NUORISOTOIMI PERUSPALVELUJEN ARVIOINTI 2019 Arvioinnin teema: Nuorille suunnatut palvelut.

Samankaltaiset tiedostot
Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot sekä nuorisotyön palvelujen kattavuus vuonna 2017

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Uudistunut nuorisolaki

Verkkoklinikka Etsivän nuorisotyön tilastointi. Ruth Bamming

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Etsivä nuorisotyö Nuori Tampere

Nuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén

Nuorisopalvelut Asukastilaisuudet 2017 kevät

Etsivä työ osana organisaatiota

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Nuoret ja monialainen yhteistyö. Helmikuu 2018 Jaana Walldén

Nuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö. Marraskuu 2016 Jaana Walldén

Turun Ohjaamo

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Nuorisotakuun toteuttaminen

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO ,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

Nuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö. Syyskuu 2016 Jaana Walldén

Nuorisopalvelut Asukastilaisuudet 2017 kevät

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Toimivat(ko) monialaiset verkostot?

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Synergiaseminaari Hämeenlinna Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen

PALVELUSOPIMUS LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2018

Kasvu, oppiminen, perheet

Nuorten ohjaus- ja palvelujärjestelmät Etelä-Savossa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Katja Komonen

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Osakokonaisuuden toimijat

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot. palvelut PSAVI-alueen kunnissa 2018

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012

Kohti Ohjaamoa projekti

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Byströmin nuorten palvelut

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Nuorisolaki uudistuu. Alueelliset nuorisotyöpäivät Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

LIPPU VIESTII VÄLITTÄMISESTÄ

YHTEISTYÖLOMAKE KUVAUS LAPSEN /NUOREN/PERHEEN TILANTEESTA (Tallenna ensin omalle koneellesi -> ns. sähköinen lomake nettiin/intraan )

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut

PALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN MONIALAISESSA YHTEISTYÖSSÄ PIEKSÄMÄKI

Mirja Määttä Tutkija, Kohtaamo

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

Osatuloksia ARTTU2 -tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

Etsivä nuorisotyö ja yhteistyön kentät. Nuori

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut)

SOTE- TIETOSISÄLLÖT Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen

Ohjaamojen käynti- ja siirtymätilastot 2017

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, Hartola

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Kuntous ja sote -uudistus

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Kokkola ja nuorisopalvelut

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Hyvinvointiareena

Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018

Lappeenrannan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävä monialainen yhteistyö lasten ja nuorten asioissa

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Integratiivisen työn osa-alueet

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Tulosjakaumia ARTTU2- tutkimuskunnista 2015

Työpajatoiminta Nuori Tampere

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Transkriptio:

NUORISOTOIMI PERUSPALVELUJEN ARVIOINTI 2019 Arvioinnin teema: Nuorille suunnatut palvelut. Kartoittamalla nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen näkemyksiä saadaan kokonaiskuva eri toimialojen nuorille suunnattujen palvelujen riittävyydestä. Saatuja tuloksia voidaan verrata Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston Nuorisobarometrin 2020 tuloksiin. Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten 15-29 -vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Nuorisolain (1285/2016) 9 :n mukaan on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka työskentelyn kohderyhmänä ovat kaikki asuvat nuoret. Verkoston toivotaan vastaavan kyselyyn yhdessä siten, että arviointia tehdään yhdessä keskustellen. Tämän kyselyn kysymykset on tarkoitettu jokaisen kunnan vastattavaksi, vaikka teidän alueellanne toimisi useamman kunnan yhteinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Nuorille suunnattujen palvelujen riittävyyttä kartoittavaan kyselyyn on otettu arvioitavaksi erilaisia nuorille tarjolla olevia palveluja (ei ainoastaan kunnan tuottamia palveluja). Joidenkin palvelujen osalta kartoitetaan niiden riittävyyttä ja tarjontaa sekä 18 vuotta täyttäneille että tätä nuoremmille. Riittävyys tarkoittaa määrälle tai laadulle asetettujen normien tai vallitsevien odotusten täyttyvyyttä. Sitä voidaan arvioida paitsi lakisääteisten palvelujen toteutumisena, myös tarkastelemalla kuinka toteutuu: - palvelujen yhdenvertainen ja tasa-arvoinen saatavuus ja saavutettavuus, myös maantieteellinen saavutettavuus - palvelujen oikea-aikaisuus - palvelujen laatu ja monipuolisuus - asiakastyytyväisyys sekä näille asetettujen odotusten täyttyminen. Esimerkiksi terveyspalvelujen riittävyydestä voi tarkastella palvelujen saatavuutta, jonoja, odotusaikoja, hoitoon pääsyä ja hoidon oikea-aikaisuutta. Huomiota voi kiinnittää myös neuvonnan ja ohjauksen riittävyyteen. Suhteellisen pitkän palvelulistauksen tarkkuustason avulla palvelujen riittävyydestä saadaan konkreettisempi käsitys. Tämän palvelujen arvioinnin toivotaan hyödyttävän myös nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen omaa toimintaa. Pohtikaa arviointikeskustelussanne palvelujen riittävyyttä pitäen mielessä moninaisuus ja keskenään erilaiset nuoret. Ovatko palvelut riittäviä, kun niitä ajatellaan nuorten erilaiset taustamuuttujat huomioiden? Ihmisten toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat muun muassa asuinpaikka, sukupuoli, ikä, etninen tausta, äidinkieli, koulutustaso, toimintakyky, vammaisuus sekä sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti. Tasa-arvon ja. yhdenvertaisuuden näkökulma on hyvä pitää esillä kokoa ajan ja verkosto voi samalla arvioida oman alueensa toimijoiden tieto- ja taitotasoa palvelujen tuottamisesta eri taustaisille nuorille. Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) sekä laissa naisten ja miesten tasa-arvosta (609/1986) säädetään myös viranomaisten velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvon toteutumista toiminnassaan. Mahdolliset huomautukset sekä tarkentavat lisäykset pyydetään kirjoittamaan kunkin kysymyksen avoimeen kommenttikenttään (esim. erot sukupuolten tai eri ikäisten nuorten välillä, erityisen haasteellisessa asemassa olevat nuoret ko. palvelun kohdalla, palvelun esteettömyys tms.). Lisätietoja: Aino Tormulainen, puh. 02 95 016 807, aino.tormulainen@avi.fi Ruth Bamming, puh. 02 95 016 328, ruth.bamming@avi.fi 1

NUORISOPALVELUT JA NUORTEN VAPAA-AIKA: Tässä ensimmäisessä osiossa kerätään kuntakohtaisia palvelutietoja nuorisotilastot.fi -raportointia ja seurantaa varten. Nuorisotilastot.fi-sivustolta löytyvät myös edellisillä kerroilla kysytyt tiedot. Kuinka monta henkilöä kunnan nuorisotoimessa toimii? Kysymyksellä selvitetään, millaisilla resursseilla kunnallinen nuorisotyö toteutetaan. Merkitse kysymyksiin vain päätoimiset (vakituiset ja määräaikaiset) työntekijät. Raportoikaa tähän myös ostopalvelun HTV:t, jos kunta toteuttaa nuorisolain 8 :ssä säädettyjä nuorisotyön ja -politiikan tehtäviä ostopalveluna. Tähän ei lasketa etsivää nuorisotyötä tekeviä tai työpajojen henkilökuntaa, sillä heidän tietonsa saadaan muualta. Tähän ei lasketa myöskään esim. projektityöntekijöitä, tuntityöntekijöitä, toimistotyöntekijöitä (esim. hallintosihteeri tai kirjanpitäjä), oppisopimuksella työskenteleviä tai aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa tekeviä. Nuorisotoimenjohtajana tai vastaavana Nuorisosihteerinä tai vastaavana Nuoriso-ohjaajana tai vastaavana Erityisnuorisotyöntekijänä tai vastaavana Jonakin muuna nuorisotyöntekijänä Nuorisotyön koko henkilöstö (HTV) yhteensä Avoin nuorisotyö / yhteisöllinen nuorisotyö Saavatko kuntanne nuoret tarvitessaan seuraavia palveluja? Alle 18-vuotiaat Nuorisotalot tai muut nuorille avoimet tilat Nuorisotilojen avoimet nuorten illat - toiminta Avoin pienryhmä- tai kerhotoiminta Digitaalinen nuorisotyö /verkkonuorisotyö (i: Digitaalisen median ja teknologian hyödyntämistä tai käsittelemistä nuorisotyössä, voi tapahtua joko fyysisessä tai digitaalisessa ympäristössä) Nuorten tieto- ja neuvontatyö Nuorille järjestetyt koulutukset ja tiedotustilaisuudet Kansainvälinen nuorisotyö Koulunuorisotyö Leiritoiminta 2

Kohdennettu ja erityisnuorisotyö Saavatko kuntanne nuoret tarvitessaan seuraavia palveluja? 1= riittämätön, 2= melko riittämätön, 3=melko riittävä, 4 = riittävä Alle 18-vuotiaat Etsivä nuorisotyö Katutyö tai jalkautuva nuorisotyö Ohjaamon palvelut Nuorten työpajat Sukupuolisensitiivinen nuorisotyö (i: tyttö- ja/tai poikatoiminta) Pienryhmätoiminta (i: suljetut ryhmät) Monikulttuurinen nuorisotyö Yksilöohjaus Osallisuustoiminta ja yhteiskunnallinen nuorisotyö Alle 18-vuotiaat Nuorisojärjestöjen tukipalvelut (muu kuin avustustoiminta) Vapaiden nuorten toimijaryhmien tukipalvelut (ei rekisteröidyt nuorisoryhmät) Toimiiko nne nuorten vaikuttajaryhmän (esim. nuorisovaltuusto)? Toimii Ei toimi On olemassa, mutta ei toimi Kuullaanko nuoria mielestänne riittävästi? KOHTUUHINTAISET TAI MAKSUTTOMAT HARRASTUS- JA TOIMINTAMAHDOLLISUUDET Arvioikaa lapsille/nuorille suunnattujen harrastusten ja vapaa-ajan toimintojen riittävyyttä. Onko nne riittävästi tarjolla seuraavia palveluja? Kunnassa Alle 18-vuotiaat Ohjatut liikuntaharrastusmahdollisuudet Muut ohjatut harrastusmahdollisuudet Omaehtoiset harrastusmahdollisuudet (i: nuorten vapaat ryhmät, höntsävuorot, tilat jne.) En osaa Miten kunta tukee nuorten omaehtoista harrastamista? 3

LIIKUNTAPALVELUT: Arvioikaa nuorille tarjolla olevien liikuntapalvelujen riittävyyttä. En osaa Liikunta- ja urheilupaikat Erilaiset liikuntaseurat ja -järjestöt KIRJASTOPALVELUT Arvioikaa nuorille tarjolla olevien kirjastopalvelujen riittävyyttä. 1= riittämätön, 2= melko riittämätön, 3=melko riittävä, 4 = riittävä En osaa Kirjastopalvelut Mistä vapaa-aikaan liittyvistä palveluista kuntanne nuorilla on mahdollisesti puutetta? 4

MONIALAINEN YHTEISTYÖVERKOSTO Aluehallintovirastojen Yhteinen näky, yhteinen ymmärrys Kuntien monialainen yhteistyö nuorten palvelujen ja kasvu- ja elinolojen kehittämisessä 2017 - raportin perusteella nuorten ohjaus- ja palveluverkostot onnistuivat työssään, kun verkosto toimi säännöllisesti, avoimesti ja tarvittaessa nopeasti eli verkostossa pystyttiin tarttumaan ajankohtaisiin, nuorten kasvu- ja elinoloihin liittyviin asioihin jaetun tiedon pohjalta ja viemään asioita keskustelusta käytäntöön. Raportista käy myös ilmi, että verkostotyöskentelyyn liittyy myös paljon ongelmia ja ratkaistavia asioita. Näistä suurimpia ovat osallistujien vaihtuvuus, sitoutumattomuus, ajanpuute sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tavoitteiden ja tehtävien epäselvyys ja aseman hahmottomuus suhteessa muihin verkostoihin ja kunnan päätöksentekoon. Nuorisolaissa säädetään, että verkoston tai muun vastaavan yhteistyöryhmän tehtävänä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, yhteisiä menettelytapoja nuoren palveluihin ohjaamisessa sekä tiedonvaihdon sujuvuutta; 3) edistää yhteistyötä nuorisotoiminnan toteutumiseksi. Kun vastaatte tähän kyselyyn nuorille suunnatuista palveluista, toivomme: arviointia juuri siitä näkökulmasta, että palvelujen käyttäjiä ovat nuoret teidän vastaavan verkostona yhdessä keskustellen ja suhteuttaen keskusteluanne myös laajemmin verkoston toimintaan ja laissa määriteltyihin tehtäviin, erityisesti nuorten palvelujen yhteensovittamisesta. Mikäli verkosto on useamman kunnan yhteinen, jokainen kunta antaa vastauksensa, sillä kuntakohtaisesti palvelut voivat riittävyyden suhteen olla erilaisia. 5

KOULUTUS Saavatko kuntanne nuoret tarvitessaan seuraavia koulutuspalveluja? En osaa Ammatillinen koulutus (johon olisi mahdollista päästä kohtuullisella matka-ajalla julkisilla kulkuneuvoilla päivittäin) Lukiokoulutus (johon olisi mahdollista päästä kohtuullisella matka-ajalla julkisilla kulkuneuvoilla päivittäin) Valmentava tai 10. luokka (johon olisi mahdollista päästä kohtuullisella matka-ajalla julkisilla kulkuneuvoilla päivittäin) Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden palvelut kouluissa Lyhytkestoisia koulutuksia / aikuiskoulutus / työvoimapoliittinen koulutus Vapaa sivistystoiminta, kansalaisopistot ym. Opintoneuvonta Koulukuraattori 6

NUORTEN MIELEN HYVINVOINTI MIELENTERVEYSPALVELUT Saavatko kuntanne nuoret tarvitessaan seuraavia palveluja? Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut (i: neuvonta ja ohjaus, luotettavan aikuisen tuki: myös pienet murheet ja pulmat, ilman lähetettä, ei vaadi diagnoosia) Mielenterveyden tuki kouluissa ja oppilaitoksissa (i: psykiatrinen sairaanhoitaja tai muu psykososiaalista tukea antava työntekijä koulussa tavanomaisen oppilashuollon henkilökunnan lisäksi) Alle 18-vuotiaat En osaa Psykiatrinen päivystys (i: sis. kriisityö) Nuorten oma psykiatrinen sairaanhoitaja perusterveydenhuollossa Peliriippuvuuksien ja rahapelaamisen hoito (i: erikseen tai osana muita lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja) Psykoterapia kunnan ostopalveluna Nuorten mielenterveyskuntoutujien tukipalvelut (i: tuettu asuminen, päiväaikainen ryhmätoiminta, jalkautuva mielenterveystyö) : PÄIHDEPALVELUT Saavatko kuntanne nuoret tarvitessaan seuraavia palveluja? 1-4 1= riittämätön, 2= melko riittämätön, 3=melko riittävä, 4 = riittävä Alle 18-vuotiaat Ehkäisevä päihdetyö Varhainen tuki ja ennaltaehkäisy (i: puheeksiotto, mini-interventio, motivoiva haastattelu) Matalan kynnyksen päihdepalvelut (i: esim. jalkautuva mielenterveys- ja päihdetyö) Korjaavat päihdepalvelut (i: tarkenna tarvittaessa kommenttikentässä: avo- ja laitoshoidon päihdepalvelut, katkaisuhoito (alkoholi/huume/seka), vierotushoito (huume/alkoholi), kuntoutus) En osaa : Mistä mielenterveys- tai päihdepalveluista kuntanne nuorilla on mahdollisesti puutetta? 7

NUORTEN HYVINVOINTI JA TERVEYS Sosiaalipalvelut Saavatko kuntanne nuoret tarvitessaan seuraavia palveluja? Sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvontapalvelut (i: mm. oma sosiaalityöntekijä, kunnalta haettava täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki) Lastensuojelu (i: sosiaalityöntekijän ohjausja neuvontapalvelut sekä avo- ja jälkihuolto) Lapsiperheiden palvelut (i: kasvatus- ja perheneuvola, varhaisen tuen palvelut, kotipalvelu ja sosiaalinen tuki nuorena vanhempana) Alle 18-vuotiaat En osaa Tukiperhetoiminta / tukihenkilötoiminta Perhe- tai lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja sitä kokeneen palvelut (i: esim. turvakoti (lähisuhdeväkivaltapalvelu), ensikoti (vauva/lapsiperhepalvelu) Vammaispalvelut (i: kuljetuspalvelut, palveluasuminen, henkilökohtainen apu, päivätoiminta, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet) Talous- ja velkaneuvonta Maahanmuuttajapalvelut TERVEYSPALVELUT (PERUSTERVEYDEN HUOLTO) Saavatko kuntanne nuoret tarvitessaan seuraavia palveluja? 1= riittämätön, 2= melko riittämätön, 3=melko riittävä, 4 = riittävä Alle 18-vuotiaat En osaa Kouluterveydenhuolto terveydenhoitaja lääkäri psykologi Opiskeluterveydenhuolto terveydenhoitaja lääkäri psykologi Terveysasema terveydenhoitaja lääkäri psykologi 8

Ilman ajanvarausta toimivat palvelut (i: päivystys, kiirevastaanotto, walk-in tms.) Terveysneuvonta- ja tarkastukset Pitkäaikaissairauden tai terveysongelman hoito ja seuranta Puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia, ravitsemusterapia (i: tarkenna tarvittaessa kommenttikentässä) Seksuaali- ja lisääntymisterveys (i: seksuaalineuvonta- ja valistus, ehkäisyneuvola sis. myös sukupuolitautitestaus) Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tarvitsemat palvelut (i: esim. neuvonta ja ohjaus, sukupuoltaan korjaavan hormonihoidon seuranta, intersukupuolisten lasten seuranta ja tuki) Seksuaalista väkivaltaa kohdanneen palvelujärjestelmä Suun terveydenhuolto (i: hammaslääkäri / hammashoitaja / suuhygienisti) Apuvälinepalvelu ja hoitotarvikkeet (pitkäaikaissairauteen tai vammaan) Mistä sosiaali- tai terveyspalveluista kuntanne nuorilla on mahdollisesti puutetta? 9

TYÖ, ASUMINEN JA LIIKKUMINEN TYÖLLISYYSPALVELUT Saavatko kuntanne nuoret saavat tarvitessaan seuraavia palveluja? Kunnassa En osaa TE-toimiston palvelut (i: fyysinen toimipiste, jalkautuvat / kasvokkaiset palvelut) Ammatinvalinnanohjaus / ammatinvalintapsykologi Kuntouttava työtoiminta Työpaikat (i: palkkatukipaikat / työkokeilupaikat / tuetut työpaikat / välityömarkkinapaikat / oppisopimuspaikat / kesätyöt / siviilipalveluspaikat ASUMISEN PALVELUT Saavatko kuntanne nuoret saavat tarvitessaan seuraavia palveluja? Asumisneuvonta ja -ohjaus Kohtuuhintaiset vuokra-asunnot Opiskelija-asuntola tai muu vastaava Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tukiasuminen Nuorten tukiasuminen (i: kevyet tukiasumisen muodot esim. nuorisoasunnot: ilman diagnoosia, päihdetaustaa tms.) En osaa JULKISEN LIIKENTEEN PALVELUT Arvioikaa tarjolla olevia julkisen liikenteen palveluja siitä näkökulmasta, että käyttäjiä ovat nuoret 1= riittämätön, 2= melko riittämätön, 3=melko riittävä, 4 = riittävä Riittävyystaso 1 4 En osaa Joukkoliikenteen yhteydet ja aikataulut Joukkoliikenteen hinnoissa nuorten käyttäjien huomiointi Kulkuyhteydet edellä mainittujen palvelujen piiriin : Mistä työllisyys-, asumisen tai julkisen liikenteen palveluista kuntanne nuorilla on mahdollisesti puutetta? 10

PALVELUJÄRJESTELMÄN SELKEYS JA RIITTÄVYYS Arvioikaa kuinka verkosto on onnistunut nuorisolain määrittämässä tehtävässä palvelujen yhteensovittamisessa Vastatkaa verkostona seuraaviin väittämiin: 1 = huonosti, 2 = melko huonosti, 3 = melko hyvin, 4 = hyvin Nuorten on helppo saada tarvitsemiaan palveluja Nuoren (asiakkaan) asiat hoidetaan sujuvasti Tieto kulkee ammattilaisten välillä Arvioikaa, kuinka hyvin kuntanne nuoret tuntevat eri palveluja eli löytävät tiedon, mistä saada tarvittaessa apua ja neuvontaa? Nuorisopalvelut Koulutuspalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut Asumisen palvelut Riittävyystaso 1 4 En osaa Onko alueellanne hyviä esimerkkejä palvelujen yhteensovittamisesta, joissa on onnistuttu (esim. kirjatut, asiakkaiden saatavilla olevat hoitoketjut tms.)? VAPAAVALINTAISET KYSYMYKSET, VALITKAA VÄHINTÄÄN YKSI MIHIN VASTAATTE: 1. SÄHKÖISET PALVELUT: Mitä kunnan palveluja nuorille on tarjolla sähköisesti? Mitä on tehty (nuorten) sähköisten palvelujen käytön kehittämiseksi? Miten sähköisten palvelujen käyttöä on neuvottu tai opastettu? 2. UUDISTUKSET JA MUUTOKSET: Miten viime aikaiset uudistukset tai niiden valmistelu (esim. SOTE, maakuntauudistus, ammatillisen koulutuksen reformi, Kelan toimeentulotuki, Ohjaamo tms.) ovat vaikuttaneet alueen nuorille suunnattuihin palveluihin? Onko uudistuksilla ollut vaikutusta palvelujen riittävyyteen (negatiivisesti/positiivisesti)? Kerro ja kommentoi mikä ja miten. 3. HYVÄT KÄYTÄNNÖT: Jos nne on käytössä hyväksi havaittuja malleja nuorille suunnattuihin palveluihin liittyen, voitte tässä jakaa käytäntöjänne. Esimerkiksi, jos olette löytäneet joitain toimivia ratkaisuja palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden parantamiseksi (esim. pop up-palvelupisteet, liikkuvat toiminnot, kuljetukset jne.). 11

Kiitos vastauksistanne! Kyselyn vastaamiseen ja arviointiin osallistuivat (nimi, tehtävänimike): Kyselystä vastaavan henkilön yhteystiedot: Etunimi Sukunimi Tehtävänimike Sähköposti Kunta Kommentteja/palautetta kyselystä: 12