Kansainvälistyminen on kansallinen etu CIMOn vuosijulkaisu 2015
CIMOn rahoitus, jaetut apurahat ja hanketuet sekä ohjelmiin osallistuneet vuonna 2014 Rahoitus 45,1M 23% 77% Apurahat ja hanketuet 34,7M 13% 27% 60% 22 500 osallistujaa 3400 2600 Ulkopuolinen rahoitus Valtion talousarvio (OKM) Pohjoismainen ministerineuvosto Euroopan unioni Kansallinen rahoitus = 1000 henkeä 16 500 CIMOn rahoituksesta 23 % tuli valtion talousarviosta ja 77 % ulkopuolisilta rahoittajilta. Apurahoja ja hanketukia jaettiin eteenpäin 34,7M. CIMOn ohjelmiin osallistui 22 500 henkilöä. 2
Johdanto Suomalainen työelämä on muutoksessa. Työpaikat ovat vähentyneet teollisuudesta, rutiininomaisen työn osuus on pienentymässä ja osa ammateista häviää kenties kokonaan. Uusiakin työpaikkoja syntyy ja vaatimukset työntekijöiden osaamistasosta tulevat jatkossa kasvamaan. Samalla väestön ikääntyminen vaikuttaa siihen, että emme pärjää omin voimin. Suomen talous on riippuvainen globaaleista markkinoista, mutta olemme menettäneet asemiamme viime vuosina. Talouskasvu on kääntynyt laskuun ja kansainvälinen kilpailukykymme heikentynyt. On selvää, että nyt jos koskaan meidän on vahvistettava kansainvälistä osaamistamme. Tuhannet suomalaiset nuoret lähtevät vuosittain ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun ja muuten kokeilemaan siipiensä kantavuutta. Heille kertyy juuri sellaista osaamista ja verkostoja, joita työelämässä ja yhteiskunnassa tarvitaan. On tärkeää ymmärtää nykyistä paremmin, mitä tämä osaaminen on ja miten sitä voi hyödyntää. Korkeakoulut ja muut oppilaitokset tarjoavat erinomaisen väylän koulutusperäiselle maahanmuutolle. Suomessa korkeakoulututkintoaan suorittavien ulkomaalaisten osuus on jo 6,5 % koko opiskelijamäärästä. He saavat laadukkaan koulutuksen ja mahdollisuuden integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Heidänkin osaamisensa täytyy saada käyttöön. Nuorilla on monia mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan, paitsi koulutuksen sektorilla, myös sen ulkopuolella. CIMOn ohjelmiin osallistuu vuosittain 22 500 henkilöä, mikä vastaa noin 40 % yhdestä ikäluokasta. Mahdollisuuksia tulee tarjota kaikille nuorille, myös muita heikommassa asemassa oleville. Lyhyelläkin ulkomaanjaksolla voi olla koko elämän mullistava vaikutus. Tässä julkaisussa luomme katsauksen kansainvälistymisen tilaan toimialallamme. Kansainvälistyminen on kansallinen etu. Lähde sinäkin mukaan rakentamaan kansainvälisempää ja avarakatseisempaa Suomea. Tuhannet suomalaiset nuoret lähtevät vuosittain ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun tai muuten kokeilemaan siipiensä kantavuutta. Heille kertyy juuri sellaista osaamista ja verkostoja, joita työelämässä ja yhteiskunnassa tarvitaan. Samu Seitsalo, johtaja / CIMO 3
4 Suomessa koulutetut ulkomaalaiset pitää saada osaksi yhteiskuntaa.
KOULUTUS, OSAAMINEN JA TYÖELÄMÄ Jääkö kansainvälinen osaaminen piiloon suomalaisessa työelämässä? 5
Jääkö kansainvälinen osaaminen piiloon suomalaisessa työelämässä? Mahdollisuus tarkastella asioita muualta kuin kotimaan perspektiivistä laajentaa näköaloja. Tähän mahdollisuuteen tarttuu vuosittain kasvava joukko nuoria suomalaisia, jotka lähtevät ulkomaille tutkintoopiskelijoiksi tai opiskelijavaihtoon, työharjoitteluun tai muulla tavoin kasvattamaan itsetuntemustaan, osaamistaan ja työelämässä tarvittavia avaintaitoja. Tuhannet ulkomaalaiset hankkivat vastaavasti kansainvälisiä kokemuksia Suomesta. Tämän päivän kansainvälistyminen tarkoittaa paljon muutakin kuin perinteisesti tunnettujen taitojen kuten kielitaidon, kulttuurien tuntemisen ja yhteistyökyvyn kartuttamista. CIMOn ja Demos Helsingin parin vuoden takainen Piilotettu osaaminen -tutkimus¹ osoitti, että ulkomailla vahvistuvat myös sellaiset ominaisuudet, joita ei aikaisemmin ole osattu nimetä: uteliaisuus, tuotteliaisuus ja sitkeys. Nämä ovat samoja ominaisuuksia, joita suomalaiset työnantajat sanoivat arvostavansa ja joita he itse asiassa pitivät keskeisinä yrityksensä tulevaisuudelle. Sama tutkimus osoitti kuitenkin, että työnantajat eivät rekrytointitilanteessa tunnista etsimiensä ominaisuuksien ja taitojen kytköstä kansainväliseen kokemukseen. Yli 60 % työnantajista ei anna ulkomailta hankitulle osaamiselle erityistä painoarvoa uutta työntekijää rekrytoidessaan, vaikka sinänsä pitäisikin kansainvälistä toimintaa hyvänä asiana. Piilotettu osaaminen -tutkimus nosti keskusteluun tärkeän kysymyksen: miten saada kansainvälisen toiminnan mukanaan tuoma osaaminen paremmin tunnistettua ja hyödynnettyä? Kansainvälinen kokemus tunnistetaan muualla Euroopassa paremmin kuin Suomessa Euroopan komissio julkaisi v. 2014 laajan selvityksen Erasmusohjelman vaikutuksista korkea-asteen opiskelijoiden työllistymiseen ja uranäkymiin.² Tulosten mukaan ohjelmaan osallistumisella on monia hyviä seurauksia: kansainvälistä kokemusta hankkineet työllistyvät helpommin, saavat parempaa palkkaa ja vastuullisempia työtehtäviä. ¹ Piilotettu osaaminen: selvitys kansainvälisyyden merkityksestä työelämässä, Demos Helsinki 2013. 6 ² Effects of mobility on the skills and employability of students and the internationalisation of higher education institutions. Erasmus Impact Study. European Commission, 2014.
Piilotettu osaaminen -selvityksen laajennettu näkemys kansainvälisestä osaamisesta Suvaitsevaisuus Kielitaito Kulttuurien välinen kompetenssi Perinteinen Laajennettu Kansainvälisen kokemuksen kautta hankittu osaaminen Tuottavuus Uteliaisuus Sitkeys 7
Olennaista on nyt kehittää malleja, joilla kansainvälistä osaamista voidaan hyödyntää. Selvitys osoitti, että kansainvälistymisen hyödyt ovat ammatillisten taitojen ja uran kehittymistä laajempia. Ulkomaajakso kasvatti opiskelijan ongelmanratkaisutaitoja, uteliaisuutta, sitkeyttä ja päättäväisyyttä. Selvitykseen osallistuneista työnantajista 92 % piti näitä ominaisuuksia tärkeinä rekrytointitilanteissa. Komission selvityksen mukaan Suomi kuuluu Ruotsin, Baltian maiden ja Itävallan ohella maihin, joissa vaihtoon osallistuneilla on valmistuttuaan suurin riski päätyä sellaisiin töihin, joista kansainvälinen ulottuvuus puuttuu. Esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa, Belgiassa ja monissa Etelä-Euroopan maissa vaihdossa olleille löytyy useammin kansainvälisemmin värittyneitä tehtäviä. Piilotettu osaaminen - ja Erasmus-selvitykset piirtävät kumpikin kuvaa Suomesta, jossa ei osata nähdä kansainvälistymisen syventymisessä olevaa potentiaalia. Oleellista on nyt kehittää malleja, joilla piiloon jäävä kansainvälinen osaaminen saadaan yhteiskunnan käyttöön. Näissä talkoissa tarvitaan työnantajien ja yritysten tukea. Suomesta ulkomaanjaksolle lähteneet opiskelijat 11 114 Yleissivistävä koulutus 4076 6388 Ammatillinen koulutus 8241 10 171 2012 2013 2004 2014 2004 2014 Korkeakoulutus Ulkomaanjaksot ovat tutkintoon sisältyvää oppilas- tai opiskelija vaihtoa, harjoittelua tai työssäoppimista. Nykyään jaksolle lähtee 25% yliopisto-opintonsa aloittavista, 13% ammattikorkeakouluissa ja ammattioppilaitoksissa aloittavista sekä vähintään 20% lukiossa aloittavista. 8 Peruskoulut Lukiot Yhtenäiskoulut
Suomeen ulkomaanjaksolle tulleet opiskelijat 9936 7237 4667 1847 2539 2012 2013 2004 2014 2004 2014 Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Löydä kansainvälinen osaamisesi -tukimateriaali auttaa opiskelijaa tunnistamaan piilotettua osaamistaan Piilotettu osaaminen -tutkimus paljasti, että opiskelijat eivät itsekään välttämättä tunnista kansainvälisistä kokemuksista syntyneitä taitojaan, saati että osaisivat tuoda niitä esille työnhakutilanteissa. CIMO on kehittänyt tähän tarpeeseen työvälineitä opiskelijoille, nuorille ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille. Kansainvälisen osaajan työkalupakki työnhakuun -materiaalit antavat eri koulutusasteilla opiskeleville vinkkejä siitä, miten kansainvälisestä osaamisesta voi kertoa työhakemuksessa tai -haastattelussa. Opiskelijoiden ja nuorten parissa työskentelevät voivat poimia Löydä kansainvälinen osaamisesi! -diasar- jasta kansainvälisyyteen liittyvää tietoa ja tehtäviä erilaisiin käyttötilanteisiin. Pakettiin kuuluu lisäksi leikkimielinen Millainen kansainvälinen osaaja olet? -nettitesti, jonka tarkoituksena on herättää testaaja pohtimaan osaamistaan ja hankkimaan sitä lisää. Lisätietoa selvityksestä ja materiaalit: www.cimo.fi/piilotettuosaaminen Maailmalle.net l Tietoa ja neuvontaa l Kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen 9
Suomessa koulutetut ulkomaalaiset pitää saada osaksi yhteiskuntaa Suomalaisissa korkeakoulussa tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten joukko on kasvanut vauhdilla: v. 2014 heitä oli jo yli 20 000, mikä on yli kolminkertainen määrä vuosituhannen alkuun verrattuna. Kasvun taustalla vaikuttavat opiskelijaliikkuvuuden globaalit trendit sekä kansalliset panostukset koulutuksen kansainvälistymiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmalli on kannustanut korkeakouluja kasvattamaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää. Korkeakoulut ovat rekrytoineet ulkomailta ja kehittäneet tulijoille palveluita ja opetusta: tätä nykyä tarjolla on noin 400 tutkintoon johtavaa englanninkielistä koulutusohjelmaa. Ulkomaalaiset opiskelijat rikastavat korkeakouluyhteisöä monin tavoin ja tuovat osaamispääomaa Suomeen, mutta millaisia taloudellisia vaikutuksia heidän kouluttamisestaan aiheutuu yhteiskunnalle? CIMO aloitti vuonna 2014 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n kanssa selvityshankkeen, jossa tilannetta kartoitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Sen esivaiheessa käytiin läpi aiheesta muissa maissa tehtyjä tutkimuksia ja pohdittiin, miten aihetta kannattaisi tutkia Suomessa. Varsinaisessa selvityksessä, jonka ensimmäiset tulokset julkaistiin maaliskuussa 2015, keskityttiin ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskeluajan taloudellisiin vaikutuksiin Suomessa.³ Kokonaiskuvan kannalta tarvitaan vielä opiskelujen jälkeisen ajan tarkastelua, sillä opiskeluvaiheessa painottuvat kustannukset. Merkittävimmät hyödyt syntyvät siinä vaiheessa, kun ulkomaalainen ja myös suomalainen opiskelija valmistuu, jää maahan ja löytää koulutustaan vastaavan työpaikan. Korkeakoulutuksella ei ole yksiselitteistä hintaa Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttamisella on monenlaisia vaikutuksia, joista kaikkia ei voi mitata rahalla. Esimerkiksi sille, mitä kansainvälistyvät kampukset voivat suomalaisille opiskelijoille tarjota koulutuksen laadun, kielitaidon tai muun kansainvälisen osaamisen muodossa, on hankala määrittää hintaa. Myös opiskelun kautta syntyneet verkostot voivat tulevan uran kannalta olla hyvinkin tärkeitä. VATT:n selvityksessä kävi ilmi, että korkeakoulutuksella ei ole yksiselitteistä hintaa, sillä erilaiset laskentatavat huomioivat eri asioita ja tuottavat erilaisia lopputuloksia. Korkeakouluille syntyy kustannuksia opetuksen, ohjauksen ja tukipalvelujen lisäksi ulkomaalaisille erikseen räätälöidyistä palveluista, kuten juuri opiskelijarekrytoinnista ulkomailta ja vieraskielisestä opetuksesta. Kustannuksiin kuuluu myös opiskelijoiden asumiseen, terveydenhuoltoon ja ruokailuun liittyviä julkisen sektorin menoja. ³ Esiselvityksen tulokset: Faktaa Express 4A/2014: Mitä tiedämme ulkomaalaisten opiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista? CIMO. Ensimmäiset tulokset: Faktaa Express 2A/2015: Mitä ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttaminen maksaa? CIMO. Selvitysraportti: Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluajan kustannukset ja taloudellinen toiminta Suomessa. VATT muistiot 46, 2015. 10
Noin 10 % Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista, erityisesti maahan alun perin muun kuin opiskelun takia tulleet, on lisäksi oikeutettu suomalaiseen opintotukeen. Yksinkertaisimman laskutavan mukaan ulkomaalaisen opiskelijan koulutus maksaa vuodessa keskimäärin 7000 euroa yliopistossa ja hieman enemmän ammattikorkeakoulussa. Alakohtaiset erot ovat suuria, mutta eniten ulkomaalaisia opiskelee aloilla, jotka jäävät kustannusvertailussa keskiarvon alapuolelle. Todellinen hinta on todennäköisesti tätä arviota pienempi, sillä laskelmassa jää huo- mioimatta se, että osa korkeakoulujen kustannuksista on kiinteitä eikä kasva opiskelijamäärän mukana. Hyötyä syntyy opiskelijoiden kulutuksesta ja työnteosta Suomen talous hyötyy ulkomaalaisten opiskelijoiden kulutuksesta ja siihen liittyvistä veroista sekä työnteosta tuloverotuksen kautta. Opiskelijatutkimus 2014 -kyselyn mukaan ulkomaalaiset opiskelijat käyttävät kulutukseen noin 10 000 euroa vuodessa. Suurin tulonlähde oli palkka, jota sai 36 % opiskelijoista. Lähes yhtä suuri Mitä tapahtuu ulkomailla tutkintonsa suorittaville suomalaisille? Suomalaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavista ulkomaalaisista on käyty paljon keskustelua, mutta ulkomaalaisten yliopistojen suomalaiset tutkinto-opiskelijat ovat jääneet sen ulkopuolelle. Kelan tilastojen mukaan ulkomaalaisissa yliopistoissa opiskeli lukuvuonna 2013 2014 lähes 7000 suomalaista tutkinto-opiskelijaa. Tämä joukko on yhtä suuri kuin Lapin yliopiston ja Taideyliopiston yhteenlaskettu opiskelijamäärä. Mitä näille opiskelijoille tapahtuu valmistumisen jälkeen? Asiasta ei tiedetä paljoa eikä tuoretta tutkimustietoa ole saatavilla. Vanhemman CIMOssa tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että työllistymismahdollisuudet ratkaisevat maan, johon opiskelija asettuu. Vuonna 2007 tutkintonsa ulkomailla suorittaneista suomalaisista yli puolet jäi ulkomaille töihin. Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa 4594 2003 2004 Lähde: Kela 6853 2013 2014 11
Merkittävimmät taloudelliset hyödyt koulutuksesta syntyvät siinä vaiheessa, kun opiskelija valmistuu, jää maahan ja löytää koulutustaan vastaavan työpaikan. merkitys oli vanhempien ja sukulaisten antamalla tuella ja säästöillä. Kolmannes ulkomaalaisista opiskelijoista sai opintotuen kaltaisia julkisia tulonsiirtoja ulkomailta tai Suomesta. Mikäli opiskelijat maksavat kulutuksensa ulkomailta tulleella rahalla, kyse on vientiin verrattavasta tulonlähteestä Suomen taloudelle. Mikäli palkka tai opintotuki maksetaan Suomesta, jää taloudellinen nettohyötymme pienemmäksi. Suomi hyötyy, jos opiskelija valmistuttuaan jää maahan ja työllistyy Selvityksen perusteella näyttää siltä, että ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskeluaikaiset kustannukset ja hyödyt menevät suomalaiselle yhteiskunnalle kutakuinkin tasan silloin, kun opiskelija saa Suomesta palkkaa, mutta opintotuki tulee ulkomailta. Tässä kustannuksiksi lasketaan koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kulut ja opiskelijan palkka, hyödyiksi puolestaan kulutus ja tulovero. Julkisen sektorin kannalta katsottuna kustannukset ovat hyötyjä suuremmat. Kun kulutuksesta yhteiskunnalle koituvaa hyötyä ei huomioida, hyötypuolelle jäävät ainoastaan opiskelijoiden maksamat verot. Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttamisen taloudellisten vaikutusten kannalta on olennaista huolehtia siitä, että opis- kelijat jäävät Suomeen, integroituvat yhteiskuntaan ja työllistyvät. Tämä edellyttää erityisesti sitä, että koulutuksessa tuetaan opiskelijoiden suomen kielen oppimista, sillä riittävä kielitaito on muun osaamisen ohella edelleen keskeinen avain työmarkkinoille. Suomalaisten korkeakoulujen ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 8442 20 255 2004 2014 Lähde: Tilastokeskus 12
Mitä suomalaisen korkeakoulutuksen saaneille ulkomaalaisille tapahtuu? Korkeakouluissamme opiskelevat ulkomaalaiset ovat jo maahan tullessaan kiinnostuneita työskentelemisestä Suomessa. Tuoreen International Student Barometer -kyselyn 4 mukaan noin 70 % suomalaiseen korkeakouluun päätyneistä piti mahdollisuuksia työllistyä maahan opintojen jälkeen tärkeänä tekijänä opiskelumaata valitessaan. Opiskelijoilta kysyttiin myös todennäköisiä syitä lähteä maasta opintojen päättymisen jälkeen. Työllistymiseen liittyvät seikat ovat ymmärrettävästi listan kärkipäässä. Opiskelijat uskovat lähtevänsä muualle, jos tarjolla ei ole sopivaa työtä omalla alalla, jos kielimuuri estää maahan jäämisen tai jos työnantajat eivät ole kiinnostuneita ulkomaalaisista työnhakijoista. Mitä Suomessa opiskelleille ulkomaalaisille sitten käytännössä tapahtuu? Tilastokeskus on tuottanut CIMOlle aineistoa, jossa seurataan korkeakoulutuksen suorittaneiden tilannetta vuosi valmistumisen jälkeen. Aineiston tuoreimmassa, syksyllä 2014 julkaistussa tarkastelussa 5 selvisi, että vuonna 2011 korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaan kansalaisista vajaa puolet eli 45,5 % työskenteli Suomessa vuosi valmistumisensa jälkeen. Runsas 5 % jatkoi opintojaan ja lähes 18 % oli maassa muuten kuin töissä tai opiskelemassa. Vajaan kolmanneksen oletetaan muuttaneen ulkomaille. Siinä, miten ulkomaalaiset opiskelijat Suomeen työllistyvät, on eroja opintoasteen, koulutusalan ja kansalaisuuden suhteen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät hieman useammin kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet; tohtoritutkinnon suorittaneiden tilanne on kaikkein heikoin. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet työllistyvät hyvin, mikä kertoo myös työvoiman tarpeesta alalla. Afrikkalaiset opiskelijat opiskelevat keskimääräistä useammin juuri tällä alalla, mikä saattaa selittää heidän hyvää työllistymistilannettaan muihin kansallisuuksiin verrattuna. Käytetyllä tilastoaineistolla on omat rajoituksensa. Vuosi on lyhyt aika vastavalmistuneille, joiden työmarkkina- ja elämäntilanteet saattavat muuttua nopeastikin. Pidemmällä aikavälillä Suomeen jääneiden joukko todennäköisesti pienentyy. Tilastot eivät myöskään kerro, ovatko valmistuneet opiskelijat saaneet koulutustaan vastaavaa työtä, mikä olisi olennaista koulutuksen hyödyntämisen näkökulmasta. 4 International Student Barometer 2014. i-graduate. 5 Faktaa Express 5A/2014: Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen. CIMO. 13
Ulkomaanjaksolla olleiden opiskelijoiden 5 yleisintä kohde- ja kotimaata: Yleissivistävä koulutus 2013 2014 ruotsi Suomeen 1239 982 Suomesta 1117 619 Venäjä 994 1869 VIRO 639 903 britannia 305 saksa ranska 261 italia 14 espanja Lähde: CIMO
Ulkomaanjaksolla olleiden opiskelijoiden 5 yleisintä kohde- ja kotimaata: Ammatillinen koulutus 2014 ruotsi Suomeen Suomesta 437 697 129 986 Venäjä 311 173 536 714 VIRO britannia ranska alankomaat 947 saksa 165 Eniten ulkomaanjaksoja tehdään Eurooppaan. Myös useimpien Suomeen tulijoiden kotimaa on Euroopassa. espanja Lähde: CIMO 15
Korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden 5 yleisintä kohde- ja kotimaata 13 438 1934 323 ruotsi britannia alankomaat Yhdysvallat Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa 2013 2014 Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa 2014 16
30 Suomalaiset tutkinnonsuorittajat suosivat eurooppalaisia korkeakouluja, mutta Suomeen tullaan Venäjältä ja Aasian maista. 967 858 3044 1963 viro venäjä 1149 kiina 1619 nepal vietnam Lähde: Kela ja Tilastokeskus 17
Ulkomaanjaksolla olleiden opiskelijoiden 5 yleisintä kohde- ja kotimaata: Korkeakoulutus 2014 Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat ruotsi 531 483 636 500 venäjä 1050 1563 britannia alankomaat saksa 1302 771 Ranska 501 743 espanja italia Lähde: CIMO 18
Piilotettu osaaminen oli Erasmus+ -ohjelman avauskonferenssin pääteema Uusi EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+ käynnistyi vuoden 2014 alusta. Ohjelman suomalainen lanseeraus tapahtui Helsingissä saman vuoden kesäkuussa pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa, jonka pääteemana oli CIMOn ja DEMOS Helsingin tutkimuksen mukaisesti Hidden Competences. Konferenssissa haettiin vastauksia siihen, millaisia taitoja kansainvälinen toiminta kartuttaa ja miten nämä taidot vastaavat yksilöiden, yhteiskunnan ja työelämän tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Pohdinnassa oli myös se, miten hyvin työnantajat tai maailmalla olleet itse osaamista tunnistavat, ja se, mitä pitäisi tehdä, jotta osaaminen saadaan näkyvämmäksi ja tunnistettavammaksi. Konferenssiin osallistui 300 kutsuvierasta Suomesta ja noin 20 maasta ulkomailta. Piilotettu osaaminen -tutkimus on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta ja sen tuloksia on esitelty lukuisissa konferensseissa ja seminaareissa Suomessa ja ulkomailla. Vastaavia selvityksiä tullaan suomalaisen esimerkin innostamana tekemään myös muissa Euroopan maissa. Tietoa konferenssista: www.cimo.fi/hiddencompetences 19
20 EU-ohjelmilla on ollut ratkaiseva merkitys suomalaisen koulutuksen ja myös nuorisoalan kansainvälistymisessä.
SUOMI EUROOPAN UNIONISSA Erasmus+ -ohjelma jatkaa suomalaisten aktiivista EU-yhteistyötä
Erasmus+ -ohjelma jatkaa suomalaisten aktiivista EU-yhteistyötä Suomalaiset koulutus-, nuoriso- ja urheilusektorilla toimivat organisaatiot ovat vuoden 2014 alusta päässeet tekemään yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa uuden Erasmus+ -ohjelman tuella. Ohjelma yhdisti aiemmat EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmat ja toi uutena mukaan urheilun. Ohjelmauudistuksen taustalla on ollut globaalistuvan maailman haasteisiin vastaaminen: koulutuksen ja nuorisotyön kehittämisellä tähdätään osaamisen ja työllistyvyyden parantamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. EU sitoutuu koulutuksen ja nuorisotyön tukemiseen kasvaneella budjetilla EU näkee koulutuksen ja nuorison tukemisen kannattavana investointina tulevaisuuteen. 7-vuotiselle ohjelmakaudelle on luvassa 14,6 miljardia euroa: taloustilanteesta ja tiukasta budjettikurista huolimatta Erasmus+ -ohjelman budjetti on kasvanut 40 %. Ensimmäisten vuosien aikana käytössä oleva rahoitus pysyy entisellä tasolla, mutta ohjelmakauden loppua kohden vuosibudjetit tulevat kasvamaan merkittävästi. Viimeisenä ohjelmavuotena 2020 rahoituksen arvioidaan olevan jopa 60 70 % nykyistä suurempi. Kasvaneen budjetin myötä yhä useampi pääsee mukaan ohjelman hankkeisiin. Euroopan komission arvioiden mukaan ohjelmaan tulee osallistumaan yli 4 miljoonaa henkilöä, joista puolet on korkeakouluopiskelijoita. Ammattiin opiskelevien ja oppisopimuskoulutuksessa olevien määrä on 650 000 ja vapaaehtoispalveluun osallistuvien nuorten 500 000. Lisäksi tukea saa 800 000 opettajaa, kouluttajaa ja nuorisotyöntekijää. Ensimmäisenä ohjelmavuotena Erasmus+ -ohjelmaan osallistui lähes 16 500 suomalaista, mikä ylitti selvästi kansalliset tavoitteet. Koulutus- ja nuorisosektorin aiemmin erillisinä toimineiden ohjelmien yhdistäminen ei tuottanut ongelmia, sillä CIMO oli jo entuudestaan niiden kansallinen toimisto. Euroopan tasolla haasteita oli enemmän ja esimerkiksi ohjelmahallinnon keskeneräiset sähköiset työkalut ja niiden sisäänajovaihe koettelivat CIMOnkin asiakaskuntaa. EU-ohjelmat ovat tehneet kansainvälistymisestä valtavirtaa ja tuoneet jäsenmaksuille vastinetta Suomi on ollut aktiivisesti mukana Erasmus+ -ohjelmaa edeltäneissä ohjelmissa. Niiden kautta on suomalaisten ulottuville tullut noin 20 miljoonaa euroa vuosittain, mikä on vastannut 2 % ohjelmien budjetista. Suomella on ollut nettosaajan osa, sillä EU:n jäsenmaksuista osuutemme on ollut alle 1,5 %. Koulutus- ja nuoriso-ohjelmat ovat EU:n instrumenteista ne, jotka ovat tuoneet unionin lähimmäksi kansalaisia. Niiden kautta kymmenet tuhannet suomalaiset ovat päässeet hankkimaan yhä 22
Koulutus- ja nuoriso-ohjelmat ovat EU:n instrumenteista ne, jotka ovat tuoneet unionin lähimmäksi kansalaisia. Ohjelmien myötä on jo syntynyt sukupolvia, jotka ovat aidosti eurooppalaisia ja kansainvälisiä. kansainvälisemmäksi käyvässä yhteiskunnassa tarvittavaa osaamista. Ohjelmien myötä on jo syntynyt sukupolvia, jotka ovat aidosti eurooppalaisia ja kansainvälisiä. EU-ohjelmilla on ollut ratkaiseva merkitys suomalaisen koulutuksen kansainvälistymisessä kaikilla koulutussektoreilla perusopetuksesta aikuiskoulutukseen. Ohjel mien avulla on luotu verkostoja muualle Eurooppaan. Yhteistyöllä on parannettu koulutuksen laatua, luotu uusia opetusmenetelmiä ja vaihdettu toimivia käytäntöjä. Myös ohjaus- ja neuvonta-alan ammattilaisten työtä ja ohjausosaamisen kehittämistä on tuettu paitsi opetushallinnossa, myös työ- ja elinkeinohallinnossa. Kansainvälinen toiminta on löytänyt paikkansa osana organisaatioiden toimintastrategioita ja heijastuu myös kansallisiin linjauksiin. Nykyään 25 % yliopisto-opintonsa aloittavista, 13 % ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa aloittavista sekä vähintään 20 % lukioissa aloittavista opiskelijoista lähtee opintojensa aikana ulkomaanjaksolle. Esimerkiksi korkeakoulutuksen Erasmus-ohjelman voi nähdä yhtenä peruspilarina suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymisessä. Erasmus on tuonut mukanaan jatkuvuutta rahoitukseen, yhteisiä sääntöjä ja käytäntöjä sekä vertailtavuutta opintoihin, kursseihin ja vaatimuksiin. Erasmuksen myötä on korkeakouluihin syntynyt kansainvälisten asioiden koordinaattoreiden ammattikunta ja kansainvälisten asioiden yksiköt. Erasmuksen osuus korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuudesta on merkittävä, sillä yli puolet ulkomaanjaksolla olleista suomalaisista ja yli 70 % Suomeen tulleista käytti Erasmusta. Kasvava ohjelmabudjetti tulee korostamaan Erasmus+ -ohjelman roolia kansainvälisen toiminnan mahdollistajana. Oppilaitosten haasteena on miettiä, miten eri oppilasryhmille tarjotaan mahdollisuuksia kansainvälistymiseen kansainvälistyminen ei ole enää kympin oppilaiden etuoikeus, vaan kuuluu kaikille. Koulussa ei opita kaikkea! EU-ohjelmiin on sisäänrakennettuna tasa-arvon periaate: kansainvälistymisen täytyy olla kaikkien ulottuvilla. Nuorisosektorille suunnatuista Youth in Action -toiminnoista suurin osa on jo vanhastaan kohdistunut kaikkiin nuoriin, myös muita heikommassa asemassa oleviin. Myös uusi ohjelma tarjoaa koulun ulkopuolella tapahtuvaa tekemistä, kuten ryhmätapaamisia, vapaaehtoistyötä sekä nuorten osallisuutta lähiympäristössä ja kansainvälisesti kasvattavia hankkeita. Nuorten kohdalla kansainväliseen toimintaan osallistumisen on todettu kasvattavan elinikäisen oppimisen avaintaitoja jopa koulunpenkillä puurtamista paremmin. Esimerkiksi itsevarmuus ja omillaan pärjäämisen tunne vahvistuvat ja ammatinvalintaa tai koulutusta koskevat suunnitelmat selkiytyvät. EU:n nuoriso-ohjelmat ovat olleet tärkeitä nuorisoalan kansainvälisyyden kehittäjä ja niissä mukana olleet organisaatiot ovat kasvattaneet monikulttuurista osaamistaan. Erasmus+ -ohjelma jatkaa tätä työtä. 23
EU:n Youth in Action -ohjelmasta kaudella 2007 2013 jaettu hanketuki maakuntien nuorten määrään verrattuna * Maakunta Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa 13-30 vuotiaat 5768 14 871 15 171 25 867 27 734 34 006 34 741 34 891 37 953 39 969 40 409 40 438 44 074 52 196 61 507 94 457 102 597 111 967 366 065 Kokkolassa toimiva Nuorisokeskus Villa Elba koordinoi myös muissa maakunnissa toteutettavia hankkeita, joiden tukirahat näkyvät Keski-Pohjanmaan luvuissa ja kasvattavat niitä todellista tilannetta suuremmiksi. = Youth in Action -ohjelmasta myönnetyt avustukset maakunnittain / 13 30 -vuotiaiden nuorten määrä. Pohjanmaa 48,32 Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa * 6,83 Satakunta 6,35 111,74 6,89 Etelä- Pohjanmaa 14,45 Varsinais-Suomi 4,10 Pirkanmaa 13,25 Pohjois- Pohjanmaa Uusimaa 14,49 Keski- Suomi Lappi 7,11 16,64 1,69 13,74 Pohjois-Savo 6,76 Kanta-Häme Kainuu 9,24 Kymenlaakso 11,19 18,69 Pohjois- Karjala Etelä-Savo 10,68 Etelä-Karjala 5,84 Päijät-Häme 24 Lähteet: CIMOn ohjelmatilastot ja Tilastokeskuksen väestötilastot
Erasmus muuttaa elämäsi, avartaa maailmasi pysyvästi Erasmus-vaihdon seuraukset voivat olla merkittäviä yksityisen ihmisen kannalta, mutta sitä ne ovat myös isommassa mittakaavassa, sillä Erasmukseen on osallistunut jo yli 3 miljoonaa eurooppalaista opiskelijaa. Tällaisella massaliikkuvuudella on vääjäämättä myös paljon laajempaa yhteiskunnallista ja demografistakin merkitystä. Ulkomaanjaksolle osallistuminen saattaa vaikuttaa opiskelijan elämään hyvin kokonaisvaltaisesti, aina asuinmaata ja puolison valintaa myöten. Euroopan komission Erasmusohjelman vaikutuksia koskevassa selvityksessä 6 näet ilmeni, että lähes kaikki vaihdossa olleet (93 %) pystyivät helposti kuvittelemaan asuvansa tulevaisuudessa ulkomailla ja 40 % todella muutti pois kotimaastaan valmistumisen jälkeen. Entisistä Erasmus-opiskelijoista 33 %:lla oli eri kansalaisuutta oleva elämänkumppani ja 27 % oli tavannut kumppaninsa ulkomaanjakson aikana. Vertailuryhmän luvut olivat selvästi pienempiä. Suomi on ollut mukana Erasmuksessa vuodesta 1992. Vuoden 2014 loppuun mennessä Erasmus-vaihdossa on ollut jo lähes 80 000 suomalaista opiskelijaa ja vastaavasti Suomeen on tullut lähes 90 000 opiskelijaa muista Erasmus-maista. Suomen aktiivisuus opiskelijavaihdossa on eurooppalaista kärkeä, sillä vain Luxemburg ja Liechtenstein ovat meitä edellä. Uusi EU-ohjelmakausi käynnistyi myös kulttuurin ja kansalaistoiminnan sektoreilla Vuoden 2014 alussa käynnistyivät myös EU:n Luova Eurooppa - ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien uudet 7-vuotiset ohjelmakaudet. CIMO toimii ohjelmien suomalaisena yhteyspisteenä; Luovan Euroopan tiedotusvastuu jaetaan Suomen elokuvasäätiön kanssa. Luovan Euroopan Kulttuuri-alaohjelman ensimmäisellä hakukierroksella tuettiin aikaisempaa vähemmän suomalaisten suosiossa olleita pieniä hankkeita. Suomalaisia oli kuitenkin mukana 13 hankkeessa, joiden saama tuki oli yli 15 miljoonaa euroa, mikä on selvästi edellisen ohjelmakauden tasoa enemmän. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma ei päässyt käyntiin suunnitellussa aikataulussa. Vuoden kuluessa ehdittiin kuitenkin pitää kaksi hakukierrosta ja 17 suomalaisorganisaatiota on mukana tukea saaneissa hankkeissa. Ohjelman kokonaisbudjetti on pienempi kuin edellisellä ohjelmakaudella. 6 Effects of mobility on the skills and employability of students and the internationalisation of higher education institutions. Erasmus Impact Study. European Commission, 2014. 25
26 Koulutuksen alalla tehtävä yhteistyö luo pohjaa Suomen kilpailukyvyn ja viennin kasvulle.
SUOMI GLOBAALISSA MAAILMASSA Nousevat taloudet ja globaalivastuu korkeakouluyhteistyön teemoina 27
Nousevat taloudet ja globaalivastuu korkeakouluyhteistyön teemoina Globalisaation myötä yhä suurempi osa uusista taloudellisista mahdollisuuksista löytyy Euroopan ulkopuolisista nousevista talouksista. Ne ovat ulkomaankaupasta riippuvaiselle Suomellekin tärkeitä kumppaneita. Koulutuksen alalla tehtävä yhteistyö luo pohjaa Suomen kilpailukyvyn ja viennin kasvulle, ja tuo meille osaamista ja verkostoja, jotka mahdollistavat nousevien talouksien potentiaalin hyödyntämisen. Suuret ja väestörikkaat maat tarjoavat muiden yhteistyömahdollisuuksien ohella vientimarkkinoita myös koulutuksen alalla. Suomalaiselle koulutusosaamiselle on ollut kysyntää, sillä tarve koulutuksen kehittämiselle ja koulutustarjonnan laajentamiselle on näissä maissa suuri. BRIC-maat ja Suomi BRIC-maat kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemiin painopistemaihin. Niistä Venäjä ja Kiina ovat jo pitkään olleet suomalaisten korkeakoulujen keskeisiä yhteistyömaita, mutta viime vuosina myös Brasilian ja Intian merkitys on kasvanut. CIMO vahvistaa omalla, kansallisesti rahoitetulla ohjelmatoiminnallaan yhteistyön edellytyksiä. Volyymeiltaan merkittävin yhteistyökumppani on vanhastaan ollut Venäjä, jonka kanssa tehtävään koulutusyhteistyöhön maailmanpolitiikan jännitteet eivät ole toistaiseksi heijastuneet. Esimerkiksi 10-vuotiaaksi ehtineen FIRST-ohjelman rahoitus on kasvanut vuosien mittaan merkittävästi ja on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Ohjelmalla tuetaan suomalaisten ja luoteisvenäläisten korkeakoulujen opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta sekä yhteisiä intensiivikursseja. Venäjä-yhteistyön muodoksi on vakiintunut myös korkean tason seminaari, joka järjestetään kahden vuoden välein. Vuoden 2014 seminaari kokosi Helsinkiin laajan joukon korkeakoulujen ja korkeakoulutuksen sidosryhmien edustajia kummastakin maasta. Seminaarin pääteemana oli korkeakouluyhteistyön tulevaisuuden ohella opiskelijaliikkuvuuden edistäminen. Teeman käsittelylle loi pohjaa FIRST-ohjelman opiskelijoille tehty kysely, jonka tulosten mukaan opiskelijat pitivät vaihtoa erittäin hyödyllisenä kokemuksena. Valtaosa eli 87 % vastaajista arvioi esimerkiksi työllistymisnäkymiensä parantuneen sen ansiosta. 28
Globaalia näkyvyyttä suomalaiselle koulutukselle Suomi kilpailee osaajista myös kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista jää meillä jonkin verran OECD-maiden keskiarvoa pienemmäksi. 7 CIMOlla on pitkät perinteet suomalaisen korkeakoulutuksen tunnetuksi tekemisestä ulkomaalaisille opiskelijoille ja koulutuksen ammattilaisille. Tätä työtä on tehty mm. osallistumalla kansainvälisille opiskelijamessuille sekä alan ammattilaisten tapahtumiin. Ydintyökaluihin on jo vuosia kuulunut CIMOn ylläpitämä Study in Finland -verkkopalvelu, joka tarjoaa tietoa suomalaisesta korkeakoulutuksesta ja kansainvälisille opiskelijoille tarkoitetuista koulutusohjelmista. Study in Finlandin kävijämäärä on kasvanut vuosittain: vuonna 2014 tavoitettiin ensimmäistä kertaa yli miljoona Suomessa opiskelemisesta kiinnostunutta kävijää. Suomea opiskelumaana on tehty näkyväksi myös sosiaalisessa mediassa, jossa erityisesti Facebook on osoittautunut tärkeäksi työkaluksi neuvonnassa ja myös merkittäväksi väyläksi verkkopalvelun sivuille. Study in Finlandin Facebookilla on jo lähes 170 000 tykkääjää. CIMO sai vuonna 2014 hallinnoitavakseen Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Master -ohjelman, joka toi uudenlaisen näkökulman suomalaisen korkeakoulutuksen kansainväliseen näkyvyyteen: ohjelman tavoitteena on vahvistaa pohjoismaisen korkeakoulutuksen profiilia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Nordic Master -ohjelman rahoituskohteena ovat yhteispohjoismaiset maisteriohjelmat. www.studyinfinland.fi 7 Ks. esim. Education at a Glance. OECD, 2014. CIMOn Aasia-ohjelma kannustaa korkeakouluja uusiin yhteistyöavauksiin tärkeällä kohdealueella. Yhteistyötä on tehty erityisesti Kiinan kanssa, mutta v. 2015 kohdemaana on myös Intia. Monen muun eurooppalaisen maan tavoin Suomi on lähettänyt alueelle koulutus- ja tiedeasioiden asiantuntijan, joka työskentelee Pekingin suurlähetystössä, ja CIMOlla on ollut oma toimipiste Shanghaissa vuodesta 2009. Korkeakouluilta saadun palautteen mukaan läsnäoloa Kiinassa pidetään tärkeänä ja paikallisen, kiinantaitoisen ja suomalaista korkeakoulukenttää hyvin tuntevan asiantuntijan palvelut koetaan tarpeellisiksi. 29
CIMO koordinoi Brasilian valtion rahoittamaa Science without Borders -ohjelmaa, joka on jo muutaman vuoden ajan laajentanut suomalaisten korkeakoulujen Brasilia-yhteistyötä. Ohjelman myötä Suomeen on tullut keskimäärin 30 brasilialaista opiskelijaa vuosittain. Brasilia-yhteistyö on saamassa uusia ulottuvuuksia, sillä CIMO solmi brasilialaisen yhteistyökumppanin kanssa uuden sopimuksen vastavuoroisen koulutusyhteistyöohjelman käynnistämisestä vuoden 2014 lopussa. Brasilia-painotus näkyy myös CIMOn stipendi- ja harjoitteluohjelmissa. Korkeakoulutuksen kehitysyhteistyöohjelmilla edistetään globaalia vastuuta Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt globaalivastuun yhdeksi korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian päätavoitteista. Tämän linjauksen mukaisesti CIMO on pitänyt tärkeänä sitä, että korkea koulutuksen roolia Suomen kehitysyhteistyössä vahvistetaan. Kehitysmaiden korkeakoulujärjestelmien kehittämisellä pyritään siihen, että nuorilla on mahdollisuus käydä koko koulutuspolkunsa laadukkaasti omassa kotimaassaan. Käytännön instrumentteina tässä työssä ovat olleet ulkoministeriön rahoittamat korkeakoulutuksen kehitysyhteistyöohjelmat North-South-South ja HEI ICI. Jo 10-vuoden ikään ennättänyt North-South-South tukee korkeakoulujen opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta sekä yhteisiä intensiivikursseja; HEI ICI puolestaan tähtää kehitysmaiden korkeakoulutuksen kapasiteetin vahvistamiseen. Ohjelmien arvioinnissa v. 2014 suositeltiin niiden yhdistämistä sekä mm. tuettavien hankkei den koon kasvattamista ja toisaalta kumppanimaiden määrän vähentämistä. CIMO ja ulkoministeriö sopivat v. 2014 myös uudenlaisesta osaamisdiplomatia-avauksesta Suomen ja Eritrean korkeakouluyhteistyön tukemisessa. Toiminnan ytimenä ovat kahdenväliset yhteistyöhankkeet, joissa vahvistetaan eritrealaisten korkeakoulujen hallinnollisia, opintoalakohtaisia, metodologisia ja pedagogisia valmiuksia. Brasilian, Venäjän ja Kiinan kanssa tehty koulutusyhteistyö CIMOn ohjelmissa Maa Maksetut apurahat Suomesta lähteneet Suomeen tulleet Henkilöt yhteensä Brasilia 562 000 20 50 70 Venäjä 867 000 400 500 900 Kiina 235 000 160 160 320 Yhteensä 1 664 000 850 710 1290 30
on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, CIMO joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Edistämme kansainvälistymistä monin eri tavoin. Koordinoimme harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamme EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta Suomessa. Tuemme Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulko maisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta. Keräämme, tuotamme ja välitämme kansainvälistymistä koskevaa tietoa kansalaisille, eri alojen asiantuntijoille ja päätöksentekijöille. Unelmamme on aidosti avarakatseinen Suomi. Avainlukuja CIMOn vuodesta 2014 kokonaisrahoitus oli 45,1 miljoonaa euroa apurahoja ja hanketukia jaettiin 34,7 miljoonaa euroa hankkeisiin osallistui 22 500 henkilöä verkkopalveluissa oli lähes 1,8 miljoonaa käyntiä uusista EU-ohjelmista kerrottiin 260 koulutus- ja infotilaisuudessa toimittiin yli 30 kotimaisessa tai kansainvälisessä asiantuntijaryhmässä henkilöstöön kuului 106 henkilöä Helsingissä ja 17 Suomen kielen ja kulttuurin opettajaa yliopistoissa ulkomailla. 31
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO www.cimo.fi maailmalle.net kansainvälisyydestä kiinnostuneille nuorille studyinfinland.fi Suomesta korkeakoulumaana kiinnostuneille opiskelijoille ja asiantuntijoille Suuntana aidosti avarakatseinen Suomi. ISBN 978-951-805-661-7 (painettu) ISBN 978-951-805-662-4 (pdf) Graafinen suunnittelu: Miina Markkanen l Rohkea Ruusu