Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Timo Ruokonen Timo J. Marjomäki, Iia Suomi, Tapio Keskinen, Tero Forsman & Juha Karjalainen Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus, Pyhäjärvi-instituutti
OULUJÄRVI: Minkälaiset kalakannat alueella ovat? Kemppainen: Tiedetään, että lahnakannat ovat monessa järvessä erittäin runsaat ja kaipaavat pyyntiä ja hyödyntämistä. Särjestä ei tiedetä oikeastaan mitään. Siellä voi olla hyviäkin särkipaikkoja ja kantoja hyödynnettäväksi elintarvikkeena, mutta kun sitä ei ole edes pyritty kalastamaan. Tätä ei tiedetä ennen kuin kalatalo valmistuu ja lähdetään sitä pyytämään. LOKKA: Särjen suosio kuluttajien lautasilla on noussut viime vuosina. Olisiko siitä myös lokkalaisten kalastajien tulon lähteeksi tulevaisuudessa? Olisi varmasti. Särjelle olisi nytkin kauppaa, mutta ongelmana on, ettei särkeä tunnu tulevan meidän pyydöistä.
Tausta ja tavoitteet Arvioida vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen runsautta sisävesillä särki, ahven, lahna, kuore Kertyneen tiedon ja toimijoiden kokemusperäisen tiedon saaminen laajempaan käyttöön Kalastajakumppanit: 3 hoitokalastajaa 2 tavallista kalastajaa Muut yhteistyökumppanit: Pyhäjärvi-instituutti Luonnonvarakeskus Muut hankkeet (mm. Kuusamo - Talvisärki, XAMK-särkihankkeet, VAKAVA, Uusivu) ELY-keskukset
Saalispotentiaalin arviointi Pohjatiedot: Julkaistu tieto kalakantojen rakenteeseen ja kasvuun vaikuttavista tekijöistä Hoitokalastuskohteiden saaliit ja rakenne Populaatiodynamiikkatut kimukset (Jyväsjärvi, Tuusulanjärvi, Vesijärvi, Pohjanlampi) Asiantuntija-arviot (kalastajat, tutkijat, ELYt)
Alueet ja järvityypit Alue Pinta-ala, ha Maksimibiomassa, kg/ha Järvityyppi Min. T.n. Maks. Särki Ahven 15 % +15 % Min. T.n. Maks. Min. T.n. Maks. Etelä- ja Keski-Suomi Isot karut ja karuhkot 1054000 1240000 1426000 10 20 40 5 10 20 Pienet-keskikok. karut ja karuhkot 357000 420000 483000 10 20 60 5 15 50 Rehevähköt ja rehevät 331500 390000 448500 15 50 180 5 25 85 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Isot karut ja karuhkot 172550 203000 233450 5 10 20 1 5 10 Pienet-keskikok. karut ja karuhkot 76500 90000 103500 5 10 20 5 10 20 Rehevähköt ja rehevät 93500 110000 126500 5 25 60 5 15 60 Lappi "särkialue" Isot karut ja karuhkot 76500 90000 103500 1 5 10 Pienet-keskikok. karut ja karuhkot 42500 50000 57500 5 10 20 rehevähköt ja rehevät 59500 70000 80500 5 15 60 Lappi "ahvenalue" Isot karut ja karuhkot 170000 200000 230000 1 5 10 Pienet-keskikok. karut ja karuhkot 64600 76000 87400 1 5 10 Rehevähköt ja rehevät 80750 95000 109250 5 10 25
Menetelmät Lajikohtaiset ylijäämätuotantomallit järvityypeittäin eri alueille: kantokykybiomassa (kg ha: min ka max) optimaalinen biomassaosuus kalastuskuolleisuus Parametri Särki Ahven Minimi T.n. Maksimi Minimi T.n. Maksimi Osuus kantokykybiomassasta, p % 0,35 0,50 0,65 0,35 0,50 0,65 Hetkellinen kalastuskuolevuus, F 0,30 0,45 0,60 0,25 0,35 0,50 @RISK hölskytys todennäköisyysjakaumat Monte Carlo simulaatio Alueelliset arviot saalispotentiaalista (MSY)kg ha vuodessa järvityypeittäin
Saalispotentiaaliarviot
Saalispotentiaaliarviot SÄRKI HUOM! Kaiken kokoista kalaa! Koko maa 14,9 21,9 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 18,7 M kg Etelä- ja Keski-Suomi 13,0 19,6 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 16,5 M kg P-Pohjanmaa ja Kainuu 1,2 1,8 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 1,5 M kg Lappi särkialue 0,5 0,8 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 0,6 M kg
Saalispotentiaaliarviot Ahven HUOM! Kaiken kokoista kalaa! Koko maa 6,9 10,1 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 8,6 M kg Etelä- ja Keski-Suomi 4,8 9,4 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 7,2 M kg P-Pohjanmaa ja Kainuu 0,7 1,1 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 0,9 M kg Lappi ahven alue 0,4 0,6 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 0,5 M kg
Saalispotentiaaliarviot suhteessa saaliisiin särki Saalispotentiaaliarvio 14,9 21,9 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 18,7 M kg > Kalastusta mahdollista lisätä kalakantoja uhkaamatta. HUOM! Isot erot järvien ja alueiden välillä huomioitava! SVT: Luonnonvarakeskus 2019
Saalispotentiaaliarviot suhteessa saaliisiin ahven särki Saalispotentiaaliarvio koko maa 6,9 10,1 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 8,6 M kg > Ollaanko jo ekologisesti kestävällä tason lähellä, jos vapaa-ajan kalastajien arvioitu saalis pitää paikkaansa? SVT: Luonnonvarakeskus 2019
Tiedolle tarvetta, mutta lisää tietoa kalakannoista tarvitaan! Saalis lajeittain pyydystyypeittäin (kg) Pyyntiponnistus (nuotanvedot, rysä/katiska vrk ja koentakerrat, verkkovuorokaudet) Saaliin rakenne (pituus, paino, ikä) Vasteet kalastukseen erilaissa vesistöissä (kasvu, lisääntyminen)
Muikun ekologisesti kestävä saalispotentiaali (ESY) ESY määritelmä: 1) Kohteena oleva kalapopulaatio ei romahda kalastuksen vuoksi 2) Sivusaalis kalapopulaatiot eivät romahda 3) Kalastus ei ole geneettisesti valikoivaa 4) Kalastus ei heikennä ekosysteemin toimintaa suoraan tai epäsuorasti
Muikun ekologisesti kestävä saalispotentiaali (ESY), mallinnus
Muikun kestävä saalispotentiaali keskimääri 11 milj kg vuodessa 0,14 0,12 <6,8 10% keskiarvo = 11 >16 10% 0,1 0,08 0,06 0,04 0,02 0 0 5 10 15 20 25 30 saalis, M kg/a
Muikun ekologisesti kestävä saalispotentiaali (ESY) vs saaliit Kaupallisen kalastuksen saalis saalis yksikköhinta
Kiitos! Kysymyksiä tai kommentteja?