Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan

of 9 Liite 1 Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Tiivistelmä: Lautakunnalle esitetään tarkennuksia kuntien välisessä yhteistoimintasopimuksessa sovittuun tapaan jakaa kuntarajan ylittävän liikenteen tulot ja menot. Esitys koskee kuntarajat ylittävää liikennettä. Sopimuksen mukaisesti kukin kunta maksaa itse oman kuntansa sisäisen liikenteen nettokustannukset. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 19.3.2013: Seudullista viranomaista koskevassa, kuntien allekirjoittamassa yhteistoimintasopimuksessa todetaan, että PSA:n mukaisesti hankitun liikenteen kustannukset jaetaan seuraavasti: Kunkin kunnan sisäisen liikenteen nettokustannuksista (ja näin myös palvelutasosta) vastaa kunta itse. Kunnilla on oikeus ostaa omalla kustannuksellaan lisäliikennettä; kilpailutuksen valmistelee kuitenkin Turun joukkoliikennetoimisto, ellei toisin sovita. Kuntien välisen liikenteen nettokustannukset jaetaan niiden kuntien kesken, joita ko. liikenne palvelee kuntalaisten matkustuksen (lipputulojen) suhteessa. Tämä esitys koskee kuntarajat ylittävää liikennettä. Kukin kunta maksaa itse oman kuntansa sisäisen liikenteen nettokustannukset. Nykytilanne Seutulippujärjestelmä toimii tällä hetkellä siten, että esim. Ruskon asukas ostaa Matkahuollosta seutulipun, jolloin hänen

of 9 kotikuntansa kirjaantuu Matkahuollon järjestelmään. Hän maksaa seutulipusta 65 euron hinnan. Jos asiakas matkustaa 30 pv:n aikana esimerkiksi 120 euron edestä, kunta maksaa Matkahuollolle asiakashinnan ja todellisen kulun välisen erotuksen, 55 euroa. Tästä summasta osaan (noin 38 %) Ruskon kunta saa jälkikäteen valtion tukea. Liikennöintikustannus muodostuu liikennöitsijöille maksettavasta korvauksesta, joka seutuliikenteessä riippuu matkan pituudesta ja joka on kuntien vuonna 2006 sopimalla tavalla laskettu tasataksa Turun sisäisessä liikenteessä. Seudun liikennöitsijä saa alle 6 km matkasta (veroton hinta) tällä hetkellä 2,04 euroa, alle 9 km matkasta 2,23 euroa, alle 12 km matkasta 2,50 euroa ja alle 16 km matkasta 2,77 euroa. Turun kaupunki saa Turun sisäisen liikenteen matkasta 1,60 euroa (veroton hinta) matkan pituudesta riippumatta. Matkahuolto perii clearingmaksun sekä seudun liikennöitsijöiltä että Turun joukkoliikennetoimelta. Kunnat saavat valtiolta seutulipputukea, jonka osuus on noin 38 % seutulippukustannuksista. Turun kaupunki maksaa lisäksi seudun liikennöitsijöille ns. kuntalippukorvausta. Kuntalippukorvaus perustuu siihen, että Turun paikallisliikenteen liput kelpaavat Turun kunnan alueella myös seudulta tulevassa joukkoliikenteessä. Korvaus perustuu nousumäärään ja on yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kukin kunta, jolla on sisäistä liikennettä, maksaa oman joukkoliikenteensä kustannukset. Esimerkiksi Turun joukkoliikenteen nettokustannukset ovat noin 15 miljoonaa euroa vuodessa (sisältää kuntalippukustannukset). Kaarinalla, Liedolla ja Naantalilla on palveluliikennettä, jonka kustannukset ne itse maksavat. Lisäksi kunnat maksavat koululaiskyydeistä. Turun opetustoimi maksaa koulumatkoista Turun joukkoliikenteessä joukkoliikennetoimelle ja muut kunnat maksavat pääasiassa TLO:lle. Koululaislippukustannukset johtuvat siitä, että kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää koulukyyti yli 5 km koulumatkalla. Muut koululaiset maksavat mahdolliset bussikyytinsä itse.

of 9 Lisäksi kaikki kunnat ostavat koulukyytipalveluja (koulutaksit yms), jotka eivät jatkossakaan kuulu joukkoliikennetoimen toimialaan. Kaupunkiseudun yhteinen joukkoliikennejärjestelmä Lipputulot Kausikorttitulot menevät lyhentämättömänä asukkaan kotikunnalle. Kausikortin hinnan kirjautuminen tietylle kunnalle edellyttää, että kortin omistajan kotikunta on kirjattuna tietojärjestelmiin. Kausikorttien käyttö kirjataan todellisen käytön mukaan kullekin linjalle ja se huomioidaan kuntien sisäisen liikenteen korvauksissa, liikenteen nettokustannusten jaossa ja linjojen käyttömäärän seurannassa. Esimerkki: Naantalilainen joukkoliikenteen käyttäjä ostaa 30 vrk kausilipun ja maksaa siitä 51 euroa. Tulo menee kokonaisuudessaan Naantalille, vaikka matkustaja käyttää seutuliikennettä, Naantalin sisäistä liikennettä ja Turun paikallisliikennettä. Kaikki matkat kirjaantuvat joukkoliikenteen järjestelmiin. Tuplakortit lasketaan kausikorteiksi. Kausikorttimatkojen erityiskohteita ovat Turun seudun kausikortin omistavat luonnolliset henkilöt, joiden kotipaikka tai pysyvä asuinpaikka on kaupunkiseudun ulkopuolella, sekä esim. yritysten haltijakohtaiset kausikortit. Näistä lipputulot kerätään yhteen ja jaetaan korttien käyttömäärän suhteessa kullekin linjalle. Arvokorttimatkoilla ensimmäinen nousu määrää sen, mille linjalle arvokorttimatkan hinta (arvokortin kertamatkatuotto) kirjaantuu. Hinta menee lyhentämättömänä ko. linjalle. Samalla menevät oikein erilaiset alennusryhmät, koska todellinen hinta kirjataan. Vaihdoista tulee vain kirjaus mutta ei tuloa.

of 9 Joukkoliikenteessä on perusteltua olettaa, että asiakkaat tekevät pääosin edestakaisia matkoja, joten tulot jakaantuvat samankaltaisesti kuin jos kaikki tulot jaettaisiin arvokorttimatkojen määrälle. Tässä esitetty vaihtoehto on kuitenkin yksinkertaisempi. Turun sisäisessä liikenteessä vaihtojen osuus tehdyistä arvokorttimatkoista on 25-30 %. Esimerkki: Raisiolainen matkustaja nousee seutubussin kyytiin Raision keskustassa ja vaihtaa bussia Turun kauppatorilla mennäkseen töihin Turun satamaan. Hänen arvokortiltaan menee Raisiossa autoon noustessa 2,20 e hinta. Kun asiakas nousee (vaihtaa) Turun sisäisen linjan nro 1 bussiin, hän näyttää arvokorttiaan lukijalle. Arvokortissa on kahden tunnin vaihtoaika, eli vaihto on maksuton. Iltapäivällä hän palaa samaa kautta takaisin, jolloin matkan maksu menee linjalle 1 ja vaihtomatkasta Raisioon ei mene maksua. Sekä Raision linjalle että Turun sisäiselle linjalle kirjaantuu 2,20 euroa tuloa. Määrä olisi sama, vaikka käytettäisiin monimutkaisempaa mallia. Arvokorttimatkoissa on harkittu myös mallia, jossa jokaisesta arvokortilla tehdystä matkasta maksettaisiin tietty hinta, esim. 1 euro. Tällöin kuitenkaan asiakkaan maksama hinta ei aina välttämättä riittäisi kaikkien matkaosuuksien korvaamiseen. Arvokorteissa ei voida käyttää kuntaosuuksia vaan arvokortin hinnan tulee kattaa koko matka. Kolmas vaihtoehto, jota on arvioitu, on ollut jakaa kaikkien arvokorttimatkojen tulot kaikille arvokorttimatkoille. Tämän tulos olisi samankaltainen kuin nyt esitettävän mallin, mutta se ei ottaisi huomioon eri asiakasryhmien hinnoittelua. Lautakunnalle nyt esitettävä malli on myös kaikkein selkein. Kertalipputulot jaetaan linjoittain arvokorttimatkojen mukaisesti, koska kertaliput ovat käyttäjänäkökulmasta lähimpänä arvokortteja. Muita lipputuotteita, joiden käsittelystä tulee sopia, ovat koululaiskortit, matkailijakortit ja ilmaisliput. Koululaiskortteja käsitellään kuten kausikortteja. Kunta voi määrittää koulutoimeltaan perittävän maksun, jonka lipputulo jää ko. kunnalle. Koululaiskorttien käyttömäärät vaikuttavat seudullisella linjastolla nettokustannusten jakoon.

of 9 Matkailijakorttien kaikki tulot kerätään yhteen ja jaetaan todellisen käytön mukaan linjoille esim. puolivuosittain. Samalla tavalla tehdään kännykkälippujen (SMS-liput) kanssa. Tämä lippuryhmä on pieni ja käyttäjät ovat anonyymejä, jolloin tulojen kohdentaminen linjoille toteutuneiden tulojen keskimääräisjaon kautta on perusteltua. Ilmaislippuja käsitellään kuten kausikortteja. Ilmaislipuista ei kuitenkaan tule kunnalle tuloa. Niitä ilmaismatkoja, jotka eivät kirjaannu järjestelmään sähköisesti (pyörätuolia käyttävät matkustajat, lastenvaunut jne.) ei seurata maksuosuuksien jakomielessä. Ilmaislipuille kuten muillekin lipuille tulee sopia yhtenäiset myöntämisperusteet. Viranomaisalueen ulkopuolella asuvat henkilöt todennäköisesti voivat matkustaa elyn järjestelmään kuuluvilla seutulipputyyppisillä lipuilla Turun kaupunkiseudun sisällä. Tällöin bussikortilla tehdyistä matkoista tulee saada korvaus kaupunkiseudun kyseessä olevalle linjalle. Asia edellyttää sopimista elyn kanssa, sillä ely on Turun kaupunkiseudun viranomaisalueen ulkopuolisen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Lähtökohtana neuvotteluissa tulisi pitää sitä, että kaupunkiseutu saa korvauksen kustakin viranomaisalueen sisäisestä matkasta samaan tapaan kuin Turku nyt saa korvauksen seutulipuilla Turun sisäisessä liikenteessä tehdyistä matkoista. Nämä tulot kohdistetaan linjoille nousujen mukaisesti. Liikennöintikustannukset Liikennöintikustannuksissa tarkastellaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunkin kuntarajat ylittävän kilpailutuspaketin nettokustannuksia. Kausikorttitulot ovat yllä esitetyn mukaisesti kunnalle kohdistuvaa erillistuloa, jolla kunta voi kattaa sen maksettavaksi tulevaa nettokustannusta. Nettokustannusten jakoperusteena käytetään kuitenkin kausikorttimatkustuksen matkamääriä kullakin linjalla. Kausikorttimatkoja käytetään nettokustannusten kohdistamisperiaatteena, koska kyseinen käyttäjäryhmä muodostaa valtaosan seudun liikenteen käyttäjistä ja nämä tuotteet ovat henkilökohtaisia. Tuotteen omistajalle on kirjattuna järjestelmissä siis kotipaikka, jonka oikeellisuus myös

of 9 tarkistetaan tuotetta hankittaessa ja säännöllisesti tuotteen/tunnisteen voimassaoloaikana. Tässä kohtaa otetaan huomioon siis vain kausikorttimatkat, joista lipputulot-kohdassa esitetyn mukaisesti tuloja on tullut vain asiakkaan kotikunnalle. Haltijakortteja ja erityistapausten mukaisia kausikortteja ei oteta huomioon tässä kohdin. Esimerkki: Linja x on Kaarinan ja Turun rajan ylittävä kahden kunnan yhteinen linja. Turkulaiset tekevät kausikorteilla Turun ja Kaarinan yhteisellä linjalla 300.000 matkaa ja kaarinalaiset 200.000 matkaa. Lipputulot eivät riitä kattamaan ko. linjan kustannuksia, ja nettokustannusta jää 400.000 euroa. Nettokustannukset jakautuvat siten, että Kaarinan osuus on 40% eli 160.000 euroa ja Turun osuus 60% eli 240.000 euroa. Huom. tarkastelussa otetaan siis huomioon vain kausikorttimatkat. Arvokorttien tulot ja kertalippujen tulot menevät ko. linjoille ylempänä todetun mukaisesti. Kukin kunta maksaa oman sisäisen liikenteensä ostokustannukset. Kausilippumatkoista toisen kunnan sisäisessä liikenteessä maksetaan nousukohtainen korvaus samalla tavalla kuin tällä hetkellä kuntien sopimassa sisäisten matkojen seutulippukorvausmallissa. Tällöin siis ko. kunnan sisäisen liikenteen veroton ostokustannus jaetaan ko. kunnan sisäisen liikenteen matkamäärälle ja tulos pyöristetään lähimpään viiteen senttiin. Laskenta perustuu edellisen tilinpäätöksen tietoihin. Kustannus on Turussa nyt 1,60 euroa ja kesästä 2013 lähtien 1,65 euroa per matka (34,337 miljoonaa euroa / 21,028 miljoonaa matkaa). Tässä esimerkissä arvioidaan, että kustannus Kaarinan sisäisen liikenteen osalta olisi 4,0 euroa per matka. Turkulaiset tekevät kausilipuillaan Kaarinan sisäisessä liikenteessä 10.000 matkaa, ja Turku maksaa Kaarinalle 10.000 x 4,0 euroa eli 40.000 euroa. Kaarinalaiset tekevät kausilipuillaan Turun sisäisessä liikenteessä 100.000 matkaa, ja Kaarina

of 9 maksaa Turulle 100.000 x 1,65 euroa eli 165.000 euroa. Erillisesti pitää käsitellä viranomaisalueen ulkopuolelta tulevien linjojen käyttäminen Turun kaupunkiseudun sisällä (nykyisen kuntalippusopimuksen tyyppinen ratkaisu) sekä Turun kaupunkiseudun asukkaiden tekemät matkat kaupunkiseudun ulkopuolelle (seutulipputyyppinen lippu). Näistä tulee sopia keskitetysti ELY:n kanssa, sillä ELY on kaupunkiseudun ulkopuolisen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Neuvottelujen lähtökohdaksi esitetään arvo- ja kertalipputuotteiden osalta seudun sisäisen tulojaon kaltaista menettelyä. Kuukausikorttituotteilla tehtävistä matkoista esitetään kiinteää nousukorvausta, jonka taso tulee määrittää erikseen. Mallin toteuttaminen Kustannusten ja tulojen jakomallia tulee voida muuttaa, jos se osoittautuu jonkun tai joidenkin kuntien kannalta epäoikeudenmukaiseksi. Nykyisessä järjestelmässä Turun sisäisen liikenteen kausikortteihin ei ole kirjattu kuntalaisuutta. Turun sisäisen liikenteen kausikortteja ei olla heti vaihtamassa, eli nykyisten Turun paikallisliikenteen kausikorttien osalta oletettaisiin, että kaikki olisivat turkulaisia, vaikkei aivan näin olekaan. Kuntalaisuus tiedetään näidenkin kausikorttimatkustajien osalta uuden järjestelmän myötä todennäköisesti kesään 2015 mennessä, kun kaikkien kortit on vaihdettu ja kuntalaisuus siten todettu. Yhteistoimintasopimuksessa on todettu seuraavaa: Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta seuraa talousarvion toteutumista. Sopijakunnan maksuosuus yhteistoiminnan menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Maksuosuutta määrättäessä, toteutuneista kustannuksista vähennetään valtionavustukset, lupamaksut ja muut toimintatuotot. Kuntien maksuosuuden suuruinen ennakko laskutetaan neljännesvuosittain. Lopulliset maksuosuudet maksetaan tai liikaa perityt ennakot palautetaan vuosittain heinäkuun loppuun mennessä. Mahdollinen ylijäämä jaetaan kustannuksien suhteessa ja maksetaan kunnille heinäkuun loppuun mennessä.

of 9 Käytännön päivittäisessä toiminnassa tehdään siten, että lipputuloista kertyvä raha tulee joukkoliikennetoimelle, jotta varmistetaan, että pystytään maksamaan liikennöitsijöille liikenteestä. Todellinen tulojako on aiemmin esitetyn mukainen. Osalla kunnista on omia palvelulinjoja, joiden sopimukset jatkuvat 1.7.2014 jälkeen ja joissa lipputulot menevät liikennöitsijöille. Menettely tällaisten palvelulinjojen suhteen tarkennetaan kunkin kunnan kanssa myöhemmin. Osa viranomaisalueen rajan ylittävästä liikenteestä jatkaa siirtymäajan sopimuksilla esim. kesään 2015 saakka. Näistä täytyy sopia erikseen korvaus ko. liikennöitsijälle. Seutulipputuen maksaminen on muuttunut vuonna 2013 siten, että kaupunkiseudun kuntien seutulipputuki on anottu yhteisesti liikennevirastolta. Kesästä 2014 lähtien seutulipputukikäytäntö muuttuu, koska nykyisenlaisia seutulippuja ei ministeriön ilmoituksen mukaan enää ole. Tällöin vastaava tuki pitäisi kuitenkin tulla valtiolta kunnille joukkoliikenteen järjestämiseen. Siitä, mikä viranomainen toimii liikkeellelaskijana seutulipputyyppisessä lipussa (laajempi alue kuin viranomaisalue), pitää sopia erikseen. Linjan 6 jatkaminen kuntarajan yli Kaarinaan ja Lietoon sekä mahdollisesti linjojen 14 ja 15 jatkaminen kuntarajan yli Lietoon jos Lieto niin haluaa, käsitellään eri tavalla kuin muu kuntarajat ylittävä liikenne. Näillä linjoilla on tiedossa Turun sisäisen liikenteen hinta ja lipputulot sekä lisähinta, joka aiheutuu linjojen jatkamisesta kuntarajan yli. Tällöin linjan jatkamisen bruttokustannus tulee ko. kunnan (linjalla 6 Kaarinan ja Liedon ja linjoilla 14 ja 15 Liedon kuntien) maksettavaksi ja ko. kunnasta saatavat lipputulot vähentävät tätä osuutta. Näissä kohteissa pystytään samalla vertaamaan eri kustannustenjakomallien toimivuutta käytännössä. Mahdollisten seutuviranomaiseen liittyvien uusien kuntien tai seutuviranomaiseen kuulumattomien kuntien liikenteen järjestelyistä ja maksuista lautakunta päättää erikseen.

of 9 Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle esitettävien linjastosuunnitelmien kustannusten ja tulojen jako on tehty tämän, kuntien yhteistoimintasopimusta tarkentavan esityksen pohjalta.