JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 SISÄLLYSLUETTELO 15 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PÄIVITYS... 28 16 PÄIVÄHOITOMAKSUJEN INDEKSITARKISTUKSET 1.8.2014 LUKIEN... 29 17 NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN TILOJEN JA LAITTEISTON VUOKRAUS- JA TOIMINTAMAKSUPERIAATTEIDEN PÄIVITYS... 30 18 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013... 33 19 SIVISTYSTOIMEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013... 36 20 KOULUJEN SELONTEOT SYKSY 2013... 37 21 IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIA TUKEVAT KOTIKÄYNNIT... 38 22 KOTIHOIDON PALVELUIDEN KRITEERIT... 40 23 PALVELUIDEN PIIRIIN JA HOITOON PÄÄSYN MÄÄRÄAJAT... 42 24 KANTA -PALVELUT JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY... 46 25 VIRANHALTIJOIDEN HALLINTOASIOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT... 50 26 TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT... 51
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 27 Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, maanantaina 24.3.2014 alkaen klo 17.00-19.45 Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Mirja Saarinen Pekka Rae Juho Eskola Johanna Kallenautio Pertti Pasuri Kirsti Sahrakoski Sirkka Stepanoff-Koivu Matti Tammelin Ulla Voutilainen Pirjo Hämylä Hannu Hämylä Lea Nurminen Sirkka Viiala Pirkko Lindström Anne Tuovila puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen kunnanhallituksen puheenjohtaja sivistystoimenjohtaja perusturvajohtaja kunnanjohtaja varhaiskasvatuksen johtaja, 15 ja 16 ajan, poistui 17.20 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kirsti Sahrakoski ja Matti Tammelin Allekirjoitukset Puheenjohtaja Mirja Saarinen Pöytäkirjanpitäjä Lea Nurminen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella _24. 3. 2014 Matti Tammelin pöytäkirjantarkastaja Kirsti Sahrakoski pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä 31.3.2014 kunnanvirastossa klo 9.00-14.00
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 28 15 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PÄIVITYS Valmistelija: varhaiskasvatuksen johtaja Anne Tuovila, p. 050-591 5456 Valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa vuodelta 2005 edellytetään, että jokaisen kunnan tulee laatia kunnan oma varhaiskasvatussuunnitelma (myöhemmin Vasu). Vasun laadinnassa tulee ottaa huomioon kunnan omat linjaukset, strategiat ja tavoitteet. Vasun tulee muodostaa esiopetussuunnitelman kanssa jatkumo, joka mahdollistaa saumattoman nivelvaiheen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Vasun perusteella laaditaan yksiköihin omat suunnitelmat sekä tehdään lasten omat henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Vasu on kunnan järjestämien varhaiskasvatuspalveluiden sisällöllisen kehittämisen ja ohjauksen väline. Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista sekä Stakesin julkaisema Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat olleet pohjana Juupajoen varhaiskasvatuksen linjauksille ja varhaiskasvatussuunnitelmalle. Kuntien tehtävänä on arvioida varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta varhaiskasvatuksen palveluiden toteutumista. Kunnan omassa Vasussa konkretisoituu Juupajoen varhaiskasvatuksen tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat eri toimintamuodoissa, myös avoimessa varhaiskasvatuksessa. Juupajoen kunnan ensimmäinen varhaiskasvatussuunnitelma valmistui vuonna 2008. Tämä uusi Vasu koskettaa kaikkia varhaiskasvatuksen muotoja. Uutta Vasua ovat olleet tekemässä kaikki kunnan varhaiskasvatuksen työntekijät; varsinaisen kirjaamisprosessin työryhmässä olivat lastentarhanopettajat Malla Heinonen, Kaija Rentto, Pirjo Sahra, Sanna-Kaisa Peräinen ja Virpi Vornanen, lastenhoitajat Tarja Hanhijärvi ja Hanna Nieminen, perhepäivähoitaja Jonna Suoranta sekä varhaiskasvatuksen johtaja Anne Tuovila. Liite n:o 1. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Hyvinvointilautakunta hyväksyy päivitetyn varhaiskasvatussuunnitelman. PÄÄTÖS: Varhaiskasvatuksen johtaja Anne Tuovila esitteli kokouksessa Juupajoen kunnan varhaiskasvatussuunnitelman. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 29 16 PÄIVÄHOITOMAKSUJEN INDEKSITARKISTUKSET 1.8.2014 LUKIEN Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Lea Nurminen, p. 050-511 2836 Päivähoitomaksuja on tarkistettu 25.11.2013 annetulla opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoituksella. Päivähoitomaksut on sidottu sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksiin, jonka muutos on 7,09 % ja tulorajat ansiotasoindeksiin, jonka muutos on 6,0 %. Indeksitarkistukset tehdään 2 vuoden välein. Päivähoitomaksujen muutos tulee voimaan 1.8.2014. Indeksitarkistusten vaikutus tulorajoihin ja päivähoitomaksujen euromääräisiin muutoksiin on esitelty Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjeessä, liite n:o 2. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Hyvinvointilautakunta päättää merkitä tiedoksi Opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoituksen eräistä indeksillä tarkistetuista lasten päivähoidon asiakasmaksuista. Maksujen ja maksuperusteiden muutokset tulevat voimaan varhaiskasvatuksessa 1.8.2014 alkaen. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 30 17 NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN TILOJEN JA LAITTEISTON VUOKRAUS- JA TOIMINTAMAKSUPERIAATTEIDEN PÄIVITYS Valmistelija: nuorisosihteeri-liikuntasihteeri Henna Ruostila, p. 040-774 6443 Taustaa Nuorisotoimen laitteistoa on pyydetty lainaan/vuokralle kuluneen talven aikana yksittäisiä kertoja. Myös liikuntatoimintaan on vuokrattu uusia tiloja. Ennakkotapauksista on sovittu tapauskohtaisesti yhdessä sivistystoimenjohtaja Lea Nurmisen kanssa. Koska laitteistoa ja tiloja kysytään nyt aiempaa enemmän, on syytä tehdä yhteenveto sovituista vuokraus/lainausehdoista. Yhteenvedossa on mukana sekä aiemmin päätetyt että nyt uutena esitetyt tila/laitevuokrat. Vanhoja maksuja ei esitetä korotettavaksi, vaan uusia linjataan muiden maksujen mukaisiksi. ESITYS Tilavuokrat: Liikuntasali - 10 /h - Paikallisten urheiluseurojen ja nuorisoyhdistysten sekä kunnan omien hallintokuntien (koulu- ja perusturva) liikuntatilaisuudet ovat maksuttomia. Samoin tilaisuudet, jotka on suunnattu alle 18 -vuotiaille (lastenjuhlat) - Käyttökaudet: talvi 8.8. 3.6. ja kesä 4.6. 7.8. - Ulkokuntalaisilta peritään kaksinkertainen maksu (jos toiminta suunnataan Juupajokelaisille, katsotaan se paikalliseksi toiminnaksi vaikka järjestäjä olisi ulkokuntalainen) - Laskutus kauden lopuksi Kopsamon koulun liikuntasali - 5 /h - Yhteisöille ja paikallisille käyttäjille salin käyttö on ilmaista - Maksu peritään ulkopaikkakuntalaisilta yksityisiltä toiminnanjärjestäjiltä - Laskutus kauden lopuksi Kuntosali - vuosikortti 1.1.-31.12. 90 /nuorisokortti 60 - kevätkausi 1.1.-30.4. 35 /nuorisokortti 25 - kesäkausi 1.5. 31.8. 35 /nuorisokortti 25 - syyskausi 1.9. 31.12. 35 /nuorisokortti 25 - ilmaisen kortin voivat lunastaa eläkeläiset
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 31 - kunnan työntekijät saavat kortin puoleen hintaan - Maksu suoritetaan etukäteen kunnan tilille Liikuntahallin ulko-oven avainpantti 50 Toimintavintti ja Nuokkari - Paikallisten yhdistysten nuorisotoimintaan käyttämät vuorot ovat maksuttomia. - Yksityiset käyttäjät 20 /käyttökerta (kokoukset, koulutukset, lastenjuhlat ym. yksityiset yhden illan tilaisuudet) - Ulkopaikkakuntalaisilta peritään kaksinkertainen maksu. - Laskutus käytön jälkeen Nuorisotalon bänditila - Bänditilan kuukausivuokra on 40. - Kertavuokra 10. - Tila on vapaasti käytettävissä Nuokkarin aukioloaikojen ulkopuolella. Jos tilaa vuokraa useampi ryhmä, sopivat he käyttövuoroista keskenään. Vuokra ei muutu, ellei käyttömahdollisuudet selvästi vähene. - Laskutus kuukausittain/kertakäytön jälkeen Ulko-oven avainpantti 50 Leirimaksut: - Isojen leiri 20 (kolme leiripäivää) - Pienten leiri 15 (kolme leiripäivää) - Maksu peritään laskulla jälkikäteen Kalustovuokrat: Valo- ja äänikalusto - Valokaluston, kannettavan äänentoistolaitteiston, bändin äänentoistolaitteiston tai soittimien vuokra yksityisiltä paikkakuntalaisilta 10 /kerta - Yhdistyksille laitteistoa lainataan veloituksetta - Maksu peritään laskulla jälkikäteen. Askartelu- ja liikuntavälineet (mm. pinssikone, liikuntavälineet) - yksityisiltä paikkakuntalaisilta peritään välinevuokra 10 /kerta + kuluvien osien (mm. pinssiaihiot) hankintakustannukset. - yhdistyksille välineistöä lainataan veloituksetta, laskulla peritään kuluvien osien (mm. pinssiaihiot) hankintakustannukset. - Maksu peritään laskulla jälkikäteen. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja):
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 32 Hyvinvointilautakunta hyväksyy nuoriso- ja liikuntatoimen tilavuokrat, maksut ja kalustovuokrat nuoriso- ja liikuntasihteerin edellä kirjatun esityksen mukaisesti. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 33 18 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Valmistelija: perusturvajohtaja Sirkka Viiala, p. 040-561 7635 Liite n:o 3. Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Liite n:o 4. Tilinpäätös, toteutumisvertailu (TA2013 / TP2013). Sosiaali- ja terveystoimen vastuualueen tehtävänä on ollut järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita Juupajoen kunnan asukkaille. Perusterveydenhuollon palvelut ja kehitysvammaisten avohuollon erityispalvelut on järjestetty yhteistoiminta-alueella Juupajoen, Oriveden, Pälkäneen ja Kangasalan kanssa Kangasalan toimiessa isäntäkuntana. Erikoissairaanhoidon palvelut on tilattu yhteistoiminta-alueen kanssa yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Osa terveydenhuollon palveluista on järjestetty ostopalveluna. Sosiaalipalvelut on tuotettu pääasiassa oman kunnan tuotantona, ostopalveluna tai kuntien välisenä yhteistyönä. Sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuivat kustannuksiltaan 104,3 % talousarvioon 2013 nähden. Ylitys oli yht. 330.159,56 euroa. Toteuman kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden on 4,6 %. (Toteuman kasvu vuoden 2012 tilinpäätöksessä verrattuna vuoden 2011 tilinpäätöksen oli + 9 %). Sosiaalipalvelut toteutuivat kustannuksiltaan 2,8 % ylityksellä TA 2013 nähden. Ylitys oli yht. 105.704 euroa. Sosiaalipalveluiden kustannukset nousivat 1,6 % tilinpäätökseen 2012 verrattuna. Tosin talousarvio 2013 oli 1,2 % pienempi kuin tilinpäätös 2012. Päivähoidon tulosalueen toimintamenot ylittyivät n. 50.000 talousarvioon 2013 nähden. Samoin vanhuspalveluiden (sisältäen kotihoidon ja vanhainkotihoidon) toimintamenot ylittivät n. 55.000 eurolla talousarvion määrärahat. Sosiaalityön tulosalue ja hallinto pysyivät talousarvion määrärahojen puitteissa. SOSIAALIPALVELUT YHTEENSÄ TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama Toimintatuotot 910 300 816 582 892 807-76 225 Toimintakulut -4 627 985-4 488 582-4 670 511 +181 929 Toimintakate -3 717 685-3 672 000-3 777 704 +105 704 Perusterveydenhuolto toteutui kustannuksiltaan 7,2 % ylityksellä, yht. 99.352 euroa talousarvioon 2013 nähden.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 34 Perusterveydenhuollon kustannukset nousivat 1,4 % tilinpäätökseen 2012 verrattuna. Talousarvio 2013 oli - 5,4 % pienempi kuin tilinpäätös 2012. Vuoden 2013 perusterveydenhuollon palveluiden toteuma ja tilinpäätös yhteistoiminta-alueelta oli 4 % suurempi (60 838 ) kuin palvelutilaus (1 540 095 ). Toteuma ylittyi terveyskeskussairaalan käytön osalta n. 29.000, vaikka hoitopäivien lukumäärä oli edellisiin vuosiin nähden alhainen. Oriveden tk -hoitopäivien määrä oli yht. 159 (vuonna 2012 yht. 539 hoitopäivää) ja Kangasalan tk -hoitopäivien määrä oli yht. 697 (vuonna 2012 yht. 564 hoitopäivää). Toteuma ylittyi myös avosairaanhoidon osalta n. 77.000 ja vuokrien ja sähkön osalta 15.000. PERUSTERVEYDENHUOLTO TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama Toimintatuotot 2 810 0 1 984 1 984 Toimintakulut -1 461 744-1 379 905-1 481 241 101 336 Toimintakate - 1 458 934-1 379 905-1 479 257 99 352 Erikoissairaanhoitopalveluiden kustannukset nousivat 11 % tilinpäätökseen 2012 verrattuna. Talousarvio 2013 oli 5,8 % suurempi kuin tilinpäätös 2012. ERIKOISSAIRAANHOITO TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -2 458 313-2 602 900-2 728 612 125 712 Toimintakate - 2 458 313-2 602 900-2 728 612 125 712 Eläinlääkintä- ja ympäristöterveydenhuollon toimintakulut myötäilivät talousarvion 2013 määrärahojen määrää. ELÄINLÄÄKINTÄ JA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -33 225-33 000-32 391-609 Toimintakate - 33 225-33 000-32 391-609 Perusturvajohtaja esittelee sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyvinvointilautakunnalle.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 35 EHDOTUS (perusturvajohtaja): Hyvinvointilautakunta 1) merkitsee tiedoksi sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomuksen ja 2) hyväksyy sosiaali- ja terveystoimen vastuualueen tilinpäätöksen ja antaa sen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 36 19 SIVISTYSTOIMEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Lea Nurminen, p. 050-511 2836 Sivistystoimen vastuualueen tehtävänä on ollut järjestää ja tuottaa sivistyspalveluita Juupajoen kunnan asukkaille. Näitä palveluita ovat peruskoulu, aikuiskoulutus, kirjasto, kulttuuritoimi sekä nuoriso- ja liikuntatoimi. Vastuualueen tehtävänä on lisäksi järjestää ja tuottaa kunnan eri yksiköiden ruokapalvelut. Sivistystoimen kustannukset toteutuivat siten, että nettokustannusten toteuma oli 102 %.Ylitys oli talousarvioon nähden 45 340 euroa. Toteuman kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna on 2 %. TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama Toimintatuotot 478.000 465.990 531.830-65.840 Toimintakulut -2.732.920-2.721.920-2.819.220 97.300 Toimintakate -2.254.910-2.255.930-2.287.380 31.450 Poistot -12.270-12.400-26.290 13.890 Tilikauden tulos -2.267.180-2.268.330-2.313.670 45.340 Sivistystoimen talousarvion ylitykset ovat peruskoulun ja aikuiskoulutuksen kustannuksissa. Suurimmat ylitykset peruskoulun talousarvioon tulivat koulukuljetuksiin, poistoihin ja kiinteistökuluihin. Aikuiskoulutuksen menot sisältävät Oskon tasauslaskun vuodelta 2012. Sivistystoimenjohtaja esittelee sivistystoimen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyvinvointilautakunnalle. Liite n:o 5. Sivistystoimen tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Liite n:o 6. Tilinpäätös, toteumavertailu (TA2013 / TP2013). EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Hyvinvointilautakunta 1) merkitsee tiedoksi sivistystoimen toimintakertomuksen ja 2) hyväksyy sivistystoimen vastuualueen tilinpäätöksen ja antaa sen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 37 20 KOULUJEN SELONTEOT SYKSY 2013 Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Lea Nurminen, p. 050-511 2836 Juupajoen kunnan hallintosäännön mukaan hyvinvointilautakunta päättää perusopetuksen lukuvuosi- ja työsuunnitelmat ja niiden arvioinnin. Koulut ovat tehneet lukukausittain toiminnastaan selonteon, jossa selostetaan koulun toimintaa yksityiskohtaisemmin kuin tilinpäätöksen yhteydessä olevassa toimintakertomuksessa. Liite n:o 7, Koulujen selonteot syyslukukaudesta 2013. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Hyvinvointilautakunta tutustuu koulujen selontekoihin syyslukukaudesta 2013 ja hyväksyy ne. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 38 21 IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIA TUKEVAT KOTIKÄYNNIT Valmistelija: perusturvajohtaja Sirkka Viiala, p. 040-561 7635 Kunnan tehtävänä on seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointia edistävistä palveluista on säädetty mm. vanhuspalvelulain 12 :ssä. Lain mukaan kunnan on tarjottava ikääntyneille hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit ovat kuntalaisille osoitettuja ennaltaehkäiseviä palveluja ja vanhuspalvelujen tärkeä, kehittyvä työmuoto. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit ovat kunnan järjestämää harkinnanvaraista palvelua, johon ei kuitenkaan muodostu subjektiivista oikeutta. Kotikäynnit ovat siis kunnan tarjous kuntalaiselle, joka itse päättää, ottaako hän tarjouksen vastaan. Juupajoen kunnassa ryhdyttiin toteuttamaan suunnitelmallisesti hyvinvointia tukevia kotikäyntejä yli 75-vuotiaille syksyllä 2013. Kotikäyntien tarkoituksena oli paitsi tukea ikääntyneiden kotona selviytymistä myös saada tietoa iäkkäiden kuntalaisten elinoloista, palvelutarpeista ja odotuksista. Kerättyä tietoa voidaan näin ollen hyödyntää kunnan toiminnan ja palvelujen suunnittelussa ja palvelutarpeiden ennakoinnissa. Syksyllä 2013, kotikäyntien toteuttamisajankohtana Juupajoen kunnassa oli 245 yli 75 -vuotiasta, joille kaikille lähetettiin kirje, jossa esiteltiin hyvinvointia tukevien kotikäyntien tarkoitus. Kotikäynnit perustuivat vapaaehtoisuuteen. Henkilöt ottivat yhteyttä, mikäli halusivat, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen tulee käymään heidän luonaan. Kotikäynti toteutettiin 121 yli 75 -vuotiaan luokse, mikä oli 49,4 % kohderyhmästä. 22 henkilöä ilmoitti oma-aloitteisesti, että tarvetta kotikäynnille ei ole, mikä vastasi 8,9 % kaikista henkilöistä. Kohderyhmään kuuluvista oli laitoshoidossa 10,2 % eli 25 henkilöä, joita kyseinen kotikäynti ei koske. Tällä hetkellä 5 henkilöä (2 %) odottaa kotikäynnin suorittamista. 3.3.2014 olleen tilanteen mukaan oli siis suunnitellusti toteutettu tai perustellusta syystä jätetty toteuttamatta (henkilö ei ole halunnut tai henkilö on laitoshoidossa) kotikäynti yht. 168 henkilön osalta, mikä vastaa 68,6 % koko kohderyhmästä. Noin kolmasosa yli 75 -vuotta täyttäneistä ei ole ottanut yhteyttä kirjeen lähettämisen jälkeen (77 henkilöä, 31 %). Kotikäyntien aikana kerättiin tietoa haastattelulomakkeen avulla. Haastattelulomake antoi keskustelulle rungon ja auttoi mahdollisten toimintakykyä heikentävien riskien tunnistamista. Lomakkeen käyttö tuki myös kotikäyntien yhdenmukaista ja systemaattista toteutusta ja auttoi asioiden puheeksi ottamista.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 39 Hyvinvointia tukevat kotikäynnit suorittivat vt. vanhuspalvelujohtaja Taija Heletoja ja vs. hoitaja/geronomi Hannele Hyvönen. Vastaajien ikien keskiarvo oli 83 vuotta. Yli 75 -vuotiaat kuntalaiset saivat kotikäyntien yhteydessä esittää ajatuksiaan Juupajoen kunnan palveluista. Eniten kommentteja esitettiin terveyspalvelujen puolesta. Toimivat ja lähellä olevat terveyspalvelut koettiin tärkeänä. Haastatteluajankohtana syksyllä 2013 olleisiin palveluihin oltiin tyytyväisiä. Myös ateriapalvelua arvostettiin, hyvää ja monipuolista ruokailumahdollisuutta toivottiin. Kotihoidonpalvelut koettiin tärkeinä yli 75 -vuotiaiden keskuudessa. Myös kuljetuspalvelun, asiointipalvelun, kylvetyspalvelun ja talonmiespalvelun merkitys tuotiin esille. Järjestöjen toimintaa, SPR:n toimintaa ja ystäväpalvelua arvostettiin. Merkittävänä pidettiin keskusteluapua ja että joku kävisi tarkastamassa, että kaikki on hyvin. Ikääntyneiden yhteiset tapahtumat koettiin hyvänä. Yksittäisiä huomioita saivat myös kauppa, pankki, apteekki, lääkehuolto, kirjasto, laboratorio ja toimeentuloturvaan liittyvät asiat. Perusturvajohtaja on koonnut haastattelulomakkeiden tiedot raportiksi, joka esitellään hyvinvointilautakunnalle. Raportoinnissa on huomioitu vastaajien toivomus, mikäli vastaaja on kieltänyt vastauksiensa käytön palveluiden kehittämiseksi. Näin ollen vastaajien henkilöllisyys ei tule esille raportissa. EHDOTUS (perusturvajohtaja): Hyvinvointilautakunta merkitsee tiedoksi hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteutuksen. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 40 22 KOTIHOIDON PALVELUIDEN KRITEERIT Valmistelija: perusturvajohtaja Sirkka Viiala, p. 040-561 7635 Liite n:o 8. Kotihoidon palveluiden kriteerit Kotihoidon tehtävänä on tarjota hoitoa, hoivaa ja apua kuntalaisten itsenäiseen selviytymiseen kotona. Kotihoidon työssä tuetaan asiakkaiden oman elämän hallintaa ja osallisuutta sekä noudatetaan toimintakykyä ylläpitävää ja kuntouttavaa toimintatapaa. Kotihoidon palvelusta säädetään laissa ja asetuksessa. Kotihoidon palveluiden kriteerien avulla linjataan yhtenevän palvelukäytännön periaatteet. Sosiaalihuoltolain 20 :n mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n mukaan kotipalveluina järjestetään: kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista, huolenpitoa ja tukemista sekä tukipalveluja, kuten ateria, vaatehuolto, kylvetys-, siivous-, kuljetus- saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita. Terveydenhuoltolain 25 mukaan kotisairaanhoitona järjestetään: hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä potilaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa moniammatillisesti toteutettua terveyden ja sairaanhoidon palvelua. Kotisairaanhoidossa käytettävät hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon. Kotihoitoa tarjotaan asukkaan toimintavajauksen tukemiseksi ja kulloinkin käytettävissä olevien resurssien mukaan. Kotona asumista edistetään kotihoidon, hoivapalvelujen ja laitoshoidon yhteistyönä. Näin ollen kotona selviytymistä pyritään tukemaan mahdollisimman pitkään, niin että siirtyminen pitkäaikaiseen ympärivuorokautisen hoivan piiriin siirtyy tai sitä ei tarvita lankaan. EHDOTUS (perusturvajohtaja): Hyvinvointilautakunta hyväksyy kotihoidon palvelujen kriteerit.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 41 PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 42 23 PALVELUIDEN PIIRIIN JA HOITOON PÄÄSYN MÄÄRÄAJAT Valmistelija: perusturvajohtaja Sirkka Viiala, p. 040-561 7635 Perusterveydenhuolto Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virkaaikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arviointi on tehtävä viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas ottaa yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta (Terveydenhuoltolaki 51 ). Erikoissairaanhoito Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein. Henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. (Terveydenhuoltolaki 52 ).
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 43 Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23 -vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. (Terveydenhuoltolaki 53 ). Vanhuspalvelut Kiireellisistä asioista on tehtävä päätös ja järjestettävä palvelut viipymättä. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 3 kk kuluttua päätöksen teosta (Vanhuspalvelulaki 18 ). Toimeentulotuki Toimeentulotukiasia on käsiteltävä kunnassa siten, että asiakkaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Lastensuojelulaki Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lisäksi sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko asian vireille tulon johdosta ryhdyttävä 27 :ssä tarkoitetun lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen vai onko asia selvästi luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Vammaispalvelut Palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 44 Päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Odotusaikojen julkaiseminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on julkaistava tiedot perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden odotusajoista neljän kuukauden välein. Vanhuspalvelulain 26 mukaan kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen. Terveyden ja hyvinvointilaitos(thl), aluehallintovirasto ja valvira keräävät palveluiden piiriin pääsystä tietoja. Myös potilasasiamies ja sosiaaliasiamies seuraavat asiakkaiden oikeuksien kehitystä kunnassa. Odotusajat kiireettömiin palveluihin Juupajoen kunnassa olivat helmikuun 2014 lopussa seuraavat: Perusterveydenhuolto, välitön ja puhelut Perusterveydenhuolto, kiireetön Erikoissairaanhoito Kotihoito Kotihoidon tukipalvelut Tilapäishoito Pitkäaikainen ymp.vuorokautinen hoiva, laitoshoito Omaishoidon tuki Toimeentulotuki Lastensuojelu Vammaispalvelu heti 5-7 pv ks. www.pshp.fi 1-2 pv 1-2 pv 1-2 pv 3-5 pv 1-14 vrk 1-3 pv 1-2 pv 7-30 pv EHDOTUS (perusturvajohtaja): Hyvinvointilautakunta merkitsee tiedoksi tiedot palveluiden piiriin ja hoitoon pääsyn odotusajoista.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 45 PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti seuraavalla lisäyksellä Odotusajat kiireettömiin palveluihin Juupajoen kunnassa olivat helmikuun 2014 lopussa seuraavat: Perusterveydenhuolto, välitön ja puhelut hammashoito, välitön ja puhelut heti ei toteutunut.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 46 24 KANTA -PALVELUT JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY Valmistelija: perusturvajohtaja Sirkka Viiala, p. 040-561 7635 KanTa -palvelujen tavoitteena on edistää hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta sekä tehostaa terveydenhuollon palveluja. Julkisen terveydenhuollon palvelujen antajan tulee liittyä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Myös yksityisten terveydenhuollon palvelujen antajan tulee liittyä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi, mikäli sen potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys toteutetaan sähköisesti. Kansalliseen terveysarkistoon (KanTa) liittyvät palvelut: sähköinen resepti (eresepti) potilaan tiedonhallintapalvelu sähköinen potilastiedon arkisto (earkisto) kansalaisen omien resepti- ja potilastietojen katselu verkossa (Omien tietojen katselu, Omakanta) KanTa-palvelut otetaan käyttöön vaiheittain koko maassa. Sähköinen resepti (eresepti) (Laki sähköisestä lääkemääräyksestä, 2.2.2007/61) Tarkoituksena on ollut, että parannetaan potilasturvallisuutta ja lääketurvallisuutta sekä helpotetaan lääkkeen määräämistä. Tavoitteena on ollut luoda järjestelmä, jossa potilaan lääkemääräykset tallennetaan valtakunnalliseen reseptikeskukseen, josta lääkemääräykset toimitetaan potilaan haluamana ajankohtana hänen valitsemaansa apteekkiin. Reseptikeskukseen ja reseptiarkistoon koottuja tietoja voidaan hyödyntää terveydenhuollon viranomaistoiminnassa. Tavoitteena oli, että kaikissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa laaditaan lääkemääräykset sähköisesti viimeistään huhtikuussa 2013. Apteekeilla tuli olla valmius toimittaa eresepti 1.4.2012 alkaen. Potilaan tiedonhallintapalvelu (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 9.2.2007/159) Tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen turvallista sähköistä käsittelyä terveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 47 Kansaneläkelaitos ylläpitää potilaan tiedonhallintapalvelua. Terveydenhuollon ammattilaiset saavat käyttää tiedonhallintapalvelussa olevia ja sen kautta näkyviä tietoja potilasvastaanotossa ja potilaan terveydenhoitotoimenpiteitä järjestettäessä. Terveydenhuollon työntekijät tallentavat hoitotyössä esille tulleita keskeisiä tietoja tiedonhallintapalveluun. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää, mitkä ovat tallennettavat keskeiset tiedot. Näitä tietoja ovat mm. diagnoosit toimenpiteet riskitiedot kuvantamistutkimukset laboratoriotulokset lääkitys rokotukset terveys- ja hoitosuunnitelmat fysiologiset mittaukset Sähköinen potilastiedon arkisto (earkisto) (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 9.2.2007/159) Valtakunnalliseen tietojärjestelmäpalvelujen piiriin liittymisen jälkeen valmistuneiden potilasasiakirjojen alkuperäiset kappaleet tallentuvat valtakunnalliseen arkistointipalveluun. Näiden potilasasiakirjojen luovutukseen liittyvät suostumus- ja kieltoasiat tallentuvat vastaavasti potilaan tiedonhallintapalveluun. Potilasta hoitavat lääkärit ja hoitajat näkevät potilastiedot, joten siten vältetään päällekkäisiä tutkimuksia ja hoitoja. earkisto parantaa siten hoitoon liittyvää tiedonkulkua. Sähköisen potilastiedon arkiston käyttöön siirrytään vaiheittain. Tavoitteena on ollut, että julkisen terveydenhuollon toimintayksiköt ottavat earkiston käyttöönsä viimeistään syyskuussa 2014 ja yksityisen terveydenhuollon toimijat vuotta myöhemmin. Omien tietojen katselu (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 9.2.2007/159) Potilas/asiakas näkee omat tietonsa ja earkistoon tallennettuja potilastietojaan Omakanta -palvelusta. Omakanta -palveluun on pääsy internetissä www.kanta.fi -sivuilla. Palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 48 Valtakunnalliset toimijat KanTa-palveluissa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on vastannut strategiasta, lainsäädännöstä ja poikkihallinnollisesta yhteistyöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vastannut 1.1.2012 alkaen operatiivisesta johdosta, koodistopalvelusta sekä toiminnallisista määrittelyistä ja prosessien mukaisista tietosisällöistä. Kansaneläkelaitos (Kela) on vastannut teknisestä toteutuksesta, testauksesta, teknisistä määrittelyistä sekä kansalaisviestinnästä. Pirkanmaalla ovat myös keskeisesti mukana olleet eri tietojärjestelmien ohjelmistotoimittajat: Effica -tietojärjestelmän osalta Tieto (Hämeenkyrö, Nokia, Ikaalinen ja Virrat), Pegasos -tietojärjestelmien osalta CGI ( Tampere, Lempäälä, Ylöjärvi, Valkeakoski, Akaa ja Sotesi), Uranus -tietojärjestelmän osalta Logica (PSHP), Acute -tietojärjestelmän (työterveyshuolto) osalta Acute FDS Oy ja Mediatri -tietojärjestelmän osalta Mediconsult Oy (Juupajoki, Parkano, Kihniö, Pirkkala, Vesilahti, Kangasala, Pälkäne). Lisäksi mukana yhteistyössä ja earkiston käyttöönoton myötävaikuttajina ovat olleet Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Väestörekisterikeskus VRK sekä Kuntaliiton KunTo -hanketoimisto (aj. 1.3.2010-31.12.2011). PirKanta KanTa -palveluiden käyttöönotosta Juupajoen kunta on tehnyt yhteistyösopimuksen muiden sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tavoin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) kanssa vuonna 2010 (Kunnanhallitus 16.2.2010 17). Hanke sai nimen PirKanta, jonka kautta käynnistettiin Pirkanmaalla KanTa -palveluiden suunnittelua ja käyttöönottoa keväällä 2013. Yhteistoiminta-alue vastasi Juupajoen osalta KanTa -palveluiden käyttöönottoon liittyvistä asioista vuosina 2011-2013. PirKanta -hanke ohjaa kuntia ja yhteistoiminta-alueita paikallistasolla. Tampereen KanTo Tampereen KanTo -paikallisprojekti oli Tampereen kaupungin tietohallintoyksikön hallinnoima käyttöönotto- ja liittymisprojekti aj. 1.10.2010-31.5.2012. Tampereen KanTo -projektin päätyttyä 1.6.2012 alkaen PSHP:n hallinnoima PirKanta on ottanut vastuun kokonaisuudessaan KanTa -palveluiden koordinoimisesta paikallistasolla. Maksut Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat maksavat sairaanhoitopiirille kunnan asukaslukuun perustuvaa maksua, erityisvelvoitemaksua, joka sisältää myös mm. PirKanta -hankkeen kustannukset. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan erityisvelvoitemaksu oli 10,50 euroa asukasta kohden. Tampereen tietohallintoyksikkö on laskuttanut sopimuskunnilta KanTo -projektin kustannuksia vuosien 2010, 2011 ja 2012 ajalta. Juupajoen osuus on ko. ajalta ollut noin 300 /vuosi.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 49 Valtakunnallisten toimijoiden (Kansaneläkelaitos, Väestörekisterikeskus) hoitamat tietojärjestelmäpalvelut terveydenhuollon palvelujen antajille ovat maksullisia. Kansaneläkelaitos ja väestörekisterikeskus toimittavat vuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle ja sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunnalle selvitykset kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä ja arvion seuraavan vuoden käyttömaksujen perustana olevista kokonaiskustannuksista. Kansaneläkelaitos alkaa periä maksuja kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden kuluttua lain (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muuttamisesta, 1.12.2010) voimaantulosta eli 1.9.2014 alkaen. Väestörekisterikeskus voi periä palvelujen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta, kunnes terveydenhuollon palvelujen antajat ryhtyvät suorittamaan suoraan Väestörekisterikeskukselle lain mukaisia maksuja. Mediatri -tietojärjestelmän toimittajan Mediconsult Oy:n tarjous ja kustannukset käyttöönottoprojektista ovat selvittelyssä. Juupajoen kunta ja KanTa -palvelut Juupajoen kunta kuuluu PirKanta -hankkeen piiriin ja paikallistasolla Mänttä- Vilppulan projektiryhmään. PirKanta -hankeen aluehankepäällikkö ohjaa ja tukee Juupajoen kunnan osalta kantapalveluihin siirtymistä. Säännöllisesti kokoontuvassa projektiryhmässä sovitaan toimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Koulutussuunnitelma henkilökunnalle on laadittu. PSHP järjestää koulutuksia. Myös verkko-opiskelu aiheesta on mahdollista. Juupajoen terveyskeskuksessa laaditaan lääkemääräykset sähköisesti ja Korkeakosken apteekilla on valmiudet toimittaa ereseptejä. Juupajoella on käytössä Mediatri -tietojärjestelmä. Pirkanmaalla kunnat, joissa on käytössä Mediatri -tietojärjestelmä, siirtyvät vaiheittain KanTa -palveluihin viimeisenä. Arvion mukaan siirtyminen voi mennä vuoden 2015 puolelle. Muita Mediatrin omaavia kuntia ovat Parkano, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Pirkkala, Vesilahti, Kangasala ja Pälkäne. EHDOTUS (perusturvajohtaja): Hyvinvointilautakunta merkitsee tiedoksi KanTa -palveluiden käyttöönottoon liittyvät asiat. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 50 25 VIRANHALTIJOIDEN HALLINTOASIOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Hyvinvointilautakunnalle on jätetty seuraavat viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat: 1) Sivistystoimenjohtajan päätökset 1.1.2014-28.2.2014. 2) Perusturvajohtajan päätökset 1.1.2014-28.2.2014. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Hyvinvointilautakunta merkitsee päätökset tiedoksi ja toteaa, että kuntalain 51 :ssä tarkoitettua otto-oikeutta ei käytetä. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA2/2014 51 26 TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Lea Nurminen, p. 050-511 2836 perusturvajohtaja Sirkka Viiala, p. 040-561 7635 1) Hyvinvointia edistävän toiminnan tukemiseen tarkoitetut avustukset ovat haettavana ajalla 3.3. - 21.3.2014. 2) Kerhotoiminnan kehittämiseen haettu valtionavustusta, hakuaika päättyi 28.2.2014. 3) Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2014: Juupajoella jumalanpalveluksen ja seppeleiden laskun jälkeen ohjelmallinen kahvitilaisuus Suomelassa. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Hyvinvointilautakunta päättää merkitä tiedoksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.