Radioamatöörikurssi 2011



Samankaltaiset tiedostot
Radioamatöörikurssi syksy 2012

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Radioamatöörikurssi 2013

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Radioamatöörikurssi 2014

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY)

Radioamatöörikurssi 2017

Elektroniikka ja sähkötekniikka

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

Radioamatöörikurssi 2015

PUOLIJOHTEET tyhjennysalue

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Elektroniikan alkeita lyhyt versio

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

Sähkötekiikka muistiinpanot

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

Transistoreiden merkinnät

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

Häiriöt ja mittaaminen. OH3TR:n radioamatöörikurssi Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

Laitteita - Yleismittari

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

Radioamatöörikurssi 2018

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

Sähkötekniikan perusteet

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuunnellanko mittalaitteilla?

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

Elektroniikan alkeita erittäin lyhyt versio

DEE Sähkötekniikan perusteet

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

Gauss Gun Toni Terrinen Lempäälä

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Radioamatöörikurssi 2016

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

Sähköopin kolme perussuuretta

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p

Elektroniikan komponentit

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

DEE Sähkötekniikan perusteet

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Sähköiset koestimet 22

Magneettinen energia

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

SET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc / BL 1(5)

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala

Sähkötekniikan perusteet

OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ

UUDEN JA VANHAN T1-KYSYMYSPANKIN VERTAILU

VASTUKSEN JA DIODIN VIRTA-JÄNNITEOMINAISKÄYRÄT

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

Sähkömagnetismi. s. 24. t syyskuuta :01. FY7 Sivu 1

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali

Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC

S Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät Erityisesti huomioitava

Transkriptio:

Radioamatöörikurssi 2011 Perusmittalaitteet / mittaaminen Peruskomponentit Vahvistinluokat Sähköturvallisuus NAC VHF kilpailudemo kello 2000-> Tiistai 1.11.2011 Paavo Leinonen, OH2GYT

Perusmittalaitteet Yleismittari Oskilloskooppi Taajuuslaskuri SWR-mittari (SAS- / seisovanaallonmittari) Spektrianalysaattori

Yleismittari 1/2 Analogisia ja digitaalisia Mittaa tasajännitteitä / -virtoja, resistanssia. Pienitaajuisia vaihtojännitteitä / -virtoja Jännitemittaus Suuri impedanssi, jotta kuormittaa mahdollisimman vähän mittauskohdetta Mitataan komponentin yli Virtamittaus Pieni impedanssi, jotta ei tuo piiriin ylimääräistä vastusta Mitataan komponentin kanssa sarjassa

Yleismittari 2/2 Yleismittarin mittausaluetta voidaan laajentaa Sarjavastuksella jännitealueen kasvattamiseen Shuntti (rinnakkais) vastuksella virta-alueen kasvattamiseen Vastaavasti jännitemittarista voi tehdä virtamittarin ja päinvastoin Mittarin sisäinen impedanssi on tiedettävä

Oskilloskooppi Näyttää signaalin ajan funktiona Oskilloskoopilla ei saa määritettyä tarkkaa taajuutta. Kuvasta voidaan arvioida signaalin amplitudi Vp-p peak to peak Vrms tehollinen jännite

Taajuuslaskuri / SWR-mittari / Spektrianalysaattori Taajuuslaskurilla mitataan moduloimattoman signaalin taajuus. Taajuuslaskuri mittaa oikein vain jatkuvien signaalien taajuuden SWR-mittarilla mitataan antenniin menevä ja palaava teho. Tarkemmin keskiviikkona Spektrianalysaattori näyttää signaalin taajuustasossa Kuvasta näkee eri taajuuskomponenttien tasot Käytetään esimerkiksi harhalähetteiden mittaamiseen

Peruskomponentit Vastukset Kondensaattorit Kelat Muuntajat Puolijohteet

Vastukset 1/3 Vastustavat sähkövirran kulkua. Mittayksikkönä ohmi (Ω) Tavallisilla vastuksilla resistanssi on vakio. Erikoisvastuksia: Valovastukset (LDR), resistanssi riippuu valon määrästä. Valmistusmateriaalina CdS. NTC-/PTC-vastukset, resistanssi riippuu lämpötilasta. Kutsutaan termistoreiksi.

Vastukset 2/3 Tentissä esiintyviä tyypppitehtäviä 2000 ohmin vastuksen yli vaikuttaa 400 voltin jännite, mikä on vastuksen häviöteho? Ohmin lait: U=I*R P=U*I Pyöritetään kaavat ja sijoitetaan Kaksi 470 ohmin vastusta kytketään sarjaan/rinnan, mikä on kokonaisresistanssi? Kirkchoffin lait: jännitelaki / virtalaki Vastukset rinnan 1/Rtot=1/R1+1/R2+.. Vastukset sarjassa Rtot=R1+R2+..

Vastukset 3/3 Johtimilla on myös resistanssia, joka täytyy huomioida mikäli johtimessa kulkee huomattava virta. Kuparin johtavuus: 5,9 * 10 ⁷ S/m Esimerkki: Mikä on jännitehäviö 20 A:n virralla 0,75 mm²:n poikkipintaisessa 2 m pitkässä kuparijohtimessa? R = 2 m / (5,9 * 10 ⁷ S/m * 7,5 * 10 ⁷ m²) = 0,045 Ω Jännitehäviö: U = 20 A * R = 0,9 V

Kondensaattorit 1/2 Varastoivat sähköenergiaa sähkökenttään Mittayksikkönä Faradi (F) Faradi on suuri yksikkö. Yleisimmät kokoluokat: mikro, nano, piko Polarisoituja + / - navat huomioitava Polarisoimattomia napaisuudella ei ole väliä

Kondensaattorit 2/2 Kondensaattorin häviöt riippuvat väliaineesta Ilma, kiille, keraami pienet häviöt Elektrolyytti suuret häviöt Kondensaattorit Rinnan: Ctot=C1+C2+.. Sarjassa: 1/Ctot=1/C1+1/C2+.. Kondensaattorin varaama energia E = 1 / 2 * C * U²

Kelat Varastoivat sähköenergiaa magneettikenttään Vastustavat vaihtovirran kulkua Mittayksikkönä Henry (H) Induktanssi kasvaa kierrosluvun neliönä Induktanssi riippuu sydänmateriaalista Ferriittisydämmisellä kelalla suurempi induktanssi kuin ilmasydämmisellä Sydänmateriaali vaikuttaa häviöihin Kytketään harvoin sarjaan / rinnan Samat laskukaavat kuin vastuksilla

Muuntajat Erottaa piirit toisistaan galvaanisesti Toimii vain vaihtojännitteillä Muuttaa jännitetasoa ja impedanssitasoa Teho säilyy P1=P2=U1*I1=U2*I2 Jännite muuttuu U1/n1=U2/n2 n1,2 käämin kierrosluku

Puolijohteet Puolijohtavasta materiaalista (pii, germanium) valmistettuja komponentteja kutsutaan puolijohteiksi Tentissä tarvittavat puolijohteet: Diodi Transistori Tyristori Paljon muita tyyppejä

Diodit Muuttavat vaihtosähkön (sykkiväksi) tasasähköksi Erikoisdiodit: Zener-diodi. Jännitteen vakavointiin. PIN-diodi. Pienikapasitanssinen kytkentädiodi. Varaktori, kapasitanssidiodi. Taajuuskertojana tai virityspiirin säätökondensaattorina. Valodiodi, Led. Merkkivalona. Fotodiodi. Aurinkopaneeli, muuttaa valon sähköksi

Transistorit 3-jalkainen vahvistava komponentti NPN ja PNP tyyppisiä Jalat C Collector Kollektori B Base Kanta E Emitter Emitteri Pieni ohjausvirta (yleensä) kannalle aiheuttaa suuremman virran kollektorille. MOSFET transistori Jännitteellä ohjattava vastus Käyttäytyy ~kuten putket Ei käsitellä tentissä C B E NPN-transistori N-kanavan Mosfet

Tyristorit (SCR) / Triakit Liipaistavia diodeja. Liipaisun jälkeen johtavat kunnes virtaa ei komponentin läpi kulje Käytetään: Vaihtosähkön tehonsäätöön (himmentimet) Ylijännitesuojina Triakki koostuu kahdesta yhteenkytketyst SCR:stä

Zener-vakavoidun teholähteen mitoitus

Sähköturvallisuus 1 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (516/1996) sähköalan töistä 3 luku Pätevyysvaatimukset Vaatimus sähköalan töissä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä 10 Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä: [...] 4) omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaamista, jos tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960516

Sähköturvallisuus 2 Radioamatööri saa rakentaa laitteensa itse, kunhan niistä ei aiheudu vaaraa ihmisille / eläimille tai omaisuudelle. Laitteiden pitäisi täyttää soveltuvin osin Pienjännitedirektiivin EMC direktiivin ja Radio- ja telelaitedirektiivin määräykset. Maalaisjärjellä ja ylisuunnittelemalla pääsee pitkälle.

Sähköturvallisuus 3 Laitteita saa rakentaa omaan käyttöön. Rakennetut laitteet kuuluvat I suojausluokkaan. (maadoitettu pistotulppa) Itserankennetun laitteen verkkokytkimen täytyy katkaista molemmat sähköjohdot. Maadoitusta ei saa koskaan katkaista. Metallinen kotelo täytyy maadoittaa. Metallikoteloa suositellaan. Laitteiden rakentaminen ansiotarkoituksessa ei ole sallittua Vastuukysymykset mahdollisissa vika- / häiriötapauksissa Jännitteisiä osia ei saa olla kosketeltavissa. - Jännitteisien oien on oltava työkalulla avattavan esteen takana.

Sähköturvallisuus / maadoittaminen Verkkomaadoituksen lisäksi aseman laitteet täytyy käyttömaadoittaa Käyttömaa on hyvä maa radiosignaaleille Toteutetaan yleensä kuparikiskolla, johon laitteet kytketään Kuparikisko maadoitetaan maahan kaivettuun elektrodiin tai muuhun luotettavaan maapisteeseen Elektrodin suosituskoko on vähintään 10 metriä 16 mm² kuparia 0,70 metrin syvyydessä.

Sähköturvallisuus / tilat Tilat jaetaan vaarallisuusasteen mukaan eri luokkiin Vaaraton. Ei paljaita metallipintoja. Vaarallinen. Tilassa kosteutta/johtavia pintoja. Erittäin vaarallinen. Kylpyhuone. Palo ja räjähdysvaarallinen. Tilan vaarallisuusluokka määrää mikälaisia laitteita tilassa saa käyttää.

Suojausluokat 1/2 0-luokka Yksinkertainen peruseristys Vanhanmallinen pyöreä pistotulppa, 2 napainen verkkojohdin Käyttö sallittu vain vaarattomissa tiloissa Esimerkkinä vanhat sisustusvalaisime I-luokka Suojamaadoitetut laitteet Peruseristyksen lisäksi kosketeltavat metalliosat on maadoitettu Pyöreä maadoitettu SUKO-pistotulppa, 3 napainen verkkojohdin Kaikki radioamatöörin rakentamat laitteet kuuluvat tähän luokkaan Laitetta saa käyttää myös vaarallisissa tiloissa Esimerkkinä mikroaaltouuni

Suojausluokat 2/2 II-luokka Suojaeristetyt laitteet Peruseristyksen lisäksi suojaeristys 2-napainen verkkojohdin, litteä tai pyöreä pistoke Laitetta saa käyttää myös erittäin vaarallisissa tiloissa Esimerkkinä kännyköiden laturit III-luokka Suojajännitteiset laitteet Laitteen sähkönsyöttö erillisen suojamuuntajan kautta. Kosketettaessa jännitteisiä osia ei välitöntä hengenvaaraa ole. Jänniteraja, tehoraja. Esimerkkinä lasten sähköautoradat

Tentissä esiintyviä laskutehtäviä Zener-stabiloidun virtalähteen mitoitus Akut/paristot rinnan/sarjassa Tehohäviön laskeminen Vastukset/kondensaattorit rinnan/sarjassa

Vahvistinluokat Luokka A Luokka B Luokka C

Vahvistinluokat / esimerkki

Vahvistinluokat / Class A Lineaarisin vahvistintyyppi Hyötysuhde max 50% Vahvistavan komponentin läpi kulkee jatkuvasti virtaa Voidaan käyttää kaikkien pienitasoisten signaalien vahvistamiseen. Mahdollista suunnitella laajakaistaiseksi

Vahvistinluokat / Class B Vähemmän lineaarinen Hyötysuhde <= 78,5% Aktiivikomponentti johtaa enintään yhden puolijakson ajan. Oikein toteutettuna suhteellisen lineaarinen Käytetään suhtellisen suuren ulostulotehon sovelluksissa Käytännössä vahvistimet ovat AB-luokassa push-pull tyyppisesti kytkettynä. 2 aktiivikomponenttia, vahvistavat puolijaksot vuorotellen. Kuvassa B-luokan push-pull -vahvistimen simulaatio

Vahvistinluokat / Class C Epälineaarinen, vahvistaa vain signaalin huiput Hyötysuhde max 90% Harmooniset komponentit poistetaan suodattamalla Käytetään: CW-lähettimissä FM-lähettimissä Taajuuskertojissa

Vahvistinluokat / muut Muita vahvistinluokkia: (ei tutkinnossa) D luokka Audiovahvistimissa käytetty. Pulssinleveysmoduloidaan ja alipäästösuodatetaan E / F luokka RF-vahvistimissa. Vahvistavaa komponenttia ajetaan on / off -signaalilla. Monimutkainen sovituspiiri Kapeakaistaisia