Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen Ari Westermark RAPORTTI 2019 nro 377/19
Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen Kirje nro 377/19, 4.3.2019 Westermark, A. 2019. Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen. KVVY Tutkimus Oy. Kirje nro 377/19. 4 s. Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Ari Westermark, kalastotutkija, FM Tilaaja: Luopioisten Vesihuolto Oy
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO JA TARKKAILUN PERUSTE... 1 2. JOUTTESSELÄN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 2 2.1 Kalastuskirjanpito... 2 2.2 Kalastustiedustelu... 3 3. KALATALOUDELLINEN TARKKAILUOHJELMA VUODESTA 2019... 3 VIITTEET LIITTEET
Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen 1. Johdanto ja tarkkailun peruste Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellista velvoitetarkkailua on toteutettu 1980-luvulta lähtien Luopioisessa sijaitsevan Lipputehdas Finn Marin Oy:n velvoitteisiin liittyen. Lipputehtaan jätevedet käsitellään Luopioisten Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolla (Dnro 1901Y0947-111, 10.6.2002). Edellinen tarkkailukausi perustui Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatimaan ohjelmaan (Kirje nro 694/OP, 29.8.2002), ja sisälsi vuosittaisen kirjanpitokalastuksen sekä kolmen vuoden välein tehdyn kalastustiedustelun. Aiemmin myös Sappeen Ympäristöhuolto Oy oli mukana Jouttesselän kalataloudellisessa tarkkailussa (Dnro 1901Y1187-121, 15.3.2002). Sappeen Ympäristöhuolto Oy:n jäteveden puhdistamolla on käsitelty Aitoon kotitalousoppilaitoksen, Sappeen hiihtokeskuksen sekä hiihtokeskus alueella olevien mökkien jätevedet. Runkoviemärin valmistumisen jälkeen Sappeen Ympäristöhuolto Oy:n jätevedet on johdettu Pälkäneen keskusjätevedenpuhdistamolle puhdistettaviksi. Runkoviemärin valmistumisen ja Luopioisten Vesihuolto Oy:n Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta saaman uuden ympäristöluvan (27.11.2014, LSSAVI/506/04.08/2010) myötä kalataloudellinen tarkkailuohjelma oli tarve päivittää. Kalataloudellisen velvoitetarkkailun lisäksi luvan saajalle on määrätty kalatalousmaksu, joka on vuoden 2018 alusta 550 euroa vuodessa (24.3.2015, POSELY 730/5722/2015). Tässä kalataloudellisessa tarkkailuohjelmasuunnitelmassa käydään lyhyesti Pälkäneveden Jouttesselän velvoitetarkkailun tähänastiset keskeisimmät tulokset sekä esitetään kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma vuodesta 2019 alkaen.
2 Kuva 1.1. Luopioisten Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon sijainti. 2. Jouttesselän kalataloudellisen tarkkailun tulokset ja johtopäätökset 2.1 Kalastuskirjanpito Kalastuskirjanpito ei jatku tarkkailumenetelmänä vuoden 2018 jälkeen. Kirjanpitokalastuksen vuodesta 1989 alkanut aikasarja kuvaa eräiden Pälkäneveden keskeisimpien saalislajien saalis- ja kantavaihteluita Jouttesselällä. Viimeisin julkaistu raportti koskee vuotta 2016 (Kivinen 2017, vuodet 2017 2018 tulokset toistaiseksi julkaisematon). Kirjanpitoaineistoa kerättiin vuosittain kahdelta Pälkäneveden Jouttesselän osa-alueelta ( Aitoon edusta ja Sappeen edusta ). Muikkukannan tilaa seurattiin muikkuverkkojen yksikkösaaliin avulla, muiden lajien yksikkösaalistiedot perustuivat ensisijaisesti solmuväliluokan 41 60 mm verkkopyyntiin. Muikun yksikkösaaliit olivat 2010-luvulla selvästi pienempiä kuin 90-luvulla tai edes 2000-luvun alussa. Syyt muikkukannan selvään vähenemiseen eivät ole tarkasti tiedossa. Muikkusaaliit vähenivät samaan aikaan kuin kuhasaaliit kasvoivat, minkä perusteella kuhan runsastuminen on osaltaan voinut vaikuttaa muikkukannan heikentymiseen. Toisaalta muikkukannan kannanvaihtelut ovat luontaisestikin suuria, ja muikku hyötyy lajina hyvästä vedenlaadusta. Kuhasaaliit alkoivat parantua kotiuttamisen jälkeen 90-luvun alkupuolella. Tähänastiset saalishuiput ajoittuvat vuosien 2008 2015 väliselle jaksolle, johon mahtuu myös vuosien 2009 2011 selvä notkahdus. Kuhasaaliin vaihtelut johtuvat myös Pälkäneveden tapauksessa ensisijaisesti vuosiluokkien
3 välisistä runsauseroista. Kuhakannan ollessa runsaimmillaan sen yksikkösaaliit olivat suurempia kuin minkään muun harvoilla verkoilla pyydetyn lajin. Vuonna 2016 kuhasaaliit olivat jälleen selvässä laskussa. Sappeen edustan osa-alueella kalastaneilla kuhan yksikkösaaliit ovat vuodesta 1993 alkaen olleet aina suurempia kuin Aitoon edustan osa-alueella kalastaneilla. Hauen yksikkösaaliit olivat vuonna 2016 samalla tasolla kuin tarkkailuhistorian alussa, eikä lajin menestymisessä ole tapahtunut pitkän aikavälin merkittävää muutosta. 90-luvun alussa ja uudestaan 2010-luvulla kahden osa-alueen yksikkösaaliit kehittyivät samansuuntaisesti. Sen sijaan 2000-luvulla hauen yksikkösaaliit olivat kuhasta poiketen usein selvästi suurempia Aitoon edustan osa-alueella. Osa-alueiden väliset syvyyserot voivat selittää verkkosaaliin lajisuhteita mm. kuhan ja hauen osalta. Kumpikaan laji ei ole herkkä rehevöitymisen suhteen, mutta happitilanteen salliessa kuha talvehtii yleensä haukea syvemmällä. Siika- ja taimensaaliit ovat riippuvaisia istutusmääristä. Siian yksikkösaaliit ovat olleet verkkopyynnissä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta taimensaaliita suurempia, mutta silti selvästi kuhasaaliita pienempiä. Särkikaloista 40 61 mm verkoilla saadaan lähinnä vain lahnaa. Lahnan yksikkösaalistaso on noussut niin Aitoon kuin Sappeen edustan verkkopyynnissä. Verrattain pienikokoisen lahnan runsastuminen viittaa rehevöitymiskehitykseen. 2.2 Kalastustiedustelu Jouttesselän kalastustiedustelua on toteutettu kolmen vuoden välein, toistaiseksi viimeisen kerran koskien vuotta 2015. Tiedustelun perusteella Jouttesselällä vapaa-ajankalastajien kalastus painottuu verkkokalastukseen (Kivinen 2017). Kolme runsainta saalislajia olivat kuha, hauki ja ahven, kukin 20 21 %:n saalisosuuksilla. Muikku oli neljänneksi runsain saalislaji yli tuhannen kilon ja 11 % osuudella. Särkikalojen yhteenlaskettu saalisosuus oli edelleen noin 20 %. Tarkkailuhistorian aikana muikun saalisosuus on romahtanut. Tiedusteluvuosina 1988 2000 muikun osuus saaliista vaihteli noin 20 45 % välillä. Sittemmin kalastus on keskittynyt enemmän muihin lajeihin, minkä myötä petokalojen saalisosuus on suurempi kuin 90-luvulla. 3. Kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen Jätevesien käsittelyssä ja ympäristöluvissa tapahtuneiden muutosten takia Luopioisten Vesihuolto Oy:n toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia seurataan jatkossa vain kalastustiedustelun avulla. Postitse toteutettavan kalastustiedustelun avulla seurataan Längelmäveden Jouttesselän kala- ja rapukantojen tilaa sekä kalastuksen ja ravustuksen määrää. Tiedustelun perusjoukot muodostavat entiseen tapaan Aitoon, Sappeen, Salmentakan sekä Kukkolan osakaskunnat. Tiedustelun luotettavuuden parantamiseksi käytetään kolmea kontaktia eli mahdollisesta vastaamattomuudesta huomautetaan kahdesti. Tiedustelulomakkeella kysytään pyyntiponnistus- ja saalistietoja sekä pyydetään arvioimaan erilaisia kalastusta haittaavia tekijöitä. Tuloksista lasketaan kokonaispyyntiponnistus- ja kokonaissaalisarviot. Saalistilastojen avulla pystytään arvioimaan myös mahdollisten istutusten tuloksellisuutta. Seuraavan kerran Luopioisten Vesihuolto Oy:n tarkkailuvelvoitteeseen liittyvää kalastustiedustelu tehdään koskien vuoden 2019 kalastusta (toteutusvuosi 2020). Tämän jälkeen tiedustelu tehdään
2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 4 jälleen kolmen vuoden välein (taulukko 3.1). Näin ollen tiedustelun rytmitys vastaa jatkossa Sappeen laskettelukeskuksen vedenoton kalataloustarkkailuun liittyvän kalastustiedustelun rytmitystä. Tarkkailutulokset raportoidaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Tiedusteluvuoden 2019 tulokset raportoidaan siten 30.9.2020 mennessä. Raportit toimitetaan työn tilaajalle, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle, Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle, Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pälkäneen kalatalousalueelle. Taulukko 3.1. Kalataloudellisen tarkkailun rytmitys vuodesta 2019 alkaen. Tämän jälkeen tarkkailu jatkuu samalla rytmillä, ellei toisin sovita. Uusi kalataloudellinen tarkkailuohjelma 2019 Kalastustiedustelu vuodesta X X X X Toteutus ja raportointi X X X X KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Biologi, FM Ari Westermark Hyväksynyt: Kalaosaston johtaja Anna Väisänen Viitteet Kivinen, S. 2017. Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen tarkkailu 2016. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 731/17, 30 s. + liitteet. Väisänen, A. 2016. Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen tarkkailu 2014. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 229/16, 16 s. + liitteet. Väisänen, A. 2014. Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen tarkkailu 2012. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 112/14, 25 s. + liitteet.