututkimussuunnitelma 1 3. Pilaantuneen ruoppausmassan käsittelyt Prosessistabilointi Massastabilointi 6 4. Tulokset Pilaantuneen ruoppausmassan laatu Stabilointimenetelmien tekninen toimivuus Prosessistabilointi Massastabilointi Stabiloinnin sekoitustyön laatu Stabiloinnin vesistövaikutukset Johtopäätökset 13 Liitteet: Liite 1. Ruoppausmassan haitta-ainepitoisuudet Liite 2. Stabiloitujen näytteiden laadunvalvontatulokset Liite 3. Vesistöntarkkailutulokset Liite 4. Analyysitodistukset Liite 5. Koetoiminnan (LSY-2006-Y-321) tarkastuspöytäkirja Liite 6. Vesistöntarkkailun näytteenottopisteet
6 1. Johdanto Tämä tutkimus on osa EU-LIFE STABLE projektia, jonka tavoitteena on testata uutta prosessistabilointiteknologiaa pilaantuneen sedimentin stabiloimiseksi. Tässä koetoiminnan laatututkimusraportissa esitetään Pansion satamassa Turussa toteutetun pilaantuneiden ruoppausmassojen stabiloinnin laadunvalvonnan tulokset. Stabilointi toteutettiin välisenä aikana. Koetoiminnan aikana testattiin kehitteillä olevaa prosessistabilointitekniikkaa, mutta suurin osa sedimenteistä käsiteltiin massastabiloimalla, koska massastabilointi oli sään kylmenemisen (< 0 C) vuoksi toimivampi menetelmä. Työn tilaaja on Hyvinkään Tieluiska Oy, jossa tilaajan yhteyshenkilö on ollut Markku Hurskainen. Laadunvalvonta on tehty Finland Oy:ssä, jossa siitä ovat vastanneet FM Noora Virtanen ja FM Merja Autiola. Koetoimintaan liittyvät suunnitelmat ja dokumentit ovat seuraavat: Koetoimintasuunnitelma, EU-LIFE STABLE; Pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla, , Finland Oy Lisäys koetoimintasuunnitelmaan Pilaantuneiden ruoppausmassojen stabiloinnin varasuunnitelma, , Finland Oy Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto, Päätös, Nro 1/2007/2, Dnro LSY-2006-Y-321, pvm Vesistön tarkkailusuunnitelma; Koetoiminta Pilaantuneiden ruoppausmassojen prosessistabilointi, , Finland Oy 2. Laatututkimussuunnitelma Taulukko 1. Laatututkimussuunnitelma. Pansion sotasataman ruoppaus 1. Valmistelevat työt /ennakkotutkimukset Tekijät Aloitusilmoitus 1 kk ennen töiden aloittamista Lounais- Suomen ympäristökeskukselle Sedimenttinäytteenotto ruoppausalueen läheisyydestä ennen ruoppausta (3 kpl, näytepisteet TP1, TP2, TP3) TBT-, TPhT-, DBT- ja MBT-analyysit Kalataloudellinen tarkkailu 2. Työn jälkeen tehtävät tutkimukset Sedimenttinäytteenotto ruoppausalueen läheisyydestä ruoppauksen jälkeen (3 kpl, näytepisteet TP1, TP2, TP3) TBT-, TPhT-, DBT- ja MBT-analyysit Kalataloudellinen tarkkailu 3. Raportointi Vesistöntarkkailutuloksien raportointi Senaattikiinteistölle, Puolustushallinnon rakennuslaitokselle, Turun satamalle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Puolustushallinnon rakennuslaitos
7 Taulukko 2. Laatututkimussuunnitelma. Prosessistabilointi 1. Valmistelevat työt /ennakkotutkimukset Tekijät Koetoiminnan aloitusilmoitus 1 kk ennen koetoiminnan aloittamista ympäristöviranomaisille sijoitusaltaan näkösyvyys ennen stabilointia sedimenttinäytteenotto altaan ulkopuoliselta merialueelta ennen stabilointia (2 kpl, näytepisteet TP1, TP2) TBT-analyysi Kalibrointisuora Niton-XRF-kenttämittauksia varten ennen stabilointia 2. Työn aikaiset tutkimukset sijoitusaltaan näkösyvyys stabiloinnin aikana 1 krt/vko sijoitusaltaan vedenpinnankorkeuden seuranta stabiloinnin aikana 1 krt/pvä vesinäytteenotto sijoitusaltaasta stabiloinnin aikana 1 krt/vko TBT-analyysi sedimenttinäytteenotto altaan ulkopuoliselta merialueelta stabiloinnin aikana (2 kpl, näytepisteet TP1, TP2) TBT-analyysi altaan ulkopuolisen merivedenpinnankorkeuden seuranta stabiloinnin aikana 1 krt/pvä Sideainemäärä (Niton-XRF-kenttämittaus) Lujuus (penetrometri-kenttämääritys) Ruoppausmassan vesipitoisuus ja Ca-pitoisuus (kenttämääritys) Turun Satama 3. Työn jälkeen tehtävät tutkimukset vesinäytteenotto sijoitusaltaasta 2 vkon kuluttua stabiloinnin päättymisen jälkeen TBT-analyysi sedimenttinäytteenotto altaan ulkopuoliselta merialueelta 2-3 vkon kuluttua stabiloinnin päättymisen jälkeen (2 kpl, näytepisteet TP1, TP2) TBT-analyysi Sideainemäärä (laboratoriossa) stabiloinnin aikana otetuista näytteistä Sideainemäärä (laboratoriossa) 3-6 kk kuluttua stabiloinnin päättymisen jälkeen otetuista näytteistä Puristuslujuus (laboratoriossa) stabiloinnin aikana otetuista näytteistä Puristuslujuus (laboratoriossa) 3-6 kk kuluttua stabiloinnin päättymisen jälkeen otetuista näytteistä Vedenläpäisevyys (laboratoriossa) 3-6 kk kuluttua stabiloinnin päättymisen jälkeen otetuista näytteistä Liukoisuustesti 3-6 kk kuluttua stabiloinnin päättymisen jälkeen otetuista näytteistä haitta-aineiden liukoisuus 4. Raportointi Vesistöntarkkailutuloksien raportointi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Turun Satamalle Koetoiminnan lopettamisilmoitus ympäristöviranomaisille (tehty , kts Liite 5) Turun Satama
8 3. Pilaantuneen ruoppausmassan käsittelyt 3.1 Prosessistabilointi Pilaantunut massa ruopattiin Pansion sotasatamasta ympäristökauhalla (kuva 1) Sotasatamasta ruopattu sedimentti kuljetettiin proomulla (tilavuus 150 m 3 ) läjitysaltaan viereen (kuva 2) Massa nostettiin kaivinkoneella prosessistabilointilaitteiston syöttösuppiloon (kuva 3). Syöttösuppilossa oli täryllä varustettu välppä (# 5 cm) Sideaineiden eli yleissementin ja lentotuhkan painesyöttimet (kuva 4) oli yhdistetty suoraan syöttösuppiloon (kuva 5) Ruoppausmassa ja sideaineet esisekoitettiin ruuvisekoittimessa (kuva 5) Esisekoitettu massa sekoitettiin rumpusekoittimessa, joka on modifioitu seulamurskaimesta (kuva 6). Rumpusekoittimesta sekoitettu massa siirrettiin ruuvilla ulos. Sekoitettu massa siirrettiin pyöräkuormaajalla sijoitusaltaaseen (kuva 7) Kuva 1. Ympäristökauha
9 Kuva 2. Ruoppausmassa proomussa Kuva 3. Ruoppausmassan syöttö prosessistabilointilaitteistoon Kuva 4. Sideaineiden painesyöttimet
10 c b a d Kuva 5. Prosessistabilointilaitteisto: a) syöttösuppilo, b) ruuvisekoitin, c) rumpusekoitin, d) sideaineiden syöttöletkut a b Kuva 6. Seulamurskaimesta modifioitu rumpusekoitin: a) rummut, b) ruuvi
11 Kuva 7. Stabiloidun massan siirto läjitysaltaaseen 3.2 Massastabilointi Pilaantunut massa ruopattiin Pansion sotasatamasta ympäristökauhalla Sotasatamasta ruopattu sedimentti kuljetettiin proomulla (tilavuus 150 m 3 ) läjitysaltaan viereen (kuva 2) Ruoppausmassa stabiloitiin proomussa kaivinkoneeseen kiinnitetyllä massastabilointilaitteella (kuva 8), johon sideaineensyöttö on kytketty. Koetoiminnan aikana testattiin 2 erilaista sekoitinkärkeä (kuva 9) Stabiloitu massa nostettiin proomusta sekoituskentälle, josta massa siirrettiin läjitysaltaaseen pyöräkuormaajalla (kuva 7) Kuva 8. Massastabilointi proomussa
12 a b Kuva 9. Massastabiloinnin käytetyt sekoitustyökalut Taulukko 3. Proomujen saapumisajankohdat, ruoppausmassamäärät, käsit- telymenetelmä Proomun saapumis- ajankohta Proomu Määrä [m 3 ] Käsittelytapa PVM Klo prosessistabilointi prosessistabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi Yhteensä 2700 m 3
13 4. Tulokset 4.1 Pilaantuneen ruoppausmassan laatu Jokais en proomun ruoppausmassasta otettiin 3 kokoomanäytettä, joiden vesipitoisuudet määritettiin mikroaaltouunimäärityksillä kenttälaboratoriossa. Proomujen vesipitoisuudet vaihtelivat % välillä keskiarvon ollessa 108 %. Stabiloituvuuslaboratoriotutkimusten yhteydessä sukeltajan ottamissa näytteissä vesipitoisuus vaihteli välillä %. Ruoppausmassan vesipitoisuus oli samaa tasoa kuin sukeltajan ottamissa näytteissä, mikä osoittaa sen, että ympäristökauha toimi odotetulla tavalla eikä lisävettä sedimen- tissä ollut merkittävästi. Ruoppausmassan vesipitoisuus vaikuttaa tarvitta- vaan sideainemäärään siten, että vesipitoisuuden kasvaessa sideainemäärää joudutaan lisäämään. Lisäksi jokaisesta 18 proomusta otettiin haitta-aineanalyysejä varten näyt- joista 5 näytettä analysoitiin [organotinat, raskasmetallit, PAH- teet, yhdisteet, PCB-yhdisteet, savespitoisuus (<2 μm rakeisuusmääritys), hehku- on esitetty liit- tushäviö]. Vesipitoisuudet ja haitta-aineiden analyysitulokset teessä 1. Haitta-aineiden pitoisuudet on normalisoitu Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen (2004) mukaisesti ja tuloksia on verrattu ko. ohjeessa annettuihin raja-arvoihin. Normalisoidut raskasmetallipitoisuudet alittivat tason 1 raja-arvot Suurimmassa osassa näytteistä normalisoidut PAH- ja PCByhdisteiden pitoisuudet jäivät tason 1 ja tason 2 raja-arvojen väliin. Yksi näyte alitti tason 1 raja-arvot. Organotinapitoisuudet ylittävät kahdessa näytteessä tason 2 ja kahdessa näytteessä pitoisuudet jäivät tason 1 ja tason 2 väliin. Yksi näyte alitti tason 1 raja-arvot. 5 proomulastista yksi oli haitatonta (pitoisuudet < taso 1), kaksi mahdollisesti pilaantunutta ruoppausmassaa (taso 1 < pitoisuudet <taso 2) ja kaksi pilaantunutta ruoppausmassaa (pitoisuudet > taso 2) 4.2 Stabilointimenetelmien tekninen toimivuus Prosessistabilointi Prosessistabilointilaitteisto oli pilottilaitteisto, jolla testattiin menetelmän toimivuutta ja saavutettavaa laatua. Testauksen antamia tietoja käytetään täysimittaisen prosessistabilointilaitteiston rakentamisessa. Prosessistabiloinnissa havaitut pilottilaitteiston ongelma-/kehityskohdat ovat seuraavat: laitteisto ei toimi vielä jatkuvana prosessina, vaan panosluonteisesti ruoppausmassan syöttöpumppu ja stabiloidun massan uppopumppu puuttuvat ruoppausmassan syötössä ei ole massa-/tilavuusmäärän mittausta sideainemäärän säätö ei ole tarkkaa kivet ym. kappaleet tukkivat testin aikana sekoitusruuvin ruoppausmassan välppäykseen tarvitaan suurisilmäisempi välppä ja tehokas täry
14 sekoituskapasiteetti oli pilottilaitteistossa sen toiminnan aikana noin m 3 /h pilottilaitteiston kapasiteetti vielä liian pieni prosessistabilointi on massastabilointia herkempi pakkaselle, mikä rajoittaa talvikäyttöä Pilottilaitteiston hyvät puolet: sideaineiden sekoittuminen ruoppausmassaan oli laatututkimusten perusteella hyvä prosessistabiloimalla voidaan säästää oleellisesti sideainekustannuksissa verrattuna massastabilointiin, sillä sekoitus- tulos on tasalaatuisempaa prosessistabiloinnille saavutetaan homogeenisempi laatu massastabi- lointiin verrattuna, mikä takaa paremman teknisen ja ympäristöllisen laadun Massastabilointi Massastabiloinnin sekoituskapasiteetti oli noin 90 m 3 /h (ei sisällä massan siirtotyötä proomusta altaaseen). sekoitustulos oli silmämääräisesti arvioituna ja laadunvalvontamääritysten perusteella epähomogeenisempaa verrattuna prosessistabilointiin 4.3 Stabiloinnin sekoitustyön laatu Kaikkien proomujen vesipitoisuudet alittivat 150 %, joten resepteinä käytettiin stabiloituvuustutkimuksissa määritettyjä sideainemääriä: prosessistabiloinnille 75 kg/m 3 yleissementtiä ja 50 kg/m 3 Fortumin lentotuhkaa (ruoppausmassan vesipitoisuuden ollessa <150 %) massastabiloinnille 90 kg/m 3 yleissementtiä ja 60 kg/m 3 Fortumin lentotuhkaa (ruoppausmassan vesipitoisuuden ollessa <150 %). Massastabiloinnin sideinemäärä on suurempi kuin prosessistabiloinnin, sillä massastabiloinnin sideaineen sekoittuminen ei ole yhtä tasalaatuista kuin prosessistabiloinnissa Stabiloinnin sekoitustyön laatua seurattiin työn aikana ottamalla näytteitä stabiloidusta ruoppausmassasta. Kenttälaboratoriossa näytteistä määritettiin: min. 3 rinnakkaismääritystä Niton-XRF analysaattorilla Capitoisuus kertoo sekoituksen tasalaatuisuudesta ja sideainemäärästä näytteessä vesipitoisuus lujuus penetrometrimäärityksin tulos kertoo lujittumisreaktion käynnistymisestä Lisäksi näytteistä analysoitiin Finland Oy:n laboratoriossa: Sideainemäärä titraamalla 1 aksiaalinen puristuslujuus min. 28 vrk lujittumisajan jälkeen (lujittumislämpötila +8 C, koekpl 50 mm) Laadunvalvontanäytteiden määritystulokset on esitetty liitteessä 2.
15 Puristuslujuus [kpa] prosessistabilointi, 36 vrk massastabilointi, a, 28 vrk massastabilointi, b, 28 vrk Prosessistabilointi: y = 2,1742x - 79,435 R 2 = 0, Sideainemäärä, titraus [kg/m3] Kuva 10. Sideainemäärän ja puristuslujuuden välinen riippuvuus. (a = sekoitustyökalu a, b = sekoitustyökalu b, kuva 8). Kuvassa 10 on esitetty titraamalla määritetyn sideainemäärän ja puristuslujuuden välinen riippuvuus. Prosessistabilointinäytteillä riippuvuus on lineaarinen. Massastabilointinäytteillä sekoitustuloksen epähomogeenisuuden vuoksi hajonta on huomattavaa. Nit o n Ca-pitois u us [ppm] prosessistabilointi massastabilointi, a kalibrointinäytteet massastabilointi, b Sideainemäärä [kg/m3] Kuva 11. Niton-XRF:llä määritetyn Ca-pitoisuuden (3 rinnakkaismääritystä/ näyte) ja titraamalla määritetyn sideainemäärän välinen riippuvuus. (a = sekoitustyökalu a, b = sekoitustyökalu b, kuva 8). Kuvassa 11 on esitetty Niton-XRF:llä määritetyn Ca-pitoisuuden (3 rinnankkaismääritystä/näyte) ja sideainemäärän riippuvuuden välinen kalibrointisuora. Prosessistabilointinäytteet noudattavat hyvin suoraa. Massastabilointinäytteillä hajonta on huomattavasti suurempaa, mikä johtuu epähomogeenisemmasta sekoitustuloksesta. Lisäämällä rinnakkaismääritysten luku-
16 määrää massastabilointinäytteissä rinnakkaismääritysten keskiarvo todennäköisesti lähentyisi suoraa. Titraamalla tehtyjen sideainemääritysten tulosten tai Niton-XRF:llä tehtyjen Ca-pitoisuustulosten perusteella ei voi arvioida yleissementin ja lentotuhkan toteutunutta seossuhdetta. Tulosten perusteella voidaan arvioida ainoastaan näytteen sisältämien sideaineiden yhteenlaskettu määrä. Niton-XRF analysaattori mittaa näytteen Ca-pitoisuutta vain noin 1 cm 3 kokoiselta alueelta, joten rinnakkaismääritysten hajonta kuvastaa sideaineen sekoitustulosta mikrotasolla. Näin ollen prosessistabilointinäytteiden rinnakkaismääritysten pieni hajonta merkitsee todella hyvää sekoitustulosta. -pitoisuus [ppm] prosessistabilointi massastabilointi, a massastabilointi, b Prosessistabilointi: y = 37,536x ,2 R 2 = 0,8494 Niton Ca Puristuslujuus [kpa] Kuva 12. Niton-XRF:llä määritetyn Ca-pitoisuuden (3 rinnakkaismääritystä/ näyte) ja puristuslujuuden välinen riippuvuus. (a = sekoitu styökalu a, b = s ekoitustyökalu b, kuva 8). Kuvassa 12 on esitetty Niton-XRF:llä määritetyn Ca-pitoisuuden (3 rinnank- kaismääritystä/näyte) ja puristuslujuuden välinen riippuvuus. Prosessistabilointinäytteillä riippuvuus on lähellä lineaarista. Massastabilointinäytteillä on selvästi enemmän hajontaa, mikä johtuu epätasaisemmasta sekoitustuloksesta. Taulukko 4. Laadunvalvontanäytteiden Ca-pitoisuuksien ja sideainemäärien keskiarvot. Käsittelymenetelmä Niton-XRF Capitoisuuskeskiarvo [ppm] Sideainemäärä- keskiarvo 3 [kg/m ] Tavoite sideainemäärä [kg/m3] prosessistabilointi massastabilointi Taulukossa 4 on esitetty prosessistabiloinnin ja massastabiloinnin laadunvalvontanäytteiden sideainemäärien keskiarvot, joita on verrattu tavoitesideainemääriin. Prosessistabilointinäytteiden sideainemääräkeskiarvo on
17 pienempi kuin tavoitesideainemäärä, sillä prosessistabilointitestin aikana käytettiin tavoitemäärää vähemmän sideainetta syöttösiilon ja ruuvisekoittimen helpon tukkeutumisen vuoksi. Sen sijaan massastabilointinäytteiden sideainemäärän keskiarvo on tavoitteen mukainen. Laadunvalvontamääristysten perusteella: prosessistabiloinnin sekoitustulos oli tasalaatuisempaa kuin massastabiloinnin, mikä havaittiin työmaalla myös silmämääräisen arvioinnin perusteella. massastabilointinäytteiden sideainemäärän keskiarvo on tavoitteen mukainen, mutta yksittäisten näytteiden välillä on suurta hajontaa sekoituksen epätasaisuuden vuoksi. prosessistabilointinäytteiden sideainemäärän keskiarvo on pienempi kuin tavoite, mutta puristuslujuustulosten perusteella lujittuminen on riittävää. 4.4 Stabiloinnin vesistövaikutukset Stabiloinnin vesistövaikutuksien arviointiin liittyvät tutkimustulokset on koottu liitteeseen 3. Näytteenottopisteet on esitetty liitteen 6 kartassa. Meriveden ja altaan pinnankorkeuslatat asennettiin samalle tasolle ennen täyttötöiden aloitusta. Pinnankorkeuksia seurattiin päivittäin altaan täyttötöiden aikana. Tulosten perusteella altaan vedenpinnan- korkeus seuraa pääsääntöisesti meriveden pinnankorkeutta hieman viiveellä. Altaan näkösyvyydessä havaittiin pienentymistä täyttötöiden edetessä Koetoiminnan vaikutusta altaan ulkopuoliseen meriympäristöön tarkkailtiin sedimenttinäytteenotolla 2 erillisestä pisteestä. Tarkkailua tehtiin ennen täyttötöiden aloitusta, täyttötöiden aikana ja sen päättymisen jälkeen. Sedimenttinäytteiden organotinapitoisuuksissa ei havaittu stabiloinnista ja täyttötöistä aiheutuvia muutoksia Allasvesinäytteissä havaittiin organotinayhdisteiden pitoisuuksien lievää kohoamista täyttötöiden aikana, mutta vaikutus oli lyhytaikaista ja mittausepävarmuuden huomioiden näytteiden väliset erot olivat vähäisiä Seurantanäytteenotto toteutetaan 3 kk kuluttua koetoiminnasta. Tutkimuksissa määritetään haitta-aineiden liukoisuudet modifioidulla diffuusiotestillä, jonka jälkeen tämä raportti päivitetään ko. tuloksilla
18 5. Johtopäätökset Ympäristökauha toimi odotetulla tavalla eikä lisävettä sedimentissä ollut merkittävästi. Prosessistabilointitestin perusteella yksittäisissä näytteissä sekoitustulos on hyvin tasalaatuista, mutta sideainemäärän säätö tavoitetasolle on vielä pilottilaitteistossa puutteellista, sillä ruoppausmassamäärän säätö puuttuu. Prosessistabiloinnin kehittäminen jatkuvatoimiseksi prosessiksi edellyttää seu- raavien ongelmien ratkaisemista: ruoppausmassan siirto proomusta laitteis- toon pumppaamalla, ruoppausmassan tehokas välppäys, sideainesyöttöletkujen optimaalinen sijoituspaikka laitteistossa, sekoituskapasiteetin suuren- taminen ja stabiloidun massan uppovalu. Yksittäisissä näytteissä prosessistabiloinnin sekoitustulos oli tasalaatuisempaa kuin massastabiloinnissa. Massastabiloinnissa syötetty kokonaissideaine- oli tavoitteen määrä mukainen. Ulkopuoliselta merialueelta otettujen sedimenttinäytteiden organotinapitoisuuksissa ei havaittu stabiloinnista ja täyttötöistä aiheutuvia muutoksia. Sijoitusaltaan vesinäytteissä havaittiin organotinayhdisteiden pitoisuuksien lievää kohoamista täyttötöiden aikana, mutta vaikutus oli lyhytaikaista ja mittausepävarmuuden huomioiden näytteiden väliset erot olivat vähäisiä. Noin 3 kuukauden kuluttua stabiloinnin päättymisen jälkeen stabiloidusta massasta otetaan seurantanäytteet, joista määritetään vedenläpäisevyys, lujuus, haitta-aineiden liukoisuus. Tämä raportti päivitetään seurantanäytteiden tuloksilla niiden valmistumisen jälkeen.
19 Orgaanisten haitta-aineiden mitatut pitoisuudet Liite 1a :$ µ! " #$%&&'($ )!& *&& *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* % -. %.. '&/ 0.&-.&01.&.%.&.%.&.%.&.%.&.'.&.%.&.-.&.1.&./.&.0.&./.&..&.0.&..&.%.&.' ' %.0 0 %.% / %%. 2 %.0 3 %% '&3 '-&%.&/..&.%.&.%.&.%.&.%.&./.&.%.&.-.&.1.&./.&.0.&./.&..&.0.&.'.&.%.&.' 1 %.. - 4%.. %. 11 '&3 /%&1 %&0.&.%.&.%.&.'.&.%.&.-.&.'.&3.&%-.&%3.&%2.&%/.&./.&%%.&./.&.%.&.2 %% -- % %'0 %' %. %0 %%1 0&% 2-&%.&./.&.%.&.%.&.%.&.%.&.%.&.%.&..&.%.&.%.&.%.&.%.&.%.&.%.&.%.&.%.&.% %/ %3 %2 %%0 %3 %.- 0&' /.&..&0..&.%.&.%.&.%.&.%.&..&.%.&.1.&.2.&.0.&.'.&.0.&..&.0.&..&.%.&.' %1 %%1 ""555""" "57 :$ µ / 8%.% 8%%1 8%'1 8%/' 8%1. 99 )9 :9 99 ); *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* µ*,"* µ*,"* µ*,"* µ*,"* µ*,"* % -. %.. '&/ 0.&-.&..2.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&...&..% / / %. / / ' %.0 0 %.% / %%. 2 %.0 3 %% '&3 '-&%.&...&..%.&..%.&...&..%.&..0.&..3.&..2 % %% %. /. / 1 %.. - 4%.. %. 11 '&3 /%&1.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..% % / %. %. / %% -- % %'0 %' %. %0 %%1 0&% 2-&%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..% % / %. / / %/ %3 %2 %%0 %3 %.- 0&' /.&..&..'.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..% %0 %% %% %3. / %1 %%1 ""555""" "57
20 Normalisoidut orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet LIITE 1b '5! "# %& '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ ' )*+,)),)),)),)) )) ))- ))+ ))* )). )) ))* )),)) )) $# *. / 0 ).,)),)),)),)),)) ))- ))+ ))* )). )) ))* )),)) )) + - ) *,)),)) )),)) )- )/ ). )). ) )). )) ))/ *,)).,)),)),)),)),)),)) )) )),)),)),)),)),)),)),)),)). / 0 )*,)),)),)),)) )),)) ))+ ))/ )) ))* )) ))* )),)) )) + ' ) ) 22 "2 32 2#2 2242#2 %& '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ µ$($ µ$($ µ$($ µ$($ µ$($ ' ))0,',',',' ))) ))) *,' *. / 0 )).*,',',' ) ),',',',',',',',',',' *,',',',',',',',',',',',','. / 0 )))0,',',',',',',' / / +
21 Metallien mitatut pitoisuudet Liite 1c µ! " " " " #$ #$ #$ #$ #$ #$ #$ #$ #$ #$ #$ #$ % &' %'' (& )*+ ('*&,*+ '* '*+ '*% - ). ( % )- %, &) %, ) %'( ( %'% + %%'. %'(, %% (& )*, )&*%,* '* '*+ '*',. )+ ) % ), %. -& %. - %'' & /%'' %' --*) +( )*, +%*- -*, '* '*+ '* -) )- %& %*' (+ %& & %)' %% &-*. % %)( %) %' %( %%- (, (*%.&*% %- '* '*+ '* -% )+ %, % (+ ' &( %' %+ %, %. %%( %, %'& (+ (*) +'*' -*) '* '*+ '*%,- () ) % (% %- -, %+' %- %%- $01123$$$
22 Metallien normalisoidut pitoisuudet Liite 1d )!*!+!)! "# $ $$# $ % & # &! ""' &' $ ' ( ' " (! &% ( & & (( $ % (! %$ " $## & #! "" & $$ ' % "# (
23 Laadunvalvontanäytteet Liite 2a PVM Proomu Käsitellyt m3 w(proomu ka) [%] Stabilointitekniikka näytetunnus ei tehty ei tehty prosessistabilointi prosessistabilointi massastabilointi, sekoitustyökalu a massastabilointi, sekoitustyökalu a massastabilointi, sekoitustyökalu a massastabilointi, sekoitustyökalu a massastabilointi, sekoitustyökalu a massastabilointi, sekoitustyökalu a massastabilointi, sekoitustyökalu a NITON-XRF Ca-pitoisuus [ppm] Puristuslujuus vedenläp. Penetrometri Sideainemäärä [kg/m 3 ] Määr.1 Määr. 2 Määr. 3 Määr. 4 Keskiarvo (lujittumisaika) [kpa] w [%] koekpl (mittaus ) Laboratorio Niton-XRF LIFE 1/pr1/ /klo X 60 1,25 97 LIFE2/pr1/ /klo ,1 (36 vrk) 65 1, LIFE3/pr1/ /klo X 32 1, LIFE4/pr1/ /klo ,5 (36 vrk) LIFE5/pr1/ /klo X 55 1,5 188 LIFE6/pr1/ /klo ,9 (36 vrk) 70 2,4 125 LIFE7/pr1/ /klo X 45 1,2 147 LIFE8/pr1/ /klo ,8 (36 vrk) niton/pr1/ /klo ,5 95 niton/pr1/ /klo ,5 88 niton/pr1/ /klo , LIFE9/pr1/ /klo ,7 (36 vrk) 81 0, LIFE10/pr1/ /klo X 58 X niton/pr1/ /klo ,1 73 niton/pr1/ /klo ,25 65 LIFE11/pr2/ /klo (35 vrk) 67 0, niton/pr2/ /klo ,25 32 LIFE12/pr2/ /klo X 63 0,75 36 LIFE13/pr2/ /klo ,7 (35 vrk) 80 X 0, niton/pr2/ /klo LIFE14/pr2/ /klo LIFE15/pr2/ /klo LIFE16/pr2/ /klo ,4 (34 vrk) LIFE17/0-näytepr3/ /klo LIFE18/pr3/ /klo ,3 (31 vrk) LIFE19/pr3/ /klo LIFE20/pr3/ /klo LIFE21/pr3/ /klo X LIFE22/pr3/ /klo LIFE23/pr3/ /klo LIFE24/pr3/ /klo LIFE25/pr4/ /klo LIFE26/pr4/ /klo LIFE27/pr4/ /klo ,9 (30 vrk) LIFE28/pr4/ /klo LIFE29/pr4/ /klo LIFE30/pr4/ /klo LIFE31/pr4/ /klo LIFE32/pr5/ /klo LIFE33/pr5/ /klo LIFE34/pr5/ /klo ,9 (30vrk) LIFE35/pr5/ /klo LIFE36/pr6/ /klo LIFE37/pr6/ /klo XX 55 X 120 LIFE38/pr6/ /klo LIFE39/pr6/ /klo ,3 (30 vrk) LIFE40/pr6/ /klo LIFE41/pr7/ /klo LIFE42/pr7/ /klo LIFE43/pr7/ /klo LIFE44/pr7/ /klo ,2 (29 vrk) LIFE45/pr7/ /klo LIFE46/pr8/ /klo LIFE47/pr8/ /klo LIFE48/pr8/ /klo ,7 (29 vrk) 57 X 150 LIFE49/pr8/ /klo
24 Laadunvalvontanäytteet Liite 2b PVM Proomu Käsitellyt m3 w(proomu ka) [%] Stabilointitekniikka näytetunnus NITON-XRF Ca-pitoisuus [ppm] Puristuslujuus vedenläp. Penetrometri Sideainemäärä [kg/m 3 ] Määr.1 Määr. 2 Määr. 3 Määr. 4 Keskiarvo (lujittumisaika) [kpa] w [%] koekpl (mittaus ) Laboratorio Niton-XRF noin 100 massastabilointi, LIFE50/pr9/ /klo (silmämääräinen sekoitustyökalu a LIFE51/pr9/ /klo ,7 (28 vrk) arviointi) LIFE52/pr9/ /klo LIFE53/pr9/ /klo ,3 massastabilointi, LIFE54/pr10/ /klo sekoitustyökalu a LIFE55/pr10/ /klo LIFE56/pr10/ /klo LIFE57/pr10/ /klo ,8 (28 vrk) 64 X ,6 massastabilointi, LIFE58/pr11/ /klo sekoitustyökalu a LIFE59/pr11/ /klo LIFE60/pr11/ /klo massastabilointi, LIFE61/pr12/ /klo ,8 (28 d) 54 X 132 sekoitustyökalu b LIFE62/pr12/ /klo LIFE63/pr12/ /klo LIFE64/pr12/ /klo massastabilointi, LIFE65/pr13/ /klo sekoitustyökalu b LIFE66/pr13/ /klo ,4 (28 d) LIFE67/pr13/ /klo LIFE68/pr13/ /klo massastabilointi, LIFE69/pr14/ /klo ,7 (28 d) sekoitustyökalu b LIFE70/pr14/ /klo LIFE71/pr14/ /klo LIFE72/pr14/ /klo massastabilointi, LIFE73/pr15/ /klo ,4 (27 d) sekoitustyökalu b LIFE74/pr15/ /klo LIFE75/pr15/ /klo LIFE76/pr15/ /klo massastabilointi, LIFE77/pr16/ /klo ,8 (27 d) sekoitustyökalu b LIFE78/pr16/ /klo LIFE79/pr16/ /klo LIFE80/pr16/ /klo massastabilointi, LIFE81/pr17/ /klo ,6 (26 d) sekoitustyökalu b LIFE82/pr17/ /klo LIFE83/pr17/ /klo LIFE84/pr17/ /klo massastabilointi, LIFE85/pr18/ /klo sekoitustyökalu b LIFE86/pr18/ /klo LIFE87/pr18/ /klo kaikkien prosessistabilointinäytteiden Ca-määritysten ka kaikkien massastabilointinäytteiden Ca-määritysten ka X = koekappaleet tehty, ei koestettu, säilytys +8 C
25 Koetoiminta, Turun satama, Vesistöntarkkailun tulokset LIITE 3 Havaintoaika Meren pinnan korkeus Sijainnit koordinaatit (KKJ) Merivesi Allasvesi Ilman lämpötila Näkösyvyys allas X (Pohjoinen) Y (Itä) cm cm C m TP klo 10: ,8 TP klo 8: klo 11: , klo 10: klo 10: , klo 10: klo 9: , klo 10: klo 10: , klo 13: klo 10: Sedimenttinäytteet Näytteenottopvm Mitatut pitoisuudet (mittausepävarmuus %) Kuiva-aine hehkutushäviö Tributyylitina (TBT) Dibutyylitina (DBT) Monobutyylitina (MBT) Trifenyylitina (TPhT) Dioktyylitina TBT+TPhT tuorepainosta kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa % % μg/kg μg/kg μg/kg μg/kg μg/kg μg/kg (ennen täyttötöitä) 28 7, < (täyttötöiden aikana) 26 7, < (täyttötöiden päättymisen jälkeen) 33 7, TP5 Normalisoidut pitoisuudet (ennen täyttötöitä) (täyttötöiden aikana) (täyttötöiden päättymisen jälkeen) Sedimenttinäytteet Näytteenottopvm Mitatut pitoisuudet (mittausepävarmuus %) Kuiva-aine hehkutushäviö Tributyylitina (TBT) Dibutyylitina (DBT) Monobutyylitina (MBT) Trifenyylitina (TPhT) Dioktyylitina TBT+TPhT tuorepainosta kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa % % μg/kg μg/kg μg/kg μg/kg μg/kg μg/kg (ennen täyttötöitä) 29 8, < (täyttötöiden aikana) 26 7, < (täyttötöiden päättymisen jälkeen) 37 7, TP6 Normalisoidut pitoisuudet (ennen täyttötöitä) (täyttötöiden aikana) (täyttötöiden päättymisen jälkeen) Keltaisella taustavärillä merkityt pitoisuudet ylittävät ruoppausmassoille annetun tason 1 (haitaton) mukaisen pitoisuusrajan (3 μg/kg) Punaisella taustavärillä merkityt pitoisuudet ylittävät ruoppausmassoille annetun tason 2 (pilaantunut) mukaisen pitoisuusrajan (200 μg/kg) Allasvesinäytteet Pitoisuudet μg/l (mittausepävarmuus %) Näytteenottopvm Näytekoodi Tributyylitina Dibutyylitina Monobutyylitina Trifenyylitina vesinäyte 2 0,012 0,011 <0,005 0, vesinäyte 4 0,013 0,006 <0,005 0, vesinäyte 5 0,019 0,005 0,005 0, läjitysaltaan vesinäyte 0,017 0,009 <0,005 0,010
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 RAKEISUUS Turku Life SAVI SILTTI HIEKKA SORA 100 % 0,0002 0,002 0,006 0,02 0,06 0,2 0, % 80 % 70 % 60 % Läpäisy 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0,0002 0,0006 0,002 0,006 0,02 0,06 0,125 0,25 0, ,5 63 Raekoko [ mm ] Proomu 2 w=95,3% Proomu 7 w=97,9% Proomu 10 w=96,9% Proomu 14 w=114% Proomu 17 w=102%
36 Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, VAHTI TARKASTUSPÖYTÄKIRJA Asiakas Turun kaupunki, Turun satama, Pansio Diaarinumero LSY-2006-Y-321 Kirjenumero Aika Paikka Pansion Satama Läsnä Tarkastuksen aihe Käsitelty asia Matti J. Niemi, Turun Satama Jouni Hilldèn, Turun Satama Elvi Hakila, LOS Suunnitelman mukainen Jäte Pima Tarkastuskäynti Turun Sataman Pansion satamassa suoritettu ruoppausmassojen prosessistabilointikokeilun tarkastus. 1. Stabilointi on alkanut (ilmoitus tullut ) ja loppunut Matti J. Niemi, Turun Satama, on toiminut koetoiminnan yhteyshenkilönä. Ympäristökeskuksen vesiensuojelu- ja vesiensuunnitteluosasto on seurannut ruoppausta ja stabilointityön edistymistä useasti. Työ on otettu vastaan sataman taholta Toiminnan lopettamisilmoitus on kuitattu tällä tarkastuksella ja muistiolla. 2. Stabiloitu massa on ruopattu Pansion sotasataman alueelta ja sen määrä on m3. Stabilointiin on käytetty 90 kiloa sementtiä ja 60 kiloa lentotuhkaa kuutiolle massaa. 3. Stabilointi suoritettiin kolme päivää varsinaisen suunnitelman mukaan stabiloimalla massa siirtovaiheessa proomusta altaaseen. Pakkanen ja prosessilaitteistojen pienuus/sopimattomuus aiheuttivat sen, että ruuvikuljetin ei toiminut ja käyttöön otettiin koetoimintailmoituksessa esitetty varasuunnitelma sillä poikkeuksella, että stabilointi suoritettiin proomussa stabilointikonttien sijaan. Proomusta stabiloitu massa siirrettiin penkereelle noin vuorokaudeksi ja "puskettiin" siitä altaaseen puskutraktorilla. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, Turku Vaihde Neuvonta Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Växel Rådgivning Valtakatu 6, Pori Vaihde Neuvonta Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Växel Rådgivning
37 4. Päätöksen mukainen tarkkailusuunnitelma on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja ympäristökeskus on hyväksynyt sen Finland Oy suorittaa tarkkailusuunnitelman mukaisesti näytteiden oton ja analysoinnin. 6. Näytteidenottoa tulee suorittaa koetoimintapäätöksen mukaisesti kuuden kuukauden ajan. Tämän jälkeen kolmen kuukauden kuluttua tulee jättää loppuraportti koetoiminnan päästöistä ja vaikutuksista mereen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 7. EU-hankkeena toteutettavan ruoppausmassojen käsittelyn seurantaryhmä kokoontuu tammikuussa 2008 arvioimaan hanketta. Tulos Asia selvinnyt Laadittu Turku Elvi Hakila Jakelu sähköisesti Turun satama/ Niemi Turun kaupungin ympäristötoimisto/ Mäki LOS/Helminen, Nieminen
Sotasataman pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla
Ramboll Knowledge taking people further --- EU LIFE STABLE PROJEKTI Esipilotti Sotasataman pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Laatututkimusraportti Kesäkuu 2008 Ramboll Vohlisaarentie
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 38/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 251
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 38/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 251 Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2007 ASIA Turun Sataman Pansion sataman ruoppausmassan prosessistabilointia koskevan
LisätiedotRamboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset
Ramboll Knowledge taking people further --- Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Helmikuu 7 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755
LisätiedotLIFE06 ENV/FIN/ STABLE DEMONSTRAATIOHANKKEEN LOPPURAPORTTI
LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE DEMONSTRAATIOHANKKEEN LOPPURAPORTTI LOPPURAPORTTI Päivämäärä 31.3.2009 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Merja Autiola Aino Maijala ja Harri Jyrävä Pentti Lahtinen LOPPURAPORTTI
LisätiedotTurun sataman TBTsedimenttien. liukoisuustutkimukset. Knowledge taking people further --- Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE
Ramboll Knowledge taking people further --- Turun sataman TBTsedimenttien liukoisuustutkimukset Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE Helmikuu 2007 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen
LisätiedotEU-LIFE STABLE PROJEKTI. Ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Pansion altaaseen
EU-LIFE STABLE PROJEKTI Ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Pansion altaaseen Pilotoinnin, ympäristöllisen ja teknisen laadun seurannan raportti Maaliskuu 2009 Viite 82112846-01 Versio I Pvm
LisätiedotVastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA
Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN
LisätiedotJA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy
GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät
LisätiedotEhdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö
Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö Vaasan kaupungin tekninen toimi Kuntatekniikka Antti Ruokonen 0.8.018 Sisällys 1. Johdanto. Hankkeen kuvaus. Vesistön ekologinen tila.
LisätiedotNro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 55/2008/2 Dnro LSY 2008 Y 224
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 55/2008/2 Dnro LSY 2008 Y 224 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2008 ASIA Länsi Suomen ympäristölupaviraston pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamista
LisätiedotIsosuon maankaatopaikka, Ladvo 416 1:15
Isosuon maankaatopaikka, Ladvo 416 1:15 Mittakaava 1:10000 0 1 km Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6720293:3229110-6722124:3231050 Kiinteistöt(tilat2005) Maaperän tilan tietojärjestelmä
LisätiedotSedimenttianalyysin tulokset
Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan
LisätiedotProsessistabiloinnilla pilaantuneet ruoppausmassat hyötykäyttöön STABLE LIFE06 ENV/FIN/000195
Prosessistabiloinnilla pilaantuneet ruoppausmassat hyötykäyttöön STABLE LIFE06 ENV/FIN/000195 Tausta hankkeelle Pilaantuneet sedimentit satamissa ja meriväylillä ovat nousseet viime vuosina yhä keskeisemmäksi
LisätiedotNOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI
NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI ESITYKSEN SISÄLTÖ Esitys perustuu helmikuussa 2016 valmistuneeseen diplomityöhön: Stabiloidun 0-kuidun geotekniset ominaisuudet
LisätiedotRuoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Turun Satama Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten tarkkailu 2007 Mateen haitta ainepitoisuudet 82117732 6.3.2008 Turun Satama Ruoppausmassojen
LisätiedotMAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA
Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotMASSASEMINAARI, HELSINGIN KAUPUNKI PUHTAIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELYTEKNIIKAT
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm MASSASEMINAARI, HELSINGIN KAUPUNKI 2.11.2011 PUHTAIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELYTEKNIIKAT Pentti Lahtinen pentti.lahtinen@ramboll.fi MASSOJEN KÄSITTELYLAITTEISTOJA Suomalaiset
LisätiedotTilannekatsaus RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE
Tilannekatsaus 18.3.2014 RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE MISSÄ MENNÄÄN? YM:n asettaman työryhmän toimikausi päättyi 15.1.2014 20.2.2014 saapunut ohjeluonnos viimeiselle kierrokselle työryhmän sisällä, kommentointi
LisätiedotKokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus
Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Raumanjuopa ja Luotsinmäenhaara Kaisa Lehto Maaperägeologian osasto Maantieteen ja geologian laitos Turun Yliopisto 3.2.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotKooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ
1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen
LisätiedotPäätös. Aurajoen ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointi, Turku
Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2010/4 Dnro ESAVI/38/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Aurajoen ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointi, Turku Turun Satama MERKINTÄ Länsi-Suomen
LisätiedotHaitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa. Satamien ympäristöverkon teemapäivä,
Haitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa Satamien ympäristöverkon teemapäivä, 31.10.2012 Noora Lindroos, Ramboll Finland Oy, noora.lindroos@ramboll.fi TUTKITUT MATERIAALIT SEDIMENTTINÄYTTEET
LisätiedotVuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan. MUTKU Jukka Tengvall
Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan hyötykäyttö MUTKU 12.3.2009 Jukka Tengvall MELUMÄKI MELUMÄEN SIJAINTI 2 Vuosaaren sataman melumäki J. Tengvall 12.3.2009 3 Taustaa Vuosaaren satama-alueen
LisätiedotLiite 8. Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015.
Liite 8. Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015. Kala- ja vesijulkaisuja nro 187 Sauli Vatanen Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotSEINÄJOKI, ROVES STABILOITAVUUSTUT- KIMUSTEN RAPORTTI
Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Stabiloitavuustutkimusraportti Päivämäärä 09/2011 SEINÄJOKI, ROVES STABILOITAVUUSTUT- KIMUSTEN RAPORTTI ALUSTAVAT TUTKIMUKSET SEINÄJOKI, ROVES ALUSTAVAT
LisätiedotPUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA
PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)
LisätiedotLIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY
LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin
LisätiedotSEDIMENTTITUTKIMUS HAMINAN PAPPILANSAARTEN ALUEELLA SYKSYLLÄ 2016
SEDIMENTTITUTKIMUS HAMINAN PAPPILANSAARTEN ALUEELLA SYKSYLLÄ 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 346/2016 Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Haminan Pappilansaarten salmista haettiin
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI HIEDANRANNAN KOE- STABILOINTI LOPPURAPORTTI
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi 5 Raportti Päivämäärä 8/2016 TAMPEREEN KAUPUNKI HIEDANRANNAN KOE- STABILOINTI LOPPURAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI LOPPURAPORTTI Tarkastus 09/08/2016 Päivämäärä
LisätiedotRauman sataman pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointisuunnitelman hyväksyminen ja hakemus päätöksen täytäntöön panemiseksi muutoksenhausta
Etelä-Suomi Päätös Nro 245/2012/2 Dnro ESAVI/71/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012 ASIA Rauman sataman pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointisuunnitelman hyväksyminen ja hakemus päätöksen
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotTilaisuuden sisältö ja aikataulu
Tilaisuuden sisältö ja aikataulu Tilaisuuden avaus ja kahvit (klo 18:00 18:15) Väylän syventäminen hankeosa (klo 18:15 18:35) Sataman syventäminen hankeosa (klo 18:35 18:55) Vesistö- ja kalataloustarkkailu
LisätiedotPansion satama Eristyspengeraltaan rakentaminen Kiinteistöt: 853-66-38-7 ja 853-488-4-3 Kiinteistöjen omistaja: Turun kaupunki
Etelä-Suomi Päätös Nro 225/2012/1 Dnro ESAVI/315/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen ympäristölupaviraston
LisätiedotKohde sijaitsee kiinteistöllä osoitteessa Airistontie 700, Parainen. Lähialueella on loma-asuntoja ja pieni venesatama.
TOIMENPIDERAPORTTI Projekti Öljyvahinko, Airistontie 700, Parainen Vahinkotunnus 24-41017-04146-2 Asiakas Lassila & Tikanoja Päivämäärä 30.5.2017 Vastaanottaja Lähettäjä Tiedoksi Timo Johansson / Lassila
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotStabilointialue sijaitsee Uudenkaupungin Hankosaaren satamassa kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on Alueen omistaa Yara Suomi Oy.
Etelä-Suomi Päätös Nro 113/2013/2 Dnro ESAVI/279/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2013 ASIA Uudenkaupungin väylän pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointisuunnitelman hyväksyminen ja päätöksen
Lisätiedotpäätöksen nro 23/2009/3 muuttaminen, Helsinki
Etelä-Suomi Päätös Nro 50/2011/4 Dnro ESAVI/414/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.3.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Helsingin kaupungille antaman vesialueen ruoppaamista,
LisätiedotTahkolahden vesistösedimentin koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt
LisätiedotTutkimusraportti: Sedimentin haitta-ainepitoisuudet
FCG Finnish Consulting Group Oy Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto KRUUNUVUORENSELKÄ, LAAJASALON LIIKENNEYHTEYS Tutkimusraportti: Sedimentin haitta-ainepitoisuudet 5.1.2012 FCG Finnish Consulting
LisätiedotPäätös. Satama-altaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointi, Turku
Päätös Etelä-Suomi Nro 252/2010/4 Dnro ESAVI/420/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Satama-altaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointi, Turku Turun Satama ARVIOINTIPYYNTÖ
LisätiedotKIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ
KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ Mutku-päivät 25.3.2015, Lahti SISÄLTÖ Jätkäsaaren historiaa Hyötykäytettäviä materiaaleja Pilaantuneet maat Haitta-ainepitoiset sedimenti
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 43/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 361 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 43/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 361 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Sorvakon venetelakan veneväylän ja laiturialueen ruoppaaminen
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotPÄÄTÖS. Helsinki No YS 852. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta.
PÄÄTÖS Helsinki 25.6.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2008 Y 234 115 No YS 852 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN
LisätiedotHaitallisten aineiden pitoisuudet vuosina Suomen merialueilla
Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina 2011 2016 Suomen merialueilla Meren indikaattori Tiivistelmä Alla oleviin taulukoihin on koottuna haitallisten aineiden pitoisuudet ja vastaavat kynnysarvot vuosilta
LisätiedotPÄÄTÖS. Nro 179/2013/2 Dnro ESAVI/73/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 179/2013/2 Dnro ESAVI/73/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2013 ASIA Vaasan hallinto-oikeuden muuttamassa, Loviisan kalustokeskuksen edustan merialueen ruoppaamista ja ruoppausmassojen
LisätiedotYMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori
303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 43/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 251 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 43/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 251 Annettu julkipanon jälkeen 22.5.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Merialueen ruoppaaminen Villa Solinin edustalla, massojen
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (7) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 357 Aluehallintoviraston päätös Vaskilahden vesialueen ruoppauksesta, täytöstä ja ruoppausmassojen läjittämisestä mereen ESAVI/1379/2016
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 71/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 289 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 71/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 289 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 10.3.2005 nro
LisätiedotSedimenttitutkimukset
Sedimenttitutkimukset FT Arto Itkonen, FCG Planeko Oy Mutku-päivät 12.3.2009 Sedimentin pilaantumisongelma Suomessa Arto Itkonen U.S. EPA arvioi 2004, että noin 43 % USA:n järvien, jokien ja rannikkovesien
LisätiedotSEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI
SEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI SUKELTAJAN SUORITTAMA NÄYTTEENOTTO KRUUNUNHAAN SILTASUUNNITTELUALUEEN SEDIMENTISTÄ HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ENV520 27.3.2014 VAHANEN ENVIRONMENT OY Linnoitustie 5,
LisätiedotPappilansaarten salmien kunnostaminen imuruoppaamalla
MeriHamina Ry Pappilansaarten salmien kunnostaminen imuruoppaamalla RUOPPAUSUNNITELMA 25.5.2017 Savo-Karjalan Vesi- ja ympäristösuunnittelu Oy 25.5.2017 Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet... 3 2. Haitta-aine
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.11.2018 P36830P001 Tarkkailusuunnitelma Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailu i Kari
LisätiedotNaantalin kaupunki Asuntomessualue LUONNOS KUSTANNUS- Matalalahden rantarakenteiden geotarkastelu
Naantalin kaupunki 12870 Asuntomessualue LUONNOS KUSTANNUS- Matalalahden rantarakenteiden geotarkastelu ARVIOTA VARTEN 1. Tilaaja: Naantalin kaupunki 2. Kohde ja toimeksianto: Matalalahden ranta-alueen
LisätiedotHERNESAAREN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SEDIMENTTI- TUTKIMUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto HERNESAAREN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SEDIMENTTI- TUTKIMUKSET Tutkimusraportti LUONNOS 15.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Tutkimusraportti
LisätiedotPäätös Nro 20/2011/2 Dnro ESAVI/290/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 11.3.2011
Etelä-Suomi Päätös Nro 20/2011/2 Dnro ESAVI/290/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.3.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Liikelaitos Kokkolan
LisätiedotRauman meriväylän ja sataman syventäminen
Rauman meriväylän ja sataman syventäminen Mediatilaisuus 1.9.2016 1.9.2016 Hanke-esittelyn sisältö 1. Väylähankkeen yleisesittely, projektipäällikkö Seppo Paukkeri/ Liikennevirasto 2. Ruoppausurakan ajankohtainen
LisätiedotVUOSAAREN SATAMA UUDEN PISTOLAITURI- ALUEEN SEDIMENTTI- TUTKIMUS
Vastaanottaja Helsingin Energia Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 6.9.2013 VUOSAAREN SATAMA UUDEN PISTOLAITURI- ALUEEN SEDIMENTTI- TUTKIMUS VUOSAAREN SATAMA UUDEN PISTOLAITURIALUEEN SEDIMENTTITUTKIMUS
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 86/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 13
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 86/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 13 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2007 ASIA Vesialueen ruoppaaminen ja väliaikainen täyttäminen Helsingin kaupungin Lauttasaaren
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotLAUSUNTO Nro VTT-S Lausunto välipohjarakenteen askelääneneristävyydestä L nt,w + CI
LAUSUNTO Nro VTT-S-02272-18 4.5.2018 Lausunto välipohjarakenteen askelääneneristävyydestä L nt,w + CI 50-2500 Tilaaja: LAUSUNTO NRO VTT-S-02272-18 1(3) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Kärkikuja 3, FI-01740
LisätiedotJoensuun yliopiston ympäristöoikeuspäivät 10.4.2008 / Aino Turpeinen. Ympäristölupaviraston ratkaisukäytäntöä ruoppaus- ja läjitysasioissa
Joensuun yliopiston ympäristöoikeuspäivät 10.4.2008 / Aino Turpeinen 1 Ympäristölupaviraston ratkaisukäytäntöä ruoppaus- ja läjitysasioissa Ympäristölupavirastojen vesilain mukaisessa soveltamiskäytännössä
LisätiedotNaantalin kaupunki Asuntomessualue LUONNOS KUSTANNUS- Matalalahden rantarakenteiden geotarkastelu
Naantalin kaupunki 12870 Asuntomessualue LUONNOS KUSTANNUS- Matalalahden rantarakenteiden geotarkastelu ARVIOTA VARTEN 1. Tilaaja: Naantalin kaupunki 2. Kohde ja toimeksianto: Matalalahden ranta-alueen
LisätiedotLisälaiturin rakentaminen pienvenesatamaan ja vesialueen ruoppaaminen venesataman edustalta Kirkkonummen Stormsin kylässä.
Etelä-Suomi Päätös Nro 126/2010/4 Dnro ESAVI/82/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2010 ASIA Lisälaiturin rakentaminen pienvenesatamaan ja vesialueen ruoppaaminen venesataman edustalta Kirkkonummen
LisätiedotFERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO LIITE A NRO 1846 TUTKIMUSSELOSTUKSEEN 1839 FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset Tampere 2010 2(5) Liite A Tampereen teknillisen
Lisätiedot213213 Komposiittistabilointi (KOST)
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,
LisätiedotFinnoon altaan sedimenttitutkimukset Raportti
FINNOON OSAYLEISKAAVA Finnoon altaan sedimenttitutkimukset Raportti 28.4.2011 Sito Oy Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 8/2011 Finnoon altaan sedimenttitutkimus, tutkimusraportti 28.4.2011
LisätiedotHAMINAN SATAMAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUT VUONNA 2009
HAMINAN SATAMAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUT VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 124/2010 Jukka Mattila & Janne Raunio TIIVISTELMÄ Haminan sataman ja sinne johtavan väylän
LisätiedotKK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000
Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004
LisätiedotJULKINEN Rantaradan stabiliteetin parantaminen syvästabiloinnilla
syvästabiloinnilla Seppo Hakala Sisällysluettelo Lähtötiedot ja mitoitus Laboratoriokokeet ja sideaineen valinta Koestabilointi ja tuotantopilarointi Laadunvalvonta Seurantamittaukset Johtopäätökset ja
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotHumallahtea ruopattiin noin. Merenpohjasedimentin kuivatus geotuubissa
Merenpohjasedimentin kuivatus geotuubissa Helsingin rakennusvirasto rakennutti kesällä 2005 Humallahdelle vedenottojärjestelmän, jolla on tarkoitus johtaa merivettä Töölönlahteen. Helsingin rannikon merenpohjasedimentti
LisätiedotKokkolan väylän ja sataman syventäminen
Kokkolan väylän ja sataman syventäminen 15.5.2019 Päivän ohjelma klo 10:30 Hanke-esittely Väylän syventäminen, Väylän projektipäällikkö Seppo Paukkeri Sataman syventäminen, Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja
LisätiedotLiite 16. Kuva 1. Näytepisteet Savon Sellun tehdasalueella sekä sen läheisyydessä Kallaveden Kelloselällä.
Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.2016 Liite 16 Käytettävissä olevat tutkimustiedot ruoppausalueiden sedimenttien laadusta Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt selvityksen maaperän
LisätiedotPÄÄTÖS 1(5) Kraftnät Åland Ab PL Maarianhamina
1(5) PÄÄTÖS Numero Diaarinumero 1/YVA LOS-2009-J-16-53 Päiväys 13.5.2009 ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVA Kraftnät Åland Ab PL 71 22100 Maarianhamina HANKKEEN
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 118/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-322
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 118/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-322 Annettu julkipanon jälkeen 12.10.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Uudenkaupungin keskuskalasatamaan johtavan väylän syventäminen
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotÖljyvahinkokohteen massanvaihdon ympäristötekninen valvonta. Akaan kaupunki. Jaakonvainiontie 14, Akaa
DORANOVA OY Y-tunnus 1018707-5 Valkkistentie 2 FI-37470 VESILAHTI Tel. +358 3 3143 1111 www.doranova.fi doranova@doranova.fi Akaan kaupunki Öljyvahinkokohteen massanvaihdon ympäristötekninen valvonta Projekti:
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotSEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI JA KUSTANNUSARVIO
SEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI JA KUSTANNUSARVIO HERNESAARI, HELSINKI, ENV552 VENESATAMA, RANTAPUISTO JA RISTEILIJÄLAITURI HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO 13.11.2014 VAHANEN ENVIRONMENT OY Linnoitustie
LisätiedotPäätös Nro 6/2012/2 Dnro ESAVI/220/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen
Etelä-Suomi Päätös Nro 6/2012/2 Dnro ESAVI/220/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2012 ASIA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 99/2009/2 lupamääräyksen 6 mukainen Turun kantasataman
LisätiedotYlijäämämaiden hyötykäytön pilottikohteita pääkaupunkiseudulla, ABSOILS
YGOFORUM seminaari 9.10.2012, Messukeskus Ylijäämämaiden hyötykäytön pilottikohteita pääkaupunkiseudulla, ABSOILS - ABSOILS-projekti Juha Forsman DI - Pilottikohteita Z LIFE+2009 YMPÄRISTÖ HANKE LIFE09
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotTutkimustodistus Projekti: /10
1/4 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2018, heinäkuu Asiakkaan viite: PO45696 Näytteenottopvm: 16.7.2018 Näyte saapui: 18.7.2018 Näytteenottaja:
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 74/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 357
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 74/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 357 Annettu julkipanon jälkeen 15.7.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Kirkonkylän veneväylän kunnossapitoruoppaus sekä töiden aloittaminen
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotKEVÄTLAAKSONKALLION ASE- MAKAAVA-ALUE 481, MASSAS- TABILOINTI
Porvoon kaupunki KEVÄTLAAKSONKALLION ASE- MAKAAVA-ALUE 481, MASSAS- TABILOINTI Turvallisuusasiakirja KEVÄTLAAKSONTIE, NIITTYSYRJÄNTIE, PUISTOKÄYTÄVÄ 2 JA PUISTOKÄYTÄVÄ 6 Viite 1510017110 Versio URAKKALASKENTA
LisätiedotTORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTO GEOTEKNISET TUTKIMUKSET JA YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTO
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.1.2013 TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTO GEOTEKNISET TUTKIMUKSET JA YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTO MAALISKUU 2011 ELOKUU 2011 LÄJITYSALUE 2012
LisätiedotRaidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas
Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys 30.3.2017 Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas Taustaa Selvityshanke aloitettiin keväällä 2013 Liikenneviraston toimeksiannosta
LisätiedotNASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto
Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija
LisätiedotHANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET
Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...
LisätiedotTampereen Rantaväylä (Vt 12) välillä Santalahti-Naistenlahti, tiesuunnitelman täydentäminen
TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen Rantaväylä (Vt 12) välillä Santalahti-Naistenlahti, tiesuunnitelman täydentäminen SANTALAHDEN RANTAPENGERRYSALUEEN SEDIMENTTITUT- KIMUKSET TUTKIMUSRAPORTTI
Lisätiedot