Viisas Raha. 9 l 2009 l 9,50

Viisas Raha 9 l 2009 l 9,50 11 8 6

TOIMITUS TOIMITTAJALTA Viisas Raha Myyjiä he ovat Luin hiljan erään sveitsiläisen yksityispankkiirin mietteitä varainhoidosta. Kokenut pankkiiri totesi, että vastuullinen varainhoitaja suosittelee asiakkaalleen yksinomaan sellaisia tuotteita, joita asiakas tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa. Ja huomautti, etteivät tarpeelliset tuotteet aina ole niitä, joita asiakas haluaa kiihkeimmin ostaa. Yksityissijoittajillahan on tunnetusti taipumusta menneiden tuottojen jahtaamiseen. Asiakkaansa etua ajatteleva varainhoitaja pyrkii myös parantamaan asiakkaansa varojen tuottoa suosittelemalla tälle sijoituskohteita ja -tuotteita, joiden kulut vievät varojen tuotosta mahdollisimman pienen osuuden. Tällaisia varainhoitajia on maailmalla harvassa. Vielä vähemmän heitä on Suomessa, jossa sijoitusneuvonnasta tai omaisuudenhoidosta ei ole totuttu maksamaan ei ainakaan kovin paljon. Tässä lehdessä kerrotaan, mitkä asiat ärsyttävät pankkien sijoittaja-asiakkaita. Ylivoimaisesti eniten kitkerän katkeraa palautetta sai juuri pankkien tarjoama sijoitusneuvonta ja omaisuudenhoito. Ei se mitään neuvontaa ole, vaan pankin omaa etua palvelevaa myyntityötä, kuuluu palautteen antajien enemmistön kommentti. Mutta mitä muuta pankkien tarjoama sijoitusneuvonta voisi oikeastaan ollakaan kuin myyntityötä? Pankit tekisivät itselleen palveluksen, jos ryhtyisivät nimittämään sijoitusneuvojia myyjiksi. Eihän kukaan harmistu autokauppiaallekaan siitä, että tämä myy vain oman työantajansa tuotteita. VIISAS RAHA

VIISAS RAHA

Pääkirjoitus Mistä kaikesta olemmekaan valmiita luopumaan ollaksemme samanlaisia kuin muut! Tämä on totta niin koulun pihalla kuin arvopaperimarkkinoillakin. Suomi on yleensä se hyvä oppilas. Toisinaan hyväkin oppilas on jengiin päästessään valmis taantumaan. Kunhan saadaan leikkiä yhdessä. Globaalista näkökulmasta on tehokkainta toimia kaikkialla samalla tavalla. Niin myös arvopaperien selvitystoiminnassa. Kuinka tämä yhteinen sama tapa sitten valitaan? Otetaan yleisesti jo useilla markkinoilla käytössä oleva malli. Selvitystoiminnan osalta tämä malli on keskusvastapuoliselvitys. Onko malli paras mahdollinen? Ehkä ei kaikkien suomalaisten mielestä. Mutta tarkoitushan olikin valita yleisesti käytössä oleva malli. Nasdaq OMX aloitti keskusvastapuoliselvityksen ensimmäisillä osakkeilla Pohjoismaissa kuukausi sitten. Ensimmäisenä keskusvastapuolena on European Multilateral Clearing Facility, EMCF. Keskusvastapuoli toimii myyjän ja ostajan välissä kantaen vastapuoliriskin. Malli on houkutteleva siksi, että se mahdollistaa tapahtumien netottamisen. Tämän on tarkoitus johtaa kustannussäästöihin muun muassa alempien vakuusvaati- musten ja vähäisempien selvitystapahtumien ansiosta. Toisaalta päästäkseen käyntiin malli vaatinee uusilla markkinoilla, kuten meillä Suomessa, merkittäviä tietojärjestelmäinvestointeja, jotka aiheuttavat kustannuksia. Aiheellinen pelko on, että loppuasiakkaan kustannukset nousevat. Suomessa olemme tottuneet aikaisempaan malliimme, jossa arvopaperikauppa toteutuu miltei viiveettä ja rahojen lähtiessä pankkitililtä arvopaperit tulevat arvo-osuustilille. Muualla maailmassa kuitenkin on yleistä, että osakekaupan toteuttaminen vie esimerkiksi kolme päivää. Tämä herättää uudenlaisia kysymyksiä siitä, kuka milloinkin arvopaperin omistaa. Mitä jos ostan osakkeen voidakseni osallistua yhtiökokoukseen tai saadakseni osingon, eikä kauppa toteudukaan ajoissa? Niinpä. Saisiko sittenkin valita sen parhaan mallin yleisen sijaan? Uusi selvitysmalli tuo kuvioon myös lisää välikäsiä. Mitä enemmän osallistujia, sitä enemmän ruokittavia suita. Kyseessä on varmasti hyvä bisnes, mutta hyötyykö loppuasiakas? Tai onko mahdollista, kuten Markku Savikko tämän lehden Elämäni ja sijoitukseni -haastattelussa esittää, että omilla säännöillään toimiva markkina jäisi pk-yritysten listapaikaksi maakuntaliigaan. Suomen Pankin nettisivuilla kannetaan huolta pirstaloituneesta eurooppalaisesta arvopaperikaupasta ja todetaan, että tehottomat selvitys- ja toimitusjärjestelmät heikentävät toimijoiden kykyä ja halua käydä EU:ssa arvopaperikauppaa. Ne vähentävät rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä ja nostavat tarpeettomasti pääoman hintaa. Leikkisivätkö muut kanssamme, jos emme toimisi heidän tavallaan? Ei oteta riskiä ja kokeilla. Tärkeintä on pysyä leikissä mukana. Selvitystoiminnan uudistuessa muuttunee seuraavaksi myös arvopaperien säilytys. Nyt Suomi on yksi harvoista suoran henkilökohtaisen omistuksen maista. Jokaisella arvopapereita omistavalla kansalaisella on oma arvo-osuustilinsä Euroclear Finlandin eli entisen Arvopaperikeskuksen hoivissa. Huomion arvoista on, että yksityissijoittajalla on lain takaama oikeus säilyttää arvo-osuuksiaan maksutta Euroclear Finlandissa. Tätä oikeutta kannattaa vaalia ja hyödyntää. Nasdaq OMX Nordicin lokakuisen tiedotteen mukaan keskusvastapuoliselvitykseen siirtyminen on suurin rakenteellinen muutos Pohjoismaiden osakemarkkinoilla sähköiseen kaupankäyntiin siirtymisen jälkeen. Vertaus asettaa tapahtuman oikeaan mittakaavaan. Valmistaudu osakesäästäjä, maailma muuttuu! VIISAS RAHA

VIISAS RAHA

MARKKINOILTA Monet odottavat Kiinalta ihmettä. Yli 1,3 miljardin asukkaan jätin odotetaan vetävän maailmantalouden kasvuun. Odotus on reippaasti ylimitoitettu. Kiina ei pysty korjaamaan ongelmia, joiden syntymisessä sitäkin suuremmalla USA:lla on keskeinen rooli. Kiinan bruttokansantuote on kovasta kasvusta huolimatta noin 30 prosenttia USA:n bkt:stä markkinakurssein laskettuna. Yksityinen kulutus on vienti- ja investointivetoisessa Kiinassa noin 15 prosenttia Yhdysvaltain yksityisestä kulutuksesta. Kiina on vientiylijäämäinen maa toisin kuin USA, joka on rivakasti syntyneen ulkomaankaupan alijäämän kautta vetänyt muita maita. Ei Kiinasta ole pitkään aikaan samanlaiseksi veturiksi, sanoo Etlan tutkija Paavo Suni. Siitä huolimatta Kiinan kasvu on tässä suhdanteessa erikoisuus, joka on helpottanut selvästi etenkin muutamien aasialaisten naapurimaiden tilannetta. Esimerkiksi japanilaiset autovalmistajat ovat iloinneet Kiinan hyvästä vedosta. Samoin monet investointitavaravalmistajat ovat hyötyneet suuresti Kiinan vauhdista. Kiinan kansantalous kasvoi tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana yli seitsemän prosentin vuosivauhtia. Kolmannella neljänneksellä vauhti kiihtyi. Kova kasvuluku on mahdollinen, koska Kiina elvyttää talouttaan avokätisesti vahvan valtiontalouden turvin. Vaikka Kiina on suuri vientimaa, se näyttää selvinneen vientimarkkinoiden ongelmista odotettua pienemmillä kolhuilla. Vaikka viennin arvo on vajaat 40 prosenttia bkt:stä, on nettoviennin osuus bkt:stä hieman yli 10 prosenttia. Bkt:hen lasketaan vain arvonlisä, jota maassa syntyy. Kiinassa tehdään paljon kokoonpanoa, jota varten maahan tuodaan monenlaisia komponentteja. Tämän tuonnin arvo on yli 60 prosenttia viennistä. Viennin merkitys kansantaloudelle saadaan siis vähentämällä vientiä varten tapahtunut tuonti. Näin laskettua arvonlisää jää Kiinan viennistä maahan suunnilleen kolmannes viennin arvosta. Tämä pehmentää vientimarkkinoiden synnyttämiä takaiskuja kansantaloudessa, sanoo Suni. Siitä huolimatta viennin putoaminen on iskenyt rajusti Kiinaan. Eräiden arvioiden mukaan yli 20 miljoonaa siirtotyöläistä on menettänyt työpaikkansa tehtaiden alasajojen ja konkurssien seurauksena. Tämä vähentää maan alhaista yksityistä kulutusta entisestään. Siksi Kiinallekin olisi äärimmäisen tärkeää, että sen suuret vientimaat alkaisivat toipua ongelmistaan. Kiinan kansantaloudesta yksityisten kulutuksen osuus on noin 35 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että 1,3 miljardia kiinalaista kuluttaa suunnilleen yhtä paljon kuin 56 miljoonaa brittiä. Taantuma on lisännyt edelleen kiinalaisten säästämistä. Noin 400 miljardin euron elvytyspaketti on kuitenkin vauhdittanut muun muassa kodinkoneiden ja autojen kauppaa. Investointien merkitys on poikkeuksellisen suuri maan kansantaloudessa. Vaikka elvytys on hyödyttänyt kotimaista kysyntääkin, on elvytys voimistanut erityisesti julkisten investointien osuutta kansantaloudesta. Jotta Kiinasta tulisi todellinen maailmantalouden veturi, täytyisi sen kotimarkkinoiden vahvistua, Myös Kiinan viranomaiset puhuvat paljon siitä, että maa tarvitsisi lisää kotimaista kulutusta. Talouden rakennetta on kuitenkin vaikea muuttaa nopeasti, muistuttaa vanhempi ekonomisti Aaron Mehrotra Suomen Pankista. Kotimaisen kulutuksen lisääminen edellyttäisi muun muassa valuutan vahvistumista. Noususuhdanteessa Kiina antoikin valuuttansa vahvistua jonkin verran, mutta taantuma käänsi tilanteen. Kiinan suuret dollari-sijoitukset vähentävät myös maan johdon halua päästää juan vahvistumaan. Vahvistuminen toisi suuret valuuttatappiot kiinalaisille. Siksi he ovatkin äärimmäisen varovaisia valuutan suhteen ja muutokset tulevat tapahtumaan pikku hiljaa, arvioi Suni. VIISAS RAHA

Puheenjohtajan palsta Suuri mahdollisuus, suuret riskit Oikaisu Osakesäästäjien Keskusliitto paikallisyhdistyksineen on valtakunnallinen osakkeenomistajien etujärjestö, jonka tarkoitus on edistää osakesäästämistä ja muuta yksityishenkilöiden varojen hallintaa. Liiton tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta ja oikean tiedon välittäminen. Oikea ja ajantasainen informaatio on jokaiselle sijoittajalle tärkeätä, toisaalta säästämisellä ja sijoittamisella on yhä suurempi merkitys suomalaisille. Sijoitustuotteita myös markkinoidaan tavallisille kansalaisille hyvin monenlaisin perustein. Siksikin asiallista perustietoa ymmärrettävästi kertovalla journalismilla on kasvava merkitys. Toisaalta nykyisenkaltainen informaation ylitarjonta vaikeuttaa oleellisten uutisten erottamista vähemmän tärkeistä. Ongelma korostuu internetissä, missä julkaisukynnys vaihtelee. Joskus kynnystä ei edes ole. Tämä edellyttää kansalaisilta finanssilukutaitoa. Tiedonvälityksen nopeutuessa ja kilpailun kiristyessä myös niin sanotut laatumediat sortuvat virheisiin. Usein toistuva perusvirhe on osingon irtoamisen yhteydessä uutisoida osakkeen arvon laskeneen, vaikka todellisuudessa osakkeen hinta osinko huomioiden onkin noussut. Vastaavia esimerkkejä voisi luetella paljon. Osakesäästäjät on huolissaan tilanteesta. Meille ei riitä, että pyrimme omalta osaltamme nostamaan tiedonvälityksen tasoa esimerkiksi tällä julkaisemallamme Viisas Raha -lehdellä, jota nyt luet. Haluamme nostaa suomalaisen talousjournalismin tasoa yleensä. Tähän pyrimme vaikuttamaan sitä kautta että asiantuntevat kirjoittajat saavat ansaitsemaansa arvostusta. Tämän tavoitteen edesauttamiseksi Osakesäästäjien Keskusliitto yhteistyökumppaneineen perustaa vuotuisen sijoitusalan Tiedonjulkistamispalkinnon, joka myönnetään yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvalle henkilölle. Palkittu voi siis olla toimittaja, kirjailija, tutkija tai vaikkapa aktiivinen nettikeskustelija. Palkinto myönnetään kirjoittajalle, joka on toiminnallaan edistänyt säästämistä ja yksityishenkiöiden varojen hallintaa. Palkinnon kriteereissä korostuvat sellaiset asiat kuin totuudenmukaisuus, kriittisyys, uusien näkökulmien avaaminen ja kirjoitusten ymmärrettävyys. Uskon, että palkinnon myötä saamme jatkossa lukea entistäkin mielenkiintoisempia ja tasokkaampia, säästämistä ja sijoittamista käsitteleviä artikkeleita. VIISAS RAHA

Kolea lokakuinen ilta hämärtyy Helsingissä. Ravintola Töölönrannan ovi käy tasaista tahtia ja yhteen sen kabinettipöydistä kerääntyy hiljalleen viidentoista vieraan joukko. Muutamaa minuuttia yli iltakuuden puheenjohtaja Kai Nyman yskäisee nyrkkiinsä ja toivottaa paikalle saapuneet jälleen kerran tervetulleiksi Toto-sijoituskerhon kuukausikokoukseen. Kertaheitolla liki talviseksi muuttunutta syyskeliä uhmanneille on tuttuun tapaan tarjolla asiantuntijakatsaus sekä vapaata keskustelua sijoitusmarkkinoiden menneistä ja mahdollisesti edessä olevista käänteistä. Illan aikana käydään hienovaraisesti läpi myös omakohtaisia voittoja ja takaiskuja. Samalla pohditaan, mitä asioita jatkossa kannattaisi huomioida, jotta edelleen varsin hetteisiltä näyttävillä sijoitusmarkkinoilla selviäisi edes kohtuullisen kuivin jaloin. Sama rituaali on toistunut Ravintola Töölönrannassa jo kuuden vuoden ajan. Kokoontumisia oli aluksi kaksikin kertaa kuukaudessa, sittemmin osallistujien aikataulusyistä joka kuukauden toisena torstaina. VIISAS RAHA

Tästä muuten tulee myös Toto-nimi, jolla ei tosiaankaan ole mitään tekemistä uhkapelaamisen ja vedonlyönnin kanssa. Se on vain lyhenne kokouspäiväksi valitusta kuukauden toisesta torstaista, Helsinki-Espoo-Vantaa -akselilla toimivan sijoituskerhon perustajajäsen ja myös Espoon Superosake -sijoitusyhtiössä sekä piksu.net-verkkopalvelun tuottamisessa mukana oleva Nyman muistuttaa. Viisikymppinen espoolaisinsinööri kiinnostui sijoittamisesta jo opiskeluaikana, osin verenperintönä ja isänsä opastamana. Isälle sijoittaminen oli pienimuotoinen harrastus ja häneltä sain perusvinkit. Muun muassa sen, että hajauttaminen kannattaa, Nyman muistelee. Ja kuten yleensä, myös tässä kohtaa ruokahalu kasvoi syödessä. Muutaman onnistuneen sijoituspäätöksen jälkeen Nyman huomasi keräävänsä lisätietoa kirjoista ja internetistä, josta oli vuosituhannen vaihteeseen tultaessa kasvanut tärkeä foorumi myös erilaisille sijoittajakeskusteluille. Niissä kylvettiin Toto-kerhonkin perustamissiemenet. Aloin huomata, että nettikeskusteluissa olivat mukana pitkälti samat henkilöt. Aika monella tuntui olevan tarvetta vaihtaa kokemuksiaan myös kasvokkain ja hieman pienemmällä porukalla. Päätimme laittaa toimeksi, Nyman muistelee. Elettiin vuoden 2002 syksyä. Moni oli saanut teknokuplasta kynsilleen ja valoisampia aikoja odotellessa myös Toto piti ensimmäisen kokouksensa. Yhteisen pöydän ääreen kokoontui sähköpostikutsujen kautta kymmenkunta osallistujaa, joiden joukosta löytyi niin aloittelijoita kuin osakemarkkinoiden puoliammattilaisia. Nymanin mielestä koossa oli juuri sellainen kokoonpano, jota avoimien ovien periaatteella alusta asti toimineelle Totolle haluttiinkin. Eikä periaatteesta ole lipsuttu, vaikka väkimäärä on alkuajoista tuplaantunut. Nykyisellään aktiivijäseniä on noin 25. Kokouksiin tästä porukasta ehtii yleensä noin puolet kerrallaan. Toimimme ihan perinteisellä ompeluseura-periaatteella eli ilman jäsenmaksua ja yhdistysorganisaatiota. Myös itse kokoukset noudattavat ompeluseura-formaattia eli ajankohtaisen asiantuntija- tai jäsenalustuksen jälkeen käydään ruoan lomassa vapaamuotoista keskustelua, toki osakemarkkinoihin ja sijoittamiseen liittyen. Tätä voisi verrata mihin tahansa avoimeen harrastuskerhoon. Jotkut kokoontuvat vaihtamaan ajatuksia ja kuulemaan kokeneempien kommentteja vaikkapa maratonjuoksusta. Totossa puhutaan sijoittamisesta ja osakesalkusta, tosin ei koskaan tarkoilla euromäärillä, Nyman toteaa. Äärimmäisen matalan osallistumiskynnyksen ja avoimuuden lisäksi puheenjohtaja korostaa tiettyä hienovaraisuutta. Henkilökohtaisista raha-asioista ja varallisuudesta puhuminen on suomalaisille yhä herkkä asia. Lompakon sisällöllä ja osakesalkun menestyksellä ei Totonkaan kokouksissa rehvastella, sillä sijoitusmarkkinoilla yhden ilo saattaa olla toiselle mitä karvain tappio. Tässä on toisaalta myös näiden kokousten tärkein anti. Amatööri saa varsin usein huomata, että myös kokeneet sijoittajat tekevät välillä helppoja virheitä ja kompastelevat omiin kengännauhoihinsa. Se helpottaa oloa ja auttaa kestämään karvaatkin tappiot, Nyman muistuttaa. Kuvio toimii toisaalta myös toisinpäin. Moni vielä varsin kokematon piensijoittaja on kuluvan vuoden aikana haistanut markkinakäänteet jopa alan ammattilaisia paremmin ja luovinut varsin onnistuneesti ajoittain hurjassakin kurssiaallokossa. Piensijoittajan sanotaan usein olevan päätöksineen pahasti myöhässä. Nykyisessä suhdannetilanteessa he ovat kuitenkin alaa hieman Kahvia, pullaa ja juttuseuraa ulkopuolelta katsovina löytäneet hyviä sijoituskohteita. Moni on toisaalta vain pitänyt päänsä kylmänä ja välttänyt monta karikkoa, joihin kokeneemmat ovat riskiä ottaessaan karahtaneet. Tällaiset onnistumiset vahvistavat aina itsetuntoa. Toton kokouksista saa kotiin viemiseksi varteenotettavia sijoitusvinkkejä ja ne toimivat muutoinkin uskonvahvistajina, kun sijoittajat pitäisikö nyt ostaa, myydä vai odottaa. Kokouksissa virinnyt keskustelu jatkuu usein seuraavina päivinä vielä verkossa ja sähköposteissa. Nymanin mielestä sosiaalinen verkosto ja kokemusten vaihtaminen ovat harrastajasijoittajille äärimmäisen tärkeitä. Tavallinen piensijoittaja on päätöstä tehdessään varsin yksinäinen, sillä kaverina on usein vain työpaikan tai kotikoneen näyttöruutu. Toton kaltaisessa harrastajakerhossa näistä juttukumppaneista ja heidän kokemuksistaan, joilla kovimman sijoituskuumeen saa järkeviin lukemiin ja umpikujalta näyttävästä tilanteesta löytyy ulospääsy, ei sen sijaan ole pulaa. Kuluva vuosi on voinut tuottaa pahimmillaan tappioita, jotka ovat heilauttaneet paitsi omaa myös koko perheen taloutta. Menetyksiä on saatettu paikata uusilla, entistä riskipitoisemmilla sijoituksilla, jotka nekin ovat painuneet pakkaselle. Tällainen taakka on raskas kantaa ja vielä raskaammaksi se käy, jos asiasta ei voi edes puhua kenellekään, Nyman muistuttaa. VIISAS RAHA

Huomista tehdään Kuntaobligaatioista saaduilla varoilla rahoitetaan monia yleishyödyllisiä rakennushankkeita ympäri maatamme. Sijoitustesi avulla olet mukana rakentamassa mm. kouluja, terveyskeskuksia ja asuntoja. Kuntaobligaatiot laskee liikkeeseen Kuntarahoitus, joka on maamme kolmanneksi suurin ja ainoa luottolaitos, jonka kansainvälinen luottoluokitus on paras mahdollinen AAA. Sijoittamalla Kuntaobligaatioihin teet markkinaehtoisen sijoituksen, josta on hyötyä meille kaikille. Sijoita huomiseen nyt. Mustasaareen vuonna 2013 valmistuva Westenergy Oy:n jätteenpolttolaitoshanke tähtää kaatopaikoille sijoitettavien jätteiden sisältämän energian hyötykäyttöön Vaasan alueella. Hanke hyödyntää energiaksi noin 150 000 tonnia lajiteltua kotitalous-, yritys- ja teollisuusjätettä vuodessa ja tulee toimimaan oleellisena osana Vaasan alueen kaukolämpötuotantoa. Jätteenpolttolaitoksen rakentaminen on rahoitettu rakennusajaksi Kuntarahoituksen lainalla. Kuntaobligaatio KO XI/2009 Uudet neljän vuoden Kuntaobligaatiot ovat merkittävissä 2.11.-20.11.2009 Kuponkikorko 2,10% Laina-aika 2.11.2009-2.11.2013 Kuponkikorko on 2,10 %, emissiokurssi on vaihtuva Merkintäpalkkio 0 % Korko maksetaan vuosittain Pääoma maksetaan takaisin 2.11.2013 Kysy tuottotarjoustamme yli 100 000 EUR sijoituksille LISÄTIEDOT JA MERKINTÄ maksuttomasta palvelunumerostamme: 0800 133 099 (arkisin klo 9.00-16.30) tai www.kuntaobligaatio.fi

Mitä tarkemmin keskität pankki-, vakuutus- ja sijoitusasiasi yhteen paikkaan, sitä enemmän hyödyt, väittävät pankit. Voi olla, että näin on varsinkin, jos hyöty lasketaan säästyneinä palvelumaksuina ja jollakin pankkien määrittelemällä kaavalla. Pankit kannustavat myös luottamaan asiantuntijoihin. Älä turhaan piinaa itseäsi raha-asioilla, vaan jätä ne meidän asiantuntijoidemme huoleksi, ne yllyttävät. Viisaan Rahan syyskuun lopulla tekemä pankkikysely kannustaa etenemään päinvastaiseen suuntaan. Varsin tyytyväisiltä vaikuttavat ne, jotka ovat viitsineet etsiä parhaat palat useamman pankin tai sijoituspalveluyrityksen tarjonnasta: He ohjaavat talletuksensa pankkiin, joka lupaa niille parhaan koron, hankkivat Visa-kortin, mistä sen maksutta saavat ja toteuttavat arvopaperikaupat nettivälittäjien avustamina. Sijoitusneuvontaa ja omaisuudenhoitoa koskevat kommentit ovat synkkää luettavaa. Moni vastaaja moitti neuvojen laatua ja luotettavuutta ja tunsi tulleensa tavalla tai toisella höynäytetyksi. Tyytyväisimmiltä vaikuttivat ne vastaajat, jotka käyttävät hyödykseen pankkien sijoitustutkimusta, mutta jotka pitävät sijoitustoiminnassaan ohjat visusti omissa käsissään. Vaikka pyysimme vastaajia kertomaan, mikä pankkien palveluissa ärsyttää, saimme paljon tietoa myös siitä, mitkä asiat sujuvat hyvin. Kiitosta keräsivät eniten nettivälittäjät. Pankeista eniten spontaaneja kehuja sai Ålandsbanken. Näin tutkittiin VIISAS RAHA

Sijoitusneuvojien toimintaan ärsyyntyneiden pankkiasiakkaiden viesti oli tiivistettynä tämä: Pankkien sijoitusneuvonta ei ole neuvontaa lainkaan. Se on myyntityötä, jonka tavoitteena on myydä mahdollisimman paljon oman talon tuotteita ja mieluiten niitä, jotka tuovat pankille parhaan katteen. Muutama vastaaja kertoo, että heille on yritetty myydä eläkevakuutusta melkeinpä väkisin. Vastaavasti useampi valittaa, ettei tietoa esimerkiksi yrityslainoista tai kustannustehokkaista pörssinoteeratuista rahastoista (etf) tahdo saada pankeista lainkaan. Pettyneimmät toteavat, ettei pankeilla ole heille mitään tarjottavaa. Ne myyvät sijoituspalveluita, joita he eivät suurten kulujen vuoksi halua käyttää. Kuvaavaa on, että muilla pankkitoiminnan alueilla pankit saivat aika paljon spontaaneja kehuja, vaikka kysyimme nimenomaan harmituksen aiheita. Sijoitusneuvontaa sen sijaan arvioi laimean myönteisesti vain yksi vastaaja. Hän muistelee saaneensa neuvojaltaan joitakin hyviä vinkkejä sijoittamiseen liittyvien käytännön hoitamiseen. Sijoitusneuvontaa kommentoi suunnilleen puolet kyselyyn osallistuneesta 77 vastaajasta. Myyntihenkisyys ärsyttää myös yksityispankkien asiakkaita eli niitä, jotka maksavat joko pelkistä sijoitusneuvoista tai ovat valtuuttaneet pankin hoitamaan varojaan maksua vastaan. Voi olla, että myyntityö on keskivertoa hillitympää Ålandsbankenissa. Se saa näet kahdelta vastaajalta hyvin samankaltaisia spontaaneja kehuja: siellä ei kuulemma omia tuotteita tuputeta riesaksi asti. Voi olla, että tämä on ainakin osin pakon sanelemaa. Avuksi pitää ottaa vähintään yhteistyökumppaneiden tuotteet, koska oma tuotepaletti on suhteellisen pieni. Yksityispankkien palvelun nosti esille kaikkiaan kymmenen vastaajaa, joista tyytyväisiä on kolme. Ehkä onkin niin, ettei pankkiväeltä pidä muuta odottaakaan kuin korkeintaan osaavaa myyntityötä? OPK Varallisuudenhoitopalveluiden vt. osastonjohtaja Mika Kivimäki muistuttaa, että arvoa on myös sijoittajakuvakartoituksella. Eli sillä, että asiakkaalta kysellään taloudelliset lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet ja selvitetään riskinottokyky. Sen jälkeen asiakkaalle räätälöidään hänen tarpeisiinsa sopiva allokaatio ja siihen sopiva tuoteratkaisu. Omien tuotteiden suosimisessakin hän näkee hyviä puolia: Omien tuotteiden käyttämistä voi perustella sijoittajalle sillä, että omat tuotteet ja niiden erityispiirteet tunnetaan hyvin. Ajantasainen ja yksityiskohtainen informaatio esimerkiksi salkunhoidosta on myös saatavilla helposti ja nopeasti. Pankkikyselyyn osallistuneet sijoittajat moittivat sijoitusneuvojia myös asiantuntemuksen puutteesta. Erityisesti vastaajia harmittaa takeltelu sijoitusten kuluista puhuttaessa. Moni kokee, ettei sijoitusneuvoja ole osannut tai halunnut selostaa kaikkia sijoitukseen liittyviä kuluja. Yksi sijoittaja kertoo, että eläkevakuutuksen kulut olivat yllättäen tuplaantuneet ensin ilmoitetuista, kun hän oli tivannut tarkempaa selvitystä kustannuksista. Kyselyn tulokset vahvistavat myös sen, että sijoitustuotteisiin liittyvät riskit tuppaavat myyntityössä unohtumaan. Tähän on useamman kerran kiinnittänyt huomiota myös palveluntarjoajien markkinointimateriaaleja tutkinut Finanssivalvonta. Erityisen rumasti riski konkretisoitui viime syksynä, kun lyhyen koron rahastojen arvot putosivat lyhyessä ajassa jopa kymmeniä prosentteja. Tässäkin kyselyssä moni sijoittaja kertoo, että näitä rahastoja oli myyty heille jopa hyvin vähäriskisinä tai jopa riskittöminä. Osa heistä on turhaan tivannut Nordealta ja OP-Pohjolalta selitystä. Nyt kummankin pankin johtajat vetoavat poikkeuksellisiin olosuhteisiin finanssikriisin aikana ja muistuttavat, että monen muunkin lyhyen koron rahaston arvo laski jyrkästi. Ja tottahan se on. Tosin kärsijöiden joukko koostui niistä lyhyen koron rahastoista, jotka olivat lähteneet tavoittelemaan korkeampaa tuottoa ja sitä kautta sijoittajien suosiota sijoittamalla valtioiden velkapapereiden lisäksi pankkien ja muiden yritysten liikkeeseen laskemiin lainoihin. VIISAS RAHA

Finanssisektorin lainojen luottoluokitukset ovat olleet perinteisesti korkeita, eikä niiden arvonkehityksessä ole tyypillisesti nähty voimakkaita vaihteluita. Siksi ne ovat soveltuneet riskiprofiililtaan hyvin lyhyen koron rahaston sijoituskohteiksi tarjoten myös parempaa tuottoa kuin esimerkiksi valtion velkasitoumukset, perustelee Kivimäki. Tässä kriisissä finanssisektoria koetellut systeemiriski ei juuri erotellut toimijoita sen perusteella, oliko niillä oikeasti ongelmia vai ei. Eikä luottoluokituksellakaan ollut hinnoittelussa juuri merkitystä. Yritysriski oli kuitenkin olemassa. Tämän kyselyn perusteella näyttää siltä, ettei siitä ole kovin pontevasti asiakkaita muistutettu. Jälkipyykkiä pestään paraikaa muun muassa pankkien ja sijoittajien välisiä riitoja ratkovassa Arvopaperilautakunnassa. Kyynisimmät epäilevät myös, että pienet sijoittaja-asiakkaat jäävät varainhoidossa isompiensa jalkoihin. Pienempien ja sen vuoksi vähemmän tärkeiden asiakkaiden salkkuihin saatetaan imuroida arvopapereita, jotka syystä tai toisesta pitää saada pois tärkeämpien asiakkaiden tai pankin omista salkuista. Pankinjohtajat kiistävät nämä epäilyt jyrkästi. Palvelun laatu on surkeinta sijoitusneuvonnassa. Sijoitusneuvonnan kauppaaminen ärsyttää. Kysymys on aina pankin omien tuotteiden kauppaamisesta. On rasittavaa toistuvasti havaita pankin ehdottavan ratkaisuiksi palveluja, jotka kiihdyttävät asiakkaan varojen siirtymistä pankin omistukseen. Käyttämistäni pankeista erityisesti Nordea pyrkii ensisijaisesti suosittelemaan omia ja itselleen sopivia tuotteita. Höpötetään esimerkiksi osakesäästämisestä ja eläkevakuutuksista, eikä neuvoja ymmärrä niistä mitään. Minä jouduin selittämään Nordean neuvojalle, mistä kustannukseni muodostuvat. Uskomattomat hemmot hoitavat ihmisten osakesalkkuja tietämättä asioista yhtään mitään. OP-ryhmän privat-asiakkuuden luvattiin tuovan parempaa huolenpitoa varallisuudesta. En ole vielä havainnut mitään maininnan arvoista. Pari vuotta sitten siirryin Nordean yksityispankin asiakkaaksi. Palvelu ei yhtään parantunut. Tuli vain kalliimmaksi. Olen tyytyväinen Nordean yksityispankin palveluun. Ålandsbankenissa palvelu on täsmällistä, nopeaa ja ystävällistä, eikä asiakkaalle koko ajan tyrkytetä pankin omia tuotteita. Omaisuudenhoitajana pankki on enemmän vihollinen kuin ystävä. Myyntiä, vaan ei vastuuta. En ikinä antaisi rahojani näiden ihmisten haltuun. Kommentit on poimittu Viisaan Rahan pankkikyselystä, joka tehtiin syyskuussa 2009. Nordea tekee kaiken oikein Nordean johtaja Jari Ohrankämmen vakuuttaa, ettei Nordea ole koskaan väittänyt lyhyen koron rahastojaan riskittömiksi. Mitä vastaisit tappioitaan ihmettelevälle asiakkaalle, jonka mukaan hänelle kerrottiin Yrityskorko-rahaston tekevän vain täysin riskittömiä lyhytaikaisia sijoituksia. Viime syksynä rahaston arvosta hävisi kolmessa viikossa 20 prosenttia. Nordean lyhyen koron rahastot sijoittivat pääsääntöisesti vakavaraisten pankkien ja muiden yritysten liikkeeseen laskemiin vaihtuvakorkoisiin velkakirjoihin. Niiden ominaisuuksiin kuuluu alhainen korkoriski, mutta niihin liittyy normaali luottoriski. Vakavaraisten pankkien ja yritysten luottoriski ei ollut korkomarkkinoilla juuri missään roolissa ennen vuoden 2007 lopussa alkanutta luottokriisiä. Erityisesti vuoden 2008 syksyllä luottoriskit nousivat historiallisen korkeiksi. Velkakirjojen lainalaisuuksiin kuuluu, että niiden hinnat laskevat, kun luottoriski nousee ja päinvastoin. Tämä luottoriski toteutui Nordean lyhyen koron rahastoissa. Useampi sijoittaja korosti, että oli halunnut sijoittaa niin, ettei pääoman menettämisen vaaraa ole. Silti sijoitusneuvoja oli suositellut riskialttiita kohteita. Miten asiakkaan pitää toimia, jotta hän voi olla varma, että hänelle suositellaan vain sijoitustuotteita tai että hänen varojaan sijoitetaan vain kohteisiin, jotka täyttävät hänen asettamansa reunaehdot? Täyden valtakirjan salkunhoitoa lukuun ottamatta päätöksen sijoituksen toteuttamisesta tekee viime kädessä aina asiakas, joten salkkuun ei ilmesty mitään ilman asiakkaan päätöstä. Nordean Mermaid-nimiseen monimutkaiseen joukkolainaan sijoittaneet asiakkaat menettivät sijoittamansa pääoman kokonaan. Eräs tähän lainaan sijoittanut asiakkaanne moitti Nordean yksityispankin markkinointia kovin optimistiseksi. Jos nyt ryhtyisitte markkinoimaan vastaavaa tuotetta, tekisittekö jotakin toisin? Mermaid-joukkolainaa on myyty instituutioille, yrityksille, säätiöille ja joillekin varakkaille yksityishenkilöille. Myyntimateriaalissa on selkeästi tuotu esille, että sijoittaja voi menettää pääomansa osittain tai kokonaan. Riskitöntä tuottoa korkeamman tuoton tavoitteluun liittyy aina riski. Eräs asiakkaanne osallistui Nordean kevään osakeantiin, minkä jälkeen Nordean tuottolaskelma ei enää tuntenut kyseisten osakkeiden hankinta-arvoa. Hänelle ilmoitettiin, ettei asiaa saada kuntoon ja että asiakas voi itsekin tehdä tuottolaskelmansa. Näinkö on? Osakeannin kautta hankittujen osakkeiden tuottolaskelmien osalta järjestelmässämme on tällä hetkellä valitettava puute, joka estää meitä ilmoittamasta asiakkaan osakkeiden oikeaa hankintahintaa. VIISAS RAHA

Nettivälittäjät keräävät kehuja Arvopapereiden välitys- ja säilytyspalvelut tuntuvat toimivan hyvin. Erityisesti nettivälittäjät saavat kehuja. Mielipide-eroja tosin on: yksi tykkää eq:sta, toinen kehuu Nordnetiä. Jälkimmäistä kehutaan yleensä edulliseksi, eq:n palveluita kehittyneemmiksi. Moni jännittää, miten Nordnetin ja eq:n palvelut muuttuvat jatkossa. Nordnethän osti eq:n viime kesänä. Piina jatkuu ainakin ensi kesään. Nordnet konsernin viestintäjohtajan Jonas Burvallin mukaan palveluiden integrointi on paraikaa työn alla. Valmista pitäisi olla viimeistään kesäkuussa 2010. Viitseliäät sijoittajat kokoavat itselleen sopivan palvelupaketin useammasta paikasta. Jotkut asioivat kivijalkapankeissa, jotta saavat käyttöönsä niiden tarjoaman sijoitustutkimuksen joka saa spontaaneja kehuja useammalta sijoittajalta - ja tekevät arvopaperikauppansa edullisesti nettivälittäjän avustamina. Toiset käyttävät nettipankkia suosikkipankkinsa palvelun täydentäjänä. Esimerkiksi eräs Ålandsbankenia arvostava sijoittaja kuvaa toimintatapaansa näin: Ålandsbankenin ainoa puute liittyy online-osakekauppaan. Tarjoustasot ja -määrät eivät ole näkyvissä. Saan kuitenkin nämä tiedot Nordnetin palvelusta. Pidän auki kummankin palvelun, valitsen tarjouksen Nordnetin avulla ja käyn kauppaa Ålandsbankenin palvelussa. Onnistuu tosi hyvin. Eniten sijoittajia harmittavat nettivälittäjien kiinteät palkkiot. Joidenkin mielestä kiinteät kaupantekoon liittyvät maksut ovat ylipäätään liian korkeita. Toisia palkkiot harmittavat ennen muuta erikoistilanteissa. Eräs eq:n asiakas oli sinnikkäästi yrittänyt löytää tapaa, jolla olisi pystynyt hyödyntämään merkintäoikeudet, jotka olivat hänellä kolmessa eri salkussa. Yhdenkään salkun sisältämät merkintäoikeudet eivät olisi yksinään riittäneet edes yhden osakkeen merkintään. Yksi vaihtoehto olisi ollut osakkeiden siirtäminen salkusta toiseen, mutta merkintäoikeuksista saadut tulot eivät olisi kattaneet kiinteitä siirtokuluja. Yhtä huonosti olisi käynyt, jos sijoittaja olisi myynyt merkkarit. Urputin asiasta nettipalautteessa ja esitin, että olisi parempi lahjoittaa ylijäävät merkkarit eq:lle. Ystävällisesti vastattiin, ettei eq:lla ole lupa ottaa vastaan merkkarilahjoituksia ja esitettiin, että kaikille helpointa on vain antaa ylijäävien merkkareiden raueta. Tietysti nämä ovat hiluja, mutta tällainen kiukuttaa samaan tapaan kuin pankkitilien kuukausiveloitukset. Spontaaneja kehuja sai eq:n ja Nordnetin tarjoama salkkuryhmäpalvelu: Salkkuryhmävaltakirja on palvelu vailla vertaa. Tuo merkittäviä säästöjä, kun perheessä on paljon pieniä salkkuja. Salkkuryhmässä salkunhoitaja voi hallinnoida ryhmään kuuluvia salkkuja omilla tunnuksillaan. Salkunomistaja voi seurata salkun tapahtumia, mutta ei pääse tekemään toimeksiantoja. Säästöä syntyy, koska kauppaa kohden lasketut välityspalkkiot putoavat sitä alemmiksi mitä enemmän kauppaa tekee ja salkkupalvelussa koko ryhmän välityspalkkiot lasketaan yhteen. Nordnetin kaupankäyntiohjelma on loistava. Nordetin systeemi on kivikautinen. Nordnet on toki halpa ja asiakaspalvelu ystävällistä, mutta mielestäni systeeminä huono. Toivottavasti eq:n palvelut eivät yhdistymisen jälkeen katoa. eq/nordnet toimii osakekaupassa hyvin. Nettivälittäjien kiinteät palkkiot ovat kohtuuttomia. Kommentit on poimittu Viisaan Rahan pankkikyselystä, joka tehtiin syyskuussa 2009. Pankkien peruspalveluissa jurppivat eniten perusasiat: palvelujen hinta, laatu ja niiden suhde. Moni Viisaan Rahan kyselyyn vastanneista kokee saaneensa entistä kalliimpien hintojen vastineeksi entistä huonompaa palvelua. Kärkevimpien vastausten mukaan asiakkaan palvelu on käytännössä loppunut. Kyselyn vastausten perusteella pankkien kanta-asiakasohjelmat eivät välttämättä yhtään auta, pahimmillaan ne vaan sotkevat asioita. Useat vastaajista olivat pettyneet esimerkiksi Nordean avain- tai kantaasiakkuuteen. Kanta-asiakkuuden todelliset edut olivat jääneet asiakkaalle merkityksettömiksi tai hämäriksi. Jotkut vastaajat eivät mielestään olleet saaneet pankilta tarpeeksi opastusta siitä, kuinka kanta-asiakkuudesta saa parhaat hyödyt irti. Kyselyn vastausten perusteella aktiiviset pankkiasiakkaat eivät sitoudukaan yhteen kumppaniin vaan pitävät yllä rinnakkaisia pankkisuhteita. Se mahdollistaa tehokkaan vertailun, pankkien kilpailutuksen ja rusinatuotteiden poimimisen useammasta pankista. VIISAS RAHA

da millään selvää. Osa vastaajista kaipaa ennen kaikkea yksinkertaista, yksiselitteistä ja tietysti edullista hinnoittelua. Onko kanta-asiakasohjelmissa sitten mitään järkeä? Tämä on se tapa, jolla pankit nykyisin kilpailevat. Omat mittarimme osoittavat, että avainasiakkaamme ovat tyytyväisempiä kuin muut, sanoo Nordean henkilöasiakkaat ja markkinointi -yksikön johtaja Jussi Mekkonen. Ohjelmien tavoite on, että asiakas keskittäisi pankkiasiointinsa ja Mekkonen väittää myös asiakkaan hyötyvän siitä. Aika usein kuluttaja unohtaa laskea oman ajankäyttönsä kustannukset, sanoo Mekkonen ja kiistää jyrkästi, että idea olisi naruttaa asiakas edullisella sisäänheittotuotteella myös kalliiden ostajaksi. Rahatutkimuksen vertailussa Nordea on kahden edullisimman joukossa kaikilla tuotealueilla, sanoo Mekkonen. Nordean avainasiakkaiden säästöistä 20 30 prosenttia on muissa pankeissa eli yli 70 prosenttia Nordeassa. Eniten hajautuvat koko rahoituskentälle kulutusluotot. Palvelumaksuista tai pikemminkin niiden puuttumisesta tuli myös kehuja S-Pankille. Pankkipalvelujen maksuista ja palvelupaketeista ei joidenkin vastaajien mukaan tahdo saa- Handelsbanken kuuluu niihin Suomen markkinoiden haastajapankkeihin, jotka ongelmalähtöisestä kysymyksestä huolimatta keräsivät vastaajilta myös spontaaneja kehuja. Palvelut siis pelaavat. Useampi Handelsbankenin asiakas suri kuitenkin sitä, ettei aiemmin kelpo korkoja maksanut pankki enää selvästikään tahdo korkokilpailla talletuksista. Talletusvaroille oli joutunut etsimään uuden kodin. Onkohan Handelsbanken saavuttanut Suomessa jo asiakastavoitteensa, kysyi yksi vastaaja. Ei varmasti, ei asiakkaita ole koskaan liikaa, naurahtaa liiketoimintajohtaja Tuija Nuutinen ja vierittää pankin matalat talletuskorot markkinoiden syyksi. Markkinakorot ovat hirveän alhaalla. Aika monet pankit maksavat talletuksista yli markkinakoron. Se kielii siitä, että pankki tekee sen tappiolla ja maksattaa korkeammat korot muilla asiakkailla. Tässä emme halua olla mukana. Nuutisen mukaan pankin maksama ylihinta kertoo pankin kipeästä rahantarpeesta. Viime vuonnahan korkokisaa johtivat islantilaiset. Erityisesti Nuutinen ihmettelee lyhytaikaisen rahan ostoa kalliilla. Alle vuoden rahaa saa EKP:sta ihan markkinahinnalla. Pitkän rahan saaminen voi olla ongelma, pohtii Nuutinen ja kertoo, ettei Handelsbanken ole kärsinyt talletuspakoa matalista koroista huolimatta. Ottolainauksemme Suomessa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Matalat tai olemattomat tilien korot kismittävät monia muitakin kuin Handelsbankenin asiakkaita. Sekin ärsytti, ettei nettipankista näe, mikä on oman talletuksen korko juuri nyt. Tätä onlinetietoa tuntuvat panttaavan asiakkailtaan liki kaikki pankit. Kiusa se on pienikin kiusa talletuksiensa kilpailutusta suunnittelevalle asiakkaalle. Vastauksista löytyi rohkaiseva esimerkki siitäkin, että talletuskoroissa on neuvotteluvaraa. VIISAS RAHA

Pankin vaihdolla uhkaamalla parani asiakkaan korko sellaisessakin tilissä, josta rahat on nostettavissa tarpeen tullen nopeasti osakkeiden ostoon. Verkkopankkien toiminnoista annetut vastaukset menevät monen pankin tapauksessa ristiin. Esimerkiksi Nordean verkkopankin toiminta keräsi sekä moitteita että kehuja. Joku valitti, ettei verkkolaskuihin siirtyminen ole onnistunut Osuuspankissa, mutta saman ryhmän verkkopankki sai kiitostakin. E-laskuihin siirtyminen vaikuttaa yleensäkin hankalalta. Moni on aikansa verkkolaskutuksen kiemuroita selvitettyään päätynyt siihen, että entinen konsti on helpompi ja yksinkertaisempi. Jos pankit ja laskuttajat oikeasti haluavat e-laskun yleistyvän, saisivat siis ensin keskenään sopia selvät ja helpot toimintamallit asiakkaille. Vastauksista päätellen useimpien verkkopankkien perustoimintojen kanssa voi joka tapauksessa elää. Esimerkiksi tavallinen maksaminen ja siirrot tilien välillä sujuvat yleensä ilman suurta tuskaa. Vaikka joku vastaajista kehui Sampo Pankinkin verkkopankkia, selvästi useammat eivät ole antaneet anteeksi viime vuoden järjestelmäkatastrofia. Se lamautti pahimmillaan sekä verkkopankin että konttorit. Dansken tuoma pankkijärjestelmä vei Sampo Pankin maineen totaalisesti pohjamutiin, siitä tuli epäonnistuneen tietojärjestelmäremontin symboli. Osa Sampo Pankin järjestelmähaukuista perustuu vielä viime vuoteen, mutta moni on ollut tyytymätön verkkopankin toimintaan pahimpien takkuilujen hellitettyäkin. Käytön helppoudessa ja toimintojen logiikassa se ei pärjää parhaille. Henkilöasiakkaista Länsi-Suomessa vastaava liiketoimintajohtaja Satu Astala arvioi, että isot ongelmat ovat ohi. Tämähän oli meillekin ihan valtavan kova henkinen isku, että asiakaspalvelumme laatu petti. Aika paljon on sen jälkeen harjoitettu itsetutkiskelua, toteaa Astala. Laajempia katastrofaalisia tilanteita järjestelmä ei ole enää tuottanut, tilanne on stabiloitunut, sanoo Astala. Hän myös vakuuttaa, että uusi järjestelmä on nyt asiakkaille erittäin turvallinen. Viisaan Rahan kyselyyn vastasi useita tietotekniikkaongelmien vuoksi entisiä Sampo Pankin asiakkaita. Iloinen asia on se, että olemme nyt onnistuneet saamaan asiakkaita takaisin, kertoo Astala. Laajempia katastrofaalisia tilanteita järjestelmä ei ole enää tuottanut, tilanne on stabiloitunut. Satu Astala Hyvä merkki Astalan mukaan on sekin, etteivät pankin asiakaspalvelijat joudu enää jatkuvasti kuuntelemaan korvat punaisina järjestelmähaukkuja. Astalan mukaan asiakkaiden pankkiasioinnin hajautus on haaste myös järjestelmille. Ongelmia tulee pienemmällä todennäköisyydellä paljon käytetyn eli tutun järjestelmän kanssa. Silti Sampo Pankki ottaa mielellään vastaan myös muista pankeista asiakkuuttaan hajauttavia. Moni kyselyn vastaajista on hyvin tyytyväinen siihen, että on vaihtanut pääpankkiaan. Moni on myös huomannut sen, että entinen valittu on tapahtuneesta syvästi loukkaantunut. Asioiden selvittely eron jälkeen on voinut olla hyvinkin kylmäkiskoista. Jos entisestä pankista on pitänyt vaikkapa kaivaa joitakin tietoja, on palvelun hinta voinut olla hyvinkin rasvainen. Jotkut vastaajien kuvaamat yksittäistapaukset vaikuttavat suoranaiselta pottuilulta entiselle asiakkaalle. Mahdollisista ongelmista huolimatta vastaajat kuitenkin vakuuttavat, että eron jälkeisessä uudessa pankkisuhteessa on paljon ihanampaa. Paljon ne lupaavat, mutta muuta ei saa kuin laskuja Asiakas ei saa sille sadan prosentin nousulle vastinetta. Ehkä pitäisi palvella itseä sata prosenttia paremmin tuulikaapissa. Olen pettynyt Nordean toimintaan. Palvelu on muuttunut nihkeäksi viimeisen puolentoista vuoden aikana Nordean toiminta on byrokraattista ja epäpätevää. Nordean asiakaspalvelu on ollut kohteliasta ja moitteetonta. Nordean kanta- ja avainasiakkuudet ovat mielestäni vain tyhjiä lupauksia. Osuuspankin kanssa kaikki on mennyt hyvin. eq-pankki on hyvä niin kauan, kun ei tarvitse asioida asiakaspalvelun kanssa. Siellä on jopa pankkitoimihenkilöiksi surkeasti käyttäytyvää väkeä. Sampo Pankin tiskipalvelu on hävinnyt käytännössä kokonaan. neuvontavirkailijoilta on aneltava, että pääsisi toimistokerroksiin kysymään neuvoa. Olen Sampo Pankin asiakas ja täysin tyytyväinen palveluihin ja verkkopankin toimintaan. Pankkipalveluja ei ole Sampo Pankissa käytännössä ollut. On ollut vain erilaisia palvelumaksuja. En aio olla missään tekemisissä Sampo Pankin kanssa sen törkeän toiminnan vuoksi. Yhdistymisessä Danske Bankiin kaikkiin Sampo Pankin luottoihin tuli yhtäkkiä viiden euron lisämaksut. Handelsbankeniin olen ollut erittäin tyytyväinen. Handelsbankenin säästötilin korko on tuottanut pettymyksen. Ålandsbankeniin olen ollut erittäin tyytyväinen. Palvelu on hyvää ja kaikki hoituu ajallaan. On harmillista, jos omalle tilille maksettava korko ei selviä nettipankissa käymällä. Paperilaskun muuttaminen verkkolaskuksi on vaivalloista. Olen pettynyt pankkien tapan tyrkyttää verkkotiliotetta. Paperiset tiliotteet on helppo arkistoida haluamakseen ajaksi. Kovan työn takana on selvittää, mitä mikäkin tulee maksamaan ja millainen palvelupaketti tulee edullisemmaksi. Kaiken hinnoittelu on jo niin sekavaa, että toivoisi pankkien palaavan rahanlainaajiksi ja hankkivan toimintakatteen korkoerosta. Kommentit on poimittu Viisaan Rahan pankkikyselystä, joka tehtiin syyskuussa 2009. VIISAS RAHA

Iäkäs ansaitsee hyvää palvelua Osa vanhoista ja uskollisista asiakkaista kokee jääneensä heitteille tuulikaappeihin. Ensin tuulikaappeihin tiskeiltä norkoilemasta, sitten saman tien kotiin asti. Ja parasta hankkia tietokone, jos aikoo säädyllisellä hinnalla hoitaa juoksevia pankkiasioita. Pankkiasiointinsa vuosikymmeniä ennen internetiä aloittaneiden kohtelu pankeissa on ollut tylyä. Se on outoa, koska vanhat, uskolliset asiakkaat ovat usein myös varakkaita, hyviä pankkiasiakkaita siis. Viisaan Rahan pankkikyselyssä erottuu selvästi iäkkäiden pankkiasiakkaiden ryhmä, joille palvelun koneellistuminen, itsepalvelu ja henkilökohtaisen palvelun hupeneminen ovat olleet vastenmielistä kehitystä. Asiakkaiden karkotusoperaatiossa tiskipalvelut ovat saattaneet kallistua huikeiksi jopa suhteessa henkilökohtaisen palvelun oikeisiin kustannuksiin. Toinen vanhimpiin asiakkaisiin liittyvä erityisongelma ovat vanhuksen asioita hoitavien lähiomaisten ja pankin konfliktit. Vanhus on esimerkiksi pankin virkailijan kysyessä voinut antaa luvan rahastosijoitukseen, jonka riskiä hän ei ole voinut ollenkaan ymmärtää. Tällaisestakin löytyi vastauksista vihaisen omaisen kertoma esimerkki. Useampia perunkirjoituksia laatinut vastaaja taas oli tuskastunut siihen, että pankit ja vakuutusyhtiöt yllyttävät vanhukset ripottelemaan koko omaisuutensa 8 500 euron suuruisina vakuutusmuotoisina lahjoituksina lähiomaisille. Perunkirjoituksessa pesä on tyhjä eli viimeisinä vuosinaan vanhus pahimmassa tapauksessa varaton. Joku tolkku voisi olla veron välttämisessäkin. Ikääntyvä väestönosa on erittäin tärkeä asiakaskunta pankeille jo sen vuoksi, että ikääntyneitä on koko ajan enemmän, sanoo Nordean yksikön johtaja Jussi Mekkonen ja vakuuttaa, että pankki huomioi ikäihmisten erityistarpeita. Mekkonen myös muistuttaa, että suuri osa vanhemmista asiakkaista on täysin sujuvasti siirtynyt verkkopankkien käyttäjiksi. Toisaalta Nordealla on erityisesti kassapalveluihin keskittyneitä konttoreita, joissa tiskillekin pääsee kohtuullisella jonotuksella vaikka maksamaan laskun. Tuulikaappien maksuautomaattien kehitystyössä taas on varta vasten käyttäjätutkimuksella selvitetty ikääntyneiden tarpeita. Käytännön seuraus on esimerkiksi tarpeeksi isot kirjaimet maksuautomaattien näytöillä. Kassapalveluja ruuhkauttaa Mekkosen mukaan se, että esimerkiksi eläkkeet maksetaan samana päivänä. Jos taas esimerkiksi vanhan ihmisen rahojen sijoittamisessa on tehty virhe, pankki kyllä selvittää asian ja tarvittaessa myös korvaa tapahtuneen vahingon, lupaa Mekkonen. Vanhan Postipankin peruina paljon iäkästä asiakaskuntaa on Sampo Pankillakin. Liiketoimintajohtaja Satu Astalan mukaan pankki ottaa iäkkäät asiakkaat huomioon esimerkiksi siten, että tarjolla on omia nimettyjä yhteyshenkilöitä henkilökohtaista palvelua varten. Asiakkaat saavat yhteyshenkilöidensä suoria puhelinnumeroita, niin etteivät kaikki joudu asioimaan valtakunnallisten palvelukeskusten kautta. Henkilökohtaisen palvelun tarvetta lisää jo se, että iäkkäillä asiakkailla on usein varallisuutta, jonka sijoittamisessa henkilökohtainen neuvonta on tarpeen. Handelsbankeninkin resepti on liiketoimintajohtaja Tuija Nuutisen mukaan henkilökohtainen yhteys virkailijoihin, esimerkiksi suorat puhelinnumerot. Handelsbankenin lyhyt historia Suomessa tarkoittaa sitä, että sen asiakkaat ovat alusta asti asioineet verkossa. Niinpä konttoreissa ei ole ruuhkia ja henkilökohtaistakin palveluaikaa järjestyy helposti. Verkkopankissa pitää Nuutisen mukaan ohjelmien olla mahdollisimman yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Niistä on hyötyä vanhojen lisäksi kaikille muillekin asiakkaille. Itse asiassa kaikissa pankkipalveluissa paras palvelu vanhoille olisi sitä myös nuorille: yksinkertaiset ja helppokäyttöiset järjestelmät, tarvittaessa mahdollisuus keskustella asiantuntevan ihmisen eikä automaatin kanssa. Ja vielä ihan oikeasti asiakkaan asiaa ajavat pankkineuvojat. Asiakkuuden hoito pankeissa alkaa koneellistua liikaa. Tällaisen vanhuksen riskiprofiilia Nordea kartoitti vastoin ohjeita. Äiti ei ehdottomasti ymmärtänyt asiasta yhtään mitään. Ei vanhempi ihminen halua kytätä positiotaan. Hän haluaa nukkua yönsä. Kotitietokoneiden yleisyysprosentti laskee rajusti, mitä vanhemmista ihmisistä on kyse. Verottomuuden varjolla vanhukset saadaan säästämään ja säästämään, vaikka voisivat itselleenkin jotain hankkia. Vaikka siivouksen. Pankit pitävät tiskillä pakosta asioimaan joutuvia vapaana riistana. Nykyhinnoitteinen palvelumaksu on kaukana kohtuudesta. VIISAS RAHA

Nordea pitää perää Nordea kehuu mainoskampanjassaan, että siltä saa sekä hyviä neuvoja että hyviä hintoja. Viisaan Rahan selvitykseen osallistuneista sijoittajista moni on jyrkästi eri mieltä. Pankin sijoitusneuvoja moititaan huonoiksi ja tuotteita kalliiksi. Pankin nähdään ajavan enemmän omaa kuin asiakkaidensa etua. Melkoista ryöpytystä saavat myös avain- ja kanta-asiakasohjelmat. Silmään pistää myös pöyhkeys, jolla pankki näyttää sivuuttavan asiakkaidensa kysymyksiä ja reklamaatioita. Voi hyvin olla, että tämä kysely antaa Nordeasta ja muista pankki- ja sijoituspalveluiden tarjoajista todellista synkemmän kuvan. Vastaajiltahan kysyttiin nimenomaan: mikä pankkien palvelussa ärsyttää? Vastaajat jaksoivat kuitenkin muistuttaa myös myönteisistä piirteistä ja siitä, mikä pankeilta sujuu hyvin. Siitä kertoo oheinen taulukkokin: pankit saivat myönteisiä yleisarvioita vastaajilta enemmän kuin negatiivissävytteisiä arvioita. Merkillepantavaa on kuitenkin, että valtaosa myönteisestä palautteesta meni pienille haastajille ja tiettyyn osa-alueeseen keskittyville tekijöille: nettivälittäjä eq/nordnetille ja Ålandsbankenille. Kehuja saivat myös Handelsbanken ja S-Pankki. Pienten esiinnousu on linjassa aiempien selvitysten kanssa. Esimerkiksi viime vuoden huhtikuussa varainhoitoselvityksessä pienet erottuivat edukseen suurista pankeista. Samansuuntaisia tuloksia on saanut aiemmin myös Arvopaperi-lehti omissa selvityksissään. Tässä selvityksessä OP-ryhmä saa kuitenkin selvästi vähemmän kylmää kyytiä kuin Sampo Pankki ja Nordea, jota analyytikot tyypillisesti kehuvat hyvin hoidetuksi pankiksi ja kiinnostavaksi sijoituskohteeksi (lisää pankeista sivulla 23). Tämän selvityksen tulokset panevat miettimään Nordean kilpailukykyä keskivertoa varakkaampien suomalaisten pankkina ja sijoitusten hoitajana. Selvää on, että Nordea saa kaikkein eniten palautetta tämän tyyppisissä kyselyissä. Onhan sen markkinaosuus monella osaalueella ylivoimaisesti suurin. Koko ei kuitenkaan selitä sitä, että Nordea painuu synkästi pakkaselle, kun myönteisistä arvioista vähennetään kielteiset. Sen lisäksi miinuksen puolelle jää vain tietotekniikkansa kanssa säheltänyt Sampo Pankki. OP-RYHMÄ PALVELEE SUURISTA PARHAITEN Miinukset Plussat Saldo Nordnet Ålandsbanken eq OP-ryhmä Sampo Pankki Nordea 1 0 1 2 7 13 7 5 4 6 1 5 6 5 3 4-6 -8 Yhteensä 24 28 4 Kolumni Pörssi on noussut tänä vuonna voimakkaasti ei tosin niin voimakkaasti kuin se laski edellisenä. Moni etsii tulkintaa: ollaanko normaalilla kurssien paluumatkalla vai liiallisesta noususta aiheutuvan romahduksen kynnyksellä. Moniin jo annettuihin vastauksiin haluan lisätä omani. 1990-luvun alun pankkikriisi selitettiin asiakkaiden kriisiksi: yritysten konkurssit ja yksityisten ihmisten maksukyvyttömyys aiheuttivat pankeille kriisiin vieneet luottotappiot. Nyt kävi toisinpäin: pankit loivat sijoituksia, joita ne eivät hallinneet ja joista seurasi laaja epäily pankkien pystyssä pysymiseen ja kykyyn rahoittaa asiakkaitaan. Kun rahan saatavuus oli epävarmaa ja riskilisät korkealla, osakekurssit romahtivat: monet yritykset konkurssihinnoiteltiin. Konkurssiriskin huomioon ottaminen pörssiosakkeiden hinnoittelussa nähdyssä määrin oli ainutlaatuista. Rahoitusmarkkinat ovat toipuneet: riskilisät ovat alentuneet niin osakkeiden kuin joukkovelkakirjalainojen osalta. Ne eivät palanneet ennalleen, mutta markkinat toimivat taas. Yhteiskunnat osoittivat kalliin alkukangertelun jälkeen että pankit pelastetaan maksoi mitä maksoi. Rahaa tuotiin markkinoille niin paljon, että riskittömän koron alhaisuus pitää korkotason riskilisien kasvusta huolimatta matalana. Konkurssihinnoittelun paluu markkinoille ei ole todennäköistä. Tältä osin noussutta kurssitasoa voi pitää turvallisena kunhan muistaa, ettei pörssissä ole saavutettuja etuja ilman toteutettuja kauppoja. Maailma ei kuitenkaan ole palannut ennalleen. Monet maailmantalouden rakenteet ja työnjaon kysymykset ovat saaneet tai saamassa uusia ratkaisuja. Suomessa näihin muutoksiin on varauduttu huonosti. Täällä tapahtuva taloudellinen toiminta elpyy muita hitaammin, jotakin on ehkä menetetty lopullisesti. Onneksi monet pörssiyhtiöt ovat varautuneet muutoksiin yhteiskuntaa paremmin. Yhteiskuntamme on liian pieni ja köyhä korjatakseen kaikki yritysten ongelmat avustuksilla. Pitäisi olla rohkeutta antaa tilaa markkinoille: Björn Wahlroosin ehdottama räväkkä verouudistus antaisi parhaimmille yrityksille mahdollisuuden kasvaa. Se raha tuottaisi varmasti enemmän niin rahaa, veroja ja työpaikkojakin kuin avustusten huiskiminen palopesäkkeisiin. Samalla tulisi vahvistaa suomalaista omistusta toteuttamalla vähintään hallitusohjelman mukainen pienten osinkotulojen verovapaus. Muita uusia riittävästi rahaa omaavia suomalaisia omistajatahoja kuin kotitaloudet ei maassamme ole. Yleiseen kurssiromahdukseen en usko ilman uusia suuria ongelmia. Sen sijaan rakenteiden muutokset voivat aikaansaada suuriakin kurssinousuja ja -laskuja yksittäisten osakkeiden (ja joukkolainojen) osalta. Markkinajännityksen uskon säilyvän. VIISAS RAHA

SIJOITUSDEBATTI Omien osakkeiden Takaisinostot hyödyttävät pitkäaikaista sijoittajaa Pörssiyhtiöt ovat viime vuosina yhä useammin ostaneet omia osakkeitaan. EQ Pankin osakeanalyytikko Antti Saaren mielestä omien osakkeiden osto on perinteistä osingonmaksua järkevämpi voitonjakomuoto. Pääasiallinen hyöty osakkeenomistajalle on mahdollisuus lykätä verojen maksua. Omien osakkeiden ostolla on tapana nostaa yhtiön osakekurssia. Sijoittaja joutuu maksamaan veroa vasta osakkeet myydessään. Osinkoa puolestaan verotetaan heti. Tämä on merkittävä etu. Omien osakkeiden aikaansaamasta kurssinoususta sijoittaja voi saada koko pääomalle tuottoa niin kauan, kunnes myy osakkeet ja on näin velvollinen maksamaan veron, Saari toteaa. Näin sijoittaja hyötyy korolle korkoa -vaikutuksesta. Tämä hyödyttää etenkin pitkäaikaisia sijoittajia, jotka haluavat pitää rahojaan tietyissä osakkeissa vuosikausia. Se, että myyntivoittovero on korkeampi kuin osinkojen verotus, ei Saaren mielestä ole suuri ongelma. Omien osakkeiden ostoista aiheutuneesta kurssinoususta ja myyntivoitosta voi vähentää mahdollisia myyntitappioita ja tällä tavoin liudentaa verotusta. Samaa mahdollisuutta ei ole osingossa, Saari huomauttaa. Etuna hän pitää myös sitä, että omistaja hyötyy omien osakkeiden ostoista vasta myymällä osakkeensa. Omistaja voi halutessaan myydä osan osakkeista ja nostaa voittoa tällä tavoin esimerkiksi mahdollista osinkoa vastaavan määrän. Omistajalla on mahdollisuus päättää itse, kuinka suuren osan voitosta hän haluaa tietyllä ajanhetkellä lunastaa. Takaisinostot kasvattavat myös vanhojen omistajien omistusosuutta, jos osakkeiden kokonaismäärä vähentyy. Saari myöntää, että piensijoittajan kannalta hyöty on vähäinen. Mutta omistusosuuden kasvu voi olla merkittävä tekijä suuromistajalle, joka haluaa aktiivisesti vaikuttaa yhtiön toimintaan. Saaren mielestä kotimaiset pörssiyhtiöt harrastavat omien osakkeiden ostoja liian vähän. VIISAS RAHA RAHA

ostoja vai osinkoja? Osinko on todellista tuottoa, takaisinostot epävarmaa tuottoa Vaasan yliopiston emeritusprofessori Martti Luoma epäilee yritysjohdon kykyä ajoittaa omien osakkeiden ostot oikein. Yrityksen ydinbisnestä ei edistä se, että johto suuntaa mielenkiintonsa sellaiselle alueelle, jossa sen osaaminen ei välttämättä ole vahvimmillaan. Osake on investointitavara, joten oikea hinta on se hinta, joka antaa osakkeelle kilpailukykyisen tuoton. Oikea hinta riippuu kuitenkin useimmiten tulevaisuudesta. Siksi omien osakkeiden oikea ostohinta jää arvioinnin varaan, Luoma sanoo. Osingot ovat sen sijaan aitoa tuottoa omistajalle, sillä osingonjaossa rahat tulevat suoraan omistajien käyttöön. Luoman mielestä on tärkeämpää hyödyttää nykyisiä omistajia osingonjaossa kuin osakkeistaan luopuvia omistajia. Lisäksi omien osakkeiden osto ylihinnoiteltuna on tappiollista yritykselle ja siten myös omistajille. Nykyisessä taloustilanteessa osakkeiden ollessa halpoja yritykset olisivat voineet tehdä edullisia ostoja, mutta eipä omien osakkeiden ostamista ole juurikaan tapahtunut, Luoma toteaa. Omien osakkeiden osto voi olla hyvä sijoitus, jos yrityksellä menee hyvin eikä sillä ole mahdollisuutta sijoittaa ydinbisnekseensä ja jos ajoitus osuu kohdalleen. Yrityksen johdon ja osakkeenomistajien edut eivät kuitenkaan läheskään aina ole yhteneväiset. Yrityksen johto saattaa suosia omien osakkeiden ostoa kurssinousun ja omien optioidensa arvonnousun toivossa. Tässä piilee vaara, että yritysjohto keskittyy takaisinostoilla tavoittelemaan lyhytaikaista kurssinousua. Martti Luoma myöntää, että verotuksen siirtyminen on omien osakkeiden ostojen hyvä puoli. Hyöty valuu tosin hukkaan, jos yritys ostaa osakkeita ylihintaan. On vaikea nähdä, mitä etuja yritykset tai osakkeenomistajat saavuttivat viime nousukauden aikaisilla omien osakkeiden ostoilla, jotka tehtiin kurssien ollessa korkealla. Osinkojen maksua pidetään joskus osoituksena siitä, ettei yhtiöllä ole voittovaroille järkeviä investointikohteita eikä siis kunnon kasvustrategiaa. Mitä mieltä olet tästä? VIISAS RAHA VIISAS RAHA

SIJOITUSDEBATTI Etenkin laskusuhdanteiden aikana omien osakkeiden ostaminen olisi johdolle erinomainen tapa luoda merkittävää lisäarvoa omistajille. Osakkeiden lukumäärää kannattaa pienentää, kun kurssi on alhainen. Omien osakkeiden ostoa pidetään yleensä signaalina, että johto pitää yhtiönsä pörssikurssia edullisena. Toisaalta monet yhtiöt ovat ostaneet omia osakkeitaan huomattavan kalliilla esimerkiksi Nokia aikanaan yli 40 eurolla. Eikö yhtiön johdon pitäisi keskittyä ydinbisnekseensä eikä ottaa kantaa pörssin arvostustasoihin? Omien osakkeiden ostaminen ei mielestäni ole tämän kanssa ristiriidassa. Useinhan yhtiöiden johto pyrkii tekemään takaisinostoja tasaisesti vuosittain, jolloin ostojen keskihinta jää yleensä järkeväksi. Varmasti yrityksen johto tekee huonojakin päätöksiä, mutta tavallisesti johdolla voidaan olettaa olevan muita sijoittajia valistuneempi kuva osakkeen niin sanotusta oikeasta hinnasta, Saari vastaa. Hän ei usko, että omien osakkeiden takaisinostot kannustaisivat yhtiön johtoa spekulatiivisten voittojen tavoitteluun, vaikka esimerkiksi johdon palkkiot olisivat sidottuja kurssikehitykseen. Omien osakkeiden ostot aiheuttavat harvoin merkittäviä lyhytaikaisia kurssinousuja. Niiden suoma hyöty näkyy enemmänkin pidemmällä aikavälillä, kun alhaisempi osakkeiden lukumäärä alkaa näkyä korkeampina osakekohtaisina tuloksina. Osakkeenomistaja voi tilapäisesti luopua osingoista, jos se merkitsee niiden sijoittamista yhtiöön ja sen hyvään tulevaisuuteen. Tämä on edullista, jos omistaja ei löydä parempia sijoituskohteita mahdollisille osingoilleen, Luoma vastaa. Käytännössä investointien tekeminen osinkojen kustannuksella on perusteltua vain hyvin tuottavissa ja nopeasti kasvavissa yrityksissä. Luoma mainitsee esimerkkeinä Microsoftin ja Warren Buffettin yhtiön Berkshire Hathawayn. Kapitalismi ei toimi, ellei pääoman osingot mukaan lukien anneta hakeutua edullisimpiin kohteisiin. Luoma ei ota kantaa siihen, mikä on järkevää osinkopolitiikkaa eli paljonko yrityksen pitäisi voittovaroistaan omistajille jakaa. Osinkosuhteen määrittäminen riippuu sekä omistajasta että yrityksestä. Yrityksen on kyettävä hoitamaan välttämättömät korvausinvestoinnit ja ehkä järkevästi kasvamaankin. Omistajalle hyödyllisen kasvun määrä riippuu toimialan suhteellisesta menestyksestä eli siitä, onko osakkeenomistajalla parempia sijoituskohteita. Sijoittajan näkökulmasta on mahdotonta arvioida absoluuttista osinkosuhdetta yritykseen ja toimialaan liittyvistä tilannesidonnaisista syistä, Luoma sanoo. LISÄÄ PÖRSSIYHTIÖIDEN VOITONJAOSTA SIVULLA 34. VIISAS RAHA

Eräs professori tiivisti aikanaan pankkitoiminnan kolme-kuusi-kolme -sääntöön: lainataan rahaa kolmella prosentilla, lainataan se edelleen asiakkaalle kuudella prosentilla ja kokoonnutaan kolmelta klubille varmistamaan, ettei kukaan muu pääse tekemään samoin. Professori oli oikeassa ainakin siinä, että peruspankkitoiminnan juju on yksinkertainen. Tavoitteena on ostaa rahaa halvalla ja myydä sitä kalliilla. Mitä suurempi on näiden otto- ja antolainauskorkojen ero, sen paremmin pankki tienaa. Kun markkinakorot laskevat, korkoero tyypillisesti kutistuu. Niin käy, koska talletuksille maksettavat korot putoavat hitaammin kuin lainakannan keskikorko. Tänä vuonna markkinakorkojen laskusta ovat kärsineet eniten Ålandsbankenin kaltaiset pienet pankit, jotka toimivat pääosin vähittäismarkkinoilla ja jotka rahoittavat antolainauksensa pääosin talletuksilla. Ålandsbankenin tuoreen osavuosikatsauksen mukaan sen korkokate supistui tammi-syyskuussa kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Sama mekanismi vaikuttaa myös Nordean kaltaiseen jättiin, mutta paljon heikommin. Nordea hankkii merkittävän osan tarvitsemastaan rahoituksesta markkinoilta. Vaikka se on osin maksanut talletuksille markkinakorkoja kovempia korkoja, se on myös hyötynyt alhaisista markkinakoroista. Pankin luottokannasta yli puolet on yrityslainoja, joiden marginaalia pankki on onnistunut puskemaan leveämmäksi. Nordean rahoituskate olikin syyskuun loppuun mennessä kasvanut seitsemän prosenttia viime vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Huono merkki oli tosin se, että lainaraha käy yrityksille kaupaksi entistä nihkeämmin. Vuoden kolmannella neljänneksellä luotonanto yrityksille väheni. Pankkien ennätystulokset ja jyrkät korkokäyrät ovat tyypillisesti kulkeneet käsi kädessä. Jyrkkä korkokäyrä tarkoittaa nykyisen kaltaista tilannetta, jossa lyhyiden ja pitkien markkinakorkojen välinen ero on suuri. Se antaa pankeille oivan mahdollisuuden tehdä rahalla rahaa eli tankata markkinoilta tai keskuspankista halpaa lyhyttä rahaa ja tuupata sitä eteenpäin pidempiaikaisina sekä parempi tuottoisina sijoituksina ja lainoina. Mitä kauemmin nykyisen tilanteen uskoo jatkuvan, sitä kiinnostavimmilta sijoituskohteilta suuret pankit näyttävät. Pankkeja tukee myös arvopaperimarkkinoiden hyvä veto. Ne pääsevät kirjaamaan nettovoittoja käypään arvoon arvostettavista eristä, kun niiden omistamisen arvopapereiden hinnat nousevat. Omat ja asiakkaiden lukuun tehdyt toimet pääomamarkkinoilla ovat niin ikään tuottaneet hyvin. Tämä tarkoittaa myös riskien kasvua: yhä suurempi osa pankkien tuloskunnosta on rauhattomasti vellovien arvopaperimarkkinoiden varassa. Täkäläiset pankit ehtivät hetken iloita kilpailun vähenemisestäkin, kun finanssikriisi sai eurooppalaiset kilpailijat vetäytymään lähemmäs kotimarkkinoitaan. Nordean mukaan kilpailutilanne on jo palautunut entiselleen. VIISAS RAHA

Myllerrys eurooppalaisilla pankkimarkkinoilla ei kuitenkaan ole vielä ohi. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) varoitti muutama viikko sitten, että eurooppalaiset pankit ovat edelleen finanssikriisin jäljiltä huonossa hapessa. IMF:n mukaan euroalueen pankit ovat tehneet vasta 40 prosenttia arvonalennuksista, joilla ne joutuvat taseitaan keventämään ja tuloksiaan rasittamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että yhä useampi pankki hakee lisää pääomia omistajiltaan tai muilta sijoittajilta. Sijoittajien kukkarolla ovat käyneet myös Nordea ja Pohjola, vaikka ne Aktian ja Ålandsbankenin tavoin näyttävät selviävän finanssikriisistä vähäisin vaurioin. Suomessa toimivien pankkien ei tarvinnut tarttua valtion takauksiin edes kriisin ollessa pahimmillaan. Ne ovat myös välttyneet suurilta kupruilta, toisin kuin esimerkiksi Baltiassa seikkailleet kilpailijansa Swedbank ja SE Banken. Anneilla pankit varautuvat luottotappioihin ja sen varalle, että talouden toipuminen on hidasta. Anti on järjestettävä, kun rahaa on markkinoilta saatavilla, sanoo eq Pankin seniorianalyytikko Bengt Dahlström. Ilman anteja Nordean ja Pohjolan olisi pitänyt nostaa vakavaraisuuttaan muulla tavoin. Vaihtoehtona olisi ollut omaisuuden myynti tai luotonannon vähentäminen. Pankit ovat finanssikriisin jälkeen tarkistaneet taloudellisia tavoitteitaan niin, että vakavaraisuutta korostetaan nyt oman pääoman tuoton kustannuksella. Esimerkiksi Pohjola nosti Tier 1 -vakavaraisuuden tavoitetasoa 8,5 prosentista vähintään 9,5 prosenttiin yli suhdannesyklin. Samaan aikaan pankki laski oman pääoman tuottotavoitetta 15 prosentista 13 prosenttiin. Vahva tase on tarpeen, sillä seuraavaksi pankkeihin iskee reaalitalouden taantuma: työttömyys, maksuhäiriöt, järjestämättömät luotot ja konkurssit ovat kaikki kasvussa. Nekin vaikuttavat pankkitoiminnan ytimeen ja tulokseen. Onhan luottoriski edelleen talletuspankkien suurin riski. Nordean osavuosituloksen viesti oli tosin rauhoittava. Ongelmaluottojen määrä oli kyllä edelleen kasvanut, mutta selvästi hitaammin Osinkoja pikkupankeista kuin alkuvuonna. Pankki arvioi luottotappioiden pysyvän nykytasollaan koko tämän vuoden mutta varoitti, että riski huonompaan kehitykseen on olemassa. Miten käy pankkien, jos reaalitalous sukeltaa syvälle? Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan Suomen finanssisektori kestää pahankin taantuman. Näkemys perustuu stressitestiin, jonka tulokset valvoja julkisti syyskuun lopulla. Valvoja oli laatinut stressiskenaarion vuosille 2009 2011 ja valvottavat laskivat, miten sen toteutuminen vaikuttaisi niiden toimintaan. Jos skenaarion oletukset toteutuisivat, suomalaisten talletuspankkien yhteenlaskettu tulos painuisi tappiolle vuosina 2010 ja 2011. Vakavaraisuus alenisi, mutta muutos ei olisi dramaattinen. Nordea on täkäläisten pankkien joukossa jättiläinen Helsingissä noteerattavien pankkien tunnuslukuja Tuotot yhteensä* Kulut yhteensä* Rahoituskate* Luottotappiot* Luottokanta* (milj. euroa) 1-6/2009 1-6/2008 1-6/2009 1-6/2008 1-6/2009 1-6/2008 1-6/2009 1-6/2008 30.6.2009 30.6.2008 Aktia 93,7 67,8 52,3 48,7 68,9 46,2 17,5-0,8 5 820 5 082 Nordea 4 638 3 953 2 206 2 128 2 661 2 411 781 57 278 300 269 900 Pohjola 148 130 70,0 62,0 87,0 74,0 54-3 11 100 10 900 Bank of Åland 42,4 37,1 35,3 25,3 19,2 20,8 2,2 0,2 2 428 2 127 *) pankkitoiminta **) P/e (hinta/tulos) ja p/b (hinta/oma pääoma) on laskettu 7.10.2009 kurssitasolla ja p/e-luku 12 viime kuukauden oikaistulla tuloksella Lähde: Balance Consulting VIISAS RAHA

Kriisin pelko näkyy hinnassa Nykynäkymiin verrattuna osa stressioletuksista tosin vaikuttaa melko kesyiltä. Esimerkiksi bkt:n oletettiin supistuvan tänä vuonna runsaat seitsemän ja ensi vuonna runsaat kolme prosenttia. Työttömyysasteen odotettiin nousevan tänä vuonna liki yhdeksään prosenttiin, ensi vuonna yli 11 prosentin. Sen sijaan osakekurssien oletettiin laskevan tänä vuonna jopa yli 30 prosenttia ja nousevan ensi vuonna runsaan prosentin. Asuntojen hintojen oletettiin putoavan kumpanakin vuonna noin 15 prosenttia. P/e-luvuilla mitattuna Helsingin suurimmat pankit eli Nordea ja Pohjola eivät ole enää erityisen edullisia sijoituskohteita. Esimerkiksi Nordean p/e-luku on ensi vuoden tulos- ja osinkoennusteella viidentoista tienoilla ja osinkotuotto vain runsaat pari prosenttia. Pohjolan arvostus on hieman edullisempi, luultavasti fuusiospekulaatioiden puuttumisen takia. Nordea on tosin saanut ostaa halvemmalla mutkan kautta eli hankkimalla Sammon osakkeita. Sampo omistaa Nordeasta suunnilleen viidenneksen. Kaupanpäällisiksi saa annoksen vakuutusta, joka ei sekään välttämättä ole huono valinta taantumassa. Kun talouden pyörät pyörivät hitaammin, korvattavia vahinkojakin sattuu vähemmän. Nordea on täkäläisten pankkien joukossa jättiläinen, joka pääsee liiketoiminnassaan hyödyntämään suuruuden ekonomiaa. Se on myös ylivoimaisesti kansainvälisin. Sijoittajat odottavat myös vesi kielellä Björn Wahlroosin seuraavaa suurta liikettä pohjoismaisilla pankkimarkkinoilla. Pitkällä aikavälillä Nordeassa on ehdottomasti potentiaalia, sanoo SEB Enskildan pääanalyytikko Mika Koskinen. Pohjolalla on samankaltainen riskiprofiili kuin Nordealla. Siinä missä vähittäispankkitoiminta tasapainottaa Nordeassa riskisempää bisnestä, Pohjolassa vakuutustoiminta tukee riskillisempää yritysluototusta. Pohjolan vähittäispankkitoiminta kuuluu itsenäisille osuuspankeille, jotka on eriytetty pörssissä listatusta yhtiöstä. Pohjolan yrityspankilla on mennyt paremmin kuin mitä analyytikot puoli vuotta sitten odottivat. Myös omaisuudenhoitobisnes tekee hyvää tulosta. Pohjola operoi ainakin toistaiseksi lähes yksinomaan Suomessa, mikä on samaan aikaan sekä riski että mahdollisuus. Munat ovat kaikki samassa korissa, mutta toisaalta Pohjola tuntee asiakkaansa erittäin hyvin. Jos talous kääntyy takaisin kasvu-uralle, pankeista tulee taas rahantekokoneita. Maailman toiseksi vanhimman ammatin harjoittajat voivat taas kokoontua klubeilleen luomaan uusia finanssi-innovaatioita. Vakavaraisuussuhde*, % Oikaistu nettotulos Henkilöstömäärä p/e** p/b** Osakekurssi Markkina-arvo 30.6.2009 30.6.2008 1-6/2009 1-6/2008 30.6.2009 30.6.2008 7.10.2009 7.10.2009 7.10.2009 7.10.2009 14,7 12,8 16,5 22,1 1 216 972 999 1,59 8,75 (A-osake) 611 11,7 9,3 1 280 1 397 2 980 3 141 10,7 1,26 6,61 26 687 12,2 10,9 90 52 33 510 32 995 19,7 1,20 7,77 2 292 12,7 12,1 3,2 8,7 582 499 31,8 1,76 31,82 (B-osake) 311 VIISAS RAHA

OSAKEPUNTARI 30.10.2009 Markkinaarvo milj. taso suorituskyky osakeriski luku luku tuotto osake kurssi Arvostus- Taloudellinen Tekninen p/e- p/b- Osinko- Tulos/ Osake- 1.(1) Wärtsilä Oyj Abp 2 435 Halpa Erinomainen Maltillinen 5,8 1,78 6,1 4,28 24,69 2.(8) Konecranes Oyj 1 126 Halpa Erinomainen Matala 9,7 2,76 4,9 1,89 18,21 3.(5) Outotec Oyj 906 Edullinen Erinomainen Matala 12,3 3,83 4,6 1,74 21,57 4.(7) Fortum Oyj 14 329 Halpa Erinomainen Maltillinen 10,0 1,81 6,2 1,62 16,13 5.(2) Sampo Oyj 9 162 Halpa Erinomainen Matala 13,6 1,50 4,9 1,19 16,32 6.(3) Orion Oyj 1 830 Edullinen Erinomainen Matala 12,5 4,50 7,3 1,03 12,93 7.(13) Kone Oyj 6 558 Edullinen Erinomainen Matala 13,6 5,54 2,6 1,87 25,45 8.(4) Fiskars Oyj Abp 791 Halpa Hyvä Maltillinen 9,5 1,64 5,2 1,01 9,64 9.(10) TeliaSonera AB 19 938 Halpa Hyvä Matala 10,3 1,60 3,7 0,43 4,44 10 (9) Larox Oyj 90 Halpa Hyvä Maltillinen 18,0 2,74 3,1 0,53 9,53 11 (6) Digia Oyj 64 Halpa Erinomainen Maltillinen 7,5 0,81 1,6 0,41 3,08 12 (14) Metso Oyj 2 700 Edullinen Hyvä Maltillinen 9,9 1,74 3,7 1,92 19,05 13 (15) Nordea Bank AB 29 433 Halpa Erinomainen Maltillinen 12,0 1,34 2,1 0,67 7,29 14 (16) Lemminkäinen Oyj 442 Edullinen Hyvä Maltillinen 10,4 1,49 3,5 2,50 25,99 15 (23) Oriola-KD Oyj 544 Edullinen Hyvä Matala 13,2 2,46 2,2 0,28 3,59 16 (17) Elisa Oyj 2 194 Halpa Hyvä Maltillinen 10,9 2,23 7,6 1,21 13,19 17 (18) Rapala VMC Oyj 191 Halpa Hyvä Maltillinen 12,2 1,78 3,9 0,40 4,85 18 (11) Scanfil Oyj 157 Halpa Hyvä Maltillinen 12,3 1,02 4,6 0,20 2,59 19 (24) F-Secure Oyj 389 Hintava Erinomainen Matala 18,3 8,55 2,8 0,13 2,48 20 (25) Lassila & Tikanoja Oyj 591 Edullinen Erinomainen Matala 17,0 2,80 3,6 0,90 15,24 21 (20) Tieto Oyj 981 Edullinen Hyvä Maltillinen 14,0 2,00 3,7 0,97 13,62 22 (21) Huhtamäki Oyj 972 Halpa Hyvä Matala 13,8 1,45 3,7 0,64 9,21 23 (28) Pöyry Oyj 594 Edullinen Erinomainen Maltillinen 20,9 3,43 6,4 0,48 10,08 24 (19) Nokia Oyj 32 549 Edullinen Erinomainen Maltillinen 12,8 2,64 4,6 0,68 8,63 25 (30) HKScan Oyj 347 Edullinen Hyvä Matala 17,5 1,11 2,7 0,50 8,82 26 (33) Olvi Oyj 253 Edullinen Erinomainen Maltillinen 13,0 2,36 2,1 1,88 24,35 27 (29) Affecto Oyj 45 Halpa Hyvä Maltillinen 20,5 0,86 6,7 0,10 2,10 28 (35) Vacon Oyj 370 Hintava Erinomainen Maltillinen 21,0 4,80 2,7 1,15 24,17 29 (31) Alma Media Oyj 507 Edullinen Erinomainen Maltillinen 15,7 5,85 4,4 0,43 6,79 30 (27) Lännen Tehtaat Oyj 94 Halpa Hyvä Maltillinen 60,6 0,70 5,7 0,25 14,90 31 (22) Sanoma Oyj 2 025 Edullinen Hyvä Maltillinen 14,5 1,82 7,2 0,87 12,58 32 (32) Raisio Oyj 418 Edullinen Hyvä Matala 23,2 1,44 2,8 0,11 2,54 33 (26) Neste Oil Oyj 3 092 Halpa Tyydyttävä Kohtalainen 23,0 1,39 6,6 0,52 12,06 34 (36) Cargotec Oyj 939 Edullinen Hyvä Maltillinen 21,4 1,04 4,1 0,68 14,60 35 (41) Basware Oyj 153 Edullinen Erinomainen Matala 17,1 2,92 1,7 0,78 13,35 36 (39) Pohjola Pankki Oyj 2 236 Edullinen Hyvä Kohtalainen 19,2 1,18 2,5 0,47 7,58 37 (34) Martela Oyj 30 Halpa Hyvä Matala 9,5 0,92 8,3 0,76 7,23 38 (37) Kesko Oyj 2 269 Edullinen Hyvä Matala 50,2 1,16 4,4 0,45 22,68 39 (38) Aspo Oyj 158 Edullinen Hyvä Matala 39,6 2,45 7,0 0,15 6,00 40 (45) Keskisuomalainen Oyj 168 Edullinen Erinomainen Kohtalainen 11,1 3,88 3,2 1,40 15,60 41 (42) Ixonos Oyj 25 Edullinen Hyvä Kohtalainen 10,9 1,34 0,0 0,25 2,65 42 (48) Vaisala Oyj 440 Hintava Hyvä Maltillinen 28,6 2,56 3,7 0,85 24,15 43 (46) Stockmann Oyj Abp 1 274 Edullinen Hyvä Maltillinen 25,3 1,54 3,6 0,78 17,45 44 (47) Marimekko Oyj 79 Edullinen Hyvä Maltillinen 15,9 2,82 5,6 0,61 9,79 45 (59) Viking Line Abp 356 Hintava Hyvä Maltillinen 29,9 2,20 3,0 1,10 33,00 46 (40) YIT Oyj 1 676 Edullinen Hyvä Maltillinen 38,6 2,16 3,8 0,34 13,17 47 (12) Panostaja Oyj 66 Hintava Tyydyttävä Matala 277,2 1,83 8,6 0,01 1,39 48 (44) Ålandsbanken Abp 313 Hintava Hyvä Maltillinen 37,4 1,70 2,1 0,65 24,00 49 (49) Kemira Oyj 1 353 Edullinen Tyydyttävä Maltillinen 20,0 1,28 2,3 0,55 10,82 50 (43) Cramo Oyj 338 Hintava Tyydyttävä Matala 19,8 1,11 1,8 0,56 11,03 Pörssin mediaanit 146 19,5 1,50 3,2 0,10 5,24 VIISAS RAHA

Taulukkoavain Marraskuun alussa Helsingin pörssi oli OMXHelsinki Cap -indeksillä mitaten noussut 55 prosenttia maaliskuun pohjista. Kaikkien aikojen huippunsa, 6 350 pistettä, pörssi saavutti heinäkuussa 2007. Nykytasosta pörssi voisi siis vielä nousta lähes 80 prosenttia saavuttaakseen entisen korkeimman tasonsa. Pitkän ajan kuluessa pörssi on aina ylittänyt entiset huippunsa. Keskimäärin tämä on vienyt neljä vuotta. Aikaa voi kulua paljon enemmänkin. Maailmanlaajuiseen lamaan johtanut pörssiromahdus mustana tiistaina lokakuun 29. päivänä vuonna 1929 on tästä hyvä muistutus. Sen jäljiltä synkkyys hellitti vasta toisen maailman sodan jälkeen. USA:n osakemarkkinoiden kehitystä mittaava Dow Jones Industrials -indeksi saavutti romahdusta edeltäneen tasonsa vasta 25 vuotta myöhemmin, 29. päivänä marraskuuta vuonna 1954! Yleinen käsitys jota myös pörssikurssien nousu viestittää kuitenkin on, että valtioiden reaktiokyky ja laman käsittelytaito ovat niistä ajoista huomattavasti nopeutuneet ja parantuneet. Mutta miksi pörssi nyt jatkaisi nousuaan? Markkinatunnelma on vuoden aikana parantunut huimasti. Pessimismi on jopa vaihtunut tilapäiseen ylioptimismiin pörssi on niin sanotussa yliostetussa tilassa. Maailman rahamarkkinoilla riskinottohalu on lisääntynyt huimasti. Turvallisia valtion korkopapereita on myyty ja varsinkin käteisvaroja on vähennetty. Tilalle on ostettu hyvin korkeariskisiä velkaisten yhtiöiden korkopapereita (high yield bonds) ja osakkeita. Tämä on johtanut siihen, että kaikkien yrityslainojen riskilisät ovat huomattavasti kaventuneet. Pörssimarkkinoiden heiluntaa ja epävarmuutta mittaava VIX-indeksi nousi viime vuoden joulukuussa hyvin korkealle tasolle. Sittemmin se on tipahtanut tuosta 80 pisteen huipusta lähes normaalitasolleen eli hiukan alle 30 pisteeseen. Hyvä uutinen on sekin, että USA:n uudisrakentaminen (housing starts) on osoittanut vakiintumisen merkkejä ja on jopa lähtenyt nousuun. Lähtötaso on tosin hyvin matala. USA:n suurimpien pörssiyhtiöiden kolmannen neljänneksen tuloksista yli 80 prosenttia on ollut ennustettua parempia ja osa yritysjohtajista näkee jo omien alojensa markkinoiden vakiintuvan. Voidaan sanoa, että USA:n talous on lähtenyt nousuun. Rohkaisevia tietoja on saatu Kiinastakin. Sen bruttokansantuote nousi kolmannella neljänneksellä lähes yhdeksän prosenttia ja vuoden viimeiselle neljännekselle povataan kahdeksan prosentin vuotuista nousua. Merkitystä on silläkin, että suurista instituutioista merkittävä osa alipainottaa yhä osakkeita ja odottaa vielä tilaisuutta hypätä kyytiin, jos pörssi hiukan notkahtaa. Huiman kurssinousun jäljiltä osakkeet eivät kuitenkaan enää ole erityisen halpoja. Helsingin pörssin yhtiöiden 12 kuukauden tulosennusteista laskettu p/e-luku on jo yli 15 ja Euroopan pörssiyhtiöiden vastaava keskimääräinen voittokerroin on runsaat 13. OMXHelsinki Cap -indeksin pitkä trendi osoittaa ylöspäin, mutta lyhyt trendi on jo kääntymässä alas. Kurssikäyrä on piirtänyt lyhytaikaisen kaksoishuipun, ensimmäisen syyskuussa ja toisen lokakuussa. Lokakuun huippu oli lisäksi syyskuun huippua alempana, mikä viittaa heikkenevään markkinatunnelmaan. Ehkäpä suurimmat kurssinnousut on tältä erää nähty. VIISAS RAHA

ELÄMÄNI JA SIJOITUKSENI Volyymiosakkeiden karkuretki Reuna-aluepörssin vaarana on se, että kaupankäynti kaikkein kiinnostavimmilla ja vaihdetuimilla osakkeilla liukuu eurooppalaisen trendin mukana yhä nopeammin pörssin ulkopuolelle, sanoo johtaja Markku Savikko Finanssialan Keskusliitosta. Euroopassa perinteiset pörssit ovat jo kokeneet kovia. Niiden haastajia ovat pörssejä kevyemmin säännellyt monenkeskiset kauppapaikat (multilateral trading facilities). Esimerkiksi Saksassa vaihtoehtoinen kauppapaikka Chi-X on ohittanut Deutsche Börsen suurimpien yhtiöiden osakekaupassa ja on vahvoilla myös Lontoossa. Lontoossa haastajana on sähäkällä hinnoittelulla profiloitunut Tourquoise. Pohjoisessa operoi puolestaan Burqundy. Asiakkaista kilpaillaan hinnoilla ja innovatiivisilla uusilla palveluilla. Savikon näkemyksen mukaan tämä kehitys saattaa olla yksityissijoittajalle kiusallinen, koska uudet ratkaisut ovat syntyneet suurten toimijoiden ehdolla. Euroopassa suuri osa vaihdetuimpien osakkeiden kaupoista kiertää jo perinteiset kauppapaikat. Jos volyymikauppojen pako pörssistä jatkuu, Helsingin pörssistä voi kehkeytyä maakuntasarjatason tai pk-yritysten kauppapaikka. Savikon mukaan muutoksen yksi keskeisistä vaikutuksista on, että reaaliaikaiseen tietoon tottuneet yksityissijoittajat joutuvat odottamaan tietoa kauppojen toteutumistasoista jopa viikon. Kun kaupoista ei raportoida välittömästi, sijoittajien saama informaatio huonontuu olennaisesti ja fragmentoituu eli häviää sinne, tänne ja tuonne. Euroopan osakekauppojen kokonaisvolyymista liikkuu nykyisin perinteisten pörssien kautta noin kaksi kolmannesta ja loput tehdään niiden ulkopuolella. Pörssit ovat parhaansa mukaan pyrkineet jarruttamaan kehitystä. Lokakuun puolivälissä Tukholman ja Kööpenhaminan pörssien selvitystoiminnassa siirryttiin kokonaan keskusvastapuolen käyttöön. Helsinki otti aikalisän, mutta vastaava muutos on tarkoitus toteuttaa täälläkin. Keskusvastapuolella tarkoitetaan sitä, että kaupan osapuolten välillä toimii yhteisö myyjänä alkuperäiselle ostajalle ja ostajana alkuperäiselle myyjälle joka takaa kaupan toteutumisen. Pohjoismaissa keskusvastapuolena on hollantilainen EMCF. Tarkoituksena on turvata likviditeetti ja vastata vaihtoehtoisten kauppapaikkojen hintakilpailuun. Koko arvopaperikauppa voi vaarantua Suomessa, jos kaupankäynti- ja selvityskulut ovat liian korkeat, Savikko varoittaa. Hänen mukaansa nyt ollaan hänen pörssiuransa aikana ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa pörssi on oma-aloitteisesti alentamassa hintojaan. Neuvottelut arvo-osuustilejä hallinnoivan Euroclear Finlandin kanssa ovat myös käynnissä. Parhaillaan on menossa tuumaus- ja tiedonkokoamistauko, jona aikana selvitetään, miten keskusvastapuoliselvityksen aloittaminen muuttaa toimintaa. Sijoitusrahastoista ja omaisuudenhoidosta Finanssialan keskusliitossa vastaavalla Savikolla on pitkä arvopaperimarkkinakokemus. Hän aloitti Arvopaperinvälittäjien yhdistyksen toimitusjohtajana vuonna 1992 ja Sijoitusrahastoyhdistyksen toimitusjohtajana vuonna 1994. Asiantuntijaroolinsa takia hän on tuttu näky Arkadianmäellä eri lainvalmisteluhankkeissa. Ammattinsa vaatimuksesta hän on vain yhteen sijoitusmuotoon keskittynyt sijoittaja. Kun minusta tuli Sijoitusrahastoyhdistyksen toiminnanjohtaja, keskityin vain ja ainoastaan sijoittamaan sijoitusrahastoihin. Tämä päätös on pitänyt ja tällä linjalla olen edelleen. Olen ollut aika lailla tyytyväinen siihen, mitä rahastoista on tullut. Toki tappioitakin on tullut, hän sanoo. Suomalaisten rahastosijoittamisen nousu on seurannut vuosikymmenien viipeellä esimerkiksi ruotsalaisten sijoitusomaisuuden rahastoitumista. Pahin takaisku kehitykselle oli it-kuplan puhkeaminen vuonna 2002. Savikolta kysyttiin silloin ja kysytään yhä, miksi kaikki tarjosivat innolla it-rahastoja sijoittajille. Hänestä keskeisin syy oli valtavirran luoma kysyntä. Kun on kysyntää, syntyy myös markkinoilla tarjontaa. Tässäkin suhteessa jälkiviisaus on viisauden paras laji. Syytetään palveluntarjoajaa ja kysytään, miksi tämä ei nähnyt etukäteen tulevaa kehitystä ja varottanut sijoittajia. Savikko pitää nykyistä talousahdinkoa kolmen osapuolen ahneuden kerrannaisena. Nyt syytetään yritysjohtajia ja pankkiireja. Samaa ahneutta ovat osoittaneet pankkien ja sijoituspalveluyritysten omistajat. Tämä ahneus heijastettiin yritysjohdolle, jolle luotiin sellaiset kannusteet, jotka johtivat vastuuttomaan kasvuun ja riskinottoon. Tämä kriisi on seuraus tästä yhteenlasketusta ahneudesta. Toiminta ilman rajoitteita johti siihen, missä nyt ollaan. Savikko sanoo, että oli firmoja, jotka toimivat säännösten mukaan ja sellaisia, joiden osalta valvonta petti. Viranomaisvalvonta petti pahasti. Toisaalta valitettavasti valvonta on usein monta askelta kekseliäitä bisnesmiehiä jäljessä. VIISAS RAHA

VIISAS RAHA

VIISAS RAHA OSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITON JÄSENTAPAHTUMIA

VIISAS RAHA OSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITON JÄSENTAPAHTUMIA

Nordea Pankki Suomi Oyj Suomen parasta varallisuudenhoitoa jo viitenä vuonna peräkkäin* Tarjoamme sinulle ensiluokkaista palvelua ja otamme tarkasti huomioon yksilöllisen tilanteesi. Käytössäsi on oman varallisuudenhoitajasi ammattitaito hän tuntee tarpeesi ja tavoitteesi. Tukenaan hänellä on laaja ja monipuolinen asiantuntijaverkosto. Kun haluat saada parasta vastinetta rahoillesi, luota varallisuudenhoitosi Suomen parhaiden käsiin. Kuinka sinä voisit hyödyntää vahvan ammattitaitomme? Varaa aika tapaamiseen numerosta 020 72 48056 tai tutustu palveluihimme osoitteessa nordea.fi /privatebanking. *Lähde: Euromoney-lehden Annual Private Banking and Wealth Management -tutkimukset vuosina 2005, 2006, 2007, 2008 ja 2009. Merja Nurmi, sijoitusjohtaja, Nordea Private Banking

TUTKITUSTI TOTTA Tällä palstalla tutkijat kirjoittavat työnsä tuloksista. Osinkoa vai pääoman palautusta? Osakeyhtiöt ovat viime aikoina ilmoittaneet ylikurssirahastojen purkamisista siten, että näin tapahtuva varojen jakaminen tulee osingon sijaan tai sen lisäksi ja että tällaiseen jakoon liittyy verotuksellisia etuja. Kuvattu tilanne liittyy osakeyhtiö- ja verosääntelyn yhteensovittamiseen sekä osingon ja muulla tavalla tapahtuvan varojen jakamisen erisisältöiseen verotukseen. Mistä on pohjimmaltaan kysymys? Aikaisemmin voimassa olleen osakeyhtiölain mukaan osakkeen merkintämaksu oli aina kirjattava osakkeen nimellisarvon tai kirjanpidollisen vasta-arvon osalta osakepääomaan ja tämän ylittävä osa ylikurssirahastoon. Kumpikin taseerä oli vanhan osakeyhtiölain mukaisessa varallisuusjärjestelmässä sidottua omaa pääomaa, jota ei saanut alentaa ilman velkojiensuojamenettelyn läpikäymistä. Vuonna 2006 voimaan tulleen uuden osakeyhtiölain yhtenä merkittävänä innovaationa voidaan pitää lain pääomarakennetta koskevaa sääntelyä. Uudella lailla otettiin käyttöön niin sanottu nimellisarvoton pääomajärjestelmä ja tehtiin mahdolliseksi muun muassa se, että osakkeen merkintämaksu voidaan kirjata osakepääoman ohella tai kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon eli niin sanottuun SVOP-rahastoon. Lain vähimmäisosakepääomaa vastaavan määrän on kuitenkin aina oltava merkittynä osakepääomaan. SVOP-rahasto toimii eräänlaisena monitoimirahastona. Siihen voidaan merkitä varoja osakkeen merkintämaksun ohella osakepääoman sekä vuoden 1978 osakeyhtiölain vara- ja ylikurssirahaston alentamisena, osakkeenomistajan tai muun tahon tekemänä suorana vastikkeettomana sijoituksena, siirtona voittotililtä, muuntamalla velkaa SVOP-rahastosijoitukseksi tai yhtiön antamista optio-oikeuksista tai muista erityisistä oikeuksista saamana maksuna. Merkille pantavaa on myös se, että tietyissä yritysjärjestelyissä, kuten sulautumisessa, sulautuvan yhtiön realisoitumattomat arvostuserät (arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto) muuttuvat vastaanottavassa yhtiössä joko osakepääomaksi tai SVOP-rahastosijoitukseksi sulautumissuunnitelman sisällöstä riippuen. Tässä yhteydessä on erityisesti huomattava, että osakeyhtiölain mukaan osakepääoma, vanhat vara- ja ylikurssirahastot sekä arvostusrahastot ovat osakeyhtiön sidottua omaa pääomaa, mutta SVOPrahasto vapaata omaa pääomaa. Erottelulla on merkitystä, koska vapaata omaa pääomaa voidaan jakaa noudattamatta velkojiensuojamenettelyä. Yksinkertaistettuna: velkojilla ei ole mahdollisuutta vastustaa jakamista. Kun otetaan huomioon SVOPrahaston moninaiset muodostumistavat, rahasto sisältää hyvin erilaisen taloudellisen luonteen omaavia varoja. Olennaista on hahmottaa, että rahastossa voi olla osakkeen merkintään perustuvia varoja, siirtoja voittotililtä (verotettua tai verovapaata) tai sulautumisen seurauksena sulautuvan yhtiön realisoitumattomia ja verottamattomia omaisuuden positiivisia arvonmuutoksia. Osakeyhtiölain mukaan varoja saadaan jakaa vain osakeyhtiölaissa säädetyillä tavoilla. Näitä ovat: voitonjako eli osingon jakaminen, varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta, osakepääoman alentaminen, omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen sekä yhtiön purkaminen ja rekisteristä poistaminen. Osakepääoman jakaminen edellyttää velkojiensuojamenettelyn läpikäymistä ja osakepääomaa ei myöskään saa alentaa lain vähimmäisosakepääomaa tai yhtiöjärjestyksessä määrättyä määrää alemmaksi. Tämän lisäksi varojen jakaminen edellyttää tase- ja maksukykyisyystestin noudattamista. On myös huomattava, että varojenjakoa koskevat säännökset ovat kuitenkin siinä mielessä tahdonvaltaisia, että vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla kuin edellä kuvatuilla tavoilla, jollei yhtiön yhtiöjärjestyksestä johdu muuta. Varojen jakamisen jaottelussa osakeyhtiöoikeudellisesti merkittävää on, että osinkoa jaetaan taseen voittotililtä. Kun varoja jaetaan vapaan oman pääoman rahastoista, on kysymys muun vapaan oman pääoman kuin voittovarojen jakamisesta? Lisäksi on huomattava, että osakepääoman tai vuoden 1978 osakeyhtiölain mukaisten vara- ja ylikurssirahastojen jakamisessa on kysymys sidotun oman pääoman alentamisesta. Vero-oikeudessa yhtiön jakamia varoja verotetaan joko osingon tai VIISAS RAHA

luovutusvoiton verotuksen mukaisesti. Osinkona on perinteisesti verotettu yhtiöstä osakeyhtiöoikeudellisesti jaettua osinkoa. Kaikki muut varojen jakotavat on katsottu osakkeen luovutukseksi tai luovutukseen rinnastettavaksi toimeksi riippumatta siitä luovutetaanko itse osake vai ei. On helppo ymmärtää, että mikäli osakkeenomistaja luovuttaa osakkeen toiselle, saatua vastiketta verotetaan luovutusvoittoverotuksen mukaan. Näin on toimittu peitellyn osingon verotusta koskevin poikkeuksin myös tilanteessa, jossa yhtiö hankkii tai lunastaa osakkeenomistajan omistamat osakkeet. Omien osakkeiden hankkimisessa ja lunastamisessa on kysymys osakeyhtiölain näkökulmasta varojen jakamisesta, mutta verotuksen näkökulmasta kyse on osakkeiden luovutuksesta ja sen johdosta luovutusvoittoverotuksen piiriin kuuluvasta transaktiosta. Jossain määrin vaikeampaa on sen sijaan ymmärtää, miksi luovutusvoittoverotusta sovelletaan sellaiseen osakeyhtiön suorittamaan varojen jakoon, jossa osakkeenomistaja säilyttää omistusoikeutensa osakkeeseen. Luovutusvoittoverotusta on kuitenkin verotuskäytännössä sovellettu varsin vakiintuneesti osakepääoman alentamiseen sekä vanhojen varaja ylikurssirahastojen alentamiseen ja myös SVOP-rahaston jakamiseen siltä osin, kun voidaan osoittaa, että jako kohdistuu muihin rahastossa oleviin kuin voittovaroista rahastoon siirrettyihin varoihin. Tuloverolainsäädännössä ei kuitenkaan ole varsinaisesti sen enempää osingon kuin osakkeiden luovutuksenkaan määritelmää, vaan rajanveto on perustunut verotus- ja oikeuskäytännössä omaksuttuihin linjoihin. On myös huomattava, että SVOP-rahaston jakamisen verotuksesta ei ole vielä säännöstä. Varojen jakamiseen SVOP-rahastosta liittyykin merkittäviä verooikeudellisia kysymyksiä. Kuten edellä SVOP-rahaston muodostumistavoista voidaan päätellä, SVOP-rahasto voi sisältää taloudelliselta luoteeltaan hyvin erilaisia varoja. On erityisesti hahmotettava, että sulautumisessa sulautuneen yhtiön oman pääoman erien taloudellisen luonteen katkeaminen antaa aiheen kysyä, missä määrin voidaan tuudittautua siihen, että rahastosta suoritettavaa jakoa verotetaan myös tulevaisuudessa rahastoon tehtyjen voittovarojen siirtoja lukuun ottamatta luovutusvoittoverotuksen mukaisesti. Ei nimittäin ole verosuunnittelun maksimoinnin vähentämisen näkökulmasta lainkaan poissuljettua, että verotuksessa siirryttäisiin verottamaan kaikkea osakeyhtiön jakamia varoja samalla tavalla kuten osinkoa, ainakin niissä tapauksissa, joissa osakkeen omistusoikeus ei siirry. Tämän tyyppisestä verosääntelystä on maailmalla esimerkkejä. Kuvatussa mallissa omien osakkeiden hankinta jäisi edelleen luovutusvoittoverotuksen piiriin. Tällöin osakepääoman, vanhojen vara- tai ylikurssirahastojen tai SVOP-rahaston jakamisen osalta luovuttaisiin nykyisestä verokäytännöstä eli niin sanotun yhtiöön sijoitetun oman pääoman palauttamista koskevasta vero-oikeudellisesta opista ja jaettuja varoja verotettaisiin kuten osinkoa. Tämä asettaisi pääoman palautuksen ja voiton eli osingon jakamisen vero-oikeudellisesti samalla viivalle. Osakeyhtiöoikeudellisesti kyse olisi edelleen osingon tai muun vapaan oman pääoman jakamisesta tai osakepääoman alentamisesta. LISÄÄ PÖRSSIYHTIÖIDEN VOITONJAOSTA SIVULLA 20. VIISAS RAHA