Euroopan Komissio Maatalouden ja Maaseudun Kehit tämisen Pääosasto Euroopan komissio Maatalous ja maaseudun kehittäminen Lisätietoja Rue de la Loi 200, B-1049 Brysseli, Belgia Puhelin Keskus (+32 2) 2 99 11 11 Internet http://ec.europa.eu/agriculture/index_en.htm Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto http://ec.europa.eu/environment/climat/eccp.htm http://ec.europa.eu/environment/climat/adaptation/index_en.htm Euroopan ympäristökeskus http://www.eea.europa.eu/themes/climate IPCC http://www.ipcc.ch Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa Euroopan yhteisöt, 2008 Printed in the EU Tämä julkaisu on ainoastaan tiedotusluonteinen eikä oikeudellisesti sitova. Cover photo KF-30-08-150-FI-C PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE EU-maiden maatalous ja ilmastonmuutoksen haasteet
Mitä asiantuntijat sanovat? Ilmastonmuutosta pidetään yhtenä vakavimmista sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöä koskevista haasteista maailmassa. On olemassa kiistatonta tieteellistä näyttöä siitä, että ihmisen toiminnasta aiheutuneet korkeat kasvihuonekaasupitoisuudet ilmakehässä kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä ja nostavat näin maapallon lämpötilaa. Pääosin hiilidioksidista (CO2) koostuvien kasvihuonekaasujen määrä on kasvanut 70 prosentilla vuodesta 1970. Kuva 1: Kasvihuoneilmiö Osa auringon säteilystä heijastuu maapallollta ja ilmakehästä. Osa infrapunasäteilystä läpäisee ilmakehän. Osa imeytyy ja säteilee kaikkiin suuntiin kasvihuonekaasun molekyylien välittämänä. Tämä lämmittää maapallon pintaa ja alempaa ilmakehää. Auringon säteily läpäisee ilmakehän. Maapallo Suurin osa säteilystä imeytyy maapallon pintaan ja lämmittää sitä. Ilmakehä Maapallon pinta laskee infrapunasäteilyä liikkeelle. Lähde: http://www.combatclimatechange.ie/index.asp Euroopan ilmasto on viimeksi kuluneen vuosisadan aikana lämmennyt lähes yhden celsiusasteen, mikä on maapallon keskiarvoa enemmän. Suurin osa lämpenemisestä on tapahtunut viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana. Vaikka luku ei kuulostakaan dramaattiselta, tällä suuntauksella on merkittävä vaikutus moniin fyysisiin ja biologisiin järjestelmiin (vesi, elinalueet, terveys), joista on tullut entistä haavoittuvampia. Ilmasto-olosuhteet ovat entistä vaihtelevampia. Vesi- ja lumisateiden määrä Pohjois-Euroopassa on huomattavasti kasvanut ja tulvat ovat yleistyneet, kun taas Etelä-Euroopan sademäärät ovat merkittävästi pienentyneet (katso Kuva 1) ja kuivuus on entistä tavallisempaa. Myös äärilämpötilat ovat yleistyneet. Poikkeavien sääolosuhteiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat kasvaneet merkittävästi kuluneiden vuosikymmenien aikana. Vaikka kasvihuonekaasujen päästöt saataisiin lopetettua välittömästi, ilmastonmuutos jatkuisi silti vuosikymmenien ajan ilmakehään kerääntyneiden 2 3 Ilmastonmuutos on todellisuutta 1. I l m a s t o n m u u t o s o n t o d e l l i s u u t t a
kaasujen takia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset muuttuvat yhä rajummiksi kaikkialla maailmassa. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC, johon kuuluu maailman johtavia ilmastoasiantuntijoita 1 uskoo lämpötilojen nousun johtuvan suurimmaksi osaksi ihmisen toiminnasta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja liikahakkuista, jotka lisäävät hiilidioksidin ja muiden kaasujen päästöjä. Näiden päästöjen suurimmat lähteet Euroopassa ovat energia ja liikenne. Ilmastonmuutos tuo mukanaan kahdenlaisia haasteita: lämpenemistä aiheuttavia kaasupäästöjä tulisi vähentää, ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on pystyttävä tulevaisuudessa sopeutumaan. Nämä ovat Euroopan unionin maatalouden ja maatalouspolitiikan päähaasteita. Tässä esitteessä kerrotaan maapallon lämpenemisen vaikutuksista maatalouteen ja myös maatalouden osuudesta ilmastonmuutokseen. Samalla esite kertoo, miten EU aikoo vastata näihin haasteisiin. Kansainväliset ja EU:n ponnistelut ilmastonmuutoksen hidastamiseksi Kansainvälinen toiminta ilmastonmuutoksen hidastamiseksi aloitettiin 1990-luvun alussa. EU oli avainasemassa laadittaessa YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta (UNFCCC) ja siihen kuuluvaa Kioton sopimusta, jossa teollisuusmaille asetettiin laillisesti sitovat tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. EU:n 15 jäsenmaata 2 ovat vuoteen 2012 mennessä sitoutuneet leikkaamaan päästöjään kahdeksan prosenttia alle vuoden 1990 tason. Alkuvuodesta 2007 EU otti askeleen pidemmälle sitoutuessaan vieläkin tiukempiin tavoitteisiin: aikomuksena on vähentää kasvihuonepäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja peräti 30 prosenttia, jos kaikki teollisuusmaat suostuvat noudattamaan yhdenmukaista sopimusta. Kuva 2: Vuotuisten sademäärien muutokset (1900 1998) Välimeren alue -30-20 -10 0 10 20 40 30 50 60 60 50 50 40 40 0 0 500 1000 10 20 30 1500 Erot sademäärissä < -15 25 50-15 -5 50 75-5 5 > 75 5 25 Lähde: Euroopan ympäristökeskus (EEA), tekninen raportti N 7/2005, pohjautuu teokseen M. Hulme (1999) a historical monthly precipitation dataset for global land areas from 1 IPCC on saanut Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä Yhdysvaltojen entisen varapresidentin Al Goren kanssa. 2 Jäsenvaltiot ennen vuosien 2004 ja 2007 laajentumista, jolloin mukaan liittyi 12 uutta jäsenvaltiota 4 70 1900 to 1998 5 40
Myös maatalous aiheuttaa kasvihuonepäästöjä, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa kuin muut taloussektorit. Maataloudesta ei synny juuri lainkaan hiilidioksidipäästöjä, joka on yleisin kasvihuonekaasu. Itse asiassa EU:n pinta-alasta yli puolet kattava viljelysmaa sisältää runsaita hiilivarastoja, joiden ansiosta hiilidioksidin määrä ilmakehässä pienenee. Maatalouden on silti kohdattava kaksinkertainen haaste: kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja sopeutuminen uusiin ilmastoolosuhteisiin. Kuva 3: Maatalouden kasvihuonepäästöt ja niiden osuus EU:n kokonaispäästöistä (EU-27) 2005 51 % N2O viljelymaa 31 % CH4 suolistokäyminen 11 % CH4 lannan käsittely 7 % N2O lannan käsittely 0 % CH4 riisinviljely 59,0 % Energia, liikenne pois lukien 21,0 % Teollisuus 9,0 % Maatalous 8,0 % Teollisuus 3,0 % Jätteet Viljelystä syntyvien päästöjen vähentäminen Maatalous tuottaa kahta haitallista kasvihuonekaasua: typpioksiduulia (N2O) ja metaania (CH4) (katso kuva 3): N2O vapautuu ilmakehään viljelysmaasta lähinnä maaperässä tapahtuvien typpilannoitteiden mikrobimuutosten takia. Yli puolet kaikista maatalouden päästöistä on N2O-päästöjä. CH4-päästöt syntyvät suurimmaksi osaksi märehtijöiden, pääosin lehmien ja lampaiden, ruuansulatusprosessista. Sekä CH4- että N2O-päästöjä syntyy myös karjanlannan varastoinnista ja levittämisestä. Lähde: Euroopan komissio, Maatalouden pääosaston selvitys Euroopan ympäristökeskuksen tietoihin pohjautuen Sopeutuminen ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin Ilmastonmuutos vaikuttaa moniin eri aloihin. Maatalous on eräs alttiimmista sektoreista, sillä se on riippuvainen ilmasto-oloista. Asia koskettaa kaikkia eurooppalaisia, koska EU:n maa-alasta noin 90 prosenttia on viljelysmaata tai metsää. Ilmasto-olojen vuotuiset muutokset ovat merkittävin yksittäinen tekijä satomäärien vaihtelussa ja siksi maatalouden suurin riskitekijä. Tästä syystä maatalous on olennaisessa asemassa taistelussa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. 6 7 Ilmastonmuutoksen kaksinkertaiset haasteet maataloudelle 2. I l m a s t o n m u u t o k s e n k a k s i n k e r t a i s e t haasteet maataloudelle
Maatalouden kasvihuonepäästöjen määrä on laskussa EU:n 27 jäsenmaan maatalouden päästöt ovat noin yhdeksän prosenttia kaikista EU:n kasvihuonepäästöistä. Maatalouden vaikutus päästöihin EU:n alueella on kuitenkin laskussa, ja maataloussektorin jatkuvat ponnistelut saanevat aikaan lisää päästöjen leikkauksia. EU:n maatalouden kokonaispäästöt ovat itse asiassa laskeneet 20 prosenttia vuosina 1990 2005. Tämä johtuu suurelta osin muuttuneista viljelymenetelmistä kuten typpilannoitteiden määrän vähentämisestä ja karjakannan pienenemisestä (katso kuva 4). Lukua voi verrata maatalouden päästöjen lähes 17 prosentin kasvuun maailmanlaajuisesti. Maatalouden päästöt vähenevät voimakkaammin kuin EU:n muiden sektoreiden päästöt, jotka vähenevät noin kahdeksan prosenttia. EU:n maatalous on näin ollen merkittävästi edistänyt Kioton sopimuksen toteutumista. Maatalous leikkaa edelleen päästöjään Maatalouden päästöjen odotetaan laskevan edelleen: 23 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon EU-27 -alueella ja 15 prosenttia EU-15 -alueella. Suuntaus johtuu parannuksista viljelytavoissa, jatkuvasta karjan määrän pienenemisestä, vuoden 2003 yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistustoimenpiteistä sekä ympäristölainsäädännöstä. Tämä on hyvin linjassa muiden sektoreiden kanssa (katso kuva 5). EU on maailman ainoa alue, jossa maatalouden päästöjen odotetaan pienenevän. Kuva 4: Karjan ja typpilannoitteiden määrän kehitys vuosina 1990 2004 (indeksoitu suhteelliselle vuoden 1990 tasolle) EU:n 25 jäsenvaltiossa 105 Kuva 5: Odotetut muutokset maatalouden päästöissä vuoteen 2010 mennessä (EU-15) 100 Lannoitteiden ja lannan käyttö Karjan määrä 95 Liikenne 90-7 % 85 18 % Energia (liikenne pois lukien) 2005 2004 2003 2002 2001 1998 2000 Jätteet 1999-47 % 1997 Teollisuus 1996-15 % 1995 70 1994 Maatalous 1993-15 % 1992 75 1991-11,4 % 1990 80 Lähde: Euroopan komissio, Maatalouden pääosaston selvitys Euroopan ympäristökeskuksen tietoihin pohjautuen (maatalous-ympäristölliset tekijät) 8 Lähde: Euroopan komissio 9 Kaikki sektorit Miten maatalous vaikuttaa ilmastonmuutokseen? 3. M i t e n m a a t a l o u s v a i k u t t a a i l m a s t o n m u u t o k s e e n?
4. M i t e n E U : n t o i m i n t a t a v a t v ä h e n t ä v ä t p ä ä s t ö j ä? Toisin kuin muilla aloilla, maatalouden kaasupäästöjä ei voida säädellä nappia painamalla. Maatalouteen liittyy kokonaisvaltaisia biologisia ja ekologisia prosesseja. Maatalouden kasvihuonepäästöjä vähentäviä toimenpiteitä ohjaavat kestävään kehitykseen perustuvat toimintatavat ja viljelijöiden oma aloitteellisuus. Yhteinen maatalouspolitiikka on tärkeässä osassa Ilmastonmuutoskysymysten sisällyttäminen yhteiseen maatalouspolitiikkaan EU:ssa on jo aloitettu. Vuoden 2003 maatalouspolitiikan uudistus siirsi viljelijöiden saamaa taloudellista tukea tuotannosta riippumattomaan (ei tuotantomääriin liittyvään) suoraan apuun vähentäen näin tehotuotannon houkuttelevuutta. Tämä irrallinen tuki edellyttää viljelijöiltä kestävän kehityksen periaatteiden mukaista maankäyttöä. Täydentävät ehdot sallivat suoria maksuja vain viljelijöille, jotka noudattavat ympäristölainsäädäntöä ja muita lakeja. Osa maaseudun kehittämistoimenpiteistä liittyy päästöjen leikkaamiseen: näihin kuuluvat muun muassa tilojen nykyaikaistaminen energiatehokkaiden laitteiden ja rakennusten avulla, koulutus- ja neuvontapalvelut sekä biokaasun tuotannon edistäminen. Ympäristölainsäädännöllä on tärkeä tehtävä MT CY ES PT IE IT SE LU SI FR BE AT EL GB NL EU DE FI DK PL HU RO CZ SK LT EE BG LV -70-60 -50-40 -30-20 -10 0 10 % muutos 1990 2005: CH4 ja N20 kokonaispäästot Lähde: Euroopan ympäristökeskus Monet maatalouteen liittyvät ilmastonmuutoksen ongelmat johtuvat viljelytavoista. Siksi toimenpiteet nivoutuvat sääntöihin, jotka asettavat lainmukaisia rajoituksia tietyille käytännöille. Eräänä esimerkkinä voidaan mainita nitraattidirektiivi. Se on jäsenmaiden toimeenpanema ja siihen kuuluu veden laadun tarkkailu, nitraattiherkkien alueiden määritteleminen sekä hyvän maatalouskäytännön mukainen ohjeistus, esimerkiksi lannoitteiden käyttörajoitukset sekä levitysehdot, lannan varastointimenetelmät, karjan määrään kohdistuvat rajoitukset ja viljelykiertovaatimukset. 10 11 20 30 40 50 60 70 Miten EU:n toimintatavat vähentävät päästöjä? Kuva 6: Muutos CH4 - ja N2O-kokonaispäästöissä (vastaa 1 000 tonnia CO2) maataloudessa 1990 2005 (EU-27)
5. M i t e n i l m a s t o n m u u t o s v a i k u t t a a m a a t a l o u t e e n? Kielteisiin vaikutuksiin kuuluvat myös tuholaisten, tautien ja rikkakasvien levinneisyys ja määrä, jotka todennäköisesti kasvavat korkeampien lämpötilojen ja lisääntyneen kosteuden myötä. Vaikutukset ovat luultavasti hyvin alueellisia. Ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen koko maapallolla Asiantuntijat uskovat, että jo pienikin maapallon lämpeneminen pienentää satoja ja aiheuttaa suurempia satovaihteluja matalilla leveysasteilla. Satoihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset kärjistyvät yhä useammin toistuvien sään ääri-ilmiöiden kuten tulvien, lämpöaaltojen ja kuivuuden vuoksi. Ne vaikuttavat eniten pien- ja omavaraisviljelijöihin, joiden sopeutumiskyky on alhaisempi. Tämän pelätään nostavan nälänhädän vaaraa erityisesti Afrikan mantereella. Arvioidut muutokset ilmastossa vaikuttavat satojen määrään ja vaihteluihin. Pitkällä aikavälillä monien lajikkeiden viljely saattaa siirtyä pohjoisemmaksi. Vaikutukset ulottuvat myös EU:n maatalouteen suurimmat ilmastonmuutoksen tuomat huolenaiheet Vaikka joistakin ilmastonmuutoksen vaikutuksista saattaa olla etua maanviljelylle tietyillä Euroopan alueilla, erityisesti pohjoisessa, missä kasvukausi pitenee ja lämpimämmät olosuhteet lisäävät satoa, on suurin osa kuitenkin haitallisia ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä alueilla, jotka jo nyt kärsivät sosioekonomisista tai ympäristötekijöistä johtuvista ongelmista kuten veden puutteesta. Ennakoiduissa ilmasto-olosuhteissa on merkittäviä alueellisia eroja. 2000-luvun aikana ilmastonmuutos tuo todennäköisesti mukanaan leudompia ja sateisempia talvia, kuumempia ja kuivempia kesiä sekä useammin toistuvia rajuja sääilmiöitä. Säämuutosten ankarimmat seuraukset tuntuvat ehkä vasta vuoden 2050 tienoilla, mutta jo aiemmin on odotettavissa vakavia kielteisiä ääri-ilmiöitä kuten useammin toistuvia ja pidempikestoisia lämpöaaltoja, kuivuuskausia ja tulvia. Maataloutta koskevat erityisriskit Suurin osa maatalouteen kohdistuvista ilmastonmuutoksen vaikutuksista liittyy veteen. Vesipula tulee vaikuttamaan vahvasti maataloustuotantoon ja Euroopan maisemaan. Erityisesti monissa Etelä-Euroopan maissa on harjoitettu keinokastelua satoja vuosia ja se on osa viljelytapaa. Nyt kastelutekniikoita on kuitenkin päivitettävä. Maatalouden on myös parannettava vedenkäytön tehokkuutta ja vähennettävä vedenhukkaa. Ilmastonmuutoksen erilaiset vaikutukset EU:n eri alueilla Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset tuntuvat yhä enemmän kaikkialla EU:ssa, mutta tietyt alueet kärsivät niistä muita enemmän. Etelä-Euroopan ja Välimeren maat joutuvat kohtaamaan suuren lämpötilan nousun ja vähentyneiden sademäärien yhteisvaikutuksen. Erityisen haavoittuvia ovat Alppien kaltaiset vuoristoalueet ja pienet saaret. Tiheästi asutetut potentiaaliset tulva-alueet ovat uhattuja myrskyjen, rankkasateiden ja tulvien riskin lisääntyessä, ja seurauksena voi olla laajamittaista tuhoa. Ilmastonmuutos lisää alueellisia eroja myös Euroopan luonnonvaroissa. Muuttuneiden sääolojen vaikutus voidaan nähdä jo nyt. On havaittu useita poikkeusilmiöitä kuten puiden kukinta-aikojen aikaistuminen ja viiniköynnöksen kasvukauden pidentyminen sekä muita kasvien luonnollisen kasvurytmin muutoksia. Maatalouden kylvö- ja sadonkorjuuaikojen muutokset osoittavat, että viljelijät ovat jo nyt sopeutumassa uusiin ilmastoolosuhteisiin. Kuva 7: Ilmastonmuutoksen oletetut vaikutukset EU:n eri alueilla Ilmastolliset vyöhykkeet talviset rankkasateet (tulvat) merenpinta kuumemmat ja kuivemmat kesät satomäärät, lajit Ilmastonmuutoksen erilaiset vaikutukset EU:n eri alueilla Ilmiö Todennäköisyys Lämpimämmät päivät. Vähemmän kylmiä päiviä/öitä Lähes varmaa (Yli 99 %) Enemmän lämpimiä ajanjaksoja ja lämpöaaltoja Erittäin todennäköistä (Yli 90 %) Lisää rankkasateita Enemmän kuivuudesta kärsiviä alueita talviset rankkasateet (tulvat) kesäajan sademäärä kuivuuden riski maaperän eroosion riski kasvukauden pituus satomäärät, lajit lämpötila vuotuinen sademäärä, veden saatavuus kuivuuden riski, lämpöstressi satomäärät sopivat viljelyalueet Todennäköistä (Yli 66 %) Rajumpia trooppisia pyörremyrskyjä Rajumpia merenpinnan muutoksia (ei tsunameja) Lähde: Euroopan komissio, Maatalouden pääosaston oma selvitys kirjallisuuteen pohjautuen. Lähde: IPCC 12 meren/järvien pinta myrskyt, tulvat kuumemmat ja kuivemmat kesät kasvukaudet satopotentiaali tuholaiset ikiroudan sulaminen sususulaminen 13 Keski-Eurooppa Pohjoiset alueet Eteläiset ja kaakkoiset alueet Läntiset ja atlanttiset alueet
7. M a a t a l o u d e n o n l ö y d e t t ä v ä sopeutumiskeinot EU:n maataloussektori on täysin tietoinen ilmastonmuutoksen haasteista, joihin sen toiminta myös pyrkii vastaamaan. Maatalous voi olla mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kolmella eri tavalla: pienentämällä omia kaasupäästöjään, hyödyntämällä maatalousmaan hiilinieluja sekä osallistumalla uusiutuvien energiavarojen ja biotuotteiden tuotantoon. Tässä on joitakin käytännön esimerkkejä. Ratkaisujen löytyminen ja sopeutuminen ongelmiin on tulevien vuosien kannalta äärimmäisen tärkeää. Eläinlannan muuntaminen biokaasuksi Anaerobisten käsittelylaitosten rakentaminen on erityisen tehokas tapa vähentää päästöjä niillä alueilla, joilla on suuri eläintiheys sekä suuret liete- ja lantamäärät. Anaerobinen käsittely on orgaanisen materiaalin ilmattomassa tilassa tapahtuva luonnollinen, biologinen mädätysprosessi. Anaerobinen käsittely on järjestelmä, jossa tätä prosessia käytetään erityyppisen orgaanisen jätteen käsittelyyn ja biokaasun tuottamiseen. Biokaasu voidaan myöhemmin muuttaa lämmöksi ja sähköksi. Prosessi vähentää kaasupäästöjä ja tuo samalla hyötykäyttöön arvokasta, uusiutuvaa energiaa. Maatalousmaan hiilinielujen hyödyntäminen Merkittäviä hiilidioksidimääriä voidaan poistaa ilmakehästä ja varastoida maaperään erilaisilla viljelytavoilla kuten luomuviljelyllä tai vähentämällä tai olemalla kokonaan käyttämättä sellaisia viljelytapoja, jotka aiheuttavat maaperän häiriöitä, kasvattamalla valkuaisaineita sisältäviä palkokasveja, istuttamalla pensasaitoja, ylläpitämällä laitumia ja muuttamalla viljelymaita niittymaiksi. Merkittäviä hiilimääriä voidaan sitoa metsityksen avulla, sillä puulajit sitovat hiiltä huomattavasti viljelykasveja tehokkaammin. Uusiutuvien luonnonvarojen muuntaminen bioenergiaksi ja -tuotteiksi Maatalouden biomassasta tuotetulla bioenergialla voidaan korvata muita päästöjä aiheuttavia energianlähteitä kuten fossiilisia polttoaineita. Viljelijät kasvattavat yhä useammin energiakasveja biopolttoainetta, pieniä ja jopa suuria voimalaitoksia tai tilalla käytettävää sähkön ja lämmön yhteistuotantoa varten. Teollisuudessa käytetään myös yhä enemmän uusiutuvia maatalousresursseja kuten uusiutuvia raaka-aineita, biomuoveja ja biokemikaaleja. 14 Useita sopeutumisvaihtoehtoja eri tasoilla Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on olemassa useita sopeutumiskeinoja maatilojen teknisistä ratkaisuista parannettuun tilanhoitoon ja poliittisiin työkaluihin, joihin kuuluvat esimerkiksi sopeutumissuunnitelmat. Ilmaston muutokseen sopeutuakseen viljelijät voivat muuttaa viljelykiertoa, käyttää saatavilla olevia vesivaroja mahdollisimman tehokkaasti, mukauttaa kylvöaikoja lämpötilojen ja sateiden mukaan, käyttää paremmin uusiin olosuhteisiin soveltuvia (esimerkiksi paremmin kuivuutta ja kuumuutta kestäviä) lajikkeita tai istuttaa pensasaitoja ja pieniä metsiköitä viljelymaille tuulensuojaksi ja estämään kasteluveden karkaaminen viljelmiltä. On myös tärkeää antaa viljelijöille lisää tietoa ilmaston riskeistä ja niihin sopeutumisesta. Jäsenvaltiot ovat jo ryhtyneet sopeutumisen vaatimiin toimenpiteisiin. Suurin osa voimavaroista on kohdistettu estämään välittömien riskien, kuten esimerkiksi tulvien, muodostamien ääri-ilmiöiden vaikutusta. Miten yhteinen maatalouspolitiikka tukee viljelijöitä sopeutumisessa? Viljelijät eivät voi kantaa ilmastonmuutoksesta syntyvää taakkaa yksin. Julkisten ratkaisujen on tuettava riittävästi viljelijöiden ponnisteluja tilojen ja tuotantomenetelmien sopeuttamiseksi sekä jatkettava palvelujen tarjoamista maaseudulla. Yhteinen maatalouspolitiikka sisältää jo nyt joitakin elementtejä, joiden ansiosta ilmastonmuutokseen on helpompaa mukautua. Viljelijöiden riskinhallintatyökalujen kuten vakuutusjärjestelmien käyttöönotto voi myös helpottaa ilmastonmuutokseen liittyvistä sääoloista johtuvien katojen korvaamista. Maaseudun kehittämispolitiikka tarjoaa mahdollisuuden helpottaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia viljelijöille ja maatalousalueille esimerkiksi tukemalla investointeja tehokkaampiin kastelujärjestelmiin. Maatalouden ympäristöhankkeet, jotka kannustavat viljelijöitä tehokkaampaan maan ja veden käyttöön, ovat myös tärkeitä sopeutumisprosessissa. Ilmastonmuutos, maatalous ja kuluttajat Ilmastonmuutoksen tuomien ongelmien kanssa kamppaillessaan viljelijät joutuvat ottamaan huomioon myös ympäröivän yhteiskunnan. He toimivat EU-hankkeiden puitteissa ja vastaavat markkinoiden vaatimuksiin, jotka ovat myös sidoksissa ilmastonmuutokseen. Monet ruuan tuottajat ja kuluttajat yrittävät yhä useammin pienentää ekologista jalanjälkeään tekemällä oikeita tuotanto- ja kuluttajavalintoja esimerkiksi ostamalla lähiruokaa. Osa viljelijöistä omaksuu kestävän kehityksen viljelytapoja, joihin kuuluvat muun muassa luomuviljely ja integroitu viljely. Myös yhtenäistä merkintäjärjestelmää on jo kehitetty, joskaan se ei ole vielä valmis. Ilmastonmuutoksella voi myös olla vaikutusta ruuan hintaan ja hintojen vakauteen. Eräs taannoiseen viljan hinnannousuun vaikuttaneista syistä oli satojen pieneneminen EU:n alueella, mikä osittain johtui kaikkialla Euroopassa vallinneesta poikkeuksellisen huonosta säästä. 15 Maatalouden on löydettävä sopeutumiskeinot 6. M a a t a l o u s v o i p a n o s t a a l i s ä ä ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun