Kommunsamarbete - Kuntayhteistyö 4.7 Kommunsamarbete 4.7.1 Bakgrund EU har en vision om ett enat och gränslöst Europa. Genom Interreg III A Nord programmets delprogram för Norrbotten finansieras projekt som verkar för ökat samarbete över riksgränserna. Tornedalens vision kan man säga är att återförena det som en gång delades av en riksgräns för ca 200 år sen. Den historiska samhörigheten består i språket, släktbanden, Tornedalskulturen och i den rent fysiska gemensamma natur- och kulturmiljön längs älvdalen. Tornedalen har också kallats världens fredligaste gräns. På kartor kan man se att den gamla landskapsindelningen gick tvärs över den nuvarande gränsen. Lappgränsen tex gick längs med Meän Väylä Älvlandet områdets västra, norra och östra gräns. TOMA projektet (1997-2000), som föregick Meän Väylä Älvlandet projektet, hade en vision om att Tornedasrådets (dåvarande) 11 medlemskommuner kan delas in i fyra naturliga kommungrupper, var och en med egen identitet, som tillsammans bildar en helhet från Bottenviken till Ishavet. (slutrapport www.kolari.fi/toma) Pajala, Kolari och Muonio är en av dessa grupper. Olika kommunsamarbetskonstellationer finns idag på varsin sida av gränsen. I Norrbotten finns tex. Kraftfält Norr kommunsamarbete mellan Pajala, Kiruna, Gällivare och Jokkmokk. Inom Treviaprojektet samarbetar Pajala med Överkalix och Övertorneå. Nybildade Heart of Lapland ekonomisk förening är en samarbetsform för besöksnäringens företag i Pajala, Överkalix, Övertorneå och Haparanda. I finska Lappland finns Fjäll- Lapplands regionsplaneområde (Kolari, Muonio, Enontekiö, Kittilä) för vilken 4.7 Kuntayhteistyö 4.7.1 Tausta EU:lla on visio yhdistetystä ja rajattomasta Euroopasta. Interreg III A Nord ohjelman Pohjoiskalotti-osaohjelman tavoite on kasvattaa yhteistyötä yli valtakunnanrajojen. Tornionlaakson visio, voitaisiin sanoa, on sen alueen yhdistäminen jonka valtionraja erotti noin 200 vuotta sitten. Historiallinen yhteenkuuluvuus koostuu kielestä, perhesiteistä, Tornionlaakson kulttuurista ja yhteisestä fyysisestä kulttuuri-ympäristöstä. Tornionjoki/ Tornionlaaksoa on myös kutsuttu maailman rauhallisimmaksi rajaksi. Kartoissa näkyy, että vanha maakuntajako meni nykyisen valtakunnanrajan poikki. Lapin raja esim. kulki nykyisen Meän Väylä Älvlandet alueen länsi-, pohjois- ja itä rajoja pitkin. TOMA projekti (1997-2000) on Meän Väylä Älvlandet hanketta edeltävä projekti, jolla oli visio Tornionjokilaakson (silloisten) 11 jäsenkuntien jako neljään luonnolliseen ryhmään, jossa jokaisella ryhmällä olisi oma identiteetti ja jotka yhdessä muodostaisivat kokonaisuuden Perämereltä Jäämerelle. (loppuraportti www.kolari.fi/toma). Pajala, Kolari ja Muonio on yksi näistä ryhmistä. Erilaisia kuntayhteistyökuvioita löytyy tänään rajan molemmin puolin. Norrbottenissa on esim. Kraftfält Norr kuntayhteistyö Pajalan, Kiirunan, Jällivaaran ja Jokkmokin välillä. Trevia-projektiin osallistuvat Pajala, Överkalix ja Övertorneå kunnat. Noin vuosi sitten perustettu Heart of Lapland talousyhdistys on yhteistyöelin Pajalan, Överkalixin, Övertorneån ja Haaparannan matkailuyrityksille. Suomen Lapissa on Tunturi-Lapin seutukaava-alue (Kolari, Muonio, Enontekiö, Kittilä) jolle Lapin liitto on laatinut yhteisen 89
Kommunsamarbete - Kuntayhteistyö Lapplandsförbundet har upprättat en gemensam regionplan. Kommuerna samarbetar också genom KKTM utvecklingsföretag och har en gemensam områdesarkitekt. Nuvarande samarbetsforum över riksgränsen för kommunerna är främst Tornedalsrådet, som numera har 14 medlems-kommuner, fyra svenska, sex finska och fyra norska. Gränssamarbetsprojekt som resulterat i gemensamma visioner och strategier har hittills varit Bottenviksbågen/ Perämerenkaari projektet och Haparanda- Torneås På gränsen/ Rajalla projekten. Meän Väylä Älvlandet blir det tredje projektet som har en gemensam gränsöverskridande vision och strategi som mål. Varje projekt är till sin natur annorlunda. Bottenviksbågen är mycket övergripande och spänner över ett stort område, På Gränsen/Rajalla bygger ihop två städer. Meän Väylä - Älvlandet handlar om att söka gemensamma lösningar till glesbygdsproblem. Projektet kan man säga har två delar, den ena handlar om överlevnadsstrategi och vision, den andra handlar om plansamarbete, gemensam planering av markanvändning. Meän Väylä Älvlandet projektets kommuner har många gemensamma problem men också gemensamma resurser och styrkor varav placeringen vid gränsen är en. Kommunerna har allt att vinna på ett ökat samarbete. Det borde vara lika naturligt att samarbeta över riksgränsen som över kommungränserna inom landet. I detta projekt har Pajala, Kolari och Muonio kommuner satsat på att utveckla detta samarbete. seutukaavan. Kuntien yhteistyötä kanavoi myös kehittämisyhtiö KKTM ja kunnilla on yhteinen aluearkkitehti. Kuntien nykyinen pääasiallinen yhteistyöfoorumi valtakunnan rajan yli on Tornionlaakson neuvosto. Neuvostolla on nykyisin 14 jäsenkuntaa, neljä Ruotsista, kuusi Suomesta ja neljä Norjasta. Rajayhteistyöprojekteja, jotka tuottavat yhteisiä visioita ja strategioita ovat tähän asti olleet Bottenviksbågen/ Perämerenkaari projekti ja Haaparanta- Tornio På gränsen/ Rajalla projekti. Meän Väylä Älvlandet on kolmas projekti, jolla on yhteinen rajan ylittävä visio ja strategia tavoitteenaan. Jokainen projekti on luonteeltaan erilainen. Perämerenkaari on laaja ja käsittää laajan alueen. På Gränsen/ Rajalla yhdistää kaksi kaupunkia. Meän Väylä - Älvlandet etsii yhteisiä ratkaisuja haja-asutus alueiden ongelmiin. Projektilla on kaksi osaa, ensimmäinen osa sisältää selviytymisstrategian ja vision ja toinen kaavoitusyhteistyön ja yhteisen maankäytön suunnittelun. Meän Väylä Älvlandet projektin kunnilla on monia yhteisiä ongelmia, mutta myös yhteisiä resursseja ja vahvuuksia, joista sijainti rajalla on yksi. Kunnilla on kaikki voitettavissa kehittämällä yhteistyötä. Yhteistyö yli valtakunnan rajan tulisi olla yhtä luonnollista kuin yli kuntarajojen oman maan sisällä. Tässä projektissa Pajalan, Kolarin ja Muonion kunnat satsaavat yhteistyön kehittämiseen. 90
Samarbetsformer Nedan följer en sammanfattning av samarbetsformer /kontakter mellan kommunerna över gränsen som man känner till idag. Uppgifterna är från referensgruppens intervju hösten 2003. Yhteistyömuotoja Ohessa yhteenveto tällä hetkellä tiedossa olevista kuntien välisistä yhteistyömuodoista/yhteyksistä yli rajan. Tiedot ovat referenssiryhmän haastattelusta syksyllä 2003. Kommunsamarbete - Kuntayhteistyö Pajala Avfallshantering mellan Kolari och Pajala (slutar 2005) Skolsamarbete mellan Muonio och Muodoslompolo (norra delen av Pajala) Plan- och miljö Räddningstjänsten Träffar samt, studieresor tillsammans På turisminformationen i Pajala har man en lång erfarenhet av samarbete över gränsen och grannkommunerna, samarbetet med Tornedalskommunerna har funnits i snart 20 år. Regelbundna träffar med alla Tornedalskommuner, diskuterar olika saker som berör besöksnäringen. Olika projekt som bedrives tillsammans, gemensamma trycksaker utarbetas, gemensamt mässdeltagande m.m. Kolari Samarbete mellan (Pajala-Kolari) kommunernas hälsoinspektörer; lån av utrustning, analys av prover. Förr regelbundna årliga möten mellan kommunernas hälsoinspektörer, vartannat år i Pajala och vartannat år i Kolari. Avfallshantering (slutar 2005) Tornedalsnämnden Gemensamma projekt för utvecklingsstörda. Gemensamma interregg-projekt. Samarbete mellan de tekniska verksamheterna. Gemensam vattenskyddsförening. Gröna-jobbet-projekt Pajala Pajalan ja Kolarin jätehuoltoyhteistyö (päättyy 2005). Kouluyhteistyö Muonion ja Muodoslompolon (Pajalan pohjoisosan) kesken Kaavoitus- ja ympäristö virastot Pelastuspalvelu Tapaamisia, yhteisiä opintomatkoja Pajalan matkailuneuvonnalla on pitkä kokemus yhteistyöstä rajan yli ja naapurikuntien kanssa, yhteistyötä Tornionlaakson kuntien kesken on suoritettu jo pian 20 vuotta. Tornionlaakson kunnat kerääntyvät säännöllisesti keskustelemaan eri matkailuelinkeinoa koskevista asioista. Eri projekteja viedään eteenpäin yhdessä, painotuotteita työstetään yhteisesti, osallistutaan messuille jne. Kolari Kuntien (Pajala ja Kolari) terveystarkastajien välinen yhteistyö, välineiden lainaus, näytteiden analysointi. Kuntien terveystarkastajat tapasivat ennen säännöllisesti, vuorovuosin Pajalassa ja vuoroin Kolarissa. Jätehuoltoyhteistyö (loppuu 2005) Tornionlaaksoneuvosto Yhteiset kehitysvammaprojektit Yhteiset interreg- hankkeet Teknisen toimen yhteistyö Yhteinen vesiensuojeluyhdistys 91
Kommunsamarbete - Kuntayhteistyö Samarbete inom IT-område. Gemensamma Gränskulturdagar. Planering av utförande av en utbildningsform i det Öppna Universitet (Pajala, Luleå, Lapplands Universitet). Ett flertal möten om samarbetsfrågor. Studerande från andra kommuner (runt om i Finland) och även från Pajala. Utvecklingsstördas teatergrupp och även andra grupper har uppträtt i Pajala. Samarbete i samband med Närpi tillsammans med Pajala och Muonio kommuner ända sen början av 1980- talet. Muonio Samarbetskontakter har funnits under ca 5 års tid. Samarbete vad gäller service för utvecklingsstörda, inom äldreomsorgen har man ännu inte funnit lämpliga samarbetsformer. Skolan i Muodoslompolo har startat undervisning av E-3 klasserna på skolan i Muonio med hjälp av en egen svenskspråkig lärare, tätt skolsamarbete. Ungdomsverksamhet har haft en del samarbete över gränsen. Kommunsektorn har några samarbetsformer, vad gäller norra delarna av Pajala. Vision Visionen utgår ifrån tanken att 1+1=4. Genom samarbete/samverkan utvecklas man och blir starkare tillsammans. I en trakt som har så mycket gemensamt bör det vara självklart att verka gemensamt, att fundera över problem och hitta lösningar tillsammans. Riksgränsen är statligt pålagda begränsningar som mest motverkar en gemensam kraftsamling. Uppfattningen om Gröna jobbet- hanke IT- alan yhteistyö. Yhteiset rajakulttuuripäivät) Avoimen yliopisto- opetuksen toteuttamisen suunnittelu (Pajala, Luulaja ja Lapin yliopisto). Lukuisia kokouksia monista yhteistyökysymyksistä. Opiskelijoita muista kunnista (ympäri Suomea) ja myös Pajalan kunnasta. Kehitysvammaisten näytelmäryhmä on käynyt esiintymässä Pajalassa ja monet muut ryhmät. Närpin puitteissa yhteistyötä Pajalan ja Muonion kanssa jo 1980 alkupuolelta saakka. Muonio Yhteydenottoja yhteistyöstä on ollut noin 5 vuoden ajan. Yhteistyötä on tehty kehitysvammapuolella, vanhustyöhön ei ole vielä löydetty yhteisiä muotoja. Muodoslompolon koulu aloittanut E- 3. luokkien opetuksen Muonion koulussa oman ruotsinkielisen opettajan voimin, tiivis kouluyhteistyö Nuorisotoimella jonkin verran yhteistyötä ollut rajan yli. Kuntasektorilla joitakin yhteistyömuotoja, Pajalan pohjoisosan ja Muonion yhteistyössä vastaa Muonio palvelujen tarjonnasta. Visio Vision lähtökohta on 1+1=4. Yhteistyön/yhteisvaikutuksen kautta kehitytään ja vahvistutaan yhdessä. Seudulla jossa on niin paljon yhteistä pitäisi olla itsestään selvää toimia yhdessä, miettiä ja selvittää ongelmia yhteisesti. 92
Kommunsamarbete - Kuntayhteistyö en gemensam hembygd bör vara starkare och ge kraft att överkomma problemen. För detta behövs forum för återkommande kontakter mellan kommunledningarna vilket också leder till djupare förståelse för grannarnas situation. Ett första steg mot fördjupat samarbete som när det tagit form och känslan av samhörighet infunnit sig kanske kan utvecklas till att omfatta också andra närliggande områden. Slutsatser Det finns i dag en hel del samarbete över gränsen. Till största delen är de objektrelaterade, dvs de behandlar en fråga, och avslutas när behovet av samarbete upphör. Det kan finnas skäl för kommunerna att ta del av varandras planering för att på tidigt stadium upptäcka samarbetsfördelar i kommande frågor. I Örnsköldsvik hittas ett gott exempel på brett visionsarbete. Inom Vision 2008 samarbetar kommun, näringsliv, organisationer och enskilda medborgare i projekt eller arbetsgrupper. Vad som skiljer lyckade satsningar från sämre beror sällan på visionsformuleringarna, de är oftast förvillande lika, utan på uppslutningen och engagemanget i uppgiften. Valtakunnanrajat ovat valtioiden asettamia rajoituksia jotka kaikista eniten estävät yhteisiä panostuksia. Käsityksen yhteisestä kotiseudusta täytyy olla vahvempi ja antaa voimaa ongelmien voittamiseen. Tätä varten tarvitaan foorumi toistuville yhteyksille/tapaamisille kuntien johdon välillä, mikä myös johtaa naapureiden tilanteen parempaan ymmärtämiseen. Kun ensimmäinen askel syvempään yhteistyöhön alkaa hahmottua ja yhteenkuuluvuuden tunne löytyä voi yhteistyötä ruveta kehittämään muillakin osa-alueilla. Yhteenveto Yhteistyötä tehdään jo melkoisen paljon yli rajan. Se on suurimmaksi osaksi kohdekohtaista, toisin sanoen käsittelee tiettyä asiaa ja päättyy kun yhteistyötä ei enää tarvita kyseisen asian hoitamiseksi. Kunnilla on usein syytä ottaa selville toistensa suunnitelmista jotta jo aikaisessa vaiheessa voitaisiin huomioida yhteistyön tarjoamat edut. Örnsköldsvik:ssa on otettu esille hyvä esimerkki laajasta visiointityöstä. Visio 2008 :ssa kunta, elinkeinoelämä, järjestöt ja yksityiset kansalaiset tekevät yhteistyötä eri projekteissa tai työryhmissä. Mikä erottaa onnistuneet panostukset huonommista riippuu harvoin visiomuotoiluista, ne ovat usein hyvin samanlaisia, vaan osanotosta ja kiinnostuksesta tehtävään. 93
5 ALTERNATIVA STRUKTURMODELLER 5 VAIHTOEHTOISET RAKENNEMALLIT Strukturmodeller - rakennemallit 5.1 Allmänt om mål och visioner Såväl Lapplandsförbundet som Länsstyrelsen i Norrbotten blickar i rapporter framåt i tiden. Länsstyrelsen beskriver I rapporten Norrbotten går framåt till år 2015 de faktorer som Länsstyrelsen bedömer påverka länets utveckling och utgår från två tänkta scenarion. Lapplandsförbundet beskriver i Lapplands landskapsplan Lappi 2020 önskad utveckling i Lappland, vision för år 2020 och strategi för att nå dit. Man utgår från finska Lapplands utvecklingsfaktorer och fyra alternativa scenarier. Följande en sammanfattning av Lappi 2020 Landskapsplan. I Lapplands landskapsplan Lappi 2020 visas på önskad utveckling i landskapet (=länet) Lapplands framtidsbild 2020 och strategi som behövs för att uppnå den. Där behandlas utveckling av verksamheter och huvudprinciper för områdets användning samordnat. Båda myndigheternas bild av regionen är intressant i sig eftersom den sätter in Meän Väylä-Älvlandet-området i ett omgivningsperspektiv. Rapporterna ger också i vissa stycken inblickar i hur man utifrån betraktar området. Man kan också i rapporterna utläsa vilka faktorer myndigheterna anser vara av betydelse för att bygga en hållbar utveckling i en ekonomi när de traditionella basnäringarna allt mer förlorar i betydelse. 5.1 Yleisesti tavoitteista ja visioista Sekä Lapin liitto että Norrbottenin Lääninhallitus suuntaavat raporteissaan katseen tulevaisuuteen. Lääninhallitus kirjoittaa raportissaan Norrbotten går framåt till år 2015 Norrbotten eteenpäin vuodelle 2015, niitä tekijöitä jotka Lääninhallitus arvioi vaikuttavan läänin kehitykseen. Lähtökohtana on kaksi skenaariota. Lapin liitto kuvailee Lapin maakuntasuunnitelmassa Lappi 2020 vision vuodelle 2020 ja strategioita sen saavuttamiseksi. Lähtökohtana ovat Suomen Lapin kehitystekijät ja neljä vaihtoehtoista skenaariota. Seuraavassa yhteenveto Lappi 2020 maakuntasuunnitelmasta. Lapin maakuntasuunnitelmassa Lappi 2020 osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, Lapin tulevaisuuskuva vuonna 2020 ja siihen pääsemiseksi tarvittava strategia. Siinä käsitellään toiminnallista kehittämistä ja alueiden käytön pääperiaatteita yhteen niveltäen. Molemmilla viranomaisilla on mielenkiintoinen kuva alueesta jossa Meän Väylä-Älvlandet aluetta tarkastellaan suhteessa ympäröiviin alueisiin. Raportit antavat myös jossakin määrin välähdyksiä ulkopuolisen näkökulmasta. Raporteista voi myös tulkita mitkä viranomaisten mielestä ovat varteenotettavia tekijöitä kestävää kehitystä rakennettaessa alueella jossa perinteisten elinkeinojen merkitys on jatkuvassa laskussa. 94
Strukturmodeller - rakennemallit 5.1.1 Norrbotten Norrbotten framåt 2015 arbetar med ett basscenario och ett nollalternativ. I basscenariot ökar befolkningen i länet samtidigt som sysselsättningen ökar. I nollalternativet minskar såväl befolkning som sysselsättning. Rapporten hävdar, i basscenariot, att vart tredje arbete år 2015 kommer att finnas i den privata tjänstesektorn samtidigt som bara var tionde då arbetar i de traditionella basnäringarna, gruvor skog mm. Dessa nya arbeten står då främst att finna i området kring Luleå Piteå, den så kallade fyrkanten. Anledningarna till det är flera men de kanske främsta är att man redan kommit relativt långt i strukturomvandlingen, har kvalificerad utbildning i området med Luleå Tekniska Universitet som motor, relativt välutbildad befolkning och väl utvecklad infrastruktur. Man hävdar att entreprenörer är innovationssystemets nyckelpersoner i en strukturomvandling. Värdet av naturresurserna som tidigare låg i utvinnande och förädling får i framtiden nya dimensioner. Upplevelsen får stor betydelse. Man tar Jukkasjärvi ishotell som lyckat exempel på ett nytt naturresursutnyttjande men säger samtidigt att marknadspotentialen som naturen erbjuder är tämligen outnyttjad i länet. Rapporten anger två möjliga vägar att gå när det gäller utnyttjandet av naturresurserna. Den ena är att presentera en produkt så pass intressant att hög reskostnad blir av underordnad betydelse. Den andra vägen är att verka för att kvalitet, kapacitet och resekostnader inte ska motverka försöken att utveckla tjänstesektorn besöksnäring. Rapporten betonar betydelsen av småflygplatserna bl.a i Pajala för basscenariots uppfyllelse. 5.1.1 Norrbotten Norrbotten framåt 2015 - Norrbotten eteenpäin 2015 raportissa on lähtökohtana perusskenaario ja nolla- vaihtoehto. Perusskenaariossa läänin väestö ja työllisyysaste lisääntyvät. Nollavaihtoehdossa sekä väestömäärä että työllisyysaste laskevat. Raportin perusskenaariossa väitetään joka kolmannen työpaikan löytyvän vuonna 2015 yksityisen sektorin sisältä, samalla kun ainoastaan joka kymmenes tulee työskentelemään perinteisten elinkeinojen parissa, kaivoksissa, metsässä ym. Uudet työpaikat löytyvät lähinnä Luulaja-Piteå ns. neliönalueelta. Syyt tähän ovat monet, mutta niistä ehkä tärkein on se, että alueen rakennemuutos on edennyt jo suhteellisen pitkälle ja että alueen väestö on suhteellisen hyvin koulutettua. Luulajan Teknillinen Yliopisto toimii alueen kehityksen moottorina. Lisäksi alueella on suhteellisen hyvin kehittynyt infrastruktuuri. Sanotaan että urakoitsijat/yrittäjät ovat rakennemuutoksessa innovaatiosysteemin avainhenkilöitä. Luonnonvarojen arvo oli aikaisemmin niiden hyväksi käytössä ja jalostuksessa. Tulevaisuudessa luonnonarvot kohoavat uusiin ulottuvuuksiin. Elämysmatkailun merkitys kasvaa. Raportissa pidetään Jukkasjärven lumilinna/ jääpalatsia hyvänä esimerkkinä luonnonvarojen uudenlaisesta käytöstä. Samalla myös huomautetaan että läänin luonnonvarat ovat varsin käyttämätön markkinointipotentiaali. Raportti ottaa esille kaksi mahdollista menetelmää luonnonvarojen hyväksikäyttämiselle. Joko esitellä niin mielenkiintoinen tuote että korkean matkakustannuksen merkitys muuttuu toisarvoiseksi, tai toimia siten ettei laatu, 95
Strukturmodeller - rakennemallit När det gäller kompetens pekar rapporten på att utomnordiska invandrare ofta har en högre utbildningsnivå än befolkningen i övrigt och alltså kan betraktas som en i alltför lågt utnyttjad resurs i utvecklingssammanhang. 5.1.2 Lapplands län I Lappi 2020 utvärderas fyra alternativ. Av fyra områdesstrukturalternativ ansåg man kommuncentra-modellen vara mest eftersträvansbar och realistisk. Övriga alternativ var (decentraliserad) landsbygdsmodell, regioncentra-modell och huvudstadsmodell. Sistnämnda är en interpolering av de senaste årens trend med stark avflyttning till Helsingfors, Tammerfors och Åbo. Vald kommuncentra-modell har en optimistisk syn på Lapplands näringslivs förmåga att utvecklas konkurrenskraftigt och skapa jobb. Kommunernas centralorter förblir viktiga. Regionala centra ger draghjälp i utvecklingen. I Lappland finns fem stora och mångsidiga internationella turistcentra: Levi, Pyhä- Luosto, Rovaniemi, Saariselkä ja Ylläs. Av dessa ligger Ylläs i Meän Väylä Älvlandet området och Levi strax utanför. Turistcentra genererar tillväxt i sin omgivning och turistföretag utanför det egentliga centrumet följer med i tillväxten. Tornedalen utpekas som en av flera gränsöverskridande naturliga närsamarbetszoner och Torneälven som ett turistområde av stor betydelse. Lappi 2020 är formulerad som en framtidsvision. Man talar i visionstexten om sin expertis när det gäller turism, upplevelseproduktion, förvaltande av naturresurser och förhållningssätt till nordliga förhållanden. Folkmängden antas kapasiteetti tai matkakustannukset vaikeuta palvelusektori-matkailuelinkeinon kehittämistä. Raportissa painotetaan pienlentokenttien esim. Pajalan lentokentän merkitystä perusskenaarion saavuttamiseksi. Raportissa otetaan myös esille pohjoismaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien koulutustaso, joka raportin mukaan on usein korkeampi kuin paikallisella väestöllä keskimäärin, mikä kehitystilanteissa on aivan liian vähän käytetty voimavara. 5.1.2 Lapin lääni Lappi 2020:ssa vertaillaan neljää vaihtoehtoa. Neljästä aluerakennevaihtoehdosta katsottiin eniten tavoiteltavaksi ja realistiseksi kuntakeskuspainotteinen malli. Muut vaihtoehdot olivat maaseutupainotteinen, aluekeskuspainotteinen sekä pääkaupunkiseutu-painotteinen kehityskuva. Viimeksi mainittu vaihtoehto on interpolointi viime vuosien vahvasta muutto -trendistä Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Valitussa kuntakeskuspainotteisessa mallissa uskotaan Lapin elinkeinoelämän kykyyn kehittyä kilpailukykyiseksi ja luomaan työpaikkoja. Kuntien keskukset ovat edelleen tärkeitä. Alueelliset keskukset antavat vetoapua kehityksessä. Lapissa on viisi suurta ja monipuolista kansainvälistä matkailukeskusta: Levi, Pyhä- Luosto, Rovaniemi, Saariselkä ja Ylläs, joista Ylläs sijaitsee Meän Väylä- Älvlandet alueella ja Levi, alueen lähi tuntumassa. Matkailukeskukset generoivat kasvua ympäristöön ja varsinaisten matkailukeskusten ulkopuolella olevat matkailuyritykset seuraavat kasvussa mukana. Tornionlaakso esitetään yhtenä useista luonnollisista rajanylittävistä lähiyhteistyö- 96
Strukturmodeller - rakennemallit hållas stabil men sysselsättningen öka med ca 15 %. Strategin för att uppnå visionen är att identifiera de starka resurserna, styra insatser systematiskt, fokusera på det viktigaste och göra val. Vikten av god service i huvudorterna tillsammans med väl fungerande infrastruktur betonas. När det gäller besöksnäringen betraktas Lappi som en enhet. Turistcentra är motorerna i utvecklingen. Större centra hittar vägar till samarbete och mindre kringverksamheter uppstår kring dessa. I Meän Väylä-Älvlandet-området är Ylläs- Levi-Muonio markerat som ett starkt turismområde med stora samverkansmöjligheter. Kulturell identitet lyfts fram som viktig inte bara för befolkningens välbefinnande utan också som en attraktionsfaktor för besökare. 5.1.3 Meän Väylä - Älvlandet Jämförelse mellan Länsstyrelsens och Lapinliittos skrivningar Vid en jämförelse mellan Länsstyrelsens och Lapplandsförbundets skrivningar ser man skillnader som inte enbart beror på att det ena är beskrivet som scenario i en rapport och det andra formuleras som vision för framtiden. Länsstyrelsens rapport är i hög grad inriktad på den privata tjänstesektorns utveckling, i första hand koncentrerad till länscentrum vid kusten. Mer översiktligt behandlas de traditionella basnäringarna som bildat grunden för Meän Väylä-Älvlandets sysselsättning. Man betonar dock vikten av att försöka se fler dimensioner i naturresurserna och ur dessa försöka skapa attraktioner som skapar arbetstillfällen inom besöksnäringen. I Finland har man kommit längre har redan en välutvecklad turistindustri och pratar mer om att vidareutveckla denna. I ett Meän Väylä-Älvlandsperspektiv finns inte riksgränsen på samma sätt som i alueista ja Tornionjoki erittäin merkittävänä matkailualueena. Lappi 2020 on tulevaisuuden visio. Visiotekstissä puhutaan alueen matkailualan, elämystuotteiden kehittämisen ja luonnonvarojen käytön sekä pohjoisiin oloihin suhtautumisen asiantuntemuksesta. Väestömäärän oletetaan pysyvän vakaana, mutta työllisyyden oletetaan kasvavan n. 15 %. Visio saavutetaan tunnistamalla alueen vahvuudet, systemaattisella toimenpiteiden suuntaamisella tärkeimpiin kohteisiin ja oikeilla valinnoilla. Painotetaan hyvien palvelujen ja toimivan infrastruktuurin merkitystä pääalueilla. Matkailuelinkeinon suhteen Lappi nähdään raportissa kokonaisuutena. Matkailukeskukset ovat alueen kehityksen moottorina. Suurten matkailukeskusten löytämien yhteistyömuotojen ympärille syntyy oheistoimintoja. Meän Väylä-Älvlandet-alueella on Ylläs-Levi-Muonio merkitty vahvana matkailualueena jolla on suuria yhteistyö mahdollisuuksia. Kulttuurillinen identiteetti otetaan esille tärkeänä tekijänä väestön viihtymisen, mutta myös vierailijoiden houkuttelemisen kannalta. 5.1.3 Meän Väylä - Älvlandet Vertalu Lääninhalllituksen ja Lapinliiton kirjoituksista Lääninhalllituksen ja Lapinliiton kirjoituksissa on nähtävissä eroavaisuuksia jotka eivät ainoastaan johdu siitä että toinen on kirjoitettu skenaariomuodossa ja toinen muotoiltu tulevaisuuden visiona. Lääninhallituksen raportti on mitä suurimmassa määrin kohdistettu yksityisen palvelusektorin kehittämiseen, ja siinä on pääasiassa keskitytty rannikon lääninkeskukseen. Perinteisiä peruselinkeinoja, jotka muodostavat pohjan Meän Väylä- Älvlandet alueen työllisyydelle käsitellään vain yleisesti. Korostetaan kuitenkin kuinka 97
Strukturmodeller - rakennemallit Länssyrelsens rapport eller Lapplandsförbundets regionala plan i form av vision. Vi kan betrakta områdets resurser som gemensamma och söka vinna samordningsvinster ur detta. Den svenska sidans i dag outvecklade naturresurser bör kunna komplettera den finska sidans utbud. T ex kan man på svensk sida lära av entreprenörserfarenheter i Finland och den finska turistindustrin bör kunna utnyttja universitetsresurser i Pajala. Pajala flygplats är naturligtvis viktig för finsk turism samtidigt som flygplatsen vinner på ökat antal resande. Därför finns det anledning för kommunerna att agera tillsammans för en förlängning av landningsbanan och annan utveckling av flygverksamheten. 5.2 Introduktion till strukturmodellkartorna För att skapa grund för begreppet Meän Väylä - Älvlandet som ett sammanhörande område finns det såväl mentala som fysiska barriärer att övervinna. Vi presenterar här tre alternativa strukturmodeller/scenarier för ett tre kommuner stort gränsöverskridande område som visar på olika sätt att betrakta verkligheten och samtidigt kan ge infallsvinklar till hur man ska agera t ex när det gäller infrastrukturen i området. Ett mindre analyserande sätt att betrakta strukturmodellerna kan helt enkelt vara att vänja sig vid att se hela området som en enhet utan riksgräns. Att se de gemensamma möjligheterna och på det sättet bearbeta den inarbetade bilden av en avskiljande riksgräns, att påverka ens egen mentala inställning. tärkeää on nähdä uusia ulottuvuuksia luonnonvarojen käytössä ja pyrkiä luomaan vetonauloja jotka synnyttävät työpaikkoja matkailuelinkeinonalalla. Suomessa on jo menty pidemmälle. Matkailuelinkeino on pitkälle kehittynyt ja nyt puhutaan lähinnä sen edelleen kehittämisestä. Meän Väylä Älvlandet näkokulmassa valtakunnanraja ei ole yhtä näkyvä kuin Lääninhallituksen raportissa tai Lapinliiton alueellisessa visiomuotoisessa suunnitelmassa. Me voimme pitää alueen resursseja yhteisinä ja pyrkiä hyötymään yhteensovittamisen tuomista voitoista. Ruotsin puolen tällä hetkellä vielä kehittämättömät luonnonvarat täydentävät Suomen puoleista tarjontaa. Ruotsin puolella voidaan esim. ottaa oppia Suomen puolen yrittäjäkokemuksista ja suomalainen matkailuteollisuus voi taas vuorostaan hyötyä Pajalan yliopistoresursseista. Pajalan lentokenttä on luonnollisesti tärkeä suomalaiselle matkailulle samalla kun lentokenttä hyötyy lisääntyvästä matkustajamäärästä. Kuntien on tämän vuoksi aiheellista toimia yhdessä lentokentän laajentamisen ja muun lentotoiminnan kehittämisen puolesta. 5.2 Johdanto rakennemallikarttoihin Jotta voisimme luoda perustan käsitteelle yhteenkuuluvasta Meän Väylä-Älvlandet alueesta, on voitettava sekä mielellisiä että fyysisiä esteitä. Seuraavassa esittelemme kolme vaihtoehtoista rakennemallia/skenaariota kolmen kunnan kattavalle, rajat ylittävälle alueelle jotka esittelevät eri tapoja tarkkailla todellisuutta ja jotka samalla voivat antaa uusia näkökulmia miten toimia esim. alueen infrastruktuurin suhteen. Mahdollinen vähemmän analysoiva rakennemallien tarkkailutapa voisi olla se, että totutellaan 98
Tre alternativa strukturmodeller Decentraliserad strukturmodell Centraliserad strukturmodell Stråkmodell På de bifogade strukturmodellkartorna finns mer utförlig beskrivning av olika alternativen/scenarier. ajatukseen alueesta kokonaisuutena, ilman valtakunnanrajaa. Yhteisten mahdollisuuksien näkeminen voi auttaa vaikuttamaan asenteisiin ja poistamaan mieliin omaksuttua kuvaa erottavasta valtakunnanrajasta. Kolme vaihto-ehtoista rakennemallia Hajautettu rakennemalli Keskitetty rakennemalli Vyöhykemalli Liitteenä mukana olevissa rakennemallikartoissa tarkemmat kuvaukset eri vaihtoehdoista/skenaarioista. Strukturmodeller - rakennemallit 99
Utdrag ur områdesstruktur 2020 kartan/ ote aluerakenne 2020 kartasta stor fyrkant: mindre fyrkant: röd cirkel: snedstreckat orange: grön cirkel: ljusblå cirkel: symbol: svart symbol: grå symbol områdescentrum stad-/regionalt centrum kommuncentum landsbygdens kärnområde turistcentrum industricentrum kaivos = gruva gränsövergång flygfält Av bilden kan man se att Ylläsfjället är största turistcentrum i MVÄ-området och Levi är likvärdigt centrum precis utanför området. Båda, tillsammans med Olos, bildar en triangel av närbelägna turistcentra. Enligt Lappi 2020 är Kittilä, som är grannkommunens centralort, klassad som regionalt centrum (finns bara två områdescentra i Lappland, Rovaniemi och Kemi-Tornio) medan Muonio och Kolari bara är kommuncentra. Kuvassa on Yllästunturi merkitty MVÄ-alueen suurimpana matkailukeskuksena ja Levi aivan alueen lähituntumassa on merkitty samanarvoiseksi keskukseksi. Molemmat, Olos mukaan luettuna muodostavat kolmionmuotoisen matkailukeskus alueen. Lappi 2020 mukaan on Kittilä, joka on naapurikunnan keskuspaikka, luokiteltu aluekeskukseksi (Lapin läänissä on ainoastaan kaksi aluekeskusta, Rovaniemi ja Kemi-Tornio) kun taas Muonio ja Kolari on merkitty vain kuntakeskuksiksi. Strukturmodeller - rakennemallit 100
5.3 Slutsatser Ökningen av Lapplands turism är beroende av internationella turistströmmar och i internationella marknadsföringssammanhang är Lappland en helhet. Produktutbudet som stöder på kulturen ökas. Turistcentrum bildar centrala aktivitetsenheter. Landsbygden som omger centrumen dras med i utvecklingen. Turistcentra som är nära varann utvecklar samarbete och bildar nätverk med företagare i omgivningen. I gränsregioner finns flera naturliga närsamarbetszoner. Bottenviksbågen är framför allt storindustrins, spetskompetensens och logistikens zon. I Tornedalen och Tana älvdal arbetar man över gränsen och samarbetar inom bl a skola, kultur och fritidsutbud samt samhällsteknik. Dessa älvdalar är också turistområden av stor betydelse. De mest livskraftiga av byarna är de som är nära kommuncentrumen eller turistcentrumen, har attraktiva miljöer och som har lång historia och stark byanda. 5.3 Yhteenveto Lapin matkailun kasvu on kansainvälisissä matkailijavirroissa, ja kansainvälisessä markkinoinnissa Lappi on yksi kokonaisuus. Kulttuuriin tukeutuva tuotetarjonta kasvaa. Matkailukeskuksista muodostuu keskeisiä toiminnan yksikköjä. Keskuksia ympäröivä maaseutu kytketään kehitystyöhön. Lähellä toisiaan olevat matkailukeskukset kehittävät yhteistoimintaa ja verkottuvat ympäristön yrittäjien kanssa. Rajaseuduilla on useita luontevia lähiyhteistyövyöhykkeitä. Perämerenkaari on ennen kaikkea suurteollisuuden, huippuosaamisen ja logistiikan vyöhyke. Tornionlaaksossa ja Tenonlaaksossa käydään työssä rajan yli ja tehdään yhteistyötä mm. koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa sekä yhdyskuntatekniikassa. Nämä jokilaaksot ovat myös voimakkaita matkailualueita. Kylistä elinvoimaisimpia ovat ne, jotka ovat kuntakeskusten tai matkailukeskusten lähellä, ovat ympäristöltään vetovoimaisia ja joilla on pitkä historia ja vahva kylähenki. Strukturmodeller - rakennemallit Spetsteknologier utvecklas i multipolisnätverket. Lappland och Norrbotten har flera verksamhetscentra, polis, inom teknologiska specialområden och högre kunskap. Pajala-Pello har ett polis, Assemblypolis, som närmast gäller elektronik och IT, Meän Väylä-Älvlandet-områdets enda polis. Områdesidentitet och image Meän Visio-Vår Visions grundtanke är att Pajala, Kolari och Muonio -området är en gemensam hembygd som tvingats av historiska omständigheter att växa isär under 200 år. Trots den gemensamma älvdalen och släktband över gränsen och ett meän kieli som lever och mår bra, är gränsen ändå ett hinder. Nyckeln till att Kärkiteknologioita kehitetään multipolisverkostossa. Lapissa ja Norrbottenissa on useita teknologian erikoisalojen ja korkeaan osaamisen toimialakeskittymiä, poliksia. Pajala- Pello alueella oleva lähinnä elektroniikkaan ja tietotekniikkaan keskittynyt Assemblypolis on Meän Väylä-Älvlandet alueen ainoa polis. Alueidentiteetti ja alueellinen imago Meän Vision - Vår Vision perusajatus on, että Pajalan, Kolarin ja Muonion alue on yhteinen kotiseutu, joka on historiallisista syistä joutunut kasvamaan erillään 200 vuoden ajan. Vaikka yhteinen jokilaaksomme ja perhesiteet yhä yhdistävät rajan yli ja meän kieli elää ja voi hyvin, on 101
Strukturmodeller - rakennemallit kunna utnyttja hela områdets resurser på alla områden 1+2=4 ligger i att utveckla det gränsöverskridande samarbetet. Förutsättningen för detta är att fördomar och attitydhinder undanröjs och att kommuninvånare känner att området är deras gemensamma hembygd åter igen. Områdesidentitet är människors mentala bild av hembygden och image är utomståendes mentala bild av området. Stark identitet och positiv imago höjer platsens och områdets turistiska värde och konkurrenskraft. Stark identitet och positiv image är betydande styrkor i det regionala utvecklingsarbetet. Dessa kan påverkas med positiv information. Den kulturella identiteten påverkar invånarnas trivsel och aktivitet och även områdets attraktionskraft. Projektets mål är att stärka Meän Väylä Älvlandet projektets kommuners gemensamma både identitet och image som starkt delområde i Tornedalen. Målet är metoder att utnyttja områdesvisa särdrag och kulturarv inom turism även övrig produktion samt i boendemiljöer, i skolor och inom service. I Tornedalen bör man hålla ihop. Det är dock inte meningen att motverka andra fungerande samarbetskonstellationer. Vad är då Kolari, Pajala och Muonio områdets identitet/image? Något renodlat gemensamt varumärke för Kolari, Pajala och Muonio kommuner finns inte i denna stund. I Meän Väylä Älvlandet projektet har man dock förutom namnet använt sig av en sigillformad logo. Fjällen och nationalälvarna och placeringen på gränsen Ylläsfjället är ett attraktivt turistcentrum som kan bli ett ännu starkare som dragplåster för hela området tillsammans med Olos och raja silti este. Rajan ylittävän yhteistyön kehittäminen on avain koko alueen yhteisten resurssien täysmääräiseen hyödyntämiseen kaikilla aloilla 1+2=4. Yhteistyön onnistumisen edellytys on, että ennakkoluulot ja asenne-esteet poistetaan ja kuntalaiset kokevat, että alue on jälleen heidän yhteinen kotiseutunsa. Alueidentiteetti on ihmisten mielikuva kotiseudustaan ja imago puolestaan ulkopuolisten mielikuva alueesta. Vahva identiteetti ja positiivinen imago ovat merkittäviä voimavaroja alueellisessa kehittämistyössä, nostavat paikan ja alueen matkailullista arvoa ja kilpailukykyä. Niihin voidaan vaikuttaa myönteisellä viestinnällä. Kulttuuri-identiteetti vaikuttaa asukkaiden viihtymiseen ja aktiivisuuteen ja myös alueen vetovoimaisuuteen. Projektin tavoite on vahvistaa Meän Väylä Älvlandet kuntien yhteistä identiteettiä sekä imagoa vahvana Tornionlaakson osaalueena. Tavoitteena ovat alueellisia erityispiirteitä ja kulttuuriperintöä hyödyntävät toteutustavat matkailussa ja muussa tuotantotoiminnassa sekä asuinympäristöissä, koulutuksessa ja palveluissa. Tornionlaaksossa on syytä vetää yhtä köyttä. Ei ole kuitenkaan tarkoitus syrjäyttää muita toimivia yhteistyökuvioita. Mitä Kolarin, Pajalan ja Muonion alueen identiteetti/imago sitten on? Kuntien yksiselitteistä yhteistä brändiä eli markkinointitunnusta ei ole tällä hetkellä. Meän Väylä Älvlandet projektissa on kuitenkin projektin nimen lisäksi käytetty sinettimuotoista logoa. Tunturit ja kansallisjoet ja sijainti rajalla Yllästunturi on vetovoiminen matkailukeskus, joka voi olla vielä vahvempi koko alueen 102
Pallas -fjällen (och även Levi). Torne Muonio och Kalix fiskrika nationalälvar rinner samman i området. Områdets verkliga huvudväg är inte E8/21 utan den väg som sammanbinder områdets kommun- och turistcentra. I Kolari finns Pajalas järnvägsstation och Pajalas flygfält kan serva även Kolari. Placeringen på gränsen och gränssamarbetsmöjligheter bör utnyttjas. vetonaula yhdessä Oloksen ja Pallaksen (ja myös Levin) tunturien kanssa. Tornion, Muonion ja Kalixin kalaisat kansallisjoet yhtyvät alueella. Alueen todellinen päätie ei ole E8/21 vaan kuntakeskusten ja matkailukeskusten yhdistävä tie. Kolarissa on Pajalan rautatieasema ja Pajalan lentokenttä voi palvella Kolariakin. Sijaintia rajalla ja rajayhteistyön mahdollisuuksia tulee hyödyntää. Strukturmodeller - rakennemallit 103
Karta ur Lappi 2020/Kartta Lappi 2020 suunnitelmasta. Tornedalen utpekas som en av flera gränsöverskridande naturliga närsamarbets-zoner.torneälven utpekas som ett turistområde av stor betydelse./ Tornionlaakso esitetään yhtenä useista luonnollisista rajanylittävistä lähiyhteistyö-alueista ja Tornionjoki erittäin merkittävänä matkailualueena. Strukturmodeller - rakennemallit 104
Bild över polis-nätverket i norra Finland och Sverige. I finska Lapplands län finns 5 polis av 13 i norra Finnland och 8 st i Norrbottens län. Mediapolis ligger vid gränsen itorneå. Kuva Pohjois-Suomen ja Ruotsin polis-verkostosta. Lapin läänissä sijaitsee 5 Pohjois-Suomen 13 poliksesta. Norrbottenin läänissä on 8 polista. Mediapolis sijaitsee rajalla, Torniossa. Strukturmodeller - rakennemallit 105
6 SWOTANALYS Styrkor Väl inarbetad och framgångsrik besöksnäring och biltestverksamhet på finsk sida. Entreprenörserfarenhet på finsk sida och högskoleresurser på svensk möjliggör synergieffekter. Gemensamma problem och frågeställningar skapar förutsättningar för samarbete. Gemensamt språk över gränsen. Närhet till norsk och rysk marknad. Järnväg till Kolari och flygplats i Pajala. Tillgängliga goda erfarenheter av fungerande gränssamarbete finns på nära håll i Eurocity. Betydande utvecklingspotential för turism finns i Pajala vilken kan komplettera det totala konceptet. Naturen med t ex oreglerade vattensystem, vidsträckta områden och norrsken, den rena miljön, klimatet, årstiderna och tryggheten. Avståndet till större befolkningscentra och Europa upplevs exotiskt för besökare 6 SWOTANALYYSI Vahvuudet Yhteinen kieli yli rajan. Suomen puolella pitkälle kehitetty ja menestyvä matkailuelinkeino ja autotestaustoiminta. Suomen puolen yrittäjäkokemukset ja korkeakouluopintomahdollisuudet molemmin puolin rajaa mahdollistavat synergiavaikutuksien syntymisen. Yhteiset ongelmat ja kysymykset luovat edellytyksiä yhteistyölle. Norjan ja Venäjän markkinoiden läheisyys. Kolarin rautatieasema ja Pajalan lentokenttä. Helposti saatavilla hyviä kokemuksia Eurocityn toimivasta rajayhteistyöstä. Pajalassa on merkittävä matkailun kehittämispotentiaali, mikä voi osaltaan täydentää kokonaisajatusta. Luonto, rakentamattomat vesistöt, laajat alueet ja revontulet, puhdas ympäristö, ilmasto, vuodenajat ja turvallisuus. Vierailijat kokevat välimatkat suurempiin asutuskeskuksiin ja Eurooppaan eksoottisena. Swot-analys / analyysi 109
6 SWOTANALYS Svagheter Relativt svag kunskap om resurser på andra sidan gränsen. Ingen utbredd mental bild av området som en gemensam hembygd. Relativt outvecklade samarbetsformer över gränsen. Inget etablerat forum för träffar mellan kommunerna. Tids- och resursbrist för offensiva åtgärder. Små påverkansmöjligheter på yttre faktorer, t ex utfiskning av lax i havet eller global miljöförstöring. Pajala flygplats har för kort landningsbana för att klara större charterplan. Stora avstånd medför bl a spridd service till hög kostnad. Infrastrukturen, t ex kollektivtrafik och vägar samplaneras inte över gränsen Svagt utvecklad besöksnäring på svensk sida. Meän Väylä/Älvlandet saknar gemensam identitet. Negativa nyheter dominerar mediabilden. Positiva nyheter har svårare att nå ut. 6 SWOTANALYYSI Heikkoudet Suhteellisen huono tietoisuus rajan takana olevista resursseista Kuva/ajatus alueesta yhteisenä kotiseutuna on vielä aika heikko Suhteellisen kehittymättömät yhteistyömuodot yli rajan. Vakiintunut foorumi kuntien välisiä tapaamisia varten puuttuu. Ajan ja resurssien puute julkisissa toimenpiteissä Pienet mahdollisuudet vaikuttaa ulkoisiin tekijöihin esim. lohen rosvokalastus merissä ja globaali ympäristön saastuminen. Pajalan lentokentän kiitorata on liian lyhyt pystyäkseen vastaanottamaan suurempia tilauslentoja. Pitkät välimatkat johtavat palvelujen hajaantumiseen ja kallistumiseen. Infrastruktuuria esim. julkinen liikenne ja tiestöä ei suunnitella yhteisesti rajan yli. Ruotsin puolella heikosti kehittynyt matkailuelinkeino. Meän Väylä/Älvlandet-alueelta puuttuu yhteinen identiteetti. Kielteiset uutiset vallitsevat mediassa. Myönteisillä uutisilla on vaikeampi päästä esille. Swot-analys / analyysi 110
6 SWOTANALYS Möjligheter Samarbete över gränsen utvecklar den mentala bilden av Meän Väylä- Älvlandet som en gemensam hembygd. Större aktör tre kommuners resurser tillsammans blir starkare mot omvärlden. Dessutom kan resurserna internt nyttjas effektivare, t ex skolor. De tre kommunernas samlade resurser ger ett ännu mer komplett turismkoncept. Samordnad infrastruktur och service minskar avstånden och binder samman området. Förlängning av Pajala flygplats landningsbana innebär större mottagningskapacitet för besöksnäringen. Förlängning av järnvägen till Norge via Ylläs förbättrar kommunikationen och skapar alternativ för norska besökare. Därutöver förbättrat transportnät. Besöksnäringen som motor startar en positiv och hållbar utveckling. 6 SWOTANALYYSI Mahdollisuudet Kuva Meän Väylä-Älvlandetalueesta yhteisenä kotiseutuna kehittyy rajayhteistyön myötä. Rajayhteistyö Meän Väylä/Älvlandet som en gemensam hembygd. Suurempi vaikuttaja kolme kuntaa ovat yhdessä vahvempia maailmalla. Myös resurssien sisäinen käyttö tehostuu esim. koulut. Kolmen kunnan kootut voimavarat luovat yhdessä entistä täydellisemmän matkailupaketin. Yhteen sovitettu infrastruktuuri ja palvelut lyhentävät välimatkoja ja sitovat alueen yhteen. Pajalan lentokentän jatkaminen merkitsee matkailuelinkeinolle vastaanottokapasiteetin kasvua. Rautatien jatkaminen Ylläksen kautta Norjaan parantaa yhteyksiä ja luo vaihtoehdon norjalaisille matkailijoille sekä parantaa liikenneverkostoa. Matkailuelinkeino käynnistää myönteisen ja kestävän kehityksen. Swot-analys / analyysi 111
6 SWOTANALYYSI Hot Fortsatt avfolkning och obalans i åldersstrukturen. Högt energipris Miljöförstöring Internationell hotbild får lokala effekter, t ex ökad otrygghet. Lagar och nationella satsningar/strävanden begränsar möjligheterna till samarbete. Revirtänkande försvårar samarbete. 6 SWOTANALYYSI Uhka Jatkuva väestön väheneminen ja ikärakenteen epätasapaino. Korkeat energiahinnat Ympäristön saastuminen Kansainvälinen uhka vaikuttaa paikallisesti esim. lisäämällä turvattomuuden tunnetta. Lait ja kansalliset panostukset/pyrkimykset rajoittavat yhteistyömahdollisuuksia. Reviiriajattelu vaikeuttaa yhteistyötä. Swot-analys / analyysi 112
7 KÄLLOR/LÄHTEET KAAVOITUSTA KOSKEVAT LAIT JA ASETUKSET LAGAR OCH FÖRORDNINGAR SOM BERÖR PLANLÄGGNING Suomen lainsäädäntö / Lagar i Finland sve/fi ympäristöhallinnon nettisivuilta / från miljöstyrelsens www-sidor Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL ja -asetus MRA / 2000 Markanvändnings- och bygglag samt förordning www.vyh.fi/aluekayt fi www.vyh.fi/sve/maarkanv sve Luonnonsuojelulaki ja -asetus / 1997 Naturvårdslag och förordning www.vyh.fi/ajankoht/tiedote/ym/tied96/ym20 096.htm Laki ja asetus ympäristövaikutusten www.vyh.fi/poltavo/yva/index.htm arviointimenettelystä YVA-laki / Lag och förordnande om förfarandet vid miljökonsekvens-bedömning 1994 Ympäristönsuojelulaki ja asetus / 2000 www.vyh.fi/ympsuo/ymlaki/ymlaki.htm Miljöskyddslag och förordning Suomen lainsäädäntö löytyy Internetistä myös osoitteesta / Finsk lagtext finns också på Internetadress www.finlex.edita.fi/stp.html Ruotsin lainsäädäntö / Lagar i Sverige sve www-osoite / www-adress Plan- och bygglagen PBL och förordning PBF / 1987 Kaavoitus- ja rakennuslaki ja -asetus www.notisum.se/rnp/sls/lag/19870010.htm www.notisum.se/rnp/sls/lag/19870383.htm Miljöbalken (MB) / 1998 www.notisum.se/rnp/sls/lag/19980808.htm Ympäristökaari, (kehyslaki, joka korvasi 15 ympäristölakia) EU-OHJELMAT / EU-PROGRAM Pohjois-Suomen tavoite 1 ohjelma Norra Finlands Mål 1 program Interreg III A Pohjoinen ohjelma Interreg III A Nord program Mål 1 programmet i Sverige Ruotsin Tavoite 1 ohjelma sve/fi sve/fi sve www.lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi www.bd.lst.se www.bd.lst.se LÄÄNI/ MAAKUNTATASOLLA / PÅ LÄNS-/ LANDSKAPSNIVÅ Lapin liiton Internetsivut www.lapinliitto.fi Lapplandsförbundets Internetsidor LAPPI 2020 Lapin maakuntasuunnitelma 54 sivua/sidor fi www.lapinliitto.fi Lapplands landskapsplan pdf 3,75 Mb LAPPI 2020 tiivistelmä sammandrag 7 sivua/sidor fi www.lapinliitto.fi pdf 870 kb Puoli Suomea samalle viivalle Strategia Pohjois- 44 sivua/sidor www.lapinliitto.fi Suomen kehittämiseksi vuoteen 2010 Halva Finland på samman linje Strategi för utvecklingen av Norra Finland fram till år 2010 pdf 1,66 Mb Lapin maakuntaohjelma ehdotus 5.5.2003 60 sivua/sidor www.lapinliitto.fi pdf 411 kb Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 24 sivua/sidor www.lapinliitto.fi pdf 300 kb Tunturi-Lapin seutukaava 23.11.1999 fi www.lapinliitto.fi
Fjäll-Lapplands regionplan (Enontekiö, Muonio, Kolari, Kittilä) - selostusosa beskrivningsdel - aluekuvaukset områdesbeskrivningar - liitteet bilagor - määräykset bestämmelser Lapin hyvinvointistrategia Strategi för Lapplands välfärd Lapin tietoyhteiskuntastrategia 2010 Strategi för Lapplands IT-samhälle 2010 Lappi lukuina (2002/2003) 2004 tilastotieto Lappland in numbers (2002/2003) 2004 statistik Jäädä muuttaa palata, Kittilän ja Tervolan nuorten muuttoaikeet ja niihin vaikuttavat tekijät, Hanna Jurvansuu, Lapin yliopiston tutkimusraportti 2000 Stanna flytta återvända, Kittilä och Tervola kommuners ungdomars flyttplaner och faktorer som påverkar dem, Hanna Jurvansuu, Lapplands universitet, forskningsrapport 2000 Koulutus maakunnallisena avaintekijänä, Lapin koulutusta ja tutkimusta koskeva tavoite- ja toimenpideohjelma Education as a provincial key factor sama ohjelma englanniksi/ samma skrift på engelska Utbildning som länets nyckelfaktor Mål och åtgärdsprogram för utbildning och forskning i Lappland pdf 4,07 Mb pdf 152 kb pdf 1,59 Mb pdf 49,9 kb 39 sivua/sidor fi pdf 2,12 Mb 54 sivua/sidor pdf 244 kb fi / eng. 75 sivua/sidor fi pdf 276 kb 128 sivua /sidor fi pdf 383 kb eng linkki wwwseutukaavakartalle länk till regionplane-karta på nätet www.lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi LAPIN LIITTO (Lapplandsförbundet) www.lapinliitto.fi Valitse/Välj Ajankohtaista, Aluekehitys ja teemaohjelmat. Seutukaavoja varten/för regionplanen Valitse/välj Kaavoitus : Koko Lapin läänin seutukaavat/ Regionplaner för hela Lapplands län. Myös/också: Valitse/välj selvityksiä ja julkaisuja Länsstyrelsen i Norrbottens läns Internetsidor Norrbottenin lääninhallituksen nettisivut Norrbotten går framåt till år 2015, Länsstyrelsens rapportserie nummer 4/2003 Förslag till regionalt Tillväxtprogram för Norrbotten 2004-2007, 2003-10-09 Luonnos: Alueellinen kasvuohjelma Norbottennille 2004-2007 Slutversion av Tillväxtavtal Loppullinen versio Kasvusopimuksesta kontaktperson/yhteyshenkilö: Gunilla Havnesköld Pajala kommun tillväxtprogram 2003-2007 Pajalan kunnan Kasvuohjelma 2003-2007 kontaktperson/yhteyshenkilö Thord Rehnstedt, Pajala Norrbottens synliga historia Vårt Hävdade Norrbotten Norrbottens teknologiska megasystem Program för Norrbottens industriarv om kulturmijöer och -landskap / kertoo kulttuuriympäristöistä ja maisemista Infrastruktur för 2000-talet Infrastruktuuri 2000-luvulle 66 sidor sve pdf 6,33 Mb 68 sidor sve pdf 416 kb 42 sidor sve pdf 146 kb 55 sidor sve pdf 799 kb sve pdf 2,5 Mb pdf 1,8 Mb sve pdf 1,68 Mb www.bd.lst.se www.bd.lst.se www.bd.lst.se välj ikonen/valitse ikoni www.bd.lst.se välj/valitse tillväxtavtal www.bd.lst.se välj/valitse lokala tillväxtprogram www.bd.lst.se välj/valitse rapporter och utredningar / kulturmiljö / Vårt hävdade Norrbotten www.bd.lst.se välj/valitse rapporter och utredningar /
Kyläkulttuuria Tuntureiden Maassa KKTM ry Bykultur i fjällens land (Enontekiö, Muonio, Kolari, Kittilä) Kehittämisstrategia 2001-2004 Utvecklingsstrategi för 2001-2004 16 sivua/sidor fi pdf 58,3 kt kommunikationer www.lapland.fi/kktm www.lapland.fi/kktm valitse/välj Hankehaku KUNTATASOLLA/ PÅ KOMMUNNIVÅ PAJALA KOMMUN Pajalas lokala Agenda 21/ 2000 Pajalan paikallinen Agenda 21 antagen av kommunfullmäktige 1999-11-15 IDÉSKRIFT "Hur vi blir 10.000 människor i Pajala kommun till 2010" Ideakirja Miten meiltä tulee 10 000 asukasta Pajalassa vuonna 2010 Pajala utveckling AB (PUAB) Delrapport om framtidens arbetsmarknad inom Pajala kommun med utblick mot år 2015 Arbetsförmedlingen, Länsarbetsnämnden dec 2001 /Pajalan työvoimatoimisto Anpassnings-/besparings- /utvecklingsutredning (Pajala besparingsutredning) första upplaga Jan Tornberg 2003-05-28 Framtiden för de 5 älvarnas bygd Arbets-marknadsanalys och utvecklingsförslag för Pajala kommun - Rapport september 2002 (Petterson-rapporten) Björn Pettersson f.d. Länsarbetsdirektör i Norrbotten Bilagor 1-9 1a.Utdrag Protokoll I 8 regeringssammanträde 2001-11-22 1b. Bilaga till protokoll 4 2002-06-27 2. Samarbetsavtal mellan Lapplands kommunalförbund, Luleå tekniska universitet och Umeå universitet 2001-05-29 3. Anhållan om medel för utredning om nytt gymnasieprogram i Pajala, Owe Pekkari 2002-03-14 4. En inledande studie om placering av Kunskapscenter/ Forskningsstation i Pajala kommun, Luleå 2002-07-31 SWECO VBB VIAK AB, Jonas Weinz 5. till Skatteutskottet om Riskkapital till företagen i Tornedalen. PUAB 2002-11-12 6. om Energi och utbildningscentrum för alternativa energikällor, Kangos den 4 september 2002 Hans Ylivainio 7. Livsmedelshuset i Kangos: Bertil Funck (efter 9 sidor sve pdf 34,5 kb ca 5 sidor sve 24 sidor sve pdf 694 Kb 78 sidor sve pdf 233 Kb 66 sidor sve pdf 692 Kb bilagor separat www.pajala.se www.pajala.se/miljo/agenda21 jag har den sparad www.pajala.se/naringsliv/puab jag har den sparad fanns förut på www.amv.se jag har den sparad jag har den sparad www.amv.se sidorna för Pajalas arbetsförmedling - Aktuellt projekt