Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22

ISBN 951-561-425-2 ISSN 788-58 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Hämeenie 3, 53 Helsinki, Finland Email: pekka.parkkinen@va.fi Oy Nord Prin Ab Helsinki, Marraskuu 22

PARKKINEN PEKKA: HOIVAPALVELUT JA ELÄKEMENOT VUOTEEN 25. Helsinki, VATT, Valion aloudellinen ukimuskeskus, Governmen Insiue for Economic Research, 22, (B, ISSN 788-58, No 94). ISBN 951-561-425-2. Tiiviselmä: Tukimuksessa on Tilasokeskuksen väesöennuseeseen ja kansanalouden ilinpidon ilasosarjoihin ukeuuen arkaselu yhäälä julkisen ja yksiyisen erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen sekä oisaala eläkemenojen kehiysä erilaisissa vaihoehdoissa vuoeen 25 saakka. Jos yöllisen ikäryhmiäise väesöosuude palauuva yhä suuriksi miä ne oliva laman alkamisvuonna 199 ja yön uoavuuden kasvunopeus hidasuu perineisesä kolmesa prosenisa kaheen proseniin vuodessa, niin hoivapalvelu- ja eläkemenojen suhde kansanalouden uloihin nähden on korkeimmillaan 23-luvulla. Silloin näihin menoihin kuluu noin neljännes, kun ny niihin käyeään runsas viidennes markkinahinaisesa bruokansanuoeesa. Asiasana: Terveydenhuolo- ja sosiaalipalvelu, eläkkee, väesö PARKKINEN PEKKA: HOIVAPALVELUT JA ELÄKEMENOT VUOTEEN 25. Helsinki, VATT, Valion aloudellinen ukimuskeskus, Governmen Insiue for Economic Research, 22, (B, ISSN 788-58, No 94). ISBN 951-561-425-2. Absrac: This paper analyses he oal expendiure of he naion on healh and social services and pensions beween 1975 and 25. The oal expendiure includes boh privae and public sources in Finland where he populaion is ageing mos rapidly in Europe. We use ime series informaion on he naional accouns and macro economic scenarios. According o he base line scenario he oal expendiure relaive o gross domesic produc will peak in hree decades. Then his rae is abou one quarer, whereas now i is slighly over one fifh. Key words: Healh and social services, Pensions, Populaion

Sisällys 1 Johdano 1 2 Tarkaselukehikko 3 2.1 Käsiee ja aikajänne 3 2.2 Väesö vuoeen 25 5 2.3 Työllise vuoeen 25 6 2.4 Talousvaihoehdo 1 3 Hoivapalvelujen määrä ja yöllise 14 3.1 Terveydenhuolo- ja sosiaalipalvelu vuonna 21 14 3.2 Hoivapalvelujen määrä 16 3.3 Työllisen lukumäärä 18 4 Reaalise hoivapalvelumeno vuoeen 25 23 4.1 Hoivapalvelujen reaalihinna 23 4.2 Reaalise hoivapalvelumeno 26 4.3 Hoivapalvelumenojen bruokansanuoeosuus 3 5 Eläkemeno vuoeen 25 34 5.1 Eläkemeno vuosina 196-21 34 5.2 Eläkemeno syksyn 22 eläkelainsäädännöllä 35 5.3 Eläkemeno vuoeen 25 37 6 Tiiviselmä ja johopääöksiä 39 6.1 Kolme alousvaihoehoa 39 6.2 Hoivapalvelu kallisuva huomaavasi 4 6.3 Hoivapalvelu Nykylaskelmassa ja Myöhennyslaskelmassa 41 6.4 Hoivapalveluihin arviaan lisää henkilökunaa 41 6.5 Hoivapalvelumenojen kansanuoeosuus ei välämää nousekaan 42 6.6 Eläkemenojen kansanuoeosuus suurimmillaan vasa 23-luvulla 42 6.7 Eläke- ja hoivapalvelumenoisa osa palauuu julkiselle aloudelle 43

LÄHTEET 44 LIITE: Reijo Vanne Eläkemenojen laskeminen 46 Liiekuvio 51

1 Johdano Jo ensi vuosikymmenelä lähien vain eläkeikäisen lukumäärä lisäänyy Suomessa, sillä lasen ja nuoren lisäksi myös varuneiden yöikäisen lukumäärä käänyy laskuun. Eläkemeno sekä erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelumeno paisuva ikäänyvän väesön mukana. Kuinka käy Suomen kansanalouden, kun väesömäärälään suure ikäluoka ova eläkkeellä hoivakunoisina ja piene ikäluoka yömarkkinoilla? Tässä ukimuksessa arkasellaan erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluja, joia kusuaan hoivapalveluiksi, aikaisemman ukimuksen (Parkkinen 21a) pohjala aina vuoeen 25 saakka. Yhä kauas ulevaisuueen arvioidaan myös eläkemenoja. Lähivuosikymmeninä maamme väesö ikäänyy nopeimmin Euroopan unionissa, koska muiden jäsenmaiden suurimma ikäluoka ova selväsi nuorempia kuin Suomessa (Parkkinen 22a). Maassamme asuu eläkeikäisä - 65 vuoa äyänyä - väesöä vielä alle 8 henkeä, mua uoreimman virallisluoneisen väesölaskelman mukaan (Tilasokeskus 21) kolmen vuosikymmenen kuluua jo yli 1,4 miljoonaa. Tämän väesöennuseen mukaan 8 vuoa äyäneiden vanhusen lukumäärä kohoaa vieläkin rajummin, kun nykyisen väesön suurimma ikäluoka saapuva vanhuusikään. Kun ny maassamme asuu 8 vuoa äyäneiä ikäihmisiä hieman yli 18 henkeä, niin jo neljän vuosikymmenen kuluua heiä on enemmän kuin puoli miljoonaa. Vanhimman väesön määrä nousee ääkin nopeammin. Tilasokeskus arvioi saavuoiaiden lukumäärän lähes nelinkeraisuvan viidessä vuosikymmenessä. Sosiaali- ja erveyspalvelujen määrä lisäänyy vanhusväesön mukana. Lisäksi näiden palvelujen reaalihinna nouseva, ellei hoivayössä uoavuus parane ulevaisuudessa huomaavasi ripeämmin kuin ähän saakka. Reaalise hoivapalvelumeno kasvava silloin unuvasi nopeammin kuin hoivapalvelujen määrä. Vaikka hoivapalvelumeno onnisuaisiin rahoiamaan, niin riiääkö kuienkaan yövoimaa hoivapalveluihin? Muuumaomilla yöllisyysaseilla miau kokonaisyövoimahan vähenee Suomessa 3 hengellä kolmessa vuosikymmenessä (Parkkinen 21b). Luvussa 2 esiellään ukimuksessa käyey arkaselukehikko sekä äsmenneään myöhemmin arviava käsiee ja yksilöidään ilasoaineiso. Lisäksi ässä luvussa rakenneaan vuoeen 25 ulouva vaihoehdo yöllisen lukumäärälle ja uoavuuden kasvunopeudelle sekä näiden avulla myös kokonaisuoannolle. Luvun 3 alussa arkasellaan erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluja vuonna 21, joka on laskelmien perusvuosi. Sen jälkeen laadiaan hoivapalvelujen määräsä

2 Johdano vaihoeholaskelmia vuoeen 25 saakka. Hoivapalvelujen määrän ja yön uoavuuden avulla arvioidaan henkilökunnan arvea hoivapalveluissa. Nämä arvelaskelma suheueaan yöllisen lukumäärään koko kansanaloudessa. Luvussa 4 analysoidaan hoivapalvelujen hinojen muuoksia suheessa markkinahinaisen bruokansanuoeen hinoihin. Hoivapalvelujen reaalihinojen ja määrän uloa kusuaan reaaliseksi hoivapalvelumenoksi, jonka kehiyskuvaa analysoidaan eri vaihoehojen valossa. Hoivapalvelumenojen osuudella bruokansanuoeesa miaaan hoivapalvelujen kansanaloudellisa merkiysä eri vaihoehdoissa. Luvussa 5 arkasellaan vuodesa 196 lähien eläkemenoja. Niiden bruokansanuoeosuuden muuoksia aina vuoeen 25 saakka analysoidaan erilaisissa vaihoehdoissa. Näiden laskelmien perusee on kuvau liieessä, jonka on laainu eläkelaskelmien ekijä Työeläkevakuuajien kehiyspäällikkö Reijo Vanne. Luvussa 6 on iiviselmä sekä ukimuksen keskeisiä johopääöksiä.

Tarkaselukehikko 3 2 Tarkaselukehikko 2.1 Käsiee ja aikajänne Eläkemenoilla arkoieaan kokonaiseläkemenoja Kansaneläkelaioksen ilasollisen vuosikirjan mukaisesi (Kansaneläkelaios 22, aulukko 3). Näin määrielyihin eläkemenoihin kuuluva kaikki lakisääeise eläkkee soilasvammakorvauksia, liikenne- ja apaurmalakien eläkkeiä myöen. Eläkkee ova veronalaisia ulonsiiroja, joisa eläkkeensaaja maksava väliömiä veroja valiolle ja kunnille. Eläkeuloilla hankiaan sellaisia uoeia, joiden hinaan sisälyy arvonlisä- ja muia välillisiä veroja. Lisäksi osa eläkeuloisa kulueaan erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluihin. Tällaisisa syisä hoivapalvelumenojen ja eläkemenojen summa ei ole hyvä miari kuvaamaan ikäänyvän väesön aiheuamaa kansanaloudellisa aakkaa. Juuri äsä syysä hoivapalveluja eläkemenoja arkasellaan ässä julkaisussa erikseen. Eläkemenoarvio vuoeen 25 saakka perusuva Työeläkevakuuaja ry:n kehiyspäällikkö Reijo Vaneen laskelmiin, joiden meodia on kuvau raporin liieessä. Seuraavissa luvuissa käsiellään peruseellisesi hoivapalvelumenoja ja eläkemenoihin palaaan vasa luvussa 5. Tässä julkaisussa hoivapalveluilla arkoieaan kansanalouden ilinpiojärjeselmän (EKT 1995) oimialan N mukaisia julkisia ja yksiyisiä erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluja (Tilasokeskus 22a). Kansanalouden ilinpidon oimialana määrielynä hoivapalveluja voidaan analysoida samalla avalla kuin miä ahansa muua uoanoa. Tilasokeskus on julkaissu uudella ilinpiojärjeselmällä aikasarja vuodesa 1975 lähien, joen hoivapalveluisakin ova käyeävissä verailukelpoise ilaso vuosila 1975-21. Näiä aikasarjoja on odella vaikeaa jakaa ää varhaisempiin vuosiin, kuen on helposi odeavissa, verailemalla erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluilasoja vanhan ilinpiojärjeselmän mukaisiin ilasoihin (Tilasokeskus 1984). Aikaisemman erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluja käsielevän ukimuksen (Parkkinen 21a) avoin jäljempänä analysoidaan näiä palveluja kokonaisuuena jakamaa niiä yhäälä erveydenhuolopalveluihin ja oisaala sosiaalipalveluihin. Todellisuudessakin hoivapalvelu muodosava kokonaisuuden, jossa samanlaisia asiakkaia on hoideavana esimerkiksi yhäälä vanhainkodeissa, joka lueaan sosiaalipalveluihin, ja oisaala erveyskeskusen vuodeosasoilla, joka ilasoidaan erveydenhuolopalveluihin.

4 Tarkaselukehikko Kansanalouden ilinpidossa oimialoiainen uoano eriellään markkinauoanoon, julkiseen oiminaan sekä muuhun oiminaan, joka koosuu lähinnä voioa avoielemaomasa oiminnasa, kolmannesa sekorisa. Toisin kuin esimerkiksi sosiaalimenoilasojen avulla kansanalouden ilinpidon kehikossa voidaan arkasella julkisen hoivapalvelujen lisäksi myös markkinauoannossa ja kolmannella sekorilla uoeuja hoivapalveluja. Hoivapalvelumenoja eli erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen euromääräisä arvoa miaaan käypähinaisen uooksen arvolla. Kansanalouden ilinpidossa uoos on jaeu yhäälä arvonlisäykseen ja oisaala muila oimialoila hoivapalveluihin hankiujen väliuoeiden arvoon. Koska hoivapalvelu ova yövalaisa oiminaa, valaosa arvonlisäyksesä muodosuu palkansaajakorvauksisa, joilla arkoieaan palkkoja, palkkioia ja yönanajan sosiaaliurvamaksuja. Kansanalouden ilinpidossa uoos ja arvonlisäys julkaisaan myös kiinein hinnoin. Hoivapalvelujen määrällä arkoieaan virallisen ilason mukaisa erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen uoosa kiinein hinnoin. Työn uoavuua oimialalla N miaaan jäljempänä kiineähinaisen arvonlisäyksen ja yöllisen lukumäärän suheella. Koska hoivapalveluissa yöä on ollu hankalaa korvaa muilla uoannonekijöillä, on näissä palveluissa uoavuus paranunu kansanalouden ilinpidon mukaan poikkeuksellisen verkkaisesi. Täsä syysä hoivapalvelujen hinna ova noussee ämän virallisen ilason mukaan enemmän kuin yleinen hinaaso, joa ässä julkaisussa miaaan markkinahinaisen bruokansanuoeen hinaindeksillä. Todeakoon, eä uoavuuden verkkainen paraneminen hoivapalveluissa voi osiain aiheuua kansanalouden ilinpidon laskenaekniikasa. Julkisessa oiminnassa, joka muodosaa pääosan hoivapalveluisa, uoannon määrä nimiäin laskeaan uoanopanosen avulla. Näin julkisen hoivapalvelujen laadun paranuminen kirjauuu kansanalouden ilinpioilasoissa palvelujen kallisumisena eikä niiden määrän kasvuna. Kun erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen uooksen arvo muueaan kiineähinaiseksi bruokansanuoeen hinaindeksillä, saadaan reaalise hoivapalvelumeno. Niiden muuos sisälää sien hoivapalvelujen määrän muuoksen ja hoivapalvelujen reaalihinnan nousun eli niiden kallisumisen yleisä hinaasoa nopeammin. Reaalise hoivapalvelumeno voidaan laskea myös oisella avalla hoivapalvelujen määrän ja niiden reaalihinojen ulona. Valion aloudellisen ukimuskeskuksen aikaisemmassa hoivapalvelumenoukimuksessa (Parkkinen 21a) aikajänne uloui vuoeen 23. Koska vanhusen lukumäärä ja eriyisesi heidän väesöosuuensa lisäänyy vielä ämän jälkeen, arkasellaan ässä ukimuksessa eläkkeiä sekä erveydenhuolo- ja sosiaalipal-

Tarkaselukehikko 5 veluja aina vuoeen 25 saakka. Silloin nykyisen väesön suurimmisa ikäluokisa ova enää ervaskanno elossa. On äysin selvää, eei eläkemenojen, hoivapalvelujen eikä muunkaan alouden kehiysä kyeä arvioimaan vuosikymmenen päähän. Juuri äsä syysä ässä raporissa käyeään yksinkeraisia vaihoeholaskelmia. Niiden ulosen analysoini saaaa joskus olla hyödyllisä jopa lähivuosia koskevia pääöksiä pohdiskelaessa. 2.2 Väesö vuoeen 25 Tässä ukimuksessa käyeään Tilasokeskuksen väesöilasoja vuoeen 21 saakka sekä vuoeen 25 ulouvaa väesöennusea (Tilasokeskus 21). Tämä väesöennuse perusuu hedelmällisyyden säilymiseen ennallaan, elinajan pidenymiseen oisa vuoa jokaisen ulevan vuosikymmenen aikana sekä 5 hengen vuouiseen muuovoioon. Kuvio 1 Suomen väesö ikäryhmiäin vuosina 19 25, milj. henkeä 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 1,8 1,8 1,7 1,6 1,6 21 1,5 Lapse -19 -vuoiaa 1,4 1,4 1,3 1,2 1,2 1,1 1, Nuore (2-34-v.) 1,9,8 35-49-v.,8,7 Varunee 5-64-v,6 Eläkeläispaneri 65-79-v.,6,5,4,4,3,2,2,1, Ikäihmise 8 vuoa äyänee 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25

6 Tarkaselukehikko Suomen väesö lisäänyy yheensä yli sadallauhannella hengellä 22-luvun alkupuolelle saakka, mua alkaa sen jälkeen väheä. Vuonna 25 asukasluku on enää viisi miljoonaa eli 2 henkeä nykyisä alempi. Lasen ja keski-ikäisen lukumäärä vähenee ulevaisuudessa (kuvio 1). Varunee 5 64-vuoiaa alkava väheä jo ällä vuosikymmenellä. Tämän jälkeen maassamme lisäänyy vain eläkeikäinen väesö. Eriyisen nopeasi lisäänyy vanhusen lukumäärä. Juuri he kuluava enien erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluja. Tässä raporissa Suomen väesönäkymiä ei käsiellä yksiyiskohaisesi, koska niiä on hiljaain analysoiu muissa julkaisuissa (esimerkiksi Parkkinen 21b ja 22a). 2.3 Työllise vuoeen 25 Vuoden 21 aikana Suomessa oli keskimäärin 2,37 miljoonaa yöllisä. Laman alkamisvuonna 199 öissä oli 2,5 miljoonaa ja pahimpana yöömyysvuonna 1994 vain 2,5 miljoonaa suomalaisa. Kokonaisyöllisyysase, jolla arkoieaan kaikkien yöllisen ja 15-64-vuoiaan väesön lukumäärän suhdea, on lyhyessä ajassa vaihdellu suuresi. Se oli ennen lamaa korkeimmillaan 75 prosenia, mua synkimpänä yöömyysvuonna 1994 vain 6 prosenia. Vuonna 21 kokonaisyöllisyysase oli 68 prosenia. Nousevilla yöllisyysaseilla miauna ansioyöhön ullaan kouluuksesa ja koiöisä vielä keski-ikäisenäkin. Vuoden 21 oanaan perusuvan yövoimaukimuksen (Tilasokeskus 22b) vuosiaineison mukaan korkein yöllisyysase oli 38-vuoiailla miehillä, joisa lähes 91 prosenia kuului yölliseen yövoimaan. Naise saapuiva ansioyöhön lasenhoidon ja muun koiyön vuoksi miehiäkin vanhempina. Vasa 45-vuoiailla naisilla yöllisyysase oli suurimmillaan, sillä heisä oli yössä melkein 85 prosenia. (Kuvio 2). Työlliseen yövoimaan saapuvien lukumäärä voidaan arvioida ikäryhmiäin maassa asuvan väesön sekä miesen ja naisen yöllisyysaseiden muuosen avulla. Työvoimaan saapuviksi lueaan 15-vuoiaisa yöisä heidän yöllisyysaseensa verran eli 1 prosenia koko ikäluokasa. Tähän lisäään 8 prosenia Suomessa asuvien 16-vuoiaiden yöjen lukumääräsä, koska heidän yöllisyysaseensa oli kahdeksaa proseniyksikköä suurempi kuin 15-vuoiailla yöillä. Näin jakeaan aina 45-vuoiaisiin naisiin saakka, joiden ikäluokasa yövoimaan saapuneisiin lisäään yöllisyysaseen proseniyksiköinä ilmaisu muuos edellisesä vuosiluokasa eli 1,9 prosenia. Sen jälkeen yömarkkinoille ulijoihin summaaan vasaavalla avalla miehe.

Tarkaselukehikko 7 Kuvio 2 Miesen ja naisen yöllisyysasee ikäryhmiäin vuonna 21, % 1 % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Miehe Naise 15 2 25 3 35 4 45 5 55 6 65 7 75 Ikä, vuoa 1 % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Tällä avoin laskien vuonna 21 yölliseen yövoimaan uli 58 henkeä (Parkkinen 22b). Tuon vuoden yöllisyysaseilla miauna kokonaisyövoima supisuisi ulevaisuudessa joka vuosi. Vuosikymmen kuluua yöllisä yövoimaa olisi jo saauhaa henkeä vähemmän, vuonna 23 peräi 3 henkeä vähemmän ja vuonna 25 melkein puoli miljoonaa henkeä vähemmän kuin ny (kuvio 3). Vuoden 21 yöllisyysaseilla laskeun kokonaisyövoiman supisumisvauhi kiihyy ämän vuosikymmenen lopulle saakka ja säilyy sien suurena aina 22- luvun puoleen väliin asi. Kokonaisyövoima vähenee uona ajanjaksona ajoiain lähes 13 hengen vuosivauhdilla. Neljännesvuosisadan kuluua kokonaisyövoiman supisumisvauhi hidasuu selväsi, kun yövoimasa poisumisikään ulee väesömäärälään yhä pienempiä ikäluokkia. Kokonaisyövoima oli suurimmillaan vuonna 21, vaikka sen suuruua miaaisiin äysyöllisyysvuoden 199 yöllisyysaseiden avulla. Jos vuonna 21 maassamme olisi pääsy vuoden 199 ikäryhmiäisiin yöllisyysaseisiin, niin silloin yöllisä yövoimaa olisi ollu 2,58 miljoonaa henkeä eli 2 henkeä enemmän kuin odellisuudessa oli. Myös vuoden 199 yöllisyysaseilla miauna kokonaisyövoima vähenee jo änä vuonna. Tälläkin avalla laskeuna kokonaisyövoima supisuu suunnilleen yhä nopeasi kuin vuoden 21 yöllisyysaseilla laskeuna. Kuviossa 3 kokonaisyövoiman kehiysä arvioidaan myös vuosila 197 21 laskeujen suurimpien ikäryhmiäisen yöllisyysaseiden avulla. Jos vuonna 21 naisen ja miesen ikäryhmiäise yöllisyysasee olisiva ollee yhä suure kuin suurimmillaan jonain vuonna vuodesa 197 lähien (liiekuvio 1), niin yöllisä yövoimaa olisi ollu 44 henkeä enemmän kuin odellisuudessa oli.

8 Tarkaselukehikko Vaikka älläkin avoin arvioiu kokonaisyövoima vähenee jakuvasi, niin vielä vuonna 25 yöllisiä olisi saman verran kuin ny. On selvää, eä yöllisen määrä muuuu ulevaisuudessa samalla apaa yllääväsi kuin menneisyydessä. Siksi yöllisen lukumäärän kehiyskuvaa arkasellaan kolmen yksinkeraisen vaihoehdon avulla, joka on esiey kuviossa 3. Hiaan alouskasvun vaihoehdossa (HIDAS) oleeaan vuoden 21 yöllisyysaseiden säilyvän muuumaomina koko arkaselujakson ajan. Tässä vaihoehdossa yöllisen lukumäärä vähenee ulevaisuudessa äsmälleen samalla avalla kuin edellä määriely vuoden 21 yöllisyysasein laskeu kokonaisyövoima. Kuvio 3 Todellise yöllise vuodesa 196 sekä yöllisen vaihoeholaskelmia vuoeen 25, miljoonaa henkeä 2,8 2,7 2,6 Työllise suurimmin yöllisyysasein vuosila 197-21 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 Työllise 199-yöllisyysasein NOPEA 2,5 2,4 2,3 PERUS 2,3 2,2 HIDAS 2,2 2,1 2,1 2 Todellise yöllise 2, 1,9 Työllise vuoden 21 yöllisyysasein 1,9 1,8 1,8 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Ikäryhmiäise yöllisyysasee ova viime vuosinakin kohonnee, mua ova edelleen keskimäärin selväsi alemma kuin äysyöllisyysvuonna 199. Perusvaihoehdossa (PERUS) oleeaan, eä vuoden 199 keskimääräise yöllisyysasee saavueaan vuoeen 22 mennessä., johon saakka yöllisen lukumäärä säilyy nykyisellään. Tuosa vuodesa lähien yöllisiä on äsmälleen saman verran kuin kokonaisyövoimaa vuoden 199 yöllisyysasein laskeuna. Perusvaihoehdossa yöllisen lukumäärä vähenee neljännesmiljoonalla pääevuoeen 25

Tarkaselukehikko 9 mennessä, jolloin yöllisä yövoimaa on vain hieman enemmän kuin syvimmän laman aikana. Nopean alouskasvun vaihoehdossa (NOPEA) yöllisen lukumäärä nousee asaisesi vuoeen 23 saakka, josa lähien yöllisä yövoimaa on äsmälleen saman verran kuin vuosien 197 21 suurimmilla ikäryhmiäisillä yöllisyysaseilla laskeua kokonaisyövoimaa. Vuonna 23 olisi 2,55 miljoonaa yöllisä eli hieman enemmän kuin ennen lamaa. Tarkaselujakson pääevuonna yöllisiä olisi jälleen saman verran kuin ny. Verailun vuoksi odeakoon, eä kokonaisyöllisyysase on viime vuosina ollu muissa Pohjoismaissa 75 prosenin unumassa. Äskeäin aseeun valiosiheeri Sailaksen yöryhmän 1 ehävänä on esiää sellaise alous- ja yövoimapoliiise linjaukse, joilla Suomen yöllisyysase voidaan nosaa juuri 75 proseniin. Perusvaihoeho on yöllisyyden suheen Sailaksen yöryhmän avoieia pessimisisempi, sillä siinä kokonaisyöllisyysase on korkeimmillaan 73,2 prosenia 23-luvun alkuvuosina. Vuoeen 25 mennessä kokonaisyöllisyysase alenee Perusvaihoehdossa 72,5 proseniin, kun parhaassa yöiässä olevan yövoiman osuus edelleen alenee ja ikäänyvän yövoiman osuus kasvaa. Kun laman vahingoiama ja heikosi koulueu kohori korvauuva yöelämässä paremmin koulueuilla ikäluokilla, niin kokonaisyöllisyysase saaaa vahvan alouskasvun ja onnisuneen yöllisyys- ja aluepoliiikan oloissa kohoa jopa suuremmaksi kuin Perusvaihoehdossa. Onnisunu aluepoliiikka arkoiaa siä, eä yöpaikkoja synyy lisää muuallekin kuin suurimpiin kasvukeskuksiin ja niiden ympärisökuniin. Vuonna 21 vain neljännes 15 19-vuoiaisa kävi ansioyössä, kun ämänikäisisä on vuoden 1969 jälkeen käyny enimmillään melkein puole ansioyössä (liiekuvio 1). Koska kouluusaja näyävä vuosikymmenen saaossa mieluummin pienevän kuin lyhenevän, niin kouluusikäisen yöllisyysaseiden kaksinkeraisuminen ei vaikua kovin odennäköiselä. Toisin on muilla yöikäisillä, joiden yöllisyysasee ova pikällä aikavälillä myös huomaavasi alenunee. Mikäli yöömyys odella alenee yövoiman väheessä ja kouluuksen paranuessa, niin yöllisyysasee voiva merkiäväsi kohoa. Koska elinaika pienee ja varuneiden yökuno paranee, niin heidän yöllisyysaseensa voiva joskus vuosikymmenen kuluua jopa yliää vuoden 1969 jälkeen oeuunee suurimma yöllisyysasee. Tällaisa kehiysä ukisi vahvasi, mikäli Kari Puron yöryhmän syksyllä 22 ekemä eläkeuudisusehdouksen keskeise osa oeueaisiin sekä yksiyisellä eä julkisella sekorilla. 1 Tällä arkoieaan valioneuvoson kanslian 19.9.22 aseamaa yöryhmää aseamispääöksellä VNK 15:/22.

1 Tarkaselukehikko 2.4 Talousvaihoehdo Kokonaisuoannolla yöllisä kohi miau yön uoavuus on Suomen kansanaloudessa noussu sodan jälkeen keskimäärin kolmen prosenin vuosivauhia. Nopean alouskasvun vaihoehdossa yöllisä kohi laskeun uoavuuden oleeaan kohoavan perineisellä avalla kolme prosenia vuodessa aina arkaselujakson pääevuoeen 25 saakka. Kuvion 4 mukaan yön uoavuuden kasvuvauhi oli vieläkin suurempaa 196- ja 197-luvuilla pääyneillä 1 vuoden ajanjaksoilla. Tulevina vuosikymmeninä yön uoavuuden kasvuvauhi voi kuienkin jäädä hiaammaksi kuin menneisyydessä, sillä uoanorakenne palveluvalaisuu, mikä ainakin perineisesi on hidasanu uoavuuden paranemisa. Lisäksi maamme yövoima ikäänyy, mikä myös voi alenaa yön uoavuuden kasvuvauhia. Perusvaihoehdossa bruokansanuoeen määrän yöllisä kohi oleeaan kohoavan ulevaisuudessa vain kaksi prosenia vuodessa. Todeakoon verailun vuoksi, eä kaikilla vuodesa 195 lähien pääyneellä 1 vuoden ajanjaksolla uoavuus yöllisä kohi on noussu keskimäärin enemmän kuin kaksi prosenia vuodessa (kuvio 4). Perusvaihoeho näyää uoavuushisorian valossa melko pessimisiselä. Kuvio 4 Työn uoavuuden 1 vuoden keskikasvu pääevuosiin 195 21 sekä alousvaihoehdoissa vuoeen 25, prosenia vuodessa 5, 195 197 199 21 23 25 5, 4,5 4,5 4, 4, 3,5 3, Nopean alouskasvun vaihoeho 3,5 3, 2,5 2, Tuoavuushisoria Perusvaihoeho 2,5 2, 1,5 1,5 1,,5, Hiaan alouskasvun vaihoeho 195 197 199 21 23 25 1,,5,

Tarkaselukehikko 11 Perusvaihoehoakin verkkaisemmin yön uoavuus paranee Hiaan alouskasvun vaihoehdossa, jossa uoavuus yöllisä kohi kohoaa vain prosenilla vuodessa. Näin hiaaksi yön uoavuuden 1 vuoden keskikasvu on sadan vuoden aikana jääny vain soien akia. Kun näiden uoavuusoleusen lisäksi alousvaihoehdoissa oeaan huomioon aikaisemmin ehdy yöllisyysoleukse, saadaan rakenneua bruokansanuoeen määrällä miau kokonaisuoano 2. Se kasvaisi vuodesa 21 vuoeen 25 Perusvaihoehdossa keskimäärin 1,8 prosenia, Nopean alouskasvun vaihoehdossa 3, prosenia ja Hiaan alouskasvun vaihoehdossa,6 prosenia vuodessa (aulukko 1). Maasamuuosa, öljykriiseisä ja syväsä lamasa huolimaa viime 49 vuoden aikana eli vuodesa 1952 vuoeen 21 bruokansanuoeen määrä kasvoi keskimäärin 3,5 prosenia vuodessa ja uoavuus yöllisä kohi yli kolme prosenia vuodessa. Tällä verailujaksolla oeuui sien parempi alouskehiys kuin miä oleeaan ulevaisuudessa edes Nopean alouskasvun vaihoehdossa. Taulukko 1 Keskimääräinen alouskasvu eri vaihoehdoissa vuosina 22 25, prosenia vuodessa Vaihoehdo Ajanjakson keskimääräinen alouskasvu, %/v 22-21 211-22 221-23 231-24 241-25 22-25 Perusvaihoeho 2, 2, 1,5 1,7 1,6 1,8 Nopean alouskasvun vaihoeho Hiaan alouskasvun vaihoeho 3,3 3,3 3,3 2,6 2,6 3,,7,5,5,7,6,6 Talouskasvu on kaikissa vaihoehdoissa arkaselujakson viimeisellä vuosikymmenellä eli 24-luvulla hiaampaa kuin ällä vuosikymmenellä. Kun laman aikana romahaneiden yöllisyysaseiden on oaksuu palauuvan normaaleiksi lähivuosikymmeninä, niin alouskasvu ei enää sen jälkeen voi perusua yövoimareservien käyöön ooon. Bruokansanuoeen määrällä asukasa kohi on useasi miau kansakunnan aloudellisa hyvinvoinia. Miä enemmän kansakunnalla on käyeävissään asu- 2 Kokonaisuoano (BKT) on yöllisen (TY) ja yöllisä kohi laskeun uoavuuden (TU) ulo, koska TU=BKT/TY

12 Tarkaselukehikko kasa kohi reaaliuloja, siä helpompi on rahoiaa eläke-, hoivapalvelu- ja muu meno. Koska Tilasokeskuksen väesöennuseen mukaan väesön kokonaismäärä vaihelee arkaseluvälillä vain muuaman prosenin verran, niin reaaliulo asukasa kohi muuuva lähes samalla nopeudella kuin bruokansanuoeen määrä. Kaikissa vaihoehdoissa bruokansanuoeen määrällä miau reaaliulo asukasa kohi kasvava vielä arkaselujakson lopullakin. Kuvio 5 Bruokansanuoeen määrä asukasa kohi vuosina 19 21 ja alousvaihoehdoissa NOPEA, PERUS ja HIDAS vuoeen 25, indeksi(21)=1 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Bruokansanuoe asukasa kohi NOPEA PERUS HIDAS 19 1915 193 1945 196 1975 199 25 22 235 25 45 425 4 375 35 325 3 275 25 225 2 175 15 125 1 75 5 25 Jos Perusvaihoeho oeuuisi, niin vuonna 25 suomalaisa kohi olisi melkein kaksi ja puoli keraa niin paljon reaaliuloja kuin ny (kuvio 5). Kymmenä vuoa aikaisemmin reaaliuloja olisi asukasa kohi jo kaksinkerainen määrä nykyiseen verrauna. Perusvaihoehdossa reaaliulojen määrä asukasa kohi kasvaisi suunnilleen yhä nopeasi kuin laman alkamisvuodesa 199 vuoeen 21. Nopean alouskasvun vaihoehdossa vuonna 25 olisi reaaliuloja asukasa kohi neljä ja puoli keraa niin paljon kuin ny. Viime 49 vuoden aikana ämä muuos oli lähes yhä suuri.

Tarkaselukehikko 13 Hiaan alouskasvun vaihoehdossa olisi puolen vuosisadan kuluua suomalaisa kohi vain runsas kolmannes nykyisä enemmän reaaliuloja (kuvio 5). Vuonna 23 reaaliulojen määrä asukasa kohi olisi vain 14 prosenia suurempi kuin vuonna 21, sillä ne kasvava ässä vaihoehdossa vain puolen prosenin vuosivauhia.

14 Hoivapalvelujen määrä ja yöllise 3 Hoivapalvelujen määrä ja yöllise Tämä luku alkaa hoivapalvelujen kuvauksella vuonna 21, joka on ässä ukimuksessa perusvuosi. Sen jälkeen arkasellaan hoivapalvelujen määrää vuosina 1975 21 ja arvioidaan ulevaisuua yksinkeraisin vaihoeholaskelmin aina vuoeen 25 saakka. Luvun loppuosassa analysoidaan pikällä aikavälillä hoivapalvelujen yöllisyysnäkymiä erilaisissa vaihoehdoissa. 3.1 Terveydenhuolo- ja sosiaalipalvelu vuonna 21 Kansanalouden ilinpidon (Tilasokeskus 22) mukaan vuonna 21 hoivapalvelujen arvo eli oimialan N uoos oli 13,9 miljardia euroa. Sen suhde markkinahinaiseen bruokansanuoeeseen oli 1,2 prosenia. Julkisiin ja yksiyisiin erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluihin käyeään näin yheensä kymmenesosa markkinahinaisella bruokansanuoeella miauisa kansakunnan uloisa. Vanhukse kuluava enien ja peruskouluikäise vähien erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluja. Näin osoieiin Valion aloudellisessa ukimuskeskuksen julkaisussa (Parkkinen, Mäki, Vanne 1996). Kun oleeaan, eä vuonna 21 näiden palvelujen käyön ikäprofiili on sama kuin mainiussa ukimuksessa, niin silloin voidaan laskea hoivapalvelumeno ikäryhmiäin vuonna 21. Aluksi kerroaan yksivuoisin ikäryhmin vuoden 21 väesöllä mainiun ukimuksen mukaise ikäryhmiäise hoivapalvelumeno. Kun näin saadun ulon ja hoivapalvelujen odellisen arvon osamäärällä jaeaan mainiun perusukimuksen mukaise hoivapalvelumeno ikäryhmiäin, saadaan ulokseksi ikäryhmiäise hoivapalvelumeno vuodelle 21. Ne on alkuperäisen ukimuksen ikäryhmiäisine suheellisine vaiheluineen esiey kuviossa 6 alle vuoden ikäisisä aina 99- vuoiaiden käyämiin hoivapalvelumenoihin saakka. Jos siis hoivapalvelumeno asukasa kohi ova ikäryhmiäin suheellisesi yhä suure kuin viime vuosikymmenen alkupuolella, niin vanhimma suomalaise kuluiva vuonna 21 julkisia ja yksiyisiä erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluja keskimäärin 33 eurolla. Päivähoioikäinen lapsi käyi näiä palveluja vuoden aikana yli 6 euron ja peruskoululainen yli 1 euron arvosa. On selvää, eä samanikäisen palvelukusannuksissa on suuria eroja, joia ässä ukimuksessa ei kuienkaan lainkaan analysoida. Esimerkiksi joku saavuoiaa vanhukse eivä jonain vuonna arvise lainkaan hoivapalveluja, mua joku samanikäise jouuva esimerkiksi demenian akia olemaan jakuvassa hoidossa. Vuonna 21 julkinen oimina arjosi hoivapalveluja 1,9 miljardilla eurolla, jolloin sen osuus erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen uooksen arvosa oli 79

Hoivapalvelujen määrä ja yöllise 15 prosenia. Markkinauoano arjosi 1,6 miljardin ja muu oimina eli kolmas sekori 1,4 miljardin euron arvosa hoivapalveluja. Hoivapalvelujen 13,9 miljardin euron uooksen arvoon sisälyi muila oimialoila hankiuja väliuoeia 4,5 miljardin euron arvosa. Näiden erouksena hoivapalvelujen bruoarvonlisäys oli 9,4 miljardia euroa. Siiä palkkoja ja yönanajan sosiaaliurvamaksuja eli palkansaajakorvauksia oli 8,4 miljardia euroa ja lopu pääasiassa pääomakusannuksia. Palkansaajakorvausen osuus bruoarvonlisäyksesä oli sien 89 prosenia ja uooksen arvosa peräi 6 prosenia. Terveydenhuolo- ja sosiaalipalvelu ova eriäin yövalaisa uoanoa. Kuvio 6 Hoivapalvelumeno asukasa kohi iän mukaan vuonna 21, 1 euroa 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Ikä, vuoa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Vuonna 21 hoivapalvelujen henkilökunnan osuus kansanalouemme kaikisa yöllisisä oli 13,8 prosenia, sillä näiä palveluja uoi yheensä 32 henkeä. Näisä yriäjiä oli kahdeksan prosenia eli 26 henkeä. Yriäjien yövoimakusannukse lisäävä hoivapalvelujen yövoimakusannuksia muuamalla prosenilla. Yriäjien yövoimakusannukse mukaan lueuna hoivapalvelujen arvosa kaksi kolmasosaa on oman oimialan yövoimakusannuksia. Lisäksi muila oimialoila hankiuihin väliuoeisiin sisälyy myös yövoimakusannuksia, joka edelleen nosava kokonaisyövoimakusannusen osuua erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen arvosa. Vuonna 21 erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen yöllisisä oli kansanalouden ilinpidon (Tilasokeskus 22) mukaan 75 prosenia eli 241 henkeä kunien, kunayhymien ai muun julkisen oiminnan palveluksessa. Hoivapalve-

16 Hoivapalvelujen määrä ja yöllise lujen henkilökunnasa yöskeneli 42 henkeä markkinauoannossa ja 37 henkeä muussa oiminnassa eli kolmannella sekorilla. 3.2 Hoivapalvelujen määrä Jos ulevaisuudessa erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluja käyeäisiin ikäryhmiäin henkeä kohi äsmälleen saman verran kuin vuonna 21 (kuvio 6), niin hoivapalvelujen määrä riippuisi pelkäsään eri-ikäisen väesön lukumääräsä (kuvio 1). Juuri näin on laadiu hoivapalvelujen peruslaskelma, joka alousvaihoehdoisa erouen olkoon nimelään Nykylaskelma. Nykylaskelmassa hoivapalvelujen määrä eri vuosille on laskeu ulosummana keromalla yksivuoisin ikäryhmin väesön määrä samanikäisen kuluamien hoivapalvelujen arvolla vuonna 21. Näin saau aikasarja on sien indeksoiu merkisemällä luvulla saa vuoden 21 hoivapalvelujen arvoa, joka oli siis 13,9 miljardia euroa. Sien Nykylaskelmassa oleeaan, eä vielä vuonna 25 suomalaise käyävä erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluja ikäryhmiäin saman verran kuin vuonna 21. Lasen päivähoidossa ämä oleus on helppo hyväksyä, sillä kaikilla päivähoioikäisillä lapsilla on jo vuosia ollu oikeus kunnan järjesämään päivähoioon. Vanhuksen hoivapalvelukusannukse ova vieläkin suuremma kuin päivähoioikäisen lapsen. Koska Tilasokeskuksen väesöennuseessa suomalaisen elinajan odoeaan pidenyvän vuodesa 21 vuoeen 25 yheensä kuudella ja puolella vuodella, niin ikäihmisenkin kuno ja oiminakyky paranunee ulevaisuudessakin huomaavasi. Tämänsuunaisia ukimusuloksia on olemassa eri maisa. Suomessa eläkeikäisen kunoisuus ja oiminakyky on huomaavasi paranunu viime vuosikymmeninä (Aromaa ja Koskinen 22). Alankomaia koskevan ukimuksen (Kuns, Joung, Nusselder, Looman, Mackenbach 22) mukaan ervee elinvuode näyävä kouluusason paranemisen ansiosa lisäänyvän jopa elinaikaakin nopeammin. Tällaisela pohjala on rakenneu Myöhennyslaskelma. Siinä oleeaan, eä 5 vuoa äyäneiden hoivapalvelujen käyö myöhenyy asaisesi vuoeen 25 mennessä yheensä viisi vuoa. Viisi vuoa pienee myös 6-vuoiaiden elinajanodoe ämän raporin pohjana olevassa Tilasokeskuksen väesöennuseessa. Myöhennyslaskelman mukaan esimerkiksi 85-vuoiaa kuluava hoivapalveluja vuonna 25 saman verran kuin 8-vuoiaa vuonna 21. Useasi elämän viimeise vuode ova inensiivisen hoivan aikaa. Tällöin hoivapalvelujen kysynä riippuu jäljellä olevasa elinajasa. Tää ajaeluapaa erilaisiin ukimusuloksiin viiaen on laajali peruselu äskeisessä julkaisussa (Nivalainen

Hoivapalvelujen määrä ja yöllise 17 ja Volk 22). Myöhennyslaskelma, jossa siis hoivapalvelujen kysynä myöhenyy elinajan mukana, on sopusoinnussa ällaisen näkemyksen kanssa. Myöhennyslaskelma on sopusoinnussa myös ennuseujen väesömuuosen kanssa. Tilasokeskuksen väesöennuseessahan arvioidaan miesen elinajan pienevän unuvasi enemmän kuin naisen elinajan. Jos näin odella käy, niin ulevaisuudessa Suomessa eläkeikäisisä on nykyisä suurempi osa miehiä. Silloin eläkeikäisen koialouksisa on ilmeisesi nykyisä enemmän kahden hengen alouksia. Tällaisissa alouksissa asuinkumppani hoivaava oisiaan, jolloin kodin ulkopuolisa hoivaa arviaan vähemmän. Mikäli hoivapalveluja kuienkin käyeäisiin ulevaisuudessa ikäryhmiäin saman verran kuin vuonna 21 ja Tilasokeskuksen uorein väesöennuse oeuuisi, niin hoivapalvelujen määrä olisi suurimmillaan 4 vuoden kuluua (kuvio 7). Silloin erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluja käyeäisiin ämän Nykylaskelman mukaan melkein 4 prosenia enemmän kuin vuonna 21. Sen jälkeen hoivapalvelujen määrä alkaisi hiaasi väheä, kun nykyisen väesön suurimma ikäluoka lopullisesi jäävä suomalaisen hyvinvoinivalion. Kuvio 7 Hoivapalvelujen määrä Nykylaskelmassa ja Myöhennyslaskelmassa vuosina 21 25, indeksi(21)=1 145 145 14 135 13 125 12 115 11 15 Nykylaskelma Myöhennyslaskelma 14 135 13 125 12 115 11 15 1 2 21 22 23 24 25 1 Jos 5 vuoa äyäneiden hoivapalvelukäyö myöhenyisi vuodesa 21 vuoeen 25 yheensä viisi vuoa, niin erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen kuluus olisi suurimmillaan 23-luvun puolessa välissä (kuvio 7). Silloin näiden palvelujen volyymi olisi ämän Myöhennyslaskelman mukaan 16 prosenia nykyisä suurempi. Sen jälkeen hoivapalvelujen käyö supisuisi niin nopeasi, eä

18 Hoivapalvelujen määrä ja yöllise vuonna 25 niiden määrä olisi enää seisemän prosenia suurempi kuin vuonna 21. Hoivapalvelujen kuluuksen myöhenyminen vähenäisi olennaisesi näiden palvelujen määrää jo muuamassa vuosikymmenessä. Esimerkiksi 2 vuoden kuluua hoivapalvelujen volyymi olisi Nykylaskelman mukaan viidenneksen suurempi mua Myöhennyslaskelman mukaan vain kymmeneksen suurempi kuin ny. 3.3 Työllisen lukumäärä Terveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen henkilökuna lisäänyi arkaselujakson alkuvuodesa 1975 lähien joka vuosi aina vuoeen 1992 saakka yheensä 11 hengellä (kuvio 8). Tuohon aikaan Suomen erveydenhuoloon ja sosiaalioimeen rakenneiin pohjoismaisa hyvinvoinivalioa, jolloin julkisen palvelujen yövoima kasvoi nopeasi. Viime vuosikymmenen alun syvä lama näkyi myös hoivapalveluissa. Laman aikana erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen henkilökuna väheni kymmenesosalla, mua on sen jälkeen kasvanu ennäyssuureksi. Vuonna 21 julkisissa ja yksiyisissä erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluissa oli kansanalouden ilinpidon mukaan yheensä siis 32 yöllisä. Tuoannon määrän avulla voidaan arvioida myös henkilökunnan arvea ulevaisuudessa. Jos yön uoavuus yöllisä kohi jäisi nykyiselleen, niin yöllisen lukumäärä muuuisi äsmälleen samalla vauhdilla kuin uoannon määrä. Ilman yön uoavuuden muuosa hoivapalvelujen henkilökuna kasvaisi Nykylaskelman mukaan 4 vuodessa melkein 4 prosenia. Julkisissa ja yksiyisissä hoivapalveluissa olisi enimmillään henkilökunaa 446 henkeä. Tarkaselujakson lopulla yöllisen lukumäärä hiaasi vähenisi uoannon määrän mukana. Myöhennyslaskelmassa yöllisen lukumäärä olisi suurimmillaan 371 henkeä jo 23-luvun puolessa välissä, mikäli yön uoavuus yöllisä kohi ei lainkaan muuuisi. Silloin yöllisiä olisi 5 henkeä enemmän kuin vuonna 21. Tarkaselujakson pääevuonna 25 hoivapalveluissa yöskenelisi Myöhennyslaskelman mukaan 343 henkeä eli peräi saauhaa vähemmän kuin Nykylaskelmassa, jos yön uoavuus ei lainkaan paranisi kummassakaan vaihoehdossa. Kansanalouden ilinpidon (Tilasokeskus 22) mukaan vuodesa 1975 vuoeen 21 erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen uoannon määrä yöllisä kohi nousi keskimäärin,36 prosenia vuodessa. Tällä avoin miaun yön uoavuuden viiden vuoden keskimääräinen kasvuvauhi oli suurin vuodesa 1975 vuoeen 198, jolloin yön uoavuus parani keskimäärin,86 prosenia vuodessa. Työn uoavuuden muuosvauhi oli pienimmillään vuodesa 1996 vuoeen 21, jol-

Hoivapalvelujen määrä ja yöllise 19 loin yön uoavuus huononi hoivapalveluissa keskimäärin,44 prosenia vuodessa. Koko kansanaloudessa yön uoavuus yöllisä kohi kohosi vuodesa 1975 vuoeen 21 keskimäärin 2,63 prosenia vuodessa eli seisemän keraa nopeammin kuin hoivapalveluissa. Vaikka hoivapalveluissa yön uoavuuden paranuminen on hidasa, niin myös näin verkkainen uoavuuden kohoaminen sääsää pikällä aikavälillä unuvasi henkilökunaa, kuen kuvio 7 selkeäsi osoiaa. Jos yön uoavuus hoivapalveluissa kohoaisi ulevaisuudessakin vain,36 prosenia vuodessa, niin vuonna 25 hoivapalveluissa olisi Nykylaskelman mukaan 372 yöllisä eli peräi 7 henkeä vähemmän kuin ilman uoavuuden paranumisa. Tällaisella yön uoavuuden kasvulla Nykylaskelmassa hoivapalvelujen henkilökuna olisi suurimmillaan 39 henkeä jo 23-luvun puolessa välissä. Jos ikäänyvien palvelujen käyö myöhenyisi elinajan pidenymisen mukana, niin hoivapalveluihin arviaisiin ilman yön uoavuuden kasvuakin vähemmän henkilökunaa kuin uoavuuden kasvulla Nykylaskelmassa. Jos Myöhennyslaskelmassakin yön uoavuus kohenee hisoriallisella hiaudella, niin yöllisen lukumäärä lisäänyy vain muuamalla uhannella ja alkaa väheä jo 23-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä hoivapalveluihin arviaisiin ässä vaihoehdossa jo nykyisä vähemmän henkilökunaa.

2 Hoivapalvelujen määrä ja yöllise Kuvio 8 Työllisen lukumäärä hoivapalveluissa vuosina 1975 21 ja vaihoeholaskelmia vuoeen 25, uhaa henkeä 1 henkeä 45 425 Nykylaskelma ilman uoavuua 1 henkeä 45 425 4 Nykylaskelma uoavuuden kasvulla 4 375 375 35 Myöhennyslaskelma ilman uoavuua 35 325 3 Tilasoidu yöllise Myöhennyslaskelma uoavuuden kasvulla 325 3 275 275 25 25 225 225 2 2 175 1975 1985 1995 25 215 225 235 245 175 Pikällä aikavälillä yöllisen määrä hoivapalveluissa riippuu vahvasi sekä hoivapalvelujen määräsä eä yön uoavuuden muuoksesa. Jos näiä palveluja käyeään ulevaisuudessa ikäryhmiäin yhä runsaasi kuin vuonna 21 eikä yön uoavuus lainkaan parane, niin yksiyisiin ja julkisiin erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluihin arviaan neljän vuosikymmenen kuluua henkilökunaa yheensä lähes 45 henkeä eli 4 prosenia nykyisä enemmän. Jos ikäänyvien hoivan arve myöhenyy vuodella jokaisen ulevan vuosikymmenen aikana ja yön uoavuus kohoaa hoivapalveluissa hisoriallisella hiaudella, niin hoivapalveluihin arviaan enimmillään vain 33 yöllisä eli vain muuama uha nykyisä enemmän. Julkisissa erveydenhuolo- ja sosiaalipalveluissa yöskeneli vuonna 21 kolme neljäsosaa hoivapalvelujen henkilökunnasa eli 241 henkeä. Jos julkisen hoivapalvelujen yöllisen osuus kaikkien hoivapalvelujen yöllisisä ei lainkaan muuuisi, niin Myöhennyslaskelmassa arviaisiin julkisiin hoivapalveluihin enimmillään kolmen vuosikymmenen kuluua vain 25 henkeä, mikäli yön uoavuus paranisi kuen hisoriassa. Nykylaskelmassa ilman uoavuuden kas-

Hoivapalvelujen määrä ja yöllise 21 vua vasaavasi laskeu henkilökunnan enimmäismäärä julkisissa hoivapalveluissa olisi neljän vuosikymmenen kuluua 36 henkeä. Vuonna 1975 julkisen ja yksiyisen hoivapalvelujen yöllisiä oli yheensä 8,1 prosenia kaikisa yöllisisä. Pahimpana yöömyysvuonna 1994 vasaava osuus oli 14 prosenia. Kun kansanaloudessa yöpaika lisäänyivä suuresi laman jälkeen, hoivapalvelujen osuus kaikisa yöllisä aleni unuvasi. Siemmin ämä osuus on kohonnu jo 13,8 proseniin vuonna 21. Mien älle osuudelle käy ulevaisuudessa? Siä voidaan arvioida edellä laadiujen laskelmien ja luvussa 2 rakenneujen alousvaihoehojen avulla, joiden yöllisyysoleuksekin ova erilaise. Perusvaihoehdossa (PERUS) yöllisen kokonaismäärä Suomen kansanaloudessa jää siis nykyiselleen vuoeen 22 saakka ja vähenee sen jälkeen samalla avalla kuin vuoden 199-yöllisyysaseilla laskeu yöllisyys. Nopean alouskasvun vaihoehdossa (NOPEA) yöllisen määrä kasvaa vuoeen 23 saakka, jonka jälkeen yöllisen lukumäärä supisuu samalla avalla kuin vuosien 197 21 suurimmilla vuouisilla ikäryhmiäisillä yöllisyysaseilla laskeuna. Hiaan alouskasvun vaihoehdossa (HIDAS) yöllisen lukumäärä vähenee kuen vuoden 21 yöllisyysaseilla laskeuna. Vuonna 21 hoivapalvelujen yöllisiä oli siis 13,8 prosenia kansanalouden yöllisisä. Jos yöllisen lukumäärä olisi ulevaisuudessa sama kuin Nykylaskelmassa perineisellä yön uoavuuden kasvulla, niin hoivapalvelujen yöllisen osuus kansanalouden yöllisisä vaihelisi alousvaihoehdosa riippuen hämmäsyävän paljon, kuen kuvion 8 keskimmäise käyrä osoiava. Perusvaihoehdossa hoivapalvelujen yöllisen osuus kaikisa yöllisisä kohoaisi 23-luvun lopulle saakka, jolloin runsas 18 prosenia yöllisä olisi hoivapalveluissa. Hiaan alouskasvun vaihoehdossa ämä osuus vakiinuisi melkein 2 proseniin ja Nopean alouskasvun vaihoehdossa yli 16 proseniin. Jos yöllisen lukumäärä kehiyisi kuen Nykylaskelmassa ilman uoavuuden paranumisa, niin Hiaan alouskasvun vaihoehdossa hoivapalveluissa yöskenelisi puolen vuosisadan kuluua jo liki neljännes maamme yöllisisä (kuvio 9). Jos hoivapalvelujen kysynä myöhenyisi Myöhennyslaskelman mukaisesi ja uoavuus paranisi hisoriallisella hiaudella, niin Nopean alouskasvun vaihoehdossa hoivapalvelujen yöllisen osuus alenisi ulevaisuudessa. Vuonna 25 ämä osuus olisi enää runsas 12 prosenia.

22 Hoivapalvelujen määrä ja yöllise Kuvio 9 Terveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen yöllisen osuus kansanalouden yöllisisä vuosina 1975-21 ja vaihoeholaskelmia vuoeen 25, % % % 24 Nykylaskelma ilman uoavuua ja HIDAS alouskasvu 24 22 2 Nykylaskelma uoavuudella ja HIDAS alouskasvu 22 2 18 18 16 14 Hisoria sekä Nykylaskelma uoavuuden kasvulla kansanalouden PERUSvaihoehdossa Nykylaskelma uoavuudella ja NOPEA alouskasvu 16 14 12 Myöhennyslaskelma uoavuudella ja NOPEA alouskasvu 12 1 1 8 8 6 1975 1985 1995 25 215 225 235 245 6 Tällaisen yöllisyyslaskelmien peruseella on selvää, eä hoiva-aloilla voidaan vuosikymmenen saaossa monella avalla pääyä yövoimapulaan. Jos ikäänyvien hoivan arve ei lainkaan myöhenny elinajan pidenyessä, arviaan hoivaaloille ulevaisuudessa huomaavasi lisää henkilökunaa, ellei yön uoavuua voida paranaa. Jos ikäryhmiäise yöllisyysasee eivä enää Suomessa kohoa, niin silloin hoivapalvelujen osuus kaikisa yöllisisä voi puolessa vuosisadassa kohoa jopa neljännekseen.

Reaalise hoivapalvelumeno vuoeen 25 23 4 Reaalise hoivapalvelumeno vuoeen 25 Tässä luvussa arkasellaan aluksi hoivapalvelujen reaalihinoja, joilla arkoieaan hoivapalvelujen suheellisia hinoja markkinahinaisen bruokansanuoeen hinoihin verrauna. Näiden reaalihinojen ja hoivapalvelujen määrän avulla määriellään reaalise hoivapalvelumeno, joiden kehiyskuvaa analysoidaan erilaisin vaihoeholaskelmin. 4.1 Hoivapalvelujen reaalihinna Terveydenhuolo- ja sosiaalipalvelu ova siis yövalaisa uoanoa, jossa yön uoavuus on kansanalouden ilinpidon mukaan paranunu hiaasi. Siksi hoivapalvelujen hinna ova noussee unuvasi enemmän kuin yleinen hinaaso, joa ässä ukimuksessa miaaan siis markkinahinaisen bruokansanuoeen hinaindeksillä. Markkinahinaisen bruokansanuoeen hinoihin suheueuja hinoja kusuaan reaalihinnoiksi. Kansanalouden ilinpidon mukaan vuodesa 1975 vuoeen 21 erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen hinna 5,4-keraisuiva ja markkinahinaisen bruokansanuoeen hinna 3,9-keraisuiva. Näin hoivapalvelujen suheellise hinna kohosiva lähes 4 prosenia enemmän kuin yleinen hinaaso. Jos hoivapalvelujen reaalihinna nousisiva ulevaisuudessakin samalla nopeudella, niin vuonna 25 hoivapalvelu olisiva reaalisesi 85 prosenia kalliimpia kuin vuonna 21. Todeakoon verailun vuoksi, eä edellisen luvun mukaan Nykylaskelmassakin hoivapalvelujen määrä olisi suurimmillaankin vain 4 prosenia nykyisä suurempi. Hoivapalvelujen reaalinen kallisuminen lisää näin reaalisia hoivapalvelumenoja, siis hoivapalvelujen määrän ja niiden reaalihinojen uloa huomaavasi enemmän kuin hoivapalvelujen määrän kasvu edes Nykylaskelmassa. Myöhennyslaskelmassa valaosa reaalisen hoivapalvelumenojen kasvusa aiheuuu hoivapalvelujen reaalisesa kallisumisesa. Hoivapalvelujen reaalihinna ova neljännesvuosisadan aikana vaihdellee suuresi. Lamavuonna 1991 hoivapalvelujen suheellinen hinaindeksi nousi arkaseluvälillä enien, peräi seisemän prosenia enemmän kuin bruokansanuoeen hinaindeksi. Vuonna 1988 ämä suheellisen hinojen muuos oli pienin. Silloin bruokansanuoeen hinaindeksi kohosi kaksi prosenia enemmän kuin hoivapalvelujen hinaindeksi. Bruokansanuoeen hinoihin nähden hoivapalvelujen suheellisen hinojen vuosimuuosen vaiheluväli oli sien peräi yhdeksän proseniyksikköä vuosina 1975 21. Kun vasaava laskelma ehdään kaikila viisivuoisila ajanjaksoila 1975 198, 1976 1981,, 1996 21 ämä vaiheluväli supisuu kolmeen proseniyksikköön. Hoivapalvelujen suheellise hinna kohosiva eni-

24 Reaalise hoivapalvelumeno vuoeen 25 en eli 3, prosenia viisivuoisjaksolla 1988 1993. Alimmillaan näiden suheellisen hinojen muuos oli viisivuoisjaksolla 1992 1997. Silloin hoivapalvelu halpeniva bruokansanuoeeseen nähden keskimäärin,6 prosenia vuodessa. Viisivuoisarkaselujen peruseella voidaan rakenaa kaksi äärivaihoehoa hoivapalvelujen reaalisille hinnoille eli suheellisille hinnoille bruokansanuoeen hinoihin nähden. Hinavaihoehdossa KAUHU erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen hinna nouseva joka vuosi kolme prosenia enemmän kuin markkinahinaisen bruokansanuoeen hinna. Hinavaihoehdossa PARATIISI hoivapalvelujen ja bruokansanuoeen nimellishinna nouseva ulevaisuudessa yhä nopeasi, jolloin siis hoivapalvelujen reaalihinna jäävä nykyiselleen. Terveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen suheellisa hinakehiysä voidaan arvioida myös hoivapalvelujen panosrakeneen avulla. Hoivapalvelujen arvo eli erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen uoos on kansanalouden ilinpidossa jaeu palkansaajakorvauksiin ja muihin bruoarvoeriin sekä muila oimialoila hankiujen väliuoeiden arvoon. Väliuoeiden arvo voidaan jakaa uoreimman panos-uoosukimuksen (Tilasokeskus 1999) peruseella niille oimialoille, joka ova uoanee hoivapalveluihin hankiu väliuoee. Tällöin jouduaan luonnollisesi oleamaan, eä hoivapalvelujen väliuoeiden oimialarakenne on säilyny muuumaomana uoreimmasa panos-uoosukimuksesa. Toimialoiaisen väliuoeiden reaalihinojen on oleeu muuuvan ulevaisuudessa samalla nopeudella, millä vasaavan oimialan uooksen reaalihina muuui kansanalouden ilinpidon mukaan vuodesa 1975 vuoeen 21. Koska ällä aikavälillä eollisuus- ja muu avara halpeniva bruokansanuoeeseen nähden keskimäärin 1,4 prosenia vuodessa, oleeaan näin jakuvan myös ulevaisuudessa. Palvelujen hinna nousiva kansanalouden ilinpidon mukaan enemmän kuin bruokansanuoeen hinna. Näin oleeaan apahuvan myös ulevaisuudessa. Koska ulkomaisen väliuoeiden, uoeverojen ja poisojen hinojen on oleeu muuuvan samalla nopeudella kuin bruokansanuoeen hinnan, on niiden reaalihinnan vuosimuuos näin ollen nolla. Kaikkien väliuoeiden reaalihinna nouseva ällaisin oleuksin vähemmän kuin,1 prosenia vuodessa. Taulukkoon 2 on koou hoivapalvelujen panokse vuodela 21 ja niiden reaalihinojen muuosoleus ulevaisuudessa. Palkansaajakorvaushinnoilla arkoieaan palkkoja ja yönanajien sosiaaliurvamaksuja yöllisä kohi. Niiden oleeaan muuuvan hoivapalveluissakin samalla nopeudella, millä yön uoavuus yöllisä kohi paranee koko kansanaloudessa. Aikaisemmin luvussa 2 rakenneujen alousvaihoehojen mukaisesi yön uo-

Reaalise hoivapalvelumeno vuoeen 25 25 avuuden yöllisä kohi oleeaan nousevan alousvaihoehdosa riippuen yksi, kaksi ai kolme prosenia vuodessa. Näin on rakenneu erilainen reaalihinaoleus hoivapalveluille jokaisessa alousvaihoehdossa. Kun myös palkansaajakorvausen ja muun bruoarvoerän reaalihinna oeaan huomioon vuoden 21 panosen arvon mukaisin painoin, niin koko uooksen reaalihina nousee Perusvaihoehdossa keskimäärin 1,23 prosenia vuodessa. Tässä vaihoehdossa hoivapalvelujen reaalihinna nouseva ulevaisuudessa samalla nopeudella, jolla ne kohosiva vuodesa 1975 vuoeen 21. Taulukko 2 Hoivapalvelujen panokse vuonna 21 ja niiden reaalihinojen muuosoleus Perusvaihoehdossa Panosen arvo miljardia euroa Reaalihinnan muuos prosenia vuodessa Teollisuus- ja muu avarauoee,9-1,38 Kauppa- ja liikennepalvelu,73,18 Muu yksiyise palvelu,32,62 Yheiskunnallise palvelu 1,3,98 Ulkomaise väliuoee,61 Arvonlisä- ja muu uoevero,6 VÄLITUOTTEET YHTEENSÄ 4,46,8 Palkansaajakorvaukse 8,37 2, Poiso ja muu bruoarvoerä 1,6 TUOTOS YHTEENSÄ 13,88 1,23 Jos vain palkansaajakorvausen reaalihinaoleus noseaan Perusvaihoehdon kahdesa prosenisa kolmeen proseniin vuodessa, pääsään Nopean alouskasvun vaihoehoon. Tässä vaihoehdossa yön uoavuus yöllisä kohi ja palkansaajakorvausen reaalihina nousee ulevaisuudessa kolme prosenia vuodessa. Tässä vaihoehdossa hoivapalvelujen reaalihinna nouseva ulevaisuudessa 1,83 prosenia vuodessa. Jos vain palkansaajakorvausen reaalihinaoleus alenneaan Perusvaihoehdon kahdesa prosenisa yheen proseniin vuodessa, ullaan Hiaan alouskasvun vaihoehoon. Tässä vaihoehdossa hoivapalvelujen reaalihinna nouseva vain,63 prosenia vuodessa. Terveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen reaalihinna nouseva siis Kauhuvaihoehdossa joka vuosi kolme prosenia enemmän kuin Paraiisivaihoehdossa. Täl-

26 Reaalise hoivapalvelumeno vuoeen 25 laisella vauhdilla näiden äärivaihoehojen välinen hinaero paisuisi pikällä aikavälillä valavaksi. Hoivapalvelujen reaalihinna olisiva jo 24-luvun loppuvuosina Kauhuvaihoehdossa nelinkeraise Paraiisivaihoehoon verrauna (kuvio 1). Myös hinavaihoehdossa NOPEA hoivapalvelujen reaalihinna nouseva nopeasi, koska yön reaalihina nousee hoivapalveluissa kolme prosenia vuodessa. Vaikka muu panokse kallisuva huomaavasi vähemmän, ehivä Nopean alouskasvun vaihoehdossa hoivapalvelujen reaalihinna 2,5-keraisua arkaselujaksolla. Vuonna 25 hoivapalvelujen reaalihinna ova Perusvaihoehdossa 1,8-keraise ja Hiaan alouskasvun vaihoehdossa melkein 1,4-keraise nykyisiin hinoihin nähden. Kuvio 1 Terveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen reaalihinaindeksi hinavaihoehdoissa vuoeen 25, indeksi(21)=1 42 42 38 38 34 34 3 3 26 KAUHU NOPEA 26 22 22 18 PERUS 18 14 HIDAS 14 1 PARATIISI 1 6 2 21 22 23 24 25 6 4.2 Reaalise hoivapalvelumeno Edellä määrieliin erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen määrää koskeva vaihoeholaskelma eli Nykylaskelma ja Myöhennyslaskelma. Hoivapalvelujen reaa-

Reaalise hoivapalvelumeno vuoeen 25 27 lihinojen kehiyksesä laadiiin myös vaihoeholaskelmia. Hoivapalvelujen määrän ja niiden reaalihinojen uloa kusuaan reaaliseksi hoivapalvelumenoksi, jos yön uoavuus hoivapalveluissa ei lainkaan muuu. Jos yön uoavuus paranee, niin palkansaajakorvausen määrä on uoavuuden kasvun verran pienempi reaalisissa hoivapalvelumenoissa. Vuonna 21 erveydenhuolo- ja sosiaalipalvelujen uoos oli Tilasokeskuksen (22) mukaan siis 13,9 miljardia euroa. Vuonna 1975 nämä hoivapalvelumeno oliva vuoden 21 rahassa 4,7 miljardia euroa (kuvio 11), kun edellisessä luvussa esieyin perusein käypähinaise hoivapalvelumeno deflaoidaan vuoden 21 rahaan markkinahinaisen bruokansanuoeen hinaindeksin avulla. Jäljempänä reaalisilla hoivapalvelumenoilla arkoieaan aina vuoden 21 rahassa laskeuja menoja, joen rahanarvoviiausa ei aina oisea. Todeakoon verailun vuoksi, eä vuodesa 1975 reaalise hoivapalvelumeno melkein kolminkeraisuiva. Niiden keskimääräinen vuosikasvu oli 4,1 prosenia, kun bruokansanuoeen määrä kasvoi samaan aikaan keskimäärin 2,6 prosenia vuodessa. Vuonna 25 reaalise hoivapalvelumeno olisiva 31,6 miljardia euroa, jos Nykylaskelma oeuuisi Perusvaihoehdon mukaisena ja yön uoavuus paranisi hisoriallisella nopeudella. Jos uoavuus ei lainkaan paranisi, niin silloin Nykylaskelman mukaan Perusvaihoehdossa reaalise hoivapalvelumeno olisiva puolen vuosisadan kuluua 35 miljardia euroa. Vaikka siis yön uoavuus hoivayössä paranisi vain,36 prosenia vuodessa, niin ämäkin alenaa kymmenesosalla vuoden 25 hoivapalvelumenoja. Kuvioon 11 on piirrey Nykylaskelman mukaise reaalise hoivapalvelumeno Perusvaihoehdossa ja Nopean alouskasvun vaihoehdossa uoavuuden kasvulla sekä Hiaan alouskasvun vaihoehdossa ilman uoavuua. Edellisessä apauksessa reaalise hoivapalvelumeno ova pääevuonna 42 miljardia euroa ja jälkimmäisessä apauksessa 26 miljardia euroa. Reaalise hoivapalvelumeno ova siis siä suuremma, miä nopeammin kansanalous kasvaa. Työn reaalihinnanhan oleeiin kohoavan hoivapalveluissa samalla nopeudella kuin koko kansanaloudessa. Jos siis hoivapalvelujen kysynä ei lainkaan myöhenyisi, niin Perusvaihoehdossa reaalise hoivapalvelumeno olisiva 23-luvulla kaksinkeraise nykyisiin menoihin nähden. Samankalaiseen ulokseen on päädyy Sosiaali- ja erveysalan ukimus- ja kehiämiskeskuksessa aivan erilaisella arvioiniavalla (Vaarama ja Vouilainen 22). He ova rakenanee ulevaisuusarvionsa arkaselemalla erilaisen vanhuspalvelujen arvea ulevaisuudessa. Heidänkin mukaansa vanhusen palvelujen käyökusannukse kaksinkeraisuisiva nykymallissa vuoeen 23 mennessä, mua hoivapalvelumenoja on mahdollisa hilliä muuamalla palvelurakennea ja ehosamalla oiminaa.