Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet kotiolosuhteissa vastuut ja velvoitteet 23.9.2015 Kuntoutusohjaaja Heli Rajalin VSSHP/TYKS/Asiantuntijapalvelut/Kuntoutusohjausyksikkö
Tiivistelmä: 1. Apuvälinepalvelut 1.1. Apuvälinepalveluita ohjaava lainsäädäntö 1.2. Apuvälinepalvelut, palvelujärjestelmä 1.3. Lääkinnällinen apuväline 1.4. Hankintaprosessi 2. Apuvälineprosessi 2.1. Apuvälineiden valmistelua potilaskäyttöä varten 2.2. Apuvälinetarpeen arviointi 2.3. Apuvälineen lainaaminen ja käyttöön luovuttaminen 2.4. Apuvälineen käytön seuranta 2.5. Apuvälineiden huolto ja korjaaminen, varalaitejärjestelmä 2.6. Apuvälineen käyttäjän vastuu 3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä 3.1. Kaksoispainelaitteet 3.2. Maskit 3.3. Ilmaletku 3.4. Kostuttimet 3.5. Happirikastimet Esityksessä käytetyistä hengityshoitoapuvälineistä VSSHP:llä on hankintasopimus. 4. Apuvälineen turvalliseen käyttöön liittyviä erilliskysymyksiä
1.1. Apuvälinepalveluita ohjaava lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011 Hankinnat Hankintalaki(348/07), aiemmin hankintalaki (1505/92) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) mm. käytön ohjaus, määräaikaishuollot, varalaitejärjestelmä, lainaussopimus Kotona käytettäviksi tarkoitettujen laitteiden pitää täyttää standardin IEC 60601-1-11 vaatimukset Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 1019/2004 Laki kuntoutuksen yhteistyöstä 497/2003 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009 Pelastuslaki 468/2003 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003 mm. paloturvallisuus VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin apuvälineiden saatavuusperusteet mm. saatavuusperusteet, laiterekisteri jne
1.3. Lääkinnällinen apuväline 1/3 Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden järjestämisestä. Apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon tarkoitetun apuvälineiden saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairauden tai vamman aiheuttama apuvälineen tarve. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Nämä apuvälineet ovat asiakkaalle maksuttomia. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992)
1.3. Lääkinnällinen apuväline 2/3 Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ovat esimerkiksi - Apuvälineet henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon, hengityshoitoapuvälineet - liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat apuvälineet - näön, kuulon ja kommunikoinnin apuvälineet. Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Tarpeen arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toiminnalle asettamat vaatimukset. Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011.)
1.3. Lääkinnällinen apuväline 3/3 Apuvälineet henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin apuvälineiden saatavuusperusteet Kaksoispainelaite - lainataan käyttöön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä terveydenhuollosta veloituksetta. Maski - vaihtoväli on yleensä 2 vuotta. Erityisperustein (esim. hengityshoitolaitteen käyttö lähes vuorokauden ympäri) hoitohenkilökunnan arvion perusteella uuden maskin voi saada useammin. Huolimattomasta käytöstä johtuvan maskin uusimisen kustantaa potilas itse. Integroitu lämminvesikostutin -kaksoispaineventilaattorin tarve on koko yön tai potilaalla on kliininen limaongelma. Ulkoinen akku - Jos neurologinen hengitysvajepotilas on kaksoispaineventilaattorin varassa 16-24 h/vrk. Lainaussopimus - Lainaksi annettavan apuvälineen luovutuksen yhteydessä terveydenhuollossa tehdään kirjallinen lainaussopimus.
1.4. Hankintaprosessi - Hankintaprosessi moniammatillinen yhteistyö - Hankintakauden pituus Käyttöpaikan soveltuvuus hankittavalle laitteelle Kierrätettävyys, puhdistettavuus Kilpailutus: vaadittava käyttöohjeelta: selkeyttä, suomenkielisyyttä, ymmärrettävyyttä, yksiselitteisyyttä, käytön vasta-aiheet, eri valmistajien tuotteiden yhteensopivuus. Vertailuvaiheessa analysoidaan ja pisteytetään myös käyttöohje. Hankintasopimukseen kirjattava, mitä laitteelle voi tehdä (päivittäishuolto) ilman että valmistajan vastuu raukeaa
2.Apuvälineprosessi 2.1. Apuvälineiden valmistelut potilaskäyttöä varten 1/2 Valmistajan vaatimustenmukaisuusvakuutus Standardi asettaa vaatimukset sähkökäyttöisille lääkintälaitteille ja järjestelmille, joita käytetään kotona Kotikäyttöön tarkoitetuista laitteista on tarkastettava ehdottomasti käytettävyys Käyttäjänä voi olla terveydenhuollon ammattilainen tai ei-ammattilainen Laiterekisteri on oltava - laitteiden jäljitettävyys Apuvälineiden rekisteröinti ja yksilöinti Lääkintälaitehuolto vastaanottotarkastus Huolloissa, korjauksissa, aikatauluissa ym. on noudatettava valmistajan ohjeita Laitetta ei saa käyttää, jos on epäilyäkään siitä, että siinä voisi olla ongelmaa (huom! Hengitystä avustavien laitteiden hälytykset, joita ei saada kuitattua normaalikäytännöin (kalibraatiot, uudelleenkäynnistys jne): laite lähetettävä huoltoon. Laitteiden elinkaari: ilmoitus Valviraan, jos kovin lyhyt. Seurantajärjestelmät/laitteiden jäljitettävyys TLT-laki 26
2.1. Apuvälineiden valmistelut potilaskäyttöä varten 2/2 Laiteohjauksen vaatimukset Ammattitutkinnon perusteella osattavat asiat Perehdytyksen ja kokemuksen kautta osattavat asiat henkilöllä, joka käyttää terveydenhuollon laitetta, on oltava sen turvallisen käytön vaatima koulutus ja kokemus Laitetta käytetään valmistajan ilmoittaman käyttötarkoituksen ja -ohjeistuksen mukaisesti Käyttöpaikka soveltuu laitteen turvalliseen käyttöön Käyttäjien laitekoulutus ja seurantajärjestelmä (24, 26 ) Käyttöohjeiden lukeminen ja noudattaminen, huollot valmistajan ohjeen mukaan. Käyttäjän käyttöohje on se, johon kaikkea lopulta peilataan! Käyttäjien koulutus - laajempi kuin käytön opastus: Riskitilanteet, huolto, hälytykset Koulutus on kirjattava. Kouluttajat: Hallittava laaja-alaisesti laitteen huolto ja käyttö; riskitilanteet työntekijäkohtainen, teoria, käyttö, säätäminen, kalibraatio, päivittäishuolto, potilaskohtaiset riskitilanteet Laitekohtainen "Ajokortti" Potilas, läheiset, kotisairaanhoito ja vastaavat: päivittäiskäyttö ja huolto suullisesti ja kirjallisesti.
2.2. Apuvälineen tarpeen arviointi / Apuvälineet henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon 1/2 Henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon tarkoitetun apuvälineiden saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairauden tai vamman aiheuttama apuvälineen tarve. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Tarpeen arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toiminnalle asettamat vaatimukset. Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla.
2.3. Apuvälineen lainaaminen ja käyttöön luovuttaminen 1/2 Potilaan siirtyminen sairaalasta kotiin Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Soveltuuko potilaan koti turvallisen hoidon toteuttamiseen, varmistetaan potilaan turvallinen hoitoympäristö ja selviytyminen kotona Potilas kokee, että kotiutuessaan hänellä / omaisilla on riittävästi tietoa ja taitoa kotona selviytymiseen. Potilas ymmärtää annetut ohjeet ja neuvot sekä osaa toimia ohjeiden mukaisesti. Potilas osaa käyttää hengityshoitoapuvälinettä Potilas tietää kontrolliajan- ja paikan sekä ymmärtää jatkohoidon merkityksen. Potilas tietää minne ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Potilas tuntee, ettei kotiinlähtötilanteessa ole epäselviä asioita. Tarvittaessa hoitaja ottaa yhteyden kotisairaanhoitoon /kotipalveluun. Potilas on tietoinen varalaitejärjestelmästä. Potilaalle luovutetaan suullisen ohjauksen lisäksi kirjalliset/kuvalliset ohjeet. Lainaussopimus potilas on tietoinen lainausehdoista.
2.4. Apuvälineen käytön seuranta Potilas on tietoinen hoidon tarkoituksesta ja käytöstä - hengityksen tukeminen - liman ja hengitystie infektioiden vähentäminen - hengitys on heikommillaan syvän unen aikana 2PV hoitoa käytetään nukkuessa, päivälevon aikana ja tarvittaessa valveilla ollessa hengitystä helpottamaan, vähintään 4h/vrk. Potilas kokee hyötyneensä hoidosta. Potilas on motivoitunut säännölliseen hoitoon -hoito on vakiintunut. 2PV hoito edellyttää säännöllistyä käyttöä ja hoidon seurantaa. Hoidon aloituksen jälkeen 2PV hoidon käytön hyöty nähdään 1-2 viikon aikana. Hyöty kumoutuu jo muutaman käyttämättömän vuorokauden jälkeen. Potilaan tulee ottaa 2PV laite mukaan lähtiessään yli yön kestävälle matkalle, sairaalaan tai päivystykseen.
2.5. Apuvälineiden huolto ja korjaaminen, varalaitejärjestelmä Käyttäjähuolto: -Puhdistus -Suodattimen vaihto Ammattihenkilön tekemät määräaishuollot ja korjaukset: Varalaitejärjestelmä: Hengityshoitoapuvälineidentoimintahäiriön osalta Tyks:n lääkintälaitehuolto palvelee arkisin ma - pe 8-14.00 T- sairaalassa B- osa 3.krs puh. 02 313 4463 ja varalaitejärjestelmä on Tyks:n keuhkosairauksien osastoilla 1ja 2 24h/vrk puh. 02 313 4281 ja/tai 02 313 4281.
2.6. Apuvälineen käyttäjän/potilaan vastuu Apuvälineen pitäminen käyttökuntoisena. Potilaan tai hänen lähihenkilöittensä velvollisuus on huolehtia apuvälineen käyttökunnosta kuten silmämääräisestä kunnon tarkastamisesta, ja puhdistuksesta. Mikäli potilas havaitsee huollon- tai korjauksen tarvetta, hänen tulee olla välittömästi yhteydessä apuvälineen lainanneeseen tahoon ja sen apuvälinehuollosta vastaavaan yksikköön korjauksen järjestämiseksi. Apuvälineen luovuttanut taho ei korvaa huoltoja tai korjauksia, jotka potilas on itse tilannut ulkopuoliselta taholta ilman apuvälineen myöntäjän lupaa. Potilas tai hänen lähihenkilönsä eivät saa itse korjata eivätkä tee muutostöitä apuvälineeseen. Potilas on velvollinen korvaamaan apuvälineen rikkoutumisesta aiheutuneet kulut, jotka ovat syntyneet huolimattomasta tai ohjeiden vastaisesta käytöstä vahingonkorvauslain perusteella. Apuvälineen kuljetus korjaukseen ja huoltoon on ensisijaisesti potilaan vastuulla silloin, kun se mahdollista tavanomaisin keinoin. (VALPAS)
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä 3.1. Kaksoispainelaitteet Hoidon aikana kaksoispainelaite tulee olla sijoitettuna potilaan alapuolella ja hengitysletku potilaasta alaspäin. Kaksoispainelaitteen käyttövalmiuteen kokoaminen. Apuvälineeseen tai maskiin ei saa tehdä muutostöitä. virtalähde, verkkovirta tasavirta/tasavirtamuunnin Varmista, että virtajohto ja -pistoke ovat hyvässä kunnossa. Pidä virtajohto kaukana kuumista pinnoista. Laitteen kanssa saa käyttää vain valmistajan hyväksymää ilmaletkua ja lisävarusteita. Erityyppinen ilmaletku tai lisävaruste voi muuttaa todellista saamaasi painetta ja vähentää hoitosi tehokkuutta. käyttölämpötila : 5 35 C Käyttökosteus: 10 95 %, ei-kondensoituva, Varmista, että laite on suojattu vedeltä. Toimintaympäristön korkeus: merenpinnasta 2 591 m:iin; ilmanpaine 1013 738 hpa Sähkömagneettinen yhteensopivuus Tuote vastaa kaikkia sovellettavissa olevia sähkömagneettista yhteensopivuutta (EMC) koskevia määräyksiä IEC60601-1-2 standardin mukaisesti asuin- ja liiketilaympäristössä ja kevyen teollisuuden ympäristössä. Suositellaan, että matkaviestintälaitteet pidetään vähintään 1 m:n etäisyydellä laitteesta.
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä 3.2. Maskit 1/2 Maski painaa potilaan nenänvartta -> painehaava - maskin pukemistekniikka -> valmistajan pukemisohje, otsatuen säätö - remmit liian tiukalla -> kulkusuunta ja sijainti - tarkista maskimalli ja koko Tarvittaessa kahden eri maskin vuorottelu -> iho kuormituksen vähentäminen. Tarkasta silmämääräisesti maskin ja letkun kunto, ettei niissä ole repeämiä. Kasvojen ja hiusten puhtaus vaikuttaa maskin ja pääremmin kuntoon ja käyttöikään. Maskin puhdistamiseen ei saa käyttää: Antibakteerisia, kosteuttavia ja aromaattisia saippualiuoksia -voivat jättää saippuakalvon maskiin Allergiaa, ihon ärsytystä, voivat valkaista maskia Shampoo Sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa maskia ja aiheuttaa ihon ärsytystä Aromaattiset öljyt - Allergisia oireita, lyhentää maskin käyttöikää Astianpesukoneen ja pyykin pesuaineet - Liian voimakkaita, ja vahingoittavat maskia Valkaisuaineet ja klooria sisältävät aineet - Ihon ärsytystä ja valkaisevat maskia
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä 3.2. Maskit 2/2 Maski ja pääremmi, pukemistekniikka, säädä tarvittaessa maskin ja pääremmin asentoa Maskia on käytettävä valvonnassa, jos käyttäjä ei pysty itse ottamaan maskia pois kasvoiltaan, huom. aspiraation riski. maskin osat ovat oikein koottu ja kohdallaan maskin ilma-aukot ovat avoimet Maskin kulmakappale ja venttiili: Kulmakappale on vaihdettava, jos venttiili on rikkoutunut, vääntynyt tai revennyt. Maskia saa käyttää vain, kun laite on päällä. Kun maski on laitettu kasvoille, on varmistettava, että laite puhaltaa ilmaa. Jos maskia käytetään teknisistä tiedoista poikkeavalla tavalla tai muiden kuin yhteensopivien laitteiden kanssa, maskin tiiviys ja mukavuus voivat kärsiä, hoito ei ole parasta mahdollista ja ilmavuoto tai sen määrän vaihtelut voivati kaksoispainelaitteen toimintaan.
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä 3.3. Ilmaletku liitetty oikein, yhteensopivuus laitteen ja maskin kanssa tukokset, puristunut yhteen tai siinä on reikä. varmista kaksoispainelaitteenvalikon kautta, että oikea ilmaletku on valittuna esim. t SlimLine- tai Standardilmaletkua tai 3 m:n ilmaletkua.
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä 3.4. Kostutin Hengityshoitolaitetta siirrettäessä/kuljetettaessa vesisäiliö tyhjennetään ja irrotetaan hengityshoitolaitteesta. Varmistettava, ettei ilmaletkussa ole vettä (pärskeet epämiellyttäviä). Täytä vesisäiliö kylmällä vesijohtovedellä tai Aqua:lla vesisäiliön merkkiviivaan asti. Älä käytä hoidon aikana vedessä mitään lisäaineita esim. tuoksuöljyä tai hajusteita. Ne voivat heikentää kostutustehoa ja/tai vaurioittaa vesisäiliötä. Hoidon aikana kaksoispainelaite tulee olla sijoitettuna tasaiselle alustalle potilaan alapuolella ja hengitysletku potilaasta alaspäin sekä varmistettava, ettei ilmaletkussa ole vettä. (Hukkumisvaara!) Seuraa hoidon aikana kostuttimen veden kulutusta, lisää vettä tarvittaessa
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä 3.5. Happirikastin 1/2 Kaksoispainelaite ja lisähappi: Varmista aina, että laite on käynnistetty ja ilmavirtaa tuotetaan, ennen kuin happilähde käynnistetään. Sammuta happilähde aina ennen laitteen sammuttamista, jotta käyttämätön happi ei keräänny laitteen kotelon sisään ja aiheuta palovaaraa. Happi ei ole itsestään syttyvää, mutta se nopeuttaa ja ylläpitää palamista. Happi on väritöntä, hajutonta ja mautonta. Happihoidon aikana happea kertyy esim. hiuksiin, partaan ja vaatteisiin, siksi tulen lähellä olo ja sen sytyttäminen aiheuttavat palovaaran. Happi on kaasu, joka edistää nopeaa palamista, älä öljyä tai rasvaa happipullojen tai -säiliön osia. Voiteluaineet voivat hapen läheisyydessä lisätä huomattavasti tulipalon riskiä. Avotulen teko on ehdottomasti kielletty tiloissa, joissa laitteen käyttäjä ja laite sijaitsee. Happihoidosta on hyvä ilmoittaa esim. taloyhtiön isännöitsijälle, talonmiehelle tai paikallisille paloviranomaisille paloturvallisuussyistä. (Pelastuslaki 468/2003 ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta 787/2003.) Sähkömagneettinen yhteensopivuus Happirikastin ei aiheuta erityistä vaaraa tahdistinpotilaille, mikäli tahdistin vastaa lääketieteellisten laitteiden sähköturvallisuutta koskevan standardin EN50061 vaatimuksia. Ennen kun järjestelmää käytetään tahdistinpotilaalla, järjestelmän käytöstä vastaavaan henkilön on kuitenkin tarkastettava tahdistimen vaatimustenmukaisuus ja käyttövaatimukset tahdistimen mukana toimitetuista asiakirjoista tai tarvittaessa otettava yhteys tahdistimen toimittajaan.
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä 3.5. Happirikastin 2/2 Ilmava, huoneenlämpöinen paikka Ei kosteaan, pölyiseen tai suljettuun tilaan Ei saa peittää, etäisyys seinästä 8-30 cm joka puolelta Ei lähelle lämpöpattereitaei avotulta, ei lähelle lämpöpattereita Lähelle pistorasiaa, ei jatkojohtoa Happivirtaus aina lääkärin ohjeen mukaan! Happirikastimen sammutus aina, kun lopettaa käytön Sähkömagneettinen yhteensopivuus Happirikastin ei aiheuta erityistä vaaraa tahdistinpotilaille, mikäli tahdistin vastaa lääketieteellisten laitteiden sähköturvallisuutta koskevan standardin EN50061 vaatimuksia. Ennen kun järjestelmää käytetään tahdistinpotilaalla, järjestelmän käytöstä vastaavaan henkilön on kuitenkin tarkastettava tahdistimen vaatimustenmukaisuus ja käyttövaatimukset tahdistimen mukana toimitetuista asiakirjoista tai tarvittaessa otettava yhteys tahdistimen toimittajaan.
4. Apuvälineen turvalliseen käyttöön liittyviä erilliskysymyksiä Ilmoitusvelvollisuus vaaratilanteista koskee kaikkia terveydenhuollon ammattihenkilöitä Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettu laki (24.6.2010/629) ja siihen liittyvä määräys 4/2010 (Valvira, Dnro 6579/03.00/2010). Vaaratilanneilmoitukseen selvitys käyttöohjeiden ym. seikkojen mukaisesta tai poikkeavasta käytöstä Vaaratilanteessa olleen laitteen tunnistetiedot kirjataan ylös, laite lähetetään huoltoon, siihen ilmoitus että sitä käytettäessä on ollut vaaratilanne Vaaratilanteet on ilmoitettava myös anestesia/lääkintälaitehuoltoon
Kiitos!