1 JOHDANTO Opetushallitus myönsi 13.3.2009 erityisavustuksen Työväen Akatemian hankkeeseen Kansalaisuuteen kasvatus kansanopistoissa, kolmen toimijan näkökulma. Hankkeen lähtökohtana oli yhtäältä vapaan sivistystyön lain 2. pykälä, jossa korostetaan aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamista. Toisena lähtökohtana oli hankkeeseen osallistuvien kolmen kansanopiston, Alkio-opiston, Paasikivi-Opiston ja Työväen Akatemian perinteinen koulutustehtävä, kansalaisuuteen ja demokratiaan kasvattajina, yhteiskunnallisesti suuntautuneina kansanopistoina. Kaikkien kolmen opiston taustayhteisöjä voidaan pitää suomalaisen poliittisen kentän eri suuntauksien, vasemmistolaisuuden, keskustalaisuuden ja porvarillisuuden edustajina. Jotta tutkimuksen tulokset voitaisiin sijoittaa yleisempään yhteiskunnalliseen kontekstiin, päätettiin kyselyn politiikkatietämystä, kansalaisuutta, politiikan hahmottamista ja yhteiskunnallista osallistumista koskevat kysymykset muotoilla sovellutetusti samalla tavoin kuin oikeusministeriön vuonna 2008 teettämässä Suomalaisten politiikkatietämys -tutkimuksessa 1. Opiskelijoille suunnattuun kyselyyn lisättiin kymmenkunta opiston poliittista ilmastoa ja yhteiskunnallista ilmapiiriä ja opetusta koskevaa kysymystä. Kysely toteutettiin elektronisesti lokakuussa 2009 Alkio-opiston, Paasikivi-Opiston ja Työväen Akatemian vapaiden pitkien kurssien opiskelijoille. Vastauksia saatiin Alkio-opistosta 133, Paasikivi-Opistosta 44 ja Työväen Akatemiasta 164. Vastausprosentti oli 65. Maaliskuussa 2010 kaavake tarjottiin supistettuna em. opistojen päätoimisille opettajille. Kyselyn pääpaino oli opetuksen yhteiskunnallisuuden tarkastelussa. Lisäksi opettajille esitettiin joukko oppimistilanteen yhteiskunnallisuuteen liittyviä lisäkysymyksiä. Vastaukset saatiin 26 opettajalta. Tutkimuksen vastuullinen johtaja oli Työväen Akatemian rehtori, VTM Kari Kinnunen. Tutkimusavustajana toimi VTM Ieva Silineviča, jonka vastuulla oli aineiston atk-käsittely sekä taulukoiden ja kuvioiden laadinta. Tutkimuksen johtoryhmän muodostiviat Kinnusen lisäksi Paasikivi-Opiston rehtori, YM Marja-Riitta Heikkilä ja Alkio-opiston rehtori, FT Jorma Keränen. Kiitämme johtoryhmää ja opistojen opettajia ja opiskelijoita hyvästä yhteistyöstä Lisäksi kiitämme erityisesti poliittisen osallistumisen ja kasvatuksen asiantuntijoita dosentti VTT Kimmo Eloa ja dosentti YTT Sakari Suutarista. Toivomme, että tämä tutkimus voisi edistää aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamista vapaan sivistystyön ja kansanopistojen tehtävänä muuttuvassa maailmassamme. Kauniaisissa 31.10.2010 Kari Kinnunen Ieva Silineviča 1 Kimmo Elo ja Lauri Rapeli: Suomalaisten politiikkatietämys, Oikeusministeriön julkaisu 2008:6.
2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 I TAUSTAMUUTTUJAT... 3 Sukupuoli Ikä Paikkakunta Opintolinja II ASENNOITUMINEN POLITIIKKAAN... 5 Kiinnostus politiikkaan Yhteiskunnallisten tietojen saaminen Puolueiden läheisyys Poliittinen jäsenyys Kansalaisjärjestöjen läheisyys III YHTEISKUNNALLINEN OSALLISTUMINEN... 10 Äänestämisen tärkeys Puolueen/ehdokkaan valinta Yhteiskunnallinen osallistuminen Järjestöaktiivisuus Järjestötoiminnan motiivit Yhdistysjäsenyys Yhteiskunnallisen tiedon hankinta Yhteiskunnan ja politiikan seuranta sähköisestä mediasta Sanomalehtien seuranta Ajankäyttö mediassa IV POLITIIKAN JA DEMOKRATIAN TUNTEMUS... 19 Politiikan tuntemus Käsitys politiikasta Suhtautuminen demokratiaan Demokratian ominaisuudet Demokratian arvosana V VASEMMISTO-OIKEISTO JA PUOLUEET... 23 Vasemmisto-oikeisto-käsitys Oma asema vasemmisto oikeisto-ulottuvuudella Puolueiden tehtävät Puolueiden äänestäminen VI POLIITTINEN TIETÄMYS... 27 Valtiovalta perustuslaissa Parlamenttivaalit Eduskunnan tehtävät Hallituspuolueet Valtion ja kuntien välinen tehtävänjako Ulkopolitiikan johto EU-valtiot Euron käyttöönotto Vaalit VII OPPILAITOS, YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA... 32 Koulun poliittinen ilmapiiri Odotukset opiston poliittiselta ilmapiiriltä Vertailu opiston poliittisesta ilmapiiristä Yhteiskunnallisuus oppitunneilla Opetuksen poliittisuus Odotukset opetuksen poliittisuudelta Yhteiskunnallisuus opetuksessa Toiveet yhteiskunnallisuudelta opetuksessa Yhteiskunnallinen keskustelu opiskelijoiden kesken VIII OPETTAJAT, POLITIIKKA JA OPPIMINEN... 38 Kiinnostus politiikkaan Jäsenyys eri järjestöissä Järjestöjäsenyys Politiikan tuntemus Demokratian olemus Oppilaitoksen sivistystehtävä Opiston poliittinen ilmapiiri Oman opetuksen poliittisuus Keskustelu politiikasta Opintosisältöjen yhteiskunnallisuus Opettajan roolin yhteiskunnallisuus Yhteiskunnallisen näkemyksen hyödyllisyys opetustyössä Yhteiskunnallisuus opetuskeskustelussa Opettajan rooli opiskelijan yhteiskunnallisena aktivoijana Halu opiskelijoiden yhteiskunnallisesta kannanottamisesta Omat yhteiskunnalliset kokemukset opetustyössä Opettajien ja opiskelijoiden välinen yhteistoiminta IX JOHTOPÄÄTÖKSET... 45 Politiikka on monelle vierasta Järjestöistä nettiin Opistoissa neutraali ilmapiiri X EPILOGI 50 Kirjallisuus
3 I TAUSTAMUUTTUJAT Vastanneista kaksi kolmasosaa on naisia ja kolmannes miehiä. Alkio-opiston ja Työväen Akatemian opiskelijoiden sukupuolijakauma noudatteli suurin piirtein kaikkien kansanopistojen opiskelijoiden keskuudessa vallitsevaa jakoa. Paasikivi-Opistossa miesten ja naisten osuus on muista poiketen jokseenkin tasan. Kuvio 1: Sukupuoleltasi (n=341) Kuvio 2: Minä vuonna olet syntynyt? (n=341) Iältään kansanopisto-opiskelijat ovat varsin homogeenisia, alle 23-vuotiaiden osuus on runsaat 80 %. Yli 30-vuotiaiden osuus jää alle 5 %:iin. Alkio-opistossa alle 23- vuotiaiden nuorten osuus on kuitenkin yli 90 %. Sitä vastoin niin paasikiviläisten kuin
4 akatemialaistenkin keskuudessa varttuneempia, yli 23-vuotiaita, opiskelijoista on runsas neljännes. Kuvio 3: Minkälaisella paikkakunnalla asuit ennen kansanopistoon tuloasi? (n=341) Opistot jakautuvat selvästi kaupunki- ja maaseututaustaisiksi. Kaupunkiopistoja edustaa eniten Työväen Akatemia ja maaseututaustaisuutta Alkio-opisto. Alkioopiston opiskelijoista runsas kaksi kolmannesta on kotoisin pienestä kaupungista tai taajamasta ja ainoastaan kaksi prosenttia on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Sitä vastoin työväenakatemialaisista jopa yli puolet on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Paasikivi-Opiston opiskelijoiden enemmistö on niin ikään luettavissa kaupunkitaustaisiksi, joskin pääkaupunkilaisten osuus siellä jää vain vajaaseen viidennekseen. Kun vastaajat luokiteltiin opintolinjoittain, havaittiin, että ns. yhteiskunnallisia opintoja opiskelevien osuus nousi sekä Alkio-opistossa, että Työväen Akatemiassa noin kolmannekseen. Sen sijaan Paasikivi-Opistossa yhteiskunnallisia opintoja suorittavien osuudeksi saatiin vain puolet edellä mainitusta. Tämä noin 15 % prosenttiyksikön ero yhteiskunnallisia aineita opiskelevien opiskelijoiden hyväksi niin Alkio-opistossa kuin Työväen Akatemiassakin on hyvä ottaa huomioon jatkossa, kun tulkitaan opiskelijoiden yhteiskunnallista asennoitumista, poliittista tietämystä sekä osallistumista kansalaistoimintaan. Naisenemmistöisyys, nuori ikä, selvä enemmistö enintään 23- vuotiaita, että ylioppilastutkinnon suorittaneisuus olivat kaikkien opistojen opiskelijoita yhdistäviä tunnuspiirteitä. Sitä vastoin II ASENNOITUMINEN opiskelijoiden kotipaikan POLITIIKKAAN suhteen erot olivat erittäin huomattavat. Työväenakatemialaisista enemmistö oli kotoisin metropolialueelta, Paasikiviopistolaisista suurin osa lukeutui kaupunkilaisiksi, kun taas Alkio-opiston opiskelijoiden valtaosa tuli maakuntien pieniltä paikkakunnilta.
5 II ASENNOITUMINEN POLITIIKKAAN Kuvio 4: Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? (n=341) Politiikasta jonkin verran tai erittäin paljon kiinnostuneiksi ilmoittautui noin puolet opiskelijoista. Työväenakatemialaisten keskuudessa kiinnostuneisuus oli selvästi suurempaa kuin Alkio-opistossa ja Paasikivi-Opistossa. Lähes 60 % työväenakatemialaisista ilmoitti olevansa jonkin verran tai erittäin kiinnostuneita politiikasta. Vastaava prosenttiosuus jäi Alkio-opistossa ja Paasikivi-Opistossa 40:een. Nuorten politiikka 2000 2 tutkimukseen verrattuna työväenakatemialaisten politiikka-kiinnostuksen positiiviset luvut ylittivät jonkin verran lukiolaisten antamat luvut samaan kysymykseen. Paasikivi-Opiston ja Alkio-opiston kohdalla luvut noudattelevat jokseenkin lukiolaisten antamia vastauksia koko maassa. Myös vuoden 2010 nuorisobarometrin 3 18 25-vuotiaista antamat politiikkakiinnostuksen luvut ovat jokseenkin samat kuin Alkio-opistosta ja Paasikivi-Opistosta saadut lukemat. Niin ikään ikä näyttää lisäävän poliittista kiinnostusta: ennen vuotta 1980 syntyneistä yli 70 % ilmoitti olevansa jonkin verran tai erittäin kiinnostunut politiikasta, vastaava prosenttimäärä oli vuoden 1987 jälkeen syntyneillä 45. Koska ennen vuotta 1980 syntyneiden osuus oli kovin pieni, tulee tähän ikäkausaliteettiin suhtautua hieman varauksellisesti. 2 Vesa Koskimaa, Kimmo Elo, Lauri Rapeli: Nuorten politiikka Turun yliopisto 2009. 3 Nuorisobarometri 2010, Opetusministeriö.
6 Lähes kaksi kolmannesta miehistä oli jonkin verran tai erittäin kiinnostunut politiikasta. naisten kohdalla vastaava prosenttiosuus jäi runsaaseen 40:een. Vertailtaessa eri opintolinjojen tai opinto-ohjelmien opiskelijoiden politiikasta kiinnostuneisuutta näyttäytyvät valtio- ja yhteiskuntatieteilijät sekä kansainvälisen linjan opiskelijat "politiikka-friikkeinä. Yli 80 % heistä oli jonkin verran tai erittäin paljon politiikasta kiinnostuneita. Tähän samaan kategoriaan lukeutuivat myös Työväen Akatemian historian ja oikeustieteen opiskelijat sekä Paasikivi-Opiston mediajournalistit. Kaikkien vähiten politiikasta kiinnostuneita olivat Alkio-opiston kielet- ja kansainvälisyyslinjan opiskelijat sekä paasikiviläiset kuvataiteilijat, josta ensimmäisistä 90 % ja jälkimmäisistä 70 % ei ollut lainkaan tai vain vähän politiikasta kiinnostuneita. Työväen Akatemiassa vähiten politiikasta kiinnostuneet löytyivät teatteri-, kieli- ja kulttuuri-, kirjoittaja- sekä kasvatustieteen ja psykologian opiskelijoista, joista keskimäärin puolet oli vain jonkin verran tai ei lainkaan politiikasta kiinnostuneita. 1. Peruskoulussa. 2. Lukiossa. 3. Ammattikoulussa / ammattikorkeakoulussa. 4. Kotona. 5. Ystävä ja/tai tuttavapiirissä. 6. Itseopiskelun kautta. (AO=Alkio-opisto, PA=Paasikivi-Opisto, TA=Työväen Akatemia) Kuvio 5: Kuinka paljon tietämystä yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämiseksi katsot saaneesi? (n=341) Lukion rooli yhteiskunnallisen tietämyksen antajana nousee kaikkien keskeisimmäksi. Sitä pitää puolet vastanneista hyvänä tai erittäin hyvänä. Lukio saa selvästi muita kysyttyjä tahoja, koti, ystävät, itseopiskelu, ammattikoulu, paremman arvion yhteiskunnallisen tiedon tuottajana. Ero peruskoulun ja lukion välillä on selkeästi
7 lukion eduksi. Kodin rooli yhteiskunnallisen tietämyksen tuottajana näyttää paasikiviläisillä jostain syystä olevan korkeampi kuin muissa opistoissa. 1. Kansallinen Kokoomus. 2. Ruotsalainen Kansanpuolue. 3. Kristillisdemokraatit. 4. Suomen Keskusta. 5. Vihreä Liitto. 6. Perussuomalaiset. 7. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. 8. Vasemmistoliitto. Kuvio 6: Miten läheiseksi tai etäiseksi koet seuraavat puolueet itsellesi? (n=341) Vihreä liitto koettiin kaikissa opistoissa läheisimmäksi puolueeksi. Vastanneista 45 % piti Vihreää liitoa itselleen läheisenä tai erittäin läheisenä puolueena. Työväenakatemialaisten keskuudessa tämä osuus oli tasan puolet, Alkio-opistossa ja Paasikivi-Opistossa jonkin verran alhaisempi. Yllättävää on, että Vihreiden kannatus saa niin kaupunkitaustaisilta kuin maaseututaustaisiltakin jokseenkin yhtä suuren luvun. Tulkinnat Vihreiden kannatuksen luonteesta kaipaavat varmaan tarkempaa analyysiä. Joka tapauksessa Vihreiden dominanssi kansanopistolaisten keskuudessa näyttää olevan yleinen piirre, joka on havaittavissa jokseenkin samanlaisena kaikissa kolmessa opistossa. Taustayhteisön oman puolueen, Kokoomuksen, läheiseksi kokeminen yltää viidennekseen Paasikivi-Opistossa. Työväen Akatemiassa ja Alkio-opistossa jää molemmissa opiston oman puolueen, Sosialidemokraattien ja Keskustan, saama läheisyysarvio muutaman prosenttiyksikön alhaisemmaksi, noin 18 prosenttiin. Työ-
8 väen Akatemiassa toisen vasemmistopuolueen, vasemmistoliiton saama läheisyysarvio on yhtä korkea kuin sosiaalidemokraattien saama arvio. Tässä mielessä kolmannesta Työväen akatemian opiskelijoista voitaisiin kutsua yleisvasemmistolaisiksi. Vastaava (yleisporvarillisuus tai keskustaoikeistolaisuus) Keskustan ja Kokoomuksen läheiseksi kokeminen puolestaan näyttää jäävän niin Paasikivi-Opistossa kuin Alkio-opistossakin hieman alhaisemmaksi. Erittäin läheiseksi ei puolueita juurikaan koeta. Korkeimmillaankin prosentti yltää Vihreillä 6:een, muiden puolueiden kohdalla vastaava prosentti häilyy vain 1 2 prosentin tietämissä. Kuvio 7: Oletko jonkin poliittisen puolueen tai sen opiskelija- tai nuorisojärjestön jäsen? (n=341) Vastanneista runsaat 6 % ilmoittaa olevansa jonkin poliittisen puolueen, sen opiskelija- tai nuorisojärjestön jäsen. Prosenttiluku on korkein Työväen Akatemiassa, lähes 7 %. Verrattuna vastaavan ikäiseen nuorten koko populaatioon poliittinen jäsenyys on ainakin kolme kertaa korkeampaa. 4 4 VTL Kari Paakkunainen, Helsingin Yliopisto, puhelinhaastattelu 3.12.2010.
9 1. Amnesty International. 2. Greenpeace. 3. ATTAC. 4. Maan ystävät. 5. Transparency International. 6. Sadankomitea. 7. Oikeutta eläimille. 8. Suomen luonnonsuojeluliitto. Kuvio 8: Miten läheiseksi tai etäiseksi koet seuraavat kansalaisjärjestöt itsellesi? (n=341) Edellä kysytyistä uusista yhteiskunnallisista järjestöistä kokevat vastaajat läheisimmiksi Suomen luonnonsuojeluliiton, Amnesty Internationalin ja Greenpeacen. Noin kolmannes vastaajista kokee ne itselleen läheisiksi tai erittäin läheisiksi. Luku ylittää selvästi kaikkien puolueiden, Vihreitä lukuunottamatta, samat läheisyysarviot. Muut kysytyt järjestöt, Oikeutta elämille -järjestöä lukuunottamatta, jäävät vastaajille vieraiksi. Politiikasta kiinnostuneiden osuus ylittää tutkimukseen osallistuvissa kansanopistoissa jossain määrin lukiolaisten keskuudessa saadut kiinnostusarviot. Eri opintolinjojen opiskelijat eroavat suuresti toisistaan: kiinnostus politiikkaan on suurinta, yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä opintoja harjoittavilla. Lähes puolet kaikkien opistojen opiskelijoista ilmoittaa Vihreän liiton itselleen läheisimmäksi puolueeksi. Opistojen taustayhteisöjen omat puolueet jäävät kirkkasti hopealle tässä läheisyysvertailussa. Vain viisi prosenttia opiskelijoista ilmoittaa olevansa jonkin poliittisen puoluejärjestön jäsen. Uudet ihmisoikeus- ja luonnonsuojelujärjestöt koetaan opiskelijoiden keskuudessa selvästi puolueita, kuitenkin vihreitä lukuunottamatta, läheisemmiksi.
10 III YHTEISKUNNALLINEN OSALLISTUMINEN Kuvio 9: Mikä tai mitkä seuraavista ovat vaalit, joissa äänestämistä pidät itsellesi erittäin tärkeänä? (n=341) Lähes 90 % vastanneista pitää äänestämistä tärkeänä. Runsaat 70 % vastaajista kokee itselleen presidentinvaalit ja eduskuntavaalit erittäin tärkeäksi. Kunnallisvaalien kohdalla vastaava prosentti putoaa noin 50:een ja pohjalukema saadaan europarlamenttivaaleissa, jotka vain vajaa kolmannes kokee itselleen erittäin tärkeiksi. Työväenakatemialaiset pitävät vaaleissa äänestämistä keskimäärin 10 % tärkeämpänä kuin alkio-opistolaiset ja paasikiviopistolaiset. Poikkeuksena on kuitenkin presidentinvaalit, joissa paasikiviopistolaisten antama arvio on kaikkein korkein. Havainnot kansanopistolaisten keskuudessa näiden neljän eri vaalin tärkeydestä noudattavat monelta osin lukiolaisten antamia vastauksia. 5 Pääkaupunkiseudulta peräisin olevat opiskelijat pitävät vaaleihin osallistumista keskimäärin 20 %-yksikön verran tärkeämpänä kuin pienten taajamien tai haja-asutusseutujen opiskelijat. Suurimmillaan tämä ero on eduskuntavaaleissa (81 % versus 54 %) ja EU-vaaleissa (41 % versus 20 %). 5 Nuorten politiikka 2009.
11 Kuvio 10: Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tapaa, jolla päätät, mitä puoluetta ja/tai ehdokasta äänestät? (n=341) Suurimman kannatuksen äänestysvalinnan kriteerinä saa rationaalinen puolueiden/ ehdokkaiden mielipiteiden vertailu itselleen tärkeisiin asioihin. Kansanopistolaisten kohdalla puolueuskollisuutta ei, vastaajien nuoren iän vuoksi, näytä esiintyvän. Yllättävästi myöskään internetin vaalikoneen käyttö äänestysvalinnassa ei tunnu olevan merkityksellistä.
12 1. Mielipidekirjoituksen kirjoittaminen. 2. Mielenosoitukseen osallistuminen. 3. Äänestäminen vaaleissa. 4. Puolueen tai muun poliittisen järjestön toimintaan osallistuminen. 5. Muuhun kuin poliittiseen järjestö- tai yhdistystoimintaan osallistuminen. 6. Protestiäänestäminen. 7. Yhteydenotto päätöksentekijään. 8. Kansalaisaktivismi. 9. Vaalikampanjaan osallistuminen. 10. Internetin kautta tapahtuva osallistuminen. Kuvio 11: Mitä seuraavista pidät itsellesi mielekkäänä tapana osallistua yhteiskunnallisesti? (n=341) Yhteiskunnallisen osallistuminen tavoista pidetään vaaleissa äänestämistä eniten mielekkäänä. Yli 70 % vastanneista pitää sitä joko erittäin mielekkäänä tai mielekkäänä osallistumismuotona. Tätä perinteistä yhteiskunnallista vaikuttamismuotoa pitää vastanneista jopa runsas kolmannes erittäin mielekkäänä. Toiseksi tärkeimpänä yhteiskunnallisen osallistumisen muotona pidettiin internetin kautta tapahtuvaa osallistumista, jota runsaat 40 % piti joko mielekkäänä tai erittäin mielekkäänä osallistumismuotona. Kolmanneksi eniten mielekkäänä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoa kansanopistolaiset pitivät muuhun kuin poliittiseen järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistumista. Lähes kolmannes piti tätä mielekkäänä tai erittäin mielekkäänä osallistumismuotona. Myös mielipidekirjoituksen laatiminen sai jokseenkin saman verran suosiota yhteiskunnallisen osallistumisen muotona. Nämä osallistumismuodot saivat lähes kymmenen prosenttiyksikköä enemmän mielekkyyspisteitä kuin varsinaiseen poliittiseen järjestötoimintaan osallistuminen.
13 Lähes puolet opiskelijoista ei pitänyt mielekkäänä osallistumista poliittisen puolueen tai järjestön toimintaan. Niin ikään sekä mielenosoitukseen osallistuminen että kansalaisaktivismi (ostoboikotti talonvaltaus ym.) saivat nekin enemmän kannatusta yhteiskunnallisina osallistumismuotoina kuin poliittisen järjestön toimintaan osallistuminen. 1. Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö. 2. Ammattiyhdistys tai -järjestö. 3. Kylä- tai kaupunginosayhdistys. 4. Asukasyhdistys. 5. Liikunta- tai urheiluseura/-järjestö. 6. Kulttuurijärjestö. 7. Nuoriso- tai opiskelijajärjestö 8. Maanpuolustusjärjestö. 9. Ympäristöjärjestö 10. Vapaaehtoisjärjestö. 11. Poliittinen järjestö tai puolue. 12. Muu yhdistys. Kuvio 12: Miten aktiivisesti toimit seuraavissa yhteiskunnallisissa järjestöissä ja yhteisöissä? (n=341) Järjestöllisen osallistumisen yleisimmiksi alueiksi muodostuvat sekä liikunta- että nuorisojärjestöt, joiden toimintaan noin kymmenesosa vastanneista osallistuu vähintään aktiivisesti. Kun satunnainen osallistuminenkin luetaan mukaan, nousee osallistujien osuus näillä kahdella alueella noin neljännekseen. Osallistumisen toisena ääripäänä on poliittisten puolueiden tai järjestöjen toimintaan osallistuminen. Kaikissa opistoissa yli 90 % opiskelijoista ei ole mukana poliittisten järjestöjen toiminnassa. Vain muutama prosentti ilmoittautuu tällä alueella aktiivisiksi. Satunnainen osallistu-
14 minen mukaan luettunakin jää osallistuminen poliittisten järjestöjen toimintaan selvästi alle kymmeneen prosenttiin. 1. Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö. 2. Ammattiyhdistys tai järjestö. 3. Kylä- tai kaupunginosayhdistys. 4. Asukasyhdistys. 5. Nuoriso- tai opiskelijajärjestö. 6. Maanpuolustusjärjestö. 7. Ympäristöjärjestö. 8. Poliittinen järjestö tai puolue. Kuvio 13: Mikäli olet mukana seuraavien yhteiskunnallisten järjestöjen tai yhteisöjen toiminnassa, mikä on itsellesi tärkein syy olla mukana toiminnassa? (n=341) Mukanaoloa sekä poliittisten järjestöjen että ympäristöjärjestöjen toiminnassa perustellaan valtaosaltaan yhteiskunnallis-aatteellisilla syillä. Nuoriso- ja opiskelijajärjestöissä mukanaoloa perustellaan niin ikään myös yhteiskunnallis-aatteellisilla syillä. Vapaa- ajan vietto saa kuitenkin tällä alueella niukan voiton yhteiskunnallisaatteellisesta osallistumismotiivista. Ammattiyhdistystoiminnan syynä mainitaan useimmiten henkilökohtainen hyöty.
15 Kuvio 14: Kuinka monen yhdistyksen jäsen olet? (n=341) Puolet opiskelijoista ei ollut minkään yhdistyksen jäsen. Työväen Akatemiassa yhdistysten ulkopuolella olevia oli hieman yli 40 %, Alkio-opistossa puolestaan lähes 60 %. Todennäköisesti opiskelijoiden erilainen kotipaikka, suurkaupunki versus maaseutu, on keskeinen selittäjä järjestöjäsenyyden eroihin. Kolmannes ilmoitti olevansa ainakin yhden yhdistyksen jäsen. Jäsenyys kahdessa tai useammassa yhdistyksessä oli vain joka kuudennella vastaajalla. Näitä useamman yhdistyksen jäseniä oli eniten Työväen Akatemiassa, lähes neljännes ja vähiten Alkio-opistossa, alle kymmenesosa. Viidennes kysytyistä ei vastannut kysymykseen.
16 1. Televisio. 2. Valtakunnalliset tai paikalliset sanomalehdet. 3. Iltapäivälehdet (esim. Ilta-Sanomat, Iltalehti). 4. Radio. 5. Aikakauslehdet. 6. Ammattilehdet ja -kirjallisuus. 7. Internet. 8. Järjestö- tai puoluetoimintaan osallistuminen. 9. Viranomaisten, järjestöjen, oppilaitosten tms. järjestämät tilaisuudet. 10. Tiedotusfoorumit. 11. Yhteydenotto päätöksentekijään. 12. Keskustelut ystävä-, perhe- ja tuttavapiirissä ja/tai kollegoiden tms. kanssa. Kuvio 15: Miten tärkeänä pidät itsellesi seurata seuraavia kanavia ja hankkia niiden kautta tietoa yhteiskunnallista asioista? (n=341) Yhteiskunnallisten asioiden seurannan kanavina ja tiedonantajina erottuvat kolme kanavaa: Internet, televisio valtakunnalliset ja paikalliset sanomalehdet, jotka kaikki saavat yli kolmelta neljännekseltä maininnan joko tärkeinä tai erittäin tärkeinä kanavina. Alle 22-vuotiaiden keskuudessa internettiä pitää yli 80 % vähintään tärkeänä kanavana. Hieman vanhempien, yli 30-vuotiaiden, keskuudessa sanomalehtien merkitys yhteiskunnallisen tiedon hankinnan kanavana korostuu puolestaan eniten. Viranomaiset, järjestöt ja koulut mainitsee vain vajaa viidennes yhteiskunnallisen tiedon välittämisen tärkeiksi kanaviksi. Iltapäivälehdet mainitsee vain viidennes tärkeäksi kanavaksi yhteiskunnallisen tiedon hankinnassa. Yli 40 % on jopa sitä mieltä, että iltapäivälehdet eivät ole lainkaan tärkeitä yhteiskunnallisen tiedon hankinnassa. Järjestö- ja puoluetoimintaa pitää vain kymmenes tärkeänä tällä tehtäväsaralla. Yhteydenottoa päätöksentekijöihin, poliitikkoihin ja viranomaisiin, arvostetaan erittäin vä-
17 hän yhteiskunnallisen tiedon hankintakanavana. Sitä vastoin keskustelut ystävien ja tuttavien kanssa saavat kahdelta kolmasosalta maininnan tärkeinä yhteiskunnallisen tiedon kanavina. Kuvio 16: Kuinka usein seuraat politiikkaa tai yhteiskunnallisia asioita tv:stä / radiosta? Sähköisistä medioista television merkitys yhteiskunnallisista asioita informoijana on selvästi radiota merkittävämpi. Puolet vastaajista seuraa televisiosta politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita vähintään kaksi kertaa viikossa. Päivittäisten seuraajienkin osuus on runsas viidennes. Radion osuus jää puoleen television seuraamisesta. 7 6 5 4 3 2 1 AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA Päivittäin 2-6 kertaa viikossa Kerran viikossa tai muutaman kerran kuukaudessa Kerran kuukaudessa tai harvemmin En koskaan Ei vastausta 0% 20% 40% 60% 80% 100% Prosentta 1. Paikallisuutiset. 2. Kotimaan uutiset. 3. Ulkomaan uutiset. 4. Talousuutiset. 5. Pääkirjoitukset ja kolumnit. 6. Asiantuntija-artikkelit. (Aliot, vieraskynät tms.). 7. Mielipidekirjoitukset. Kuvio 17: Kuinka usein tavallisesti luet sanomalehdistä? (n=341)
18 Ulkomaan, kotimaan ja paikallisuutiset ovat tärkeimmät mielenkiinnon alueet lehdistössä. Ne lukee vähintään kahdesti viikossa kaksi kolmannesta vastaajista. Television katseluun: Radion kuunteluun: Sanomalehtie n lukemiseen: Internetin käyttöön: AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA 0 tuntia 0,5-2 tuntia 2,5-4 tuntia 4,5-6 tuntia 6,5-8 tuntia 8,5-10 tuntia 10,5-12 tuntia Ei vastausta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Prosenttia Kuvio 18: Kuinka paljon tavallisesti käytät aikaa television katseluun, radion kuunteluun, sanomalehtien lukemiseen, Internetin käyttöön? (n=341) Internetiä käyttää vastanneista lähes kolme neljännestä vähintään kaksi tuntia päivässä. Televisio vie runsaalta kolmannekselta aikaa vähintään kaksi tuntia päivässä. Sen sijaan kaksi kolmannesta käyttää radioon kuunteluun ja sanomalehtien lukemiseen vain alle puoli tuntia päivässä. Tärkeimpänä internetin käyttötapana pidetään työhön ja opiskeluun liittyvien asioiden hoitamista. Seuraavaksi tärkeintä netin käyttö on yhteyden pitämisessä kavereihin ja tuttaviin. Myös harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvä tiedonhaku mainitaan eräänä tärkeimpänä internetin käytön muotona. Valtaenemmistö opiskelijoista pitää äänestämistä tärkeänä. Eduskunta- ja presidentinvaalit saavat olennaisesti enemmän arvostusta kuin kunta- tai EU-vaalit. Internetin kautta tapahtuva osallistuminen koetaan mielekkääksi yhteiskunnalliseksi vaikuttamiskanavaksi, samoin vaikuttaminen muiden kuin poliittisten järjestöjen kautta. Poliittinen järjestötoiminta saa vähäisen arvion osallistumismuotona. Internet, televisio ja sanomalehdet ovat tärkeimmät yhteiskunnallisen seuraamisen ja tiedonhankinnnan välineet.
19 IV POLITIIKAN JA DEMOKRATIAN TUNTEMUS Kuvio 19: Miten hyvin itse arvioit tuntevasi politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita? (n=341) Vain kuudesosa opiskelijoita arvioi itse tuntevansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita joko hyvin tai erittäin hyvin. Politiikan tuntemuksensa arvioi joka viides heikoksi. Erot oppilaitosten välillä jäivät jokseenkin vähäisiksi, joskin Työväen Akatemian kohdalla jo aiemmin havaittu muita opistoja jonkin verran korkeampi poliittinen kiinnostus ja aktiivisuus tulee esiin myös tämän kysymyksen kohdalla. Runsas viidennes miehistä arvioi tuntevansa politiikka ja yhteiskunnallisia asioita erittäin hyvin tai hyvin. Naisten kohdalla vastaava prosenttiosuus jäi runsaaseen kymmeneen.
20 1. Politiikassa on kyse ainoastaan henkilökohtaisen hyödyn tavoittelusta. 2. Politiikka on julkista toimintaa. 3. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. 4. Politiikka on kilpailua vallasta. 5. Politiikan sisältöön vaikuttaminen edellyttää osallistumista. 6. Politiikka on ristiriitojen ratkaisemista. 7. Politiikka ei vaikuta tavallisen ihmisen elämään. 8. Politiikka luo yhteisön pelisäännöt. Kuvio 20: Politiikka voidaan ymmärtää monin tavoin, oma käsityksesi politiikasta? (n=341) Nuorten käsitykset politiikasta olivat jokseenkin sovinnaisia: Neljä viidestä katsoi, että politiikka voidaan hyvin pitää yhteisten asioiden hoitamisena. Kaksi kolmannesta torjui väitteen, että politiikka olisi vain oman henkilökohtaisen hyödyn tavoittelua. Yli neljä viidennestä oli niin ikään sitä mieltä, että politiikan sisältöön vaikuttaminen edellyttää osallistumista. Selvä enemmistö vastanneista hyväksyi myös käsitykset, että politiikka on julkista toimintaa, se on yhteisten asioiden hoitamista ja, että politiikassa myös taistellaan vallasta. Lähes kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että politiikka vaikuttaa tavallisen ihmisen elämään.
21 Kuvio 21: Miten suhtaudut käsitteeseen demokratia? (n=341) Lähes 90 % opiskelijoista suhtautui demokratiaan joko myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Kielteisesti demokratiaan suhtautuvien osuus jäi marginaaliseksi, vain pariin prosenttiin. Paasikiviläisten asenne erosi selvästi muista opistoista. Lieneekö selitystä haettava Paasikivi-Opiston yhteiskunnallisen opetuksen määrästä, joka jäi muita opistoja pienemmäksi. 1. Kansalaisten oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan sekä elinympäristönsä. kehittämiseen 2. Vallankäyttäjien velvollisuus arvioida eri näkemyksiä tasapuolisesti. 3. Korkea verotusaste. 4. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen. 5. Maksuton koulutus ja terveydenhoito. 6. Miesten ja naisten välinen tasa-arvo. 7. Puolueiden välinen vapaa kilpailu vallasta. 8. Kansalaisten mahdollisuus vaihtaa poliittiset vallanpitäjät. 9. Enemmistön tahdon toteutuminen. 10. Poliittisen opposition toimintavapaus. 11. Täystyöllisyyden tavoittelu. 12. Vapaat, yhtenäiset ja salaiset vaalit. 13. Tasainen tulonjako. 14. Mielipiteenvapaus. 15. En mitään edellä mainituista. Kuvio 22: Mitkä seuraavista ominaisuuksista liität käsitteeseen demokratia? (n=341)
22 Opiskelijat liittivät useimmiten demokratia-käsitteeseen kansalaisten oikeuden osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Tätä mieltä oli lähes 90 % vastaajista. Toiseksi eniten demokratian nähtiin liittyvän mielipiteen vapauteen. Kolmanneksi eniten liitettiin demokratia-käsitteeseen naisten ja miesten tasa-arvo. Kaksi kolmannesta liitti demokratia-käsitteeseen kansalaisten oikeuden vaihtaa poliittiset vallanpitäjät sekä enemmistön tahdon toteutumisen. Kuvio 23: Jos arvioit suomalaista demokratiaa edellä demokratiaan liittämiesi kriteerien valossa, minkä kouluarvosanan antaisit demokratian toimivuudelle tällä hetkellä Suomessa? (n=341) Opiskelijat antavat suomalaisen demokratian toimivuudelle keskimäärin kouluarvosanan 8. Erittäin kriittisiä arvioita demokratiamme toimivuudesta ei esiinny. Vain hyvin pieni vähemmistö opiskelijoista arvioi tuntevansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita hyvin. Yleisesti politiikkaan suhtauduttiin positiivisesti. Sitä pidettiin yhteisten asioiden hoitamisena, joka edellyttää osallistumista. Myös arviot demokratiasta kulkivat näitä samoja positiivisia ratoja.
23 V VASEMMISTO OIKEISTO JA PUOLUEET 1. Porvarillisuus. 2. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelu. 3. Työväenluokka. 4. Markkinatalous. 5. Julkisen sektorin vahva rooli. 6. Globalisaatiomyönteisyys. 7. Yksityisomistuksen vahvistaminen. 8. Konservatiivisuus. 9. Yksityisyrittäjät ja elinkeinonharjoittajat. 10. Omistava luokka. 11. Tuloerojen kaventaminen. 12. Edistys ja yhteiskunnan uudistaminen. Kuvio 24: Mitkä seuraavista asioista liität politiikassa vasemmistoon ja mitkä oikeistoon? (n=341) Oikeiston liittyvinä asioina selvä enemmistö piti niin markkinataloutta kuin yksityisomistuksen vahvistamistakin. Vasemmistoon puolestaan liitettiin niin sosiaalinen oikeudenmukaisuus kuin tuloerojen tasoittaminenkin. Globalisaatiomyönteisyys taas käsitettiin selvästi oikeistoon enemmän liittyvänä asiana. Edistys ja yhteiskunnan uudistaminen puolestaan eivät vastaajien mukaan liittyneet kovinkaan vahvasti sen enempää oikeistoon kuin vasemmistoonkaan. Paasikiviläisten ja akatemialaisten käsitykset siitä, liittyykö tuloerojen kaventaminen vasemmistolaisuuteen vai oikeistolaisuuteen erosivat jyrkästi toisistaan. Akatemialaiset pitivät tuloerojen kaventamista erittäin läheisesti vasemmistolaisuuteen liittyvänä.