IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2015 2019 PÄIVITYS 2019
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...6 2 VALVONTAOHJELMAKAUDEN 2015 2019 YHTEINEN TEEMA VALVONNAN VAIKUTTAVUUS.. 7 3 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI, YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO... 8 3.1 Toimintaympäristö... 8 3.1.1 Toimialue... 8 3.1.2 Henkilöstö riittävyys, toimivalta, osaamisen vahvistaminen... 9 3.1.3 Tilat ja laitteet...11 3.1.4 Tiedon hallinta ohjelmat ja menettelyt...11 3.1.5 Laboratoriot...12 3.2 Toiminta valvontaohjelmakaudella 2015-2019...12 3.2.1 Suunnitelmallinen valvonta...12 3.2.2 Akuutti valvonta (ei suunnitelmallinen valvonta)...15 3.2.3 Hallinnolliset pakkokeinot...16 3.2.4 Toiminnan maksullisuus...16 3.2.5 Viestintä...17 3.2.6 Häiriötilanteisiin varautuminen...18 3.2.6 Valvontasuunnitelman toteuman arviointi...19 4 ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA...21 4.1 Toiminnan hyväksymis- ja ilmoituskäytänteet...21 4.2 Valvontaohjelmakauden 2015-2019 sektorikohtaiset tavoitteet ja painopisteet...22 4.3 Valvonta...23 4.3.1 Kohdetyypit...23 4.3.2 Riskinarviointi...23 4.3.3 Suunnitelmallinen tarkastus...23 4.3.4 Näytteenotto...23 4.3.5 Seurantaohjelmat...24 4.3.6 Ensisaapumisvalvonta...24 5 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA...26 5.1 Toiminnan hyväksymis- ja ilmoituskäytänteet...26 5.2 Valvontaohjelmakauden 2015-2019 sektorikohtaiset tavoitteet ja painopisteet...27 5.3 Valvonta...28 5.3.1 Kohdetyypit...28 5.3.2 Riskinarviointi...28 5.3.3 Suunnitelmallinen tarkastus...29 5.3.4 Näytteenotto...29 6 TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA...32
6.1 Toiminnan hyväksymis- ja ilmoituskäytänteet...32 6.2 Valvontaohjelmakauden 2015-2019 sektorikohtaiset tavoitteet ja painopisteet...33 6.3 Valvonta...33 6.3.1 Kohdetyypit...33 6.3.2 Riskinarviointi...34 6.3.3 Suunnitelmallinen tarkastus...34 6.3.4 Näytteenotto...34 6.3.5 Nikotiinivalmisteiden valvonta...34 7 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA...36 7.1 Johdanto...36 7.2 Eläinlääkintähuollon painopistealueet 2019 2020...36 7.3 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano...37 7.3.1 Peruseläinlääkäripalvelu...37 7.3.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto...38 7.3.3 Yksityinen palvelujentarjonta...38 7.3.4 Kiireellinen eläinlääkärinapu...38 7.3.5 Palautteen kerääminen ja valitusten käsittely...39 7.4 Eläinten terveyden valvonta...40 7.4.1 Eläintautivalmius...40 7.4.2 Eläintautiepäilyt ja tapaukset...40 7.4.3 Eläintautien ilmoittaminen...41 7.4.4 Pakollinen ja vapaaehtoinen terveysvalvonta...41 7.4.5 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta...41 7.4.6 Muu eläintautivalvonta...42 7.5 Sisämarkkinakauppa, vienti ja tuonti...42 7.5.1 Sisämarkkinakauppa...42 7.5.2 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin...43 7.5.3 Tuonti EU:n ulkopuolelta...43 7.6 Eläinten hyvinvoinnin valvonta...44 7.6.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus...44 7.6.2 Luvan ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus...45 7.6.3 Eläinkuljetukset...45 7.6.4 Teurastamot...46 7.7 Eläimistä saatavien sivutuotteiden valvonta...46 7.7.1 Sivutuotteita käyttävät toimijat...46 7.7.2 Sivutuotteiden hautaaminen...47
LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Liite 9: Lainsäädäntö Valvonta henkilöstön koulutussuunnitelma Erityislakien toimivaltasiirrot Resurssijako eri sektoreille Laboratoriot joihin valvonta tukeutuu Projektisuunnitelma Tapahtumasuunnitelma Viestintäsuunnitelma Suunnitelma asiakastyytyväisyyskyselyille Liite 10: Elintarvikevalvonnan kohteet ja tarkastukset Liite 11: Elintarvikevalvonnan tarkastuksien sisällöt Liite 12: Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma Liite 13: Terveydensuojeluvalvonnan kohteet ja tarkastukset Liite 14: Terveydensuojeluvalvonnan tarkastuksien sisällöt Liite 15: Terveydensuojelun näytteenottosuunnitelma Liite 18: Tupakkalain mukaisen valvonnan kohteet ja tarkastukset Liite 19: Tupakkalain mukaisten valvontatarkastuksien sisällöt Liite 20: Eläinlääkintähuollon painopistealueet 2018 ja suunnitelma vuosien 2015-2019 painopistealueista Liite 21: Vuoden 2018 painopisteiden toimenpiteet Liite 22: Eläinlääkintähuollon resurssitarpeen kartoitus Liite 23: Eläinlääkäreiden monivuotinen täydennyskoulutussuunnitelma Liite 24: Eläinlääkäreiden työnjako Liite 25: Eläinlääkäreiden toimitilojen varustus Liite 26: Eläinlääkäreiden välineresurssit Liite 27: Eläinlääkintähuollon laboratoriopalvelut
Valvontasuunnitelmassa käytetyt lyhenteet ja niiden selitykset AVI STM MMM Tukes Oiva KUTI YHTI VYHA VATI ILPPA RYMY Evira Ruokavirasto VASU Aluehallintovirasto Sosiaali- ja terveysministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Elintarvikevalvontatietojen julkistamisjärjestelmä Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä elintarvikevalvontakohteille ja valvontatiedoille Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakkalain mukaisten toimialojen valvontakohteille ja valvontatiedoille Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä VYHA (aiemmin Valvontayksikkörekisteri VYR) Ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjaus ja tiedonhallintajärjestelmä VATI-järjestelmään rakennettu sähköinen asiointipalvelu lupa- ja ilmoitusasioita varten Ruokamyrkytysepidemioiden ilmoitusjärjestelmä Elintarviketurvallisuusvirasto 1.1.2019 alkaen, aiemmin Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto) Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma
YHTEINEN OSA 6 1 JOHDANTO Ihmisen terveyden edistäminen ja turvallisen elinympäristön varmistaminen on yhteiskunnan keskeinen tavoite. Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa, jossa riskit huomioiden valvotaan viime kädessä ihmisen terveyteen vaikuttavaa elinympäristöä. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu terveydensuojelu, elintarvikkeiden, tupakkalain sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, sitä tehdään riittävin voimavaroin ja se on oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnalla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla, ohjaamalla ja kouluttamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla häiriötilanteisiin. Valvonnan ylimmästä johdosta vastaa kaksi ministeriötä, Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja maa- ja metsätalousministeriö (MMM), joilla toimii kaksi keskusvirastoa, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Ruokavirasto (Evira muuttuu vuoden 2019 alussa Ruokavirastoksi). Keskusvirastojen ohjaus käsittää kaikki toimet, joilla ohjataan ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Ohjauskeinoja ovat valtakunnalliset valvontaohjelmat, neuvonta, viranhaltijoiden koulutus, malliasiakirjat, ohjeet ja oppaat sekä viranomaisten koordinoimat valvontaprojektit ja -hankkeet. Päävastuu ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimeenpanosta on kunnilla. Kunnille ja aluehallintovirastoille kuuluu valvontatehtäviä ympäristöterveydenhuollon kaikilla osa-alueilla. Kunnalla tarkoitetaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä, joka voi koostua yksittäisestä kunnasta tai ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta. Maakuntalakiluonnoksessa ympäristöterveydenhuolto on esitetty siirrettäväksi maakuntaorganisaatioon, jonka toiminta on suunniteltu alkavaksi 1.1.2021. Vuosien 2016-2018 aikana Imatran seudun ympäristötoimi on ollut aktiivisesti mukana erilaisissa työryhmissä, joissa uutta maakuntaorganisaatiota on suunniteltu. Varsinainen maakuntalaki on kuitenkin vielä vahvistamatta. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015 2019 on tehty Eviran, Tukesin ja Valviran yhteistyönä. Kuluttajaturvallisuusvalvonta poistettiin valvontaohjelmasta jo vuodelle 2016. Valtakunnallisilla valvontaohjelmilla ohjataan kuntien valvonnan suunnittelua ja yhtenäistetään valvonnanohjausta. Ohjelmassa otetaan huomioon muun muassa hallitusohjelman, rakennepoliittisen ohjelman sekä ministeriöiden ja keskusviranomaisten asettamat ympäristöterveydenhuoltoa koskevat linjaukset, strategiset tavoitteet ja valvonnan tärkeysjärjestykset. Lisäksi keskusviranomaiset koordinoivat projektien, hankkeiden ja tavoitteiden suunnittelua, jotta ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa laadittaessa voidaan ottaa huomioon kaikki ympäristöterveydenhuollon osa-alueet valtakunnallisten ohjelmien Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 7 mukaisesti. Kunnat toteuttavat itsenäisesti valvontaohjelmien mukaisiksi laatimiaan valvontasuunnitelmia. Vuonna 2017 tuli kaksivuotiset päivitykset (vuosille 2018 2019) yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan sekä terveydensuojelun ja tupakkalain valvontaohjelmiin. Vuodelle 2019 tuli siis uudet päivitykset vain eläinlääkintähuollon valvontaohjelmaan sekä elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (VASU) osaan I. Päivitykset on huomioitu sektorikohtaisissa suunnitelmissa. Kunnan valvontasuunnitelmalla tarkoitetaan yhtä suunnitelmaa, johon on koottu ympäristöterveydenhuollon valvonta yleisesti ja toimialakohtaisesti. Kunnan valvontasuunnitelman vähimmäissisältö määritellään ns. valvontasuunnitelma-asetuksessa (665/2006). Liite 1: Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö 2 VALVONTAOHJELMAKAUDEN 2015 2019 YHTEINEN TEEMA VALVONNAN VAIKUTTAVUUS Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmassa valvonnan vaikuttavuutta ohjataan edistettäväksi seuraavia tavoitteita toteuttamalla: Valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen Valvontaohjelma ohjaa suuntaamaan valvontaa niihin kohteisiin, joissa riski on suurin. Riskin suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi toiminnan tyyppi ja laajuus, vaaralle mahdollisesti altistuvien kuluttajien määrä sekä vaaran vakavuus ja toteutumisen todennäköisyys. Kuntien tulee omalla alueellaan arvioida riskejä kohdekohtaisesti ja kohdentaa valvontaa sen mukaan. Valvontaohjelmassa painotetaan valvonnan uusien toimintamuotojen kehittämistä. Arviointi- ja ohjauskäynnit Aluehallintovirasto tekee valvontayksiköihin arviointi- ja ohjauskäyntejä. Käyntien tavoitteena on turvata valvonnan laatu ja yhtenäisyys sekä edistää resurssien tarkoituksen mukaista kohdentamista riskiperusteisesti. Elintarvikevalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntejä on toteutettu jo pitkään, mutta tavoitteena on laajentaa arviointi- ja ohjauskäynnit koskemaan kaikkia ympäristöterveydenhuollon toimialoja. Viimeisin AVIn arviointi- ja ohjauskäynti tehtiin elintarvikevalvontaan syksyllä 2018. Raporttiluonnokseen, johon oli kirjattu muun muassa huomioita ja kehittämistarpeita tullaan ottamaan valvonnan kehittämistyössä. Valvonnan maksullisuus Valvontamaksuilla on oleellinen merkitys ympäristöterveydenhuollon resurssien turvaamisessa, joten keskusvirastot pitävät tärkeänä, että kunnissa perittäisiin maksuja kaikista niistä ympäristöterveydenhuollon suoritteista, joista lain mukaan voidaan periä maksu. Maksullisuuden periaatteena on että valvonnasta perittävät maksut eivät saa ylittää todellisia kustannuksia. Poikkeuksena tästä on kuitenkin uuden tupakkalain mukainen valvontamaksu, joka on veroluonteinen ja voi näin ollen tietyin edellytyksin ylittää valvonnan todelliset kustannukset. Lisäksi kunnan talousarviossa on varattava varoja yllättäviin tilanteisiin kuten esimerkiksi elintarvi- Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 8 ke- ja vesivälitteisten epidemioiden varalle tai valitustapausten selvittämiseksi. Näistä kunta ei voi periä maksua. Tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen Ympäristöterveydenhuollon keskitetyt tietojärjestelmät KUTI/YHTI ja VYHA ovat korvanneet suurelta osin aiemmin käytössä olleet keskusvirastojen tiedonkeruulomakkeet. Kuntien on kuitenkin varauduttava siihen, että tietojärjestelmätyö vaikuttaa valvontayksiköiden toimintaan valvontaohjelmakauden aikana. Tämä onkin konkretisoitunut mm. analyysitiedonsiirtopalvelun ongelmina, ja talous- sekä uimavesitietojen siirto laboratorioista ei ole toistaiseksi onnistunut mikä on aiheuttanut lisätyötä valvontayksikössä. Ympäristöterveydenhuollon lupa- ja ilmoitusasioiden sähköistämistä varten on perustettu ns. YLLI-hanke, jonka tavoitteena on toteuttaa sähköistetyt asiointipalvelut ympäristöterveydenhuollon osalta. Tähän liittyen perustiedot valvontayksikön palveluista ja asiointikanavista vietiin Suomi.fi -palvelutietovarantoon vuoden 2017 aikana. Tammikuussa 2019 tuli käyttöön valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjaus ja tiedonhallintajärjestelmä VATI, joka kattaa eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta kaikki ympäristöterveydenhuollon osa-alueet. VATIn toiminnot täydentyvät kevään 2019 aikana. VATI korvaa aiemmin käytössä olleet kuntajärjestelmät ja sen osaksi tulee vuoden 2019 aikana myös sähköinen asiointi ns. ILPPA-järjestelmä. VATIn käyttöönotto ja siihen liittyvä tiedonsiirto ja muu järjestelmätyö tulee työllistämään valvontahenkilöstöä huomattavasti vuonna 2019. Valvonnan näkyvyys Lainsäädännön tavoitteiden toteutumisen kannalta valvontaohjelmassa pidetään tärkeänä, että kunnissa edistetään valvonnan näkyvyyttä. Suunnitelmallinen, säännöllinen ja monipuolinen viestintä on tärkein keino valvonnan näkyvyyden kehittämiseksi. Valvonnan vuosisuunnitelmaan tulisi liittää viestintänäkökulma siten, että suunnitelmassa mainittaisiin vuoden aikana toteutettavat viestintätoimenpiteet, -kanavat ja -käytännöt. Viestinnässä on hyvä hyödyntää monikanavaisuutta. Käytännössä perinteisten viestintätapojen, kuten verkkosivusisältöjen ja mediatiedotteiden, lisäksi käyttöön kannattaa ottaa myös uusia viestintäkanavia, kuten sosiaalisen median eri kanavia. Uudet mediat mahdollistavat entistä vuorovaikutteisemman viestinnän ja helpottavat uudentyyppisten sisältöjen, kuten kuvien, videoiden ja infografiikan käyttöä. 3 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO 3.1 Toimintaympäristö 3.1.1 Toimialue Imatran seudun ympäristötoimi on perustettu vuoden 2009 alusta hoitamaan mm. ympäristöterveydenhuollon tehtävää Imatran seudun alueella. Alue on osa Etelä-Karjalan maakun- Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 9 taa ja siihen kuuluvat kunnat ovat Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti. Alue, joka on kooltaan n. 2500 km 2, sijoittuu maantieteellisesti Venäjän rajan ja Saimaan väliin, on muodoltaan pitkänomainen, pituus hieman yli 100 km. Asukkaita alueella on yhteensä noin 40 900. Imatran seudun ympäristötoimi toimii hallinnollisesti Imatran kaupungin organisaatiossa. Ympäristöterveydenhuollon viranomaisena toimii kuusijäseninen Imatran seudun ympäristölautakunta, jossa on edustus kaikista seudun kunnista. 3.1.2 Henkilöstö riittävyys, toimivalta, osaamisen vahvistaminen Imatran seudun ympäristötoimessa on 8 ympäristöterveydenhuollon ympäristöinsinöörin virkaa, näistä 2 virkaa on täytetty osa-aikaisesti 0,5 henkilötyövuoden mukaan. Valvontaeläinlääkärin virasta 0,3 htv:ta on kohdennettu eläinlääkintähuollon esimiestehtäviin, eläinperäisen alkutuotannon ja ensisaapumistoiminnan valvontaan ja 0,7 htv:ta eläinsuojeluun ja eläintautivalvontaan. Yksi ympäristöinsinööreistä toimii vt. terveysvalvonnanjohtajana. Praktikkoeläinlääkäreiden virkoja on 5, ja eläinlääkintähuollossa on yksi vastaanottoavustajan toimi. Ympäristötoimella on kaksi toimistohenkilöä, jotka hoitavat ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä jätehuoltoviranomaisen toimistotehtävät. Kaikilla viranhaltijoilla on toimenkuvansa edellyttämä peruskoulutus, sekä pääosin runsaasti kokemusta toimivaltansa alalta. Kunnaneläinlääkärin tulee olla laillistettu eläinlääkäri ja pe- Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 10 rehtynyt virkaan kuuluviin tehtäviin. (ElhL 16 ). Elintarvikevalvonnan tehtäviä samoin kuin terveydensuojelun valvontatehtäviä hoitavalla viranhaltijalla on oltava tehtävään soveltuva korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto. (Elintarvikelaki 35 ja TsL 35 ). Ympäristöterveydenhuollon henkilöstön osaamisen tulee pysyä ajan tasalla ja henkilöstön tulee saada riittävästi lisäkoulutusta suoriutuakseen tehtävistään. Koulutus on suunnitelmallista, vuosittain päivitetään henkilöstön osaamistarpeen arvio ja kolmevuotinen suunnitelma ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Ennen suunnitelman päivittämistä arvioidaan menneen vuoden toteutuneen koulutuksen ja kehittämistarpeen kohtaaminen. Liite 2: ympäristöterveydenhuollon koulutussuunnitelma Liite 23: Eläinlääkintähuollon henkilöstön monivuotinen täydennyskoulutussuunnitelma Jokaiselle viranhaltijalle on laadittu kirjallinen toimenkuva, jota katselmoidaan / päivitetään vuosittain pidettävien kehityskeskustelujen yhteydessä. Terveysvalvontaviranomainen, Imatran seudun ympäristölautakunta on delegoinut erityislakien mukaista toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille heidän toimenkuviensa mukaisesti, jotta käytännön valvontatoimet voitaisiin suorittaa ilman viivytystä. Lakien muuttuessa delegointeja muutetaan tarvetta vastaavaksi. Liite 24: Eläinlääkäreiden työnjako Liite 3: Erityislakien mukaisten toimivaltojen siirrot Seudun alueen ympäristöterveydenhuollon valvontakohteiden riskikartoituksen perusteella on valvontatyöhön laskettu tarvittavan noin 6,7 htv. Resurssitarpeen arvioinnissa on otettu huomioon mm. suunnitelmallinen valvonta matkoineen, muu valvonta, raportointi, kehittäminen ja suunnitellut projektit, normaali kouluttautuminen ja viestintä. Liite 4: Valvontaresurssien jakautuminen eri valvontasektoreille Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmassa todetaan, että valvontaviranomaisella on oltava palveluksessaan tai sopimuksen perusteella käytettävissään tarpeellinen määrä pätevää ja riittävän kokemuksen omaavaa henkilöstöä. Jos resurssit eivät vastaa valvonnan tarvetta, on valvontasuunnitelmassa oltava selostus siitä, miten valvontavelvoitteet aiotaan hoitaa. Tarvittaessa esitetään toimenpiteet lisähenkilöstön hankkimiseksi. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon resurssit vaikuttaisivat riittävän juuri ja juuri ns. pakollisten tehtävien hoitoon. Mikäli vuoden mittaan osoittautuu, että arvio ei pidä paikkaansa, tehdään riskit halliten tehtävien priorisointia. Valvontaan tarvittavien resurssien määrä on kuitenkin oleellisesti sidoksissa vuoden aikana esiintyvien häiriötilanteiden määrään. Vuonna 2018 pidetyssä valmiusharjoituksessa huomattiin useita kehittämiskohteita häiriötilanteisiin varautumisessa. Häiriötilannevalmiutta kehitetään resurssien puitteissa. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 11 3.1.3 Tilat ja laitteet Imatran seudun ympäristötoimen pääasialliset valvonnan toimitilat sijaitsevat Imatran kaupungintalolla. Parikkalan kunnassa on lisäksi yhden tarkastajan toimipiste. Asiakaspalvelua annetaan Imatran kaupungintalon yleisessä asiakaspalvelupisteessä. Tarkastajat ja muut viranhaltijat ovat tavattavissa asiakaskontakteja varten toimipisteissään erikseen sovitusti. Jokaisella viranhaltijalla on käytössään kannettava tietokone ja älypuhelin. Vuoden 2017 loppupuolella osa viranhaltijoista otti myös käyttöön uudet taulutietokoneet, jotka mahdollistavat entistä helpomman liikuteltavuuden sekä monipuolisemman sähköisen tietojenkäsittely valvontakohteissa ja muualla toimiston ulkopuolella. Osalla eläinlääkäreistä on käytössään ipad-laitteet, joilla mahdollistetaan paikasta riippumatta netissä olevien ajanvarausjärjestelmien ja erilaisten sähköisten tietokantojen käyttö. Viranhaltijoilla on käytössään tarkastustoiminnassa tarpeellisia laitteita ja välineitä kuten lämpömittareita, loggereita, kylmälaukkuja, näytteenottovälineitä, sisäilmamittareita jne. Häiriötilanteita varten on näytteenottovälineitä ja säteilyn mittausta varten säteilyturvakeskuksen säteilymittauslaite, jonka mittausvalmiutta ylläpidetään säännöllisillä testimittauksilla. Eläinlääkintähuollon vastaanottotilat sijaitsevat Parikkalassa ja Ruokolahdella. Parikkalassa on neljän eläinlääkärin vastaanottotilat, työhuone valvontaeläinlääkärille ja vastaanottoapulaisen toimipaikka. Ruokolahdella on yhden eläinlääkärin toimipiste. Liite 25: Eläinlääkäreiden toimitilojen varustus Liite 26: Eläinlääkäreiden välineresurssit 3.1.4 Tiedon hallinta ohjelmat ja menettelyt Vuoden 2019 alusta valvontahenkilöstö siirtyy käyttämään valtakunnallista toiminnanohjaus ja tiedonhallintajärjestelmä VATIa. Uusi järjestelmä pitää sisällään valvontakohderekisterin ja sitä kautta pystytään tekemään lähes kaikki valvontatoimenpiteet, raportointi ja tiedonsiirto valtiolle. Suuri osa aikaisemmista valvontatiedoista pystytään siirtämään osaksi VATIa, mutta vuoden 2019 ajan myös aiemmin käytössä ollut Digia-tarkastajaohjelma on käytettävissä niiltä osin kun sitä tarvitaan tietojen etsimisessä ja mahdollisten VATI-järjestelmän ulkopuolelle jäävien valvontatehtävien osalta. Lautakunta- ja muissa hallinnollisissa asioissa siirrytään asteittain käyttämään M-Files - tiedonhallintaohjelmaa. VATIn käyttöönoton myötä aiemmin käytössä olleet KUTI ja YHTI tietojärjestelmät jäävät pois käytöstä, mutta näillä näkymin VYHA eli ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö- Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 12 tietojen hallintajärjestelmä jää käyttöön ja sen kautta raportoidaan edelleen valvontayksikkötietoja. VATIn käyttöönotto työllisti paljon jo vuonna 2018 ja siirtyminen siihen vaatii runsaasti resursseja esim. kouluttautumiseen ja tiedonsiirtoon liittyen myös vuonna 2019. Eläinlääkäreillä on käytössään Provet- tai KliniQ-potilasohjelmat, joilla yhteys Naseva- ja Sikava-järjestelmiin hoidetaan. Tuotantoeläimiä hoitavat eläinlääkärit ovat osallistuneet mm. Naseva- ja Sikavakoulutukseen. Traces-järjestelmä on tarvittaessa käytössä. Käytännössä paikalliset maataloustoimistot, ELY-keskus ja AVI ovat toimineet sujuvana apuna eläintenpitäjärekistereiden ja eri tuotantoeläinrekistereiden tietolähteenä mm. valvontaeläinlääkärin työssä. Vesiviljelyrekisteri Ruokaviraston kautta on tarvittaessa käytössä sekä oikeudet Kartturisovellukseen, jonka avulla hallinnoidaan helposti leviävien eläintautien vastustustoimenpiteitä. 3.1.5 Laboratoriot Valvonta tukeutuu sellaisiin laboratorioihin ja ulkopuolisiin asiantuntijoihin, joilla on lainsäädännössä määritelty pätevyys. Valtioneuvoston asetuksessa 152/2015 annetaan määräyksiä elintarvike- ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekeville laboratorioille. Tämän valvontasuunnitelman mukaisia näytteitä tutkivalta laboratoriolta edellytetään, että se on akkreditoitu ja myös kunkin näytteen testauksessa käytettävät menetelmät on akkreditoitu tai ainakin ulkoisen tahon toimesta arvioitu, silloin kuin lainsäädännössä tätä edellytetään. Laboratoriosopimuksessa on huomioitu myös toiminta häiriötilanteissa. STM asetuksen 1352/2015 soveltamisalan piirin kuuluvilla talousvettä toimittavilla laitoksilla on lähes kaikilla omat erilliset sopimukset tutkimuslaboratorioiden kanssa ja myös niissä on huomioitu häiriötilanteet. Uima-allas- ja uimarantakohteilla on omat sopimukset laboratorion kanssa näytteenotoista ja tutkimuksista. Uimavesikohteiden osalta ympäristöinsinöörit laativat tutkimussuunnitelmat yhdessä toimijoiden kanssa. Muita valvontakohteita ohjataan itse sopimaan laboratorioiden kanssa näytteenotoista ja talousvesitutkimuksista. Liite 5: Valvonnan käyttämät laboratoriot Liite 27: Eläinlääkintähuollon laboratoriopalvelut 3.2 Toiminta valvontaohjelmakaudella 2015-2019 3.2.1 Suunnitelmallinen valvonta 3.2.1.1 Valvontasuunnitelma hyväksyminen, toteutumisen arviointi, kehittäminen Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma on laadittu ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön ja yhteisen valtakunnallisen vuosille 2015-2019 tehdyn valvontaohjelman ja sen päivityksien ohjaamana. Valvontasuunnitelma on ohjelman mu- Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 13 kaisesti viisivuotinen ja sitä päivitetään liiteosioiltaan pääosin vuosittain ja muuten tarpeen mukaan. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan on luotu sisälle jatkuvan päivityksen toiminto, joka koskee kohteiden poistumista ja/tai uusien syntymistä, jolloin suunnitelmasta vastaavasti poistetaan tai sinne lisätään kohteita. Kohteisiin kohdistuva suunnitelmallinen valvonta voi myös suunnitelmakaudella riskiarvioinnin perusteella kohdekohtaisesti muuttua, tällöin tarkastustiheyttä voidaan muuttaa vastaamaan tarvetta myös kesken tarkastuskauden. Valvontasuunnitelman hyväksyy Imatran seudun ympäristölautakunta. Mahdolliset valvontasuunnitelman päivityksien olennaiset muutokset viedään myös vuosittain toimielimen käsiteltäviksi. Mikäli valvontasuunnitelmaan ei tule olennaisia muutoksia, päivitetyt liitetiedostot saatetaan toimielimelle vuosittain vain tiedoksi. Päivitetty valvontasuunnitelma liitetään helmikuun loppuun mennessä VYHA- järjestelmään. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi tehdään toimintavuoden jälkeen maaliskuun loppuun mennessä. Siinä arvioidaan suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuutta, tarkastusten ja näytteiden määrää, saatuja tuloja ja niiden kohdentumista, voimavarojen riittävyyttä ja toiminta-alueen toimivuutta sekä kehittämistarpeita. Toteutumisen raportointi tehdään VATI- ja VYHA- järjestelmien avulla ja siitä laaditaan arviointiraportti. Imatran seudun ympäristölautakunnan käsiteltyä toteutumisen arvioinnin, se toimitetaan VYHAn kautta aluehallintovirastolle. Toimintakauden aikana suunnitelmaa arvioidaan ja etsitään sen kehittämiskohteita. Arviota tehdään itsearvioiden ja mahdollisesti myös ulkopuolista arvioijaa apuna käyttäen sekä huomioon ottaen AVIn antamat arviot ja ohjaukset. 3.2.1.2 Valvonnan painopisteet ohjelmakaudella 2015-2019 Imatran seudun ympäristöterveydenhuollossa nostetaan ohjelmakauden 2015 2019 painopisteeksi valvonnan vaikuttavuuden arviointi. Tämä sisältää omaa arviointia sekä asiakkaiden, kuntalaisten ja sidosryhmien arviointia siitä onko suunnitelman mukaisesti tehdyllä valvonnalla saatu vaikuttavuutta tarpeeksi tehokkaasti aikaiseksi, vai pitäisikö etsiä jotain muita valvontamenettelyjä. Valvontaohjelmakauden aikana edelleen painotetaan kohteiden riskinarviointia, jotta rajalliset resurssit voitaisiin suunnata tarpeellisiin ja tulokselliseen tarkastustoimintaan. Lisäksi valvonnan yhdenmukaisuuteen kiinnitetään huomiota. Viestintä on edelleen tälläkin ohjelmakaudella painopisteenä. Imatran seudun ympäristötoimeen on laadittu viestintäohje sekä vuosittainen viestintäsuunnitelma, jonka myötä kehitetään niin viestinnän menetelmiä kuin myös sisällön tuottoa. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 14 Maakuntauudistukseen liittyy paljon selvitystyötä sekä harmonisointitarvetta naapuriorganisaation kanssa. Siksi uudessa organisaation toiminnan suunnittelu ja jo olemassa olevien menettelyjen kehittäminen ja harmonisointi asetetaan yleiseksi painopistealueeksi. Vuoden 2019 erityisenä painopistealueena tulee olemaan VATIn sekä LaatuNetlaadunhallintajärjestelmän käyttöönotto ja niihin liittyvä kouluttautuminen. Samoin häiriötilanteisiin varautumista pyritään kehittämään. 3.2.1.3 Riskinarviointi ja valvontakohteiden tarkastustiheydet Valvontasuunnitelma laaditaan kohdekohtaisen riskiarvioinnin mukaisesti. Riskinarvioinnissa huomioidaan toiminnan laajuus ja toimintatyyppi, mahdollisen vaaran vakavuus, todennäköisyys ja mahdolliselle vaaralle altistuvien kuluttajien määrä. Tarkastustiheyttä määritettäessä otetaan huomioon myös mm. kohteen valvontahistoria, kunto, henkilökunnan asiantuntemus ja omaehtoisen valvonnan taso. Imatran seudun ympäristötoimessa on laadittu eri ympäristöterveydenhuollon sektoreille riskienarviointimenettelyt. Niitä apuna käyttäen, ja valvontahistoria huomioiden on pääosalle kohteista määritelty kohdekohtainen tarkastustiheys. Kulloisenkin sektorin riskinarviointimenettelyt on kuvattu tarkemmin sektorikohtaisissa osioissa. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa laadittaessa tavoitteena on kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella tehty tarkastustiheyssuunnitelma. Mikäli jollekin kohteelle ei ole tehty kohdekohtaista riskinarviota, niin tällöin tarkastustiheys määräytyy valvontaohjelman ohjauksen mukaisesti. 3.2.1.4 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleellinen osa kohteen tai toiminnan vaatimuksenmukaisuuden selvittämistä. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin tai tuotteisiin. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, millaiseen kohteeseen ja minkä lain perusteella se tehdään. Osaan kohteista tehdään tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella, esim. elintarvikevalvonnan yhteydessä suoritetaan tupakkavalvonnan mukainen tarkastus. Erilaisten kohdetyyppien tarkastuksien sisältöä on kuvattu tarkemmin sektorikohtaisissa osioissa. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus. Valvontakohteen tarkastukseen keskimääräisesti kuluvan ajan arvioinnissa otetaan huomioon tarkastuksen valvontakohdetyyppi, kohteen valvontahistoria, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen ja kirjaukset. Resurssien laskennassa huomioidaan lisäksi matkoihin kuluva aika. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 15 3.2.1.5 Näytteidenotto ja näytteiden tutkiminen Tämän valvontasuunnitelman osana on sektorikohtaisesti näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmat, jotka sisältävät kaikki sellaiset ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä edellytetyt näytteenotot ja tutkimukset, jotka on mahdollista suunnitella etukäteen. Lisäksi pyritään kuvaamaan muut tilanteet, joissa näytteitä otetaan, sekä menettelytavat näissä tilanteissa. Näytteenoton suorittaa viranhaltija itse tai ulkopuolinen näytteenottaja. Sopimuslaboratorion kanssa on sovittu näytteenottokäytänteistä ja varmistettu näytteenottajien pätevyys. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon talousarviossa on varauduttu jonkin verran myös häiriötilanteiden, kuten elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämiseen liittyvään näytteenottoon ja laboratoriotutkimuksiin. 3.2.1.6 Projektit Valvontaprojektit ja -hankkeet ovat osa ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Ne ovat keskusvirastojen, aluehallintovirastojen tai toimipisteen itsensä valitsemien painopisteiden mukaista toimintaa, jossa selvitetään valvontakohteen nykytilanne tai valvontatarve ja jonka avulla valvontaa voidaan toteuttaa tehokkaasti ja koordinoidusti. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollossa osallistutaan resurssien mukaan ja paikallinen tarpeellisuus huomioiden keskus- ja aluehallintovirastojen projekteihin. Vuosittain suunnitellaan myös yhdessä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kanssa projektinomaista toimintaa, ja mikäli tarpeelliseksi katsotaan, voidaan jokin asiakokonaisuus toteuttaa projektina pelkästään omalla toimialueella. Liite 6: Suunnitelma vuoden 2019 projekteista 3.2.2 Akuutti valvonta (ei suunnitelmallinen valvonta) Imatran seudun ympäristötoimi suorittaa suunnitelmallisen valvonnan lisäksi runsaasti eisuunnitelmallista valvontaa ja erilaisia muita hallinnollisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on elinympäristön ja yksilön terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Tällaista ei-suunnitelmallista valvontaa tai hallinnollisia toimenpiteitä ovat mm.: Ilmoitusten ja hakemusten käsittely, niistä mahdollisesti tehtävät päätökset yhteydenotot ja niiden johdosta tehtävät toimenpiteet kaikilta ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimialoilta (esim. asumisterveys, huoneistot esim. opetus ja päivähoito, epidemiaepäilyt, eläinsuojeluilmoitukset, kaivovesiyhteydenotot) Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 16 toimijoiden ja kuntalaisten ohjaus ja neuvonta erilaisten työryhmien toimintaan osallistuminen (esim. kuntien sisäilmatyöryhmät, ruokamyrkytystyöryhmä) lausuntojen antaminen esim. rakennusluvista, kaavoista, ympäristöluvista, vesihuoltolain mukaisista vapautushakemuksista laivahygieniatarkastukset tietojenkeruu ja raportointi laatuohjelman ylläpito ja kehittäminen tiedottaminen ja viestintä Ei-suunnitelmalliseen valvontaan ja muuhun hallinnolliseen/valvontaa tukevaan toimintaan kuluu runsaasti valvonnan resursseja hieman valvonnan toimialasta riippuen. Usein eisuunnitelmallinen valvonta on tehtävä ensisijaisesti ja vasta tämän jälkeen suunnitelmallinen valvonta. 3.2.3 Hallinnolliset pakkokeinot Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään valvonnassa silloin, kun toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin määräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet toimijan velvoittamiseksi noudattamaan annettuja määräyksiä ole riittäviä. Hallinnollisten pakkokeinojen käyttämiseen löytyy menettelytapaohjeita ja mallipohjia LaatuNetlaadunhallintajärjestelmästä. Hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa on kunnassa siirretty kunnan viranhaltijalle lievempien pakkokeinojen osalta. Tällaisia ovat mm.: määräysten vastaisuuden poistaminen; kielto; markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen; haltuunotto korjaus- ja oikaisumääräys 3.2.4 Toiminnan maksullisuus Ympäristöterveydenhuollon lakien yhteisenä lähtökohtana on, että valvontasuunnitelmien mukaisista tarkastuksista peritään taksan mukainen maksu. Valvontaprojekteihin tai - hankkeisiin liittyvät tarkastukset ovat myös maksullisia, jos ne on kirjattu valvontasuunnitelmaan. Uusintatarkastukset ovat pääsääntöisesti maksullisia, jos ne tehdään hallinnollisen päätöksen noudattamisen valvomiseksi. Kohteen hyväksymisen, ilmoituksen käsittelyn ja niihin liittyvien tarkastuksien maksullisuudesta on säädetty kussakin ympäristöterveydenhuollon laissa erikseen. Keskusvirastot painottavat maksullisuuden edistämistä ja kehittämistä, jotta suunnitelmallisen valvonnan vaatimat resurssit voitaisiin varmistaa. Imatran seudun ympäristölautakunta Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 17 päättää vuosittain ympäristöterveydenhuollon taksaesityksistä ja maksujen suuruudesta. Maksut eivät kuitenkaan ole vielä sitä suuruusluokkaa, että ne kattaisivat suunnitelmallisen valvonnan todelliset kustannukset. Tupakkalain valvonnan osalta Valvira on kuitenkin ohjeistanut, että valvontamaksu on veroluonteinen ja voi näin ollen ylittää todelliset kustannukset. Tarkoituksena onkin, että kaikki tupakkalain mukaisen valvonnan kustannukset katetaan vuosittaisista myynnin valvontamaksuista saaduilla tuloilla. Imatran seudun ympäristötoimen taksat on määritelty ko. tehtävään arvioidun käytettävän ajan mukaan. Tuntitaksaa määritettäessä on huomioitu palkan lisäksi myös muita toimintaja hallintokustannuksia. Kaupungineläinlääkärien maksut perustuvat kunnaneläinlääkärin taksakorttiin. Imatran seudun ympäristötoimen eläinlääkäreiden vastaanotoilla on käytössä klinikkamaksu ja laitemaksu. Parikkalan vastaanotolla on käytössä myös tarvikemaksu, koska kunta tarjoaa siellä tarvikevaraston käyttömahdollisuuden eläinlääkäreille. Yhteydenotto puhelimella päivystysnumeroon maksaa 1,73 / min. Yhteydenotto virkaaikana ei poikkea normaalista puhelinmaksusta Kunnat osallistuvat eläinlääkärikäynnistä hyötyeläimen omistajille aiheutuviin kustannuksiin omien päätöstensä mukaisesti, kunnat maksavat itse nämä omavastuun ylittävät korvaukset. Vuodesta 2013 alkaen korvaus on virka-ajan ulkopuolella tapahtuneesta käynnistä arvolisäverottomasta osuudesta käyntimaksun ja matkakulujen 50 ylittävä osa Rautjärven kuntaa lukuun ottamatta. Virka-aikana tapahtuneesta käynnistä Parikkalan kunta maksaa käyntimaksun ja matkakulujen osalta 35 ylittävän osan, Ruokolahden kunta ja Imatran kaupunki 50 ylittävän osan. 3.2.5 Viestintä Ympäristöterveydenhuollon viestinnän tarkoituksena on kertoa etukäteen valvonnan painopisteistä ja tavoitteista, lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä julkaisemalla valvonnan tuloksia ja lisätä ympäristöterveydenhuollon tunnettavuutta. Keskusvirastot tiedottavat valvontaan liittyvistä asioista omalta osaltaan ja tätä viestiä voidaan paikallisesti vahvistaa ja jakaa edelleen. Aktiivisella tiedottamisella häiriötilanteissa varmistetaan turvallisuuden ja terveyden kannalta tärkeän tiedon jakaminen. Viestinnän osa-alueita ovat mm. asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen eri keinoin ja eri tilanteissa. Viestinnän kohderyhmiä ovat kuntalaiset, toiminnanharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Liite 7: Suunnitelma osallistumisesta vuoden 2019 tapahtumiin Imatran seudun ympäristötoimi kokonaisuudessaan pitää viestintää yhtenä kehittämiskohteenaan. Viestintää kehittämällä halutaan lisätä näkyvyyttä ja valvonnan vaikuttavuutta ja Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 18 myös lisätä toimijoiden ja kuntalaisten tietoisuutta ympäristötoimen sektoriin kuuluvista asioista. Tulevalla ohjelmakaudella paneudutaan erityisesti viestinnän suunnitteluun sekä sähköisen viestinnän kehittämiseen ja sosiaalisen median arviointiin/ kehittämiseen viestintäväylänä. Tämän valvontasuunnitelman oheismateriaalina on Imatran seudun ympäristötoimen viestintäohje. Liite 8: Viestintäsuunnitelma 2019 Imatran seudun ympäristötoimeen on luotu kolmeosainen asiakasmielipiteiden keräysjärjestelmä, joka edellisellä valvontaohjelmakaudella on kertaalleen toteutettu. Saatujen kokemuksien perusteella järjestelmää kehitetään edelleen ja toteutetaan tarpeen mukaan uudelleen tällä ohjelmakaudella. Liite 9: Suunnitelma asiakasmielipidekyselystä 3.2.6 Häiriötilanteisiin varautuminen Imatran seudun ympäristötoimessa on häiriötilanteita varten ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteinen valmiussuunnitelma, joka koskee koko yhteistoiminta-aluetta. Mikäli maakuntauudistus etenee, ryhdytään vuoden 2019 loppupuolella eriyttämään ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun valmiussuunnitelmia omiksi kokonaisuuksikseen ja samalla pyritään harmonisoimaan häiriötilanteissa toimimisen menettelyjä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollon kanssa. Valmiussuunnitelma on erillinen asiakirja, jolle on luotu vuotuinen päivitysmenettely ja toimintatavat, jolla päivitykset perehdytetään henkilöstölle. Vuosittaisen perehdyttämistapahtuman yhteydessä tehdään pieniä harjoituksia tai syvennytään johonkin todelliseen tai fiktiiviseen tapahtumaan. Ympäristötoimi osallistuu keskitetysti järjestettyihin häiriötilanneharjoituksiin, viimeksi EKA18 harjoitukseen marraskuussa 2018. Valmiussuunnitelmaan on listattu ympäristöterveydenhuollon tehtäviksi häiriötilanteissa seuraavaa: 1. arvioida häiriötilanteen aiheuttamat terveyshaitat, antaa määräyksiä terveyshaitan ehkäisemiseksi/poistamiseksi (esim. vedenjakelun keskeyttäminen, elintarvikkeen poisto markkinoilta, koulun sulkeminen) 2. tiedottaa häiriötilanteesta oikea-aikaisesti ja totuudenmukaisesti valmius oltava koko väestöä, huoneistoa, aluetta tai yksilöä koskevaan tiedottamiseen, samoin tiedotusvälineille, omalle organisaatiolle, yhteistyötahoille, naapurikunnille jne. jaettavan informaation antamiseen 3. antaa asiantuntija-apua muille viranomaisille (pelastustoimi, poliisi, ympäristönsuojelu, terveydenhuolto, opetustoimi) 4. huolehtia tilanteen ja ympäristön seurannasta terveydelliseltä kannalta (esim. epidemialähteen etsiminen, tarkkailuvelvoite vedenottamolle, sairastavuuden seuranta) Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 19 5. antaa määräyksiä häiriötilanteiden hallitsemiseksi ja torjumiseksi (esim. pysyväismääräysten antaminen, lupaehtojen muuttaminen, valvonnan tehostaminen). Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto on koonnut ruokamyrkytysten selvitystyöryhmän (RYMY-ryhmä), johon kuuluu laajasti sellaisia viranhaltijoita, joita epidemiologiset tilanteet ammatillisesti saattavat kohdata. Työryhmän tehtävänä on huolehtia, että epidemian selvittämiseksi vaadittavat epidemiologiset ja laboratoriotutkimukset suoritetaan. Työryhmä huolehtii epidemian hallintaan tähtäävien toimenpiteiden yhteensovittamisesta, vastaa tiedonkulusta tutkimuksia tekevien viranomaisten ja laboratorion välillä, huolehtii tarvittaessa yhteydenpidosta viranomaisiin, asiantuntijoihin, tiedottaa epidemiasta väestölle ja tiedotusvälineille, tekee Valtioneuvoston asetuksen 1365/2011 mukaiset ilmoitukset muille viranomaisille sekä muut tarvittavat selvitykset. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti vuosittain päivittämään yhteistietoja ja toimintatapojaan, sekä vaihtamaan tietoa alan kehittymisestä. Häiriötilanteiden jälkeen arvioidaan aina yksikön toiminnan onnistumista häiriötilanteen käsittelyssä ja tehdään tarvittavat muutokset ja kehittämistoimet häiriötilannesuunnitelmaan. Lisäksi yhteistyössä valvontakohteiden kanssa arvioidaan muutostarpeet valvontatutkimusohjelmiin sekä talousvettä toimittavien laitosten omavalvontaan. 3.2.6 Valvontasuunnitelman toteuman arviointi Valvontasuunnitelman toteutumisen raportointi keskusvirastoille tehdään vuodesta 2019 alkaen VATI-järjestelmän sekä VYHA järjestelmien avulla sekä laatimalla tekstimuotoinen valvontasuunnitelman arviointiraportti. Arviointiraportissa kuvataan yleisesti sekä sektorikohtaisesti valvontasuunnitelman toteutumista kuten esimerkiksi tarkastuksiin käytettyä aikaa, tarkastusten määrää sekä näytteenottoa. Samalla arvioidaan toiminnan kehittämistarpeita. Vt. terveysvalvonnanjohtaja esittelee valvontasuunnitelman toteutuman arvioinnin ympäristölautakunnalle vuoden alussa ja arviointi toimitetaan VYHAn kautta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon maaliskuun loppuun mennessä. Suunnitelmallisen valvonnan toteutumaa seurataan myös sektorikohtaisesti sekä yksilötasolla osastokokouksissa vähintään kolmannesvuosittain ja resurssiongelmiin sekä viivästymisiin reagoidaan mahdollisuuksien mukaan. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
[Kirjoita teksti] ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 PÄIVITYS 2019 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO [Kirjoita teksti]
ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 21 4 ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITEL- MA Elintarvikelain 48:ssa todetaan, että kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma) siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Kunnan valvontasuunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma. Evira ei ole laatinut ohjelmakaudelle 2015-2019 valvontaohjelmaa, vaan paikallinen valvontasuunnitelma tulee laatia Eviran julkaiseman Elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (VASU) 2015 2019 ohjaamana. Elintarviketurvallisuuteen liittyvien toimintaympäristön muutosten vuoksi VASUun on tehty päivitys vuodelle 2019. Muutokset koskevat lähinnä VASUn liitteitä, joissa on kuvattu elintarviketurvallisuuden toimenpiteet ja painopisteet vuodelle 2019. Yleisesti elintarvikevalvonta on kokenut viimevuosina suuria muutoksia Oiva-tarkastuksien ja tarkastusraporttien julkisuuden myötä, ja nämä menettelyt jatkuvat ennallaan. Suurimmat muutokset tälle ohjelmakaudelle olivat Eviran julkaisemassa luonnoksessa riskinarviointiohjelmaksi, joka mahdollistaa joidenkin kohderyhmien kohdalta tarkastustiheyden alentamisen, vastaavasti riskiarvioinnin myötä lisääntyvät erityisesti riskiryhmän 4 kohteiden tarkastustiheydet. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän suunnitelmallisen valvonnan lisäksi toiminnassa on varauduttu mm. uusien elintarvikehuoneistoilmoitusten käsittelyyn, suunnitteluun ja raportointiin, akuuttiin valvontaan, valitusten käsittelyyn, keskus- ja aluehallinnon projekteihin sekä alueellisesti ja paikallisesti toteutettaviin tutkimuksiin, asiantuntijatehtäviin ja ohjaukseen sekä neuvontaan. Lisäksi kunnan elintarvikevalvontaviranomainen osallistuu elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyöhön. Lisäksi on varauduttava uusintatarkastuksiin, jotka aiheutuvat suunnitelmallisessa valvonnassa havaituista epäkohdista (Oiva-arvosanat korjattavaa ja huono). 4.1 Toiminnan hyväksymis- ja ilmoituskäytänteet Elintarvikealan toimijan, joka harjoittaa toimintaa, jolta eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaan edellytetään elintarvikehuoneiston hyväksymistä, on haettava hyväksyntä ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaisesti muuttuessa. Poikkeuksina ovat eräät tietyt elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäiseksi katsottavat toiminnat, jotka eivät tarvitse hyväksyntää, mutta ovat kuitenkin ilmoitusvelvollisia. (EL 13 2 mom.) Muiden elintarvikealan toimijoiden tulee tehdä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta valvontaviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 22 muuttamista. EL 13 1mom. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin, kun toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä ja toiminta tapahtuu samassa huoneistossa kun toimijan harjoittama muu elinkeinotoiminta tai toimija on yksityinen henkilö tai toimintaa ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollolla on toimintajärjestelmäänsä liittyen menettelytapaohjeet elintarvikehuoneiston hakemuksen ja ilmoituksen käsittelyyn sekä liikkuvan elintarvikehuoneiston tiedotuksen käsittelyyn ja lomakkeet ilmoituksen tekemiseen erilaisissa elintarvikehuoneistotapauksissa sekä laitoshakemuksen laatimiseen. Eviralla on meneillään pk-neuvontahanke, jonka puitteissa Evira on laatinut ohjeita toiminnanharjoittajille. Toimijoiden neuvonnassa ja ohjauksessa käytetäänkin pääasiassa Eviran ohjeita, lisäksi on laadittu joitakin omia ohjeita toimijoille. Eviran pk-neuvontahanke jatkuu vuonna 2019. 4.2 Valvontaohjelmakauden 2015-2019 sektorikohtaiset tavoitteet ja painopisteet Valvonnan tavoitteena on varmistaa alkutuotannon tuotteiden ja tuotannon turvallisuus ja laatu, elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus ja jäljitettävyys sekä annetun tiedon todenmukaisuus elintarvikkeiden valmistuksessa. Valvonnan tavoitteena on myös varmistaa että elintarvikkeiden kuljetuksessa, sekä myynnissä ja tarjoilussa noudatetaan elintarvikelainsäädännön vaatimuksia. Elintarvikevalvonnan yleisenä painopisteenä on vaikuttavuuden lisääminen ja todentaminen sekä näkyvyyden lisääminen. VASUn päivityksessä vuodelle 2019 on paikallisen elintarvikevalvonnan vuoden 2019 painopisteeksi nostettu mm. elintarvikevalvonnan yhdenmukaisuuden ja riskiperusteisuuden edistäminen, valvonnan kohde- ja vaatimuskattavauuden varmistaminen (painopistealueena elintarvikeparanteiden valvonta), alkutuotannon elintarvikevalvonnan vakiinnuttaminen, petosten valvonnan ja torjunnan valmiuden kehittäminen. Tutkimuspainotteisina valvontahankkeina ovat valmissalaattien patogeeniprojekti (2018 2019) sekä ravintoarvomerkintöjen ja suolan valvontahanke. Paikallisena painopistealueena tulee olemaan vuonna 2019: alkutuotannon valvontaa laajennetaan mm. puutarhaviljelyn valvontaan, lisäksi jatketaan alkutuotannon kohteiden kartoittamista ja kohdetietojen päivittämistä. Eviran hankkeisiin osallistutaan resurssien mukaan. VATIn sekä LaatuNet-laadunhallintajärjestelmän käyttöönotto ja niihin liittyvä kouluttautuminen. Paikalliset valvontaprojektit on esitetty tarkemmin liitteessä 6. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 23 4.3 Valvonta 4.3.1 Kohdetyypit Elintarvikevalvontakohteet on KUTI -luokiteltu, jonka mukaisesti jokainen kohde on tiedonhallintajärjestelmässä omassa KUTI -kohdetyyppiryhmässään. Evira on elintarvikehuoneistojen riskiluokitusohjeluonnoksessaan ryhmitellyt kohteet toiminnan, koon ja riskin mukaiseen ryhmään. Myös Imatran seudun ympäristöterveydenhuollossa on kohteet luokiteltu noihin samoihin toiminta-/riskiluokkiin. Liite 10: Elintarvikevalvonnan kohdemäärät ja tarkastukset 2019 4.3.2 Riskinarviointi Evira on laatinut ohjeen riskiluokitukseen ja tarkastustiheyksien määrittämiseen. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollossa on riskinarviointia ja tarkastustiheyttä määritettäessä käytetty Eviran ohjetta ja näin määritetty kohdekohtainen tarkastustiheys. Liitteessä 10 on kuvattu toiminta-/ riskiluokituksen mukaisesti keskimääräinen tarkastustiheystarve, sekä suunniteltujen tarkastuksien määrä koko ohjelmakaudelle kuin myös vuodelle 2019. 4.3.3 Suunnitelmallinen tarkastus Elintarvikevalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset tehdään pääosin elintarviketoimijalle ennakkoon ilmoittamatta Oiva-tarkastuslomakkeilla. Alkutuotannon ja kontaktimateriaalitoiminnan valvonnassa hyödynnetään Eviran laatimia lomakkeita ja ohjeita. Liite 11: Elintarvikevalvonnan tarkastusten sisältö 4.3.4 Näytteenotto Elintarvikelain (23/2006) mukaan valvontaviranomaisen on laadittava oma näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmansa osana vuosittaista elintarvikevalvontasuunnitelmaansa, jossa näytteenottotiheydet samoin kuin näytteistä tehtävät analyysit on määritettävä. Evira on suositellut viranomaisnäytteenoton suuntaamista ennen kaikkea hyvin suunniteltuihin patogeeniprojekteihin. Yksittäisen toimijoiden omavalvonnan toimivuuden todentamiseksi Evira suosittelee pistokoeluontoista näytteenottoa. Näytteenottotiheyteen vaikuttavat toimijan näytteenottosuunnitelma, sen kattavuus ja toteutuminen sekä omavalvonnan tulokset. Liite 6: Projektisuunnitelma vuodelle 2019 Liite 12: Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma 2019 Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 24 4.3.5 Seurantaohjelmat Valvonta-asetuksen (EY) 882/2004 mukaan seurannalla tarkoitetaan elintarvikevalvonnassa suunnitellun havainto- ja mittausjakson toteuttamista, jonka tarkoituksena on saada käsitys elintarvikemääräysten noudattamisesta. Erilaiset valvonta- ja seurantaohjelmat ovat valvonta-asetuksen tarkoittamaa seurantaa. Seurantaohjelmien suunnittelusta ja toteutumisesta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto. Seurantaohjelmat perustuvat kansalliseen tai EU-lainsäädäntöön ja niitä toteutetaan vuosittain. Ohjelmia ovat: kansallinen salmonellavalvontaohjelma; kansallinen elävien eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelma; torjunta-ainejäämä valvontaohjelma; ympäristö- ja muiden kontaminanttien seurantaohjelma; ja säteilyttämisen osoittamista koskeva valvontaohjelma. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto osallistuu Elintarviketurvallisuusvirastolta tai aluehallintovirastolta tulevien valvontapyyntöjen mukaisesti ohjelmiin liittyvään näytteenottoon ja muihin valvontatoimenpiteisiin. Näytteenottopyynnöt toimitetaan kuntiin kesken vuoden, joten suunnitelmalliseen näytteenottoon niitä ei voida sisällyttää. 4.3.6 Ensisaapumisvalvonta Ruokavirasto vastaa valtakunnallisesti ensisaapumisvalvonnasta. Ensisaapumisvalvonnalla tarkoitetaan elintarvikevalvontaa, joka kohdistuu muista Euroopan Unionin jäsenmaista Suomeen toimitettaviin eläimistä saataviin elintarvikkeisiin. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollolla on sopimus ensisaapumisvalvonnan paikallisesta järjestämisestä Ruokaviraston kanssa. Ensisaapumistarkastukset tehdään Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
[Kirjoita teksti] TERVEYDENSUOJELU VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 PÄIVITYS 2019 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO
5 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA Terveydensuojelulain 6:ssa todetaan, että kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Valvontaohjelmassa on terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015-2019. Sen piiristä on poistettu kohteita, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Tästä mahdollisesti vapautuvia resursseja tulee kohdentaa mm. ennakoivaan terveyshaittojen ehkäisyyn sidosryhmissä tapahtuvassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi terveydensuojelun valvontaohjelmaan tehtiin vuonna 2017 päivitys vuosille 2018 2019. Oleellisimpia muutoksia valvontaohjelmakauden alkuun nähden olivat mm. terveydensuojelulakiin tehdyt muutokset sekä Valviran laatimat uudet soveltamisohjeet. Terveydensuojelulakiin on lisätty mm. toiminnanharjoittajan omavalvontavelvoite sekä lain 13 :n mukaista ilmoitusmenettelyä on kevennetty. Myös uudistettu talousvesiasetus on aiheuttanut muutoksia toimintaympäristöön. Uusia soveltamisohjeita on julkaistu mm. allasvesiasetukselle, talousvesiasetukselle sekä asunnon terveyshaitan selvittämiseksi. Vuonna 2019 käyttöön tulevan VATI-järjestelmän myötä otetaan myös käyttöön runsaasti erilaisia valvontalomakkeita. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on toiminnassa varauduttu myös muuhun terveydensuojelulain tarkoittamaan valvontaan liittyviin toimintoihin. Sellaisia ovat esim. ilmoitusten ja hakemusten käsittelyt, asumisterveysasiat, lausunnot muille viranomaisille, häiriötilannesuunnitelman laatiminen ja ylläpito, talousvettä toimittavien laitosten riskiarviointiin osallistuminen, epidemiaselvitykset, asiantuntijatehtävät, asiakasyhteydenotot, yhteydenottojen perusteella tehtävä valvonta, suunnittelu ja raportointi, VA- TI-järjestelmään liittyvä työ ja muun toiminnan kehittäminen. Terveydensuojelun tehtäviin kuuluu myös kansainvälisessä laivaliikenteessä olevien alusten tarkastaminen Maailman terveysjärjestön (WHO) terveyssäännösten mukaisissa satamissa, jollainen Imatran satamakin on. 5.1 Toiminnan hyväksymis- ja ilmoituskäytänteet Useimmat terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet vaativat joko viranomaisen hyväksynnän tai ovat ilmoituksenvaraisia. Terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta koskevan päätöksen tai tarkastaa ilmoituksen ja antaa todistuksen ilmoituksen vastaanottamisesta, jolloin toiminta tulee suunnitelmallisen valvonnan kohteeksi. Myös sellaiset kohteet, jotka eivät ole olleet ilmoitusvelvollisia tai eivät ole kuuluneet hyväksynnän piiriin ennen nykyistä terveydensuojelulakia, kuuluvat suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
Seuraavat toiminnot on poistettu ilmoitusvelvollisuuden piiristä: eläinsuojat asemakaavaalueella, parturit ja kampaamot, suurin osa julkisista kokoontumishuoneistoista ja hautausmaat. Näihin kohteisiin tehdään tarkastuksia vain asiakasyhteydenottojen perusteella. Talousvettä toimittavan laitoksen perustaminen edellyttää hakemusta ja siitä tehdään hyväksymispäätös, muu terveydensuojelulain 13 :n mukainen toiminta on ilmoitusvelvollista. Vedenpakkaamoa ei enää katsota talousvettä toimittavaksi laitokseksi eikä siitä tarvitse tehdä enää TsL:n mukaista hakemusta. Talousvettä toimittavan laitoksen riskinarviointi on hyväksyttävä eli siitä tehdään päätös ensimmäisellä kerralla ja jatkossa riskinarvioinnin ajantasaisuus arvioidaan suunnitelmallisilla tarkastuksilla. Vuoden 2019 alusta lähtien pääosa tarkastus- ja menettelytapaohjeista löytyy LaatuNet laadunhallintajärjestelmästä tai Valviran verkkosivuilta, mutta rinnalla ylläpidetään toistaiseksi vielä jonkin verran omia dokumentteja, kuten esimerkiksi erilaisia ilmoituslomakkeita. 5.2 Valvontaohjelmakauden 2015-2019 sektorikohtaiset tavoitteet ja painopisteet Terveydensuojelun painopisteet 2018-2019 ovat seuraavat: Talousvesi Valvontatutkimusohjelmien päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi Valvontayksikön vesihuollon häiriötilannesuunnitelman päivittäminen Talousveden laatuun vaikuttavien riskien arviointi ja hallinta yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely Ihon läpäisevien toimintojen valvominen Terveydellisten olojen valvonta Laadukkaat sisäilmaselvitykset: Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot) Koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa Sidosryhmät Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa Sisäilmatyöryhmien toimintaan osallistuminen Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon toiminnassa huomioidaan valvontaohjelmakauden painopisteet ja kehitetään toimintaa suuntaan, jolla asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
Vuoden 2019 erityisenä painopistealueena tulee olemaan VATIn sekä LaatuNetlaadunhallintajärjestelmän käyttöönotto ja niihin liittyvä kouluttautuminen. Paikalliset valvontaprojektit on esitetty tarkemmin liitteessä 6. 5.3 Valvonta 5.3.1 Kohdetyypit Terveydensuojelun suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvat talousvettä toimittavien laitosten vedenottamot ja vedenjakelualueet, nuorten ja lasten kokoontumistilat, julkiset majoitustilat, ihon käsittelyyn liittyvä toiminta, sosiaalihuollon järjestämien palveluiden tilat, sekä liikunta ja virkistystoiminta. Kohdetyypit ja kohteiden määrät Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon alueella ovat tarkemmin kuvattuna seuraavassa liitteessä. Liite 13: Terveydensuojelun valvontakohteet ja tarkastukset 2019 5.3.2 Riskinarviointi Terveydensuojelulain mukaiset, suunnitelmallisen valvonnan kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella määritetään valvontakohdetyypin yleinen tarkastustiheys. Suurimmassa, eli riskiryhmässä 3 ovat suurimmat vesilaitokset ja yleiset uima-altaat ja riskiluokkaan 1 kuuluvat yleiset liikuntatilat ja osa muista tiloista. Sosiaalihuollon palveluiden tilojen ja lasten käyttämien tilojen katsotaan kuuluvan riskiluokkaan 2, jota ohjataan tarkastettavaksi 0,3-0,5-1 kertaa vuodessa. Riskiluokan 3 kohteita ohjataan tarkastettavaksi 1-2 kertaa vuodessa ja luokan 1 kohteita 3-5 vuoden välein. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollossa on osalle kohderyhmistä laadittu riskinarviointimenettely, jossa arvioidaan kohdetta tai toimintaa mm. laajuuden ja vaikuttavuuden mukaan, käyttäjäryhmät huomioiden, aikaisemmat valvontatulokset ja toiminnanharjoittajan oma aktiivisuus, asiantuntemus ja asenne huomioiden. Osalle kohteista on tehty kohdekohtainen riskinarviointi, jonka perusteella tarkastustiheyttä on voitu joko laskea tai jouduttu nostamaan ohjausarvosta. Tarkastustiheys on pienimmillään joka viides vuosi eikä sitä voi laskea alle puoleen ohjausarvosta. Riskinarvioinnin avulla tai tukeutuen keskusviraston kohdetyyppikohtaiseen riskiluokitukseen on kaikkien kohteiden tarkastustiheys määritelty. Liitteessä 13 on kuvattu kohdetyyppikohtaisesti keskimääräinen tarkastustiheystarve, sekä suunniteltujen tarkastuksien määrä koko ohjelmakaudelle kuin myös vuodelle 2019. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
5.3.3 Suunnitelmallinen tarkastus Terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö tarkastuskohteessa sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä. Tarkastus on pääasiassa aistinvaraista tarkastelua ja arviointia ja tarvittaessa voidaan tehdä mittauksia tai ottaa näytteitä. Tarkastukset tehdään pääsääntöisesti toiminnanharjoittajan kanssa ennalta sovittuna aikana. Liite 14: Terveydensuojelun tarkastusten sisältö 5.3.4 Näytteenotto Terveysvalvonnan sektorilla on näytteenotolla ja näytteiden tutkimisella merkittävä rooli. Osassa kohdetyyppejä näytteiden tulokset ovat lähes ainoa indikaattori ongelmista, esim. talous- ja uimavedet. Liitteessä 15 on kuvattu Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon valvonnan tueksi otetut näytteet, joko yksikön henkilöstön itse ottamat näytteet tai hyväksytyn asiantuntijan kohteeseen jonkin velvoitteen kautta otettavaksi määritellyt näytteet tai toimijan itse talousvesiasetuksen perusteella ottamat tai otattamat talousvesinäytteet. Vesilaitoksilta taulukon luvuissa on vedenjakelualueiden vesinäytteet ja lähtevän veden näytteet, niiltä osin kuin ne ovat viranomaisvalvontatutkimuksia. Vesilaitoksilta otetaan näiden lisäksi omavalvontanäytteitä (aiemmin käyttötarkkailu) vedenjakelualueilta ja mm. raakavesistä, laitoksilta lähtevästä vedestä, vesitorneista, yhdysvesiputkista ja yksittäisten kiinteistöjen vedestä sekä verkoston saneerauskohteista. Yksittäisten kiinteistöjen näytteet otetaan yleensä yhteydenoton perusteella. Uima-allaskohteiden näytteenottomäärä on arvio. Uima-altaiden näytteenottosuunnitelmat päivitetään vuosittain maaliskuun jälkeen, jolloin terveysvalvonnalla on käytössään toiminnanharjoittajien keräämät edellisen vuoden raportit mm. veden laadusta ja kävijämääristä. Tällöin näytemäärät voivat muuttua ja silloin taulukko päivittyy vastaavasti. Vesinäytteiden lisäksi terveysvalvonnan kohteista voidaan ottaa puhtausnäytteitä, sisäilman laadun arviointiin tarvittavia näytteitä, materiaalinäytteitä jne. jotkut näistä näytteistä voivat liittyä suunnitelmalliseen valvontaan, mutta suurin osa on osa akuuttia valvontaa. Mikäli kauden aikana syntyy tai poistuu kohteita tai kohteen näytteenottotiheys riskinarvioinnin, lainsäädännön muutosten tai valvontatutkimusohjelmien päivityksen perusteella muuttuu, päivittyy taulukko vastaavasti. Tulosten arviointi on osa näytteiden avulla tehtävää kohteen laadun arviointia. Siinä huomioidaan tulosten vaatimusten ja tavoitteiden mukaisuus. Arviointi saattaa johtaa joskus uusintanäytteisiin, jotka sisältyvät niiltä osin suunnitelmalliseen näytteenottoon. Talous- ja uimavesinäytteiden oton voi Valviran ohjeistuksen mukaan suorittaa myös muukin kuin terveydensuojeluviranomainen. Näytteenottajan on kuitenkin tunnettava vesinäytteenottoon liittyvät yleiset periaatteet ja valvontaviranomaisen on varmistettava näytteiden ottajan pätevyys. Suositeltavinta olisi, että näytteenottajalla on ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointi, mutta myös voimassa oleva vesityökortti, riittävä kokemus alan näytteenotosta sekä perehdytys sertifioinnin suorittaneen henkilön toimesta voidaan katsoa riittäväksi. Kunkin kohteen vastuutarkastaja varmistaa näytteenottajien pätevyyden. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden alueella ns. ison talousvesiasetuksen mukaisten talousvettä toimittavien laitosten vesinäytteet otetaan joko ympäristötoimen sopimuslaboratorion tai laitosten sopimuslaboratorion toimesta. Pienten kohteiden talousvesinäytteitä ottavat myös toiminnanharjoittajat itse, ympäristöinsinöörit ovat opastaneet heidän näytteenottoon. Tarvittaessa näytteitä ottavat myös ympäristöinsinöörit. Allasvesi- ja uimarantanäytteet otetaan laboratorion toimesta. Sopimuslaboratorioiden näytteenottajilla on ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointi. Liite 6: Projektisuunnitelma vuodelle 2019 Liite 15: Terveydensuojelun näytteenottosuunnitelma 2019 Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
TUPAKKALAKI VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 PÄIVITYS 2019 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA 32 6 TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA Tupakkalaki uusiutui tällä valvontaohjelmakaudella, ja tuli voimaan 15.8.2016. Lain 84 :ssä todetaan, että kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, riskiperusteista ja terveyshaittoja ehkäisevää. Uutena lakiin tuli mm. asuntoyhtiöiden mahdollisuus hakea tupakointikiellon määräämistä asuntoyhtiöön. Valvontaohjelmassa on tupakkalain suunnitelmallista valvontaa yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015-2019 poistamalla suunnitelmallisen valvonnan piiristä sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tupakkalain valvontaa tulee sen sijaan lisätä tupakan myynnin valvonnan osalta merkittävästi sekä suunnata mm. ulkona tapahtuvien tilaisuuksien valvontaan. Tupakkalaissa tapahtuneiden muutosten vuoksi tupakkalain valvontaohjelmaan tuli päivitys vuosille 2018 2019. Tupakkalain soveltamisala laajeni koskemaan tupakkatuotteiden lisäksi sähkösavukelaitteita, niissä käytettäviä nesteitä sekä poltettavaksi tarkoitettuja kasviperäisiä tuotteita. Valvira myös julkaisi syksyllä 2017 uudet valtakunnalliset tarkastuslomakepohjat tupakkalain alaisten tuotteiden myyntipaikkojen sekä tupakointikieltojen ja rajoitusten valvontaan. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on toiminnassa varauduttu mm. tupakan myyntilupahakemusten käsittelyihin, suunnitteluun ja raportointiin, asiantuntijatehtäviin, asuntoyhteisöjen tupakointikieltohakemusten käsittelyyn, valitusten käsittelyyn, mahdollisiin keskus- ja aluehallinnon valvontaprojekteihin ja tupakkalain muutosten informoimiseen. Luparekisterin ylläpito kuuluu kunnalle, kunta ilmoittaa myyntiluvan myöntämisestä ja peruuttamisesta, myyntirikkomuksista sekä myynnin lopettamisesta Valviralle. Valvontamaksujen perintää varten kunnan valvontaviranomainen pitää Excel -ohjelmalla myyntiluvan haltijoista ajantasaista rekisteriä. 6.1 Toiminnan hyväksymis- ja ilmoituskäytänteet Tupakkatuotteiden myynti on luvanvaraista, lupaa tulee hakea myyntipaikan sijaintikunnalta. Asia on Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon alueella johtosäännöllä siirretty seudullisen ympäristöterveydenhuollon tehtäväksi. Erillisten tupakointitilojen rakentaminen ravintoloihin tai muihin yleisiin tiloihin edellyttää yleensä rakennuslupaa, jonka myöntää sijaintikunnan rakennusvalvonta. Lupakäsittelyn yhteydessä pyydetään yleensä lausunto/kommentti ympäristöterveydenhuollolta. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA 33 Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto käyttää valvonnassa Valviran laatimia lomakkeita tupakkatuotteiden vähittäismyyntitoimintaan liittyen (hakemus-, keskeytys-, lopetuslomakkeet). Lisäksi tarkastuksilla käytetään Valviran laatimia tarkastuslomakkeita ja ohjeita. Lisäksi käytössä on omia ohjeita, jotka tullaan päivittämään vuoden 2019 aikana huomioiden Laatu- Net. 6.2 Valvontaohjelmakauden 2015-2019 sektorikohtaiset tavoitteet ja painopisteet Tupakkalain yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on säätää tehokkaita toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään. Tupakkalain valvonnalle valvontaohjelmassa asetetut painopisteet vuosille 2018 2019: Tupakointikiellot ja rajoitukset Ravintoloiden tupakointitiloja koskeva sääntely tuli voimaan vuonna 2007, joten vanhimmat ravintoloihin rakennetut tupakointitilat ovat jo yli 10 vuoden ikäisiä. Tupakointitilojen toimivuuden kannalta oleellista on, että tiloja on huollettu asianmukaisesti ja laitteet toimivat moitteettomasti. Tämän vuoksi ravintoloiden tupakointitilojen valvonta on asetettu valvonnan painopisteeksi vuosille 2018 2019. Tupakkalain alaisten tuotteiden myynti ja markkinointi Vuonna 2016 voimaan tulleen tupakkalain soveltamisala laajeni koskemaan tupakkatuotteiden lisäksi myös sähkösavukelaitteita, niissä käytettäviä nesteitä sekä poltettavaksi tarkoitettuja kasviperäisiä tuotteita (esim. yrttisavukkeita, vesipiipputupakkaa). Toiminnanharjoittajien kannalta tämä on tarkoittanut merkittäviä muutoksia toiminnan järjestämiseen sekä myyntivalikoimaan. Vuosien 2018 2019 valvonnan painopisteeksi onkin asetettu erikoisliikkeiden sekä vähittäismyyntipakkauksien valvonta. Paikallisena painopistealueena vuodelle 2019 on tupakointitilojen tarkastaminen. Lisäksi vuoden 2019 erityisenä painopistealueena tulee olemaan VATIn sekä LaatuNetlaadunhallintajärjestelmän käyttöönotto ja niihin liittyvä kouluttautuminen. 6.3 Valvonta 6.3.1 Kohdetyypit Tupakkalain suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvat kohdetyyppeinä tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonta ravintoloissa ja muissa ravitsemisliikkeissä joissa on erillinen tupakointitila sekä tupakkatuotteiden myynnin, mainonnan ja esilläpidon valvonta vähittäismyynti- ja tukkumyyntipaikoissa. Liite 18: Tupakkavalvonnan kohteet ja tarkastukset 2019 Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA 34 6.3.2 Riskinarviointi Valvontaviranomaisen oman riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää enintään puoleen valvontaohjelmassa määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä. Tarkastustiheyden on oltava kuitenkin vähintään 0,2. Tupakkatuotteiden vähittäismyynnin osalta valtakunnallisen valvontaohjelman tarkastustiheyttä ei ole perusteltua ilman erityisen pätevää syytä vähentää riskinarvioinnin perusteella. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto käyttää keskusviraston ohjeistamia tarkastustiheyksiä. Epäkohtia havaittaessa tehdään uusintatarkastus, tarvittaessa tarkastustiheyttä voidaan myös tällöin nostaa. Riskinarvioinnin avulla tai tukeutuen keskusviraston kohdetyyppikohtaiseen tarkastustiheyteen on kaikkien kohteiden tarkastustiheys määritelty. Liitteessä 18 on kuvattu kohdetyyppikohtaisesti keskimääräinen tarkastustiheystarve, sekä suunniteltujen tarkastuksien määrä koko ohjelmakaudelle kuin myös vuodelle 2019. 6.3.3 Suunnitelmallinen tarkastus Tupakkalain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, ovatko tarkastuksen kohteen tilat ja toiminta tupakkalaissa asetettujen vaatimuksien mukaisia. Tupakkalain valvontaa tehdään Imatran seudun ympäristöterveydenhuollossa usein yhdessä jonkin muun ympäristöterveydenhuollon lain mukaisen tarkastuksen yhteydessä. Tupakkatuotteiden myynnin valvonnan yhteydessä tehdään myös mahdolliset nikotiinikorvaushoitovalmisteiden lääkelain perusteella tehtävät myynnintarkastukset. Liite 19: Tupakkavalvonnan tarkastusten sisältö 6.3.4 Näytteenotto Tupakkalain valvontaan ei liity suunnitelmallista näytteenottoa. Tarkastuskäynneillä käytetään ensisijaisena aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Tupakansavun kulkeutumista voidaan selvittää myös niin sanotulla merkkiainetutkimuksella. Myöskään tupakkalain myynnin ja mainonnan valvontaan ei yleensä liity näytteenottoa, mutta se on kuitenkin tietyissä tilanteissa mahdollista. 6.3.5 Nikotiinivalmisteiden valvonta Nikotiinivalmisteiden myynti on luvanvaraista, lupahakemukset käsittelee Imatran seudulla Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto. Lupakohteet tulevat tätä kautta valvonnan piiriin. Valvonta suoritetaan pääosin tupakkalain mukaisen valvonnan yhteydessä. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
[Kirjoita teksti] ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 PÄIVITYS 2019 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO [Kirjoita teksti]
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 36 7 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNI- TELMA 7.1 Johdanto Elintarvikevirasto EVIRA on antanut Eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman (EHO) 2015-2019 ja siihen päivityksen vuodelle 2019, jonka ohjaamana tämä kunnan suunnitelma on laadittu. Paikallistasolla eläinlääkintähuollon ja siihen liittyvän valvonnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö. Valtion vastuulla olevista eläintautien vastustamisesta ja eläinsuojelua koskevista kunnaneläinlääkärin suorittamista tehtävistä maksetaan kunnalle todellisia kustannuksia vastaava korvaus valtion varoista. Aluehallintovirasto vastaa alueen eläintautivalmiudesta ja osallistuu tautitilanteiden hoitoon vakavissa eläintautitilanteissa apunaan erityiskoulutuksen saaneet valmiuseläinlääkärit. Kunnat järjestävät merkittävän osan eläinlääkäripalveluista kuten eläinlääkintähuoltolain edellyttämän peruseläinlääkäripalvelun arkipäivisin sekä kiireellisen eläinlääkäriavun kaikkina vuorokauden aikoina. Eläinlääkintähuoltolain keskeisenä tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa eläinhuollossa. Osana peruseläinlääkäripalveluja kunnat järjestävät tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluja kysyntää vastaavasti. Yksityiset eläinlääkäripalvelut täydentävät palvelutarjontaa etenkin pieneläinten ja hevosten osalta. Myös kunnat voivat järjestää halutessaan erikoiseläinlääkäritason palveluja. 7.2 Eläinlääkintähuollon painopistealueet 2019 2020 Valtakunnallisessa eläinlääkintähuollon ohjelmassa on suunniteltuna eläinlääkintähuollon painopisteet ja näiden edellyttämät toimenpiteet vuodelle 2019. Suunnitelma painopistealueista on liitteenä (liite 20) ja myös vuodelle 2019 suunnitellut painopisteiden toimenpiteet (liite 21). Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 37 7.3 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano 7.3.1 Peruseläinlääkäripalvelu Imatra seudun ympäristötoimen toiminta-alueella voidaan olemassa olevin resurssein järjestää lain edellyttämät peruseläinlääkäripalvelut. Virka-aikaan ovat seudun eläinlääkärit hoitaneet mahdollisuuksien mukaan myös muita kuin hyötyeläimiä ja alueen kuntien asukkaiden kotieläimiä (esimerkiksi kesäloma-asukkaiden lemmikit, alueen talleihin majoitetut ulkokuntalaisten hevoset). Virka-aikaan peruseläinlääkintää vaativampaa hoitoa tarvitsevia pieneläin- ja hevospotilaita on mahdollista ohjata eteenpäin alueen ja sen ulkopuolisille yksityisklinikoille, mutta näiden kanssa ei ole erillistä sopimusta. Tällä hetkellä alueen yksityinen klinikka ja vastaanotot eivät pääsääntöisesti päivystä, eivätkä niiden aukioloajat ja lukumäärä ole riippuvaisia Imatran seudun ympäristötoimen toiminnasta. Imatran seudun ympäristötoimen toiminta-alue on jaettu vastuualueisiin siten, että pohjoista aluetta (Rautjärvi ja Parikkala) hoidetaan Parikkalan eläinlääkärivastaanotolta, jossa työskentelee neljä praktikkoa, ja eteläistä aluetta (Ruokolahti ja Imatra) hoidetaan Ruokolahden vastaanotolta, jossa työskentelee pääasiassa yksi praktikko. Imatralla ei ole juurikaan hyötyeläimiä, joten kaupungin alueella on pieneläinpraktiikassa annettu tilaa yksityiselle palvelulle. Kunnallista palvelua (esim. kiireellinen eläinlääkäriapu) on saatavissa Ruokolahdella. Imatran seudun ympäristötoimen praktikkoeläinlääkäreiden kesken on myös keskusteltu suuntautumismahdollisuuksista ja työnjaosta. Sitä on jonkin verran toteutunutkin pääasiassa eläinlääkäreiden kiinnostuksen perusteella. Tällä hetkellä työnjako alueen kunnissa on lähinnä maantieteellinen. Omalla alueellaan eläinlääkärit priorisoivat työt kiireellisyyden perusteella. Eläinlääkärin ollessa työtehtävässä asiakas voi jättää hänelle tai Parikkalan vastaanottoavustajalle soittopyynnön, johon eläinlääkäri vastaa mahdollisimman pian. Imatran seudun ympäristötoimen toiminta-alueella sairaskäynti-, vastaanotto- ja terveydenhuoltokäyntiajat on pystytty järjestämään valtakunnallisen suunnitelman saatavuussuositusten mukaisesti. Valtion kustannuksella hoidettavat viranomaistyöt on eriytetty v. 2011 aikana valvontaeläinlääkärille, mikä vie valvontaeläinlääkärin työajasta 70 %. Valvontaeläinlääkäri tekee 30 %:n työajalla elintarvikelain mukaista valvontaa ja lisäksi toimii väliaikaisesti 1.1.2019 30.6.2019 välisenä aikana eläinlääkintähuollon esimiehenä. Imatran seudun ympäristötoimen praktikkoeläinlääkärit vastaavat asiakkaiden puheluihin virka-aikaan työtehtävien niin salliessa. Pohjoisosassa puhelut pyritään ohjaamaan vastaanottoavustajalle, joka edelleen ohjaa ne tarvittaessa eläinlääkärille. Jokaisella eläinlääkärillä on puhelinvastaaja, johon asiakas voi myös jättää soittopyynnön silloin, kun eläinlääkäri ei voi vastata suoraan puheluihin. Virka-aikaan eläinlääkärinajan tilaaminen ja neuvonta maksavat vain normaalin puhelinmaksun. Virka-ajan ulkopuolella puhelut päivystävälle eläinlääkärille ohjautuvat maksullisen päivystysnumeron kautta. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 38 7.3.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto Suunnitelman liitteenä (liite 22) on resurssitarvekartoitus, jossa on esitetty arvio alueen tilojen ja sopimusten määrästä sekä arvioitu terveydenhuoltoon tarvittavaa resurssia. Saatavilla olevien eläintenpitäjärekisterin ja aluehallintovirastolta saatujen lukujen perusteella Naseva-sopimus on suunnitelmaa laadittaessa n. 62 %:lla nautatiloista ja n. 13 %:lla sikatiloista. Vapaaehtoinen terveydenhuolto (Naseva, Sikava) on tiloille harkinnanvaraista. Imatran seudun ympäristötoimen eläinlääkärit osaltaan yhdessä muiden sidosryhmien (ETT, teurastamot, meijerit) kanssa kannustavat tiloja liittymään terveydenhuolto-ohjelmiin. 7.3.3 Yksityinen palvelujentarjonta Imatran seudun ympäristötoimi järjestää alueensa kaikille kotieläimille arkipäivisin vähintään peruseläinlääkäripalvelut sekä kiireellisen eläinlääkärinavun kaikkina vuorokaudenaikoina. Alueella on yksityistä palvelujentarjontaa pääasiassa pieneläimille. Imatran seudun ympäristötoimen alueella on yksi hyvin varustettu pieneläinklinikka ja pari yhden eläinlääkärin vastaanottoa. Imatran seudun ympäristötoimella ei ole sopimusta ko. palvelujentarjoajien kanssa. Imatran seudun ympäristötoimella ei ole tietoa yksityisten palvelujentarjoajien solmimista terveydenhuoltosopimuksista alueellaan. Yksityiset palvelujentarjoajat eivät osallistu eläinlääkäripäivystykseen. 7.3.4 Kiireellinen eläinlääkärinapu Imatran seudun ympäristötoimen eläinlääkintähuolto järjestää itse kiireellisen eläinlääkärinavun sekä virka-aikana että virka-ajan ulkopuolella. Pieneläinpäivystyksen osalta erikoishoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan ensiavun jälkeen tarvittaessa lähimmille päivystäville pieneläinklinikoille. Virka-aikana kiireellinen eläinlääkäriapu järjestyy ottamalla yhteyttä Parikkalan vastaanotolle tai suoraan seudun praktikkoeläinlääkäreihin. Kaikilla eläinlääkäreillä on puhelimissaan vastaajat, joihin voi hätätilanteessa jättää viestin. Virka-ajan ulkopuolella Imatran seudun ympäristötoimen alueella on kerrallaan yksi päivystävä eläinlääkäri. Arki-iltaisin ja öisin koko vuoron hoitaa sama praktikko, viikonloppuisin vuoro saattaa vaihtua lauantai-iltana. Avustava henkilökunta ei päivystä. Päivystysaikainen puhelinpalvelu on keskitetty: samaan numeroon soittamalla puhelu yhdistyy aina kulloinkin Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 39 päivystysvuorossa olevalle eläinlääkärille suoraan. Vastaanotolle kuljetettavissa olevia pieneläinpotilaita hoidetaan kulloinkin päivystysvuorossa olevan eläinlääkärin vastuualueen toimipisteessä, jotka molemmat sijaitsevat päivystysalueen rajojen sisäpuolella. Suureläimet hoidetaan niiden pitopaikoissa, jonne päivystäjä ajaa paikalle. Päivystysalue kattaa seudullisen yksikön kunnat (Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) ja on halkaisijaltaan reilut 100 km. Päivystysalueen koko ja muoto mahdollistaa kotikäynnein hoidettavien potilaiden päivystysaikaisen avun saamisen kohtuullisessa ajassa. Nykyinen päivystysjärjestelmä takaa valtaosalle potilaista avun 6 tunnin, akuuteissa hätätapauksissa 3 h sisällä asiakkaan soitosta. Eläinlääkäri arvioi potilaiden avuntarpeen kiireellisyyden ja priorisoi heidät sen mukaan. Päivystysaikana on myös mahdollista tarvittaessa tehdä yhteistyötä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen eläinlääkintähuollon kanssa, seudullisten yksiköiden välillä ei kuitenkaan ole vielä asiasta erillistä sopimusta. Nykyisillä resursseilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa sisäisesti täydellistä pien- ja suureläinpotilaiden hoidon päivystysaikaista eriyttämistä. Alueen praktikkoeläinlääkärejä on liian vähän. Päivystysalueen kasvattaminen maakunnalliseksi taas tekisi ajomatkoista liian pitkiä ja ylittäisi valtakunnallisen suunnitelman etäisyyssuositukset. Usean yhtäaikaisen päivystäjän maakunnallinen malli ei toimi käytännössä, jos ajaminen alueen toiseen päähän jättää toisen usean tunnin ajaksi vaille päivystäjää. Päivystyksen ruuhkautuessa tai pieneläinpotilaiden hoidon vaatiessa erityisosaamista tai erityisvälineistöä on päivystävällä eläinlääkärillä mahdollisuus ohjata pieneläinpotilaat hoidettavaksi pääkaupunkiseudulle. Yliopistollinen eläinsairaala Helsingissä on vastaanottanut päivystysaikaisina kiirepotilaina sekä pieneläimiä että hevosia päivystävän eläinlääkärin sovittua asiasta tapauskohtaisesti. Evidensia -ketjun pieneläinvastaanotot sekä Hämeenlinnassa että Vantaalla ovat olleet valmiita vastaanottamaan kaikki heille lähetetyt, kiireellistä päivystyshoitoa vaativat pieneläinpotilaat. Hevosista voi myös konsultoida Hyvinkään hevossairaalaan. Näiden kanssa ei kuitenkaan ole päivystysaikaisesta remissiosta sopimusta. 7.3.5 Palautteen kerääminen ja valitusten käsittely Imatran kaupungilla on käytössään sähköinen palautepalvelu. Tämän järjestelmän ja suorien yhteydenottojen avulla kerätään tietoa asiakastyytyväisyydestä ja palvelujen tavoitettavuudesta. Suoria asiakaskyselyitä tehdään viestintäsuunnitelman mukaisesti. Imatran seudun ympäristötoimeen saapuvat praktikkoeläinlääkäreiden toimintaa koskevat asiakasvalitukset tai korvauspyynnöt toimitetaan ympäristöjohtajalle. Hän pyytää valituksesta lausunnon ao. eläinlääkäriltä ja asiantuntijalausunnon I kaupungineläinlääkäriltä. Tarvittaessa lausuntoa voidaan pyytää myös Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnalta. Lausunnon pyytämisestä päättää ympäristöjohtaja I kaupungineläinlääkäriä kuultuaan. Korvausvaatimuksissa asia annetaan tarvittaessa (mikäli ympäristöjohtaja ei itse asiaa rat- Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 40 kaise) lakiasianyksikön selvitettäväksi, kun ao. eläinlääkärin, mahdollisen vahinkoarviolautakunnan ja I kaupungineläinlääkärin lausunto on annettu. I kaupungineläinlääkärin toimintaa koskevasta valituksesta lausunto pyydetään ulkopuoliselta riippumattomalta eläinlääkäriltä (Lappeenrannan seutu). Asiassa tehdään päätös mahdollisesta korvauksen maksamisesta. Eläinlääkärin muusta toimintaa koskevasta valituksesta ja sen johdosta tehtävistä mahdollisista toimenpiteistä päättää johtosäännön ja toimintasäännön mukainen viranhaltija. 7.4 Eläinten terveyden valvonta 7.4.1 Eläintautivalmius Varautuminen helposti leviävien eläintautien leviämisen uhkaan on keskeinen osa eläinten terveyden valvontaa. Tautitapausten varhainen havaitseminen, nopeasti käynnistettävät hallintatoimet ja kustannustehokkuus toimenpiteiden valinnassa taudin torjunnan vaarantumatta sekä tarvittavan välineistön nopea saatavuus vaativat runsaasti etukäteissuunnittelua, hankintoja, sopimusten tekoa, tiedon aktiivista jakamista, toimijoiden kouluttamista ja käytännön harjoittelua. Myös muun välttämättömän eläinlääkintähuollon toimiminen ja henkilöresursointi poikkeustilanteessa suunnitellaan etukäteen. Eläintautien vastustamisen suunnittelu ja toteutus ovat ensisijaisesti aluehallintoviraston tehtäviä. Aluehallintovirasto määrää tarvittaessa Imatran seudun virkaeläinlääkärit toimimaan eläintautitapauksissa. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi määrätä kunnaneläinlääkärin toimimaan myös muun kunnan alueella. Imatran seudun ympäristötoimessa on suunnitelman laatimishetkellä kolme valmiuseläinlääkäriksi nimettyä eläinlääkäriä. Poikkeustilanteessa tulee kuitenkin turvata välttämättömien eläinlääkintähuollon tehtävien hoito. Tämä turvataan siten, että vähintään yksi, mieluummin kaksi eläinlääkäriä jää hoitamaan eläinlääkintähuoltoa, ensisijaisesti yksi Parikkalan toimipistettä, toinen Imatran/ Ruokolahden aluetta. Valmiuseläinlääkärit osallistuvat valmiuseläinlääkärien täydennyskoulutukseen, osallistuminen mahdollistetaan sijaisjärjestelyin. Lisäksi muutkin kaupungineläinlääkärit osallistuvat aluehallintoviraston järjestämiin eläintautivalvonnan ajankohtaisiin koulutus- ja neuvottelutilaisuuksiin. 7.4.2 Eläintautiepäilyt ja tapaukset Epäily tarttuvan eläintaudin esiintymisestä voi syntyä pääsääntöisesti kahdella tavalla, joko tilalla eläimen tai eläinryhmän kliinisten oireiden tai tuotannon tunnuslukujen muutosten perusteella tai näytteen tutkimusten yhteydessä laboratoriossa. Eläinlääkäri ammattitaidollaan Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 41 arvioi, onko kyseessä epäily, joka on syytä varmistaa lisätutkimuksilla. Päätöksen siitä, onko kyseessä virallinen eläintautiepäily, tekee aluehallintovirasto. 7.4.3 Eläintautien ilmoittaminen Kaupungineläinlääkäri ilmoittaa vastustettavan eläintaudin epäilystä valvontaeläinlääkärille ja tapauksen kiireellisyydestä riippuen tarvittaessa suoraan myös aluehallintovirastolle. Valvontaeläinlääkäri on yhteydessä läänineläinlääkäriin ja sopii tarvittavista toimenpiteistä. Helposti leviävästä, vaarallisesta ja uudesta vakavasta eläintaudista tai sellaisen epäilystä on ilmoitettava välittömästi, myös päivystysaikana. Valvottavista ja MMM A 1010/2013 luetelluista eläintaudeista on ilmoitettava seuraavana arkipäivänä. Muista ilmoitettavista eläintaudeista ilmoitetaan vain kuukausiyhteenvedossa. Sellaisista eläintaudeista, joista voi olla vaaraa ihmisen terveydelle, valvontaeläinlääkäri tai kaupungineläinlääkäri ilmoittaa terveysvalvonnanjohtajalle ja edelleen terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. 7.4.4 Pakollinen ja vapaaehtoinen terveysvalvonta Joillekin lakisääteisesti vastustettaville eläintaudeille on erillislainsäädännöllä säädetty terveysvalvonnan vähimmäistasosta. Kana-, broileri- ja kalkkunaparvia, uudistuseläimiä tuottavia sikaloita ja keinosiemennyssonneja tai raakamaitoa tuottavia nautojen pitopaikkoja koskee pakollinen salmonellavalvonta. Pitopaikat voivat liittyä vapaaehtoiseen terveysvalvontaan lampaiden ja vuohien meadi-visnan sekä scrapien varalta, tarhattujen hirvieläinten tuberkuloosin tai kalojen BKD:n varalta. Terveysvalvontaohjelmiin liittyy säännöllinen käynti pitopaikoissa ja näytteenotto tai näytteenoton seuranta. Tilakäyntien tiheys riippuu useimmiten eläintenpidon tarkoituksesta tai pitopaikan eläinten terveysluokituksesta. Pitopaikkojen on erikseen liityttävä vapaaehtoiseen terveysvalvontaan aluehallintovirastolle lähettämällään ilmoituksella. Imatran seudun ympäristötoimi suorittaa pitopaikojen terveysluokitukseen liittyvät tilakäynnit. Lakisääteisten ohjelmien osalta (muninta- ja kasvatuskanalat) eläinlääkärit ottavat yhteyttä tiloihin, jotka eivät oma-aloitteisesti noudata lain säädöksiä. Tarvittaessa asiasta ilmoitetaan aluehallintovirastoon ja Imatran seudun ympäristötoimen elintarvikevalvontaan. 7.4.5 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Vesiviljelylaitosten tarkastukset ja näytteenotto tehdään pääosin riskiperusteisesti. Ruokavirasto toimittaa aluehallintovirastolle vuosittain erillisen ohjeen kyseisen vuoden tarkastuksista ja näytteenotoista. Aluehallintovirasto huomioi paikalliset olosuhteet toimenpiteissä. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 42 Imatran seudun ympäristötoimen virkaeläinlääkäri tekee tarkastukset ja suorittaa näytteenoton aluehallintoviraston määräämällä tavalla. Tarkastuksen tarkoitus on havainnoida eläimiä ja etsiä tarttuvien kala- ja raputautien oireita. Tarkastukseen kuuluu olennaisesti kirjanpitoon ja laitoksen omavalvonnan kuvaukseen perehtyminen. 7.4.6 Muu eläintautivalvonta Ruokavirasto pyytää vuosittain eläintauteihin liittyvien seurantanäytteiden ottamista erillisen suunnitelman mukaisesti. Aluehallintovirasto määrää kunnan virkaeläinlääkärit tarvittaessa näytteenottoon. Näytteenottamisen järjestämisestä vastaa pääasiassa valvontaeläinlääkäri. Imatran seudun ympäristötoimen virkaeläinlääkärit toimivat mahdollisten aluehallintoviraston määräysten mukaisesti asiassa. 7.5 Sisämarkkinakauppa, vienti ja tuonti 7.5.1 Sisämarkkinakauppa Toimijoiden, jotka siirtävät jäsenvaltiosta toiseen tiettyjä eläinlajeja tai tuotteita on haettava rekisteröintiä tai tuontilupaa Ruokavirastosta. Aluehallintovirasto seuraa saapuvia eriä TRACES-järjestelmän avulla ja määrää tarvittaessa kaupungineläinlääkäriä tai valvontaeläinlääkäriä tarkastamaan saapuvat erät. Kaupungineläinlääkäri voi seurata saapuvia eriä TRACES-järjestelmässä ja tarkastaa eriä myös itse ilman aluehallintoviraston kehotusta ja ryhtyä toimenpiteisiin, jos epäilee alueellaan laittomia tuonteja. Mikäli saapuva erä ei täytä tuonnin ehtoja, yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa päätetään toimenpiteet, esim. tuote-erän tai eläimen palauttamisen lähtömaahan, tai määräämisen lopetettavaksi tai hävitettäväksi. Laittomasti EU:n alueelta maahantuotujen lemmikkieläinten tai hevosten kohdalla kaupungineläinlääkäri tekee eläimelle Ruokaviraston ohjeiden (15346/4, 201.1.14 tai 15273/1, 20.5.14) mukaisen tarkastuksen. Tarkastuksista ja niiden tuloksista kaupungineläinlääkäri toimittaa tiedon valvontaeläinlääkärille ja aluehallintovirastoon. Sisämarkkinaviennissä toimijan on pyydettävä valvovalta kaupungineläinlääkäriltä lähetettävien erien tarkastamista (poikkeuksena erät, joiden vientiin liittyvät tarkastukset ja asiakirjat voi tehdä myös toimija tai muu kuin virkaeläinlääkäri). Kaupungineläinlääkäri tai valvontaeläinlääkäri tarkastaa lähetyksen ennen vientiä ja laatii tarkastuksen perusteella kyseisen eläinlajin ja tuotteen tiedot sisältävän terveystodistuksen TRACES - järjestelmässä. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 43 7.5.2 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin Viejä pyytää kaupungineläinlääkäriltä tarkastusta ja selvittää vientiehdot. Viejän on varmistettava, että viennin kohdemaan vaatimat ehdot viennille täyttyvät. Jos kyseisten eläinten tai tuotteiden viennistä on tehty sopimus kohdemaan ja Suomen tai EU:n välillä, viennissä on noudatettava tämän sopimuksen ehtoja. Jos vietävien eläinten ja tuotteiden viennissä on tehty sopimus kohdemaan ja Suomen tai EU:n välillä, viennissä käytettävä eläinlääkintäsopimus voidaan tehdä sopimuksen mukaisesti. Muussa tapauksessa viejä selvittää eläinlääkintätodistukseen sisältyvät vaatimukset kohdemaan viranomaisilta. Ruokavirasto laatii eläinlääkintätodistuksen mallit kohdemaan ehtojen pohjalta. Lemmikkejä vietäessä myös kaupungineläinlääkäri voi laatia todistuksen viejän selvittämien ehtojen pohjalta. Turvapaperille laaditut eläinlääkintätodistukset on tilattava Ruokavirastosta. Vain virkaeläinlääkäri voi laatia ja tilata vientitodistuksia. 7.5.3 Tuonti EU:n ulkopuolelta Kolmansista maista tuotavat elävät eläimet ja eläinperäiset tuotteet saapuvat Suomeen aina eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen kautta, eivätkä tuodut erät yleensä aiheuta toimenpiteitä alue- tai paikallistasolla. Joissakin tapauksissa tuonnin salliminen edellyttää erityistä jälkivalvontaa määräpaikassa. Tämä koskee esimerkiksi Venäjältä tuotavia hevosia ja tiettyjä kanavoituja sivutuotteita. Imatran seudun ympäristötoimen alueella toimenpiteitä voivat aiheuttaa/ aiheuttavat myös Venäjältä tulleet kulkukoirat ja epäillyt laittomat lemmikkituonnit. Läänineläinlääkäri saa tiedon EU:n ulkopuolisista maista tuotavista eläintautiriskin takia määräpaikassa tarvittaessa erityisesti valvottavista eläin- ja tuote-eristä TRACES-ohjelman välityksellä. Läänineläinlääkäri tiedottaa valvovalle eläinlääkärille tarvittavista toimenpiteistä. Jos ei- kaupallisesti kuljetettavaa eläintä ei ole esitetty ollenkaan tullille tarkastettavaksi, tai eläimen tuontiehtojen vastaisuus todetaan rajaylityksen jälkeen, tulee valvontaviranomaisen (Ruokavirasto, aluehallintovirasto, kaupungineläinlääkäri) suorittaa sille eläintautilain perusteella Ruokaviraston pyynnöstä tunnistustarkastus ja fyysinen tarkastus (asiakirjojen tarkastus lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi, tunnistusmerkinnän vertaaminen asiakirjojen tietoihin). Lisäksi suoritetaan kliininen yleistutkimus erityisesti raivotaudin ja muiden tarttuvien tautien varalta. Tarkastuspöytäkirja tulee toimittaa Ruokavirastoon. Hallintopäätökset EU:n ulkopuolelta tapahtuvan lemmikkien laittoman tuonnin osalta tekee Ruokavirasto (palautukset, lopetukset ja karanteenipäätökset). Eläintautiepäilytapauksessa päätöksen tekee aluehallintovirasto. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 44 7.6 Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvontaa eläinsuojelutarkastuksilla. Tarkastuksella kerrotaan asianosaiselle tarkastuksen tavoite, kuvaillaan tarkastuksen kulku sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet. Tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus. Jos tarkastuksessa havaitaan, että eläinten suojelussa annettuja säädöksiä on rikottu, annetaan omistajalle/ eläimen haltijalle eläinsuojelulain mukainen määräys. Eläinsuojelutarkastukset suoritetaan pääsääntöisesti etukäteen ilmoittamatta. Viranhaltijalla on oikeus tarkastuksen suorittamiseen myös kotirauhan piirissä olevissa tiloissa, mikäli viranhaltijalla on syytä epäillä eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säädöksiä rikotun. Havaittaessa eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä valvontaeläinlääkäri antaa eläinsuojelulain 42 :n mukaisen kiellon tai määräyksen ja mahdollisen määräajan. Jos eläinsuojelulliset syyt vaativat, voi eläinlääkäri 42 :n säädöksistä poiketen ryhtyä välittömiin 44 :n mukaisiin kiiretoimiin. Kiiretoimenpiteissä eläinsuojelulain 44 :n perusteella yhteistyötahoina ovat poliisi, kaupungineläinlääkärit ja tarvittaessa löytöeläintarha, paikalliset eläinhoitolat ja eläinsuojeluyhdistys. Tarvittaessa yhteistyökumppaneita ovat myös pelastuslaitos sekä sosiaalitoimen ja terveydenhoitopuolen osaajat sekä mielenterveyspuolen työryhmä Akuutti. Tarkastuskäynti uusitaan määräajan jälkeen ja tarkastetaan, että annettuja määräyksiä on noudatettu määräajassa. Jos on syytä epäillä, että eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä on rikottu, valvontaviranomainen tekee poliisille eläinsuojelulain 63 :n mukaisen ilmoituksen. Imatran seudun ympäristötoimen toiminta-alueella eläinsuojelulain sekä sen nojalla annettujen säädösten valvontaa hoitaa pääosin valvontaeläinlääkäri. Kaikilla praktikkoeläinlääkäreillä on myös oikeus suorittaa eläinsuojelulain valvontaa, samoin kuin ympäristöterveydenhuollon ympäristöinsinööreillä. 7.6.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Epäiltäessä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan tai käytetään eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti tai lopetusasetuksen vastaisella tavalla, eläinsuojeluviranomaisella on oikeus eläinsuojelutarkastuksen tekemiseen. Tarkastuksen tekijällä on oikeus päästä kaikkiin tiloihin, joissa eläintä pidetään sekä oikeus ottaa korvauksetta tarvittavia näytteitä. Tarkastuskäynnillä tarkastetaan paitsi itse eläimet ja niiden pitopaikka ja pitopaikan olosuhteet, myös eläimiä varten tarkoitettu ruoka ja juoma sekä välineet ja varusteet. Käynnillä voidaan tarkastaa myös luvan- ja ilmoituksenvaraisen toiminnan edellyttämä eläinluettelo tai tuotantoeläimiä koskeva kirjanpito. Imatran seudun ympäristötoimen alueella käsitellään eläinsuojelulain mukaisia ilmoituksia/ epäilyjä eläinsuojelulain mukaisesta toiminnasta vuosittain n. 150 kpl. Vaikeimpien eläinsuojelutehtävien osalta valvontaeläinlääkäri voi pyytää apua tarkastukseen ja päätöksente- Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 45 koon läänineläinlääkäriltä. Kunta voi pyytää apua aluehallintovirastolta esimerkiksi tilanteessa, jossa toimija ei ole noudattanut hänelle toistuvasti annettuja kieltoja tai määräyksiä, ja kieltoa tai määräystä on tarvetta tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla. Kunta voi pyytää apua aluehallintovirastolta myös esimerkiksi tilanteessa, jossa tarkastuskohteessa on useita eläimiä, joiden osalta on tarve ryhtyä eläinsuojelulain 44 :n mukaisiin välittömiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. 7.6.2 Luvan ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman epäilyä eläinsuojelulainsäädännön rikkomisesta sellaisiin paikkoihin, joissa toiminta edellyttää aluehallintovirastolle eläinsuojelulaissa tarkoitetun luvan hakemista tai ilmoituksen tekemistä. Tällaisia paikkoja ovat esim. sirkukset, eläintarhat tai näyttelyt, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit tai ravi - tai ratsastustallit. Myös eläinkilpailuihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin saadaan tehdä tarkastuksia ilman epäilyä. Aluehallintovirasto ilmoittaa kunnille näiden alueella sijaitsevat luvan- ja ilmoituksenvaraiset kohteet sekä toiminnassa tapahtuneet muutokset. Tavoitteena on tarkastaa nämä kohteet muutaman vuoden välein. Imatran seudun ympäristötoimen alueella olevat luvan- ja ilmoituksenvaraisten kohteiden määrät ovat liitteessä 22 resurssitarpeen kartoitus. 7.6.3 Eläinkuljetukset Aluehallintovirasto huolehtii eläinkuljetuslainsäädännön täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta toimialueellaan. Kaupungineläinlääkärillä ja valvontaeläinlääkäreillä on tarvittaessa oikeus myös tarkastaa kuljetuksia seuraavissa tilanteissa: Jos on aihetta epäillä, että eläintä kuljetetaan eläinkuljetussäädösten vastaisella tavalla, on myös poliisilla, kaupungineläinlääkärillä ja aluehallintovirastolla oikeus tarkastaa eläinkuljetus. Eläinkuljetusta tarkastettaessa on viranomaisella oikeus tarkastaa myös kuljetuskalusto. Tarkastuseläinlääkärillä on oikeus tarkastusten tekemiseen teurastamossa ja pienteurastamossa sekä niiden alueella ilman epäilyä eläinsuojelusäädösten vastaisesta toiminnasta. Eviran palveluksessa, mutta pienteurastamoissa tarkastuseläinlääkärinä toimii kaupungineläinlääkäri. Tarkastuseläinlääkärillä on oikeus tarkastaa myös teurastamolle saapuvat eläinkuljetukset Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 46 7.6.4 Teurastamot Teurastamon eläinsuojeluvalvonnan lisäksi, jos tarkastuseläinlääkäri epäilee, että eläinsuojelulainsäädäntöä on rikottu teuraseläimiä toimittavassa eläintenpitoyksikössä, hänen on ilmoitettava asiasta sen alueen aluehallintovirastolle, jonka toimialueella eläintenpitoyksikkö sijaitsee. Näin läänineläinlääkäri voi määrätä Imatran seudulla valvontaeläinlääkärin suorittamaan tarkastuksen kyseiseen pitopaikkaan. 7.7 Eläimistä saatavien sivutuotteiden valvonta Toimijan on sivutuotelain (517/2015) mukaisesti ennen toiminnan aloittamista kirjallisesti ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle laitokset ja toiminnot rekisteröitäväksi sivutuoteasetuksen 23 artiklan mukaisesti tai haettava hyväksyntää 24 artiklan mukaisesti siten kun sivutuotelain 33 :ssä määritetään. Hyväksynnän ja rekisteröinnin toimivalta jakaantuu Ruokaviraston ja paikallisen valvontaeläinlääkärin kesken siten kuin se sivutuotelain 34 ja 35 :ssä on kuvattu. Imatran seudun ympäristötoimi valvoo hyväksyttyjä ja rekisteröityjä laitoksia ja toimijoita Ruokaviraston päättämän valvontasuunnitelman mukaisesti. 7.7.1 Sivutuotteita käyttävät toimijat Aloitettaessa MMMa 1193/2011 mukainen käsittelemättömien sivutuotteiden käyttö luonnonvaraisten eläinten ruokintaan (haaskatoiminta) on toiminnasta tehtävä ilmoitus Imatran seudun ympäristötoimeen. Ilmoitus on tehtävä ennen haaskaruokinnan aloittamista ja se tehdään kirjallisesti. Myös muihin erityisiin ruokintatarkoituksiin sivutuotteita käyttävän toimijan on tehtävä aloitusilmoitus Imatran seudun ympäristötoimeen. Imatran seudun ympäristötoimi valvoo toimintaa Ruokaviraston vuosittaisen valvontaohjeen perusteella laaditun valvontasuunnitelman mukaisesti. Haaskatoiminnan aloitusilmoitukset rekisteröidään haaskapaikkarekisteriin. Luonnonvaraisia eläimiä ruokittaessa on haaskapaikan pitäjän tehtävä joka kuukausi Imatran seudun ympäristötoimelle ilmoitus haaskalle viedyistä sivutuotteista. Valvontaeläinlääkäri valvoo käsittelemättömän sivutuotteen käyttöä luonnonvaraisten eläinten ruokintaan saatujen ilmoituksien perusteella sekä mahdollisten ilmiantojen perusteella. Mikäli haaskaksi aiottua ainesta ei voida sallia käytettävän tautivaaran tai muun syyn perusteella, valvontaeläinlääkäri kieltää tällaisen aineksen käytön eläintautilain perusteella sekä valvoo tarkastuskäynnein, että kieltoa noudatetaan. Imatran seudun Ympäristötoimen alueella haaskalle vietyjen sivutuotteiden yhteenveto toimitetaan läänineläinlääkärille seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 47 7.7.2 Sivutuotteiden hautaaminen Imatran seudun Ympäristötoimen alue on nautojen, lampaiden, vuohien ja biisonien osalta keräilyaluetta ja sikojen ja siipikarjan osalta syrjäistä aluetta. Syrjäisellä alueella sikojen ja siipikarjan raatojen hautaaminen on sallittua. Hautaamisen tulee tapahtua annettujen ohjeiden mukaisesti. Hautaamisesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta kunnaneläinlääkärille Keräilyalueella tuottajien pitää toimittaa kaiken ikäiset edellä mainitut eläimet sivutuoteasetuksen mukaiseen luokan 1 käsittelylaitokseen hävitettäväksi. Kaupungineläinlääkärit valvovat tilojen ja muiden toimijoiden sivutuotteiden hävittämistapoja käyntien yhteydessä. Mikäli on aihetta epäillä säädösten noudattamatta jättämistä, tekee valvontaeläinlääkäri tai kaupungineläinlääkäri tarkastuksen. Jos väärinkäytös todetaan, viranomainen kieltää toimijaa jatkamasta säädösten vastaista toimintaa ja tekee määräajan kuluttua uuden tarkastuksen. Hautausilmoitukset kerätään valvontaeläinlääkärille, joka pitää niistä kirjaa. Yhteenveto toimitetaan läänineläinlääkärille seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Mikäli todetaan säädösten vastaisuutta, kielletään säädösten vastainen toiminta ja lisätään kyseisen kohteen tarkastusmäärää. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 1 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 1 Päivitys vuodelle 2019 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristöterveydenhuollon yleislait Elintarvikelaki (23/2006) Tartuntatautilaki (1227/2016) Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) Eläinsuojelulaki (247/1996) Eläintautilaki (441/2013) Sivutuotelaki (517/2015) Laki eläinten kuljetuksista (1429/2009) Terveydensuojelulaki (763/1994) Vesihuoltolaki (119/2001) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Tupakkalaki (549/2016) Lääkelaki (395/1987) Ulkoilulaki (606/1973) Yleinen ympäristöterveydenhuollossa sovellettava lainsäädäntö Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (78/2011) Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista (410/2009) Laki palvelujen tarjoamisesta (1166/2009) Hallintolaki (434/2003) Perustuslaki (731/1999) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Kuntalaki (410/2015) Yleislakeja täydentää merkittävä joukko muita lakeja, asetuksia, Valtioneuvoston päätöksiä, EU lainsäädäntöä sekä muita alempia säädöksiä.
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 2 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.1.2 Päivitys vuodelle 2019 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON KOULUTUSSUUNNITELMA 2016-2018, 2019 Osaamistarpeen arvio Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön kehittyminen Uudet valvontasektorit ja/tai- kohdetyypit Työmenetelmien kehittyminen keskusvirastot päivittävät valvontaohjeistusta, Aville ja keskusvirastoihin tehtävät raportoinnit muuttuvat, tiedonhallintavälineiden käyttö valvontatyössä lisääntyy Valvontatietojärjestelmän (VATI) hallinta Yleisten hallinnollisten toimenpiteiden hallinta Varautuminen häiriötilanteisiin, valmiussuunnitelman hallinta ja asioiden päivittäminen, tilannetoiminnan ylläpito Asiakastyön hallinta Ikääntymisen ja työntekijöiden vaihtumisen aiheuttama työkyvyn ylläpitäminen ja osaamisen vahvistaminen niin yksilö kuin työyhteisötasolla Viestinnän lisääntynyt tarve ja uudet viestintämenettelyt Hallinnon muutos Asianhallintaohjelmien muutos Suunnitelma ammatillisen osaamisen kehittämiseksi Substanssisektorin osaamisen päivitystä ja vahvistusta yksilötarpeen ja tarjonnan mukaan Keskusvirastojen ja Avin työnohjaus Ammatilliset neuvottelupäivät Tiedonhallintaan ja välitykseen sekä raportointiin liittyvää koulutusta Valvontatietojärjestelmän hallintaan liittyvää koulutusta pää- sekä peruskäyttäjät Ajankohtaisiin muutoksiin tai uudistuksiin liittyvä koulutus yksilötarpeen mukaan Häiriötilannevalmiuden päivittäminen Yksilötarpeen mukaan asiakkaan kohtaamisen ja stressin hallinnan vahvistamista Lakimuutosten soveltamiseen liittyvää koulutusta Yleistä hallinnollista koulutusta yksilötarpeen ja tarjonnan mukaan Esimies- ja työyhteisötaitojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Maakuntahallintoon muuttamisen mukanaan tuomat koulutustilaisuudet M-Files koulutukset, muut uudet ohjelmakoulutukset
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 3 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.1.2 Päivitetty vuodelle 2019 Sivu 1 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI ERITYISLAKIEN TOIMIVALLAN SIIRTO VIRANHALTIJOILLE Imatran seudun ympäristölautakunta 10.2.2009 9, voimaantulo 5.3.2009 Imatran seudun ympäristölautakunta 11.8.2009 108, voimaantulo 3.9.2009 Imatran seudun ympäristölautakunta 16.8.2011 120, voimaantulo 8.9.2011 Imatran seudun ympäristölautakunta 20.12.2011 172, voimaantulo 12.1.2012 Imatran seudun ympäristölautakunta 21.2.2012 24, voimaantulo 15.3.2012 Imatran seudun ympäristölautakunta 20.3.2012 40 ja 41, voimaantulo 12.4.2012 Imatran seudun ympäristölautakunta 18.12.2012 166, voimaantulo 10.1.2013 Imatran seudun ympäristölautakunta 19.2.2013 7, voimaantulo 14.3.2013 Imatran seudun ympäristölautakunta 17.12.2013 154, voimaantulo 13.1.2014 Imatran seudun ympäristölautakunta 16.12.2014 107, voimaantulo 13.1.2015 Imatran seudun ympäristölautakunta 16.8.2016 89, voimaantulo 8.9.2016 Imatran seudun ympäristölautakunta 12.12.2017 111, voimaantulo 4.1.2018 Imatran seudun ympäristölautakunta 16.10.2018 93, voimaantulo 8.11.2018 Laki ja säädöspykälä Ympäristönsuojelulaki 27.6.2014/527 42: Kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunnon antaminen ympäristölupahakemuksesta (16.12.2014 ) 64 ja 65: Ympäristöluvan tarkkailusuunnitelman hyväksyminen ja muuttaminen (16.12.2014 ) 89: Ympäristöluvan raukeamisesta päättäminen (16.12.2014 ) 116 ja 117: Rekisteröinti-ilmoituksen tarkastaminen ja rekisteröintimerkinnän tekeminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (16.12.2014 ) 118: Melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta tehtävästä ilmoituksesta päättäminen (16.12.2014 ) Ympäristöjohtaja (ympäristönsuojelupäällikkö) x x Terveysvalvonnan johtaja x Ympäristötarkastaja 1. Kaupungineläinlääkäri Valvontaeläinlääkäri /Kaupungineläinlääkäri (toimenkuviensa puitteissa) Ympäristöinsinööri (toimenkuviensa puitteissa) x x x x x x x
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 3 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.1.2 Päivitetty vuodelle 2019 Sivu 2 Laki ja säädöspykälä 120, 122 ja 123: Poikkeuksellisista tilanteista tehtävästä ilmoituksesta päättäminen (16.12.2014 ) 172 ja 173: Viranhaltijan ja häntä avustavan henkilön tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus (16.12.2014 ) 182: Viranhaltijan antama väliaikainen määräys kiireellisessä tilanteessa rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaisemiseksi tai toiminnan keskeyttämiseksi (16.12.2014 ) 188: Tutkintapyynnön tekeminen poliisille YSL 224 ja 225 :ssä tarkoitetusta teosta tai laiminlyönnistä (16.12.2014 ) Jätelaki 17.6.2011/646 122: Viranhaltijan tiedonsaantioikeus (17.12.2013) 123: Viranhaltijan tarkastusoikeus (17.12.2013) 136: Poliisille tai tulliviranomaiselle ilmoittaminen esitutkintaa varten, epäiltäessä 147 1 mom. tarkoitettua tekoa tai laiminlyöntiä (16.12.2014 ) Vesilaki 27.5.2011/587 14 luku, 2 kohta 3: Oikeus ilmoittaa vesilain rikkomuksesta poliisille esitutkintaa varten (17.12.2013 154) 14 luku, 11 : Oikeus keskeyttää vesilain 2 luvun 15 :n mukainen toiminta, jos se on ilmeisen lainvastaista (17.12.2013 154) 14 luku 3: Viranhaltijan ja häntä avustavan henkilön tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus (17.12.2013 154) Ympäristöjohtaja (ympäristönsuojelupäällikkö) x Terveysvalvonnan johtaja Ympäristötarkastaja 1. Kaupungineläinlääkäri Valvontaeläinlääkäri /Kaupungineläinlääkäri (toimenkuviensa puitteissa) Ympäristöinsinööri (toimenkuviensa puitteissa) x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 3 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.1.2 Päivitetty vuodelle 2019 Sivu 3 Laki ja säädöspykälä Ympäristöjohtaja (ympäristönsuojelupäällikkö) Terveysvalvonnan johtaja Ympäristötarkastaja 1. Kaupungineläinlääkäri Valvontaeläinlääkäri /Kaupungineläinlääkäri (toimenkuviensa puitteissa) Ympäristöinsinööri (toimenkuviensa puitteissa) Laki vesihuoltolain muuttamisesta 22.8.2014/681 (Vesihuoltolaki 9.2.2001/119) 11: Liittämisvelvollisuudesta x vapauttaminen (16.12.2014 ) 17 c: Hulevesiverkostoon liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen x (16.8.2016/89) Maa-aineslaki 24.7.1981/555 12 ja 21: Vakuuden hyväksyminen, vaihtaminen ja muuttaminen x (16.7.2016/89) 14: Tarkastuksen tekeminen, näytteiden ottaminen ja mittausten tekeminen maa-ainestenottokohteessa x x x (16.7.2016/89) 15: Maa-ainesten ottotoiminnan keskeyttäminen x x x (16.7.2016/89) 18: Tutkintapyynnön tekeminen poliisille x x x (16.7.2016/89) Maastoliikennelaki 22.12.1995/1710 30: Lupa kilpailuihin ja harjoituksiin x Vesiliikennelaki 20.6.1996/463 21: Lupa kilpailuihin ja harjoituksiin x Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763 15: Ilmoituksen käsittely ja siitä annettava todistus x x
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 3 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.1.2 Päivitetty vuodelle 2019 Sivu 4 Laki ja säädöspykälä 18: Talousvettä toimittavan laitoksen hyväksyminen ja hakijalle annettavat määräykset 20: Riskinarvioinnin hyväksyminen. Talousvedelle asetettavat tarkkailuvelvollisuudet, määräys talousveden desinfioimisesta tai muusta käsittelystä sekä talousveden käyttöä koskevat määräykset 27: Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvän terveyshaitan johdosta asetettavat velvoitteet terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi 29: Uimaveden käyttökielto jos sen vesi ei täytä terveydellisiä laatuvaatimuksia 31.1 Velvoitteen asettaminen kiinteistön tai yleisen alueen omistajalle tai haltijalle ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien mikrobien ja vahinkoeläinten hävittämiseksi kiinteistöltä tai yleiseltä alueelta 42: Hautaamisesta aiheutuvan terveyshaitan poistamiseksi annettavat määräykset 45: Oikeus terveydensuojelulain mukaisten tehtävien suorittamiseksi tehdä tarkastuksia sekä teettää niihin liittyviä tutkimuksia 46: Määräyksen antaminen asunnontarkastuksen tekemiseksi Ympäristöjohtaja (ympäristönsuojelupäällikkö) Terveysvalvonnan johtaja x x x x Ympäristötarkastaja 1. Kaupungineläinlääkäri Valvontaeläinlääkäri /Kaupungineläinlääkäri (toimenkuviensa puitteissa) Ympäristöinsinööri (toimenkuviensa puitteissa) x x x x x x x x x x x x x x x
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 3 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.1.2 Päivitetty vuodelle 2019 Sivu 5 Laki ja säädöspykälä Ympäristöjohtaja (ympäristönsuojelupäällikkö) Terveysvalvonnan johtaja Ympäristötarkastaja 1. Kaupungineläinlääkäri Valvontaeläinlääkäri /Kaupungineläinlääkäri (toimenkuviensa puitteissa) Ympäristöinsinööri (toimenkuviensa puitteissa) asukkaan tahdon vastaisesti Terveydensuojeluasetus 16.12.1994/1280 9: Talousvettä koskevista välttämättömistä tarkkailuvelvoitteista määrääminen terveydellisen laadun x x x x turvaamiseksi 16: Asunnon tai muun oleskelutilan henkilömäärän rajoittamiseksi henkilömäärän tilapäiseksi x x rajoittamiseksi annettava määräys 42:Haudatun ruumiin siirtämisestä päättäminen x x x Elintarvikelaki 13.1.2006/23 14: Elintarvikehuoneistoa koskevan ilmoituksen käsittely. x x x x 16.8.2011 120 15: Elintarvikehuoneiston hyväksyminen, EY asetuksen 853/2004 eläimistä peräisin saatavien x x elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaiset kohteet 43a: Lihantarkastuspäätös (ante mortemtarkastuksen osalta) x x 55: Elintarvikemääräysten vastaisuuden poistamiseksi annettavat x x x määräykset 56:Vakavissa, perustelluissa terveysvaaraepäilyissä elintarvikkeen alkutuotannon, valmistuksen, maahantuonnin, maastaviennin, x x x kaupanpidon, tarjoilun tai muun käytön elintarvikkeen valmistuksessa kieltäminen [väliaikaiseksi] 57: Elintarvikkeen markkinoilta x x x
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 3 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.1.2 Päivitetty vuodelle 2019 Sivu 6 Laki ja säädöspykälä poistaminen ja yleinen tiedottaminen, jos elintarvikealan toimija ei noudata yleisen elintarvikeasetuksen 19 artiklassa säädettyä velvollisuutta poistaa elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien vaatimusten vastainen elintarvike markkinoilta 58: Välitöntä terveysvaaraa aiheuttavan tai aiheuttavaksi epäillyn elintarvikkeen ottaminen haltuun 59: Haltuun otetun elintarvikkeen käytöstä, luovutuksesta tai hävittämisestä päättäminen 60: Euroopan unionin toisesta jäsenvaltiosta toimitettujen eläimistä saatavien elintarvikkeiden hylkääminen ensisaapumispaikassa ja hylätyille elintarvikkeille tehtävistä toimenpiteistä päättäminen Maa- ja metsätalousministeriön asetus naudanlihan merkitsemisestä 19.6.2008/434 4:Vapaaehtoinen naudanlihan merkintäjärjestelmän hyväksyminen Tupakkalaki 549/29.6.2016 (16.8.2016/89) 96 Tupakkalain säännösten ja määräysten vastaisen toiminnan kieltäminen 44 Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntilupa Ympäristöjohtaja (ympäristönsuojelupäällikkö) Terveysvalvonnan johtaja Ympäristötarkastaja 1. Kaupungineläinlääkäri Valvontaeläinlääkäri /Kaupungineläinlääkäri (toimenkuviensa puitteissa) x x x Ympäristöinsinööri (toimenkuviensa puitteissa) x x x x x x x x x x x x x x
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 3 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.1.2 Päivitetty vuodelle 2019 Sivu 7 Laki ja säädöspykälä Ympäristöjohtaja (ympäristönsuojelupäällikkö) Terveysvalvonnan johtaja Ympäristötarkastaja 1. Kaupungineläinlääkäri Valvontaeläinlääkäri /Kaupungineläinlääkäri (toimenkuviensa puitteissa) Ympäristöinsinööri (toimenkuviensa puitteissa) Lääkelaki 10.4.1987/395 54 a: Nikotiinivalmisteiden myyntiluvan myöntäminen x x Ulkoilulaki 13.7.1973/606 20: Leirintäalueilmoituksen perusteella tehtävä päätös x x ( nro väärä, korj.16.8.2016) 24 Huomautuksenanto-oikeus x x 25 Tilapäisen leirintäalueen kieltäminen ja tilapäiselle leirintäalueelle x x annettavat määräykset Laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista 1.2.2006/1184 9: Terveyshaitan arviointi koskevan lausunnon antaminen 21.2.2012 24 x x
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 4 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.1.2 Päivitysvuosi 2019 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON RESURSSIEN JAKAANTUMINEN VALVONTASEKTOREITTAIN Valvontasektori Suunniteltu tarkastajien voimavarojen jako sektoreittain 2015 2016 2017 2018 2019 Elintarvikevalvonta 2,9 3,0 2,1 2,7 2,9* Terveysvalvonta 2,9 3,0 2,9 3,5 3,5 Kuluttajaturvallisuus 0,4 0 0 0 0 Tupakkalain valvonta 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 Asiakaspalvelu+ suunnittelu+ viestintä +lausunnot 0,4 0,6 1,0 sis. edellisiin sis. edellisiin * sisältää myös valvontaeläinlääkärin elintarvikevalvontaan käyttämän työpanoksen
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 5 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.1.5 Päivitys vuodelle 2019 LABORATORIOT, JOIHIN VALVONTA TUKEUTUU Imatran seudun ympäristötoimi tukeutuu valvonnan tarvitsemissa laboratoriopalveluissa pääasiassa seuraaviin laboratorioihin: Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy, Lappeenranta Eurofins Environment Testing Finland Oy, Lahti MetropoliLab, Helsinki Imatran Vedellä ja Rautjärven kunnalla on sopimus talousvesilaitosten valvontatutkimusohjelman mukaisten näytteiden näytteenotosta ja tutkimisesta, sopimuskumppani on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, joka käyttää normaalitilanteen laboratoriona Karkkilassa sijaitsevaa Synlab Oy:tä ja häiriötilanteissa Kymen Ympäristölaboratorio Oy:tä Kouvolasta. Parikkalan kunnan vesilaitos teettää vesitutkimukset Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:ssä Ruokolahden kunnalla ja Stora Enso Oyj Kaukopään vesilaitoksella on vesilaitoksen näytteenotosta ja tutkimuksista sopimus: Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy, Lappeenranta Seudun vesilaitosten (lukuun ottamatta Parikkalan kuntaa) käyttämien laboratorioiden kanssa on tilaajataho tehnyt sopimuksen ja sopinut käytänteistä niin näytteenoton kuin tutkimuksien suhteen häiriötilanteissa ja virka-ajan ulkopuolisissa tarpeissa. Erikoisanalytiikkaan Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto käyttää lisäksi mm. seuraavia laboratorioita: Ruokavirasto THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Tullilaboratorio Helsingin yliopiston laboratoriot
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 6 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.2.1.6 Päivitys vuodelle 2019 PROJEKTISUUNNITELMA VUODELLE 2019 Elintarvikevalvonta: Vuonna 2018 on aloitettu Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kanssa kaksi erillistä valvontaprojektia liittyen kahden Oiva-rivin tarkempaan tarkastukseen. Projektit jatkuvat vuonna 2019. Toinen projekti liittyy allergeeneihin (Oiva-rivi: 10.1. Erillään pito ja ristikontaminaatio) ja toinen elintarvikeparanteiden valvontaan (Oiva-rivi 11.1. Lisäaineet, aromit ja entsyymit). Elintarvikeparanteiden valvontaa painotetaan vuosina 2019 2020 ja Ruokavirasto tekee valvontaan liittyvää opastusta valvontayksiköihin. Valtakunnallinen ravintoarvomerkintöjen ja suolan valvontahanke, osallistutaan resurssien mukaan Terveydensuojelu: Yleisten saunojen pintapuhtausprojekti Lisäksi kaikilla valvontasektoreilla osallistutaan mahdollisuuksien mukaan keskusvirastojen sekä aluehallintoviraston koordinoimiin valvontaprojekteihin.
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 07 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.2.5 Päivitys vuodelle 2019 TAPAHTUMASUUNNITELMA VUODELLE 2019 Ympäristötoimen omat tapahtumat vuonna 2019: - Ympäristötoimen 10-vuotisjuhlaan liittyvä virtuaalitapahtuma. - Kalasta hyödyksi hankkeen merkittävimmissä yleisötapahtumissa ollaan mukana myös ympäristöterveydenhuollon osalta. Osallistuminen muihin tapahtumiin vuonna 2019: - Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan seudun eri kunnissa järjestettäviin muihin suosittuihin tapahtumiin. Perusperiaate on, että jokaisessa seudun kunnassa osallistutaan ainakin yhteen tapahtumaan tai vaihtoehtoisesti järjestetään oma tapahtuma. Seudulla vuosittain järjestettävät merkittävimmät yleisötapahtumat: Tapahtuma Rakentajamessut Rauhassa Vuoksen kalamarkkinat Imatralla Antiikki- ja keräily kesäpäivät Rautjärvellä Äitsaarikierros Ruokolahdella Päivä museotiellä (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi) Imatrapäivä Asemanseudun kylämessut Rautjärvellä Piikapitäjän rehvit Parikkalassa Mökkiläistori Ruokolahdella Ruokolahtimarkkinat Imatran kaupungin avoimet ovet Maailman pienimmät joulumessut Parikkalassa Yleiset toripäivät kaikissa seudun kunnissa Aika tammi-helmikuun vaihde toukokuu ja syyskuu heinäkuu heinäkuu elokuu elokuun lopulla elokuun lopulla heinäkuu elokuu lokakuu loka-marraskuu joulukuu erityisesti kesällä
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 8 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.2.5 Päivitys vuodelle 2019 VIESTINTÄSUUNNITELMA VUODELLE 2019 Kehittämiskohde Toteutus Panostetaan aktiiviseen ja systemaattiseen tiedottamiseen Ympäristötoimen internetsivujen sisältö pidetään ajan tasalla. Vuonna 2019 sivut katselmoidaan lokakuun loppuun mennessä sekä tarvittaessa. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan aktiivisesti, tavoitteena vähintään kaksi ajankohtaista juttua internetsivuille kuukaudessa. Kehitetään tiedottamista verkkosivuilla myös oman alamme ja seutumme ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristönsuojeluun liittyvistä uusista tutkimuksista, tapahtumista ja muusta materiaalista. Selvitetään mahdollisuutta tehdä yhteistyötä viestintäprosessien kehittämisessä kuntien viestintävastaavien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Facebook-sivuja ylläpidetään aktiivisesti. Tavoitteena on vähintään 550 sivustoseuraajaa ja ainakin kaksi omaa julkaisua kuukaudessa. Henkilöstön viestintäosaamisen tasosta huolehditaan. Tehostetaan sisäistä viestintää koko toiminta-alueella. Lisätään kuntalaisten ympäristötietoisuutt a ja tietämystä ympäristöterveydenhuoltoon liittyvistä asioista Ympäristötoimi osallistuu seudulla järjestettäviin tapahtumiin, tavoitteena vähintään yksi tapahtuma per kunta. Maakuntauudistuksen vaikutuksista toimintaan kerrotaan monipuolisesti asiakkaille sekä sidosryhmille ja tarjotaan infoa medialle. Järjestetään yksi ympäristötietoisuutta ja ympäristöviranomaisen tunnettavuutta lisäävä kampanja. Edistetään Imatran liittymistä Hinku-kunnaksi ja ilmasto-ohjelman päivittämistä, huomioidaan myös muut kunnat ilmastoasioissa. Kehitetään viestinnän toimintatapoja Esitteet, ohjeet ja muu materiaali pidetään ajan tasalla, päivitys/katselmointi vuosittain. Vuonna 2019 katselmointi tehdään lokakuun loppuun mennessä. Häiriötilanteiden jälkeen käydään läpi viestinnän onnistuminen ja kehitetään tarvittaessa toimintatapoja. Osallistutaan ainakin yhteen häiriötilanneharjoitukseen ja järjestetään yksi oma harjoitus. Laaditaan vähintään kaksi uutta mallipohjaa häiriötilanteita varten ja huomioidaan niissä myös oleelliset kieliversiot. Laaditaan toimenpidekortti häiriötilanneviestintää varten. Seurataan viestinnän toimintaympäristön kehittymistä ja pyritään pysymään ajan tasalla. Otetaan tarvittaessa käyttöön uusia kanavia, jotta viestimme tavoittaa kohderyhmät kattavasti.
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 9 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 3.2.5 Päivitysvuosi 2019 SUUNNITELMA ASIAKASMIELIPIDEKYSELYYN 2019, 2015 2019 Imatran seudun ympäristötoimessa on käytössä kolmetasoinen asiakasmielipidekyselyjärjestelmä. 1.) Kuntalaiskysely arvioidaan mm. näkyvyyttä, tunnettavuutta, tiedotuskanavien toimivuutta, vaikuttavuutta 2.) Sidosryhmäkysely arvioidaan pääasiassa yhteistyön toimivuutta, arvojen näkyvyyttä, toiminnan vaikuttavuutta 3.) Asiakaskysely (valvontakohde) arvioidaan mm. toimintaa asiakkaan kanssa, arvojen näkyvyyttä Asiakasmielipidekysely on kertaalleen toteutettu edellisellä ohjelmakaudella: - kuntalaiskysely 2010 - sidosryhmäkysely 2012 - ympäristöterveydenhuollon asiakaskysely 2013 Ohjelmakaudella 2015-2019 on tarkoitus päivittää kokemuksien perusteella kyselyt ja toteuttaa ne uudelleen. Kuluvalla ohjelmakaudella on toteutettu seuraavat kyselyt: - kuntalaiskysely 2015 - pienimuotoinen kuntalaiskysely Imatran kaupungin avoimien ovien päivän yhteydessä 2017 Vuonna 2019 ei toteuteta asiakaskyselyjä maakuntauudistuksen etenemisen viivästymisestä johtuen.
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 10 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 4.3.1 Päivitys vuodelle 2019 Sivu 1 ELINTARVIKEVALVONTA KOHDE- JA TARKASTUSMÄÄRÄT Kohdetyyppi Kokoluokka Toimintaluokka Riskiluokka Kohteiden lkm Imatran seudulla Evira ohjeellinen tarkastustiheys/vuosi Oma riskinarvio: tarkastustiheys/ vuosi Suunnitelmallisia tarkastuksia, kpl valvonta-ohjelmakaudella 2015-2019 Suunnitelmallisia tarkastuksia, kpl 2019 HYVÄKSYTTÄVÄT ELINTARVIKEHUONEISTOT Liha-ala 1 3 2 10 2 Kala-ala 1 2 1 5 1 Muna-ala 0 ILMOITUKSEN VARAISET ELINTARVIKEHUONEISTOT Myymälät 1 1 1 9 0,35 0,35 16 6 2 1 17 0,35 0,35 32 7 3 2 8 0,5 0,5 24 5 2 1 1 0 2 2 15 0,5 0,5 34 3 3 3 3 1 1 22 3 3 1 2 0 2 3 5 1 1 22 5 3 4 4 2 2 23 7 Tarjoilu 1 1 1 11 0,35 0,35 16 4 2 1 20 0,35 0,35 33 7 3 2 24 0,5 0,5 64 8 2 1 1 0 2 2 32 0,5 0,5 87 12 3 3 39 1 1 204 38 3 0 2 3 1 1 1 5 1 0 Laitoskeittiöt 1 1 1 0 2 1 44 0,35 0,35 92 22 3 2 21 0,5 0,5 62 3 4 3 13 1 1 80 13 2 1 1 0 2 2 0 3 3 1 1 1 6 1 4 4 6 2 2 44 11
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 10 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 4.3.1 Päivitys vuodelle 2019 Sivu 2 3 0 0 0 0 Teollinen tuotanto 1 1 5 0,35 0,35 10 2 2 2 0,5 0,5 6 2 3 2 0,5 0,5 4 0 4 0 2 1 0 2 0 3 2 1 1 12 2 4 0 3 1 0 2 0 3 0 4 0 Kuljetus ja varastointi 1 1 1 3 0,35 0,35 5 1 0 0 0 2 1 1 1 0,35 0,35 2 1 0 0 0 Maahantuonti 0 Kontaktimateriaali 1 0 0 0 0 2 1 1 0 2 2 4 0,5 0,5 11 2 3 0 4 0 3 0 2 3 2 1 1 14 2 0 0 Maidontuotanto 56 0,2 0,2 123 2 Puutarhaviljely 20 0,2-0,3 0,2-0,3 7 7 Hunajantuotanto 14 tarvittaessa tarvittaessa 0 0 Itujen tuotanto 0 Muu alkutuotanto n. 350 YHTEENSÄ ilman alkutuotantoa 296 945 171 YHTEENSÄ sis. alkutuotannon n. 736 1075 180
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 11 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 4.3.3 Päivitys vuodelle 2019 ELINTARVIKEVALVONTA - TARKASTUKSEN SISÄLTÖ OIVA-TARKASTUSLOMAKE Elintarvikehuoneistoihin ja -laitoksiin tehtävät tarkastukset ovat Oiva-tarkastuksia, joiden valvontatiedot julkaistaan Eviran ylläpitämän Oiva-järjestelmän avulla. Ne ovat valvontasuunnitelman mukaisia maksullisia tarkastuksia, jotka tehdään valvontakohteisiin pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Oivassa painotetaan valvonnan läpinäkyvyyttä, riskiperusteisuutta ja valvonnan yhdenmukaisuutta. Tarkastettavat kohdat on jaettu ilmoitetuissa elintarvikehuoneistoissa 19 eri asiakokonaisuuteen, jotka sisältävät omat tarkastettavat alakohtansa. Hyväksytyillä elintarvikehuoneistoilla tarkastettavia asiakokonaisuuksia on myös 19. Tarkastustuloksien arvioinnissa käytetään apuna Eviran laatimaa Oiva-arviointiohjeistusta hyväksytyille ja ilmoitetuille elintarvikehuoneistoille. Valvontahenkilöstö tarkastaa säännöllisesti, että käytössä on ajantasaiset arviointiohjeet. Jokaisella Oiva-tarkastuksella ei tarkasteta kaikkia asiakokonaisuuksia joka kerta. Tarkastuksen sisältö valitaan kuitenkin riskiperusteisesti niin, että kaikki kohteessa tarkastettavat asiakokonaisuudet tulee käytyä läpi vähintään kerran kolmessa vuodessa. Joissain tapauksissa laajemmat tarkastukset voidaan tarvittaessa sopia etukäteen toimijan kanssa. Tästä tulee merkintä Oivan tarkastuskertomukseen. MUUT TARKASTUSLOMAKKEET Kontaktimateriaalien valmistajien ja maahantuojien valvonnassa sekä alkutuotannon valvonnassa hyödynnetään Eviran laatimia lomakkeita ja ohjeita.
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 12 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 4.3.4 Päivitys vuodelle 2019 ELINTARVIKEVALVONTA - NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA Vuodeksi 2019 suunniteltu omavalvonnan valvontanäytteenotto Kohdetyyppi Kokoluokka Toimintaluokka Riskiluokka Kohteiden lkm Imatran seudulla Omavalvonnan valvontanäytteitä / kpl Huom HYVÄKSYTTÄVÄT ELINTARVIKEHUONEISTOT Liha-ala 1 3 1 5 Kala-ala 1 3 1 1 Muna-ala 1 1 0 ILMOITUKSEN VARAISET ELINTARVIKEHUONEISTOT Myymälät 1 1 1 9 2 2 17 3 2 8 2 1 1 0 2 2 15 3 3 3 3 1 2 0 2 3 5 3 4 4 Tarjoilu 1 1 1 11 2 1 20 3 2 24 2 1 1 0 2 2 32 3 3 39 3 1 0 2 2 1 3 0 Laitoskeittiöt 1 1 1 0 2 1 44 3 2 21 4 3 13 2 1 1 0 2 2 0 3 3 1
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 12 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 4.3.4 Päivitys vuodelle 2019 4 4 6 3 1 1 0 2 2 0 3 3 0 4 4 0 Teollinen tuotanto 1 1 5 2 2 3 2 4 0 2 1 0 2 0 3 2 4 0 3 1 0 2 0 3 0 4 0 Kuljetus ja varastointi 1 1 1 3 2 0 3 0 4 0 2 1 1 1 2 0 3 0 4 0 Maahantuonti 0 Kontaktimateriaali 1 1 0 2 0 3 0 4 0 2 1 1 0 2 2 4 3 0 4 0 3 1 0 2 0 2 3 2 4 0
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 13 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 5.3.1 Päivitys vuodelle 2019 TERVEYDENSUOJELU - KOHDE- JA TARKASTUSMÄÄRÄT Kohdetyyppi Kohteiden lkm Imatran seudulla Valvira ohjeellinen keskimääräinen tarkastustiheys / vuosi Oma riskinarvio: keskimääräinen tarkastustiheys/ vuosi Suunnitelmallisia tarkastuksia, kpl valvonta-ohjelmakaudella 2015-2019 Suunnitelmallisia tarkastuksia, kpl 2019 KAIKKI TERVEYDENSUOJELUN KOHTEET YHTEENSÄ 224 414 104 TALOUSVEDEN TOIMITTAMINEN 35 99 25 EU-Raportoitava vedenjakelualue 2 2-1 1,25 11 2 Muu vedenjakelualue 19 2 1 (0,5) 0,69 61 15 Pieni vedenjakelualue 14 1 0,5 (0,3) 0,27 27 8 KOKOONTUMINEN, JULKISET HUVI- JA KOKOONTUMIS HUONEISTOT 5 9 3 Lasten ja nuorten kohteet 2 0,3 0,15 3 1 Muut suun. valv. kohteet 3 0,5-0,2 0,3 6 2 OPETUSTOIMINTA, KOULUT JA OPPILAITOKSET 20 0,3 0,3 5 28 MAJOITUSTOIMINTA, MAJOITUSHUONEISTOT 41 0,2 0,2 45 13 KAUNEUDENHOITOA JA IHON KÄ- SITTELYÄ SUORITTAVAT HUONEIS- TOT JA LAITOKSET 30 0,3 0,17 19 2 SOSIAALIHUOLLON PALVELUT 46 71 18 Lasten päiväkodit, lastenkodit jne. 25 0,5-0,3 0,3 37 17 Vanhainkodit ja vastaavat 13 0,5-0,3 0,29 21 1 Muut sosiaalialan yksiköt 8 0,5-0,3 0,3 13 0
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 13 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 5.3.1 Päivitys vuodelle 2019 LIIKUNTA JA VIRKISTYSTOIMINTA 47 141 36 Yleiset uimarannat 16 1 1 80 16 Yleiset altaat 5 2-1 0,85 23 5 Yleiset saunat 10 1 0,3 19 10 Yleinen liikuntatila 16 0,25 0,25 19 5
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 14 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 03 Viite: kpl 5.3.3 Katselmoitu vuodelle 2019 TERVEYDENSUOJELU TARKASTUKSEN SISÄLTÖ Kaikissa terveydensuojelun suunnitelmallisissa tarkastuksissa tarkastetaan soveltuvin osin yleensä seuraavat seikat: Kohteen perustiedot, toiminnan laatu ja laajuus Vastaako toiminta siitä tehtyä hakemusta/ilmoitusta ja tehtyä päätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Yleinen siisteys, tilojen ja rakenteiden kunto ja ylläpito Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen Jätehuolto ja tuhoeläinten torjunta Näiden lisäksi tarkastetaan kohdetyypin mukaan seuraavia seikkoja: Kohdetyyppi Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue (STM A 1352/2015) EU-raportoitava vedenjakelualue, vedentoimitus vähintään 1000 m3 päivässä tai vähintään 5000 henkilölle Muu vedenjakelualue, vedentoimitus 10-999 m3 päivässä tai 50-4999 henkilölle (STM A 1352/2015) Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue (STM A 401/2001) Pieni vedenjakelualue, vedentoimitus < 19 m3/vrk tai alle 50 henkilölle Suunnitelmallisen tarkastuksen sisältö Tutkimustulosten arviointi Henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen Vesilaitoksen/vedenottamoiden ja niiden lähiympäristön tarkastus Vesilaitoksen prosessit Laitoksen suorittama käyttötarkkailu Vedenottamoiden rakenteiden kunto ja suojaus, verkoston kunto Kemikaalien käsittely vedenkäyttäjien terveyshaitan ehkäisemisen näkökulmasta Vedenlaadusta tiedottaminen Häiriötilannesuunnitelmat ja varautuminen Riskinarvioinnin ja hallinnan tilanne Riskinarvioinnista tiedottaminen Tutkimustulosten arviointi Henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen Vesilaitoksen/vedenottamoiden ja niiden lähiympäristön tarkastus Vesilaitoksen prosessit Laitoksen suorittama käyttötarkkailu Vedenottamoiden rakenteiden kunto ja suojaus, verkoston kunto Kemikaalien käsittely vedenkäyttäjien terveyshaitan ehkäisemisen näkökulmasta Vedenlaadusta tiedottaminen Häiriötilannesuunnitelmat ja varautuminen Riskinarvioinnin ja hallinnan tilanne Riskinarvioinnista tiedottaminen Soveltaen samat kuin suuremmissa vesilaitoksissa Toiminnan laajuus (elintarvikealan yritykset, julkinen tai kaupallinen toiminta)
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 14 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 03 Viite: kpl 5.3.3 Katselmoitu vuodelle 2019 Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot (lasten- ja nuorten kohteet: kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot ja sisäleikkipuistot) Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset (esiopetus, peruskoulu, lukio, ammattioppilaitos, muut koulut ja oppilaitokset, korkeakoulu ja muu aikuiskoulutus) Majoitustoiminta, majoitushuoneistot (hotellit, hostellit, maatilamatkailu, asuntolat jne.) Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä suorittavat huoneistot ja laitokset (kosmetologiset huoneistot, tatuointi ja lävistys, muu ihon käsittely tai hoito, solarium) Siivousjärjestelyt ja -välineet Pesu- ja pukeutumistilat sekä käymälät ja muut sosiaalitilat Sisäilman laatu ja ilmanvaihto Toiminnan aiheuttama melu Käytettävän talousveden laatu (jos oma kaivo ym.) ja kaivon kunto Siivousjärjestelyt ja välineet Pesu- ja pukeutumistilat sekä käymälät Sisäilman laatu ja ilmanvaihto Käytettävän talousveden laatu (jos oma kaivo ym.) ja kaivon kunto Toiminnan aiheuttama melu Pöly ja haju, valaistus Kemikaalien käsittely ja säilytys Piha-alueet Oppilasmäärät ja tilojen riittävyys oppilasmäärään nähden Siivousjärjestelyt ja välineet Majoitustilat, yleiset tilat, käymälät ja pesu- ja saunatilat Sisäilman laatu ja ilmanvaihto Toiminnan aiheuttama melu Käytettävän talousveden laatu (jos oma kaivo ym.) ja kaivon kunto Siivousjärjestelyt ja välineet Välineiden siisteys ja puhdistus Käsihygienia Työvaatteet Pesu- ja pukeutumistilat sekä käymälät Ilmanvaihdon riittävyys Toiminnan mahdollisesti aiheuttamat haitat (melu, pöly, haju) Käytettävän talousveden laatu (jos oma kaivo ym.) Kemikaalien käsittely ja säilytys, jätehuollon järjestelyt Saako asiakas tarvitsemiaan erityistietoja ja ohjeita Solarium palvelun käytön ikäraja ja toiminnan jatkuva valvonta Sosiaalihuollon palvelut (lasten päiväkodit, lastenkodit, lastensuojeluyksiköt, vanhainkodit ja muut sosiaalialan yksiköt) Yleiset uimarannat ja pienet yleiset uimarannat Siivousjärjestelyt ja -välineet Pesu- ja pukeutumistilat sekä käymälät Vaatteiden käsittely Sisäilman laatu ja ilmanvaihto Tilojen riittävyys käyttötarkoitukseen nähden Käytettävän talousveden laatu (jos oma kaivo ym.) ja kaivon kunto Melu, valaistus Piha-alueet Uimarannan siivous ja jätehuolto Yleiseen käyttöön tarkoitetut käymälät ja pukeutumistilat Ovatko vedenlaatutulokset asiakkaiden nähtävillä ilmoitustaululla Kieltotaulu, jolla kielletään koirien ja muiden kotieläinten oleskelu uimarannalla Riskit uimaveden laadulle
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 14 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 03 Viite: kpl 5.3.3 Katselmoitu vuodelle 2019 Asetuksen (177/2008) mukaisille uimarannoille uimavesiluokitus ja uimavesiprofiili Tiedottaminen Häiriötilanteisiin varautuminen Yleiset altaat (uimahalli, kylpylä, uimala, vesipuisto tai muu yleinen allas) Yleiset saunat Yleiset liikuntatilat (urheiluhalli, kuntosali tai muu yleinen liikuntatila) Siivousohjelma ja välineet Henkilöstön allasvesihygieeninen osaaminen Valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuminen Tulosten ja poikkeamien raportointi terveydensuojeluviranomaiselle Onko poikkeamien johdosta ryhdytty toimenpiteisiin Allasveden laatuvaatimusten täyttymisen seuranta Ovatko vedenlaatutulokset asiakkaiden nähtävillä Vedenpuhdistuslaitteiden toiminta, niiden huolto ja käyttötarkkailu Ilmanvaihto ja sisäilman laatu Sauna- ja pesutilat sekä käymälät Kemikaalien käsittely asiakkaiden terveyshaitan ehkäisemisen näkökulmasta Asiakasmäärät ja kirjanpito niistä Siivousjärjestelyt ja välineet Pesu- ja pukeutumistilat sekä käymälät Sisäilman laatu ja ilmanvaihto Käytettävän talousveden laatu (jos oma kaivo ym.) ja kaivon kunto Siivousjärjestelyt ja välineet Pesu- ja pukeutumistilat sekä käymälät Sisäilman laatu ja ilmanvaihto
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 15 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 5.3.4 Päivitys vuodelle 2019 TERVEYDENSUOJELU NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA Kohdetyyppi Viranomaisnäytteet vuonna 2019 Huomautus TALOUSVEDEN JAKELU JA KÄYTTÖ EU-vesilaitokset (> 1000 m3/d) 30 Muut vesilaitokset (10-1000 m3/d) 72 Pienet vesilaitokset (<10 m3/d) 12 KOKOONTUMINEN, JULKISET HUVI- JA KOKOONTUMIS HUONEISTOT Lasten ja nuorten kohteet 2 Muut suun. valv. kohteet 2 OPETUSTOIMINTA, KOULUT JA OPPILAITOKSET MAJOITUSTOIMINTA, MAJOITUSHUONEISTOT 5 KAUNEUDENHOITOA JA IHON KÄ- SITTELYÄ SUORITTAVAT HUONEIS- TOT JA LAITOKSET SOSIAALIHUOLLON PALVELUT Lasten päiväkodit ja vastaavat 0 Lastenkodit/lastensuojeluyksiköt jne 0 Vanhainkodit ja vastaavat 0 Muut sosiaalialan yksiköt 0 LIIKUNTA JA VIRKISTYSTOIMINTA Yleiset uimarannat + avannot 52 Yleiset altaat 154 Yleiset saunat 1 luminometrinäytteitä 40 kpl Yleinen liikuntatila 0
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 18 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 05 Viite: kpl 6.3.1. Päivitys vuodelle 2019 TUPAKKALAIN VALVONTA - KOHDE- JA TARKASTUSMÄÄRÄT Kohdetyyppi Kohteiden lkm Imatran seudulla Valvira ohjeellinen tarkastustiheys keskimäärin kpl / vuosi Oma riskinarvio: tarkastustiheys keskimäärin kpl / vuosi Suunnitelmallisia tarkastuksia, kpl valvonta-ohjelmakaudella 2015-2019 Suunnitelmallisia tarkastuksia, kpl 2019 TUPAKKAKIELLOT JA RAJOITUKSET Ravintola tai muu ravitsemisliike, jossa erillinen tupakointitila 8 0,3 0,3 16 8 TUPAKKATUOTTEIDEN MYYNTI MAINONTA JA ESILLÄPITO Vähittäismyynti 64 0,5 0,5 163 57 Tupakkatuotteiden tukkumyynti 0 0 0 0 0
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 19 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 01 Viite: kpl 6.3.3 Katselmoitu vuodelle 2019 TUPAKKALAIN VALVONTA - TARKASTUKSEN SISÄLTÖ Kaikissa tupakkavalvonnan suunnitelmallisissa tarkastuksissa tarkastetaan soveltuvin osin yleensä seuraavat seikat: Kohteen perustiedot, toiminnan laatu ja laajuus Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Näiden lisäksi tarkastetaan kohdetyypin mukaan seuraavia seikkoja: Kohdetyyppi Ravintola tai muu ravitsemisliike, jossa on erillinen tupakointitila Vähittäismyynti (myös tukkumyymälät, joissa on vähittäismyyntiä) Tupakkatuotteiden tukkumyynti Suunnitelmallisen tarkastuksen sisältö Tupakointitilan merkinnät Onko tupakointitila rakennusvalvonnan hyväksymä Tupakointitilan oheistoiminta sekä tarjoilu Tupakansavun kulkeutuminen tupakointitilasta, sisätilojen savuttomuus ja tupakointikiellot Henkilökunnan työskentely tupakointitilassa ja siivousjärjestelyt Tupakointitilan omavalvontasuunnitelma ja sen noudattaminen Tupakointitilan käyttö- ja huoltosuunnitelma Mikäli kohteessa on tupakan myyntilupa, tarkastetaan onko toiminta luvan mukaista sekä muut ao. vähittäismyynti kohdassa mainitut seikat Myyntiluvassa ilmoitettu myyntipisteiden määrä ja tilanne tarkastushetkellä Tupakanmyynnin omavalvontasuunnitelma ja sen noudattaminen Myyntikieltoilmoitukset Esilläpitokiellon noudattaminen ja tupakkatuotteiden sijoittelu Myyntilupa-asiakirjan nähtävillä pito Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksien merkinnät ja muu asianmukaisuus Tupakkatuotteiden myyjän ikä Tupakan, tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ym. mainonta, epäsuora mainonta ja muu myynninedistäminen Tupakkatuotteiden kuvastojen ja luettelojen sijoittelu ja muu asianmukaisuus Mikäli kohteessa on nikotiinivalmisteiden myyntiä, tarkastetaan myös nikotiinivalmisteiden myynnin omavalvontasuunnitelma, suunnitelman noudattaminen sekä nikotiinivalmisteiden sijoittelu Vähittäismyyntiluvan tarkastaminen myyntitilanteessa Onko tuotteiden esillepano mainonnallista Mikäli tukkumyymälässä on tupakkatuotteiden vähittäismyyntiä suoraan kuluttajille, tarkastetaan myös yo. vähittäismyyntikohdassa mainitut seikat Mikäli kohteessa on nikotiinivalmisteiden myyntiä, niin tarkastetaan myös nikotiinivalmisteiden myynnin omavalvontasuunnitelma, suunnitelman noudattaminen sekä nikotiinivalmisteiden sijoittelu Kohteiden tarkastuksissa käytetään apuna Valviran laatimia tarkastuslomakkeita. Vähittäismyynnille sekä ravitsemisliikkeille on erilliset tarkastuslomakkeet.
Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Liite 20 Valvontasuunnitelma 2015-2019 Versio 04 Viite: kpl 7.2. Päivitys vuodelle 2019 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON PAINOPISTEALUEET 2019