Kainuun Puhelinosuuskunnan asiakaslehti 1/2010 @nette VIRTUAALIMINÄ s. 6 Poliisilla on 80 000 Facebook-tykkääjää s. 8 PROFIILI Axl Smith vauhdilla haasteisiin TESTISSÄ E-kirjojen lukulaitteet Lapset turvallisesti nettiin Mediakasvattajan ohjeet s. 10 Valokuitu nostaa asunnon arvoa s. 16
KLIKKAUKSIA Koonnut > Helena Hautakangas Shutterstock 2Luonto kutsuu! Syksyllä sopii retkeillä Suomen luonnossa. Luontoon.fi-verkkopalvelussa on esitelty lähes 200 retkeilykohdetta, jotka sijaitsevat valtion mailla. Retkikartta.fi-palvelusta voi hakea kohteita ja retkipalveluja karttahakuna. Sivustoja ylläpitää Metsähallitus, jolla on muitakin verkkopalveluja luontoretkeilijöille: www.metsa.fi. Rodeo / Tuomas Heinonen Testaa salasanasi Helposti arvattava tai varastettava salasana on tietoturvan heikko lenkki. Salasanan tehokkuuden voi testata osoitteessa www.microsoft.com/finland/protect/ yourself/password/checker.mspx. Sieltä löytyy myös linkki sivulle, joka neuvoo hyvän salasanan tekemisessä. Hyvässä salasanassa on ainakin kahdeksan merkkiä. Se koostuu numeroista, välimerkeistä ja isoista sekä pienistä kirjaimista. Sana ei tarkoita mitään eikä sitä voi arvata. Kirja, joka lukeekin sinua Saksalaiset tutkivat älykästä tekstiä, joka osaa ennakoida lukijan toiveet. Uuden sukupolven teksti on saanut nimen text 2.0. Se toimii lukulaitteessa, johon on liitetty silmän liikkeiden lukija. Laite tietää, missä kohtaa tekstiä lukija on ja milloin hänelle kannattaa näyttää tekstiin liittyviä kuvia. Se osaa tarjota sanan käännöstä tai lisätietoa ja kertoo jopa, miten sana äännetään. Osoitteessa www.text20.net voi katsoa näppärän videon siitä, millaista olisi lukea englanniksi älykästä kirjaa Pikku Prinssi. Shutterstock Sarjakuvat kännykkään Suomalainen Epuuk tarjoaa digitaalisia sarjakuvia kännykkään ja tietokoneelle osoitteessa www.epuuk.com. Julkisessa testivaiheessa olevassa palvelussa on aluksi lähinnä suomenkielisiä sarjakuvastrippejä ja albumeja. Sarjakuvat tallentuvat omaan digitaaliseen kirjahyllyyn, josta niitä voi lukea milloin tahansa. Palvelua käytetään Epuuk-kännykkäsovelluksella tai internetselaimella. Sarjakuvat maksavat noin 3 19 euroa. @nette ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Kainuun Puhelinosuuskunta / Finnet-liitto ry, Pohjolankatu 20, 87100 Kajaani, puh. (08) 617 71, www.kpo.fi Palautteet ja osoitteenmuutokset palaute@anette.fi Päätoimittaja Tero Kauppinen Toimituspäällikkö Helena Hautakangas, Legendium Oy Ulkoasu Markku Jokinen, Legendium Oy Repro Faktor Oy Paino PunaMusta Oy, Joensuu Kannen kuva Matti Immonen ISSN 1799-2095 Epuuk Epuuk
9 Axl Smith viihtyy lavalla. SISÄLTÖ Matti Immonen 10 Jäitä hattuun, neuvoo mediakasvattaja Riitta Kauppinen lasten nettikäytöstä huolestuneita. Palvelu on läsnäolon paikka Tervetuloa uuden @nette-asiakaslehtemme pariin. Löydät tästä lehdestä paljon vihjeitä siitä, mitä hauskaa ja hyödyllistä tietoliikenne tuo niin kotiin kuin yrityksiinkin. Paitsi että kerromme @netessa tämän hetken laajakaista-, aista-, puhelin- ja televisiopalveluista, kurkistamme säännöllisesti myös tulevaisuuteen. Haluamme, että kuulet ensimmäisten sten joukossa, mitä uutta modernit ja nopeat tietoliikennepalvelut lvelut voivat tarjota. Hyvä palvelu merkitsee meille myös sitä, että voit aina keskustella tuotteista ja tarjonnasta tutun yhteyshenkilön tai myyjän kanssa. Tässä numerossa paneudumme lasten internetkäyttöön, joka on syksyisen kampanjamme teema. Haluamme osaltamme kantaa vastuuta siitä, että lapset vanhempien opastamina ja yhdessä opiskellen osaisivat toimia netissä turvalliensesti. Hanke liittyy samalla toimintamme perusajatukseen: haluamme olla vastuullinen toimija paikallisyhteisössä sekä kotien että yritysten parissa. Toivotan lukijoillemme hyviä hetkiä verkossa siellä voi törmätä vaikkapa kissojen ajatuksiin. Erään netissä viihtyvän kissan tapaamme sivulla 6. Marja Karjalainen toimitusjohtaja, Kainuun Puhelinosuuskunta Sampo Korhonen 2 Klikkauksia 3 Pääkirjoitus 4 Uutiset 6 Virtuaaliminä Herra Mäykynen pitää blogia. 8 Nettipoliisi auttaa oikeasti 9 Profiili Axl Smith on melkein aina verkossa. 10 Turvallisesti surffaamaan! Lapset ja vanhemmat yhdessä netin ääreen. 14 Testissä Sähköiset lukulaitteet tulevat. 16 Valoa viestintään Porvoolaiskodit valitsivat tehokkaan tietoliikenteen. 18 Kuitu tuo sisällön telkkariin Televisio ei ole enää entisensä. 3
UUTISET Supertube tuo netin kautta entistä laajemmat tv-palvelut Gridit Oy rakentaa verkkoyhtiöiden ketjua PAIKALLISTEN puhelin- ja sähköyhtiöiden yhteistyön tuloksena syntynyt Gridit Oy rakentaa yhtiöille uutta sähköisten palvelujen myyntikonseptia. Yrityksen liiketoiminta perustuu avoimeen palvelumalliin, joka avaa uusia näkymiä paikallisten puhelinyhtiöiden toiminnalle. Gridit Oy tekee sopimukset eri palveluntarjoajien kanssa ja rakentaa palvelumyyntiä varten tarvittavan verkkokauppa-alustan. Paikalliset verkkoyhtiöt vastaavat myynnistä ja markkinoinnista oman alueensa asiakkaille ja hoitavat kaikki asiakassuhteeseen liittyvät asiat. Konseptia voidaan verrata IISALMEN Puhelin IPY ja Kainuun Puhelinosuuskunta KPO tuovat televisiokanavat kotiin uudella SuperTube-palvelulla. SuperTuben saa nopeimpiin valokuitu- ja ADSLliittymiin. Super- Tuben maksuttomalla PCTV-palvelulla asiakas voi katsoa perus-tv-kanavia omalta tietokoneeltaan ja tallentaa kanavat kahden päivän ajaksi. IPTV-palvelulla SuperTubeasiakas voi katsoa televisiostaan perus-tv-kanavia sekä tilaamansa maksu-tv-palvelut ja tallentaa kanavat kahden viikon ajaksi. Asiakas voi myös tallentaa kaksikymmentä valitsemaansa ohjelmaa etätallentimen ohjelmapankkiin vuoden ajaksi. SuperTuben saa IPY:n Teholaajakaista-liittymiin sekä 30/10- ja sitä nopeampiin valokuituliittymiin. KPO:lla Supertube tulee myyntiin syksyn 2010 aikana KPO Kotikuitu- ja KPO Laajakaista ADSL FR (Full Rate) -liittymiin. Lisätietoa: www.supertube.fi kaupan ketjujen toimintaajatukseen, ja toimintamalli on ensimmäinen laatuaan sähköisessä maailmassa. Ensimmäiset konseptin mukaiset lähiverkkokaupat avataan syksyllä 2010. Gridit-yhtiöiden verkosto kattaa tällä hetkellä yli 120 000 taloutta. Griditin omistavat Etelä- Satakunnan Puhelin Oy, Iisalmen Puhelin Oy, Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy, Karjaan Puhelin Oy, Kainuun Puhelinosuuskunta, Loviisan Puhelin Oy, SSP-Yhtiöt Oy ja Mäntsälän Sähkö Oy. 4Lisätietoa: www.gridit.fi. Nuoret tykkäävät telkkarista Suomalaiset katsovat entistä enemmän televisiota, kertoo tv:n katselua mittaava Finnpanel. Tammi toukokuussa 2010 suomalaiset viihtyivät television ääressä päivittäin keskimäärin 3 tuntia 15 minuuttia. Tämä on 3 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2009. Katselu lisääntyi lähes kaikissa ikäluokissa, mutta erityisesti 15 24-vuotiaissa. He katsoivat televisiota 1,5 tuntia viikossa enemmän kuin keväällä 2009. Eniten katsojia keräävät kotimaiset tv-kanavat ja varsinkin urheilu. Televisio tavoittaa päivittäin yli 3,6 miljoonaa suomalaista. HDTV yleistyy Suomalaisten kiinnostus teräväpiirto- eli HDTV-ohjelmia kohtaan on kovassa kasvussa. Teleoperaattori DNA:n teettämän tutkimuksen mukaan 35 prosenttia koko väestöstä on katsellut HDTV:tä. Lähes puolessa suomalaisista kodeista on jo Full HD- tai HD Ready -televisio. Tutkimuksesta käy ilmi, että 69 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut katsomaan elokuvia teräväpiirtona ja 36 prosenttia suomalaisista haluaa katsoa urheilua teräväpiirtona. 15 19-vuotiaista 67 prosenttia on katsellut teräväpiirtokanavia ja yli 65-vuotiaistakin lähes neljännes. Tutkimukseen haastateltiin 1 017 vastaajaa. He edustivat 15 68-vuotiasta väestöä.
Internet DATA OHITTI ÄÄNEN KÄNNYKKÄVERKOISSA liikkuvan mobiilidatan määrä maailmassa ohitti äänipuhelut joulukuussa 2009. Verkkolaitevalmistaja Ericssonin mukaan mobiilidatan määrä lähes kolminkertaistui viime vuonna. Kasvava enemmistö matkapuhelinverkkojen liikenteestä on dataa, vaikka vain joka kymmenes mobiililiittymä maailmassa sisältää mobiililaajakaistan. Dataliikenne kasvaa kymmenkertaisesti verrattuna ääniliikenteeseen ja kasvu näyttää edelleen jatkuvan voimakkaana. Tiedonsiirrolle PAKOLLINEN SALDORAJA EU:n alueella MATKAPUHELIMEN käyttö halpeni heinäkuun alussa EU:n alueella matkustettaessa. Puheluiden ja tekstiviestien hinnat putosivat ja vastaajaviestien vastaanotto muuttui maksuttomaksi. Samalla tuli voimaan tiedonsiirtopalveluiden pakollinen saldoraja. Uudella käytännöllä halutaan suojata kuluttajia yllättäviltä jättilaskuilta. Asiakkaille on tarjolla erisuuruisia saldorajoja. Sovitun saldorajan lähestyessä operaattorin on lähetettävä asiakkaalle ennakkoviesti. Viestissä on myös ilmoitettava, miten asiakkaan tulee toimia, mikäli hän haluaa jatkaa tiedonsiirtopalvelun käyttöä saldorajan täytyttyä. Jos asiakas ei halua jatkaa palvelun käyttöä, tulee operaattorin estää käyttö. Yhden sähköpostin lataaminen ilman liitettä maksaa noin 0,10 0,75 euroa ja verkkosivujen lataaminen netissä 1,50 7,50 euroa. Tarkkana Facebookissa Yhteisöpalvelujen käyttäjiltä vaaditaan tarkkaavaisuutta, muistuttaa Viestintävirasto. Viraston mukaan huijaukset näyttävät onnistuvan yhteisöpalveluissa helpommin kuin vaikkapa sähköpostin kautta. Internetin yhteisöpalveluja ovat muun muassa Facebook ja Twitter. Esimerkiksi Facebookissa käyttäjä voi tietämättään yhdellä klikkauksella julkaista haitallisen linkin profiilisivullaan ja ystävälistansa uutissyötteessä. Huijauksia on mahdollista toteuttaa myös palvelun sovellusten tai väärennettyjen ohjelmistopäivityspyyntöjen avulla. Linkkien luotettavuus kannattaa arvioida tarkasti. Lisätietoa: www.cert.fi/katsaukset/2010/tietoturvakatsaus_2_2010.html Tietoturvayhtiö F-Securen ohjeet turvalliseen Facebook-käyttöön englanniksi: safeandsavvy.f-secure.com/2010/08/05/protect-yourself-facebook 5 Lisätietoa: www.tietoturvakoulu.fi/kummipankki.html Tietoturvakummi lapselle P eruskoulut ja vanhempainyhdistykset voivat hakea Tietoturvapäivä-hankkeen Kummipankista asiantuntijan kertomaan internetin turvallisesta käytöstä oppilaille, opettajien tilaisuuksiin ja vanhempain iltoihin. Asiantuntijat tulevat hankkeessa mukana olevista organisaatioista. Kummitoiminnan tavoitteena on lisätä tietoisuutta turvallisesta netinkäytöstä. Opettajille ja vanhemmille on tarjolla mediakasvatusta tukevia luentoja. Lähes koko maan laajuinen maksuton palvelu toimii Viestintäviraston alaisuudessa.
VIRTUAALIMINÄ PALSTALLA KERROTAAN VERKOSSA VIIHTYVISTÄ TYYPEISTÄ. Kissankulman uutisia Elli-neiti (vas.) ja herra Mäykynen seikkailevat blogissa.
Joskus tosin harvoin eteen tulee haastateltava, jonka kohdalla lausuntojen saamiseen tarvittaisiin hohtimia. Kun vastassa on parivuotias bengali, eivät edes ne auta. Teksti > Jaakko Liikanen / Kuva > Matti Immonen ON PAKKO turvautua henkilökunnan apuun. Joonas Wilbert Mäykynen on 2,5-vuotias bengalikissa, jonka yhdeksän elämän sattumuksia on voinut seurata netissä heinäkuusta 2008 alkaen. Matkan varrella seuraksi on tarttunut myös bengalineiti Elli. Kävijöitä herra Mäykysen blogissa on päivittäin noin 500. Laitettuani uuden tekstin blogiin voi kävijöitä olla jopa 800. Kommentteja tulee myös useita päivässä, kertoo henkilökunnan edustaja, haamukirjoittaja Outi Koivistoinen. Herra Mäykysen elämän kuvallisesta taltioinnista vastaa Ossi Koivistoinen. Kokeilusta tämä lähti, kun kissa tuli taloon. Ajattelimme, että tuttavat voivat seurata kissamme kuulumisia. Sitten kai kunnianhimo kasvoi. Tuumasimme, että jos blogia pidetään, tehdään se hyvin, Ossi sanoo. Miten herra Mäykysen sielunelämä avautuu tulkitsijoilleen? Yritän kirjoittaa monipuolisesti, jotta kirjoitukset voisivat kiinnostaa monia. Esimerkiksi näyttelyjuttuja ei kannata kirjoittaa useita, sellainen kiinnostaa aika harvoja. Eikä ulkoiluun liittyviäkään useita putkeen, kertoo Outi. Niinpä herra Mäykynen muun muassa testaa valjaita ja ruokaakin, jota erään kissanruokavalmistajan edustaja on markkinointimielessä lähettänyt asiantuntijan maisteltavaksi. Mäykynen on tarkistanut myös kodin pesukoneen ja testannut sen liitokset pureskellen. Herra Mäykysen henkilökohtaiseen sähköpostiosoitteeseen on oltu yhteydessä Norsunluurannikolta asti. Paikallisessa pankissa on nimittäin hätä ja sekaannus, sillä yli 10 miljoonaa dollaria on vailla omistajaa. Herra Mäykynen on perusteellisten tutkimusten jälkeen todettu parhaaksi henkilöksi omaisuutta hallinnoimaan. Norsunluurannikon viesti ei kuitenkaan kerro, miten Mäykynen saisi rahat tassuihinsa hänellä kun ei ole edes pankkitiliä, jonne varat voisi siirtää. Herra Mäykynen ja Elli-neiti seikkailevat osoitteessa maykynen.blogspot.com.
nettipoliisi auttaa oikeasti Poliisin pitää olla siellä, missä nuoret viettävät aikaansa ja mistä heidät helposti tavoittaa, sanoo ylikonstaapeli Marko Forss virtuaalisesta lähipoliisiryhmästä. Poliisi jalkautuu tarpeen mukaan myös sosiaaliseen mediaan. Nuoret ja vähän vanhemmatkin saavat netissä poliisin apua ongelmiin ja jopa kutsuja kuulusteluihin. Teksti > Vesa Ville Mattila / Kuva > Jari Härkönen YLIKONSTAAPELI Fobba on profiili Facebookissa, -fobba- puolestaan IRC- Galleriassa. Molempien takaa löytyy pesunkestävä poliisi, ylikonstaapeli Marko Forss Helsingin poliisilaitoksen virtuaalisesta lähipoliisiryhmästä. Minä ja kaksi kollegaani esiinnymme IRC-galleriassa, Facebookissa ja Messengerissä eli mesessä avoimesti poliiseina ja omilla nimillämme. Jokainen meistä keskustelee, vastaa kysymyksiin ja pitää blogia, jossa otamme kantaa ajankohtaisiin asioihin, Forss kertoo. Verkossa tapahtuvan työn lisäksi ryhmä tutkii alle 18-vuotiaiden tekemiä koulukiusaamisrikoksia ja valvoo kuu- 8 8Info Poliisi internetissä > www.poliisi.fi/irc-galleria (sivulla myös linkit nettiprofiileihin) > Facebookissa sivusto Suomen poliisi > www.youtube.com/suomenpoliisi Suosituimmat teemat IRC-galleriassa > Mopoilu > Huumeet > Poliisin ammatti > Internet kausittain päihteiden käyttöä Helsingin keskustassa. Kiusaamiseen puututaan Virtuaalipoliisin tärkein tehtävä on madaltaa kynnystä lähestyä poliisia ja ennaltaehkäistä rikollisuutta. Työ ei paljon eroa tavallisen poliisin arjesta. Tutkimme saatuja vinkkejä, puhutamme rikoksen uhreja, lähetämme kuulustelukutsuja. Internet tarjoaa nopean ja vaivattoman tavan hoitaa asioita, Forss sanoo. Tuloksekas virtuaalinen puhuttelu vähentää esitutkintatarvetta reaalimaailmassa. IRC-Galleria ja Facebook ovat verkkoyhteisöjä. IRC- Gallerian alaikäraja on 12 ja Facebookin 13 vuotta. Windows Live Messenger eli mese on pikaviestiohjelma, jolla ei ole ikärajaa. Eniten töitä teettää IRC-galleria. Usein siellä tulee esille esimerkiksi kiusaamistapauksia. Voimme viestiä kiusaajalle hänen syyllistyvän rikokseen ja kertoa tulevista toimenpiteistä, jos kiusaaminen ei lopu. IRC-gallerian avulla poliisi tavoittaa nuoret, Facebook taas tarjoaa kanavan vähän vanhemmille. Facebookissa ihmiset voivat vaikka puida riitaa naapurinsa kanssa. Meseä käytämme pelkästään kaikkein vakavimpien juttujen intensiiviseen kahdenkeskiseen ruotimiseen. Omaa tietämystä tässä työssä joutuu jatkuvasti kohentamaan. Välillä tosin tuntuu, että minun pitäisi olla myös pappi, laki- ja palomies. Viidentoista viime kuukauden aikana poliisi on saanut IRC-gallerian kautta liki 50 000 viestiä. Facebookissa Forss kollegoineen saa kuukausittain noin 100 suoraan profiileille lähetettyä kysymystä keskustelupalstan kysymysten lisäksi. Lähes 80 000 ihmistä ilmoittaa Facebookissa tykkäävänsä poliisin profiilista. Parhaillaan työryhmä miettii poliisin toiminnan laajentamista sosiaalisessa mediassa. Jo nyt Suomen malli herättää kansainvälistä kiinnostusta, sillä yhtä pitkälle vietyä toimintaa ei ole missään muualla.
PROFIILI Teksti > Tuija Holttinen / Kuva > Sampo Korhonen Axl Smith Stagella kuin kotonaan AXL SMITHILLÄ on monta titteliä, joista tutuimpia lienevät muusikko, juontaja ja tuottaja. Kaikki roolit ovat Axlille yhtä rakkaita ennen kaikkea siksi, että niitä yhdistää musiikki. Musiikki on tärkein elementti elämässäni. Näin on ollut ihan siitä lähtien, kun äiti aikanaan pisti laulavaisen poikansa musiikkileikkikouluun. Sieltä matka on jatkunut musiikkiluokkien kautta musabisnekseen ja tänä vuonna vihdoin myös levyttämään. Nousujohteinen polku ei silti ole ollut itsestäänselvyys, sillä Axl Smith on paiskinut töitä asenteella ja itseensä uskoen. Kuka tahansa ei esimerkiksi laita kansainväliselle MTV-musiikkikanavalle kuvanauhaa itsestään ja tarjoudu tv-juontajan hommiin Lontooseen. Vieläkin on usein sellainen wow-fiilis pitää itseään onnekkaana, vaikka samalla tajuaa, että onhan tässä paljon tehtykin kaiken eteen. Axl Smithin ensimmäinen, funk- ja hiphopvaikutteinen sooloalbumi julkaistiin keväällä 2010. Syksyn iso juttu on Nelosen Dance-tanssiohjelma, jonka Axl juontaa. Ohjelmassa on ihan mieletöntä olla mukana. Tanssijoiden taso on huikea! Odotan innolla suoria tv-lähetyksiä. Info Kuka Muusikko, juontaja Axl Smith Ikä 26 vuotta Kotikaupunki Helsinki Lähellä sydäntä Musiikki! Nettisivu www.myspace.com/axlsmith Parasta netissä»olen netissä käytännössä koko ajan. Haen tietoa, kuuntelen ja ostan musaa, katson sarjoja. Hankin lähes kaikki vaatteeni ja huonekalunikin netin kautta. Tsekkailen myös sivustoja, joilla on mielenkiintoista grafiikkaa, kuvituksia ja logoja.» Axlin TOP 3 1. 2. 3. TV Blue Mountain State käsikirjoitettu sarja, joka kuitenkin näyttää realityltä. Härskiä menoa. Sitcom. Frasieriä jaksan katsoa kaikki uusintojen uusinnatkin. Yöaikaan tulevat tv-chatit. No ei, se oli vitsi! Axl Smith juontaa Dance-tanssiohjelman Nelosella sunnuntaisin kello 19. Kilpailu huipentuu finaaliin 14. marraskuuta. 9
Turvallisesti 10 Internet on tullut osaksi arkea. Alakouluikäiset surffaavat siinä missä isommatkin. Samalla kasvaa vanhempien huoli. Millä sivuilla lapsi liikkuu? Teksti > Riittamaija Ståhle / Kuvat > Matti Immonen JÄITÄ HATTUUN ja maalaisjärkeä peliin, neuvoo Pelastakaa Lapset ry:n mediakasvattaja Riitta Kauppinen. Jutun juoni on yhdessä tekeminen. Jos kodissa on kränää, netistä ja tietokonepeleistä saa helposti syntipukin. Aina vika ei kuitenkaan ole tietokoneessa, eikä ihan kaikesta voi syyttää internetiä. Kannattaa muistaa, että ei ole olemassa elämää ja nettielämää. On vain elämää. Lapsi tarvitsee aikuisen vierelleen välittämään ja huolehtimaan, Kauppinen sanoo. Riitta Kauppinen ei usko ankaraan rajoittamiseen. Hän ei myöskään liiemmälti vanno erilaisten esto-ohjelmien nimeen. Aivan pienten lasten kanssa esto-ohjelmat saattavat olla paikallaan, mutta isommat lapset löytävät kyllä keinot, jos
»Mediakasvatus ei hoidu sillä, että hankitaan esto-ohjelma.» Mediakasvattaja Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapset ry:stä muistuttaa, että netti on osa elämää. Samat opit pätevät niin tietokoneen ääressä kuin muuallakin. surffaamaan! haluavat surffailla tietyillä sivuilla. Jos kotona estetään, aina voi mennä kaverin luo tai vaikka kirjastoon. Kyttääminen ja liiallinen rajoittaminen ovat pahasta. Lasta pitää arvostaa ja hänen yksityisyyttään pitää kunnioittaa. Mediakasvatus ei hoidu sillä, että hankitaan esto-ohjelma. Lapsen kanssa pitää keskustella, luoda luottamukselliset suhteet, olla mukana arjessa. Pelaavat pojat ja mesettävät tytöt Tutkimusten mukaan suurin osa lapsista aloittaa netin käytön alle 10-vuotiaana. 8 12-vuotiaista yli 90 prosenttia käyttää internetiä. Selkeitä iän mukaisia netinkäyttömalleja ei oikeastaan ole olemassakaan. 11 Joillakin luokilla kaikki habboilevat, joillakin luokilla ei kukaan. Selvää eroa kaupungeissa tai maaseudulla asuvien lasten välillä ei myöskään ole. Yläkoulussa jo lähes kaikilla on sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa, oma profiilinsa. Alakouluikäiset pojat pelaavat tietokonepelejä, tytöt ovat enemmän kiinnostuneita esimerkiksi mesettämisestä. Habboilu tarkoittaa Habbo Hotel -palvelun ja mesettäminen Messenger-pikaviestiohjelman käyttöä internetissä. Kauppinen painottaa, että vanhempien on hyvä olla selvillä netistä ja sen mukanaan tuomista ilmiöistä, vaikka omat lapset eivät vielä olisikaan netti-ikäisiä. Nettiarki on tullut jäädäkseen. Aikuisen on syytä olla aidosti kiinnostunut lapsensa tekemisistä. Oma esimerkki vaikuttaa eniten.
»Lasten tietotekniikkataidot ovat usein puutteellisia.» Opeta lapselle suojautumista Kiusaaminen on siirtynyt verkkoon. Nettikiusaamista ovat esimerkiksi pilkkaavat tai jopa uhkaavat viestit sekä juorujen tai henkilökohtaisten tietojen levittäminen. Kiusaaminen on yleensä aina ryhmäilmiö. Suuri joukko näkee ja kuulee, mutta ei kerro asiasta aikuisille. Lapset vaikenevat, koska uskovat, että aikuisille kertominen vain pahentaa asiaa, Kauppinen jatkaa. Lapsen ongelmia ei koskaan saa vähätellä. Jos lapsi tulee huolineen aikuisen luo eikä aikuinen kuuntele, lapsi ei ehkä tule toista kertaa. Lasta ei myöskään pidä syyllistää. Kiusaaminen on otettava vakavasti ja siihen on puututtava. Netti houkuttaa myös sairaita aikuisia. Lapselle pitää opettaa, miten sanotaan ei ja poistutaan paikalta. Samat opit pätevät niin elävässä elämässä kuin netissäkin. Lapselle kannattaa opettaa suojautumiskeinoja. Jos jokin asia tuntuu väärältä, oudolta tai hämmentävältä, kannattaa puhua aikuiselle. Jokainen lapsi tarvitsee turva-aikuisen, jonka sanaan voi luottaa. Turva-aikuinen ei koskaan petä lasta eikä jätä tätä yksin ongelmien kanssa. Maailmassa on muutakin Nettiriippuvuudesta puhutaan enemmän kuin tiedetään. Kauppisen mukaan asiaa on tutkittu vähän. Hänen mielestään ei ole oikeaa vastausta päivittäiseen netissä surffailu aikaan. Jos netissä roikkuminen alkaa haitata muuta elämää, asiaan pitää kiinnittää huomiota. Jos lapsen tai nuoren koulu kärsii, nukkuminen jää vähäiseksi, ruoka syödään tietokoneen ääressä ja ainoat ystävät ovat verkossa, kannattaa asia ottaa puheeksi. Lasta kannattaa kevyesti ohjata muihin harrastuksiin ja tapaamaan muitakin kuin pelkkiä nettiystäviä. Asiaa kannattaa seurata jo aivan pienten lasten kanssa, koska silloin asiaan puuttuminen on helpompaa. Sosiaalisia vuorovaikutustaitoja voi hyvin 2harjoitella netissä, mutta se ei saa olla ainoa paikka. Aikuisviihteen sivuille eksyneet lapset tuntuvat huolettavan vanhempia. Lapset saattavat eksyä usein jopa tahtomattaan kielletyille sivuille. Varsinkin murrosikää lähestyvät ovat uteliaita. Jos lapsi jää kiinni pornosivuilla surffaamisesta, ei huuto auta. Aikuisen tehtävä on valistaa ja neuvoa, mistä oikeaa ja asiallista tietoa esimerkiksi seksistä on saatavissa. Lasta ei koskaan saa nöyryyttää, mutta asiat on puhuttava selviksi. Kauppinen kehottaa vanhempia kannustamaan lapsiaan tutkimaan maailmaa. Usein puhutaan, että lapset ovat niin näppäriä tietokoneen kanssa. Näppäryys on näennäistä kikkailua. Lasten tieto- ja viestintätekniikan taidot ovat usein puutteellisia. Ei malteta lukea, mitä varoituksissa sanotaan, vaan klikkaillaan hiirellä siihen malliin, että hitaampaa hirvittää. Sormet toimivat, mutta pää jää usein jälkeen. Vanhemmat ja lapset voisivat yhdessä harjoitella tietokoneen käyttöä. Siinä oppivat molemmat. Vinkit Vinkkejä turvalliseen nettikäyttöön: > Ole mukana lapsen elämässä, harrastuksissa ja nettiarjessa. > Kuuntele, keskustele ja luota. > Neuvo ja opasta. > Älä rajoita liikaa, älä vakoile. > Anna lapselle yksityisyyttä. > Huolehdi tietokoneiden virusturvasta. > Hanki esto-ohjelmia tarpeen mukaan. > Hanki apua, jos omat eväät eivät riitä. Tietoa verkossa: www.tietoturvakoulu.fi, www.mll.fi/perheille, www.pelastakaalapset.fi/toiminta Info Yhdessä ei yksin > Finnet-ryhmä käynnistää valtakunnallisen hankkeen lasten turvallisen nettikäytön edistämiseksi ja medialukutaidon parantamiseksi. > Hankkeen ensimmäinen vaihe alkaa syksyllä 2010. > Kohderyhmänä ovat 9-vuotiaat, heidän vanhempansa ja opettajansa. > Mukana on 22 Finnet-ryhmän yhtiötä ympäri Suomen.
Kääntäjä Jaana Kapari-Jatta viihtyy väreissä. Hänellä on Loviisassa afrikkalaisia vaatteita ja käsitöitä myyvä liike, jonka tuotteet tulevat Kapari-Jatan aviomiehen kotimaasta Gambiasta. Sanojen taikuri Jaana Kapari-Jatta on kirjojensa ja käännöstensä näköinen nainen: hauska ja kiehtova keskustelukumppani, ja hyvällä tavalla ammattiylpeä. Syksyllä häneltä ilmestyy Finnet-ryhmälle kirjoitettu fantasiaromaani. Kirja on osa Finnetin tulevaa hanketta, jolla edistetään lasten turvallista nettikäyttöä. Teksti > Riittamaija Ståhle / Kuvat > Matti Immonen HARRY POTTEREIDEN kääntäminen ei tullut Jaana Kapari-Jatalle sattuman oikusta. Kustannusyhtiö Tammi etsi kokenutta kääntäjää, sillä aloittelijaa ei näin vaativaan tehtävään haluttu. Tammessa varmaan ajateltiin, että huumorintajuni on Potter-kirjoihin sopiva, sanoo Kapari-Jatta, joka on kääntänyt kirjallisuutta laidasta laitaan. Hän aloitti nuorille tytöille suunnatuista Neiti Etsivä -kirjoista, mutta matkan varrelle on mahtunut käännöstöitä aina kirjailijarunoilija Oscar Wildesta kauhukirjailija Edgar Allan Poehen ja lastenkirjailija Roald Dahliin. Päkistelemällä ei valmista Kääntämisen henki pitää löytyä, muuten työstä ei tule mitään. Päkistelemällä en saa mitään aikaiseksi, Kapari-Jatta kertoo. Ulkopuolisesta saattaa näyttää siltä, että en tee mitään, oleskelen vaan, mutta pää täyttyy asioista koko ajan. Tietokoneen ääressä ei kannata istua etsimässä sieltä ratkaisua. Istun vaikka rappusilla miettimässä. Ajatteleminen on minun työtäni. Fyysinen kirjoittaminen tulee vasta ajatustyön jälkeen. Kääntäjä on Kapari-Jatan mielestä kuin kameleontti. Hän muuttuu käännettävien tekstien myötä. Kieli on kääntäjän ja kirjailijan tärkein instrumentti. Kirjailijana voisin varmaan muuttaa ulkomaille, mutta suomentajana menettäisin kielen myötä tärkeimmän työkaluni. Kääntäjällä pitää olla jatkuva kosketus Suomeen ja suomen kieleen. Me käännämme kulttuureja, emme pelkkiä sanoja. Sanathan saa sanakirjastakin. Luovuus viihtyy vapaudessa 13 Kapari-Jatta on kirjoittanut käännöstöiden lisäksi kaksi omaa kirjaa: Pollomuhku ja Posityyhtynen ilmestyi vuonna 2008 ja Vaarille pala haitaria seuraavana vuonna. Syksyllä 2010 ilmestyy Finnet-ryhmälle tilaustyönä kirjoitettu fantasiaromaani Hipsikka, joka johdattelee lukijoitaan erilaisiin maailmoihin. On todella epätavallista, että kirjailijalta tilataan romaani. Työ oli minulle erittäin mieleinen. Sain raamit, mutta luovuuttani ei kahlittu. Kapari-Jatta sanoo, ettei hänen elämänsä ole koskaan asettunut tasaiseksi. Olen joskus kaivannut normaalia elämää, ryhtynyt siivoamaan taloa, järjestämään papereita, mutta tämä ei jatku edes yhtä päivää. Pitkästyminen tappaa luovuuden. Sen vuoksi siivouskin pitää tehdä pyörremyrskynomaisesti.
TESTISSÄ Kirjasto kourassasi Sähköinen lukulaite mullistaa lukemisen. Ohut laite on luku toukan unelma, sillä siihen mahtuu sisältöä pienen kirjaston verran. Teksti ja kuvat > Reino Laukkanen SÄHKÖINEN MUSTE tekee lukemisesta samanlaista kuin paperilta lukemisesta. Ruutu ei rasita silmiä, koska näytössä ei ole taustavaloa. Energiaa kuluu vain sivujenvaihtoon. Yksi akunlataus riittää pitkään. Sähköisestä lukulaitteesta puuttuu se vaiva, kun lukiessa täytyy pitää tiukasti sidottua kirjaa puoliväkisin auki. Ei enää pyykkipoikia eikä paperipainoja. Laitteet ovat monipuolisia. Erilaisten tekstitiedostojen lukemisen lisäksi niillä voi kuunnella musiikkia mp3-muodossa. Monet laitteista ilmoittavat tukevansa kuvatiedostoja, kuten jpeg-muotoa. Tässä testattuihin laitteisiin voi ladata suomenkielistä sisältöä, mutta toistaiseksi sitä on tarjolla vasta vähän. Kotimaiset kustantajat lupaavat kuitenkin uusia sähköisiä e-kirjoja markkinoille tänä syksynä. Sähköinen lukulaite imaisee satoja e-kirjoja. Näytön koko 6 tuumaa. Mitat 203 x 135 x 9,1 mm. Paino 280 grammaa. Sisäistä muistia 2 gigatavua. Ei paikkaa ulkoiselle muistikortille. Kindle tilattiin www.amazon.com-verkkokaupasta. Laite saapui tilauksesta kahden päivän kuluttua. Laite ja suomalaiseen pistorasiaan tarvittava adapteri yhteensä 234,18 euroa. Postitus- ja tullimaksuineen kokonaishinta 314,45 euroa. Amazon Kindle 14 Viewsonic ebook VEB620 Viewsonicin erikoisuus on näyttö, jonka voi lukiessa kääntää pystyasennosta vaaka-asentoon. Muistiin luvataan mahtuvan 1 500 kirjaa. Tekstikokoa voi muuttaa viiden pykälän verran. Kirjaa lukiessa tekstin koon muutosta on hyvä hyödyntää. Pienemmällä fontilla tekstiä mahtuu ruutuun enemmän ja uutta sivua ei ihan heti tarvitse ladata. Suuremmalla fontilla näkyvyys paranee, tosin sivuja täytyy vaihtaa tiuhempaan. Kindleen voi tilata kirjoja ja lehtiä Amazon-verkkokaupan yli 630 000 nimikkeen valikoimasta, mutta Suomessa aineisto täytyy ladata laitteeseen usb-kaapelin avulla tietokoneelta. Amazon ei myy suomenkielistä luettavaa. Kirjoista voi tilata ilmaisen näytteen ja lehtiä voi kokeilla kahden viikon ajan. Yhdysvaltojen ulkopuolelle lähetetyissä lehdissä ei tosin ole kuvia. Kindlen kanssa pätee sama kuin Amazoniin muutenkin: kerran siellä asioituasi Kirjaa on helpompi lukea kuin pdf-dokumenttia, jossa tekstin suurentaminen ei toimi kappaleesta näkee ensin vasemman ja sitten oikean laidan. Näppäimistöä on tuskaisaa käyttää, koska kursoria pitää siirtää ä nappia painamalla yksi pykälä kerrallaan. VEB625-mallissa on kynä tätä varten, jolloin kirjoittaminen on nopeampaa. Painikkeiden symboleja on vaikea havaita. olet yhtiön kanssa naimisissa. Amazon muistuttaa olemassaolostaan säännöllisesti sähköpostilla. Kindlen tilaaminen aiheutti häkellyttävän mainospostipommituksen, joka ei tyrehtynyt edes parin kuukauden kuluttua. Kindlen painonapeissa on teksti, mikä helpottaa laitteen käsittelyä. Laitteessa on englanti-englanti-sanakirja, jota voi hyödyntää helposti. Näytön koko 6 tuumaa. Mitat 188 x 126 x 9,9 mm. Paino 220 g. Sisäistä muistia 2 gigatavua. Muistikorttipaikka SD-kortille. Näytön resoluutio 800 x 600. VEB620-mallissa ei ole nettiyhteyttä. VEB625-mallilla saa yhteyden langattomaan lähiverkkoon. Suositushinta 219 euroa.
Blogi Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja. Kaistaähky Jari Härkönen Asus DR-900 Asus-laitteen kosketusnäyttö on niin luonteva, että Asusta kokeiltuaan muitakin lukulaitteita yrittää käyttää näyttöä koskemalla. Suuren näytön etu on, ettei laitteen ohjaamiseen tarvita tikkua. Edellinen teksti jää hetkeksi näyttöön loistamaan. Kirjoitettaessa teksti ilmaantuu pienellä viiveellä. Tekstikokoa voi muuttaa jonkin verran. Laitteessa on piirustustoiminto. Piirtäminen sormenpäällä on mielenkiintoista, mutta testissä ei selvinnyt, miten aikaansaannosta voi korjata. Englanti-englantisanakirja auttaa ymmärtämään englantia. Kirjoja voi laittaa järjestykseen tekijän ja kirjan nimen lisäksi myös sen mukaan, milloin kirja on hankittu tai milloin sitä viimeksi luki. Laite tuntuu käsissä siltä kuin se olisi päällystetty mokkanahalla. Näytön koko 9 tuumaa. Mitat 222 x 161 x 9,7 mm. Paino 498 grammaa. Sisäistä muistia 2 gigatavua. Mahdollisuus käyttää Micro SD -korttia. Mahdollisuus hyödyntää langatonta lähiverkkoa. Akulle luvataan kestoa 14 päivää. Suositushinta 399 euroa. Suomalaiset pitävät itseään mobiilikulttuurin edelläkävijöinä, mutta siitä on jo kokonainen vuosikymmen, kun Suomeen tultiin ihmettelemään nuorten tekstailua ja kännykällä maksettavia virvoitusjuomia. Nykyaikaisten älypuhelinten ja mobiilipalveluiden käyttäjinä olemme maailman takapajula. Nyt Suomesta lähdetään Viroon ja Etelä- Koreaan katsomaan, miten tulevaisuudessa eletään. Meillä päivitellään, miksi ihmeessä pitäisi maksaa satoja euroja puhelimesta, jolla voi käyttää palveluita, joita ei vielä pari vuotta sitten ollut olemassakaan. Muualla maailmassa ajatellaan päinvastoin: miksi hankkia puhelin ja liittymä, jos ei aio käyttää niiden kaikkia Jyrki J. J. Kasvi mahdollisuuksia? Suomen pysähtyneisyydelle on helppo keksiä syitä: operaattoreiden UMTS-huutokauppoihin hukkaamat miljardit ovat olleet pois uusien mobiilipalvelujen tuotekehityksestä. Nokia-uskollisuus sitoi meidät luurikeskeiseen bisnesmalliin, kun muu maailma siirtyi Applen mukana palveluihin. Suomen langattomat verkot ovat olleet 2G-tasoa, eikä palvelujen vaatimia nopeita yhteyksiä ole ollut kuin taajamissa. 3G-verkon hidas rakentaminen sai viranomaiset lopulta pakottamaan operaattorit tarjoamaan»kilpailuvaltiksi nousee verkon kattavuus.» vähintään megan yhteyttä kaikkialle Suomeen. Moni yllättyikin kesällä iloisesti, kun mokkulalla pääsi mökiltä verkkoon ihan eri vauhdilla kuin vuosi sitten. Todellinen haaste on silti vasta edessä. Kun kuluttajat oppivat käyttämään mobiilipalveluja, he tarvitsevat kaistaa paljon kaistaa. Tukiasemien on pystyttävä välittämään tietoliikenneintensiivisiä palveluita useille käyttäjille samanaikaisesti. Esimerkiksi yhdysvaltalainen AT&T-teleoperaattori kuvitteli tehneensä kaikkien aikojen diilin, kun Apple antoi sille yksinoikeuden myydä iphone-älypuhelimia USA:n markkinoilla. Mutta Applen todellinen tuote ei ollutkaan iphone vaan App Store -sovelluslataamo. App Storessa myytävät sovellukset syövät kaistaa kuin rämemajavat omenia. Ja kun yhteys takkuaa, kuluttajat syyttävät Applen sijaan operaattoria. iphone on vasta alkua. Vasta Applen uusi ipad-tietokone antaa käsityksen siitä, millaisia todelliset mobiilit laajakaistapalvelut ovat. Jyvät punnitaan akanoista, kun aamumetrossa on älypuhelinten lisäksi sata ipadia ja sen kilpailijatuotteita, joilla katsotaan videoita, luetaan uutisia ja pelataan pelejä. Kaistaa syövien palveluiden myötä operaattoreiden kilpailuvaltiksi nousee hinnan asemesta verkon kattavuus ja kapasiteetti. Kuluttajat valitsevat operaattorinsa sen mukaan, kenen verkko pykii vähiten, ja ovat valmiita siitä myös maksamaan. 15
Valoa viestintään Kun Kirsti Nuotio jatkossa laittaa neulontaohjeensa nettiin, signaali siirtyy valon muodossa lasista valmistettua kuitua pitkin. Valokuituliittymä on kolmen porvoolaisen asunto-osakeyhtiön satsaus kasvaviin tietoliikennetarpeisiin ja asuntojen arvon parantamiseen. Teksti > Vesa Ville Mattila / Kuva > Matti Immonen 16 riverkoston ja parvekkeiden uusimisia. Valokuitukaapeli kaivetaan maahan, mutta se ei vaadi suuria maanrakennustöitä. Kuvassa vasemmalta asukas Kirsti Asunto-osakeyhtiöihimme suunnitellaan suuria korjauksia, muun muassa viemä- Haluaisimme kaapelitelevisioon oman asukastiedotuskanavan korjaus- ja huoltotiedotteiden välittämiseksi, kertoo Näsin Isännöinnin toimitusjohtaja Tuula Kallio valokuitukaapeli-investoinnin lähtökohdasta. Kun paikallisesti Porvoon Puhelin -nimisenä toimiva Loviisan Puhelin Oy oli esitellyt valokuituliittymän monet hyödyt, kaikki Näsin Isännöinnin asuntoosakeyhtiöt päättivät yhtiökokouksissaan hankkia liittymän. Kustannukset kyllä hieman arveluttivat, kun meille joka tapauksessa tulee isoja investointeja. Saimme kuitenkin houkuttelevaksi räätälöidyn kokonaispakettitarjouksen. Kaupasta hankittu laajakaista tulisi asukkaalle paljon kalliimmaksi, Kallio lisää. Kiinteistöliittymä asuntojen kriteeriksi Valokuituliittymän valtteja ovat suuri tiedonsiirtokyky ja toimintavarmuus. Nykyään nämä ominaisuudet näkyvät ja tuntuvat nettiyhteyksissä. Jatkossa teknisesti yhä laadukkaammat tv-kanavat ja verkkotallennuspalvelut vaativat valokuitua. Kunnolla toimiva kiinteistöliittymä on tärkeä tekijä asuntoja myytäessä tai vuokrattaessa. Haluamme houkutella tänne tulevaisuudessakin asukkaita ja huolehtia heidän omaisuutensa arvon säilymisestä, Kallio huomauttaa. Tänä päivänä valokuituliittymää pidetään plussana asunnossa, tulevaisuudessa vakiovarusteena, arvioi Porvoon Puhelimen myyntineuvottelija Stefan Sjöholm. Näsin Isännöinnin alueelle rakennetaan valokuitukaapeliin perustuva runkoverkko, mutta aluksi asuintaloissa hyödynnetään vanhoja sisäverkkoja puhelimen, laajakaistan ja kaapelitelevision signaalin välittämisessä. Valokuitu
Info Näsin Isännöinnin ratkaisu > Valokuitukaapeli ensin runkoverkkoon, myöhemmin asuntoihin asti. > 641 liittymää. > Jokaiseen asuntoon 2 megabitin ADSL- ja kaapelitelevisioliittymä. > Kaapelitelevisiossa 19 digitaalista peruskanavaa, liittymän sisältämässä katselukortissa 5 lisäkanavaa. > Asukkaat voivat tilata esimerkiksi suurempia laajakaistanopeuksia, tietoturvapalveluita ja maksukanavia. > Näsin Isännöinnille oma asukastiedotuskanava. tuodaan asuntoihin asti viemäriverkoston saneerauksen yhteydessä. Ompeluseurat siirtyivät nettiin Eläkkeelle äskettäin siirtynyt Kirsti Nuotio avaa tietokoneen aamulla herätessään ja laittaa sen kiinni nukkumaan mennessään. Siinä sivussa hän neuloo. Ompeluseurat ovat valtaosin siirtyneet nettiin, josta löytyy valtavasti erilaisia yhteisöjä ohjeineen ja keskustelupalstoineen. Nuotiolla on kahden megabitin liittymä. Hän uskoo sen riittävän, mutta myöntää, että ruokahalu voi kasvaa syödessä. Juuri nyt tiedonsiirtokapasiteettia käytännönläheisemmältä edulta tuntuu uuden yhteistyökumppanin asiakaspalvelukyky ja -halu. Tarpeen tullen voin vaikka marssia läheiseen Porvoon Puhelimen toimipisteeseen selvittämään asioita, Nuotio toteaa. Asiakaspalvelun täytyy toimia hyvin. Paikallisena toimijana tapaamme asiakkaitamme myös muun muassa vapaaajalla harrastusten parissa, muistuttaa Loviisan Puhelimen toimitusjohtaja Gustaf Forsberg. Kuitu käyttöön vuodenvaihteessa Parhaillaan Porvoossa kaivetaan kaapelia maahan ja jokaista Näsin Isännöinnin 15 Nuotio, toimitusjohtaja Gustaf Forsberg, toimitusjohtaja Tuula Kallio ja myyntineuvottelija Stefan Sjöholm. 17 asuintaloa valmistellaan valokuituliittymää varten. Valokuituliittymä on noin 1 000 asukkaan käytössä ensi vuodenvaihteesta lähtien. Aikataulut täytyy tehdä ja toteuttaa taiten, jotta pystymme minimoimaan katkokset siirtymän yhteydessä, Forsberg sanoo. Tavalliset digiboksit ja ADSLmodeemit toimivat myös valokuituun perustuvassa runkoverkossa. Kun valokuitukaapeli tuodaan asuntoihin asti, verkkopäätteen pitää olla siihen sopiva. Sjöholm lupaa tehdä syksyn aikana hyvän tarjouksen XDSL-modeemista.
Televisiokuva voi tätä nykyä tulla monesta suunnasta: antenniverkosta, kaapeliverkosta ja satelliittiverkosta tai laajakaistaliittymästä. Teksti > Antti Kirves / Kuvitus > Janne Harju kuitu tuo sisällön telkkariin LAAJAKAISTA-TV tarjoaa monia etuja: kanavia piisaa, tallennustilaa on monin verroin perinteisiin digibokseihin verrattuna ja ohjelmia voi ajastaa tietokoneen tai älypuhelimen avulla vaikka matkoilta. Osa palveluntarjoajista myy tallennustilaa, johon asiakas voi tallentaa jatkuvasti kaikki lähetetyt tv-ohjelmat. Niinpä asiakas voi katsoa esimerkiksi minkä tahansa kuluneen 36 tunnin aikana lähetetyn ohjelman ilman että ohjelmaa tarvitsee tallentaa erikseen. Laajakaista-tv:n myötä yleistyy myös videoiden vuokraaminen suoraan television kautta. Selvähän se: elokuvia ei tarvitse hakea vuokraamosta eikä tallennustila lopu kesken. Laajakaista-tv:stä käytetään usein nimitystä IPTV. Tällöin televisiokanavat tulevat asiakkaalle laajakaistayhteyden kautta sen sijaan että ne vastaanotettaisiin perinteisemmällä kaapeli-, harava-antenni- tai satelliittiyhteydellä. Ohjelmat katsotaan yleensä television kuvaruudulta ja tätä varten tarvitaan erityinen IPTV-digiboksi. Internet-televisio eli netti-tv on oma lukunsa tietoverkkojen videotarjonnassa. Netti-tv tarjoaa miljoonittain sisältöä eri 8 DV Mikä? DVB-IPTV, IPTV DVB-T DVB-C DVB-S DVB-H MPEG-2 MPEG-4 Netti-tv muodoissa ja laaduissa, ja netti-tv:tä katsotaan yleensä tietokoneella. Videopätkät voivat olla pituudeltaan muutamista sekunneista aina videovuokraamojen täysimittaisiin elokuviin saakka. Viime aikoina on markkinoille tullut myös useita televisiomalleja, joilla netti-tv:tä voi selailla sohvalla maaten. Vähitellen myös IPTV-digiboksit tulevat osaksi televisioita. Palveluja olohuoneisiin Internet-tv-laitteessa on sisäänrakennettuna monenlaisia nettipalveluita. Televisioon tulevat muun muassa yhteisöpalvelu Facebook, erilaiset puhepalvelut, kuten Skype, sekä Flickrin ja Youtuben kaltaiset kuvien ja multimedian jakopalvelut. Samoja palveluja voi olla tarjolla myös palveluntarjoajan Internet-protokollaan (standardiin) perustuva teknologia tvohjelmien lähettämiseen tietoverkossa. Digitaalisen maanpäällisen (engl. Terrestrial) eli antenniverkon standardi. Digitaalisen kaapeliverkon standardi. Kaapeliverkot toimivat isoimmissa kaupungeissa. Digitaalisen satelliittiverkon standardi. Käytetään lähinnä hajaasutusalueilla. Digitaalinen mobiililaitteiden tv-standardi (engl. Handheld). Digi-tv-lähetysten ja dvd-levyjen pakkausstandardi. Digi-tv-lähetysten uudempi ja tehokkaampi pakkausstandardi. Internet-verkossa välitettävä televisionomainen palvelu, jossa tarjolla videoleikkeitä. Palvelua käytetään yleensä tietokoneella. IPTV-digiboksissa, jolloin televisioon ei välttämättä tarvita nettiyhteyttä. Laajakaistatv:n signaali ja netti-tv:n videot tuodaan digitelevisioon asiakkaalla olevan laajakaistapäätelaitteen (modeemit, kytkimet, kuitupäätteet) kautta. Ohjelmia voi seurata televisiosta, mutta palvelusta riippuen myös vaikka pelikonsolilla tai älypuhelimella, ja myös matkapuhelinverkon kautta. Laajakaista on kätevä tapa lähettää tv-ohjelmia, sillä käytännössä ylärajaa kanavamäärälle tai muulle sisällölle ei ole. Lisäksi laajakaista-tv on kaksisuuntainen palvelu, jolla saadaan suora vuorovaikutus asiakkaan ja palvelujen välillä. Videota vuokratessa voi samalla tilata pizzan kotiovelle ja pyytää kaverit katsomaan leffaa ja kaikki yhdellä kertaa television kautta. Sähköiset palvelut vaativat kuitenkin koko ajan enemmän tiedonsiirrolta. Niinpä perinteisesti käytetyn kuparikaapelin Ohjelmia voi ajastaa tietokoneen tai älypuhelimen avulla vaikka matkoilta. tiedonsiirtokyvyn rajat tulevat auttamatta vastaan. Vaikka sähköposti ja kevyt surffailu eivät vie kaistaa, tv-palvelut vaativat lisäpalveluineen nopean laajakaistayhteyden. Kuvan laadusta riippuu, miten nopea yhteys tarvitaan. Kun kuvaa pakataan, se saadaan näkymään hitaammalla yhteydellä, mutta samalla tingitään laadusta. Hyvän kuvanlaadun säilyttämiseksi ja teräväpiirtokanavien vastaanottoa varten tarvitaan usein yli 20 megabitin liittymä. Lisäksi pitää varata kaistaa myös muulle internetin käytölle. Jatkossa tv-tarkkuuden lisääntyminen ja 3D-televisio vaativat yhä enemmän yhteysnopeutta. Valoa kansalle Nopeusongelma voidaan ratkaista valokuituyhteydellä, joka moninkertais-
taa tiedonsiirtokyvyn. Kuitukaapelissa tieto kulkee valona, ei sähkönä niin kuin kuparikaapelissa. Valo on varmempi, tietoturvallisempi ja tehokkaampi ratkaisu. Palveluntarjoajalta asti vedetyssä kuparikaapelissa voidaan yleensä myydä korkeintaan kymmenen megabitin yhteyksiä, sillä signaalin voimakkuus heikkenee sitä mukaa kuin etäisyys kasvaa. Valokuidussa signaali kulkee sen sijaan puhtaana kauaskin. Jo nyt pääs- 19 tään sadan megan nopeuksiin ja ainakin teoriassa jopa yli gigabittiin sekunnissa. Sadan megabitin yhteys riittää jo esimerkiksi samanaikaiseen teräväpiirtolähetysten vastaanottoon, tiedostojen lataamiseen, surffaamiseen sekä sähköposti- ja muuhun viestintään. Taloyhtiöille nopeat valokuituyhteydet tarjoavat mahdollisuuksia muun muassa turvapalvelujen käyttöön. Valokuitukaapelin sisällä on yleensä lasista valmistettu ohut kuitu, jota pitkin valo kulkee pulsseina. Kaapeli on kevyt ja helppo asentaa. Suomeen vedetään koko ajan lisää valokuitua kuparisten liityntäverkkojen tilalle. Valtioneuvoston linjauksen mukaan jokaisella suomalaisella pitäisi olla 100 megabitin yhteys vähintään kahden kilometrin päässä asunnostaan vuoteen 2015 mennessä.
Ilmainen navigointi Nokia-laitteessasi. Ikuisesti. Nokia N97 mini Nokia RC-117 -autoteline Ostamalla Nokia-puhelimen saat itsellesi myös ilmaisen* ääniohjaavan Ovi Kartat -navigointisovelluksen puhelimen käyttöiän ajaksi. Se sisältää autoilijoille sekä kävelijöille tarkoitetut navigoinnit, ilmaiset kartat ja karttapäivitykset yli 70 maahan sekä useita hyödyllisiä oppaita, kuten Lonely Planet -kaupunkioppaan sekä Michelin-ravintolaoppaan. Puhelimen myyntipakkauksessa mukana autoteline. 2010 Nokia. Ole yhteydessä operaattoriisi datasiirtomaksuista. Tutustu monipuolisiin navigointiominaisuuksiin osoitteessa nokia.fi/kartat. Nokia E72 Nokia 5230 * Ilmainen ääniohjaava Ovi Kartat -navigointi mukana kaikissa uusissa Nokian älypuhelimissa. Ilmainen navigointipalvelu on voimassa puhelimen käyttöiän ajan. Täydellinen luettelo puhelimista sekä saatavuus- ja kattavuustiedot osoitteessa nokia.fi/kartat.