Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa - Östra Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Tuonti - Import Vienti - Export 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 Milj. e Helsinki 1.10.2012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain 2011 Vienti ja tuonti kasvoivat lähes kaikissa maakunnissa Vuonna 2011 Suomessa toimivien yritysten tavaraviennin arvo oli 56,9 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo oli 60,5 miljardia euroa. Viennissä kasvua oli 8 prosenttia ja tuonnissa 17 prosenttia kasvun jakautuessa melko tasaisesti eri maakunnille. Vuonna 2011 vienti laski Varsinais-Suomessa johtuen vuonna 2010 tapahtuneesta alustoimituksesta. Viennin arvon kasvu oli suurinta Etelä-Karjalassa, Ahvenanmaalla ja Itä-Uudellamaalla. Uusimaa, Kymenlaakso, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa muodostivat yli puolet koko viennistä. Uudenmaan osuus viennistä oli 28 prosenttia ja Kymenlaakson osuus oli 9 prosenttia. Pirkanmaalla kasvua viennissä oli 7 prosenttia ja Uudellamaalla 6 prosenttia. Kymenlaaksossa vienti kasvoi ainoastaan yhden prosentin ja Varsinais-Suomessa vienti laski 9 prosenttia johtuen vuoteen 2010 sijoittuneesta alustoimituksesta. Yritysten tavaratuonnin arvosta vuonna 2011 Uudenmaan osuus oli 62 prosenttia kasvun ollessa 17 prosenttia. Tuonti kasvoi kaikissa maakunnissa, joista suurimman kasvun kokivat Ahvenanmaa ja Kymenlaakso. Teollisuuden osuus viennissä ja tuonnissa kasvoi Vuoden 2011 tavarakaupan viennistä 47,2 miljardia euroa eli 83 prosenttia tuli teollisilta toimialoilta. Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus tavaraviennin arvosta oli 14 prosenttia. Muiden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta laski kolmeen prosenttiin. Maakunnissa teollisuuden toimialojen osuus viennin arvosta oli suurin Pohjois- Karjalassa 98 prosentilla. Myös Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa teollisuuden osuus oli yli 95 prosenttia. Pienin osuus teollisuudella oli Keski-Pohjanmaalla 41 prosentilla ja Kainuussa 57 prosentilla. Kaupan osuus tavaraviennin arvosta vuonna 2011 oli vuoden 2010 tapaan suurin Keski- Pohjanmaalla muodostaen 59 prosenttia viennin arvosta. Itä-Uudellamaalla kaupan osuus oli 35 prosenttia ja Uudellamaalla 21 prosenttia. Teollisuusyritysten tuonnin kokonaisarvo vuonna 2011 oli 28,8 miljardia euroa. Osuus tavaratuonnista oli 48 prosenttia eli osuus nousi noin kolme prosenttiyksikköä vuoden 2010 45 prosentista. Teollisuuden osuus tuonnista oli suurinta Lapissa, jossa osuus oli 93 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla osuus oli 84 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 75 prosenttia. Pienin osuus teollisuudella oli Ahvenanmaalla 20 prosentilla, Keski- Pohjanmaalla 27 prosentilla ja Kainuussa 29 prosentilla. Kaupan toimialojen osuus tuonnista oli 45 prosenttia kokonaisarvon ollessa 27,2 miljardia euroa. Kaupan osuus maakuntien tuonnista oli suurinta Keski-Pohjanmaalla, jossa osuus oli 73 prosenttia. Itä-Uudellamaalla kaupan osuus oli 59 prosenttia ja Uudellamaalla 54 prosenttia. Pienintä kaupan osuus oli Lapissa 4 prosentilla, Kainuussa 8 prosentilla ja Satakunnassa 9 prosentilla tavaratuonnin arvosta.
Keski-Pohjanmaalle EU-vientikaupan merkitys oli suurin Koko tavaraviennin arvosta 57 prosenttia eli 32,6 miljardia euroa muodostui kaupankäynnistä muiden EU-maiden kanssa. Korkein Eu-maiden osuus oli Keski- Pohjanmaalla, jossa 77 prosenttia tavaraviennistä meni EU-maihin. Myös Ahvenanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Lapissa EU-maiden osuus oli yli 70 prosenttia. Pienintä EU-maiden osuus oli Pohjanmaalla, jossa osuus jäi 39 prosenttiin. Vuonna 2011 tuonti EU-maista oli 37,6 miljardia euroa vastaten 62 prosenttia koko tavaratuonnin arvosta. Ahvenanmaalla EU-maista tapahtuvan tuonnin osuus oli 98 prosenttia, ja vain Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa EU-tuonnin osuus oli alle 50 prosenttia. Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Lapissa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa EU-maiden osuus tuonnista oli yli 80 prosenttia. Tuontia harjoittaneiden yritysten määrä laski Tavarakaupan tuontia harjoittavien yritysten toimipaikkojen määrä laski 4 prosenttia. Vuonna 2011 tuontia ilmoittaneita toimipaikkoja oli vajaa 26 000 kappaletta, kun vuonna 2011 niitä oli 27 000 kappaletta. Tavaravientiä ilmoittaneiden yritysten määrä kasvoi 3 prosenttia. Vuonna 2011 vientiä ilmoittaneita toimipaikkoja oli noin 11 100 kappaletta, kun vuotta aiemmin toimipaikkoja oli 10 800 kappaletta. Muutoksia tilastoinnissa Verrattuna vuoteen 2010 viennin ja tuonnin kohdentumista maakunnittain tarkennettiin, josta johtuen Tuntematon -alueeseen menevien yritysten määrä laski huomattavasti. Myös vuotta 2010 koskevia lukuja on korjattu. Maakuntakohtaisissa luvuissa on vuosittaista heiluntaa johtuen pitkälti kertaluontoisista kaupoista ja yritysten kirjauskäytäntöjen muutoksista. Vaikka Tuntematon -alueeseen menevien yritysten määrä väheni edelliseen julkaisuun verrattuna, maakuntien osuuksien arviointia vaikeuttaa edelleen pääkonttorien sijaintien painottuminen Uudellemaalle. Koska viennin jakaminen maakuntakohtaisiin lukuihin perustuu yritysten toimipaikkojen Tullille antamiin tietoihin, eri maakuntien osuuksia arvioitaessa on huomioitava, että osa konserniyrityksistä keskittää ulkomaankaupan toimintonsa pääkonttoreihinsa. Tämä nostaa Uudenmaan osuutta viennistä. Lukuihin vaikuttaa myös se, sijoittuuko tilastovuodelle poikkeuksellisen suuria kauppoja.
Kuvio 2. Viennin arvo maakunnittain 2007-2011 Figur 2. Export efter landskap 2007-2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa - Östra Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen 2007 2008 2009 2010 2011 Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 Milj. e
Taulu 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain vuosina 2010 ja 2011 Tabell 1. Export och import efter landskap åren 2010 och 2011 2010 2011 Vienti Osuus Tuonti Osuus Vienti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Export Andel Import Andel Export Andel Ändring Import Andel Ändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland 14 846 28,3 31 910 61,5 15 750 27,7 6,1 37 233 61,5 16,7 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 2 068 3,9 825 1,6 3 010 5,3 45,6 1 028 1,7 24,5 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 4 698 9,0 3 226 6,2 4 266 7,5-9,2 3 565 5,9 10,5 Satakunta - Satakunta 3 161 6,0 1 780 3,4 3 617 6,4 14,4 1 989 3,3 11,7 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 102 2,1 528 1,0 1 258 2,2 14,2 639 1,1 21,1 Pirkanmaa - Birkaland 4 021 7,7 2 421 4,7 4 298 7,6 6,9 2 937 4,9 21,3 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 765 3,4 888 1,7 1 854 3,3 5,1 1 096 1,8 23,3 Kymenlaakso - Kymmenedalen 5 203 9,9 602 1,2 5 272 9,3 1,3 951 1,6 57,9 Etelä-Karjala - Södra Karelen 967 1,8 406 0,8 1 294 2,3 33,9 534 0,9 31,6 Etelä-Savo - Södra Savolax 437 0,8 176 0,3 451 0,8 3,2 208 0,3 18,1 Pohjois-Savo - Norra Savolax 826 1,6 375 0,7 1 028 1,8 24,4 485 0,8 29,1 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 690 1,3 266 0,5 884 1,6 28,2 332 0,5 24,8 Keski-Suomi - Mellersta Finland 2 140 4,1 718 1,4 2 433 4,3 13,7 833 1,4 16,0 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 484 0,9 440 0,8 611 1,1 26,3 547 0,9 24,5 Pohjanmaa - Österbotten 3 233 6,2 1 102 2,1 3 329 5,9 3,0 1 310 2,2 18,9 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 468 2,8 1 214 2,3 1 551 2,7 5,6 1 314 2,2 8,3 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 511 2,9 1 592 3,1 1 821 3,2 20,5 1 861 3,1 16,9 Kainuu - Kajanaland 155 0,3 139 0,3 167 0,3 7,7 142 0,2 2,1 Lappi - Lappland 2 583 4,9 1 737 3,3 3 249 5,7 25,8 1 905 3,1 9,7 Ahvenanmaa - Åland 37 0,1 103 0,2 71 0,1 94,6 232 0,4 125,4 Tuntematon - Okänd 1 043 2,0 1 452 2,8 640 1,1-38,6 1 396 2,3-3,8 Yhteensä - Totalt 52 439 100,0 51 899 100,0 56 855 100,0 8,4 60 535 100 16,6 Vuoden 2010 lukuja korjattu Kainuun, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan osalta. Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten
Taulu 2. Toimialojen osuudet (%) viennistä ja tuonnista maakunnittain vuosina 2010 ja 2011 Tabell 2. Export och import efter landskap åren 2010 och 2011, andel (%) efter näringsgren 2010 2011 Vienti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut milj. e Tillverkning Handel Andra milj. e Tillverkning Handel Andra milj. e Tillverkning Handel Andra milj. e Tillverkning Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland 14 846 76,5 19,5 3,9 31 910 35,6 57,2 7,2 15 750 74,9 20,9 4,3 37 233 39,3 54,1 6,6 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 2 068 57,1 42,4 0,5 825 37,2 60,9 1,8 3 010 64,9 34,5 0,5 1 028 36,8 58,8 4,4 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 4 698 82,7 13,5 3,8 3 226 63,8 32,9 3,3 4 266 83,4 14,1 2,5 3 565 65,6 31,1 3,3 Satakunta - Satakunta 3 161 85,1 13,2 1,6 1 780 70,7 10,6 18,7 3 617 84,8 13,4 1,8 1 989 72,5 9,4 18,2 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 102 91,2 1,9 7,0 528 48,9 42,6 8,6 1 258 84,1 2,0 13,9 639 49,1 34,8 16,0 Pirkanmaa - Birkaland 4 021 94,7 4,2 1,1 2 421 53,5 38,0 8,6 4 298 93,9 4,7 1,3 2 937 55,7 35,5 8,8 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 765 86,6 11,3 2,1 888 56,2 38,3 5,5 1 854 83,7 14,2 2,1 1 096 59,9 35,8 4,2 Kymenlaakso - Kymmenedalen 5 203 96,2 3,6 0,2 602 59,9 35,6 4,6 5 272 95,9 3,6 0,5 951 61,9 23,6 14,5 Etelä-Karjala - Södra Karelen 967 86,1 6,7 7,3 406 73,9 21,7 4,4 1 294 90,9 5,9 3,2 534 69,2 23,9 6,9 Etelä-Savo - Södra Savolax 437 94,9 2,9 2,3 176 74,9 16,4 8,7 451 91,0 4,1 4,8 208 71,4 19,2 9,4 Pohjois-Savo - Norra Savolax 826 96,7 2,1 1,1 375 66,0 25,8 8,2 1 028 96,4 3,0 0,5 485 60,0 30,2 9,8 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 690 97,4 1,3 1,3 266 75,6 17,6 6,9 884 98,0 0,9 1,1 332 75,2 13,4 11,4 Keski-Suomi - Mellersta Finland 2 140 88,3 6,2 5,6 718 71,6 22,0 6,4 2 433 94,4 3,9 1,6 833 68,7 24,0 7,3 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 484 92,4 4,0 3,5 440 52,8 43,4 3,8 611 93,3 2,8 3,9 547 54,2 39,4 6,4 Pohjanmaa - Österbotten 3 233 92,5 3,5 4,1 1 102 71,6 14,6 13,8 3 329 97,1 2,3 0,6 1 310 70,5 15,3 14,2 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 468 38,5 61,3 0,1 1 214 25,0 73,1 1,9 1 551 41,1 58,6 0,3 1 314 26,7 72,5 0,8 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 511 94,6 2,4 3,0 1 592 83,6 12,9 3,4 1 821 86,9 9,3 3,8 1 861 83,9 12,4 3,6 Kainuu - Kajanaland 155 56,1 2,4 41,6 139 24,2 7,0 68,8 167 56,8 2,6 40,6 142 28,5 7,8 63,7 Lappi - Lappland 2 583 93,3 1,0 5,7 1 737 94,5 3,3 2,2 3 249 92,8 0,9 6,3 1 905 93,0 3,6 3,4 Ahvenanmaa - Åland 37 93,4 2,2 4,5 103 33,5 56,5 10,0 71 72,8 12,7 14,5 232 20,3 43,0 36,7 Tuntematon - Okänd 1 043 1,3 2,9 95,8 1 452 9,3 26,5 64,2 640 42,1 43,4 14,5 1 396 13,8 64,1 22,1 Yhteensä - Totalt 52 439 82,1 12,9 5,0 51 899 44,8 46,5 8,7 56 855 83,1 13,7 3,1 60 535 47,6 44,9 7,6 Vuoden 2010 lukuja korjattu Kainuun, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan osalta. Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten
Taulu 3. EU-maiden ja muiden maiden osuudet (%) maakuntien viennistä ja tuonnista vuosina 2010 ja 2011 (tuonti lähetysmaan mukaan, ei alkuperämaan) Tabell 3. Export till och import från EU-länder och andra länder åren 2010 och 2011, efter landskap (import efter avsändningsland, inte ursprungsland) 2010 2011 Vienti Osuus - Andel Tuonti Osuus - Andel Vienti Osuus - Andel Tuonti Osuus - Andel Export EU Muut-Andra Import EU Muut-Andra Export EU Muut-Andra Import EU Muut-Andra Maakunta - Landskap milj. e % % milj. e % % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland 14 846 54,3 45,7 31 910 63,4 36,6 15 750 55,8 44,2 37 233 59,6 40,4 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 2 068 69,3 30,7 825 52,4 47,6 3 010 72,3 27,7 1 028 59,2 40,8 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 4 698 42,6 57,4 3 226 56,5 43,5 4 266 49,7 50,3 3 565 54,0 46,0 Satakunta - Satakunta 3 161 48,5 51,5 1 780 47,6 52,4 3 617 53,9 46,1 1 989 42,4 57,6 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 102 67,5 32,5 528 81,0 19,0 1 258 64,6 35,4 639 80,7 19,3 Pirkanmaa - Birkaland 4 021 56,6 43,4 2 421 75,4 24,6 4 298 54,0 46,0 2 937 75,4 24,6 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 765 57,5 42,5 888 72,6 27,4 1 854 64,8 35,2 1 096 72,9 27,1 Kymenlaakso - Kymmenedalen 5 203 56,2 43,8 602 45,7 54,3 5 272 53,9 46,1 951 48,7 51,3 Etelä-Karjala - Södra Karelen 967 55,0 45,0 406 63,2 36,8 1 294 54,8 45,2 534 67,6 32,4 Etelä-Savo - Södra Savolax 437 52,9 47,1 176 81,5 18,5 451 55,8 44,2 208 83,5 16,5 Pohjois-Savo - Norra Savolax 826 42,0 58,0 375 78,7 21,3 1 028 45,5 54,5 485 80,0 20,0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 690 59,0 41,0 266 77,4 22,6 884 61,8 38,2 332 81,4 18,6 Keski-Suomi - Mellersta Finland 2 140 60,7 39,3 718 79,6 20,4 2 433 63,8 36,2 833 80,4 19,6 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 484 67,2 32,8 440 80,6 19,4 611 67,3 32,7 547 79,1 20,9 Pohjanmaa - Österbotten 3 233 35,2 64,8 1 102 74,5 25,5 3 329 38,9 61,1 1 310 74,5 25,5 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 468 77,1 22,9 1 214 46,6 53,4 1 551 77,2 22,8 1 314 44,4 55,6 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 511 58,2 41,8 1 592 62,0 38,0 1 821 62,8 37,2 1 861 63,7 36,3 Kainuu - Kajanaland 155 62,6 37,4 139 91,8 8,2 167 66,0 34,0 142 84,5 15,5 Lappi - Lappland 2 583 75,4 24,6 1 737 84,8 15,2 3 249 71,2 28,8 1 905 81,9 18,1 Ahvenanmaa - Åland 37 58,8 41,2 103 95,4 4,6 71 76,6 23,4 232 98,3 1,7 Tuntematon - Okänd 1 043 35,1 64,9 1 452 65,1 34,9 640 68,5 31,5 1 396 83,6 16,4 Yhteensä - Totalt 52 439 54,7 45,3 51 899 64,2 35,8 56 855 57,4 42,6 60 535 62,1 37,9 Vuoden 2010 lukuja muutettu Kainuun, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan osalta. Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten
Taulu 4. Vientiä ja tuontia harjoittaneiden yritysten toimipaikkojen lukumäärä maakunnittain vuosina 2010 ja 2011 Tabell 4. Antalet verksamhetsställen för företag som idkat export och import åren 2010 och 2011, efter landskap 2010 2011 Vienti Tuonti Vienti Muutos Tuonti Muutos Export Import Export Ändring Import Ändring Maakunta - Landskap kpl - st. kpl - st. kpl - st. % kpl - st. % Uusimaa - Nyland 3969 10992 3945-1 9808-11 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 185 478 185 0 495 4 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 1037 2641 1058 2 2533-4 Satakunta - Satakunta 413 975 400-3 962-1 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 297 729 317 7 707-3 Pirkanmaa - Birkaland 985 2309 1002 2 2191-5 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 461 995 477 3 951-4 Kymenlaakso - Kymmenedalen 278 624 304 9 626 0 Etelä-Karjala - Södra Karelen 203 404 269 33 435 8 Etelä-Savo - Södra Savolax 190 413 207 9 422 2 Pohjois-Savo - Norra Savolax 269 665 263-2 694 4 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 205 436 202-1 427-2 Keski-Suomi - Mellersta Finland 362 841 384 6 794-6 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 360 934 374 4 964 3 Pohjanmaa - Österbotten 484 1080 470-3 1134 5 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 135 330 124-8 311-6 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 457 1131 482 5 1119-1 Kainuu - Kajanaland 67 175 77 15 189 8 Lappi - Lappland 296 605 379 28 655 8 Ahvenanmaa - Åland 34 105 58 71 332 216 Tuntematon - Okänd 71 167 85 20 196 17 Yhteensä - Totalt 10 758 27 029 11 062 3 25 945-4 * Vuoden 2010 tuonnin luvut korjattu Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten
Tilastokuvaus: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät siis teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, kuten tukku-, vähittäis- ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen, jälleenvientiä harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tähän tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, missä maakunnassa viennin ja tuonnin toiminnot on hoidettu, joten tilastosta ei selviä, missä itse tuotanto on tapahtunut tai minne tavarat on välillä varastoitu. Tämä tilasto perustuu niiden yritysten tietoihin, joiden tavarakaupan viennin tai tuonnin arvo a) on yli 12 000 euroa vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) on yli 120 000 euroa vuodessa. Tämän vienti- ja tuontiyritysten määritelmän ulkopuolelle jäävän ulkomaankaupan arvo on laskettu mukaan Tuntemattoman alueen lukuihin. Sisäkaupan eli EU:n jäsenmaiden välisen kaupan tiedot kerätään tiedonantovelvollisilta toimijoilta Intrastatjärjestelmään. Järjestelmässä ovat mukana vain tuonnin ja/tai viennin vuosittain määriteltävän kynnysarvon ylittävät yritykset. Intrastat-järjestelmän ulkopuolelle jäävien yritysten käymästä EU-jäsenmaiden välisessä kaupasta on saatavissa vain arvonlisäverojärjestelmän verottajalle annettaviin ilmoituksiin sisältyvät tiedot. Arvonlisäveroaineistosta on käytössä yhteisöhankintojen tai myyntien kokonaisarvo. Koska arvonlisäveroaineisto ei sisällä ulkomaankaupan maatietoa eikä tavaraluokitusta, näistä yrityksistä voidaan tilastoida vain ulkomaankaupan kokonaisarvo viennissä ja tuonnissa sekä lukumäärät ja toimialat. Ulkokauppaa eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot saadaan tullausjärjestelmästä. Tavaravienti tilastoidaan Suomen rajalla FOB-arvon ("free on board") mukaan ja -tuonti Suomen rajalla CIF-arvon ("cost, insurance and freight") mukaan. Tilastoinnissa käytetään Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes 2002). Tässä tilastossa nämä toimialat on yhdistetty teollisuuden, kaupan ja muun toimialan ryhmiin seuraavasti: teollisuus = ryhmä C Teollisuus kauppa = ryhmä G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus muut toimialat = muut ryhmät (ei C ja G). Yrityksen sijoittaminen tiettyyn maakuntaan määräytyy tässä tilastossa sen yrityksen toimipaikan mukaan, joka toimittaa Tullille tietoja ja joka on kirjattu Tullin asiakasrekisteriin. Aluetieto muodostetaan näiden Tullille ilmoituksia antavien toimipaikkojen postinumeron perusteella. Osa yrityksistä asioi Tullin kanssa vain pääkonttorista käsin, ja tämä aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä kasvua pääkaupunkiseudun osuuteen. Yrityksen postinumeroaluetta koskeva tieto on tilastovuoden 2011 rekisterin mukainen. Mikäli postinumerotietoa ei ole, on käytetty yrityksen kotikunnan tietoa, joka on saatu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Mikäli kumpaakaan edellä mainittua tietoa ei ole saatavilla tai kotikuntatiedon koodina on 200 (tarkoittaa ulkomaita) tai 999 (tarkoittaa tuntematon), yritys luokitellaan alueeseen Tuntematon. Tähän alueeseen luokitellaan ne ulkomaalaiset yritykset, joilla ei ole Suomessa postiosoitetta. Näiden lisäksi alueeseen Tuntematon kuuluu sähköenergian tuonti ja vienti. Aluetilastolla ei ole omaa lakisääteistä taustaa, vaan se on jalostettu tavaroiden ulkomaankaupan tilastointia koskevien säädösten perusteella kerätyistä tietoista, arvonlisäveroaineistosta sekä yritysten Tullille antamista vapaaehtoisista toimipaikkatiedoista.
Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 2012:M19, 1.10.2012 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Ylioja p. 040 332 1855 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi