ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-01064-14 21.2.2014 Mervento 3.6-118 tuulivoimalan aiheuttaman melun immissiomittaukset Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Denis Siponen luottamuksellinen
1 (11) Raportin nimi Mervento 3.6-118 tuulivoimalan aiheuttaman melun immissiomittaukset Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Mervento Oy Patrik Holm Yrittäjänkatu 13 FI-65380 VAASA Projektin nimi Tuulivoiman melumittaus 85812 Tiivistelmä Noise measurements of the Mervento 3.6.-118, version 2013 D (10.12.2013) Projektin numero/lyhytnimi Toimeksiannon tavoitteena oli mitata Vaasan Nybackassa sijaitsevan Mervento 3.6-118 tuulivoimalan melulle altistuvan kohteen meluimmission taso ympäristöministeriön ohjeluonnoksen Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa viimeisimmän version mukaan. Altistuva kohde sijaitsi noin 1200 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Mittaukset suoritettiin yöaikaan 10.-11.12.2013. Sääolosuhteet olivat poikkeavia tuulioloja lukuun ottamatta lähes yhtäläiset. Koska 10.12.2013 mitatun kokonaismelutason ja taustamelutason erotus oli alle 3 db, tuulivoimalan tuottaman melun taso voi olla taustamelukorjauksen mukaan laskettua hieman korkeampi. Mittausjakson signaalien analyysissä ei havaittu tuulivoimalan aiheuttamaa melun impulssimaisuutta tai merkityksellistä sykintää (amplitudimodulaatio), joskin on huomattava että amplitudimodulaatiolle erityisen suotuisia sääolosuhteita ei esiintynyt mittausajankohtana (pilvisyys 4/8 ja 3/8). Signaalien analyysissä todettiin tuulivoimalan melussa selkeästi havaittavissa olevia melun kapeakaistaisia komponentteja, jotka olivat kuultavissa 100 % ajasta. Näitä olivat noin 60 Hz:n, 65 Hz:n ja 90 Hz:n taajuuksilla olevat komponentit, joiden IEC 61400-11 (Ed. 3.0 2012-11) standardin mukainen kuultavissa oleva kapeakaistaisuus oli 6.0 7.5 db. Tämä tarkoittaa sitä, että immissiopisteessä mitattuihin A-painotettuihin keskimääräisiin äänenpainetasoihin on ympäristöministeriön ohjeen mukaan sovellettava + 5 db:n sanktiomenettelyä. Immissiopisteessä mitatut arvot ja kapeakaistaisista komponenteista johtuvan sanktiomenettelyn mukaisen + 5 db:n immissiotasojen korjauksen jälkeen tuulivoimalan immissiopisteeseen tuottamat A- painotetut keskimääräiset äänenpainetasot olivat: Mittausten aloituspäivä Taustamelu, L An [db] Tuulivoimala toiminnassa, L Aeq,free [db] Tuulivoimalan aiheuttama melu, taustamelu ja + 5 db sanktio huomioitu, L Aeq,corr + 5 db [db] 10.12.2013 38.3 40.5 41.4 11.12.2013 33.7 40.4 44.4 Verrattaessa saatuja tuloksia Ympäristöministeriön tuulivoimalamelun ohjearvoon (40 db yöaikaan), havaitaan että nämä ohjearvot ylittyvät. Espoo 21.2.2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Denis Siponen, Hannu Nykänen, Tutkija Johtava tutkija VTT:n yhteystiedot TEKNIIKANTIE 4A PL 1000 02044 VTT Jakelu (asiakkaat ja VTT) Mervento Oy, Patrik Holm, 1kpl VTT Kirjaamo, 1kpl Johannes Hyrynen, Teknologiapäällikkö VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.
2 (11) 1. Johdanto Toimeksiannon tavoitteena oli mitata ja arvioida Vaasan Nybackassa sijaitsevan Mervento 3.6-118 tuulivoimalan aiheuttama melutaso ennalta määritellyssä altistuvassa kohteessa. Melutaso mitattiin Ympäristöministeriön ohjeluonnoksen Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa viimeisimmän version mukaan [1]. 2. Mitattava kohde Mitattava kohde oli Mervento 3.6-118 tuulivoimala (Kuva 1, vasen). Tuulivoimalan nimellisteho on 3.6 MW ja roottorin halkaisija 118 metriä. Tuulivoimalan napakorkeus on 125 metriä. Tuulivoimala sijaitsee Vaasan Nybackassa. Tuulivoimalan ympärillä on havumetsää, joskin noin 100 metrin ympyränmuotoinen kaistale on raivattu tuulivoimalan ympäriltä.lisäksi tuulivoimalan välittömästä läheisyydestä etelään on metsäaluetta raivattu noin 400 x 200 metrin alueelta (Kuva 1, oikea). Kuva 1. Vasen: Mervento 3.6-118 tuulivoimala. Oikea: Ilmakuva [2]. 3. Mittausasetelma Altistuva kohde (jäljempänä immissiopiste) sijaitsee tuulivoimalasta noin 1200 metriä kaakkoon omakotitaloalueella. Mittauspiste sijaitsi alueen erään asuintalon pihalla noin 8.7 metriä asuintalon ulkoseinästä. Tuulimittausmasto sijaitsi samalla alueella noin 9 metriä asuintalon ulkoseinästä (Kuva 2). Mikrofonin korkeus maanpinnasta oli 1.5 metriä ja tuulimittarin korkeus maanpinnasta 10 metriä.
3 (11) Kuva 2. Immissiopisteen mittausasetelma. A: Mikrofonin sijainti. B: Tuulimaston sijainti Mittaukset suoritettiin kahtena peräkkäisenä yönä 10.-11.12.2013 ja 11.-12.12.2013. Molempina öinä mittausolosuhteen olivat tuulen nopeutta lukuun ottamatta samankaltaisia. Tuulen nopeus tuuliturbiinin navan korkeudella vaihteli mittausjaksojen aikana 10.- 11.12.2013 välillä 4.8 16.1 m/s keskiarvon ollessa 12 m/s ja 11.-12.12.2013 välillä 4.6 14.9 m/s keskiarvon ollessa 12 m/s. 10.-11.12.2013: Mittausajankohta: 23:27 01:27 Lämpötila: 3 C Pilvisyys: 4/8 Tuulen suunta (keskiarvo): 106 Tuulen nopeus (keskiarvo): 2.6 m/s Tuulen nopeus (huippuarvo): 7.8 m/s 11.-12.12.2013: Mittausajankohta: 23:33 01:33 Lämpötila: 4 C Pilvisyys: 3/8 Tuulen suunta (keskiarvo): 119 Tuulen nopeus (keskiarvo): 1.8 m/s Tuulen nopeus (huippuarvo): 4.9 m/s Tuulen suunta tuulivoimalasta immissiopisteeseen nähden oli mittausten aikana ± 45 sisällä.
4 (11) 4. Mittauskalusto Mittauksissa käytetty mittauskalusto on lueteltu alla: Äänitasomittari: Kalibraattori: Norsonic Nor140, sarjanumero 1404208, kalibrointiajankohta ja paikka: 11.9.2012, Norsonic AS Brüel & Kjær 4231, sarjanumero 1761360, kalibrointiajankohta ja paikka: 12.9.2013, MIKES Tuulimittari: Vaisala WMT52, sarjanumero D4410001 Mittausten epävarmuus: Melumittausten arvioitu epävarmuus ± 1.0 db Tuulen nopeuden mittauksen arvioitu epävarmuus ± 0.3 m/s 5. Mittaustulokset 5.1 A-painotettu keskimääräinen äänenpainetaso A-painotettu keskimääräinen äänenpainetaso L Aeq,1min pyrittiin mittaamaan ympäristöministeriön ohjeluonnoksen menettelyn C mukaan. Menettelykuvaus on seuraava [1]: Tuulivoimalan ja taustamelulähteiden yhdessä tuottama melutaso mitataan mittauspisteessä. Samanaikaisesti mitataan tuulen nopeus sekä tuulivoimalan lähellä, että melutason mittauspisteessä. Taustamelutaso mitataan samalla tavalla tuulivoimalan ollessa pysäytettynä. Kumpikin mitatuista melutasoista esitetään mittauspisteessä mitatun tuulen nopeuden funktiona. Taustamelutasot arvioidaan käyrällä regression avulla ja tuulivoimalan tuottama melutaso määritetään pisteittäin. Tuulivoimalan lähellä mitatut tuulen nopeudet muutetaan tarvittaessa vastaamaan samaa korkeutta kuin tuulen nopeuden tavoitearvon määrittelyssä on käytetty (luku 5.3.4). Tuulivoimalan itse tuottamat korjatut melutasot piirretään tuulen nopeuden funktiona. Melutasopisteet approksimoidaan suoralla viivalla ja tuulen tavoitearvolla vallitseva melutaso luetaan viivalta. Tuulen nopeuden tavoitearvona käytetään tuulen nopeutta 8 m/s (10 m:n referenssikorkeudella). Menettelyllä saatua lukuarvoa voidaan käyttää verrattaessa tuulivoimalan tuottamaa melutasoa esimerkiksi suunnittelu- tai tunnusarvoon myös tilanteessa, jossa melutaso on määritetty suhteessa tuulivoimalan lähellä vallitsevaan tuulen nopeuteen. Pian kuitenkin huomattiin, ettei kyseinen eikä muukaan ohjeistuksen menettely ole sopiva mitattaessa tuulivoimalan melua immissiopisteessä. Tämä johtuu siitä, ettei emissio- ja immissiopisteiden 10 metrin korkeudelta mitattu tuuli juurikaan korreloi keskenään. Koska immissiomittauksissa oleellista on mitata tuulivoimalan aiheuttama melu, kun tuulivoimala toimii täydellä teholla päätettiin mittauksissa käyttää seuraavaa menetelmää: Tuulivoimalan ja taustamelulähteiden yhdessä tuottama melutaso mitataan mittauspisteessä. Samanaikaisesti mitataan tuulen nopeus sekä tuulivoimalan lähellä, että
5 (11) melutason mittauspisteessä. Taustamelutaso mitataan samalla tavalla tuulivoimalan ollessa pysäytettynä. Mittaustulokset analysoidaan niissä 15-60 sekunnin mittausjaksoissa, jossa tuulivoimalan lähellä 10 metrin korkeudessa mitatut tavoitetuulet ovat välillä 8 ± 2 m/s. Immissiopisteen läheisyydessä 10 metrin korkeudella mitatusta tuulennopeudesta tarkastetaan, ettei tuulennopeus ylitä 5 m/s ja näin ollen vaikuta häiritsevästi mittamikrofonin kauta nauhoitettuun signaaliin. Jos tuulennopeuden ylitystä tapahtuu, nämä signaalit jätetään analyysissä huomioimatta. Analyysiä varten mittaussignaalista etsittiin kaikki ne mittausjaksot, joissa 10 metrin korkeuteen redusoitu tuulivoimalan turbiinin moottorikotelon (nacelle) korkeudelta mitattu tuulen nopeus oli 8 ± 2 m/s. Näistä mittausjaksoista etsittiin kaikki 15 60 sekunnin kestävät jaksot. Näitä jaksoja saatiin: 10.-11.12.2013 Taustamelu 10 kpl 10.-11.12.2013 Tuulivoimala toiminnassa 10 kpl 11.-12.12.2013 Taustamelu 19 kpl 11.-12.12.2013 Tuulivoimala toiminnassa 21 kpl Näistä mittausjaksoista laskettiin A-painotettu keskimääräinen äänenpainetaso: 10.-11.12.2013 Taustamelu, L An 38.3 db 10.-11.12.2013 Tuulivoimala toiminnassa, L Aeq,free 40.5 db 10.-11.12.2013 Tuulivoimalan aiheuttama melutaso immissiopisteessä taustamelu huomioiden, L Aeq,corr 36.4 db 11.-12.12.2013 Taustamelu, L An 33.7 db 11.-12.12.2013 Tuulivoimala toiminnassa, L Aeq,free 40.4 db 11.-12.12.2013 Tuulivoimalan aiheuttama melutaso immissiopisteessä taustamelu huomioiden, L Aeq,corr 39.4 db On kuitenkin huomattava, että tuulivoimalan immissiopisteesseen tuottaman melun selkeästi havaittavasta kapeakaistaisuudesta johtuen (ks. raportin kappale 5.3), mitattuihin A- painotettuihin keskimääräisiin äänenpainetasoihin on lisättävä sanktiomenettelyn mukaan 5 db [1, s. 6]. Näin ollen melutason ohjearvoihin verrattavat, tuulivoimalan aiheuttamat melutasot immissiopisteessä ovat: 10.-11.12.2013 Tuulivoimalan aiheuttama melutaso immissiopisteessä taustamelu ja + 5 db sanktio huomioiden, L Aeq,corr + 5 db 41.4 db 11.-12.12.2013 Tuulivoimalan aiheuttama melutaso immissiopisteessä taustamelu ja + 5 db sanktio huomioiden, L Aeq,corr + 5 db 44.4 db Verrattaessa saatuja tuloksia Ympäristöministeriön tuulivoimalamelun ohjearvoon (40 db yöaikaan), havaitaan että nämä ohjearvot ylittyvät [3, s. 58].
6 (11) On myös huomattava, että 10.12.2013 mitatun kokonaismelutason ja taustamelutason erotus oli alle 3 db, joten ympäristöministeriön ohjeluonnoksen [1, s. 13] mukaan arvioituna tuulivoimalan osuus melusta voi olla hieman korkeampi. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty 10.12.2013 sekä 11.12.2013 aikana mitattujen mittausjaksojen A- painotettujen keskimääräisten äänenpainetasojen minimi, maksimi ja keskiarvot ilman sanktiomenettelyn mukaista korjausta. Kuva 3. A-painotettujen keskimääräisten äänenpainetasojen minimi-, maksimi- ja keskiarvot 10.-11.12.2013 aikana mitatuista mittausjaksoista. Kuva 4. A-painotettujen keskimääräisten äänenpainetasojen minimi-, maksimi- ja keskiarvot 11.-12.12.2013 aikana mitatuista mittausjaksoista.
7 (11) 5.2 Melun impulssimaisuus Melun impulssimaisuuden määrittäminen on esitetty ohjeluonnoksessa seuraavasti [1]: Melun impulssimaisuus melulle altistuvassa kohteessa määritetään äänitasomittarin impulssiaikavakiolla mitatun A-painotetun keskiäänitason (L paieq ) ja vastaavalta aikaväliltä määritetyn A-painotetun keskiäänitason (L paeq ) erotuksena viitteen [13] mukaan. Melu määritellään impulssimaiseksi, jos erotus on suurempi kuin 3 db. Melun impulssimaisuus voidaan todeta suhteellisen yksinkertaisesti kaksikanavaisella äänitasomittauksella. Tämä analyysi suoritettiin kaikille tuulen tavoitearvoa vastaaville mittaussignaalijaksoilla ja yhdessäkään mittausjaksossa ei todettu olevan impulssimaisuutta. Myöskään kuulohavainnon mukaan melussa ei ollut impulssimaisuutta. 5.3 Melun kapeakaistaisuus Melun kapeakaistaisuuden eli tonaalisuuden määrittäminen on esitetty ohjeluonnoksessa seuraavasti [1]: Kapeakaistamittaus tehdään arvioitaessa tuulivoimalan tuottaman melun tonaalisuutta melulle altistuvassa kohteessa. Mittaukseen voidaan käyttää kahta menetelmää. Menetelmässä 1 käytetään kapeakaistaista RMS-spektriä ja menetelmässä 2 tämän lisäksi yksittäisiä lyhytaikaisia spektrejä. Menetelmät antavat samat tulokset stationäärisille signaaleille. Kapeakaistaisuus määritetään ensisijaisesti tallennetuista mittaussignaaleista standardin IEC 61400 11 [9] mukaisesti. Mitattujen signaalien kapeakaistaisuusanalyysi tehtiin menetelmää 1 soveltaen. Standardin IEC 61400 11, Ed. 3.0 2012-11 mukainen menetelmä on implementoitu joihinkin kaupallisiin ohjelmiin, mutta VTT:llä ei ole käytössä tällaista ohjelmaa. VTT:llä menetelmä on ohjelmoitu Matlab ohjelmointikielellä, mutta tulosten oikeellisuutta ei ole verifioitu. Standardin IEC 61400 11 (Ed. 3.0 2012-11) mukaan määritelty kapeakaistaisuus on normaalikuuloisen henkilön kuultavissa, jos sen arvo on vähintään 0 db. Analyysia varten kaikki oleelliset mitatut signaalit analysoitiin standardin ohjeen mukaan 10 sekunnin keskiarvoistuksella. Ohjelmalla lasketut kuultavan kapeakaistaisuuden analyysit on esitetty alla: 10.-11.12.2013 - Taustamelu (61.0 Hz, kuultavuus 2.2 db,esiintyvyys 1.6 % analyysiajasta.) (78.0 Hz, kuultavuus 0.9 db, esiintyvyys 3.1 % analyysiajasta.) 10.-11.12.2013 Tuulivoimala toiminnassa 65.1 Hz, kuultavuus 6.0 db, esiintyvyys 6.0 % analyysiajasta. 90.2 Hz, kuultavuus 6.8 db, esiintyvyys 94.0 % analyysiajasta. 11.-12.12.2013 - Taustamelu 24.0 Hz, kuultavuus 3.9 db, esiintyvyys 8.1 % analyysiajasta. 49.7 Hz, kuultavuus 3.3 db, esiintyvyys 20.7 % analyysiajasta. 72.7 Hz, kuultavuus 3.0 db, esiintyvyys 59.5 % analyysiajasta. 92.4 Hz, kuultavuus 2.5 db, esiintyvyys 8.1 % analyysiajasta. 196.1 Hz, kuultavuus 1.7 db, esiintyvyys 18.9 % analyysiajasta. 235.8 Hz, kuultavuus 2.0 db, esiintyvyys 18.0 % analyysiajasta. 442.5 Hz, kuultavuus 2.8 db, esiintyvyys9.9 % analyysiajasta. 11.-12.12.2013 Tuulivoimala toiminnassa 60.2 Hz, kuultavuus 7.5 db, esiintyvyys 4.1 % analyysiajasta. 90.1 Hz, kuultavuus 6.8 db, esiintyvyys 95.9 % analyysiajasta.
8 (11) (179.0 Hz, kuultavuus 0.7 db, esiintyvyys 1.0 % analyysiajasta.) (196.0 Hz, kuultavuus 0.3 db, esiintyvyys 0.5 % analyysiajasta.) (585.5 Hz, kuultavuus 0.3 db, esiintyvyys 1.0 % analyysiajasta.) Näissä tiedoissa kuultavuus kuvaa, kuinka monta desibeliä kapeakaistainen komponentti on kuultavuuden rajan (0 db) yläpuolella. Esiintyvyys puolestaan kuvaa, kuinka monessa prosentissa ääninäytteitä kyseinen komponentti on havaittu (kuultavuus vähintään 0 db). Ylläolevissa tiedoissa tietyt havaitut kapeakaistaiset komponentit on merkitty sulkuihin, koska niiden on katsottu aiheutuvan satunnaisista ilmiöistä, jotka eivät ole tuulivoimalan tuottamia. Näillä ei siis ole jatkuvan kapeakaistaisuuden kannalta merkitystä. Kuten yllä olevista tiedoista on havaittavissa, ei 10.-11.12.2013 mitatuissa taustamelumittauksissa ole havaittavissa kapeakaistaisia komponentteja. Tuulivoimalan ollessa toiminnassa 65 Hz:n ja 90 Hz:n kapeakaistaiset komponentit kuuluvat erittäin selkeästi (kuultavuus 6.0 sekä 6.8 db) 100 % ajasta, joskin vain toisen (tässä tapauksessa 90 Hz:n komponentti) ollessa kerrallaan dominoiva ja näin ollen enemmän kuultavissa. Toisen yön (11.-12.12.2013) taustamelumittauksissa sen sijaan on selvästi jotain erikoista johtuen varsin suuresta määrästä kapeakaistaisia komponentteja. Ilmiön syytä ei ole kyetty varmistamaan, mutta mittauspaikalla tehdyn kuulohavainnon perusteella kyseessä oli lähistöllä merellä ollut laiva ja useat kapeakaistaiset komponentit (päätaajuus ja harmoniset) tulivat laivan dieselmoottorin toiminnasta. Tuulivoimalan ollessa toiminnassa 60 Hz:n ja 90 Hz:n komponentit olivat taas erittäin selkeästi kuultavissa (kuultavuus 7.5 ja 6.8 db) 100 % ajasta. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty 10.-11.12.2013 ja 11.-12.12.2013 mitattuista signaaleista lasketut spektrit. Näistä kuvista on selvästi nähtävissä tuulivoimalan melun tonaaliset komponentit noin 60 Hz:n (ensimmäisenä mittausyönä 65 Hz:n) ja 90 Hz:n taajuuksilla. Kyseisten kapeakaististen komponenttien keskitaajuuksissa oleva vaihtelu johtuu siitä, että itse melulähteessä on mekanismi joka aiheuttaa äänen huojuntaa.
9 (11) Kuva 5. Melun kapeakaistaisuus 10.-11.12.2013 mittauksista analysoituna. Kuva 6. Melun kapeakaistaisuus 11.-12.12.2013 mittauksista analysoituna.
10 (11) 5.4 Merkityksellinen sykintä eli amplitudimodulaatio Melun merkityksellisen sykinnän määrittäminen on esitetty ohjeistusluonnoksessa seuraavasti [1]: Tuulivoimalan amplitudimodulaation määrittämiseen ei tällä hetkellä ole käytettävissä standardoitua menetelmää tai vertailuarvoa merkityksellisen amplitudimodulaation (excess amplitude modulation) todentamiseksi. Tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden tuottaman melutason merkityksellisen sykinnän aste voidaan kuitenkin määrittää viitteen [14] mukaisella menettelyllä (Modulaatioiden ja alukkeiden havaitseminen). Tuulivoimalan melulle altistuvassa kohteessa tuottaman melutason merkityksellisen sykinnän asteen ja sen häiritsevyyden välillä ei ole tiedeyhteisön yleisesti hyväksymää arviointiasteikkoa. Voidaan kuitenkin arvioida, että modulaatioasteen ollessa 2-3 db (vacil) ja modulaation vaihtelutaajuuden ollessa 0,5 30 Hz, melu on luonteeltaan merkityksellisesti amplitudimoduloitunutta ja sanktiomenettelyä on tarkoituksenmukaista soveltaa ennen mittaustuloksen vertaamista suunnittelu- tai tunnusarvoon. VTT:llä ei tällä hetkellä ole käytössään luotettavaa vaihteluvoimakkuutta (fluctuation strength) laskevaa ohjelmistoa, joten merkityksellisen sykinnän analyysiä ohjelmallisesti ei ollut mahdollista suorittaa. Mittausajankohtina tuulivoimalan ääntä kuunneltaessa korvakuulolla oli erotettavissa merkityksellistä sykintää hyvin rajoitetun ajan, yhteensä noin 10 sekuntia. Tämä on vain noin 0.07 % mitatusta ajasta. On kuitenkin myös huomioitava, että merkitykselliselle sykinnälle suotuisia sääolosuhteita (stabiili tai erittäin stabiili ilmakehä) ei esiintynyt mittausajankohtina, joten merkityksellisen sykinnän mahdollista esiintymistä suoituisissa sääolosuhteissa ei voitu arvioida. 5.5 Pienitaajuinen melu Pienitaajuinen melu mitattiin Ympäristöministeriön ohjeluonnoksen mukaan sillä erotuksella, että käytössä ei ollut sekundääristä tuulisuojaa. Tästä puutteesta johtuen, osa ensimmäisen mittauspäivän mitatusta signaalista on joudutta poistamaan kovan tuulen mikrofoniin aiheuttaman signaalin vääristymän takia. Pienitaajuinen melu mittaaminen on esitetty ohjeistuksessa seuraavasti [1]: Pientaajuisen melutason mittaaminen tehdään vastaavalla tavalla kuin tuulivoimalan tuottaman suurempitaajuisen melutason mittaaminen. Mittauksessa on käytettävä erityisesti pientaajuisen melun mittaukseen tarkoitettua sekundaarista tuulisuojaa, jonka aiheuttama vaimennus mitattavaan meluun on otettava huomioon. Tämän lisäksi mittauksessa käytettävän laitteiston taajuusvasteen tulee olla lineaarinen 4 Hz asti. Mittaukset tehdään 1/3-oktaaveittain keskitaajuuksilla 20 Hz 200 Hz ilman A-painotusta (lineaarisella alueella). Kuvassa 7 ja 8 on esitetty 10.-11.12.2013 ja 11.-12.12.2013 mitattu keskimääräinen pienitaajuinen melu, kun tuulen nopeus on ollut tuulivoimalan turbiinin lähellä 10 m:n referenssikorkeudella 8 ± 2 m/s.
11 (11) Kuva 7. Pienitaajuinen melu 10.-11.12.2013 mittauksista analysoituna. Kuva 8. Pienitaajuinen melu 11.-12.12.2013 mittauksista analysoituna.
12 (11) VIITTEET [1] Ympäristöministeriö: Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa, luonnos, YM12/401/2013 [2] Kuvan immateriaalioikeudet: Google maps. [3] Ympäristöministeriö. Helsinki 2012. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4 2012. 92 s.