Kiinteistökannan energiansäästömahdollisuudet, Kaj Karumaa, Eneron Oy



Samankaltaiset tiedostot
Taloyhtiön energiansäästö

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Voiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen?

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Riikka Holopainen, VTT

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Energia- ilta Pakkalan sali

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti-ilta

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Parhaat käytännöt ja vinkit toimenpiteistä edellisiltä vuosilta Harri Heinaro Motiva Oy

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

ENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous Stina Linne

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA


Energiatehokas korjausrakentaminen

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

COMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiankäytön tehostaminen olemassa olevissa rakennuksissa. Tomi Mäkipelto kauppatieteiden tohtori, DI toimitusjohtaja

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

Iltapäivän teeman rajaus

ENERGIATODISTUS. Talonpojantie 10, rakennus A 00790, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso 2012

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

ENERGIATODISTUS. Pentintie Kauhava T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

FinZEB-kustannuslaskenta

ENERGIATODISTUS. Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie 3 C-E Espoo Uudisrakennusten.

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuus toimenpiteet kunnissa. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017

Roihuvuori seuran energia ilta

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

ENERGIATODISTUS. Matinniitynkuja , ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Asunto Oy Helsingin Arabianrinne A-talo Kokkosaarenkatu 6, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten.

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen. Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Sähkölämmityksen toteutus jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä

FInZEB-kustannuslaskenta

Soveltamisala:

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. ASUNTO OY LIPPALAHTI, GHIJ-TALO Tuohistanhua Espoo. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

GES-verkostotilaisuus Tiina Lensu IVH Kampus Toimistokiinteistön energiatehokkuus asiakastyytyväisyyden ehdoilla

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito

Transkriptio:

Kiinteistökannan energiansäästömahdollisuudet, Kaj Karumaa, Eneron Oy

Kiinteistökannan energiansäästömahdollisuudet

8,5 G = 8,5 Oasis Of The Seas

Rakennuksien on tarkoitus kuluttaa energiaa Kaikkien rakennuksien olemassaolon oikeuttaa niiden kyky luoda hyvä sisäilmasto, ja palvelut. Tästä ei voida tinkiä. Muuten rakennuksen merkitys katoaa Rakennuksen rakenteisiin tai tontille voidaan rakentaa erilaisia energiantuotanto järjestelmiä. Mutta asia ei muutu miksikään. Puhaltimet, pumput, valaistus, ja kaikki ihmeelliset laitteet kuluttaa sähköä Rakenteiden ja ilmanvaihdon kautta hukataan lämpöä Vettä kuluu Meidän tehtävä on arvioida onko nykytaso paljon vai vähän Se on tehtävä ennekuin etsitään parannustoimenpiteitä

Sisäilmaston merkitys Tilat ja niiden sisäolosuhteet ovat rakennusten tärkein tavoite Sopivien sisäolosuhteiden luominen kuluttaa noin kolmanneksen Suomessa käytetystä energiasta ja tuottaa lähes kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä Sisäympäristön tuottavuusvaikutukset ovat vähintään samaa suuruusluokkaa kuin rakennusten energiakustannukset Investoinneissa ja käyttökustannuksissa ei kannata säästää sisäilmaston kustannuksella Huono sisäilmasto tulee kalliiksi kiinteistöjen omistajille rakennuksen arvon lasku, vuokratulojen menetys

Eneron ymmärtää että kiinteistöjen jalostaminen ja vaaliminen on poikkitieteellinen prosessi. Kassavirta on a & o. Talouden realiteetit tulopuolella ratkaisee mahdollisuudet investointeihin. Kursivoidulla kirjoitetut ovat esimerkkejä 1. Kassavirta sisään: 1. Sijainti, sijainti, sijainti 50% 2. Tilat moderneja ja tarkoituksenmukaisia 30% Vuokra 30-15 /m² 3. Sisäilmasto (Eneron voi vaikuttaa) 20% 2. Kassavirta ulos 1. Käyttöhyödykkeet (Eneron voi vaikuttaa) 2. Jatkuva huolto (Eneron voi vaikuttaa) 1. Huollon piikissä olevien säätimien käytön opastus 3. Välttämättömät korjaukset (Eneron voi vaikuttaa) 1. Laitteilla on käyttöikänsä. Me ymmärrämme minkälaisien toimenpiteiden synkronoinnista on hyötyä. Energiatehokkuutta parannetaan samalla kun korjausikään tullut rakenne tai palvelu uusitaan. 4. Energiatehokkuutta parantavat korjaukset. (Eneron voi vaikuttaa) 1. Lukuisa määrä erilaisia ratkaisuja 5. Estetiikkaa ja tyylikkyyttä lisäävät toimenpiteet

Energiakartoittajan duuni Tämä ei ole mielipide, vaan tämä perustuu minun työhöni. Tutkijat tekevät tutkimusta ja sillä pyritään saaman objektiivinen tutkimustulos. Sitten on ihmisiä, joilla on mielipiteitä.

Mikä toi on? Ei aavistustakaan! Mutta mennään pois! Vähän pelottaa

Rakennuksen magneettikuvaus

A 1 = A 2 V 1 = V 2

A 1 A 2

Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen osioon: 1. Ei investointia: esim (korttelipoliisi duunia) Kellotukset, säädöt. Valaistuksen polttimot kohti ledejä 2. Investointi: esim. LTO:n parantaminen Sähkölaitteiden vaihtaminen tehokkaammiksi Toimilaitteiden säätö/uusiminen Lämmitysverkoston perussäätö/tasapainotus Parempi tarpeenmukaistaminen iv, lämpö, valo Vesikalusteet Vikatila tai ylivoimainen uusi teknologia Tuotteet energiatehokkaan elinkaarensa päätepisteessä 3. Merkittävä investointi: esim. Ilmanvaihtojärjestelmän periaatteen muuttaminen Ilmankäsittelyjärjestelmän hajauttaminen pienemmille koneille Lauhdelämmön talteenotto Rakenteiden lisäeristäminen Uusiutuvat, Lämmitysjärjestelmän muutos. Kiinteistö merkittävän muutoksen edessä.

Yksi Eneronin rooli voisi olla viestikapulan valvoja. Huoltoyhtiöiden vaihdon yhteydessä tapahtuu vääjäämättä viestikapulan epätäydellinen siirto. Kiinteistöistä katoaa aivan liian paljon tietoa huoltomiesten perävalojen myötä. Arvioin Eurot. En uskalla esittää.

romutetaan Rakennuksen elinkaari

a cambrian moment

Serveri ym. Tiloja joita jäähdytetään ympärivuotisesti. 120 kw jäähd 40 MWh/a jäähd Ilmankäsittelykoneiden esi- lämmitys ja jäähdytys 1 250h/a (kesä-, heinä- ja elokuu) = 1 500 /a 30 kw jäähd 260 Mwh/a jäähd = 9 500 /a 140 kw lämm 140 MWh/a lämm = 9 100 /a Q=9,1 dm³/s dp = 400 kpa P pump =4,5 kw Porakaivoja 26 kpl. a`200m. Säästö 31 800 6 600 25 200 /a Investointi ~200 000 TMA 8 a 80 kw lämm 180 MWh/a lämm Rakennuksen lämmitys = 11 700 /a KL = 6 600 /a sähkö

+22 C +24 C -26 C +26 C +17 C +17 C

http://www.vallox.com/ilmanvaihdon-saneeraus-kerrostaloon Saksassa on toteutettu useita projekteja joissa kerrostalon putki- /ilmanvaihtoremontti tehdään asunto kerrallaan. Asukkaiden ei tarvitse muuttaa pois asunnosta korjauksen ajaksi ja haitta-ajan pituus on vain yksi viikko.

Toinen Linja 10, Bertsi Rakennus valmistunut 30- luvulla Rakennukseen tehty huoneistokohtaiset iv-koneet 2010.

kartoittajan uskottavuus log (Investointikustannus x TMA)

Viestintää arkkitehdin kanssa.osoite var nittonhundratalets sista lovansökan som lämnades in i byggnadstillsyn i Helsinfors. Lovet skulle in före nyåret just på grund av nya energibestämmelser Energian kulutus tai säästöt kiinnostavat kovin vähän. Jos vältytään ikäviltä lisäkustannuksilta energiansäästön nimissä, hanketta vaikka kiirehditään.

1983 Laite on toiminut 30 vuotta. Kartoittaja nöyrtyy upean tekniikan edessä. Vaakaan asennettu pyörivä lämmönsiirrin on toistaiseksi säästänyt n. 6 800 MWh lämpöenergiaa. Tämän päivän energiahinnoin n. 450 000

Lauhdelämmön talteenotto 1983 osa 1.

Lauhdelämmön talteenotto 1983 osa 2.

Kiinteistön momentum

Asuinkerrostalojen ominaislukuja Kulutus Kustannus Rakennuksen lämmitys 110 kwh/m², a Käyttöveden lämmitys 30 kwh/m², a Sähkö Kiinteistö 11 kwh/m², a Vesi 1 m³/m², a Rakennuksen lämmitys 7,8 /m², a Käyttöveden lämmitys 2,2 /m², a Vesi 3 m², a Sähkö 1 /m², a Käyttöveden lämmitys 16 % Kaikki käyttöhyödykkeet Vesi 21 % Lämmitys 56 % Sähkö 7 %

Lämpöhäviöiden jakauma Osuus Kustannus /m² Ilmanvaihto ei LTO 36% Ikkunat 15% Muu vaippa 27% Vesi (*) 22% Yläpohja 8 % Alapohja 5 % Ilmanvaihto ei LTO 3,6 Ikkunat 1,5 Muu vaippa 2,7 Vesi 2,2 10,0 Seinät 22 % Ilmanvaihto ei LTO 46 % Ikkunat 19 % (*) LKV kierron häviöt sisältyvät tässä muihin häviöihin. Sehän on rakennuksen lämmitin

Vaikutusmahdollisuudet /brm², a (miten paljon voimme vaikuttaa näihin kustannuksiin) Ilmanvaihto ei LTO 80% x 3,6 = 2,88 Siihen laitetaan se LTO. Helpoiten asuntokohtaiset koneet keittiöremontin yhteydessä. Myös keskitetty ratkaisu mahdollinen edellyttää pystyhormeja rakennuksessa. Ilman peruskorjausta Ilmamäärät tulee saattaa tarpeenmukaisiksi Ikkunat 30% x 1,5 = 0,45 U-arvo 1,4 => 1,0 Ikkunoiden uusiminen ei ole perusteltua pelkästään energiansäästön nimissä. Muu vaippa 20% x 2,7 = 0,54 Yläpohja avoullakko Ok Muu menee raskaaksi = 1,32 Vesi 15% x 2,2 = 0,33 Hanojen vaihdon yhteydessä, vettä säästävämmät. Painetason kontrolloiminen

Lämmitysjärjestelmä Menoveden lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Sisälämpötila 21 C (vaikuttaa kaikkiin lämpöhäviöihin) Tasainen lämpötila Monitorointi (hyväksi) Verkoston tasapainotus. Perussäätö Kun verkosto on tasapainossa mahdollisimman alhaisen menoveden hakeminen on helpompaa. Tasapainotus on aina edellytys onnistuneelle lämmitysjärjestelmälle. Aktiivinen seuranta ja säätökäyrän jatkuva hienosäätö Säästö kyseenalainen, mikäli järjestelmä on tasapainoitettu Jos järjestelmä tuo mukanaan monitoroinnin tästä on hyötyä keskusteluissa lämpötiloista Termostaatit Toimivat yleensä 15 20 vuotta. Rajoitus 21 C tulee aina olla Termostaatti ei ole järjestelmän tasapainoittaja, se vain kuristaa virtaamaa, kun huoneessa on lämpökuormia.

Veden käyttö Kulutus dm³/hlö, vrk Kustannus /hlö, a (vain käyttö) WC 40 (25%) Peseytyminen 60 (38%) Keittiö 35 (22%) Pyykki 20 (13%) WC 34 (18%) Peseytyminen 89 (46%) Keittiö 52 (27%) Pyykki 17 (9%) Σ 192 /a Pyykki 13 % WC 26 % Pyykki; 17 WC; 34 Keittiö 22 % Keittiö; 52 Peseytyminen 39 % Peseytyminen; 89

Vaikutusmahdollisuudet /a, hlö (miten paljon voimme vaikuttaa näihin kustannuksiin vuositasolla) WC 20 % x 34 = 6,8 /a, hlö Kaksoispainike Pari kossupulloa vanhoihin säiliöihin Peseytyminen (0,2dm³/s) 30% x 89 = 26,7 /a, hlö Paineenalennusventtiili Sekoittajiin virtaamarajoitukset Keittiö 10% x 52 = 5,2 /a, hlö Tiskikone, ei kuulu meille, paitsi hankittaessa Paineenalennusventtiili Sekoittajiin virtaamarajoitukset Pyykki 0% x 17 = 0 /a, hlö Pesukone, ei kuulu meille, paitsi hankittaessa

Ilmanvaihto Ilmanvaihtoon liittyvät viranomaismääräykset D2 (0,5 vaihtoa tunnissa tehostus) Painovoimainen tehostuu pakkasella Monitorointi (hyväksi) Ilmavirtojen tarpeenmukaistaminen a&o Huoneistokohtaiset automaattiset toimilaitteet Kosteusanturi CO 2 Liesituulettimella ajastin PILP Ei ratkaise sisäilmaston laatuun liittyviä ongelmia Säästö kyseenalainen. Investointi melkoinen Pitää varmistaa että tuotetulle lämmölle on tarvetta Järjestelmän uusiminen kokonaan Mahdollista muun peruskorjauksen yhteydessä TMA 10 15 vuotta, mutta sisäilmasto on parantunut käyttöönottopäivästä.

Radiaattoriverkoston perussäätö Perussäätö vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja asumisen terveellisyyteen. Yli- ja alilämpötilojen poistuessa saavutetaan tasaiset lämpötilat eri huoneistojen ja huoneiden välille. Ylilämpötilojen poistuminen vähentää allergiaoireita sekä kuivan ilman ja pölyn aiheuttamia ongelmia. Alilämpötilojen poistuminen puolestaan vähentää kosteutta ja siitä johtuvia bakteeri- ja homeongelmia. Viihtyvyyttä lisää myös patteriverkoston kohinaäänien väheneminen. Perussäädön vaikutus energiankulutukseen Asukkaat hyötyvät energiansäästöstä energiakustannusten laskiessa. Säästöt ovat huomattavia, sillä energiankulutus pienenee 10-15 %. Huoneiston lämpötilan laskeminen yhdellä asteella pienentää lämmityslaskua noin 5%. Perussäädöllä varmistetaan, että kaikissa huoneistoissa on suunnitelmien mukainen huonelämpötila. Ylilämpötilojen poistuessa tuuletustarve vähenee ja energiankäyttö tehostuu. Samalla varmistetaan lämmityskulujen tasapuolinen jakautuminen kaikkien asukkaiden kesken. Perussäätämättömissä rakennuksissa ylilämpötiloista aiheutuvat kustannukset maksetaan yhteisesti.

Eri selvityksien mukaan 75% suomalaisista rakennuksista on joko perussäätämättä tai säätö on rämettynt.

Radiaattoriverkoston perussäätö Arvioiden mukaan Suomen asuinrakennuskannasta on tällä hetkellä puutteellisesti perussäädetty noin 75 %. Lisäksi arvioidaan, että näissä perussäätämättömissä kiinteistöissä lämpötilaerot ovat keskimäärin enemmän kuin 3 C. Harvinaisia eivät ole edes kuuden asteen lämpötilaerot.

Arkkitehtejä tai HE

You can wake up! This is the end kaj.karumaa@eneronfi