VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA

VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA VUOSIRAPORTTI 2012 JA RAHOITUSKAUDEN 2010 12 LOPPURAPORTTI VAMMAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖYHDISTYS FIDIDA RY

2 Sisällysluettelo 1. Vammaiskumppanuusohjelman tausta ja tavoitteet... 3 2. Toimintakokonaisuudet... 4 2.1. Kehitysyhteistyö... 5 2.2. Vaikuttaminen ja vammaiskysymysten valtavirtaistaminen... 6 2.3. Viestintä ja globaalikasvatus... 7 2.4. Resurssit ja kehittäminen... 10 2.5. Varainhankinta... 11 3. Läpileikkaavien tavoitteiden huomioon ottaminen... 11 4. Ohjelman tulokset, kohdatut haasteet ja opitut asiat... 12 5. Talousraportti... 13 6. Allekirjoitukset... 17

3 1. Vammaiskumppanuusohjelman tausta ja tavoitteet Vammaiskumppanuusohjelma on vuonna 2010 alkanut toimintakokonaisuus, jonka toteuttajina ovat Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry ja sen jäsenjärjestöt Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf (vuodesta 2012), Invalidiliitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Abilis-säätiö. Suomalaisten vammaisjärjestöjen monipuolinen ja laaja vammaissektorin osaaminen yhdistettynä kehitysyhteistyökokemukseen tukee Suomen kehityspolitiikan toteutusta ja täydentää hyvin valtion antamaa kehitysapua. Ulkoasiainministeriö ja FIDIDA ry allekirjoittivat kumppanuussopimuksen 30.6.2010. Vuoden 2011 alusta lähtien jäsenjärjestöjen hanketyö alkoi asteittain siirtyä hankekohtaisesta rahoituksesta kumppanuusohjelmarahoituksen piiriin, ja vuonna 2012 valtaosa hankkeista oli jo ohjelman alla. Vuonna 2008 voimaan astunut YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista luo ohjelman arvopohjan: vammaisilla on yhdenvertaiset oikeudet kaikilla elämän alueilla. Sopimus syntyi samojen arvojen pohjalta, joilla vammaisjärjestöt ympäri maailmaa ovat jo pitkään toimineet. YK-sopimuksen kansainvälistä toimintaa koskeva pykälä 32 velvoittaa vammaisten huomioimiseen valtioiden ja monenvälisten toimijoiden kehitysyhteistyössä. Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa vammaiset on jo vuosien ajan huomioitu osana läpileikkaavia tavoitteita. Toteutuakseen läpileikkaavuus tarvitsee seurantaa, koulutusta, parhaiden käytäntöjen soveltamista sekä asiantuntemusta, joita ohjelma tarjoaa. Mutta läpileikkaavuus yksin ei riitä. Lisäksi tarvitaan vammaisille kohdennettuja hankkeita ja kehityspoliittista työtä vammaistematiikan pitämiseksi esillä. Näihin tehtäviin vammaisten omat järjestöt sopivat mitä parhaimmin. Suomen ulkoministeriön panostus vammaisten huomioon ottamiseksi kehitysyhteistyössä on merkittävä, mistä tuki Vammaiskumppanuusohjelmalle on yksi osoitus. Vammaiskumppanuusohjelman lähtökohtana ovat FIDIDAn strategiset tavoitteet. Vammaiskumppanuusohjelman kehitysyhteistyö nojautuu YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Ohjelman päämääränä on edistää kehitysmaiden vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumista, osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien lisäämistä ja elinolojen parantamista. Visiona on maailma, jossa kehitysmaiden vammaisten oikeudet ovat toteutuneet ja vammaispolitiikka on osana yleistä kehityspolitiikkaa. Vammaiskumppanuusohjelmassa mukana olevien järjestöjen roolit ja vastuut suhteessa ohjelman toimintoihin määritellään niiden keskinäisessä sopimuksessa, joka allekirjoitettiin syksyllä 2011. Vammaiskumppanuusohjelman tavoitteet ovat: Vammaisnäkökulma valtavirtaistetaan koko kehityspolitiikan kenttään ja sen toteutumista seurataan. Kumppanit kehitysmaissa vahvistuvat ja kehitysyhteistyöhankkeet edistävät konkreettisella tavalla kehitysmaiden vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista ja vähentävät köyhyyttä.

4 FIDIDAn jäsenjärjestöjen jäsenistön ja suuren yleisön tietoisuus vammaisten ihmisoikeuksista ja YK:n yleissopimuksen globaaleista kytkennöistä sekä sitoutuminen kehityspoliittisiin tavoitteisiin kasvaa. 2. Toimintakokonaisuudet Vuosi 2012 oli Vammaiskumppanuusohjelman ensimmäisen rahoituskauden (2010 2012) toinen toimintavuosi, jolloin ohjelman hallinto, työkalut ja toimintatavat alkoivat jo muotoutua, mutta paljon oli vielä myös kehitettävää. Vuoden 2012 tärkein tehtävä oli uuden tuenkäyttösuunnitelman laatiminen vuosiksi 2013 15 sekä määräaikaisen kumppanuussopimuksen uusiminen ulkoministeriön kanssa. Suunnittelu oli aloitettu jo vuoden 2011 lopulla, mutta varsinainen työ tehtiin vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Työ oli mittava ja sitoi sekä toimiston että jäsenjärjestöjen resursseja. Tuenkäyttösuunnitelman laatiminen oli kuitenkin nyt helpompaa kuin kumppanuutta haettaessa, sillä järjestöille oli jo kertynyt kokemusta ohjelmallisesta työtavasta. Lopputulokseksi saatiinkin edellistä laadukkaampi suunnitelma, johon laadittiin myös ohjelmatason tavoitteet ja mittarit. Ensimmäinen kumppanuussopimus ulkoministeriön ja FIDIDA ry:n välillä oli solmittu määräaikaiseksi vuosiksi 2010 12. Saadakseen tietoa Vammaiskumppanuuden kehityksestä ministeriö teetti arvioinnin FIDIDAsta ja ohjelman toteutuksesta. Prosessi sujui hyvässä yhteistyössä arvioijan kanssa. Arvioija haastatteli jäsenjärjestöjen henkilökuntaa, hallituksen jäseniä ja toimiston henkilökuntaa. Arviointijakson loppupuolella järjestettiin arvioijan ja FIDIDAn hallituksen ja toimiston kesken yhteinen tapaaminen, jossa todettiin, että FIDI- DAn hallitus on tiedostanut kehittämiskohteet ja on niistä arvioijan kanssa samaa mieltä. Vammaiskumppanuusohjelman tavoitteita toteutetaan neljän toimintakokonaisuuden avulla: 1) Kehitysyhteistyö 2) Vaikuttaminen ja vammaiskysymysten valtavirtaistaminen 3) Viestintä ja globaalikasvatus 4) Resurssit ja kehittäminen Vammaiskumppanuusohjelman kehitysyhteistyön toteutukseen osallistuivat kaikki FIDI- DAn jäsenjärjestöt lukuun ottamatta Abilis-säätiötä, joka saa rahoituksen oman sopimuksensa kautta. Yhteistyö Vammaiskumppanuusohjelman ja Abiliksen välillä on kuitenkin molemmille merkittävää kehitysviestinnän, tietojen vaihdon, oppimisen ja koherenssin kannalta. Abiliksen laajat verkostot ja tietämys kehitysmaiden vammaiskentästä ovat olleet arvokas tuki koko ohjelmalle.

5 2.1. Kehitysyhteistyö Vuoden 2012 keskeinen tehtävä oli uuden tuenkäyttösuunnitelman laatiminen vuosiksi 2013 15. Suunnitelman laatimiseen oli nyt aivan toisenlaiset lähtökohdat kuin ensimmäisellä kerralla, kun suunnitelmaa laadittiin kumppanuuden hakuvaiheessa. Tuenkäyttösuunnitelmassa 2010 12 kehitysyhteistyö oli jaoteltu neljän pilarin alle, jotka oli johdettu YK:n vammaiskonventiosta: 1) Vammaisten osallistumisen esteet vähentyvät 2) Vammaisten ja heidän järjestöjensä voimaantuminen ja yhtäläiset osallistumisoikeudet toteutuvat 3) Vammaisten yhtäläiset oikeudet koulutukseen, työhön ja sosiaaliturvaan toteutuvat 4) Vammaisten naisten yhtäläiset oikeudet toteutuvat Tämä jakoperuste ei kuitenkaan osoittautunut täysin yksiselitteiseksi. Sekä Etelän kumppaneilla että FIDIDAn jäsenjärjestöillä on ollut vaikeuksia ryhmitellä mielekkäästi hankkeita tällä jakoperusteella loogisesti tunnistettaviin ryhmiin. Siksi hallitus päätyi joulukuun 2011 strategiatyöpajassaan siihen, että tästä jaottelusta luovutaan. Uutta tuenkäyttösuunnitelmaa laadittaessa ja Vammaiskumppanuusohjelman muutenkin kehittyessä ja tavoitteiden kirkastuessa pilareiden tilalle muotoutuivat painopistealueet: i) vammaisjärjestöjen kapasiteetin vahvistaminen, ii) vaikuttaminen ja edunvalvontatyö sekä iii) elinikäinen oppiminen. Ohjelman painopistealueet ovat laajoja kokonaisuuksia, joissa tulokset ja vaikuttavuus näkyvät vasta vuosien työn jälkeen. Ajatuksena onkin, että painopistealueet ulottuvat yli kolmivuotisten rahoituskausien. Uuteen tuenkäyttösuunnitelmaan saatiin hanketason mittareiden lisäksi ohjelmatason mittarit. Nämä antavat toivottavasti uudenlaista tietoa ohjelman vaikuttavuudesta. Raportointivuonna 2012 rahoitettiin yhteensä kahtakymmentäyhtä kehitysyhteistyöhanketta ohjelman kautta. Lisäksi joillain FIDIDAn jäsenjärjestöillä oli vielä hankkeita käynnissä myös hankekohtaisella rahoituksella, mikä asetti erityisiä vaatimuksia näiden järjestöjen hallintotyölle. Vuoden aikana jatkettiin hanketyön keskeisten osa-alueiden ja niihin liittyvien suunnittelu- ja raportointityökalujen kehittämistä. Tavoitteena on täsmällinen ja luotettava tuloksellisuuden seuranta konkreettisten toimintojen raportoinnin sijaan. Koska ensimmäisessä tuenkäyttösuunnitelmassa ei vielä ollut ohjelmatason mittareita, esitetään tässä raportissa hankekohtaisesti vuositason tulokset sekä arviot kestävyydestä (liite 1). Vammaiskumppanuusohjelmassa FIDIDAn jäsenjärjestöjen omistajuus kehitysyhteistyön hankekumppaneina jatkuu, ja FIDIDAn toimiston rooli on näin ohjelmatyön alkuvaiheessa enemmän koordinoiva ja fasilitoiva. Useissa tapauksissa jäsenjärjestöillä on vuosikymmenten mittainen kumppanuus kehitysmaan järjestön kanssa, vaikka toki mukana on yhä enemmän myös tuoreempia kumppanuuksia. Etelälähtöisyys on yksi vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyön arvokkaita piirteitä, ja tästä halutaan pitää kiinni jatkossakin. Hankeideat ja yhteistyöaloitteet tulevat suomalaiselle järjestölle useimmiten suoraan Etelän sisarjärjestöstä.

6 Kosovon kuurojen liiton paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain omin voimin ja varoin sisäjalkapalloturnauksen. Suomen Kuurojen Liiton kehitysyhteistyötiimin vetäjä, Inkeri Lahtinen (punaisessa paidassa keskellä) onnittelee muiden joukossa turnauksen voittanutta tiimiä. 2.2. Vaikuttaminen ja vammaiskysymysten valtavirtaistaminen Ulkoministeriön kanssa pitkään jatkunut yhteistyö kehitysyhteistyöhön lähtevien kouluttamiseksi vammaiskysymysten huomioimiseen päättyi valitettavasti vuonna 2012, kun ministeriö uudisti koulutusohjelmaansa ja jätti vammaiskysymysten osuuden siitä pois. Neuvotteluja käytiin osuuden palauttamiseksi kurssille, mutta toistaiseksi tuloksetta. Kepan kanssa sen sijaan jatkui jo edellisenä vuonna alkanut koulutusyhteistyö. FIDIDA on kouluttanut vammaiskysymyksistä hankehallinnon peruskursseilla, ja lisäksi saimme vammaisnäkökulman mukaan Kepan verkkopohjaiseen itseopiskelupakettiin, joka julkaistiin suomeksi aivan vuoden 2013 alussa ja tulee myöhemmin myös englanniksi. Kepan koulutusten ja materiaalien kautta saimme edistettyä kunnianhimoista tavoitetta, joka tähtää vammaiskysymyksen valtavirtaistamiseen kaikkeen kehitysyhteistyöhön. Maaliskuussa UNICEFin vammaisasioiden focal point Rosangela Berman-Bieler vieraili Suomessa. FIDIDA järjesti 12.3. tilaisuuden, jossa Berman-Bieler kertoi UNICEFin vammaistyöstä. Tilaisuuteen osallistui järjestöjen, ulkoministeriön ja THL:n edustajia, ja keskustelu vammaiset ja kehitys -teemasta kävi vilkkaana. FIDIDA ja sen jäsenjärjestöt olivat edustettuina ulkoministeriön kansainvälisen vammaispolitiikan koordinaatioryhmässä. Erilaisiin

7 ulkoministeriön ja järjestökentän tilaisuuksiin osallistuttiin aktiivisesti ja niissä nostettiin esille vammaisten ihmisoikeudet. Vammaisnäkökulman huomioiminen on Suomen kehityspolitiikassa ja globaalissa kehitysyhteistyössä noussut merkittäväksi teemaksi, ja Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma painottaa eriarvoisuuden poistamista. FIDIDA onkin ryhtynyt suunnittelemaan koulutus- ja neuvontapalveluita kaikille kehitysyhteistyöalan toimijoille. Koulutus- ja neuvontapalveluiden pohjaksi on koottu laajasti tietoa ja materiaalia vammaiskysymysten valtavirtaistamisesta. Hankekoordinaattori on osallistunut aktiivisesti International Disability and Development Consortiumin eli IDDC:n koulutuksiin ja seurannut inklusiivisen opetuksen työryhmän keskustelua. Näin on saatu pohja koulutuspaketeille, joita voidaan alkaa tarjota järjestöille ja muille kehitysyhteistyön toimijoille vuoden 2013 alusta. Tulokset: Kepan hankekurssit sekä verkkokurssi sisältävät osuuden vammaisten huomioimisesta kehitysyhteistyössä. Järjestettiin yleisötilaisuuksia, mm. UNICEFin Rosangela Berman-Bielerin Suomenvierailun yhteyteen. Tavattiin kansainvälisiä vaikuttajia, mm. Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin erityisavustaja Judy Heumann Osallistuttiin lukuisiin kehityspoliittisiin tilaisuuksiin ja verkostoihin ja pidettiin vammaiskysymyksiä näissä esillä. FIDIDAlle valmistettiin suunnitelma asiantuntijapalveluista, joilla edistetään vammaisnäkökulman valtavirtaistamista Vaikuttavuus ja kestävyys: Kestävyyden kannalta olennaista on, että Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa vammaiset huomioidaan johdonmukaisesti. Kansainvälisissä verkostoissa FIDIDAn nimi tunnetaan, mutta vaikuttavuus syntyy vain pitkäjänteisellä toiminnalla. Valtavirtaistamiseen tähtäävässä kouluttamisessa keskeistä on luoda pitkäaikaisia koulutusyhteistyökanavia. Siksi erityisen arvokkaaksi on koettu koulutusyhteistyö ulkoministeriön, Kepan sekä muiden kumppanuusjärjestöjen kanssa. Suomalaisten vammaisten tulo mukaan kehitysyhteistyötoimintaan on arvokasta sekä vertaistuen jakamiseksi kehitysmaissa että suomalaisten asenteiden muokkaamiseksi entistä myönteisemmiksi kehitysyhteistyötä kohtaan. 2.3. Viestintä ja globaalikasvatus FIDIDAn viestintästrategia vuosille 2010 2015 pohjautuu FIDIDAn strategiaan ja sen tavoitteet ovat seuraavat: FIDIDA ja Vammaiskumppanuus lisäävät tietoisuutta vammaiskysymyksistä kehityspolitiikassa. FIDIDA ja Vammaiskumppanuus profiloituvat tärkeänä mielipidevaikuttajana. FIDIDA ja Vammaiskumppanuus innostavat vammaisia ihmisiä mukaan kehitysyhteistyötoimintaan.

8 Kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen laajuus ja merkitys on noussut FIDIDAssa huomattavasti kumppanuussopimuksen solmimisen myötä. Näiden toimintojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat sekä FIDIDAn toimisto että jäsenjärjestöt. FIDIDAn ja jäsenjärjestöjen yhteinen viestintätyöryhmä suunnittelee, toteuttaa ja seuraa yhteisen viestintästrategian toteutumista sekä tekee vuosittain yhteisen kumppanuusohjelman viestinnän vuosisuunnitelman. Viestintätyöryhmä toimii FIDIDAn ja vammaiskumppanuusohjelman viestinnän ja globaalikasvatuksen ohjausryhmänä. Työryhmään kuuluu jäsenjärjestöjen viestintäpäälliköitä sekä muita viestinnästä vastaavia. Ryhmän kautta saadaan lisäresursseja FIDIDAn toimiston viestinnälle, ja toisaalta se tukee kehitysviestinnässä ja ohjelmasta tiedottamisessa jäsenjärjestöjen viestijöitä, joiden pääasiallinen tehtäväkenttä on kotimaan viestinnässä. Jäsenjärjestöjen edustajista kootaan tarvittaessa tapahtuma- tai teemakohtaisia työryhmiä. Vuonna 2012 viestintästrategiaan tehtiin puolivälin päivitys. Vammaiskumppanuuden viestinnän kohderyhmä on osittain erilainen kuin muilla kumppanuusjärjestöillä, mikä johtuu siitä, että ohjelman toteuttajana on FIDIDA ja sen seitsemän jäsenjärjestöä. FIDIDAn strategiassa keskeisenä komponenttina on vammaisnäkökulman valtavirtaistaminen kehitysyhteistyöhön. Tämä nostaa keskeiseksi viestinnän kohderyhmäksi muut kehitysyhteistyötä toteuttavat tahot, kumppanuusjärjestöt, muut kansalaisjärjestöt sekä yksityiset ja julkiset toimijat. Vammaisten ihmisten kiinnostuksen herättäminen vammaisalan kehityskysymyksiin on yksi FIDIDAn kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen erityinen tavoite, ja siksi jäsenjärjestöjen kenttäväki on yksi viestinnän tärkeä kohderyhmä. Tammikuussa 2012 Vammaiskumppanuus oli esillä opetusalan suurtapahtumassa Educamessuilla Helsingin messukeskuksessa. VKO:lla oli oma esittelypöytä, ja sen lisäksi järjestettiin paneelikeskustelu ja tietoisku vammaisten oikeudesta koulutukseen. Messujen kautta verkostoiduttiin opettajiin eri puolilta Suomea ja saatiin näin eteenpäin viestejä vammaisten tilanteesta kehitysmaissa. Kevään suurtapahtumassa Maailma kylässä -festivaaleilla Vammaiskumppanuuden jäsenjärjestöillä oli omat esittelypöydät järjestöteltassa. Suurin osa pöydistä saatiin vierekkäin, mikäli lisäsi tehokkaasti näkyvyyttä. Sisältöteemana oli vammaisten äänioikeus ja demokratiaan osallistuminen kehitysmaissa. Näkövammaisten Keskusliiton sisarjärjestöstä Namibiasta saapui vieraita festivaalille kertomaan namibialaisesta ratkaisusta, jonka ansiosta näkövammaisten on mahdollista äänestää itsenäisesti, niin että vaalisalaisuus säilyy. FIDI- DAssa harjoittelijana työskennellyt näkövammainen opiskelija Teemu Ruohonen laati festivaaleilla jaettavaksi koosteen vammaisten äänioikeuden toteutumisesta eri maissa.

9 Namibian näkövammaisten liiton toiminnanjohtaja Daniel Trum Maailma kylässä -paneelissa. Aiheena Namibian ainutlaatuinen äänestysjärjestelmä, joka takaa myös näkövammaisen äänestäjän kohdalla äänestyssalaisuuden säilymisen. FIDIDAn viestinnän mahdollisuuksia ja vahvuuksia ovat jäsenjärjestöjen välinen yhteistyö, FIDIDAn rooli vammaisjärjestöjen kehityspoliittisena yhteistyöfoorumina sekä kumppanuusjärjestöstatus, joka lisää FIDIDAn tunnettuutta ja arvostusta kehityspoliittisten toimijoiden keskuudessa. Viestinnässä on haasteita ja kehittämisen varaa jäsenjärjestöjen ja FIDIDAn viestinnän ja globaalikasvatuksen yhteistyön tiivistämisessä ja resurssien jaossa, viestinnän seurannan ja arvioinnin kehittämisessä, pääviestien ja kohderyhmien kirkastamisessa sekä ohjelman tunnettuuden lisäämisessä innovatiivisilla tavoilla. Tulokset: Jäsenjärjestöjen viestijöistä koostuva viestintätyöryhmä osallistui Vammaiskumppanuusohjelman ohjelmatiedotuksen, viestinnän ja globaalikasvatuksen kehittämiseen ja suunnitteluun viestintätyöryhmän ja sähköpostin kautta. Vammaiskumppanuus.fi-sivujen tavoitteina ovat vammaiskysymysten valtavirtaistamisen edistäminen, kehitysviestintä ja globaalikasvatus sekä ohjelmasta tiedottaminen saavutettavassa muodossa. Vuoden 2012 tuotettiin englanninkieliset ja selkokieliset sivut. Vammaiskumppanuuden Facebook-sivulle päivitettiin aktiivisesti vammaiset ja kehitys -teemaan liittyviä uutisia, kuvia ja linkkejä. Voima-lehden liitteenä ilmestyneessä Kynnys-lehdessä esiteltiin Vammaiskumppanuuden toimintaa

10 Ohjelman sisäistä työnjakoa ja sisäistä viestintää kehitettiin edelleen. Sisäisessä viestinnässä tärkeä kanava on pilvipalveluna toimiva ohjelman hallintajärjestelmä, jota pilotoitiin ensimmäisen kerran Etelän kumppanin kanssa, kun Etiopian vammaisjärjestöjen kattojärjestö FENAPD pääsi kokeilemaan järjestelmää. Vaikuttavuus ja kestävyys: Viestinnän ja globaalikasvatuksen vaikuttavuus näkyy vasta ajan kuluessa. Jo nyt on kuitenkin nähty, että yhteydenottoja FIDIDAn toimistoon tulee aiempaa runsaammin ja toimistolta kysytään asiantuntijoita erilaisiin tilaisuuksiin. 2.4. Resurssit ja kehittäminen FIDIDAn hallitus on Vammaiskumppanuusohjelmassa päätöksiä tekevä elin. Varsinaisten hallituksen kokousten lisäksi vuoden aikana hallitus kokoontui tuenkäyttösuunnitelman valmistelua varten sekä strategiasessioon. Rekrytoinnit työllistivät niihin osallistuneita hallituksen jäseniä ja toiminnanjohtajaa. Hallituksen, ohjausryhmän ja toimiston roolien tarkistaminen helpotti työskentelyä, ja roolein selkeyttämistä jatketaan edelleen. Ohjausryhmä tukee toimiston työtä ja valmistelee esityksiä FIDIDAn hallitukselle. FIDIDAn hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa varsinaiseen kokoukseen ja lisäksi pidettiin yksi ylimääräinen rekrytointiin liittyvä kokous. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Ulkoministeriön teettämä arviointi antoi eväitä FIDIDAn hallitukselle ja toimistolle työn kehittämiseen. Kumppanuusohjelman rakentaminen on vienyt paljon hallituksen työaikaa, mutta tämä oli luonnollistakin ensimmäisen rahoituskauden aikana. Arvioijan kanssa käydyssä yhteisessä työkokouksessa keskusteltiin myös strategisista kysymyksistä, joista yksi keskeisimmistä on FIDIDA ry:n ja Vammaiskumppanuusohjelman keskinäinen suhde. Tätä kysymystä FIDIDAn hallitus pohtii strategian ja sääntöjen uudistamisessa, mikä päätettiin ajoittaa vuoteen 2013. Ulkoministeriö on viestittänyt koko kumppanuuskauden ajan, että se on tyytyväinen siihen kehitykseen, mitä Vammaiskumppanuudessa on tapahtunut. Tapaamisia ministeriön virkamiesten kanssa järjestyi vuoden mittaan valitettavan vähän, minkä vuoksi FIDIDA mm. ei saanut ennakkotietoa tulevan rahoituskauden rahoitusraamista. Niinpä ulkoministeriön rahoituspäätös marraskuun lopussa olikin pettymys Vammaiskumppanuuden toteuttajille. Tuenkäyttösuunnitelmaan laadituista hankkeista jouduttiin leikkaamaan merkittävästi, ja viestintä- ja globaalikasvatushankkeet jouduttiin karsimaan pois ohjelmasta lähes kokonaan. FIDIDA osallistui kumppanuusjärjestöjen keskinäiseen yhteistyöhön ja oli mukana aktiivisesti mm. kumppanuusfoorumeissa ja kumppanuusjärjestöjen eri työryhmissä. Vuonna 2011 käyttöön otettu SharePoint-ympäristö ja Office 365 alkoivat palvella tehokkaasti toimiston työtä ohjelman hallinnon tukena. FIDIDA sai ensimmäisenä suomalaisena järjestönä Microsoftin ns. charity-lisenssit ohjelmistojen käyttöön. Ohjelman ja koko toiminnan laadun varmistamiseksi tarkistettiin FIDIDAn toimiston talousohjesääntö, henkilöstöpolitiikan käytännöt ja matkaohje. Nämä ohjeistukset oli laadittu

11 useita vuosia sitten, ja ne kaipasivat päivitystä erityisesti FIDIDAn kumppanuusstatuksen aiheuttamien muutosten myötä. Toimisto laati ohjeistuksista päivitetyt versiot, ja ne hyväksyttiin hallituksessa vuoden 2013 alussa. Osana tuenkäyttösuunnitelman 2013 15 valmistamista kartoitettiin Vammaiskumppanuusohjelman riskit ja kehitettiin riskienhallintaa. Tulokset: Vammaiskumppanuuden hankehallinnon työkalut ovat valmiina. Tulevina vuosina niitä kehitetään edelleen, mutta perustyö on nyt tehty. Tiedonhallintaa on kehitetty toimivammaksi, niin että se palvelee suomalaisia jäsenjärjestöjä ja mahdollistaa koekäytön Etelässä. FIDIDAn sisäiset hallinnon ohjeistukset on päivitetty. FIDIDAn strategian päivittämiseen tähtäävä työ on käynnistetty. Strategian pohjalta päivitetään yhdistyksen säännöt. Vaikuttavuus ja kestävyys: Hyvin toimivat ohjelma- ja hankehallinnon työkalut ja järjestelmät mahdollistavat laadukkaan ohjelmatyön. Vaikutukset näiden osa-alueiden kehittämisestä näkyvätkin ohjelman toimintojen sujuvuutena. FIDIDA ry:n strategian ja sääntöjen päivittäminen luo pohjan koko järjestön tarkoituksenmukaiselle toiminnalle. 2.5. Varainhankinta FIDIDAlle haettiin ensimmäisen kerran rahankeräyslupa, mutta varsinaisia toimia rahan keräämiseksi ei pystytty toteuttamaan. Vuoden lopulla kuitenkin saatiin lahjoitus, jonka ansiosta keräyksessä jäätiin voiton puolelle. Suunnitelmissa ollutta varainhankinnan strategiaa ei ehditty laatia, ja siihen palataan vuonna 2013. Varainhankinnan suurin haaste on se, että FIDIDAlla ei ole käytössään varainhankinnan organisaatiota kuten suuremmilla järjestöillä. FIDIDAn tarjoamista koulutuksista saatiin pieniä tuloja. Merkittävin tulos ohjelmakaudella oli yhteistyö Sulava Oy:n kanssa. Sen ansiosta ohjelman tiedonhallintaan ja sisäiseen viestintään käytettävä palvelu saatiin edullisemmin ja FIDIDA sai ensimmäisenä Suomessa käyttöönsä ns. charity-hinnoitellut lisenssit. 3. Läpileikkaavien tavoitteiden huomioon ottaminen FIDIDA jäsenjärjestöineen toteuttaa Vammaiskumppanuusohjelmassa yhtä Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavaa tavoitetta vammaisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Ohjelman toteuttajat ovat periaatetasolla sitoutuneet kaikkien läpileikkaavien tavoitteiden huomioon ottamiseen sekä kehitysyhteistyöhankkeissaan että kotimaan toiminnassaan. Käytännössä hankkeet toteuttavat erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen tähtääviä toimia. FIDIDA sitoutuu kehittämään toimintatavat ja laadunvarmis-

12 tuksen menetelmät, joilla läpileikkaavien teemojen huomioon ottaminen voidaan varmistaa ja käytännössä todentaa. 4. Ohjelman tulokset, kohdatut haasteet ja opitut asiat Kun Vammaiskumppanuusohjelma syntyi, hankkeita oli laajalla maantieteellisellä alueella. Nyt on huomattavissa jonkinasteista maantieteellistä keskittymistä, sillä Etiopiassa toimii jo neljä FIDIDAn jäsenjärjestöä toteuttaen Vammaiskumppanuuden hankkeita, ja viides jäsenjärjestö käynnisti hanketyön tunnustelut Etiopiassa vuoden 2012 puolella. Ohjelman kehitysyhteistyöhankkeiden tulokset on esitelty hankkeittain liitteessä 1. Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kentässä Vammaiskumppanuusohjelman käynnistyminen ja FIDIDAn asema ulkoministeriön kumppanuusjärjestönä on nostanut vammaiskysymysten näkyvyyttä. Vammaiskumppanuuden edustajat kutsutaan yhä useampiin tilaisuuksiin, ja FIDIDAa jäsenjärjestöineen pidetään entistäkin vahvemmin vammaisten kehitysyhteistyön äänenä ja asiantuntijana. Ulkoministeriö järjesti Judy Heumannin (kesk.) Suomen-vierailun yhteyteen seminaarin vammaisten oikeuksista. Paneelissa vasemmalla Kynnys ry:n kehitysyhteistyösihteeri Tuomas Tuure, oikealla yksikön päällikkö Riikka Laatu ulkoministeriöstä.

13 Haasteellista, vaikka samalla myös motivoivaa ja palkitsevaa on ollut ohjelman työtapojen ja hallinnon rakentaminen. Kumppanuusjärjestöltä edellytetään vankkoja hallinnon prosesseja ja vahvaa ammatillisuutta kaikilla työn osa-alueilla. Hankesyklin perustyökalut luotiin ensimmäisen rahoituskauden aikana, hankkeiden hyväksymismenettelyä kehitettiin, riskejä kartoitettiin ja riskinhallintaa kehitettiin. Laatutyö on jatkuvaa, ja siinä otetaan oppia ennen kaikkea muilta kumppanuusjärjestöiltä. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi on haaste tämänkaltaisessa työssä, jossa keskeistä on vaikuttaminen vammaisten asemaan heidän yhteiskunnissaan. Myös Etelässä toteutettavaan hanketyöhön ohjelmallisuus on jo alkanut heijastua. Ohjelmallinen työtapa antaa entistä paremmat mahdollisuudet hankkeiden perusteelliseen suunnitteluun, ja tämä voidaan tulevaisuudessa toivottavasti todentaa hankkeiden tulosten parempana kestävyytenä ja vahvempana vaikuttavuutena. Keskeinen Vammaiskumppanuusohjelmaa määrittelevä piirre on se, että ohjelman Suomen pään toteuttajat ovat eri organisaatioissa. Jäsenjärjestöjen hankekoordinaattorit tai vastaavat hoitavat kehitysyhteistyöhankkeita yhdessä Etelän kumppanien kanssa, kun taas FIDI- DAn toimiston työntekijät vastaavat ohjelman tukitoimista sekä suuresta osasta vaikuttamista, viestintää ja globaalikasvatusta. Pilvipalveluna toimiva tiedonhallinnan järjestelmä on ollut suuri helpotus ohjelman sisäiseen viestintään. Pilvipalvelu ei ole pelkkä tiedonhallinnan väline, vaan se avaa aivan uuden kanavan ohjelman sisäiseen oppimiseen. Järjestöjen kehitysyhteistyössä kommunikaatio on perinteisesti toiminut kahdensuuntaisella Pohjoinen Etelä-akselilla. Kun Etelän kumppanijärjestöt saadaan vähitellen pilvipalvelumme käyttäjiksi, on kaikilla sekä Etelän että Pohjoisen järjestöillä mahdollisuus tutustua toistensa hankedokumentaatioon. Näin kokemuksia ja onnistuneita ratkaisuja voidaan jakaa verkostossa monen toimijan kesken. Pilvipalvelussa on vielä ollut vaikeutena järjestelmän hitaus, joka haittaa erityisesti kehitysmaiden hitaampien yhteyksien takana toimivia. Ongelmaa kuitenkin ratkotaan Microsoftin ja Sulava Oy:n kanssa. Kumppanuusjärjestöjen yhteisiin foorumeihin ja työryhmiin osallistuminen on vahvistanut FIDIDAn toimiston osaamista ja antanut tukea mm. laadun ja riskienhallinnan järjestelmien kehittämiseen. FIDIDA uutena kumppanuusjärjestönä oli monessa varmasti saavana osapuolena, mutta jakoi myös mielellään toisille järjestöille vammaishankkeiden laatutyön kautta saatua osaamistaan. 5. Talousraportti Vuosi 2012 oli Vammaiskumppanuusohjelman kolmas toimintavuosi ja toinen vuosi, jolloin rahoituksessa oli mukana jäsenjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita. Hankemäärä kasvoi vuoden 2011 yhdestätoista hankkeesta 21:een hankkeeseen, ja lisäksi mukana oli kolme viestintä- ja globaalikasvatushanketta. Yksi kehitysyhteistyöhanke ja kaikki kolme VGKhanketta otettiin mukaan kesken vuotta 2012. Vuoden 2012 Vammaiskumppanuusohjelman jäsenjärjestöille maksettu hanketuki kirjattiin FIDIDAn kirjanpitoon kuten vuoden 2011 tuki, eli sen summan mukaan mikä FIDIDAs-

14 ta oli jäsenjärjestöille maksettu (Fididan rahankäyttö taulukossa 1). Taulukosta 2 näkyy puolestaan jäsenjärjestöjen ilmoituksiin ja hankekohtaisiin tilintarkastuskertomuksiin perustuva todellinen rahankäyttö hankkeissa. Osassa vuonna 2011 kumppanuusohjelmassa mukana olleista hankkeista on ollut käytettävissä tuolta vuodelta siirtynyttä ohjelmatukea. Joissain hankkeissa on puolestaan ollut vielä käytössä vanhaa ulkoministeriön hankekohtaista tukea ja siihen liittyvää omarahoitusosuutta, jotka on raportoitu erikseen ministeriölle. Tämän vuoksi tilintarkastuskertomuksissa on näiden hankkeiden osalta eroavaisuuksia hankkeen toteutuneiden kulujen ja Vammaiskumppanuusohjelman toteutuneiden kulujen osalta. Taulukosta 2 käy myös ilmi, kuinka paljon kussakin hankkeessa on 2012 jäänyt käyttämättä FIDIDAsta nostettua ohjelmatukea ja toisaalta kuinka paljon hankkeelle allokoitua tukea on jäänyt nostamatta FIDIDAsta. Ohjelman omavastuuosuus koostuu jäsenjärjestöjen FIDIDAlle maksamista jäsenmaksuista ja omavastuuosuuksista, FIDIDAn saamista koulutus- ja neuvontapalkkioista, sekä rahankeräysluvan mukaisista lahjoituksista. Kehitysyhteistyö- ja VGK-hankkeiden omavastuuosuuksista vastaavat FIDIDAn jäsenjärjestöt ohjelman järjestöjen välisen sopimuksen mukaisesti.

15 Taulukko 1 Vammaiskumppanuusohjelman vuosiraportti 2012 Hankekoodi Toteuttaja Budjetti 2012 Nostettu / käytetty VKOtuki 2012 Nostetun / käytetyn VKOtuen omarahoitus Yhteensä käytetty 2012 Poikkeama verratuna budjetoituun A. Hanketoiminta ZAM1001 IL 102 755 95 049 7 706 102 755 0 ETI1003 IL 0 37 000 3 000 40 000-40 000 MOS2001 KVL 60 000 55 500 4 500 60 000 0 ZAM2002 KVL 110 000 101 750 8 250 110 000 0 GAM3002 KL 135 000 95 000 7 703 102 703 32 297 MAL3003 KL 120 000 111 000 9 000 120 000 0 UGA3004 KL 102 000 104 350 8 461 112 811-10 811 TAN3005 KL 106 375 106 397 8 627 115 024-8 649 ALB3006 KL 38 000 12 000 973 12 973 25 027 KOS3007 KL 60 000 42 000 3 405 45 405 14 595 GLO3010 KL 71 876 20 000 1 622 21 622 50 254 ETI4001 Kynnys 26 110 24 150 1 960 26 110 0 ETI4002 Kynnys 74 570 68 970 5 600 74 570 0 ETI4003 Kynnys 43 230 6 000 486 6 486 36 744 ETI4004 Kynnys 85 181 78 792 6 389 85 181 0 CAS4005 Kynnys 150 000 138 750 11 250 150 000 0 KOS4006 Kynnys 50 000 46 250 3 750 50 000 0 TAZ4007 Kynnys 24 000 22 200 1 800 24 000 0 ETI4008 Kynnys 50 000 46 250 3 750 50 000 0 NAM5001 NKL 117 515 104 915 8 507 113 422 4 093 PAL5002 NKL 97 435 100 367 8 138 108 505-11 070 1 624 047 1 416 690 114 876 1 531 566 92 481 B. Kehitysyhteistyön monitorointi, suunnittelu ja resurssien kehittäminen B10 FIDIDA 176 243 137 127 11 118 148 246 27 997 176 243 137 127 11 118 148 246 27 997 D2. Viestintä ja globaalikasvatus D210 FIDIDA 123 613 71 265 5 778 77 043 46 570 VGK1004 IL 0 22 506 1 825 24 331-24 331 VGK4016 Kynnys 0 7 400 600 8 000-8 000 VGK7001 Abilis 0 0 0 0 0 123 613 101 171 8 203 109 374 14 239 D1. Tiedotus D110 FIDIDA 0 3 639 295 3 934-3 934 0 3 639 295 3 934-3 934 E. Hallinto E FIDIDA 87 493 77 896 6 316 84 212 3 281 87 493 77 896 6 316 84 212 3 281 OHJELMAN KOKONAISKULUT 2012 2 011 396 1 736 524 140 808 1 877 332 134 064 VALTIONAPUTILANNE Kumppanuusohjelmaan vuodelta 2011 siirtynyt valtionapu FIDIDAn kirjanpidossa 95 079 Kumppanuusohjelman valtionapu 2012 1 730 000 Kumppanuusohjelman käytetty valtionapu 2012 1 736 524 Kumppanuusohjelmaan 2012 myönnetty, FIDIDAn kirjanpidossa vuodelle 2013 siirtyvä valtionapu 88 555

16 Taulukko 2 Siirtynyt VKO-tuki Fididassa vuodelta 2011 Siirtynyt VKO-tuki järjestössä vuodelta 2011 Nostettu uusi VKOtuki Fididasta 2012 Käytössä VKO-tukea 2012 yhteensä Hankkeen kulut VKO:n osalta 2012 Käytetty VKO-tuki 2012 Käytetty VKOomarahoitus 2012 OR-% Nostettu ja käyttämättä jäänyt VKO-tuki 2012 Nostamaton VKOtuki Fididasta 2012 Käyttämätön VKOtuki 2012 yhteensä Invalidiliitto ZAM1001 95 049,00 95 049,00 96 388,00 89 159,00 7 229,00 7,50 % 5 890,00 0,00 5 890,00 ETI1003 37 000,00 37 000,00 32 858,00 30 394,00 2 464,00 7,50 % 6 606,00 0,00 6 606,00 VGK1004 22 506,00 22 506,00 23 233,00 21 491,00 1 742,00 7,50 % 1 015,00 4 322,00 5 337,00 YHT 0,00 0,00 154 555,00 154 555,00 152 479,00 141 044,00 11 435,00 7,50 % 13 511,00 4 322,00 17 833,00 Kehitysvammaliitto MOS2001 0,00 0,00 55 500,00 55 500,00 62 301,50 55 500,00 6 801,50 10,92 % 0,00 0,00 0,00 ZAM2002 0,00 96,00 101 750,00 101 846,00 110 323,00 101 846,00 8 477,00 7,68 % 0,00 0,00 0,00 YHT 0,00 96,00 157 250,00 157 346,00 172 624,50 157 346,00 15 278,50 8,85 % 0,00 0,00 0,00 Kuurojen Liitto GAM3002 0,00 17 783,41 95 000,00 112 783,41 99 410,84 91 955,03 7 455,81 7,50 % 20 828,38 19 875,00 40 703,38 MAL3003 0,00 7 407,40 111 000,00 118 407,40 108 877,70 100 711,87 8 165,83 7,50 % 17 695,53 0,00 17 695,53 UGA3004 0,00 3 483,59 104 350,00 107 833,59 115 931,72 107 236,84 8 694,88 7,50 % 596,75 0,00 596,75 TAN3005 106 397,00 106 397,00 112 038,12 103 635,26 8 402,86 7,50 % 2 761,74 0,00 2 761,74 ALB3006 12 000,00 12 000,00 7 404,25 6 848,93 555,32 7,50 % 5 151,07 15 150,00 20 301,07 KOS3007 42 000,00 42 000,00 39 939,73 36 944,25 2 995,48 7,50 % 5 055,75 13 500,00 18 555,75 GLO3010 20 000,00 20 000,00 12 482,67 11 546,47 936,20 7,50 % 8 453,53 16 485,00 24 938,53 YHT 0,00 28 674,40 490 747,00 519 421,40 496 085,03 458 878,65 37 206,38 7,50 % 60 542,75 65 010,00 125 552,75 Kynnys ETI4001 0,00 0,00 24 150,00 24 150,00 27 571,26 24 150,00 3 421,26 12,41 % 0,00 0,00 0,00 ETI4002 0,00 28 833,86 68 970,00 97 803,86 79 956,65 73 217,45 6 739,20 8,43 % 24 586,41 0,00 24 586,41 ETI4003 0,00 26 973,00 6 000,00 32 973,00 34 627,81 32 973,00 1 654,81 4,78 % 0,00 0,00 0,00 ETI4004 0,00 0,00 78 792,00 78 792,00 83 570,36 78 792,00 4 778,36 5,72 % 0,00 0,00 0,00 CAS4005 138 750,00 138 750,00 150 000,00 138 750,00 11 250,00 7,50 % 0,00 0,00 0,00 KOS4006 46 250,00 46 250,00 42 273,36 39 274,55 2 998,81 7,09 % 6 975,45 0,00 6 975,45 TAZ4007 22 200,00 22 200,00 28 065,21 22 179,27 5 885,94 20,97 % 20,73 0,00 20,73 ETI4008 46 250,00 46 250,00 43 647,01 43 647,01 0,00 0,00 % 2 602,99 0,00 2 602,99 VGK4009 7 400,00 7 400,00 0,00 0,00 0,00 7 400,00 0,00 7 400,00 YHT 0,00 55 806,86 438 762,00 494 568,86 489 711,66 452 983,28 36 728,38 7,50 % 41 585,58 0,00 41 585,58 Näkövammaisten keskusliitto NAM5001 0,00 0,00 104 915,00 104 915,00 101 721,98 94 092,84 7 629,14 7,50 % 10 822,16 3 750,00 16 522,96 PAL5002 10 432,00 4 727,78 89 935,00 105 094,78 103 565,23 95 797,84 7 767,39 7,50 % 9 296,94 0,00 9 296,94 YHT 10 432,00 4 727,78 194 850,00 210 009,78 205 287,21 189 890,68 15 396,53 7,50 % 20 119,10 3 750,00 25 819,90 Abilis VGK7001 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 12 000,00 12 000,00 YHT 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 12 000,00 12 000,00 Huom1: Hankkeessa NAM5001 saatu FIDIDAn hallituksen päätöksellä erillistä VKO-matkatukea 1950,80 euroa namibialaisten vierailuun Maailma Kylässä festivaaleille, joka lisätty hankkeen rahoitukseen. Tämän tuen omarahoitus maksettu VKO:n yhteisistä omavastuista. Tämän vuoksi käyttämättä jäänyt yhteensä 16 522,96 euroa VKO-tukea. Huom2: Hankkeessa PAL5002 ylijääneitä KEO-tukia palautettu ulkoministeriöön 327 euroa, minkä vuoksi siirtynyt tuki vuodelta 2011 tuon verran pienempi kuin 2011 vuosiraportissa.

17 6. Allekirjoitukset Helsingissä 11.9.2013 Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry Kalle Könkkölä puheenjohtaja Anja Malm toiminnanjohtaja