ASTMAATIKON SUUN HOITO Suun hoidon ohje astmaatikoille Terttu Virtanen Opinnäytetyö Syyskuu 2007 Suun terveydenhuollon koulutusohjelma
JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) Terttu Virtanen Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 39 Luottamuksellisuus KUVAILULEHTI Päivämäärä 30.10.2007 Julkaisun kieli suomi Työn nimi Astmaatikon suun hoito Suun hoidon ohje astmaatikoille Koulutusohjelma Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Salainen saakka Työn ohjaaja(t) Ilvonen Raija Tuomi Sirpa Toimeksiantaja(t) Allergia- ja Astmaliitto Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys Ry Tiivistelmä Allergia- ja Astmaliiton verkkosivuilla tietoa allergiasta osioon on koottu potilasohjeita ja oppaita. Astma ja suun hoito ohje tulee liitettäväksi ko. osioon. Kyseisestä portaalista löytyvät kaikki Allergia- ja Astmaliitossa käytettävät hoito-ohjeet. Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys on valtakunnallisen Allergia- ja Astmaliiton jäsenyhdistys. Potilaan ohjauksessa kirjallisen ohjaus on tarpeellista suullisen ohjauksen tueksi. Potilaat kaipaavat enemmän tietoa suun sairauksien ehkäisemisestä ja suun ja hampaiden itsehoidosta. Ohjetta tullaan käyttämään astmaatikon omahoidon ohjauksen tukena suun terveyden edistämiseksi. Astmaatikon ohjauksessa kirjallista suun hoidon ohjetta ei ollut saatavilla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa yhteistyökumppanin toivomuksesta toimiva kirjallinen ohje astmaatikon suun ja hampaiden kotihoidon tueksi. Ohjeen hyödynsaajana ovat astmaatikot ja astmaatikon hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset. Kyseinen potilasohje oli tarpeellinen, koska astmaatikoille suunnattuja ohjeita tai oppaita suun hoidosta ei ollut saatavilla ja tieto astmaatikkojen suun hoidosta on ollut hajanaista. Ohjeita ei ole ollut sähköisessä muodossa. Työn teoriaosuudessa lähdekirjallisuutta apuna käyttäen selvitettiin millainen on hyvä potilasohje. Mitä pitää huomioida tehdessä potilasohjetta? Ohjeen tavoitteena on tukea potilaiden suun terveyden edistämistä. Ohje Astma ja suun hoito tehtiin Allergia- ja Astmaliiton laatimien ohjeiden mukaiseksi sähköiseen muotoon liiton kotisivuille. Allergia- ja Astmaliitto päivittää potilasohjetta säännöllisesti. Avainsanat (asiasanat) Astma, suun terveyden edistäminen, hyvä potilasohje.
JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Author(s) Terttu Virtanen DESCRIPTION Date 30.10.2007 Type of Publication Bachelor s Thesis Pages 39 Confidential Language Finnish Title Oral health care for asthma patient Instruction of oral health care for asthma patients Until Degree Programme Degree Program in Oral Hygiene Tutor(s) Ilvonen Raija Tuomi Sirpa Assigned by Allergy and Asthma Federation Allergy and Asthma Association of Central Finland Abstract On their website the Allergy and Asthma Federation (Allergia- ja Astmaliitto) has collected various selection of instruction material for patients. Asthma and oral health care will be incorporated with the mentioned material. The material can be found in the Internet portal of Allergy and Asthma Federation. Allergy and Asthma Association of Central Finland (Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys) is Allergy and Asthma Federation's affiliated organization. When instructing a patient, it is vital to use written material to get the best results in verbal instructing. The patients are in need of more information about how to prevent oral problems and how to care for the mouth and teeth on their own. This instruction will be used for further support of oral health of an asthma patient. Before this instruction there has not been any written material or introductions about oral health care to support verbal instructions for a patient suffering from asthma. By the request of the partner the objective of this thesis was to produce a functional written material to support the home care of an asthma patient's mouth and teeth. This instruction will profit asthma patients and the healthcare professionals involved in the healthcare of an asthma patient. There has been no instructions or manuals on oral health care for a patient suffering from asthma and the information has been scarce and difficult to find. There has been no instructions in electronic form available either. Thus this instruction was necessary. When working on the theory part of the work various sources such as literature were used to find out what was a good patient instruction like. What has to be observed when writing a patient instruction? The aim of this instruction is to support the oral health of the patient. The publish was made in electronic form to meet the requirements of the Allergy and Asthma Foundation website. Allergy and Asthma Foundation will be updating the instruction on a regular basis. Keywords Asthma, support of oral health, good patient instruction. Miscellaneous
1 SISÄLTÖ 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS... 3 2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN... 5 2.1 Suun terveyden edistäminen... 6 2.2 Terveyden lukutaito... 9 2.3 Voimavarakeskeisyys... 10 2.4 Terveysviestintä... 11 3 ASTMAATIKON SUUN TERVEYDENHOIDON HAASTEET... 12 3.1 Astmaa sairastavan suun terveyteen vaikuttavat tekijät... 12 3.2 Astmalääkkeiden vaikutus suussa... 13 3.3 Suun kotihoito... 14 4 ASTMAATIKON OMAHOITOA TUKEVA POTILASOHJE... 17 4.1 Astmaatikon omahoito... 17 4.2 Kirjallisen materiaalin tuottamisprosessi... 18 4.3 Potilasohjeen laatiminen... 20 5 POHDINTA... 26 LÄHTEET... 31 LIITTEET... 36 LIITE 1 HAMPAIDEN JA SUUN KOTIHOITO-OHJE... 36 LIITE 2 ALLERGIA JA ASTMALIITON OHJE... 37
2 LIITE 3 ALLERGIA- JA ASTMALIITON KOTISIVU... 38 LIITE 4 LUPALOMAKE PIIRROSTEN KÄYTTÖÖN... 39
3 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Astma on yleisimpiä kansantautejamme. Lasten pitkäaikaissairauksista astma on yleisin, ja myös muissa ikäryhmissä astma on yleistynyt. Suomessa noin 6% väestöstä saa sairausvakuutuksen perusteella korvausta astmalääkkeistä,nuorilla ja lapsilla allergian ja astman esiintyvyys on vielä hieman suurempi kuin aikuisväestöllä. Kaikkialla teollistuneessa maailmassa astmaa sairastavien määrä on lisääntymässä, noin 5 % väestöstä sairastaa astmaa. Merkittävä osa astmasta on lievää eikä tarvitse lääkehoitoa. (Meurman & Autti 2003, 1146.) Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus (inflammaatio). Sairaus aiheuttaa keuhkojen toiminnan häiriöitä ja erityisesti keuhkoputkien ahtautumista. Limakalvon reagoinnin taustalla on allergian (allergeenien) tai mikrobien (virukset, bakteerit) aiheuttamaa tulehdusta tai tuntemattomien tekijöiden laukaisemaa pitkäaikaista ärsytystä. Sekä keuhkoputkien limakalvojen tulehdus että siitä seuraava keuhkoputkien ahtautuminen ovat puolustusreaktioita, jotka torjuvat hengitettäviä vieraita aineita. Astmassa hengitystiet puolustautuvat liian voimakkaasti ja jatkuvasti, vaikka elimistöä ei uhkaa todellinen vaara. (Haahtela, 2004, 4.) Suun terveyden edistäminen on tärkeää astmaatikolle. Astmalääkkeiden tyypillisimpinä haittavaikutuksina mainitaan suun ja nielun hiivatulehdukset, äänen käheys ja ongelmat äänen käytössä. (Nieminen & Kankaanranta 2000, 33.) Opinnäytetyöni tarkoituksena on tehdä toimiva, selkeä ja käytännössä hyödynnettävä kirjallinen suun hoidon ohje Allergia- ja Astmaliitolle. (Liite 1), joka on kohdennettu astmaan sairastuneille potilaille sekä ohje (Liite 2), josta hyötyvät useat astmapotilaan omahoidon ohjaukseen osallistuvat terveydenhuollon ammattiryhmät; astmahoitajat, lääkärit sekä astmaatikon hoidonohjaukseen osallistuvat suun hoidon ammattilaiset. Allergia- ja Astmaliitto on kansanterveysjärjestö, jonka perustehtävänä on allergioista ja astmasta kärsivien elämänlaadun parantaminen. Ohjeeni tulee käyttöön Allergia- ja Astmaliiton verkkosivujen etusivulle Tietoa allergiasta otsikon alle. Ko. otsikon alle on koottu erilaisia ohjeita allergiaa ja astmaa sairastavien avuksi. (Liite 3).
4 Ohje on tarpeellinen, koska vastaavaa ohjetta astmaatikon suun hoidosta ei ole aikaisemmin tehty. 2000-luvulla Allergia- ja Astmaliitolla on noin 25 000 jäsentä perheineen, 31 allergia- ja astmayhdistystä kautta Suomen ja terve talo -periaattein rakennettu toimitalo Helsingin Meilahdessa. Allergiatietokeskus hankkii ja jalostaa allergiatietoa luomalla ja ylläpitämällä yhteyksiä tiedontuottajiin sekä keräämällä, muokkaamalla että jakamalla tietoa. Allergiatietoa ja neuvontaa tarvitsevien ihmisten määrä on jatkuvassa kasvussa. (Repo, 2007.) Toinen ohje on tehty astmahoitajien ja muun astmapotilaan hoitotiimiin osallistuvan henkilöstöryhmän toiveista samalla omakohtaisesti miettien, mitä suun terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä huomioida astmapotilaan suun terveysneuvontaa antaessaan. Opinnäytetyöni tavoitteena on edistää astmaan sairastuneen suun terveyttä. Suun terveyden edistäminen on osa astmaatikon kokonaisvaltaista terveysneuvontaa. Ohje tuo astmaan sairastuneelle tietoa suun omahoidon tärkeydestä kokonaisterveyden kannalta. Astmaatikon hoidon ohjauksen tulee tukea astmaatikon suun terveyden omahoitoa. Ohje astmaatikon hoitotiimille suun hoidosta vahvistaa astmaatikon hoitoon osallistuvan hoitohenkilöstön tietämystä hampaiden ja suun hoidosta. Opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö. Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee ammatillisesti käytännön toiminnan opastusta, ohjeistamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. Siinä korostuu työelämää kehittävä toiminta. Toteutustapana voi olla kirja, kansio, vihko, opas, portfolio, kotisivut, cd-rom tai johonkin tilaan järjestetty tapahtuma. Toiminnallisessa opinnäytetyössä on tärkeää, että käytännön toteutus ja sen raportointi tutkimusviestinnän keinoin yhdistyvät. Toiminnallisena osuutena työssäni on ohje Allergia- ja Astmaliiton kotisivuille astmaan sairastuneen suun hoidosta sekä ohje astmaatikon hoitotiimille suun hoidosta. Ammattikorkeakouluopinnoissa opitaan yhdistämään ammatillinen teoreettinen tieto ammatilliseen käytäntöön ja pohtimaan alan teorioita sekä niistä nousevien käsitteiden avulla opitaan tekemään käytännön ratkaisuja ja siten kehittämään ammattikulttuuria omalla alalla. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9, 56 57.) Teoriaosuutena on kirjallinen raportti, jossa perehdyn tarkemmin astman vaikutuksista suun terveyteen, suun terveyden edistämiseen ja potilasohjeen tuottamiseen; millainen on hyvä potilasohje, mitä kaikkea se voi sisältää, ja mitä asioita pitää huomioida laadittaessa potilasohjetta. Toiminnallisen opinnäytetyön raportointiosa on tutkimusviestintää. Siinä tulee näkyä tiettyjen tutkimustekstien omi-
5 naisuuspiirteitä; argumentointi (perustelu), käsitteiden tai termien määrittely ja käyttö, lähteiden käyttö ja lähdeviitteiden merkitseminen, persoona- ja aikamuotojen tarkoituksenmukainen valinta, tiedon varmuuden asteen ilmaisu ja metateksti, jonka avulla kirjoittaja kommentoi tekstiään ja antaa lukijalle luku- ja tulkintavihjeitä. (Parkkunen, Vertio & Koskinen Ollonqvist 2001,19.) 2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveys ei ole määriteltävissä yksiselitteisesti, koska sen taustalla on erilaisia terveyskäsityksiä, jotka voidaan jakaa tieteenaloittain, voimavarakeskeisesti sekä yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Maalilaman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan vuodelta 1948 terveys ei ole ainoastaan sairauksien ja toimintavajavuuden puuttumista, vaan se on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Tätä määritelmää on kritisoitu siitä, että sen asettamaa tavoitetta on vaikea saavuttaa. Ottavan asiakirjassa vuodelta 1986 WHO on määritellyt terveyden jokapäiväisen elämän voimavarana, eikä elämän päämääränä. Terveyttä pidetään kaikkien oikeutena. Näin terveys nähdään myönteisenä käsitteenä sen korostaessa sosiaalisia ja henkilökohtaisia voimavaroja sekä fyysisiä voimavaroja. (Savola, Koskinen-Ollonqvist 2005, 10-11). Suun terveyden hoitoa ohjaavaa toimintaa on terveyden edistäminen, jonka keskeisiä periaatteita ovat kokonaishoito, yksilöllisyys, omatoimisuus, terveyskeskeisyys, turvallisuus ja hoidon jatkuvuus. Sen tarkoituksena on uudistaa ja yhdistää perinteistä ehkäisevää työtä ja terveyskasvatusta. Terveyden edistämisen päämääränä on lisätä ihmisten kykyä ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja yhteisönsä terveyteen. Terveyden edistämistä ei voi jättää yhden tai kahden ammattikunnan vastuulle. Terveyden edistäminen on laaja ja monenlaista toimintaa sisältävä alue, jonka määritteleminen on vaikeaa sen moninaisuuden vuoksi. ( Kähärä 2003, 48; Raatikainen 2003,11.) Raatikainen on kuvaillut Rimpilän (1994) näkemystä terveyskasvatuksesta siten, että se on ihmisten auttamista muuttamaan elämäntyyliään terveyden suuntaan. Rimpilän mukaan näitä elämäntyylimuutoksia voidaan tukea vahvistamalla tietoisuutta, muuttamalla käyttäytymistä ja luomalla ympäristö, joka suosii terveyttä. (Raatikainen 2003,11.)
6 Raatikainen on nostanut tutkimuksessaan esille Perttilän (1999), joka jakaa terveyden edistämisen eri käsitteisiin, joita ovat yksilö-, yhteisö-, terveyspalvelujärjestelmä-, ympäristö- ja yhteiskuntapolitiikkatasoinen käsite. Yksilötasoisen terveyden edistämisen määrittelyssä yksilö on toiminnan kohde, jolloin terveyden edistäminen on tietoista vaikuttamista yksilön asenteiden ja käyttäytymisen muuttamiseksi. Tällöin toimintamenetelmänä on riskiryhmiin kuuluvien sairauksien ehkäisy, jolloin sisältönä on ongelmien tunnistaminen ja terveyttä uhkaavien tekijöiden vähentäminen. (Raatikainen 2003, 11-12.) Suun hoidon ohjeessa astmaatikolle on suun sairauksien ehkäisyllä pyritty vähentämään astmaatikon yleisterveyttä uhkaavia tekijöitä suusairauksien osalta. Yksilötasoisessa terveyden edistämisessä voidaan yksilö nähdä myös toimijana, jolloin terveyden edistäminen määritellään ihmisen omaksi vastuuksi ja valinnaksi. Tällöin ihmiselle tarjotaan tietoja terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja luodaan mahdollisuuksia terveisiin valintoihin., tuetaan oppimisen ja itsehallinnan kasvua sekä edistetään positiivista terveyskäyttäytymistä. Yksilö nähdään aktiivisena yhteisön jäsenenä, jonka ympäristö otetaan myös huomioon terveyden edistämisessä. Tällöin riskiryhmien terveyteen voidaan ajatella vaikuttavan vähentämällä terveyseroja ja takaamalla palvelujen monipuolinen saatavuus. (Raatikainen 2003, 11-12.) Astmaatikon moniammatillisen hoitotiimin kautta astmaatikko saa palveluja laajasti. 2.1 Suun terveyden edistäminen Yhtenä pääkäsitteenä työssäni on suun terveyden edistäminen. Luokittelin suun terveyden edistämisen abstraktiksi käsitteeksi. Jotta pystyisin välttämään terveyden edistämisen kapea-alaisen tulkinnan, pyrin ottamaan työssäni huomioon eri tieteenalojen ja ammattiryhmien näkemyksiä. Suuhygienistin toteuttaman hoidon päämääränä on väestön suun terveyden edistäminen ja potilaan hyvän olon turvaaminen, jolloin asiakasta on pystyttävä lähestymään tässä ja nyt - elämäntilanteessa. Suuhygienisti pystyy tukemaan toiminnallaan asiakkaidensa tasavertaista ja aktiivista roolia oman terveytensä edistämisessä. Suuhygienistillä on valmiudet osallistua yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen suun terveyden edistämiseen. Eri määrittelyissä tulee esille terveyden edistäminen osana jokapäiväistä työtä, toimintana, joka tuottaa onnellisen ihmisen,
7 onnistuneen vuorovaikutuksen ja tavoittelee sairauksien ehkäisyä. Kunkin työntekijän tapa hahmottaa ja määritellä terveyden edistäminen riippuu hänen omista arvoistaan, ihmiskäsityksestään ja näiden toteuttamisesta omassa hoitotyössä. (Murtomaa & Roos 2003, 1052-1053.) Suun terveyden edistämiseen vaikuttaa se miten hyvin väestö käyttäytyy terveystavoitteiden suuntaisesti ja miten tutkimuksen ja teknologian saavutuksia tällä alueella sovelletaan. Terveyden edistäminen on yksilöillä erilaista toimintaa, koska terveys on hänen ainutkertaista elämäänsä. Tietoisuus terveydestä osana elämänlatua on kasvanut ja ihmiset tarvitsevat nyt enemmän tietoa sairauksien ehkäisemisestä ja terveyden edistämisestä kuin aikaisemmin. Näin he pystyvät huolehtimaan paremmin suunsa terveydestä. (Keto & Murtomaa 2003, 1070.) Suun terveyden edistäminen on arvokas sijoitus. Terveys on inhimillinen perusarvo ja välttämätön sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Terveyden edistäminen on prosessi, jossa ihmisten mahdollisuudet hallita ja vaikuttaa päätöksillään ja toiminnallaan terveyteen lisääntyvät. Terveys 2015 yhteistyöohjelma toimii eräänlaisena kehyksenä terveyden edistämistoiminnalle yhteiskunnan eri alueilla. Se ei koske pelkästään terveydenhuoltoa, sillä väestön terveyteen vaikuttavat ennen kaikkea terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten ihmisten elintavat ja ympäristö. Eri strategioilla voidaan kehittää ja muuttaa elintapoja ja ympäristöolosuhteita. Ihmiset vaikuttavat itse päätöksillään ja toiminnallaan terveyteensä. Terveyttä voidaan edistää tai vahingoittaa myös arkielämän ympäristöissä kuten päiväkodeissa, kouluissa, liikenteessä ja asumaalueilla sekä työpaikoilla. Tulevien vuosien haasteena on ylittää rajoja eri hallinnon alojen välillä, kuten julkisen ja yksityisen sektorin sekä valtion hallinnon ja kansalaisjärjestöjen välillä. Näin voidaan vapauttaa niitä terveyden edistämisen voimavaroja, jotka kätkeytyvät monille yhteiskunnan aloille. Silloin kunnilla on itsehallintonsa ja laajan toimivaltansa vuoksi mahdollista edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. (Sosiaali ja terveysministeriö 2001.) Suun terveyden edistämisen tavoitteet pyritän saavuttamaan terveyskasvatuksella. Sillä pyritään vaikuttamaan siihen, että asiakkaat tietävät, millainen on terve suu, haluavat säilyttää suunsa terveenä, tietävät miten suun terveys voidaan säilyttää ja osaavat käyttää palveluja. Terveyskasvatusta järjestetään yhteistyössä ei tahojen kanssa. Yksilöllisen terveyskasvatuksen ohella myös medialla on suuri merkitys tapojen ja
8 tottumusten muuttajana myös hammashoidon alueella. (Widström, Suominen-Taipale 1997,22.) Terveyden edistämistä ei voi jättää yhden tai kahden ammattikunnan vastuulle. terveyden edistämisessä tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä. (Kähärä,2003,48.) Moniammatillinen yhteistyö tarkoittaa monen ammattiryhmän yhteistyötä päämääränä asiakkaan/potilaan ongelmien ratkaiseminen ja hyvän olon saavuttaminen kunkin oman ammattitaidon mukaisesti. Suun terveyden edistämisen lähtökohtana on koko hammashoitohenkilökunnan sitoutuminen ja positiivinen suhtautuminen terveydenedistämistyöhön. Suun sairauksien hallintaan tarvitaan hammashoitohenkilöstön lisäksi ammatti- ja sektorirajat ylittävää terveyden edistämisen yhteistyötä. Näin toteutuu hyvän hoidon periaatteet ja asiakas/potilas otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti käytännön hoitotyössä. (Hautamäki 2003, 1278.) Astmaatikon suun terveyden edistämisessä moniammatillisesta työryhmällä saavutettaisiin em. tavoitteet. Terveyden edistäminen tulisi nähdä laajasti terveysosaamisena, jota kehitetään monin eri tavoin sekä menetelmällisesti että sisällöllisesti. Terveysosaaminen todentuu Lehtosen (2003) mukaan oppimisen avulla, terveyden lukutaitoa kehittämällä. Terveyden lukutaitoa kehittämällä voidaan lisätä yksilön valmiuksia hallita terveyteensä vaikuttavia ja terveyttä määrittäviä tekijöitä sekä siten pystytään tukemaan asiakkaan tasavertaista ja aktiivista roolia oman terveytensä hallinnassa. (Lehtonen 2003, 1054.) Terveys 2015- kansanterveysohjelman mukaan korostetaan ihmisten omaa vastuuta terveydestään, jolloin myös terveyden lukutaito ja sen kautta terveysosaamisen kehittyminen ovat keskeisiä asioita. Terveyden lukutaidossa on kyse luovasta ajattelusta, uusien ajattelutapojen ja näkökulmien keksimisestä sekä yhteisestä pohdinnasta. Terveyden lukutaitoa on jokaisella yksilöllä oikeus oppia kyetäkseen tekemään valintoja, jotka edistävät omaa, toisten ja ympäristön hyvinvointia ja terveyttä. (Jakonen 2003,130.)
9 2.2 Terveyden lukutaito Terveyden lukutaidossa on lähinnä kysymys siitä, kuinka asiakas kykenee etsimään, analysoimaan, ottamaan selville, jäsentämään ja yhdistämään erilaista tietoa terveyteensä vaikuttavista asioista. Asiakkaan kannalta ongelmia aiheuttaa terveystiedon sirpaleisuus, koska terveyteen liittyvää tietoa on paljon saatavilla mm. internetistä, terveyslehdistä, erilaisista puhelinpalveluista ym. tiedon määrän kasvaessa, vaikeutuu sen arviointi ja hallittavuus. (Sirkiä 2003,3.) Terveyden edistämisessä terveyden lukutaidolla ymmärretään tiedollisia ja sosiaalisia taitoja, jotka määrittävät yksilön motivaation ja kyvyt saada tietoa, ymmärtää ja käyttää sitä terveyttä edistävällä ja ylläpitävällä tavalla. Terveyden lukutaidossa ei ole niinkään kysymys tiedon määrästä, vaan yksilön mahdollisuudesta terveystietoa hyödyntämällä osallistua ja vaikuttaa omaan ja yhteisönsä terveyteen. Terveyden lukutaito viittaa senlaatuiseen tiedon, henkilökohtaisten taitojen ja luottamuksen saavuttamiseen, jolloin yksilö voi toimia oman ja yhteisönsä terveyden parantamiseksi muuttamalla elämäntyyliään ja vaikuttamalla elinolojen kehittämiseen. Terveyden lukutaito on elinikäinen prosessi, johon vaikuttavat ympäristö ja kulttuuri. Terveyden lukutaitoon liittyy tietoisuuden lisääminen, jossa yksilöille ja yhteisöille viestitään terveyteen vaikuttavien tekijöiden olemassaolosta ja näin saatua tietoa käsitellään palautteen (reflektion) avulla. (Savola ym. 2005, 84-85.) Tämän vuosikymmenen keskeisenä haasteena terveyden edistämisessä pidetään terveyden lukutaitoa. terveyden lukutaito käsittää luku- ja kirjoitustaidon lisäksi myös laskutaidon sekä koulutuksen ja sivistyksen laajemmin. Tämä käsite esiteltiin Jakartassa 1997 kansainvälisessä terveyden edistämisen kongressissa. Terveyden lukutaidon avulla on mahdollisuus tehdä terveyttä koskevia valintoja. WHO on määritellyt terveyden lukutaidon sosiaalisiksi ja kognitiivisiksi, tiedollisiksi taidoiksi, jotka luonnehtivat ihmisen motivaatiota ja kykyä saavuttaa, käyttää ja ymmärtää tietoa tavalla, joka sekä edistää että ylläpitää terveyttä. (Lindholm 2004,15-17.)
10 2.3 Voimavarakeskeisyys Terveydenedistämistoiminnassa ja potilasohjauksessa tulisi asiakkaalle mahdollistaa empowerment eli voimaantuminen eli voimavarakeskeisyys, se on viime vuosina tunnistettu yhdeksi potilasohjauksen keskeiseksi tavoitteeksi. Voimavarakeskeisen ohjauksen tavoitteena on potilaan sisäisen voimantunteen saavuttaminen, joka syntyy siitä, että potilaalla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa terveyteensä liittyvään toimintaan ja päätöksentekoon. Lähestymistavan avulla pyritään maksimoimaan ihmisten mahdollisuuksia terveyteen, itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen. Lähestymistavan mukainen terveyden edistämisen prosessi voi toimia sekä yksilö-, ryhmä- että yhteisötasolla Vuorovaikutus on tasavertaista, ilmapiiri turvallista, luottamuksellista, arvostavaa ja kunnioittavaa (Kettunen, Poskiparta & Karhila 2002,213) Voimavarakeskeinen potilasohjaus rakentuu potilaan aikaisempien tietojen ja kokemusten pohjalle auttaen häntä löytämään voimavarojaan, jotta hän voisi asteittain ottaa enemmän vastuuta sairautensa itsehoidosta ja omasta terveydestään. Voimavarakeskeisen ohjauksen keskiössä ovat potilaan arkipäivän tarpeet ja selviytyminen, hänen piilevät voimavaransa, toimintatavat ja tukiverkot. Oleellista on, että sairaudestaan huolimatta potilas voi asettaa itselleen tulevaisuuden päämääriä ja vaikuttaa oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Oleellista on jakaa vuorovaikutustilanteessa valta osallistujien kesken. (Liimatainen L., Hautala P., Perko U. 2005, 12-13.) Terveydenhuollon ammattilaisen ja asiakkaan suhteet ovat muuttumassa hierarkisesta auktoriteettisuhteesta kumppanuussuhteeksi, jossa korostuvat potilaiden itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus (Torkkola, Heikkinen & Tiainen 2002, 8). Yksilötasolla tämä tarkoittaa yksilön tunnetta siitä, että hän pystyy aiempaa enemmän hallitsemaan oma elämäänsä (esim. itsehoitoryhmän jäsenyys). Yhteisötasolla se tarkoittaa sitä, että sama prosessi on koettava ensin yksilötasolla sekä se lisäksi on tavoitteellista yhteisöllistä, poliittista toimintaa, johon yhteisön jäsenet aktiivisesti osallistuvat. (Liimatainen, Poskiparta & Sjögren 1999, 99-110.)
11 2.4 Terveysviestintä Tässä terveysviestintää käsittelevässä kappaleessa painotan hyvän terveysaineiston ominaisuuksia, koska pyrin käyttämään siihen liittyviä tietoja laatiessani esitettä. Terveysviestintä on tavoitteellista toimintaa, jossa pyritään lisäämään suuren yleisön terveystietoisuutta, jotta yksilöiden ja yhteisöiden terveydentilaa voitaisiin parantaa. Terveysviestintä on menetelmä tiedottaa terveyteen liittyvistä asioista väestölle ja saada tärkeät terveyskysymykset keskusteltaviksi. Terveysviestinnässä ei päämääränä ole ainoastaan tiedon levittäminen, vaan terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, hoito tai kuntoutus. (Savola ym. 2005;78.) Se voi olla joukkoviestintää suurelle yleisölle esimerkiksi television tai lehdistön välityksellä. Joukkoviestinnän mahdollisuudet yksilötasolla ovat kuitenkin rajalliset, koska sanoma kilpailee muiden sanomien joukossa. Terveysviestintää voi olla myös yksittäisten henkilöiden välillä. Henkilökohtaisella viestinnällä eli keskinäisviestinnällä on periaatteessa suuremmat vaikutusmahdollisuudet kuin joukkoviestinnällä. (Wiio & Puska 1993, 16, 113.) Terveysviestinnän avulla voidaan vahvistaa terveyteen liittyviä uskomuksia ja asenteita, sen avulla voidaan innostaa ihmisiä etsimään lisätietoa ja saada aikaan terveellisiä elämäntapoja. Terveysviestintä sisältää henkilökohtaisen terveysneuvonnan, terveysjournalismin (terveyskirjoittelun lehdissä), yhteisöviestinnän, riskeistä viestimisen, sosiaalisen viestinnän ja markkinoinnin. Terveysviestintä voidaan nähdä myös laajemmin, tällöin laaja-alainen terveysviestintä sisältää kaikenlaisen joukkoviestinnän kuten terveysvalistuksen, terveysmainokset, terveysjournalismin ja terveyttä käsittelevän viihteen, kohdeviestinnän kuten potilasohjeet ja terveydenhuollon sisäisen viestinnän sekä interpersonaalisen viestinnän kuten lääkärin tai hoitajan ja potilaan välisen keskustelun. (Savola ym. 2005, 78.) Terveys pitäisi kokea arkipäivän voimavaraksi. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan terveyden edistämisen prosessissa ihmisille luodaan edellytyksiä hallita, ylläpitää ja edistää terveyttään. terveyttä edistettäessä korostuu terveyden ammattilaisen ja asiakkaan avoin ja tasavertainen vuorovaikutus, mikä luo pohjan toimivalle yhteistyölle. (Lehtonen 2003,1054.)
12 3 ASTMAATIKON SUUN TERVEYDENHOIDON HAASTEET Astmapotilaan hoidon tavoitteena taudin alkuvaiheessa on oireettomuus ja tervehtyminen. Krooninen vuosia kestänyt astma tulee harvoin oireettomaksi. Astman ohella on usein hoidettava myös allergista nuhaa. Nuhan hyvä hoito voi lievittää myös astmaa. Niin astman kuin allergisen nuhan ensi- ja peruslääkkeitä ovat limakalvon tulehdusta hoitavat lääkkeet, joita hengitetään keuhkoputkiin tai nenän limakalvoille. (Haahtela, 2004, 9.) Limakalvojen tulehdusta hoitavana peruslääkkeenä käytetään yleensä hengitettävää kortisonia (inhaloitavat kortikosteroidit), joka vähentää oireita muutamassa päivässä. Lääke ehkäisee astmakohtauksia, mutta sitä ei käytetä varsinaisena kohtauslääkkeenä. Lääkettä hengitetään keuhkoihin astman vaikeusasteesta riippuen päivittäin muutaman viikon tai muutaman kuukauden jaksoina. Kroonisessa astmassa sitä käytetään jatkuvasti päivittäin. (Haahtela 2004, 5.) Astmalääkkeet annostellaan pääasiassa suun kautta inhalaationa erilaisia annossumuttimia käyttäen. Suun kautta hengitettävä kortikosteroidi on ensisijainen lääke. Osa lääkkeestä jää suuonteloon. (Laurikainen 2003, 484.) 3.1 Astmaa sairastavan suun terveyteen vaikuttavat tekijät Astma sairautena ei aiheuta haitallisia vaikutuksia suun terveyteen. Sen sijaan astman hoitoon suun kautta inhaloitavat eli sisäänhengitettävät kortikosteroidit altistavat hammas- ja suusairauksille, koska osa lääkeaineesta jää suoraan suuhun. Ne lisäävät hiivakasvua suussa, mikä altistaa hampaiden reikiintymistä. Merkittävimmät lääkkeiden suuhun kohdistuvat vaikutukset ovat vähenevä syljen eritys eli hyposalivaatio. - 2-adrenoreseptoriagonistit ovat näistä lääkkeistä yleisimpiä astman hoidossa. Syljen erityksen vähenemisestä aiheutuva suun kuivuminen aiheuttaa myös hampaiden kiinnityskudosten sairautta (=ientulehdusta). On tärkeää ehkäistä hammasperäiset tulehdukset, jotka voivat pahentaa perussairautta. Moitteettoman suuhygienian ylläpito korostuu. (Tenovuo 2003, 376.)
13 Vaikka huono suun terveys ei yleensä aiheuta välitöntä sairautta tai hengenvaaraa, on sen merkitys yleisterveyteen oleellinen. Suun terveys on osa ihmisen kokonaisterveyttä, joka osaltaan lisää hyvää oloa ja elämän hallintaa. tietoisuus terveydestä osana elämän laatua on lisääntynyt. Ihmiset kaipaavat tietoa suun sairauksien edistämisestä, jotta he siten kykenisivät huolehtimaan suunsa terveydestä. Suun terveyden lähtökohtana on mitä ihminen tuntee, kokee, miten hän itse toimii ja minkälaisia valintoja hän tekee suunsa terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Vastuullinen hoitohenkilökunta hyväksyy nämä valinnat varmistuttuaan, että potilas on tietoinen terveyttä edistävistä sekä sitä vaarantavista valinnoista. Hyvänä kannustimena toimii tunne puhtaasta ja terveestä suusta. (Meurman ym. 2003, 1148.) 3.2 Astmalääkkeiden vaikutus suussa Laurikainen selvitti tutkimuksessaan astman, allergian ja astmalääkityksen vaikutusta suun terveyteen. Hänen mukaansa allergiaa ja astmaa sairastavilla, säännöllistä astmalääkitystä käyttävillä henkilöillä on kohonnut riski erilaisten suuoireiden esiintymiselle. Aikuisilla astmaa sairastavilla todettiin olevan vähäisempi syljen eritys kuin terveillä verrokeilla. Suun kuivumisen katsotaan liittyvän selkeästi astman hoidossa käytettäviin lääkkeisiin. (Laurikainen 2003, 485-486.) Astmaatikoilla esiintyy usein kuivan suun tunnetta. Nenän tukkoisuus aiheuttaa suu auki hengitystä, joka varsinkin yöllä lisää kuivan suun tunnetta. Kuiva suu vaikeuttaa puhumista, nielemistä ja/tai pureskelua. Suussa voi tuntua epämiellyttävää makua. Hengitys tuntuu pahanhajuiselta. Suun limakalvot saattavat olla syljen erityksen vähentyessä hauraan tuntuiset ja kirvelevät. Joskus suun limakalvot voivat punoittaa ja muuttua kiiltäviksi. Suussa voi esiintyä helpommin tulehduksia. Sylki saattaa olla kuplivaa tai sitkeää ja suunpohja on kuiva. Sylkirauhaset saattavat suurentua ja käydä kosketusaroiksi. Hampaiden reikiintyminen lisääntyy. Hammasproteesien käytössä ilmenee vaikeuksia. Kuiva suu myös alentaa elämänlaatua. (Meurman ym. 2003, 1148.) Syljen merkitys suun terveyden ylläpitäjänä perustuu sen bakteereja huuhtovaan vaikutukseen (virtausnopeus), sen sisältämiin puolustusmekanismeihin (synnynnäiset
14 tekijät ja immunoglobuliinit) ja remineralisaatiovaikutukseen (epäorgaaniset aineet; kalsium, fosfaatti, fluori). Sylki huuhtoo bakteereita hampaiden pinnoilta, limakalvoilta ja poistaa ruuantähteitä suusta. se myös kostuttaa suuta, liukastaa hampaiden ja limakalvojen pintoja muokaten pellikkelin (= hampaan pinnassa oleva soluton ja bakteeriton kalvo, joka muodostuu suunesteen glykoproteiineista muutamassa minuutissa puhdistuksen jälkeen) koostumusta ja estäen bakteerien kiinnittymistä. syljellä on myös luontainen kyky vastustaa happamuuden lisääntymistä suussa (puskurikapasiteetti). Sylki myös helpottaa makujen astimista ja käynnistää ruuan sulatuksen.(keto ym.2003,1071.) Syljenerityksen vähentyessä syljen suoja-aineiden määrä vähenee ja suun kosteustasapaino häiriintyy. Suu ei huuhtoudu kunnolla, kun sylkeä ei ole riittävästi. Sen vuoksi suun luonnollinen puhdistautuminen heikkenee ja suuhun jää ruoan tähteitä sekä limakalvolta irtoavia kuolleita soluja. On mahdollista, että syljen erityksen väheneminen ja mahdollinen kariesta aiheuttavien bakteerien runsaus on syy astmalääkkeiden aiheuttamaan plakin ph:n laskuun eli suun emäs-/happotasapaino muuttuu happamammaksi ja bakteerit lisääntyvät.. Syynä ph:n laskuun on ilmeisesti mutans streptokokkien laktoosista tuottamat hapot, koska ph:n lasku on suoraan verrannollinen lääkkeen sisältämään laktoosimäärään. Monet Suomessa käytettävät inhaloitavat kortikosteroidit sisältävät myös laktoosia kantaja-aineena. (Lenander Lumikari 2000, 356-358.) Seuraukset näkyvät suun terveydessä. Hampaat saattavat reikiintyä, suun limakalvoille tulee haavaumia ja suun sienitulehdukset voivat lisääntyä. Sisäänhengitettävät kortikosteroidit aiheuttavat suun ja nielun hiivatulehdusta, äänen käheyttä sekä ongelmia äänen käytössä. (Nieminen & Kankaanranta 2000, 33.) 3.3 Suun kotihoito Terveen suun tunnuspiirteitä ovat mm. ehjät hampaat, terveet hampaiden kiinnityskudokset ja limakalvot sekä riittävä syljeneritys. Suun kotihoidon lähtökohtana suun terveydenhuollon ammattilaiset pitävät hampaiden huolellista puhdistamista. Suun mekaaninen puhdistus vähentää bakteeripeitteitä hampaiden pinnoilta mikä ehkäisee hampaiden reikiintymistä, ientulehdusta sekä kiinnityskudossairauksia.
15 Suun mekaanisella puhdistuksella tarkoitetaan hampaiden harjausta, hammasvälien puhdistusta hammaslangalla tai hammastikulla ja tarpeen mukaan suun limakalvojen ja kielen puhdistusta kostealla suun puhdistukseen tarkoitetulla vanupuikolla. Kielen puhdistukseen on saatavana erilaisia kielenpuhdistimia tai joissain hammasharjoissa on kielenpuhdistukseen soveltuva esim. kuminen karhennus. Joskus mekaaninen puhdistus joudutaan korvaamaan kemiallisella puhdistuksella, mikä tarkoittaa suuveden käyttöä suun terveydenhuollon henkilöstön neuvojen mukaisesti. (Keto ym. 2003, 1070.) Tärkeää on, että asiakas saa joskus tunteen siitä, millainen on puhdas suu. Puhtaan ja terveen suun tunne tuottaa meille mielihyvää ja se kannustaa jokaista hyvään suuhygieniaan. Perushoitona on huolellinen harjaus kaksi kertaa päivässä pienellä pehmeällä hammasharjalla fluorihammastahnaa käyttäen sekä hammasvälien tikutus tai lankaus kerran päivässä. Tenovuo (2003) suosittelee natriumfluoridia sisältävää tahnaa jossa on mukana 10% ksylitolia. Ksylitolin lisähyöty reikiintymisen ehkäisyssä fluorihammastahnassa on jopa 10-12% (Tenovuo, J. 2003, 1047.) Astmapotilasta neuvotaan purskuttelemaan suunsa vedellä huolellisesti inhaloitavien kortikosteroidien käytön jälkeen sekä kurlaamaan nielunsa perusteellisesti, huuhteluvettä ei tulisi niellä, vaan se sylkäistään pois. Tuolloin lääkeaineen paikallinen Candidan (hiivan) kasvua edistävä vaikutus suun limakalvoilla vähenee. Sienitulehdus aiheuttaa limakalvojen polttelua, arkuutta ja pahanhajuista hengitystä sekä arkoja ja punaisia suupieliä. Limakalvo voi olla punainen proteesin alla.(meurman ym.2003,1146.) Suun kuivuuden haittoja on mahdollista lievittää. Suuta voidaan kostuttaa puhtaalla vedellä. Kotihoitokeinoina ovat suun huolellinen puhdistaminen, vaahtoamattoman fluorihammastahnan (NaF/Xyl) käyttö ja lisäksi hampaita voi vahvistaa fluorihuuhtelulla, -geelillä tai imeskelytableteilla. Jos hammastahnan makuaine tuntuu ärsyttävän suuta voidaan kokeilla apteekeista saatavia miedompia tahnoja. Layryylisulfaattia (=vaahtoava aine hammastahnassa) sisältävien hammastahnojen on osoitettu rikkovan hampaidena limakalvojen suojana olevaa musiinikerrosta ja siten mahdollistavan mm. antigeenien helpomman tunkeutumisen limakalvoille. Tahnoilla, jotka eivät sisällä layryylisulfaattia on oletettu olevan myös aftoja ehkäisevää vaikutusta (Biotene, BioXtra, Yotuel, Salutem mm.). Happamia ruoka-aineita ja juomia tulisi välttää. Suun limakalvoille voidaan myös levittää oliiviöljyä, Tenovuon mukaan oliiviöljy
16 voitelee suun limakalvoja ja sillä ajatellaan olevan antimikrobivaikutusta, koska lipidit (=rasvat) estävät mikrobiadheesiota. (Tenovuo 2003, 1045.) Hyposalivaatiopotilasta pidetään aina riskipotilaana reikiintymisen suhteen. Hän tarvitsee yksilöllisen profylaksin (karieksen ennaltaehkäisyn). Yleisohjeina Tenovuo (2003) suosittelee kuivasuisia potilaita huolehtimaan hyvin hampaistonsa puhtaudesta sekä käyttämään fluorihammastahnaa. Tarpeen mukaan voi turvautua erityisesti hyposalivaatiopotilaille valmistettuihin tuotteisiin. Tärkeää on kaikin tavoin lievittää potilaan subjektiivisia oireita. Kipeä suu voi vaikeuttaa tai jopa estää omakohtaista puhdistamista ja tilanne suussa pahenee. Myös suunkostutusaineista on apua.(tenovuo 2003, 385.) Hyposalivaatiopotilaille (= vähäisestä syljenerityksestä kärsivät potilaat) tarkoitetut Biotene - ja BioXtra - suuvedet käyvät hyvin suun kostutukseen. Ne rajoittavat mm. anaerobibakteerien kasvua suussa. Nämä suuvedet sisältävät laktoproksidaasisysteemin (= syljen antimikrobitekijä) lisäksi lysotsyymiä ja laktoferriiniä (ovat syljen antimikrobiproteiineja), joita Tenovuo kutsuu elimistön limakalvoja (ja samalla hampaita) puolustaviksi proteiineiksi ns. elimistön omiksi antibiooteiksi. Nämä puolustusproteiinit on eristetty lehmänmaidosta ja siten puhdistettuna niitä on lisätty moniin suunhoitotuotteisiin. Nämä suuvedet ovat alkoholittomia, joten ne eivät kuivata eivätkä ärsytä limakalvoja. (Tenovuo 2003, 385.) Ksylitoli tehostaa lisäksi puhdistuksen vaikutusta. Ksylitoli ei tuota juuri ollenkaan happoja hammasplakissa. Se ei myöskään toimi mutans streptokokkien kasvusubstraattina (kasvualustana), vaan sen sijaan se inhiboi (estää) niiden kasvua. Bakteereiden kasvun estäminen perustuu mikrobeille tärkeisiin aineenvaihduntareaktioihin. Ksylitoli estää myös hammasplakin bakteerimassan muuttumista kariogeeniseksi (hammaskariesta aiheuttavaksi). (Mäkinen 2001, 26.) Astmaa sairastava kuuluu karieksen suhteen riskiryhmään. Vuonna 1995 julkaistun, osittain suomalaisvoimin University of Michican`issa toteutetun, tutkimuksen mukaan ksylitolipurukumin käyttö alensi merkittävästi plakin ja syljen mutans streptokokkien määrää. Ksylitolin suositeltava käyttötiheys on kolme - viisi käyttökertaa päivää kohti. Ksylitolia suositellaan käytettäväksi välittömästi aterioiden ja välipalojen jälkeen. Toisinaan, lisäsuojan aikaansaamiseksi, ksylitolia voidaan käyttää myös ennen ateriaa.
17 Tavallisesti ksylitolipurukumin pureskeluajaksi suositellaan noin kymmentä minuuttia. (Mäkinen 2001, 60-61.) Laurikaisen (2002, 486) tutkimusten käytännön merkitys on, että astmaatikot, joilla on samanaikainen allergia ja säännöllinen inhaloitava kortisonilääkitys, tarvitsevat erityistä seurantaa myös hammashoidossa. Heistä muodostuu hammaslääketieteellinen riskiryhmä. Tämä on huomioitava suunniteltaessa potilaiden ehkäisevää hoitoa. Astmapotilaan hoitoon osallistuvien lääkäreiden ja hoitajien olisi hyvä ottaa tämä huomioon astmapotilaiden ohjauksessa eli tarvitaan yhteistyötä hammashoito- ja astmahoitotiimien välillä, väittelijä toteaa. (Laurikainen, 2003. 486.) Perushammashoitoon liittyvät asiat, kuten hampaiston ja suun tutkimukset, hammaskiven poisto jne. hoidetaan potilaan oman kotikunnan terveyskeskuksen hammashoitolassa tai omalla yksityishammaslääkärillä. 4 ASTMAATIKON OMAHOITOA TUKEVA POTILASOHJE Omahoito perustuu kansalaisen omavastuun kasvattamiseen terveyden edistämisessä ja terveyspalveluiden käytössä sekä asiakasnäkökulman kehittämiseen palvelujärjestelmässä. Tieto on aina ollut yksi tärkeimpiä hoitotyön elementtejä. Kun terveydenhuollon haasteisiin haetaan ratkaisuja, tiedon merkitys korostuu ja sen rooli muuttuu. Yksi suurimmista muutoksista on potilaan kasvava oma rooli hoitoprosessissa. Tiedon avulla häntä voidaan myös ohjata ja motivoida omatoimiseen terveydenedistämiseen (Ahlsten 2006) 4.1 Astmaatikon omahoito Astman ohjattua omahoitoa keskeisenä astman hoitokeinona suosittavat useat kansainväliset ja kansalliset astmaohjelmat, niin myös sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1994 julkaisema kansallinen astmaohjelma. Astman ohjatussa omahoidossa on
18 kaksi tärkeää osatekijää tehokas potilasohjaus ja potilaiden suorittama oireiden seuranta. Potilasohjaus sisältää perustiedot astmasta ja sen aiheuttamasta keuhkojen toiminnan häiriöstä, astmaa pahentavista tekijöistä, astmalääkkeistä ja niiden käytöstä ja vaikutustavoista sekä tiedot omahoidon periaatteista. Sisäänhengitettävän lääkehoidon oikean toteutuksen ohjaus on erittäin tärkeää. (Lahdensuo 2000, 56-57.) Potilas on sairautensa paras asiantuntija. Niin sanottu ohjattu omahoito on tärkeä edistysaskel. Astman omahoidossa potilas ei ole passiivinen osapuoli vaan aktiivinen vointinsa havainnoija ja oman hoitonsa toteuttaja. Kun hän ymmärtää, miten oireet syntyvät, ja miten lääkkeet vaikuttavat, hän säätää peruslääkityksen annosta ja jaksotusta. Lääkäri ja hoitaja antavat omahoidosta yksilölliset ohjeet. Potilaalle ei ainoastaan määrätä lääkkeitä, vaan hänen kanssaan sovitaan hoitokumppanuudesta: neuvotaan ohjeet, joiden puitteissa potilas voi itse säädellä lääkitystään oireiden mukaan ja neuvotaan elämistä sovussa astman kanssa. ( Lahdensuo 2000, 59.) Suun hoito on myös tärkeä astman omahoidossa. Siksi astmaatikon hoitoon osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille tulee olemaan hyötyä tästä suun hoidon ohjeesta astmaatikon kokonaisvaltaisen omahoidon opastuksen tukena. 4.2 Kirjallisen materiaalin tuottamisprosessi Idean opinnäytetyön aiheeksi sain pitäessäni luentoa suun hoidosta astmaan sairastuneille Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys Ry:n järjestämässä moniammatillisessa terveyden edistämistilaisuudessa toukokuussa 2005. Tilaisuuteen materiaalia etsiessäni huomasin, ettei sitä ollut helposti saatavilla. Mistään ei myöskään löytynyt ohjetta tai opasta astmaatikon suun hoidon erityistarpeista. Keskustellessani asiasta Keski Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Tarvaisen kanssa huomasimme, että tästä projektista olisi todellista hyötyä astmaatikon suun terveyden edistämiseen ja omahoidon neuvontaan. Keskustelin myös Allergia- ja Astmaliiton viestintäpäällikkö Rille Revon kanssa aiheesta. Hänen kanssaan sovimme, että tekisin astmaatikon suun hoidosta sähköisessä muodossa käytettävän potilasohjeen Allergia- ja Astmaliiton kotisivuille. Konsultoin
19 myös YTHS:n Jyväskylän terveysaseman ylilääkäri Pirjo Paajasta (Paajanen, 2005) ja astmaatikkojen ohjaukseen suuntautunutta sairaanhoitaja Pia Taipalusta (Taipalus, 2005). Heiltä sain paljon arvokasta tietoa ja vinkkejä tulevaan opinnäytetyöhöni. Opinnäytetyöni ohjaajina toimivat TtM lehtori Raija Ilvonen sekä Ma. lehtori Sirpa Tuomi. Ensimmäisissä opinnäytetyön ohjauspalavereissa kävimme yhdessä läpi työni sisältöä ja työn etenemisestä. Aloitin työn etsimällä lähdemateriaalia koulumme kirjastosta. Hain kirjallisuutta terveyden edistämisestä, astmasta ja astman vaikutuksista suuhun, potilasohjauksesta ja ohjausmateriaalin tuottamisesta. Opinnäytetyön suunnitelman tein keväällä 2006. Kun suunnitelma hyväksyttiin, aloitin potilasohjeen ja raportin työstämisen. Suunnittelen suun hoidon ohjeen astmaatikoille suun terveydenhoidosta ja suun sairauksien ennaltaehkäisystä. Pyrin kokoamaan ohjeeseen ajankohtaista tietoa astmaatikon suun yleisimmistä terveysriskeistä ja niiden ennaltaehkäisystä. Ohje toimii myös oheismateriaalina yhteistyökumppanin toteuttamalle terveysneuvonnalle. Ajatukseni on, että yhteistyökuppani voi jatkossa päivittää potilasohjeen tietoja tarpeen mukaan. Allergiaja Astmaliitolla on omat ohjeet potilasohjeiden ja oppaiden julkaisu-/ulkoasun suhteen. Sisällön suhteen ei heillä ole yhteneväisiä ohjeita. Allergia- ja Astmaliiton tiedotuspäällikkö Rille Revon kanssa sovimme, että hän siirtää tulevan ohjeen liiton suositusten mukaisesti sähköiseen muotoon liiton verkosivuille. Aikaisemmin mainittujen yhteistyöhenkilöiltä sain hyviä ideoita ohjeen sisältöön liittyvistä asioista. Ajatuksemme ohjeeseen tulevista asioista olivat hyvin samankaltaisia. Raportointiosuuteen tarvitsin paljon uutta, tutkittua ja perusteltua tietoa. Kirjallisuuden avulla perehdyin siihen, miten laadukas kirjallinen ohjausmateriaali toteutetaan. Opinnäytetyötä tehdessäni pyrin samalla tekemään raportointiosuutta. Teoriaosuuden sisällön teko samanaikaisesti auttoi peilaamaan ohjeen sisältöä ja sen itsearviointia. Esitteen toteutuksessa pyrin toteuttamaan hyvän terveysaineiston ominaisuuksia ja sain teoriatiedon tukemaan ohjeen sisältöä. Ohjauspalavereissa sain neuvoja raportointiosuuden muokkaamiseen sekä potilasohjeen sisällöksi. Kävin syyskuussa 2006 tapaamassa ja esittelemässä oppaan suunnitteluversiota Rille Revolle Allergia- ja Astmaliiton Allergiatalossa Helsingissä sekä Jyväskylässä Tiina Tarvaiselle. Samoin professori Jorma Tenovuo Turun yliopiston
20 hammaslääketieteen laitokselta kommentoi sähköpostitse opastani lokakuussa 2006 (Tenovuo,2006). Keväällä 2007 sain vielä Allergia- ja Astmaliiton johtoryhmän kommentit Rille Revon (Repo, 2007) välityksellä sähköpostitse. Heiltä sain tarvittavat lisäys- ja muutosehdotukset. Kesän 2007 aikana tein tarvittavia muutoksia potilasohjeeseen ja raportointiosuuteen. Opinnäytetyöni valmistui syyskuussa 2007. 4.3 Potilasohjeen laatiminen Kirjallinen ohjausmateriaali tukee merkittävästi suullista ohjausta. Potilaat pitävät Kääriäisen ym.(2005, 13) tutkimuksen mukaan kirjallista ohjausmateriaalia tarpeellisena tiedonlähteenä. Ongelmana on usein se, etteivät potilaat ymmärrä saamaansa potilasohjetta. Syynä on liian vaikeasti kirjoitettu teksti ja ohje ei aina perustu potilaiden näkökulmaan. (Kääriäinen, Kyngäs, Ukkola & Torppa 2005,13.) Kirjallisen ohjausmateriaalin laadun parantaminen ja jatkuva kehittäminen tarvitsee seurantaa ja tulosten mittaamista laatukriteerien ja muiden laatutyökalujen avulla. Laadunarviointia tarvitaan toiminnan onnistumisen arviointiin, ongelmien tunnistamiseksi ja päätöksenteon tueksi. Se toimii oppimisen perustana ja sitä voidaan käyttää vertailuun muiden vastaavien organisaatioiden kanssa. Tulokset ovat myös apuna työntekijälle palautteen annossa ja tehokkuuden seuraamisessa. Ne ohjaavat myös toimintaa pinoalueiden suuntaan ja seuraavat toteutumisen saumattomuutta (Idänpää Heikkilä, Outinen, Norblad, Päivärinta & Mäkelä 2000,20). Myös terveyskasvatusaineiston arvioinnin tarkoituksena on kehittää terveysaineiston laatua ja ihanteellista olisi, jos arviointi olisi osa tuotantoketjua. Arviointia on mielestäni tämän mukaan hyvä tehdä koko suunnitteluprosessin ajan. Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen Minnansalin astmapäivänä arviointia oppaasta tekivät niin asiakkaat kuin hoitotyön ammattilaiset. Terveysaineiston käyttötapa on kuitenkin yhtä tärkeää kuin sen laatu. "Väärin" käytetty aineisto ei vastaa tarkoitustaan, vaikka se olisi laadultaan hyvää. (Parkkunen, Vertio & Koskinen-Ollonqvist 2001, 9.) Ohjeen vaikuttavuutta ja laatua voi mielestäni arvioida vasta sitten, kun se on ollut kohderyhmällä käytössä. pyysin ohjeesta arviota yhteistyökumppanin edustajilta Allergia- ja
21 Astmaliiton johtoryhmältä ja Keski-Suomen allergia- ja astmayhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Tarvaiselta ja heidän lyhyen arvion mukaan ohje on hyvä. Laadun arvioimiseen tarvitaan laatukriteereitä. Esimerkiksi terveyden edistämisen keskuksen laatukriteerit ovat muodostuneet tutkimuksen ja käytännön kokemuksen kautta. Terveydenedistämisen keskus on asettanut laatukriteerit alkamaan konkreettisesta terveystavoitteesta ja sitten tulee oikea ja virheetön tieto materiaaliin. Esitteessä tulee olla sopiva tietomäärä. Kieliasun tulee olla helppolukuista ja ulkoasun selkeästi esitetty. Esitteen tulee olla helposti hahmoteltava ja kuvituksen tuettava tekstiä. Kokonaisuutena esitteen tulee olla selkeästi tietylle kohderyhmälle määritelty ja huomioitava kohderyhmän kulttuurin kunnioittaminen. Esitteen tulee olla huomiota herättävä ja tunnelmaltaan hyvä ja kiinnostava. (Parkkunen ym. 2001, 10.) Myös internetistä löytyy tänä päivänä runsaasti terveyskasvatusaineistoa, mutta siellä ongelmana on tiedon luotettavuus. Tiedon laatu internetissä tulee kuitenkin tulevaisuudessa tärkeämmäksi, koska aineisto- ja käyttäjämäärät kasvavat jatkuvasti. (Parkkunen ym. 2001, 10.) Erityisesti nuoret käyttäjät osaavat hakea itse monipuolisesti tietoa internetistä ja kyselevät asiantuntijoilta vahvistusta löytämilleen tiedoille. Törmäämme työelämässä usein asiakkaisiin, joilla on jo valmis lista kysymyksiä vastaanotolle tullessaan, kun he ovat internetistä löytäneet tietoja ja kaipaavat niihin vahvistusta. (Parkkunen ym. 2001, 10.) Yhteistyökumppani voi halutessaan vaikuttaa ohjeen asiasisältöön ja ulkoasuun sekä päivittää ohjeeseen halutessaan internetlinkkejä. Esite on tallennettu PDFmuodossa, jotta sen voi julkaista intrnetissä ja sairaaloiden ja terveyskeskusten yms. www-sivuilla. Potilasohjetta tehtäessä kohderyhmän määrittely on tärkeää. Tutkimuksissa on vahvistunut käsitys siitä, että aineiston sopivuus vastaanottajalle on edellytys sen vaikuttavuudelle. Suunnitteluvaiheessa kannattaa kartoittaa muun muassa kohderyhmän tiedot, taidot ja asenteet. Näin saadaan selvitettyä myös mahdolliset viestinnän esteet. Kerätyt tiedot auttavat aineiston muokkaamista kohderyhmälle sopivaksi. (Parkkunen ym. 2001, 18-19.)
22 Astma ja suun hoito opas on suunnattu astmaan sairastuneille sekä astmapotilaita ohjaaville terveydenhuollon asiantuntijoille. Kohderyhmän määrittelyn tein kuultuani Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen toiminnanjohtajaa Tiina Tarvaista.(Tarvainen 2006.) Potilasohjetta suunniteltaessa perehdyin kirjallisuuden kautta aikuisten oppimiseen ja ohjaamiseen. Pyrin tekemään ohjeesta selkeän ja helppolukuisen vähättelemättä tai aliarvioimatta kuitenkaan ketään. Potilasohjeen ulkoasusta keskustelin Tiina Tarvaisen ja Allergia- ja Astmaliiton tiedotuspäällikkö Rille Revon kanssa (Repo, 2006). Allergia- ja Astmaliiton viestintäpäällikkö Rille Repo siirtää potilasohjeen Allergia- ja Astmaliiton verkkosivuille Tietoa allergiasta otsikon alle muokaten sen ulkoasultaan liiton antamien ohjeiden mukaiseksi. Yhteistyökumppanin toiveena oli myös esite, jota astman hoitotiimi voisi käyttää potilasohjauksessa Potilasohjauksen tavoitteena on lisätä potilaan omia voimavaroja ja mahdollisuuksia selviytyä sairaudestaan ja sen hoidosta. Potilaan ohjauksen merkitys korostuu kotihoidon lisääntyessä. Tutkimuksien mukaan potilaat kokevat ohjauksen merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Ohjaus lisää potilaiden tietoa ja positiivista asennoitumista hoitoon sekä vastuunottoa sairauden hoidosta. Ongelmana on kuitenkin usein se, että potilaat eivät ymmärrä saamaansa potilasohjetta. Syynä on liian vaikeasti kirjoitettu teksti ja se, ettei ohje aina perustu potilaiden näkökulmaan. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, 211-213.) Aloitin aiheen teoriaosuuden työstämisen etsimällä aiheeseen liittyvää tietoa ja aikaisempia tutkimuksia. Kävi ilmi, että aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa ei juuri löytynyt, koska tutkimuksia ja ohjeita astmaatikon suun kotihoidon ohjauksesta ei ole juuri tehty. Hyvällä potilasohjeella pitää olla konkreettinen terveystavoite. Se ohjaa sisällön muodostumista ja tarkentaa sitä. Hyvästä aineistosta lukija pystyy helposti hahmottamaan, mihin terveysasiaan aineisto liittyy ja ymmärtämään, mihin aineistolla pyritään. Tavoitteen määrittelyn avulla pystytään vastaamaan kysymykseen: mitä tapahtuu, kun vastaanottaja perehtyy aineistoon. Selkeä tavoite tuo laajaankin aihealueeseen ryhtiä, ja sen avulla voidaan rajata sisältöä eli kaikkea ei tarvitse sanoa yhdessä esitteessä. Asiat tulee esittää lyhyesti ja ytimekkäästi ja kaikki turha kannattaa jättää pois. (Parkkunen ym. 2001, 11-12.) Terveystavoitteeksi ohjeeseen asetin astmaatikon suun terveyden parantamisen ja potilaan tukemisen suun omahoidossa. Mielestäni tämä tavoi-