Yhteiskuntaluokat ja sosiaalinen liikkuvuus Suomessa

Yhteiskuntaluokat ja sosiaalinen liikkuvuus Suomessa Jani Erola Akatemiatutkija Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 1 / 54

Outline 1 Luokat ja luokkarakenne Luokka-aseman määritelmä EG-luokat Luokkakritiikki Luokkarakenteen vertailu 2 Ylisukupolvinen sosiaalinen liikkuvuus Motivaatio Absoluuttinen liikkuvuus ja virtaavuus Kohorttien korvautuminen Taloudellisen resurssit ja luokkatausta Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 2 / 54

Perustuu osittain: Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 3 / 54

Mikä on luokka-asemasi? Mihin seuraavista yhteiskuntaluokka-asemista katso kuuluvasi? Yläluokka Keskiluokka Työväenluokka Alaluokka Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 5 / 54

Useimmat osaavat vastata! US General Social Survey: 99,4% Suomi 1999-2009 aineistot: > 85%, kun myös mahdollisuus vastata ei mikään Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 6 / 54

Subjektiivinen luokka-asema Suomi-aineistoissa 2009 21.81 29.47 32.54 13.37 Yläluokka Ylempi keskil. 2004 19.81 27.27 34.07 14.86 Alempi keskil. Työväenl. Ei mikään Joku toinen 1999 20.26 28.52 30.52 16.22 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 7 / 54

Mitä yhteiskuntaluokat ovat? Kaikkein tärkein tapa erotella yksilöitä ja ryhmiä yhteiskunnissa Sosiologian klassikot: Marx, Weber Se, mitä luokalla tarkoitetaan, vaihtelee Tuloerot, koulutus, ammatit, jne... Yhteinen käsite, ei yhteistä ajatusta? Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 8 / 54

Akateeminen kiista ennen Marxilaiset antagoniset luokat: kapitalisti vs. työläinen Weberiläiset elämisen mahdollisuudet joita määrittävät luokat Makovsky 1880: Bank Crash Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 9 / 54

Nykyinen kiista Tiskipöytä/sateenvarjo Mikä tahansa stratifioiva (hierarkkinen) prosessi Kapea Yhteiskuntaluokka = ammattiluokka Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 10 / 54

Kapea vs. sateenvarjo Vanhempien - Resurssit - Tahto - Biol. tausta - 1/3 kokonaisvaiht. Tulot Sosiaaliset suhteet Arvot, asenteet Ammattiluokat Kulutus Oma - Koulutus (1/2 kokonaisvaiht.) - Taidot - Motivaatio Pol. käyttäytyminen Väestöllinen käytt. Terveys Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 11 / 54

Kapea vs. sateenvarjo Sateenvarjo Kapea Vanhempien - Resurssit - Tahto - Biol. tausta - 1/3 kokonaisvaiht. Tulot Sosiaaliset suhteet Arvot, asenteet Ammattiluokat Kulutus Oma - Koulutus (1/2 kokonaisvaiht.) - Taidot - Motivaatio Pol. käyttäytyminen Väestöllinen käytt. Terveys Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 12 / 54

Yhteiskuntaluokat ~ ammattiluokat Paras ainakin tutkimuskäytössä! Välttämätön väliintuleva tekijä koulutuksen ja tulojen välillä kausaaliset suhteet Erityisen tärkeä eurooppalaiselle sosiaalitutkimukselle Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 13 / 54

EG-luokat Eniten käytetty luokkaluokitus Robert Erikson - John Goldthorpe, 1992, The Constant Flux Tunnetaan myös Erikson-Goldthorpe-Portocarero (EGP) luokitteluna Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 15 / 54

Kriteerit 1 Työnantajat, työntekijät ja itsenäiset yrittäjät 2 Työn itsenäisyys, valvonnan helppous/aste, taidolliset vaatimukset Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 16 / 54

Vertaileva Painopiste ajallisissa ja/tai maavertailuissa Kehitetty edelleen ESEC-luokitukseksi (European Socio-economic Classification, Rose & Harrison 2007) Validoitu, mutta ei juuri käytetty Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 17 / 54

EG-luokittelu I Ylemmät professioammatit: tuomarit, lääkärit, kansanedustajat, ylin johto, erityisasiantuntijat II Alemmat professioammatit: alemman tason edell., opettajat IIIa Toimistotyöntekijät: Pankkitoimihenkilöt, sihteerit IIIb Asiakaspalvelutyöntekijät: Sairaanhoitajat, tarjoilijat, kauppojen kassat, kampaajat, talonmiehet IVa+b Yksityisyrittäjät IVc Maanviljelijät V Työnjohto (työv.) VI Ammattitaitoinen työväestö: hitsarit, muurarit, putkimiehet VIIa Muu työväestö: koneenhoitaja, kokooja, varastotyöntekijä VIIb Muu työväestö mataloudessa: metsuri, eläintenhoitaja, kalastaja Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 18 / 54

Modulaarinen I-III Valkokaulus+palvelusektori IV Itsenäiset yrittäjät V-VII Duunarit I-II Professioammatit IIIa Toimistotyöt IVa+b Itsenäiset yrittäjät IVc maanviljelijät V-VI Ammattitaitoinen työväestö IIIb+VII Asiakaspalvelutyöt ja muu työväestö Muut kombinaatiot mahdollisia tarpeen mukaan Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 19 / 54

(Postmoderni) luokkakritiikki: 1 Ihmiset eivät erottele toisiaan luokkien mukaisesti 2 Yhä useampi ei kuulu työväestöön tai on riippumaton työtuloista 3 Identiteettejä ei enää rakenneta ammattien tai muiden suurten ryhmien jäsenyyksien varaan 4 Moderneissa hyvinvointivaltioissa edes turvattomuus ei enää jakaudu luokka-asemittain Lyotard, Baudrillard, myös Bauman, Giddens, Beck Jan Pakulski & Malcolm Waters: Death of Class Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 21 / 54

Vastauksia kritiikkiin, I Ihmiset erottelevat! (ks. yllä) OECD-maissa työvoimaan kuuluvien osuus on kasvanut 1950-luvulta saakka Pääosa tuloista perustuu nykyisille tai aiemmille työtuloille (omat tai perheenjäsenten) Pääosassa maista luokkien mukaiset tuloerot kasvaneet, eivät pienentyneet Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 22 / 54

Vastauksia kritiikkiin, II Luokka-aseman ja identiteetit yhteyden muutoksesta ei empiiristä näyttöä Hyvinvointivaltion tarkoituksena alun alkaen vähentää luokkaeroja Jos erot entisen kaltaiset, myös hyvinvointivaltio olisi epäonnistunut projekti Toimenpiteet kohdistuneet huono-osaisuuden vähentämiseen, erot kasvaneet hyväosaisten ja muun väestön välillä Silti merkittäviä luokkeroja työttömyyden, köyhyyden ja huonon terveyden suhteen Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 23 / 54

Luokat muuttuvat Daniel Bell (1973):The Coming of Post-Industrial Society I I Teollisuusammattien väheneminen Informaatioammattien kasvu Odotettu muutos useimmissa yhteiskunnissa, myös Suomessa Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 25 / 54

Suomessa Alestalo 1990: On ennustettu, että vuosituhannen vaihteeseen mennessä teollisuudessa toimivien osuus laskee noin viidennekseen. Myös maatalousväestö pienenee 1990-luvulla nopeasti ja sen osuus ammatissa toimivista on viitisen prosenttia vuonna 2000. Kortteinen 1990 Näyttää siltä, että... suomalaisen yhteiskunnan rakenteessa tapahtui 1980-luvulla todella tärkeä muutos. Suorittavissa tehtävissä olevien palkansaajien... kysyntä on yksityisellä sektorilla osin pysähtynyt, osin kääntynyt laskuun... Kysymys on aidosta käänteestä suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen ja elinkeinorakenteen kehityksessä. Jokinen & Saaristo 2002 Aina 1980-luvulle saakka kehityksen suuntana oli siirtyminen maataloudesta teollisuuteen ja palveluihin. Tämän jälkeen Suomi on keskiluokkaistunut, mikä on tapahtunut kansainvälisesti katsoen nopeasti Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 26 / 54

Miehet, 21-65 v. 100% 7 9 9 11 10 10 10 11 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 15 18 12 18 14 15 16 17 1 4 2 2 1 5 2 1 2 7 4 5 3 5 2 5 6 7 6 6 8 9 8 16 9 12 10 12 12 11 9 7 25 27 25 27 25 23 24 24 I: Yl. professioamm. II: Al. Professioamm. IIIa: Tsto.työntekijät IIIb: As.palv.työnt. IVab: YriHäjät IVc: Maanviljelijät V- VI: AmmaH. työv. VIIa: Muu työväestö VIIb: Muu työv. maat. 20% 10% 22 22 23 22 21 21 24 23 0% 4 3 3 4 4 3 3 3 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 27 / 54

Naiset, 21-65 v. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 2 2 7 8 6 6 5 6 10 10 8 12 13 13 15 17 9 18 5 5 8 9 11 13 28 30 25 25 25 24 26 4 5 27 3 4 5 5 17 12 14 12 12 5 11 5 7 7 9 11 7 11 10 9 7 6 I: Yl. professioamm. II: Al. Professioamm. IIIa: Tsto.työntekijät IIIb: As.palv.työnt. IVab: YriGäjät IVc: Maanviljelijät V- VI: AmmaG. työv. VIIa: Muu työväestö VIIb: Muu työv. maat. 10 24 23 19 18 19 18 19 18 0 1 1 4 4 3 3 2 2 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 28 / 54

Muita oletuksia Suomalainen luokkarakenne postmodernimpi kuin perinteisissä luokkayhteiskunnissa Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 29 / 54

Luokat P-maissa vs. Iso-Br. & Saksa (ESS 2010, miehet) 29% 29% 29% 23% 29% 26% I Upper service 24% 17% 26% 26% 15% 18% II Lower service 4% 8% 19% 5% 14% 15% 12% 6% 14% 5% 14% 18% 5% 14% 13% 9% 10% 21% III Rout. non-man. & low sales-serv. IV Self-employed V-VI Skilled manual VII Other manual 16% 20% 13% 14% 24% 16% Denmark Finland Norway Sweden UK Germany Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 30 / 54

Luokat P-maissa vs. Iso-Br. & Saksa (ESS 2010, naiset) 18% 16% 21% 21% 19% 11% 33% 28% 29% 32% 26% 31% I Upper service II Lower service 16% 14% 16% 10% 14% 19% IIIa Routine non-manual IIIb Lower sales-services 16% 22% 21% 24% 23% 13% 6% IV Self-employed VII Manual 6% 12% 6% 15% 4% 6% 10% 8% 5% 13% 19% Denmark Finland Norway Sweden UK Germany Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 31 / 54

Ehkä luokkaerot eivät ole yhtä suuria kuin ennen... Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 32 / 54

Luokkien mukaiset tulot Suomessa Miehet, % ylemmän professioluokan tuloista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% II IIIa IIIb IVab IVc V- VI VII 10% 0% 1970 1980 1990 2000 Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 33 / 54

Luokkien mukaiset tulot Suomessa Naiset, % ylemmän professioluokan tuloista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% II IIIa IIIb IVab IVc V- VI VII 10% 0% 1970 1980 1990 2000 Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 34 / 54

Ylisukupolvinen sosiaalinen liikkuvuus Missä määrin vanhempien asema määrää lasten asemaa aikuisuudessa Liikkuvat - Siirtyy eri luokkaan kuin vanhemmat Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 36 / 54

Meritokratia (mahdollisuuksien tasa-arvo) Vain kykyjen ja motivaation pitäisi määrätä luokka-asema, ei sen perheen mihin sattuu syntymään Ei maita, joissa mahdollisuuksien tasa-arvo vallitsisi Maat voidaan asettaa järjestykseen sen mukaan Pohjoismaat tasa-arvoisempia kiun muut Suomi: koska koettu eriarvoisuus kasvoi etenkin 1990-luvun alun laman jälkeen, vähenikö myös liikkuvuus? Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 37 / 54

Absoluuttinen liikkuvuus Suomessa Lähde: Jani Erola (2010) Kohorttien väliset liikkuvuuserot. Haaste suomalaisen yhteiskunnan avoimuudelle. Yhteiskuntapolitiikka 3: 318-325. Naisten absoluuttinen liikkuvuus vähentynyt, hieman 1970-luvulta Miesten pysynyt samalla tasolla Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 39 / 54

Sosiaalinen virtaavuus (fluidity) Vanhempien ja lasten asemien välisen yhteyden vahvuus, kun molempien luokkarakenne (reunajakaumat) huomioitu Oikeampi mittari yhteiskunnan avoimuuden muutokselle Työmarkkinoiden rakenteen muutos huomioitu Vastaa paremmin meritokratian ideaa (suhteelliset mahdollisuudet) Sosiaalisen virtaavuuden on havaittu vahvistuneen useissa eurooppalaisissa yhteiskunnissa Miten Suomessa? Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 40 / 54

Log-multiplikatiivinen assosiaatio vanhempien ja lasten asemien välillä periodin mukaan, kun syntymäkohorttien erot on huomioitu Erola, Jani. 2009. Social Mobility and Education of Finnish cohorts born 1936-1975 - Succeeding While Failing in Equality of Opportunity?. Acta Sociologica 52:4 0.3 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 0.1-0.1-0.3-0.5-0.7-0.9-1.1 Men Men, contr. Women Women, contr. Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 41 / 54

Teoria kohorttien korvautumisesta, I Breen, Richard, and Jan O. Jonsson. 2007. Explaining Change in Social Fluidity: Educational Equalization and Educational Expansion in Twentieth-Century Sweden. American Journal of Sociology 112:1775-1810 True period changes [in fluidity] are likely to occur only in specific, and perhaps rather dramatic, circumstances Historical changes that equalize the opportunities for successive birth cohorts may have a substantial impact that is only visible in a longer time perspective. Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 43 / 54

Teoria kohorttien korvautumisesta, II Eli synnyinkohorttien väliset liikkuvuuserot olennaisempia kuin periodierot Koulutus muuttuu kohorteittain Synnyinkohortit saapuvat työmarkkinoille samaan aikaan, aseman vakiintuneet 35 ikävuoden paikkeilla Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 44 / 54

Log-multiplikatiivinen assosiaatio vanhempien ja lasten asemien välillä syntymäkohorttien mukaan, kun periodierot on huomioitu Erola, Jani. 2009. Social Mobility and Education of Finnish cohorts born 1936-1975 - Succeeding While Failing in Equality of Opportunity?. Acta Sociologica 52:4 0.3 1936-40 1941-45 1946-50 1951-55 1956-60 1961-65 1966-70 1971-75 0.1-0.1-0.3-0.5-0.7-0.9-1.1 Men Men, contr. Women Women, contr. Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 45 / 54

Muita havaintoja Kohorttierot suurempia kuin Ruotsissa Erityisesti nuorilla naisilla Työmarkkinat niille saavuttaessa Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 46 / 54

Koulutuksen rooli Koulutus tärkein välittävä tekijä Koulutusinflaatio MUTTA Nuorimmat kohortit hyötyneet eniten koulutuksen paranemisesta Koulutus ei riitä enää takaamaan mahdollisuuksien tasa-arvoa? Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 47 / 54

Taloudellisten resurssien merkitys Sisaruskorrelaatiot, kun isän luokka ja tulot eri lapsuuden ja nuoruuden vaiheissa huomioitu Jani Erola: Family background and the life cycle effects of father s class and income. In Roxanne Connelly et al (ed.) Social Stratification: Trends and Processes. Aldershot, 2011. Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 49 / 54

Isän luokan vaikutus eri ikäsenä koettuna Efektikoko, selitettävä muuttuja ISEI-skaalatut ammattiasemat Jani Erola: Family background and the life cycle effects of father s class and income. In Roxanne Connelly et al (ed.) Social Stratification: Trends and Processes. Aldershot, 2012 Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 50 / 54

Yhteenveto, I Suomalainen luokkarakenne on yllättävän perinteinen Postmoderni muutos naisten kohdalla Muutos voi voimistua lähitulevaisuudessa Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 51 / 54

Yhteenveto, II Sosiaalinen liikkuvuus on Suomessa voimakasta, ei juuri periodimuutoksia Pohjoismaat avoimia Kohorttieroista maiden välillä ei tietoa Vanhempien varhainen vaikutus tärkein Vanhempien tulojen vaikutus selittyy lähes täysin luokka-eroilla Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 52 / 54

Viitteitä Björklund, Breen, Breen, Breen, Erikson, Anders, and Markus Jäntti. 2000. Intergenerational mobility of socio economic status in comparative perspective. Nordic Journal of Political Economy 26:3-32. Richard. 2004. Social Mobility in Europe. Oxford University Press. Richard, and Jan O Jonsson. 2005. Inequality of Opportunity in Comparative Perspective: Recent Research on Educational Attainment and Social Mobility. Annual Review of Sociology 31:223-243. Richard, and Jan O. Jonsson. 2007. Explaining Change in Social Fluidity: Educational Equalization and Educational Expansion in Twentieth-Century Sweden. American Journal of Sociology 112:1775-1810. Robert, and John H. Goldthorpe. 1992. The Constant Flux: Study of Class Mobility in Industrial Societies. Oxford: Clarendon Press. Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 53 / 54

lisää... Erola, Jani, and Pasi Moisio. 2007. Social mobility over three generations in Finland 1950-2000. European Sociological Review 23:169-183. Erola, Jani. 2009. Social Mobility and Education of Finnish Cohorts Born 1936-1975. Succeeding Erola, While Failing in Equality of Opportunity? Acta Sociologica 52(4):307-27. Jani. 2010. Kohorttien väliset liikkuvuuserot haaste avoimelle yhteiskunnalle. Yhteiskuntapolitiikka 2010(3):318-325. Erola, Jani. 2012. Family background and the life cycle effects of father s class and income. P. forthcoming in Social Stratification: Trends and Processes, edited by Roxanne Connelly, Paul Lambert, Bob Blackburn, and Vernon Gayle. London: Ashgate. Goldthorpe, Goldthorpe, Hout, Lareau, John H. 2007. On Sociology. Volume Two: Illustration and Retrospect. II. Stanford: Stanford University Press. John H., and Abigail McKnight. 2006. The economic Basis of Social Class. Pp. 109-136 in Mobility and Inequality: Frontiers of Research in Sociology and Economics, edited by Stephen L. Morgan, David B. Grusky, and Gary S. Fields. Stanford: Stanford University Press. Michael, and Thomas A. DiPrete. 2006. What We Have Learned: RC28 s Contributions to Knowledge About Social Stratification. Research in Social Stratification and Mobility 24:1-20. Annette, and Dalton Conley, eds. 2008. Social Class: How Does It Work? Russell Sage Foundation Publications. Jani Erola (Turun yliopisto) Luokat ja liikkuvuus 9.11.2011 54 / 54