TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2011

1. YLEISTÄ 1 1.1. Säännökset 1 1.2. Käsittely 2 1.2.1 Hakeminen 2 1.2.2. Hakemuksen käsittely 2 1.2.3. Toimeentulotuen päätösvalta 3 1.2.4. Päätöksenteko ja päätös 3 1.2.5. Hakemuksen uusiminen 3 1.2.6. Atk-kirjaus 3 1.2.7. Toimeentulotuen maksatus 3 1.2.8. Viranhaltijan oikaisupäätös ja muutoksenhaku 4 1.2.9. Perhe (ToTuL 3 ) 4 1.2.10. Vakinainen oleskelukunta 5 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE 5 2.1. Perustoimeentulotuki 5 2.2. Täydentävä toimeentulotuki 5 2.3. Ehkäisevä toimeentulotuki 6 3. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (TOTUL 11 JA 12 ) 6 3.1. Toistuvat tulot 6 3.2. Omaisuus ja varallisuus 8 3.3. Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat 8 4. MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 9 4.1. Perusosa ToTuL 9 9 4.2. Perusosan alentaminen ToTuL 10 9 4.3. Asumismenot 10 4.3.1. Perustoimeentulotuessa huomioitavat asumismenot 11 4.3.2. Lämmityskulut ja sähkölaskut 12 4.3.3. Omakotitalon hoitokulut 12 4.3.4. Asuntolainojen korot 12 4.3.5. Asumismenojen kohtuullisuusharkinta 13 4.3.6. Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot 14 4.3.7. Vuokravakuus 14 4.3.8. Vuokrarästit 14 4.4. Terveydenhuoltomenot (ToTuL 1 2-kohta) 15 4.4.1. Sairaala- ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon asiakasmaksu) 16 4.4.2. Terveydenhuollon maksukatto 16 4.4.3. Päihdehuollon laitoskuntoutus/ katkaisuhoito 16 4.4.4. Erityisravinto 16 4.4.5. Hammashoito ja hammasproteesit 16 4.4.6. Lääkkeet 17 4.4.7. Terveydenhuollon matkakulut 17 4.4.8. Silmälasit 18 4.5. Työmatkat 18 4.6. Päivähoito 18 4.7. Muut erityismenot 19 4.7.1. Auton käytöstä aiheutuvat kulut 19 4.7.2. Elatusapumaksut 19 4.7.3. Hautauskustannukset 19 4.7.4. Lähiomaisen hautajaiset 20

4.7.5. Henkilöllisyystodistus, passi tai kansalaisuushakemus 20 4.7.6. Lasten harrastemenot 20 4.7.7. Kodin hankinnat ja -perustamiskustannukset 21 4.7.8 Käyttövarat 21 4.7.9 Lainojen lyhennykset, kulutusluotot, osamaksuvelat ja maksurästit 21 4.7.10. Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet 22 4.7.11. Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut 22 4.7.12. Jäännösvero 22 4.7.13. Vapaa-ajan matkakustannukset 22 4.7.14. Muuttokustannukset 23 4.7.15. Opiskelukustannukset 23 4.7.16 Opintolainojen korot 23 4.7.17 Puhelin, digisovitin 23 4.7.18. Ulosmittaus 24 4.7.19. Vaatetus 24 5. PERINTÄ (TOTUL 19-23 ) 24 6. ASEVELVOLLISEN TOIMEENTULOTUKI 25 7. KOTONA ASUVAN 18-VUOTIAAN TOIMEENTULOTUKI 25 8. OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI 26 8.1. Itsenäisesti asuvat yksinäiset opiskelijat 27 8.2. Perheelliset opiskelijat 27 8.3. Kotona asuvat opiskelijat 28 8.4. Muilla kuin opintoetuuksilla opiskelevat 28 9. ULKOMAALAISTEN TOIMEENTULOTUKI 28 9.1. Toimeentulotuen maksaminen ulkomailla oleskelun ajalta 28 10. VANKILASSA OLEVAT JA VAPAUTUVAT 29 11. YRITTÄJÄT 29 12. POSTE RESTANTE-ASUJAT 29 13. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA 30 14. VÄLITYSTILI 30 15. EDUNVALVONTA JA TOIMEENTULOTUKI 30 16. VELKANEUVONTA 30 17. VOIMASSAOLO JA LIITTEET 31

4 1. YLEISTÄ 1.1. Säännökset Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/ 1412 Hallintolaki 6.6.2003/ 434 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/ 812 Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, ToTuL 1, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Sen avulla turvataan ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen 1.1.2006 alkaen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta aiheutuneista kustannuksista puolet. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta valtio osallistuu kustannuksiin entiseen tapaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän kautta. Oikeus toimeentulotukeen on jokaisella, joka ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. ToTuL 2. Hallintolaki 1.1.04 alkaen: Hallintomenettelyssä saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa, joka koskee alaikäisen henkilöä tai henkilökohtaista etua tai oikeutta. Asia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti, Hallintolaki 19. Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava asiakaskertomukseen tai muulla tavoin rekisteröitävä. Hallintolaki 42 Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianomaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianomaisen on muutenkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämistä. Hallintolaki 31.

5 1.2. Käsittely 1.2.1 Hakeminen Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakemuksella tai suullisesti varatulla ajalla viranhaltijan luona. Hakemus toimeentulotuesta on saatavissa mm. perusturvatoimistosta tai internet-sivuilta. Uusille asiakkaille pyritään varaamaan aika ensimmäisen hakemuksen käsittelyä varten. Kaikista tuloista ja menoista on esitettävä tositteet (asiakkaan tietojenantovelvollisuus ToTuL 17 ). Jos hakemus tai esitetyt tiedot ovat puutteelliset, pyydetään lisäselvitystä yhdellä kertaa kaikista puuttuvista tiedoista ja pyyntöön sisällytetään määräaika sekä ilmoitetaan, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä päätöksentekoa (Hallintolaki 31, 32 ja 33). Selvityspyyntö: 1. Mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä (HaL 32 ) 2. Asianosaiselle aina asetettava määräaika (HaL 33 ) 3. Asianosaiselle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista (HaL 33 ) Jos sosiaaliviranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä asiakkaalta itseltään tai asiakaslain 20 :n 1 momentissa mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, voidaan tehdä kirjallinen pyyntö rahalaitokselle. Ennen pyynnön tekemistä asiasta on tehtävä päätös. Sen saa tehdä sosiaalihuoltolain 6 :ssä tarkoitetun toimielimen määräämä sosiaalihuollon viranhaltija. Ennen pyynnön tekemistä siitä on annettava tieto asiakkaalle. Punkalaitumen kunnan perusturvatoimistolla on tekninen yhteys Kansan-eläkelaitokseen (Soky-yhteys), jonka avulla Kelan maksamat etuudet voidaan tarkistaa, mikäli asiakas ei ole toimittanut niistä tositetta. 1.2.2. Hakemuksen käsittely 1.1.2008 alkaen ToTuL 14a :n mukaan toimeentulotukiasia tulee käsitellä viivytyksettä. Kiireelliseksi tapauksen arvioi sosiaalityöntekijä. Kiireelliset tapaukset käsitellään samana tai seuraavana työpäivänä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Syynä kiireelliseen toimeentulotuen tarpeeseen voi olla esim. yllättävä sairastuminen ja lääkehoidon tarve tai matkalipun tarve kotipaikkakunnalle tai muu yllättävä elämäntilanne. Muut hakemukset käsitellään viivytyksettä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä. Puutteellisiin hakemuksiin pyydetään lisäselvitystä ja käsittelyaika lasketaan niiden saapumisajankohdasta.

Jos asiakas haluaa keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän kanssa, häntä opastetaan soittamaan puhelinaikana ja työntekijä varaa tarvittaessa ajan, jos puhelinneuvonta ei riitä. Mikäli hakemus kohdistuu seuraavaan kuukauteen ja se on jätetty seitsemän arkipäivää ennen kuukauden loppua, se tulee käsitellä ja panna käytäntöön tulevan kuukauden 1. arkipäivänä. 6 1.2.3. Toimeentulotuen päätösvalta Toimeentulotukipäätöksen tekee asiaa käsittelevä sosiaalityöntekijä tai kanslisti lakia ja voimassa olevia soveltamisohjeita noudattaen. Soveltamisohjeet kirjataan yhteiseen asiakirjaan. 1.2.4. Päätöksenteko ja päätös Päätös tehdään kaikkiin hakemuksiin aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeeton. Päätös luovutetaan asiakkaalle tai lähetetään postitse. Tiedoksiantotapa ja -päivämäärä merkitään ATK-ohjelmaan. Päätöksentekijä on vastuussa siitä, että päätös on lainmukainen ja että hakijoita käsitellään yhdenvertaisesti. Päätös sisältää aina muutoksenhakuohjeen. 1.2.5. Hakemuksen uusiminen Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, tulee tukea hakea pääsääntöisesti kuukausittain. Hakemukseen tulee liittää tositteet tuloista ja menoista. Tulojen ja menojen ollessa muuttumattomat, voidaan asiakkaalle tehdä useamman kuukauden voimassa oleva päätös, mikäli vuokrasopimus ja asumistuki ovat voimassa sen ajan. Tällöin hakijan ja hänen perheenjäsentensä tulee esittää tositteet päätöksen voimassaoloajalta seuraavan hakemuksen yhteydessä. Yli yhden kuukauden voimassa olevaan päätökseen kirjataan asiakkaan velvollisuus ilmoittaa hänen tiedoissaan tapahtuneista muutoksista ToTuL 17 :n mukaisesti. 1.2.6. Atk-kirjaus Toimeentulotukihakemuksen (kirjallinen tai suullinen) käsittelijä kirjaa asian vireille järjestelmään. Käsittelijä huolehtii siitä, että perhetiedot, osoite- ja pankkitiedot sekä sosioekonominen asema ovat atk-järjestelmässä oikeat. Erityisesti aikuistuvien lasten tilanteen muutokset on muistettava tarkistaa 18-vuotispäivästä alkaen. 1.2.7. Toimeentulotuen maksatus Tuen maksatus tapahtuu sen kuukauden aikana jota toimeentulotuki koskee.

Seuraavan kuukauden toimeentulotukea ei makseta etukäteen. Maksupäiväksi voidaan valita päätöspäivää seuraava arkipäivä tai joku tulevista arkipäivistä tarpeen mukaan ja toimeentulotuki voidaan maksaa erissä. Toimeentulotuki voidaan maksaa kokonaan asiakkaalle tai maksaa sillä lasku. Jokaisesta maksutapahtumasta on kirjattava oma maksu ohjelmaan ja tiliöitävä se oikeasta menokohdasta. Laskun maksussa käytetään ensisijaisesti viitenumeroita. Jos ne puuttuvat, esim. vuokranmaksussa, merkitään kenen vuokra on kyseessä, maksukuukausi ja osoite. Pääsääntöisesti asiakas hoitaa itse laskujensa maksun ja esittää niistä tositteet, jolloin toimeentulotuki maksetaan asiakkaan tilille. Niissä tapauksissa, joissa asiakas ei kykene hoitamaan asioitaan ja esim. häätö tai sähkönkatkaisu uhkaisi, voidaan laskut maksaa suoraan vastaanottajalle. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti makseta takautuvasti. Takautuvalla maksamisella tulee aina olla perusteltu syy. ToTuL 15. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. 7 1.2.8. Viranhaltijan oikaisupäätös ja muutoksenhaku Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, viranomainen voi korjata virheellisen päätöksen ratkaisemalla asian uudelleen (hal 50 1 mom). Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä (HaL 50 2 mom). Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe. Virhettä ei saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutettu asianosaisen omasta menettelystä (HaL 51 ). Viranomainen voi käsitellä korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta (HaL 52 ). Jos asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen eikä asiavirhettä ole tapahtunut, hän voi tehdä oikaisuvaatimuksen Punkalaitumen perusturvalautakunnalle 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin päätös saatettiin asianomaiselle tiedoksi. Postitse lähetettynä päätös katsotaan saadun tiedoksi 7.päivänä lähetyspäivästä. Asiakkaalle luovutettu, asiakkaan allekirjoittama päätös katsotaan saadun tiedoksi luovutuspäivänä. Tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan määräaikaa laskettaessa. 1.2.9. Perhe (ToTuL 3 ) Avoliitossa asuvien katsotaan muodostavan perheen. Avopuolison tuloilla katetaan koko perheen elantoa.

Yhdessä asuvat sisarukset eivät ole perhe, vaan molemmille tehdään oma toimeentulotukilaskelma. Perusosa on kuitenkin toisen kanssa asuvan mukainen. Jos asiakkaan ja käsittelijän näkemykset siitä, keitä perheeseen kuuluu, eroavat, on asiakkaalle tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvityksensä talouden erillisyydestä (ToTuL 17.2 ). Lapsen tulot huomioidaan vain hänen omien menojensa osalta (lähinnä perusosa ja asumismenot). 18 vuotta täyttäneelle vanhempansa luona asuvalle nuorelle tehdään oma päätös 18-vuotispäivästä alkaen. 8 1.2.10. Vakinainen oleskelukunta Toimeentulotuen myöntää henkilön vakinainen oleskelukunta (tosiasiallinen asunto ja koti). Tämä koskee myös asumispalveluissa toisella paikkakunnalla asuvien toimeentulotukea. Ensisijaisesti on tarkistettava asumispalvelun asiakaspalvelumaksu. Asiakkaan tulee tarvittaessa kyetä todistamaan vakinainen oleskelunsa. Todisteena käy esim. sen henkilön allekirjoittama tosite/todiste, jonka luona vakituisesti oleskelee. Sillä ei ole merkitystä, missä kunnassa hakija on kirjoilla. Kiireellistä toimeentulotukea myöntää kunta, jossa hakija oleskelee hakemusta tehtäessä. Päättävä viranhaltija sopii maksuista hakijan kotikunnan kanssa. Eräpäivä-teoria: Menot huomioidaan siinä kunnassa, jossa ne erääntyvät maksettaviksi (vuokravakuus, muuttokustannukset, vanhan asunnon sähkölasku, uuden asunnon vuokra jne). Jos vakinaisia oleskelukuntia on useita, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa menot ovat syntyneet. KHO 18.12.2000/ 3248 KHO 5.12.2001/ 3032 KHO 11.7.2006/1767 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE Toimeentulotuki jaetaan: 1) perustoimeentulotukeen, 2) täydentävään toimeentulotukeen ja 3) ehkäisevään toimeentulotukeen. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen vuoksi toimeentulotuen eri lajit maksetaan omilta tileiltään. Kunnan on pystyttävä kirjanpidossaan eriyttämään eri tukimuotojen menot. 2.1. Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista. Niitä ovat perusosan lisäksi muut perusmenot: asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot taloussähköstä aiheutuvat menot kotivakuutusmaksu ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot

9 2.2. Täydentävä toimeentulotuki Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: lasten päivähoitomaksut muut kuin perustoimeentulotuessa hyväksyttävät asumisesta aiheutuvat menot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Tällaisia menoja voivat olla esim. takuuvuokra, muutosta aiheutuvat kustannukset, kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat menot, lastentarvikkeet ja lasten harrastukset. 2.3. Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevästä toimeentulotuesta säädetään ToTuL 1 :n 2 momentissa ja 13 :ssä. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää: asumisen turvaamiseen häädön uhatessa ylivelkaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen silloin, kun avustamisella saadaan velkakierre katkaistuksi, lisävelkaantuminen tai jatkuva toimeentulotuen tarve estettyä (ensisijaiset toimenpiteet tulee ensin kartoittaa ja niiden mahdollisuudet käyttää, kuten velkajärjestely, ei-välttämättömän omaisuuden realisointi jne) erilaisissa kriisitilanteissa taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen, esim. avio-/avoero, vakava sairastuminen, lähiomaisen kuolema aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, esim. opiskelun tai työllistymisen edistämiseen tilanteessa, jossa muut ensisijaiset tukijärjestelmät eivät ole käytettävissä muihin saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin syrjäytymistä ehkäisevänä keinona Ehkäisevä toimeentulotuki on osa suunnitelmallista sosiaalityötä ja siitä päättää sosiaalityöntekijä. 3. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (ToTuL 11 ja 12 )

10 3.1. Toistuvat tulot Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotuen ulkopuolelle jätettävät tulot on lueteltu toimeentulotukilain 11 :ssä. Työntekijä tarkistaa tulot ja varmistaa, että ne vastaavat henkilön elämäntilannetta, verotustietoja ja saatavissa olevia sosiaalietuuksia. Työntekijä ohjaa asiakasta ja huolehtii siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Jos opiskelija ei nosta opintolainaa, vaikka hänellä olisi siihen oikeus, otetaan opintolaina kuitenkin tulona huomioon myös kesä- ja heinäkuulla. KHO 30.11.1999/ 3854. Tulot lasketaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Esimerkiksi kuukauden viimeisinä päivinä tuleva tulo lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. KHO 13.2.2007/293 ja 5.7.2007/1800 Palkkatulosta tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot ja ulosmittaus). Kuukauden tai kahden viikon tilierittelyä on verrattava pidemmän aikavälin (esim. vuoden alusta) ansioihin. Jos työ on osa-aikaista, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Palkkatulosta vähennetään työnantajan korvaamat matkakulut. ToTuL 11 :n 3 mom mukaan jätetään ansiotuloista huomioimatta vähintään 20 %, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Kyseinen käytäntö on väliaikaisesti voimassa 31.12.2010 saakka. Kokeilun tarkoituksena on edistää toimeentulotukea saavien työllistymistä. KHO:n päätös 3.4.2001/674: ulosmitattu tulo ei ole käytettävissä elantoon, joten sitä ei voida ottaa tulona huomioon. Jos tulo on maksettu asiakkaan tilille ja asiakas on vapaaehtoisella maksusuorituksella maksanut ulosottoon, on tulo ollut asiakkaan käytettävissä. Kelan maksamat etuudet voidaan tarkistaa Soky-ohjelmasta. Tarvittaessa pyydetään nähtäväksi asiakkaalle tullut etuuspäätös. Tarkistetaan tiedoista, että veronalaisesta tulosta on maksettu kohtuullinen ennakkovero. Ohjataan hakemaan muutosta ennakkoveroon, jos ennakonpidätys ei ole oikean suuruinen. Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus tehdä selvitys tililleen tehdyistä yksityispanoista. Esim. vanhemman opiskelevalle, yli 18-vuotiaalle lapselleen antamaa ns. lainaa ei oleteta maksettavan takaisin niin kauan kuin nuori opiskelee. KHO 20.12.2001/ 3187 Pitkäaikaistyöttömillä työttömyyspäiväraha lasketaan 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee kaksi kertaa (20 pv:n suu-

ruisena) samassa kuussa. Sen kuukauden laskelmasta alkaen päiväraha huomioidaan 21,5 päivän suuruisena. Päivärahan maksatuksen näkee joko hakijan tiliotteelta tai Kelan tiedoista. Sairauspäiväraha maksetaan 25 päivältä/kk. Jos henkilöllä ei ole ollut tuloja, sairauspäivärahaa voi saada vasta 55 yhtäjaksoisen sairauspäivän jälkeen. Jos asiakas hakee Kelasta asumistukea eikä hänellä ole muita tuloja kuin toimeentulotukea, Kela voi vaatia asiakasta esittämään selvityksen toimeentulostaan. Tositteena käy edellisen kuukauden toimeentulotukipäätös. Elatusapu ja elatustuki otetaan huomioon tulona, jos niitä on oikeus saada. Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapumaksujaan, opastetaan asiakasta hakemaan elatustukea, joka on toimeentulotukeen nähden ensisijainen tulomuoto. Erotilanteessa tulee kiirehtiä elatussopimuksen laatimista (lapsen oikeus elatukseen). Avioerotilanteissa on huomioitava, että nykyisen elatusturvalain mukaan elatustukeen tulee oikeus vasta sen kuukauden alusta lukien, kun elatussopimus tai oikeuden päätös elatusavusta on voimassa. Veronpalautukset otetaan huomioon tulona maksukuukautena. Ulosmittauksesta on toimitettava tosite. Jos palautus on huomattava, siitä aiheutuva normiylitys voidaan huomioida enintään helmikuun loppuun saakka. On varmistettava myös lasten tulot, erityisesti 17-vuotiaiden (esim. opintotuki ja -laina, työtulo). Alle 18-vuotiaan tuloja ei huomioida siltä osin kuin ne ylittävät hänen huomioon otettavat menonsa. Opiskelijan tuloiksi otetaan huomioon opintoraha, asumislisä ja opintolaina mahdollisten muiden tulojen lisäksi. Yrittäjän tulojen selvittämiseksi pyydetään kirjanpitäjän todistus siitä, kuinka paljon yrittäjän hyödyksi on tullut yrityksestä esim. puolen vuoden ajalta. Selvitetään mahdollisesti km-korvauksina ja päivärahoina yli verotuksessa huomioitavien tulojen osuus. Ylisuurina maksetut kulukorvaukset voidaan huomioida tulona. Uudenmaa läänioikeus, tapaus 15.10.96/2602/4010/96, KHO 20.6.2001/1472 ja 4.6.04/1344. Jos uusi asiakas on ilmoituksensa mukaan ollut tulottomana pitkään eikä ole kuitenkaan hakenut ensisijaisia etuuksia eikä myöskään toimeentulotukea, on selvitettävä, millä asiakas on tullut toimeen. Jos muuta selvitystä ei saada, pyydetään allekirjoituksella varustettu oma kirjallinen selvitys. 11 3.2. Omaisuus ja varallisuus Omaisuus ja varallisuus, lukuun ottamatta työvälineitä ja asuntoa, ovat lain mukaan realisoitavissa olevia toimeentulotukeen nähden. Huomioon otettavaa varallisuutta (varat, jotka ovat muutettavissa rahaksi) ovat esim. kesäasunto, arvopaperit, osakkeet ja arvokkaat kulkuvälineet. Varat otetaan huomioon silloin, kun ne ovat tosiasiallisesti realisoitavissa. Käytetään harkintaa tilapäisen toimeentulotuen tarpeen kyseessä ollessa.

Realisoinnille annetaan määräaika ja jos toimeentulotuen tarve on tilapäistä, omaisuuden realisointia ei välttämättä edellytetä. Tarpeen mukaan voidaan tehdä takaisinperintäpäätös realisoitavasta omaisuudesta. Päätöksessä tulee mainita perintäkohde, esim. kesäasunto. ToTuL 20 :n mukainen takaisinperintä edellyttää hallinto-oikeuden päätöstä, jotta perintä olisi ulosottokelpoinen. Hallinto-oikeudelta haetaan takaisinperintäpäätös, jonka perusteella perusturvalautakunta voi hakea käräjäoikeudelta ulosottovelkojana pesäjaon, kun kyseessä on esim. kuolinpesän jakaminen. Ulosotto on haettava viiden vuoden kuluessa päätöksenteosta. KHO 16.2.2001/ 279 3.3. Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat Kun uuden asiakkaan toimeentulotuen hakeminen perustuu hakijan/perheen tulotason selvään alenemiseen, voidaan tehdä edellisen kuukauden takautuva laskelma. Takautuvan laskelman mahdollinen normiylitys katsotaan käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä huomioida, esim. osamaksut, lainalyhennykset. Jos ylijäämä on huomattava ja tulojen alentuminen on sellainen, että voidaan kohtuudella edellyttää, että asiakas on voinut siihen varautua, otetaan ylitys huomioon varsinaisen hakemuskuukauden tulona. Jos uudella asiakkaalla on rästiin jääneitä menoja, kuten vuokra, sähkö, julkinen terveydenhuolto ja jos takautuva laskelma osoittaa normivajetta, voidaan ToTuL 15 :n mukaisesti myöntää takautuvaa toimeentulotukea. Lain mukaan takautuvan toimeentulotuen maksamiseen täytyy olla erityinen syy, menojen on oltava toteennäytettyjä ja toimeentulotukeen oikeuttavia. Laki ei edellytä, että takautuvat toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat maksamatta. Perusosaa ei yleensä makseta takautuvasti; ei myöskään silloin, jos asiakas jättää joltain kuukaudelta tukea hakematta ja hakee jälkikäteen. Mikäli asiakas on saanut normaalituloihin verrattuna huomattavan kertaluonteisen tulon viimeisen vuoden aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, voidaan korvaus jakaa niin monelle kk:lle, kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä eli jaksotetaan tulo näille kuukausille. ToTuL 15 :n 3 mom. mukaan ansiotulo voidaan ottaa myös jälkikäteen tulona huomioon, jos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä. Tämä edellyttää sitä, että toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. KHO 28.2.2003/ 444. 12

13 4. MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 4.1. Perusosa ToTuL 9 Perusosat määräytyvät ToTuL 9 :n mukaan. Yksilön perusosa lasketaan yksin asuvalle ja yksinhuoltajalle. Jos samassa taloudessa asuu useita aikuisia eli henkilö ei asu yksin, lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Poste Restantessa-asuvalle lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Pyydetään todiste siitä, että oleskelee vakituisesti paikkakunnalla. Samaa sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Jos aikuinen lapsi asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta omassa erillisessä, täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan, hänelle huomioidaan yksin asuvan perusosa. Perusosan kattamat menot on lueteltu ToTuL 7 :ssä ja niitä ei oteta huomioon erityismenoina. Sauna-, pesutupa- ja pesulamaksut sisältyvät perusosan hygieniamenoihin. Jos erityistilanteissa myönnetään tukea pelkkään ravintoon, myönnetään 49 % perusosasta/ päivän perusosa (STM Opas toimeentulotukilain soveltajille 2007:11). 4.2. Perusosan alentaminen ToTuL 10 Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän laiminlyönnillään on aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei ole voitu tarjota, perusosa voidaan alentaa enintään 20 %:lla. Alentaminen tehdään korkeintaan 2 kk kerrallaan ja se edellyttää perusteltua päätöstä ja sosiaalityön suunnitelmaa (mikäli mahdollista yhdessä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa ToTuL 10 ). Tilapäisissä työvoimapoliittisiin päätöksiin perustuvissa alle 2 kk:n kestoisissa työmarkkinatuen maksun katkeamisissa, esim. unohtuneen ilmoittautumisen vuoksi ei tehdä alennusta. 20 %:n alentaminen edellyttää: henkilö on kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai henkilö on kieltäytynyt työvoimapoliittisesta toimenpiteestä (koulutus, harjoittelu, ei ole hakeutunut koulutukseen yhteishaussa/työvoimatoimikunnan päätös) tai henkilö on omalla laiminlyönnillään aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapo liittista toimenpidettä ei ole voitu tarjota ( ei ole hakenut työtä tai harjoittelupaikkaa, ei ilmoittautunut työnhakijaksi, saanut työssäoloehdon)

14 alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei tällä perusteella ole oikeutettu työttömyysetuuteen Jos kieltäytyminen on toistuvaa, perusosaa voidaan alentaa yli 20 %:lla, enintään kuitenkin 40 %:lla. Vähennys voidaan tehdä, jos: kieltäytyminen/laiminlyönti on toistuvaa on tehty 20 %:n alennus ja suunnitelma ja henkilö edelleen kieltäytyy työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei sellaista voida tarjota ja lisäksi kieltäytyy suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta 40 %:n alennusta voidaan jatkaa 2 kk:n jaksoissa niin kauan kunnes hakija noudattaa sovittua suunnitelmaa, jonka jälkeen perusosaa ei enää alenneta. Perusosan alentamista tulee harkita tarkoin, jotta se ei olisi asiakkaan tilanteeseen nähden kohtuutonta. Asiakkaan kanssa laaditaan aina suunnitelma. 4.3. Asumismenot Asumismenot huomioidaan vain siihen asuntoon, jossa hakija tosiasiallisesti asuu. Asuntona huomioidaan omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asunto. Asumismenoiksi lasketaan: vuokra/ yhtiövastike lämmityskulut sähkölaskut (kohtuulliset) vesi- ja jätevesimaksut (kohtuulliset) jätehuoltokulut koti- ja palovakuutus (erittely vakuutuksesta oltava tositteen lisäksi) kohtuulliset asuntolainan korot (EI lyhennys) kiinteistövero tontin vuokra nuohous Asumistuki otetaan tulona huomioon. Työntekijän tulee opastaa asiakasta hakemaan asumistukea Kelasta. Jos asumistukea ei myönnetä tai päätös viivästyy kohtuuttomasti, voidaan toimeentulotukipäätös tehdä ennakkoetuusperinnällä, jolloin asumistuki peritään Kelasta hakemuskuukaudelta. Jos kaikki asunnossa asuvat eivät ole toimeentulotuen hakijoita, lasketaan hakijalle pääluvun tai hänen perheensä koon mukainen osuus asumiskuluista, esim. yhteisasuminen, työssä käyvän 18-vuotiaan nuoren asumiskulut jne. KHO 31.12.1999/ 4312, 23.5.2000/ 936 ja 25.7.2003/ 1698

15 4.3.1. Perustoimeentulotuessa huomioitavat asumismenot Asumismenot otetaan huomioon kohtuullisen suuruisina hakijan tai perheen olosuhteet huomioiden. Kohtuullisuusharkinta on aina yksilöllistä. Kunnalla on oikeus harkita asumismenojen suuruutta, eikä tarkoituksena ole tukea vähimmäistoimeentulon ylittävää asumismukavuutta tai väljyyttä. Perusturvalautakunta vahvistaa asumismenojen enimmäisnormit. Normiin lasketaan asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot. Asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra ja yhtiövastike lämmityskustannukset vesimaksut asuntolainan korot jätehuolto Asumisen enimmäisnormit ovat: Henkilöluku m2(asumistuessa hyv.) asumisnormi 1 37 361 2 57 422 3 77 499 4 90 560 5 105 621 6 tai yli 115 746 Lisäksi asumiskustannuksina hyväksytään vesi- ja jätevesimaksua enintään 19,93 /hlö/kk sekä kohtuullisena taloussähkönä (ei lämmitys) enintään /kk yksin asuvalla 26 yhteistaloudessa 35 perheellä 47 suurperheellä (lapsia 4-) 57 Asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra tai yhtiövastike lämmityskustannukset vesimaksut asuntolainan korot jätehuolto Määrät kirjataan laskelmaan todellisen suuruisina ilmoitettu -sarakkeeseen ja hyväksyttävät menot -sarakkeeseen merkitään enintään asumisnormin mukaiset määrät. Jos asumismenot ylittävät selvästi Kelan asumistuen maksimirajat ja tuen tarve on pitkäaikainen, on mietittävä asumismenojen kohtuullisuutta. Kohtuullisuus-

harkinnassa on otettava huomioon toimeentulotukea hakevan elämäntilanne ja mahdollisuus tosiasiassa saada halvempi/pienempi asunto. Jos vuokraan sisältyy taloussähkö, se erotetaan vuokrasta. Sähkön osuutena lasketaan 23 /kk yksinasuvalla, 33 /kk yhteistaloudessa ja 41 /kk perheellä ja 51 /kk suurperheellä (lapsia 4-), mikäli sähkön osuutta vuokrasta ei mainita vuokrasopimuksessa. Kaapeliverkkoon liittymis- ja käyttökulut katsotaan perusosalla katettaviksi informaatiomenoiksi, kuten sanomalehdet ja TV, eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. 16 4.3.2. Lämmityskulut ja sähkölaskut Erilliseksi lämmityskustannuksiksi hyväksytään enintään 1.02 e/neliö huomioiden kohtuulliset asumisneliöt. Jos asunnossa on puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena pidetään 1 motti/kk halkoja. Halkojen hinnat vaihtelevat 30 45 eur/m3 puun laadusta riippuen. Tärkeätä on huomioida puita hankittaessa, sisältyykö kuljetus hintaan. Polttopuihin voidaan myöntää maksusitoumus tai maksaa toimeentulotuki tositetta vastaan. Lämmitysöljyä voi hankkia osamaksulla, joten ohjataan asiakasta pyytämään lasku kuukausikohtaisena menona. Lämmityssähkön osuus on 70 % laskusta sähkölämmitysasunnoissa ja taloussähkön osuus 30 % kokonaissähkölaskusta. Taloussähköllä tarkoitetaan muuta kuin asunnon lämmitykseen kotitaloudessa käytettävää sähköä. Jos asunnossa on osaksi sähkölämmitystä ja/tai sähkösauna ja sähkölaskut ovat normaalia suuremmat, lasketaan lämmityssähkön osuudeksi 30 % laskusta. Normaalikulutuksena voidaan pitää edellisessä kohdassa 4.3.1. taloussähkön määrät talouksittain. Laskujen viivästyskuluja ei huomioida laskelmassa menona. Asiakasta tulee opastaa pyytämään sähkölaskutus tasaisissa kuukausierissä vuoden ajalle. 4.3.3. Omakotitalon hoitokulut Jos hoitokulut hyväksytään todellisten laskujen mukaan, on niiden kohtuullisuutta verrattava muiden asumismuotojen hyväksyttäviin asumiskuluihin. Huomioon otettavia menoja ovat mm. lämmityskulut, vesimaksu, jätehuolto, taloussähkö, kiinteistövero, palo- ja kotivakuutus, tontin vuokra ja nuohous. Pääsääntöisesti menoista huomioidaan kuukauden osuus. Säännöllisen asiakkaan kohdalla menot voidaan huomioida erääntymiskuukautena. 4.3.4. Asuntolainojen korot

Asuntolainojen korot huomioidaan toimeentulotuessa kokonaan, jos ne ovat kohtuulliset. Velkaisessa omistusasumisessa on aina arvioitava myös perheen kyky suoriutua pitkällä aikavälillä lyhennyksistä. Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva normilaskelma seuraavan kuun alusta alkaen, kun korot edellisen kerran ovat olleet maksussa, eli yleensä 6 kk:n laskelma (aravalainan korot). Korot voidaan jättää myös kokonaan huomioon ottamatta tai ottaa huomioon lyhyemmän ajan (esim. 3 kk), jos asunnon hankinta on alun perin ollut perheen tulotasoon nähden epärealistinen ja kohtuuton eikä perheellä/hakijalla jatkossakaan näytä olevan edellytyksiä selviytyä lainan aiheuttamista velvoitteista. Myös asunnon koon on oltava kohtuullinen suhteessa perhekokoon. 17 4.3.5. Asumismenojen kohtuullisuusharkinta Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen sijasta edellyttää aina yksilöllistä hakijan olosuhteet ja vallitsevan vuokratason huomioon ottavaa harkintaa. Kun asumismenoja kohtuullistetaan, annetaan määräaika, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen, määräaika vähintään 3 kk). Asumismenot otetaan huomioon todellisina tämänkin jälkeen, jos asiakas todistettavasti on hakenut kohtuuhintaista asuntoa, mutta ei ole sitä saanut. Päätöksen yhteydessä hakijaa opastetaan hakemaan asuntoa. Kohtuullisuusharkintaa käytetään mm. seuraavissa tapauksissa: asumismenot ylittävät selvästi asumistuen enimmäismäärät, eikä tuen tarve ole lyhytaikainen asunto on kooltaan kohtuuttoman suuri (huoneluku asukasmäärään nähden), eikä siihen ole perusteltua syytä. Perusteltu syy voi olla esim. perheen hajoaminen, lasten poismuutto, puolison kuolema. toimeentulotukea haetaan tulotason alenemisen takia, mutta hakija ei aikaisemminkaan ole pystynyt huolehtimaan asumismenoistaan, kuten esim. lainojen koroista ja lyhennyksistä kyse on uuden, kalliimman asunnon vuokraamisesta/ hankkimisesta toimeentulotukiasiakkuuden aikana asunnon kustannukset ja asumistaso ovat olleet hankkimisajankohtana kohtuuttoman suuret suhteessa tuloihin asuntolainan korkoja ei voida pitää kohtuullisina tai ne on otettu huomioon jo 6 kk:n ajan tai perheellä ei ole edellytyksiä selviytyä asuntolainoihin liittyvistä velvoitteista jatkossa omistusasumisen kustannukset ylittävät selvästi perheen kokoon nähden kohtuulliset vuokra-asumisen kustannukset

Vuokraa kohtuullistettaessa käytetään kiinteää euromäärää, joka on esitetty perusturvalautakunnan vahvistamina asumisnormeina eri henkilölukujen perusteella. 18 4.3.6. Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot Kotona asuville nuorille voidaan ottaa huomioon asumismenoja silloin, kun nuori on itse tositteellisesti maksanut asumiskuluistaan kotiin ja kun hänellä on ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet. Pelkkä ruokarahana maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioon ottamista. Jos asumiskuluja otetaan huomioon, lasketaan nuorelle perheen pääluvun mukainen osuus todellisista kustannuksista esim. vuokrasta. Maksetusta vuokrasta tulee esittää maksukuitti (pankin maksukuitti, tiliote tai vanhemman antama todistus). Jos kotona asuva täysi-ikäinen muuttaa asumaan itsenäisesti, esim. lukio- tai ammattikouluaikanaan, on tuen myöntämisen perusteet tutkittava: syy miksi muuttaa, vanhempien mahdollisuus asuttaa nuori kotonaan ja vuokran suuruuden on oltava kohtuullinen. Näissä tilanteissa ei ilman erityisiä syitä myönnetä nuorelle takuuvuokraa. Jos nuoren asuminen järjestyisi edelleen kotona ja tästä on vanhempien antama kirjallinen tieto, on se toimeentulotukilain mukainen ensisijainen tapa nuorelle järjestää elantonsa itsenäisen asumisen sijasta, millä perusteella toimeentulotuki voidaan hylätä. 4.3.7. Vuokravakuus Vuokravakuus (takuuvuokra) annetaan pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Jos vuokravakuus maksetaan rahana vuokranantajan tilille, pitää päätös tehdä takaisinperinnällä ja lähettää siitä ilmoitus vuokranantajalle, jotta hän saa tiedon rahan palauttamisesta Punkalaitumen kunnalle vuokrasuhteen päättyessä. Vakuus myönnetään, kun asunnon vaihtaminen/ hankkiminen on tarkoituksenmu kaista ja perusteltua. Asunnon saanti voi olla välttämätön ja kiireellinen esim. jos asiakas/ perhe on vaarassa jäädä asunnottomaksi. Vuokravakuutta ei yleensä voida myöntää pelkästään, jos hakija ei muuten ole oikeutettu toimeentulotukeen. Kriisitilanteessa voi harkita ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä henkilölle, jolla ei ole varsinaista toimeentulotukioikeutta. Kts kohta 4.3.6. kotoa muuttavan nuoren takuuvuokra. Vuokravakuutena voidaan yleensä myöntää enintään 1 kk:n vuokran määrä. Vakuutta ei voida antaa sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistaman asumisnormin ylittävään vuokraan. Välityspalkkio ei ole toimeentulotukea oikeuttava meno. 4.3.8. Vuokrarästit

Haettaessa toimeentulotukea vuokrarästeihin tehdään normilaskelma rästiintymiskuukausille. Jos rästit jäävät vajeeksi eikä niihin ole aikaisemmin myönnetty toimeentulotukea tai otettu normilaskelmassa huomioon, ne voidaan myöntää toimeentulotukena. Jos rästit ovat huomattavan suuret ja häätö uhkaa, rästeistä tulee olla vuok ranantajan selvitys ja tällöin on harkittava tarkoituksenmukaisinta ratkaisua asumisen järjestämiseksi ja rästien maksamiseksi. Jos toimeentulotukea haetaan vain vuokrarästeihin eikä muuten normilaskelmassa jää vajetta, on selvitettävä ne syyt, miksi vuokrat ovat jääneet maksamatta. Varmistetaan, että hakijan asumistuki on voimassa ja se maksetaan suoraan vuokranantajalle. Vuokranmaksua tuetaan seurannan avulla. Jos vuokrarästejä on syntynyt, vaikka asumismenot on sinä aikana otettu toimeentulotuessa huomioon, on lähtökohta, että samaan tarkoitukseen ei toimeentulotukena myönnetä toista kertaa. Kyseeseen voi tulla ehkäisevä toimeentulotuki, joka tarkoitettu lähinnä perheellisille. 19 4.4. Terveydenhuoltomenot (ToTuL 1 2-kohta) Terveydenhuoltomenoissa edellytetään ensisijaisesti julkisten palvelujen käyttöä. Taksat v 2010 asiakasmaksuasetuksen mukaan: - sairaalan hoitopäivämaksu 32,50 /vrk - psykiatrinen sairaanhoito 15 /vrk - poliklinikkamaksu 27,40 /kerta - terveyskeskusmaksu 27,40 /vuosi tai 13,70 / käynti - fysioterapia tk:ssa 7.50 /kerta - päivystysmaksu 18,80 /kerta Terveydenhuollon hoitomaksujen maksukatto on 633 /vuosi, jonka täyttymisen jälkeen sairaalan hoitopäivämaksu on 15 e/ vrk. Asiakas maksaa itse maksukattoon oikeuttavat maksut, joista esittää kuitit vapaakortin myöntäjälle. Sairaalalaskujen puhelinkuluista vastaa asiakas itse. Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen omavastuu Kelassa on 9,25 e/matka ja vuotuinen omavastuu 157,25 euroa, jonka ylittävän osuuden Kela korvaa kokonaan. Lääkkeiden omavastuu on 672,70 euroa vuonna 2010. Paljon terveyskeskuspalveluja käyttävää asiakasta opastetaan vuoden alussa maksamaan tk-vuosimaksu. Yksityislääkäreiden palkkiot ja lääkäriasemamaksut voidaan hyväksyä vain perustelluista syistä. Näitä ovat erikoishoidon tarve, hoito vaatii kiireellisyyttä tai jos hoitosuhde on jatkunut pitkään. Toimeentulotuessa hyväksytään tällöin sairausvakuutuskorvauksen ylittävä osuus kustannuksista.

Kiireettömiä yksityisen terveydenhuollon maksuja ei tarvitse huomioida lainkaan KHO:n tekemien ratkaisujen perusteella. KHO 27.8.2004/ 2011 ja 2076. Fysikaalinen hoito on pyrittävä järjestämään terveyskeskuksen kuntoutuksen kautta. Maksusitoumus yksityiseen hoitolaitokseen voidaan myöntää silloin, kun on ensin selvitetty, että hoito on kiireellistä ja välttämätöntä tai perusteltua, esim. työhön paluun nopeuttamiseksi, eikä terveydenhuolto perustellusta syystä voi järjestää sitä itse. Terveydenhuoltokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen tulevat mahdolliset muut etuudet kuten Kelan tai vakuutusyhtiön kautta tulevat korvaukset. KHO 16.12.1999/ 4143, 1812.2000/3247, 13.2.2001/ 247 ja 27.8.2004/ 2011. 20 4.4.1. Sairaala- ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon asiakasmaksu) Lyhytaikaisen hoidon maksu 32,50 e/ vrk otetaan menona huomioon ja täysi perusosa 14 ensimmäistä yhtäjaksoista vuorokautta hoidon alussa. Perusosaa alennetaan 14 vrk ylittävältä osalta hoitovuorokautta kohti siten, että potilaan perusosasta vähennetään ensin 97e/kk (3,23 e/pv) niiltä päiviltä, jolloin asiakas on ollut laitoshoidossa. Jos henkilölle on määrätty laitos- ja sairaalahoidosta pitkäaikaishoidon maksu (tulojen mukainen ylläpitomaksu), ei henkilölle synny toimeentulotuen tarvetta. Hoito sisältää kaikki välttämättömät menot. Jos pitkäaikaishoito näyttää jatkuvan pitkään, tulee menojen alentamiseksi harkita mahdollisesta omistus- tai vuokra-asunnosta luopumisesta. Laitoshoidon aikana on asuminen turvattu muulla tavoin. Annetaan sopivaksi katsottava määräaika asian järjestämiseksi tapauskohtaisesti. 4.4.2. Terveydenhuollon maksukatto Terveydenhuoltomaksuissa on maksukatto vuonna 2010 633 euroa/vuosi. Maksukaton ylittyessä ovat palvelut maksuttomia, paitsi lyhytaikaisesta laitoshoidosta voidaan periä maksukaton ylittymisen jälkeenkin enintään 15 e/ vrk. Toimeentulotukena maksetut asiakasmaksut eivät kerrytä maksukattoa. Lyhytaikaisen laitoshoidon ajalta mahdollisesti myönnettävä toimeentulotuki voidaan kohdistaa esim. vuokraan, jolloin asiakas maksaa itse hoitomaksun. Maksettaessa toimeentulotukena osaa laitoshoidon maksusta, tulee asiakkaalle palautettavaan laskuun merkitä maksettu osuus ja asiakkaan maksettavaksi jäävä summa. 4.4.3. Päihdehuollon laitoskuntoutus/ katkaisuhoito Kuntoutushoidon tarpeen arviointi tapahtuu Päihdeklinikalla. Päihdehuollosta vastaa sosiaalityöntekijä, joka tekee päätöksen hoitoon ohjaamisesta Päihdeklinikan kanssa neuvotellen. Kuntaosuudesta tehdään päätös hoitoon ohjaamisen yhteydessä. Päihdehuollon asiakasmaksusta tehdään erikseen päätös.

21 Asiakkaalle haetaan ensisijaiset etuudet (esim. sairauspäiväraha, kunoutustuki) Laitoskuntoutuksessa edetään suunnitelmallisesti. Avohoito tapahtuu Päihdeklinikalla, jonka palvelu on asiakkaalle maksutonta. Asiakkaalle voidaan myöntää katkaisuhoitoa enintään viikko, mikäli avokatkaisu ei onnistu tai on mahdotonta. Katkaisuhoitoa ilman Päihdeklinikan ja sosiaalityöntekijän yhteisarviointia voidaan myöntää vain 2 kertaa vuodessa. 4.4.4. Erityisravinto Raskaus, diabetes, laktoosi-intoleranssi eivät aiheuta huomioitavia erityiskustannuksia. Jos henkilöllä on sairaus, joka aiheuttaa erityisravintokustannuksia, hän voi hakea Kelan vammaistukea, keliakiaa sairastavan ruokavaliokorvausta tai lapsen hoitotukea. Myönnettyä tukea ei oteta tulona huomioon toimeentulotuessa, eikä erityisravintokustannuksia menoina. 4.4.5. Hammashoito ja hammasproteesit Hammashoidossa käytetään ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon palveluja. Yksityinen palvelu voidaan huomioida, jos hoidon tarve on kiireellinen tai sitä ei voida antaa julkisena palveluna. KHO 27.8.2004/ 2001. Harkittaessa toimeentulotuen myöntämistä hammashoitoon on otettava huomioon hakijan tulotaso ja olosuhteet ennen toimeentulotukiasiakkuutta ja hammashoidon tarpeen kiireellisyys asiakkuuden aikana. Jos toimeentulotuen tarve on lyhytaikainen ja henkilön aikaisemmat tulot ovat olleet kohtuulliset, edellytetään pääsääntöisesti, että hammashoito kustannetaan omin varoin. Isommissa hammashoidon toimenpiteissä kustannukset voidaan jaksottaa esimerkiksi kolmelle kuukaudelle. Hammashoitolaskuista ei huomioida menona peruuttamattomia aikoja. Yksityisen hammashoidon edellytyksenä voi olla pitkäaikainen hammaslääkärisuhde tai jo aloitettu hammashoito yksityisellä. Asiakkaalle voidaan antaa aikaa saattaa välttämätön hoito yksityisellä loppuun ennen siirtymistä Sastamalan perusturvakuntayhtymän hammashoidon palveluun. KHO 27.8.2004/ 2011. Hammasproteesit hankitaan hammasteknikon kautta, koska hinnat ovat edullisimmat. Asiakkaan tulee pyytää proteeseista kustannusarviot. Toimeentulotuen myöntämiselle uudelleen hammasproteesin hankintaan tulee olla perusteltu syy, esimerkiksi sairaudesta johtuva laihtuminen/ lihominen, muutokset leukaluussa tai proteesin rikkoutuminen niin ettei sitä ole mahdollista korjata. 4.4.6. Lääkkeet

Käsikauppalääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet ja muut pienehköt terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Lääkärin reseptillä määräämät lääkkeet myönnetään toimeentulotukena, jos ne aikaansaavat normivajeen. Asiakkaan tulee esittää voimassa olevat reseptit tai ostamistaan lääkkeistä resepti ja siihen kuuluva tosite tai apteekin selvitys ostetuista/ lunastamatta olevista lääkkeistä. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin määrittämä edullisin vaihtoehto, jos lääkäri ei ole kieltänyt lääkkeen vaihtoa. Samalla tulisi suosia sv-korvattavia lääkkeitä, jotka kerryttävät vuosittaista Kelan lääkekattoa. Kelan lääkekatto on v. 2010 672,70 euroa. Asiakkaan lääkeostot voi tarkistaa Kelan tiedoista (Soky-järjestelmästä). Maksusitoumuksessa on muistutus, että Kela-kortti on esitettävä apteekissa. Mikäli tukea haetaan laihdutus-, tupakanvieroitus- tai potenssilääkkeisiin, ei niihin pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Toimeentulotuen hakijalta edellytetään, että hän toimittaa lääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta. KHO 11.8.2006/1887 ja 1889 22 4.4.7. Terveydenhuollon matkakulut 4.4.8. Silmälasit Kela korvaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluista 9,25 euroa ylittävän osuuden (yhteen suuntaan). Kun itse maksetut osuudet ylittävät 157,25 euroa kalenterivuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Silmälaseja varten myönnetään maksusitoumus ja ennen sen myöntämistä on hankittava optikolta/ silmälääkäriltä lausunto lasien hankinnan välttämättömyydestä ja kustannusarvio. Silmälaseihin voidaan myöntää toimeentulotukea kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittavaksi terveydellisistä syistä useammin. Lasien kustannusten tulee olla kohtuulliset. Asiakasta kehotetaan etsimään edullisin vaihtoehto. Silmälasien kehyksiin huomioidaan menona enintään 85 euroa ja linssit otetaan menona huomioon määräyksen mukaan välttämättömiltä osiltaan. Erikoislasien (esim. sangat porataan linsseihin) kustan nusarviosta hyväksytään normaalilasien vastaava enimmäismäärä menona. Piilolasit voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityisiä perusteita: työolot, lääkärin määräys. Piilolasinesteet sisältyvät perusosaan. Jo maksetut lasit voidaan hyväksyä takautuvasti enintään edellisen kuukauden ajalta normilaskelmassa perustelluista syistä harkinnan mukaan kohtuuhintaisina. Lapsen silmälasien hankinnassa käytetään harkintaa tapauskohtaisesti esim. lapsen ikä huomioiden. Lasien tulee olla normaalia kestävämmät.

23 4.5. Työmatkat Tuloja ei huomioida siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Työmatkat huomioidaan julkisen liikenteen mukaisina halvimman vaihtoehdon mukaan enintään seutulippu. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muusta perustellusta syystä oman auton käyttö on välttämätön, voidaan menona hyväksyä 0,24 e/km (VHp883/2009). Työmatkakustannukset eivät kuitenkaan yksistään voi aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Tarvittaessa asiakasta ohjataan tarkistuttamaan ennakonpidätysprosenttinsa, jossa työmatkakulut on huomioitu vähennyksenä. Työ-ja elinkeinotoimisto myöntää avustusta työttömälle työnhakumatkaan silloin, kun haettava työ on työ-ja elinkeinotoimiston osoittama. Tuki on haettava etukäteen. Polkupyörän hankintaa voidaan tukea enintään 80 eurolla, jos pyörä on välttämätön työssäkäynnin helpottamiseksi tai muuhun liikkumiseen. 4.6. Päivähoito Muutoin kuin satunnaisesti toimeentulotuen piirissä asioivan perheen tulee hakea muutosta päivähoitomaksuun. Jos kyseessä on esim. vanhemman työn päättyminen ja päivähoitomaksun erääntyminen sen jälkeen, huomioidaan maksu normilaskelman menona. Asiakasmaksulain 11 :n nojalla voidaan päivähoitomaksun perimisestä luopua mm. huollollisista syistä. Päivähoidon asiakasmaksun vapautusmahdollisuuden osalta asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä päivähoidon johtajaan. KHO 29.8.2006/2191 4.7. Muut erityismenot ToTuL 7c :n 3 kohta antaa mahdollisuuden joustavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi katsottuja menoja. Erityismenoja huomioitaessa on syytä tarkastella perheen kokonaistilannetta pidemmällä aikavälillä ja perheen toimeentulotuen lisäksi saamia muita tuloja ja etuuksia. Erityismenojen huomioon ottamisen on perustuttava todelliseen tarpeeseen kokonaistilanne huomioon ottaen. Perustelu tulee merkitä asiakkaan asiakaskertomukseen. 4.7.1. Auton käytöstä aiheutuvat kulut Autosta johtuvia menoja ei myönnetä toimeentulotukena. Autopaikkamaksuja ei huomioida vuokran yhteydessä.

24 KHO 27.1.2006/135 4.7.2. Elatusapumaksut Elatusapumaksun maksaminen voidaan ottaa huomioon normilaskelmassa menona, jos toimeentulotuen tarve on tilapäinen ja maksut todisteellisesti suoritettu. Muussa tapauksessa on ensisijaisesti haettava elatusmaksuun muutosta ja elatusmaksun saaja hakee elatustukea. Jos muihin etuuksiin (kansaneläke, työttömyyspäiväraha) sisältyy lapsikorotuksia elatusvelvollisuuden perusteella ja ne tosiasiassa maksetaan elatusmaksun saajalle, ei niitä oteta maksajan tulona huomioon. 4.7.3. Hautauskustannukset Toimeentulotukipäätös perustuu vainajan kuolinpäivän taloudelliseen tilanteeseen. Selvitettävä käytettävissä olevat varat ja välttämättömät kohtuulliset hautauskustannukset. Kuoleman jälkeen vainajan ensisijainen menot ovat hautaus- ja perunkirjoituskulut. Avioliitossa kuolleen kohdalla tulee selvittää molempien tulot ja menot. Kuolinpäivän jälkeen mahdollisesti maksettavat eläkkeet, osaketulot ja muut palautukset huomioidaan, jos niiden määrä on tiedossa päätöstä tehtäessä. Päätös pyritään tekemään samana tai seuraavana päivänä selvitysten tultua tai epäselvissä tapauksissa odotetaan perukirjaa. Jos henkilö on kuollut täysin varattomana ja on ollut pitkäaikainen toimeentulotuen asiakas, voidaan päätös tehdä ennen perukirjan tekoa, jolloin myönnetään maksusitoumukset hautaustoimistoon ja seurakunnalle. Kohtuullisina hautauskuluina voidaan huomioida kustannukset seuraavasti: hautaustoimiston kulut: halvin arkku kuljetus vainajan vaatetus seurakunnan kulut: haudan avaus, peitto ja kunnostus hautapaikka mahdollinen polttohautausmaksu uurna. Muita hautauskustannuksia ei huomioida, kuten muistotilaisuuspaikan vuokraa, sanomalehti-ilmoituksia, hautakiveä, siunauskappeliin kukkia tms. Vain välttämättömät hautaansaattamiskulut voidaan hyväksyä toimeentulotuessa menona. Omaiset vastaavat itse sopimistaan kuluista, mutta eivät vainajan veloista, kuten maksamatta jääneistä laskuista. Jos hautaus tapahtuu toiselle paikkakunnalle, vastaavat omaiset kuljetuskus tannuksista.