V a n hojen soran ottoalueiden kunnostusprojek tin kunnostusraport ti 9 KROUVINUMMEN SORANOTTOALUE Laitila Krista Mäkelä Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti 2007
S I S ÄL L YS 1. JOHDAN T O...3 2. KUNNOSTUKSEN L ÄH T Ö KO H DAT...3 2.1 Kunnostuskohteen perustiedot... 3 2.2 Suojelualueet... 4 2.3 Lähtötilanne maastossa... 4 2.3 Kunnostuksen tavoitteet... 5 3. KUV I A L ÄH T Ö T IL AN T E ESTA...6 4. KUNNOSTUKSEN TO TE UTTAM I N E N...7 4.1 Puuston poisto... 7 4.2 Maastonmuotoilu... 7 4.3 Kuvia maastonmuotoilun toteuttamisesta... 8 4.4 Pintaverhoilu ja kasvettaminen... 10 5. KUNNOSTUKSEN AI K AT AU L U JA K U S T AN N U K SET...11 5.1 Aikataulu... 11 5.2 Kustannuksista... 11 6. YHTE ENVETO...12 K I RJ AL L ISUUS...13 Valokuvat: Krista Mäkelä 2
1. JOHDAN T O Krouvinummen soranottoalueen kunnostaminen on osa Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektia. Hankkeen toiminta-alueena ovat Mynämäen, Laitilan ja Pyhärannan läpi kulkevan harjujakson luokitelluilla pohjavesialueilla olevat vanhat, eli ennen maaaineslakia kaivetut soranottoalueet. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston tavoite 2 ohjelmasta ja sitä toteuttavat Laitilan kaupunki yhteistyössä Mynämäen ja Pyhärannan kuntien sekä Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innovan ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. 2. KUNNOSTUKSEN L ÄH T Ö KO H DAT 2.1 Kunnostuskohteen perustiedot Suunniteltavat tilat Santala 1:21 ja Sorala 1:18 ovat osa vanhaa, laajempaa soranottoaluetta Laitilassa. Alue on paikoin jo melko hyvin kasvettunut, mutta suunnittelualueena olevien tilojen välille on jäänyt suuret jyrkkäseinämäiset rajakannakset. Alueen palauttaminen takaisin metsätalouskäyttöön edellyttää kunnostustöitä, erityisesti jyrkkärinteisten rajakannasten loiventamista. Tila Savela 19:0 on pienempi yksittäinen kaivualue Krouvintien toisella puolella. Tällä alueella kaivu on ulottunut pohjaveteen, joten alueella on matalia lampia ja kosteikoita. Lähellä olevan Krouvinummen pohjavedenottamon vedenlaadun turvaamiseksi on paikallistien vierellä olevat lampi- ja kosteikkoalueet suositeltavaa kunnostaa täyttämällä. Tilat Santala 1:21 ja Sorala 1:18. Soranottoalue on lähellä Krouvinummen paikallistietä. Tien ja kaivetun alueen välissä on vajaan sadan metrin metsäkaistale. Kokonaisuutena vanha soranottoalue koostuu useasta tilasta ja siellä on toiminut useita soranottajia eri aikoina. Maa-aineksia on otettu sekä ennen maa-aineslakia, että lain voimaantulon jälkeen. Tilalla Santala 1:21 on ollut maaaineslupa, jonka päättyessä alue on rajakannaksia lukuun ottamatta jälkihoidettu. Myös tilalla Sorala 1:18 on ollut maa-aineslupa vuoteen 1994 saakka, mutta luvan voimassaoloaikana alueelta ei ole otettu maa-aineksia ja näin ollen alue on edelleen jälkihoitamatta. Tästä syystä alue oli myös mahdollista ottaa mukaan kunnostusprojektiin. Suunnittelukohteena ovat tilojen välissä olevat kaksi rajakannasta, joiden pinta-ala on yhteensä noin hehtaarin. Tila Savela 19:0. Noin 1,2 ha suuruinen soranottoalue rajautuu Krovinummen paikallistiehen. Kaivualueen ja tien välissä ei ole harvan puuston ja ojapusikon lisäksi muuta suojavyöhykettä. Maaaineksia on otettu sekä ennen maa-aineslakia, että lain voimaantulon jälkeen. Alueella on ollut maa-ainesluvat vuosina 1986-1989 sekä 1991-1992. Tällöin pohjaveden pinta on ollut tasolla +33,5 ja kaivusyvyydeksi on määritelty +34,8. Keskimäärin ottoalueen pohja on - lampia lukuun ottamatta - vuonna 2006 tehtyjen mittausten mukaan tasolla +34. Alue on hyväksytysti jälkihoidettu, mutta nykyisten ohjeiden mukaan suojakerros on aivan liian ohut ja lupaehtojen vastaisesti liian syvälle kaivetuilla alueilla sitä ei ole ollenkaan. Alue on siirtynyt Laitilan kaupungin omistukseen vasta ottamistoiminnan päätyttyä. 3
Suunnittelukohde sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä Krouvinummen pohjavesialueella (luokka I). Laitilan kaupungin omistama Krouvinummen pohjavedenottamo on runsaan sadan metrin etäisyydellä tilan Savela 19:0 luoteispuolella sekä runsaan neljänsadan metrin etäisyydellä tilojen Santala 1:21 ja Sorala 1:18 pohjoispuolella. Tila Savela 19:0 on vedenottamon lähisuoja-alueella. Pohjavesi virtaa pohjavesialuekartan mukaan kunnostuskohteelta kaakkoon kohti Pehtjärveä. Ottamolla pohjavedenpinnan korkeudeksi on määritelty +34,89. Vakka-Suomen harjuseutukaavassa (1995) tiloilla Santala 1:21 ja Sorala 1:18 on merkintä MY/km, maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka omaa ympäristöarvoja, mutta tarvitsee maa-ainesten otosta vaurioituneiden osien kunnostamista ja maisemointia. Tilalla Savela 19:0 on merkintä SM, muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, jonka kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Alueella on myös merkintä or/1, ohjeellinen rajaus, jonka osoittamaan alueeseen liittyy selvitystarvetta muinaismuistoalueen suoja-aluerajauksen osalta. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Vakka-Suomen loppuraportissa (2004) alue on luokiteltu Maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi alueeksi. 2.2 Suojelualueet Tila Savela 19:0 sijaitsee Suutilan muinaismuistoalueen suoja-alueella. Alueen suojelukohteista osa on tuhoutunut kajoamislupien kautta. Maan kaivaminen tällaisella alueella edellyttää lausuntopyyntöä museovirastolta. Alue käytiin tutkimassa ja museoviraston lausunnossa todettiin, että kunnostamiselle ei ole esteitä. Tilojen Santala 1:21 ja Sorala 1:18 itäreunasta noin 250 m:n etäisyydeltä alkava luonnonsuojelualue Pehtjärven rannat koostuu ruovikkoisista niityistä ja voimakkaasti huuhtoutuneista lohkarealueista. Alue on merkityksellinen opetus- ja retkeilykohde, jossa on sekä oligotrofisen että eutrofisen järven lajistoa. Tilojen Santala 1:21 ja Sorala 1:18 eteläpuolelta noin 400 m:n etäisyydeltä alkava luonnonsuojelualue, Krouvinnummen rantavallit, sijaitsee 55-60 m mpy eli Litorina-kauden rannan korkeudella. Pyöreäkiviset vallit ovat 0,5-1 m korkeita ja 50-100 m pitkiä. Alueeseen sisältyy myös lehmusmetsikkö Pehtjärvestä lähtevän puron varrella. 2.3 Lähtötilanne maastossa Tilat Santala 1:21 ja Sorala 1:18 ovat vanhaa, osittain jo metsittynyttä soranottoaluetta. Maa-aines on hiekkaa ja soraa sekä hiesua. Pohja on matalimmillaan tasolla +35 ja korkeimmillaan rajakannakset ovat tasolla +42. Alue on paikoin hyvin kivikkoista. Koska soranotto alueella on päättynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, on alue jo melko hyvin kasvettumassa. Puustona on paikoin hyväkuntoista, mutta paikoin kituliasta mäntytaimikkoa. Maanpeittokasvillisuus ei ole kivisimmillä ja jyrkimmillä rinteenosilla päässyt kehittymään kunnolla. 4
Tiloilla Santala 1:21 ja Sorala 1:18 pohjavettä ei ole näkyvillä edes kosteikkoina ja onkin mahdollista, että kalliokynnys katkaisee pohjavesialueen ennen vanhoja kaivualueita. Kunnostuskohde on melko siisti, mutta siellä harrastetaan jonkin verran luvatonta ajelua, mihin on tarkoitus puuttua kunnostuksen jälkeen pystytettävillä kylteillä. Tilalla Savela 19:0 on kosteikkoja, kausikosteikkoja, sekä kaksi matalaa lampea. Vesipintaa on kesäaikaankin noin 2500 m 2 alalla. Lammista toinen on paikallistien vierellä, mikä lisää veden likaantumisriskiä. Alueen pohja on keskimäärin tasolla + 34. Tason + 35 ylittävät alueet ovat jo kasvettumassa männyillä. Kaivannon tilarajoja myötäilevät reunat ovat vain metristä puoleentoista korkeita. Vähiten vetisillä alueilla kasvaa jo kohtuullista mäntytaimikkoa, mutta suuri osa kuopan pohjasta on sammalikon ja matalan pajukon peitossa. Lampien ympärillä on tiheä järviruokokasvusto. Tila Savela 19:0 on melko siisti, joskin kuoppaa on paikallistien vierellä käytetty pienialaisena maankaatopaikkana. Ylijäämämaiden joukossa on mm. suuria betonilohkareita. 2.3 Kunnostuksen tavoitteet Ensisijaisena tavoitteena on kasvattaa pohjaveden suojakerrosta lähellä vedenottamoa olevalla vanhalla, liian lähelle pohjavettä kaivetulla soranottoalueella. Toisena tavoitteena on kunnostaa vanhat kaivualueet osaksi ympäristöään ja parantaa näin alueiden käytettävyyttä metsätalousmaana. Tilan Savela 19:0 täyttöihin tarvittavat massat otetaan tilojen Santala 1:21 ja Sorala 1:18 rajakannaksista. Alueet tulevat kunnostuksen jälkeen jäämään metsätalouskäyttöön. 5
3. K U V I A L Ä H T Ö T I L AN T E E S T A Kuvat 1. ja 2. Yleisnäkymä kivikkoiselle vanhalle ottoalueelle tiloilla Santala 1:21 ja Sorala 1:18, sekä soranottoalueen jyrkkärinteiset rajakannakset. Kuvat 3. ja 4. Tilan Savela 19:0 kosteikkoja ja pohjavesilampia. Kosteikot ovat aivan Krouvintien vierellä, vedenottamon lähialueella. 6
4. KUNNOSTUKSEN TO TE UTTAM I N E N 4.1 Puuston poisto Varsinaiset kunnostustyöt alkoivat kaivualueelle kehittyneen taimikon poistamisella huhtikuussa 2007. Työn teki edullisimman tarjouksen antanut metsäkoneyritys. Puut poistettiin kaivinkoneeseen kiinnitetyllä kouralla, missä oli myös kantopiikki. Kouran avulla puut nostettiin maasta juurineen. Kouran kulma oli säädetty nollaan, mikä mahdollisti myös pienen puuston nostamisen. Kaivinkoneeseen asennetulla kouralla oli mahdollista nostaa suurempia puita kuin aiemmilla kunnostuskohteilla käytetyllä metsätraktorilla. Voimaa riitti jopa halkaisijaltaan 30 cm paksujen runkojen nostamiseen. Poistettu puusto jätettiin kasalle kuivumaan ja odottamaan kuljetusta energiahakkeeksi. 4.2 Maastonmuotoilu Krouvinummen kunnostuskohteella tärkein työ oli tilojen Santala 1:21 ja Sorala 1:18 jyrkkärinteisen rajakannaksen muotoileminen maastoon sopivammaksi, sekä suojakerroksen muodostamiseen kannaksesta saatavilla aineksilla tilalla Savela 19:0. Kuljetusmatkaa rajakannaksilta kosteikkoalueelle oli noin 700 metriä. Täyttömateriaalina käytettävien maaaineksien lastaaminen, kuljettaminen ja purkaminen olivat kunnostuksen aikaavievin työvaihe. Työt alkoivat pintamaiden kuorimisella. Tilalta Savela 19:0 eloperäiset ainekset kuorittiin myös kosteikosta ja lampien pohjilta. Aineksia saatiin hyvin talteen myöhemmin hyödynnettäväksi. Tiloilta Santala 1:21 ja Sorala 1:18 pintamateriaaleja saatiin hyvin vähän, sillä jyrkillä rinneluiskilla oli vain niukasti kasvillisuutta. Rajakannaksen toinen omistaja on Laitilan kaupunki ja toinen puoli on yksityisessä omistuksessa. Rajakannaksen molemmat omistajat hyväksyivät saatavien aineksien käyttämisen korvauksetta pohjavesikosteikoiden täyttämiseen. Kunnostettava kosteikkoalue on aiemmin ollut saman yksityisen maanomistajan omistuksessa, vaikka alueen nykyään omistaakin Laitilan kaupunki. Maanomistaja sai näin tilaisuuden osallistua aiemmin kunnostamatta jääneen soranottoalueensa kunnostamiseen. Rajakannaksissa oli hyvälaatuista harjusoraa, joka kelpasi sellaisenaan pohjavesikosteikoiden täyttämiseen. Tilalle Savela 19:0 jäi vielä yksi laaja pohjavesilampi, jonka täyttämiseen ainekset eivät enää riittäneet, mutta suojakerrosta saatiin kasvatettua vähintään metrillä pohjaveden suojelun kannalta tärkeällä, lähinnä tietä olevalla alueella. Lampien ja kosteikoiden pohja oli monin paikoin tilan nimen mukaisesti savea, joten kaivaminen on aikoinaan todennäköisesti päättynyt maa-aineksen vaihtuessa. Myös rajakannaksissa oli hyvän harjusoran lisäksi savisia aineksia. Saveen ei haluttu koskea, sillä sen uudelleensijoittaminen on hankalaa, joten savisia aineksia sisältävät kasat jätettiin paikoilleen ja niitä vain luiskattiin loivemmiksi. Poistettujen rajakannaksien rinteet luiskattiin noin kaltevuuteen 1:4. Kosteikkoalueen lisäksi myös muita alueella olevia painanteita täytettiin ja luiskattiin, mutta alueelle luonteenomainen kivikkoisuus haluttiin säilyttää. Suuret kivet ja kivirykelmät ovat herättäneet kiinnostusta geologeissakin. 7
4.3 Kuvia maastonmuotoilun toteuttamisesta Kuvat 5. ja 6. Rajakannakset puuston poistamisen jälkeen, ennen pintamaiden kuorintaa. Pienessä kuvassa toinen kannas luiskattuna. Kuvat 7. ja 8. Rajakannaksien purkamista tiloilla Santala 1:21 ja Sorala 1:18 ja aineksien kuormaamista kuljetettavaksi pohjavesikosteikkojen peittämiseen. Kuva 9. Rajakannakset jo pitkälti luiskattuina. Kuva 10. Rajakannaksesta paljastunutta savea. 8
Kuvat 11. ja 12. Kuorittuja pintamaita ja osittain jo rakennettua suojakerrosta kosteikkoalueella. Kuvat 13. ja 14. Tien vierellä olevaa kosteikkoaluetta puuston poiston jälkeen ja täytettynä. Suojakerrosta pyrittiin saamaan vähintään metri korkeimman mitatun pohjavedenpinnan päälle. Kuvat 15., 16. ja 17. Kosteikkoalue lähtötilanteessa, täytettynä ja lopuksi pintaverhoiltuna. Koska hyvin kasvettuneita alueita ei haluttu hävittää, täyttöalueet yhdistettiin luiskaamalla metsäsaarekkeisiin. 9
4.4 Pintaverhoilu ja kasvettaminen Kosteikkoalueen pintaverhoiluun käytettiin alueen omia pintamaita. Rajakannaksien maaaineksen joukossa oli paljon hienojakoisia aineksia, joten alue lähtee todennäköisesti kasvettumaan nopeasti ilman verhoiluakin. Loivat luiskat tarjoavat hyvän tarttumispinnan lähistöllä kasvavien kasvien siemenille. Marraskuun 2007 puolessa välissä rinteille kylvettiin vaatimattomille kasvupaikoille tarkoitettua tieliikelaitosseosta, joka sisältää punanataa, niittynurmikkaa, nurmirölliä, englanninraiheinää, lampaannataa ja valkoapilaa. Puuvartisen kasvillisuuden annetaan levitä alueelle luonnonsiemennyksellä. 10
5. KUNNOSTUKSEN AI K AT AU L U JA K U S T AN N U K SET 5.1 Aikataulu Sopimus kunnostuksen toteuttamisesta solmittiin maanomistajien kanssa ennen kunnostustöiden alkua. Suunnittelua tehtiin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Suunnitelmasta pyydettiin kommentit Lounais-Suomen ympäristökeskukselta ja Laitilan kaupungilta. Pohjakartan mittaaminen kilpailutettiin yksityisillä yrityksillä. Suunnitelman laati Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti. Neuvottelu maanomistajien kanssa Maastomittaus Suunnittelu Suunnitelman hyväksyntä Puuston poisto Maanrakennustyöt Kasvillisuuden kylvöt I-III 2006 2007 IV- XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII XI 5.2 Kustannuksista Kustannukset on laskettu yksikköhintoina. Laskelmissa ei ole otettu huomioon Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin yleiskustannuksia. Hinnat ovat keskimääräisiä eivätkä ne sisällä arvonlisäveroa. Suunnitelman pohjakartan hinta on omana kustannuksenaan. Pohjakartaksi mitattiin koko laajempi soranottoalue, vaikka kunnostustyöt kohdistuivatkin vain sen yhdelle osa-alueelle. Koko alueelle on tehty suunnitelma ja aikuiskoulutuskeskus Innova jatkaa alueen kunnostamista harjoitustyönä ainakin viiden vuoden ajan. Puuston poistoa lukuun ottamatta Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innova teki kaikki maastotyöt oppilastyönä. Suunnitelma (vain mittaus, suunnittelu projektin omana työnä) Työtunnit /yht. /ha 2700 Puuston poisto Puuston ja kantojen poisto 1910 Maastotyöt Pintamaiden kuorinta ja levitys, luiskaus ja maansiirrot 4893 Kasvettaminen 50 YHTEENSÄ 2700 6853 11
6. YHTE ENVETO Kunnostuksen tavoitteet, jyrkkärinteisten rajakannaksien purkaminen ja kosteikkoalueen täyttäminen, sekä alueen palauttaminen metsätalouskäyttöön, tulivat kunnostuksella täytettyä. Jyrkkien rinneluiskien loiventaminen paransi alueen yleistä käytettävyyttä ja pohjaveden likaantumisriski pieneni lähellä vedenottamoa, tien vierellä sijaitsevien kosteikkojen peittämisen myötä. Kunnostuksen kokonaiskustannukset, noin 6853 /ha, olivat huomattavasti suuremmat kuin vuosina 1997-2001 käynnissä olleen Loimaan seudun harjuympäristön kunnostushankkeen tekemien laskelmien mukaiset tavallisten alueiden kunnostuskustannukset 3000 /ha. Hintoja vertailtaessa on kuitenkin otettava huomioon, että Loimaan seudulla mm. puustoa ei poistettu juurineen eikä kunnostettuja alueita pintaverhoiltu, mutta toisaalta Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin maastotyöt on teetetty markkinahintoja ehkä hieman edullisemmalla oppilastyövoimalla. Puuston poistaminen tuli tällä alueella huomattavasti muita vastaavia kohteita kalliimmaksi, vaikka käytössä oli sama menetelmä kuin aiemminkin. Tekijä valittiin kilpailuttamalla, joten tähän kustannuserään on vaikea vaikuttaa. Muihin vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin aikana tehtyjen kunnostuksien hintoihin verrattuna Krouvinummen alueen kunnostuskustannukset ovat yli keskitason, joka on hieman alle 5000 /ha. Kohteen kunnostaminen oli melko yksinkertainen toteuttaa, mutta suojakerroksen rakentamiseen käytettyjen maa-ainesten lastaaminen, kuljettaminen ja purkaminen veivät enemmän aikaa kuin pelkkä rinteiden luiskaaminen olisi vienyt. Kosteikkoalueella työskentely vaati huolellisuutta, sillä kesän kuivuudesta huolimatta pohjavesi oli koko ajan näkyvillä. Kaikkiaan työ onnistui hyvin ja kunnostustoimet alueella tulevat vielä jatkumaan, sillä osa laajemmasta vanhasta soranottoalueesta jää aikuiskoulutuskeskuksen harjoittelualueeksi. 12
K I RJ AL L ISUUS Hatva, T., Hyyppä, J., Ikäheimo, J., Penttinen, H. ja Sandborg, M. 1993. Soranoton vaikutus pohjaveteen, Raportit V-VI. Vesi- ja ympäristöhallitus. Kontturi, Osmo, Lyytikainen, Ari. 1987. Varsinais-Suomen harjuluonto. Valtakunnallinen harjututkimus, Raportti 36. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. Lounais-Suomen ympäristökeskus (LSYK) 2000. Laitilan kaupungin pohjavesialueet. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monisteita. Lyytikäinen, Ari. 1998. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet Vakka-Suomen tutkimusalueella. Kertomus POSKI-projektin maastotöistä Lounais- Suomen ympäristökeskuksen alueella 1998. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. (julkaisematon) Salo, Anita. 2002. Vanhojen soranottoalueiden kartoitus ja kunnostamistarpeen arviointi pohjavesialueilla Mynämäen-Laitilan-Pyhärannan harjujaksolla. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto, Pyhärannan kunta, Laitilan kaupunki, Mietoisten kunta, Mynämäen kunta. Ympäristöministeriö. 2001. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöministeriö. Ympäristöopas 85. 13
LISÄTIETOJA: La i t i l an kau punki M yn ä m ä e n kunta P yh ä r a n n an kunta 14