Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho
Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten kulkuyhteyksien avaaminen Rakennukset, vedenottamot Sähkölinjat hoitaa sähkönsiirtoyhtiö MHY huolehtii metsäteiden aukaisusta ja aikanaan puunkorjuun organisoinnin yksityismetsissä 2
Yleistä Myrskytuhoalueella työskentely vaatii erityistä huolellisuutta ja kokemusta Kokeneenkin metsurin on terästettävä huomiokykyään ja harkittava tilanteeseen sopivin työtekniikka Työvälineet on oltava ehdottomasti kunnossa töihin ryhdyttäessä 3 Konevoimaa kannattaa käyttää aina kuin mahdollista Vähentää loukkaantumisia ja vaurioita
Kiire aiheuttaa loukkaantumisia Työmaa pitää kartoittaa ja työmenetelmä valita ennen töihin ryhtymistä Kahta samanlaista puuta ei ole olemassa, joten yllätyksiin pitää varautua Työturvallisuus on pidettävä mielessä koko ajan 4 Vauriopuiden korjuuta ei saa koskaan tehdä yksin Mutta moottorisahalle ja työkoneille on annettava tarpeeksi liikkumatilaa
Työn aloittaminen Tutustu ensin alueeseen, selvitä mitkä ovat kiireisimpiä kohteita Sijoita ajoneuvokalusto siten, että ne eivät ole vaarassa, mutta esim. vinssiä voidaan helposti käyttää Älä päästä liikennettä alueelle, ajoneuvojen sijoittelu 5 Ota kaikki raivausvälineet esille ennen töiden aloittamista Välineet ovat valmiina, jos jotain yllättävää tapahtuu
Raivausohjeita Aloita raivaus myrkyn tulosuunnasta, yksittäisillä puilla tyvestä päin Kaada ensin uhkaavasti kallellaan olevat puut, etteivät ne pääse yllättäen kaatumaan päällesi Irrota puuhun kiinnijäänyt katkennut latvus ennen puun kaatoa 6
Tutki tarkkaan sahauskohteen mahdolliset jännitystilat ja harkitse etukäteen jokaisen sahauksen seurauksia. Jännityksessä olevat rungot katkaistaan aloittamalla sahaus kaaren sisäpuolelta. Sisäpuolen sahaus enintään 1/3 rungon paksuudesta Mikäli et sahauskohdasta näe koko runkoa ja mahdollisia jännityksiä, älä aloita sahausta ennen kuin olet käynyt tarkistamassa tilanteen 7
Varo irtisahatun rungon kaatumista päällesi tai rungon putoamista jalallesi Kaada irtisahatut juurakot, ettei niistä muodostuisi vaarallisia loukkoja (juurakko voi kaatua yllättäen) Jos juurakkoa ei saada kaadettua, eristä juurakko varoitusnauhalla tms. 8 Huolehdi aina väistöreitistäsi niin kaadossa, kannon irrotuksessa kuin katkontavaiheessa Sahaa haittaavat risut pois edestä, paina kuopat ja kannot mieleesi
Pidä silmällä ympäristöä tavallista huolellisemmin, kun näkyvyys on juurakoiden ja ryteikköjen vuoksi rajoitettu, ettei työtoverisi ja ulkopuoliset katsojat joutuisi vaaravyöhykkeelle Parin yhteistyö korostuu, vauriopuita ei saa koskaan korjata yksin Noudata oikeaa sahaus- ja kaatotekniikkaa 9
Mikäli sahataan rinnankorkeuden yläpuolella, pitäisi olla käytössä viiltosuojattu takki (suojaus kaulassa, hartioissa ja käsivarsissa) Asento ei ole enää tukeva, mahdollista takapotkua pitää hallita pelkillä käsivarsilla, eikä vartalon massaa pysty enää hyödyntämään sahan liikettä vastaan 10
Hakkuutekniikka myrskytuhometsissä Huolellinen alueen tutkiminen säästää aikaa ja vähentää yllätyksiä Jos kiire ei ole suuri, hanki moto paikalle purkamaan rytö MHY Jos monitoimikonetta ei ole saatavilla, käytetään muita saatavilla olevia koneita Kaivinkone (rapupihdeillä) Maataloustraktori + etukuormaaja tai juontokoura Nostolava 11 Sammutusauton vinssi Käsikäyttöiset taljat ja vinssit
Hakkuutekniikkaa 12
13
Repeämistä kannattaa välttää, koska repeytyessään puu saattaa käyttäytyä odottamattomasti Säleet, kaatuvan rungon kiertyminen Murtunut puu, jossa latvaosa on edelleen kiinni: Jos käytössä on vetoväline, vedä latvaosa maahan Jos käytössä ei ole vetovälinettä, katko kuitupöllejä latvasta lähtien ja käännä vänkärillä loppurunko maahan 14
Juurineen kaatunut puu, juurakko kaatumissuuntaan kallistunut, ei vetovälinettä: Katko latvasta lähtien Jätä tarpeeksi runkoa, myötämaastossa juurakko voi kierähtää monta kertaa ympäri Taipunut runko: Sahaa taipuneen rungon sisään sivulta jännityksen lieventämiseksi 15 Varo repeämiä ja vaarallisia kimmahduksia
Kaatosuuntaan vaikuttavat tekijät 16
Tyven raivaus 17
Kaatokolon teko Tee ensin yläsahaus piilosahauksen estämiseksi Tee kaatokolo mahdollisimman alas pitkän kannon ja tyvivesenteen välttämiseksi Tee riittävän suuri kaatokolo (1/5 rungon halkaisijasta) Alasahauksen tulee osua yläsahauksen pohjaan Varo piilosahausta Tarkista kaatosuunta sahan kahvan tai vänkärin avulla 18
Kaatosahaus Sahaustekniikka määräytyy puun koon mukaan Eritasosahaus soveltuu erityisesti kallistuneille puille Kaatokolon jälkeen tehdään pistosahaus puoleen väliin runkoa, sahataan suoraan poispäin kaatokolosta Laitetaan vänkäri valmiiksi kaatokoloon Toinen puoli sahataan hieman vinosti, sahan kärki kulkee hieman edellisen sahauksen alta 19
Konkelon laukaisu 20
Konkelon laukaisu Sammutusauton vinssi on hyvä apuväline vaikeita konkeloita laukaistaessa Epätasaisessa maastossa liukutela helpottaa Karsitaan telaksi kaadettavaa puuta reilusti ohuempi, suora puu Kaadettavan puun tyveen telalle reikä, reunoille reilusti pitopuuta Laitetaan karsitun puun tyvi koloon ja siirrytään kauemmaksi Vedetään vinssillä pitopuu irti, tyvi liukuu telaa pitkin kauemmaksi 21 Vaatii kokemusta, varottava että puu ei lähde luistamaan sahausvaiheessa
Kasinnan työasento Älä kurkottele Älä työskentele kumarassa asennossa Älä sahaa terän kärkiosalla Varo teräketjun osumista esteisiin Älä siirry terän ollessa omalla puolellasi runkoa Varo takapotkua, sillä se on yleisin tapaturman syy karsinnassa 22
Pinnanmyötäinen karsinta 23 Kuusivaiheinen vipuamistekniikka Jokaisella oksalla tehdään oma työliikkeensä Pienessä kuvassa on karsintatekniikka päältä katsottuna Siirtyminen tehdään vaiheen 6 jälkeen sahan ollessa rungon vastakkaisella puolella
Katkaisusahaus Runko terän pituutta ohuempi Runko terän pituutta paksumpi 24
Katkaisusahaus Runko terän pituutta ohuempi 25 Runko terän pituutta paksumpi
26
Takapotku 27