Yliopistokeskuksen maakunnallinen vaikuttavuus 27.5.2014 Pentti Malinen Maakuntajohtaja
Pystyakseli: asukkaiden hyvinvointi ja talouskasvu (koettu, mitattava hyvinvointi, hidas elämänrytmi ja talouskasvupotentiaali) Kainuun skenariot -> maakuntaohjelman valinnat Ai mikä Kainuu? Skenaarioiden hyvinvointi- ja talouskasvumahdollisuudet: Skenaario: D. Matkailu ja asuminen Leppoisuus, hidas elämäntyyli, vähiten syrjäytymistä, toimeliaisuus kestävä tarjonta / Talouskasvu ongelma Skenaario: C. Kainuu rules. Vaatii teknologisen tason ylläpitämistä ja priorisointia / Talouskasvu ja hyvinvointi molemmat hyviä tässä vaihtoehdossa Vähiten toivottu, mutta todennäköisimmäksi arvioitu kehitys! Mikä on strateginen johtopäätöksemme? Skenaario: B. Venäjä ja Kiina ajureina Kova businesshenkisyys, jossa suuret yritykset hallitsevat / Talouskasvu parhaimmillaan hyvää Skenaario: A. Ai mikä Kainuu? Työvoimapula, ikärakenne vinoutuu, terveyserot kasvavat, hyvinvointierot yleisellä tasolla kasvavat / Talouskasvu mitätöntä Meidän on selätettävä ensin tämä skenaario torjuntastrategia + olemassa olevien vahvuuksien vahvistaminen AIKA 2013 2025 2035 Kainuun Skenaariot 2035 Jyrki Kettunen ja Tarja Meristö 2013 24.3.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 2
2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion kehittämisestä hajautettuun kilpailuvaltioon ja kohti metropolivaltiota Lähde: Moisio 2012 27.5.2014 HK
Kokonaisnettomuutto Kainuussa ikäryhmittäin 2002-2012, -272-180 henkilöä keskimäärin vuode -45-8 -3-10 -4-4 1 0 1 9 8 0 3 10 70-74 60-64 50-54 40-44 30-34 20-24 10-14 0-4 -300-250 -200-150 -100-50 0 50 27.5.2014 HK
Työmarkkinoille tuleva/poistuva ikäluokka 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 20-24 60-64 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Vuonna 2015 keskimääräinen eläköityvä ikäluokka 6913/5=1383 ja keskimääräinen työmarkkinoille tuleva ikäluokka 4164/5=833 Erotus 1383-833=550 /v.! Tilanne jatkuu samankaltaisena 2020 saakka. (Lähde: Tilastokeskus, Statfin/Altika,Väestöennuste 2009)
Panostukset alueen elinvoimaan: -> kuntien erilaisuus / erilaiset vahvuudet Osaamispohjainen elinkeinokehittäminen keskittyy Kajaanin seudulle Kaivannaistoiminnan nopea merkityksen kasvu Yritysinvestoinnit (huom. Maatalous ei sisälly kuvassa tarkasteluun) -> yhteisiä tekijöitä: Luonnonvarat erit. metsävarat -> biotalous Matkailu -> elinkeinojen kehittäminen kytkeytyy läheisesti alueiden käyttöön ja sen suunniteluun 6
HYVINVOIVA JA ELINVOIMAINEN KAINUU 3. Hyvinvoiva Kainuu 1. Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä 1. Työpaikat 2. Sujuvan arjen ja toimivien palvelujen sekä yhteyksien luonnonläheinen ympäristö 1. Työllisyys ja toimeentulo 2. Terveys ja toimintakyky 3. Osallisuus ja yhteisöllisyys 4. Kainuu-kuva PEILI 2. Osaaminen ja osuva innovaatiotoiminta 3. Osaavan työvoiman saatavuus Kärkialoina: biotalous ja kestävä kaivannaistoiminta, teknologia ja matkailu 1. Saavutettava, kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne 2. Yhteistyö ja uudistumiskyky ARVOT (ohjaavat valintoja) uudistuminen ja luovuus; kehitysmyönteisyys ja rohkeus positiivisuus ja kannustavuus sekä suvaitsevaisuus Osaaminen Kestävä kehitys Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kansainvälisyys Kulttuuri ja kainutlaatuisuus Digitaalisuus Maaseutu Kolmas sektori työ ja yrittäjyys 27.5.2014 HK
OULUN YLIOPISTO Kajaanin kehittämiskeskus Aluekehitys 20 vuotta KEHITTÄMISKESKUKSEN JUHLAVUOSI 2001 Aluekehitys 20 vuotta Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen Kainuun yksikkö 1981-1994 Aikuiskoulutustoiminta 20 vuotta täydennyskoulutusyksikkö aloitti opettajakoulutuslaitoksen yhteydessä yritys- ja kehittämiskoulutus erillisenä projektina Mittaustekniikka 10 vuotta sähkötekniikan osaston mittaustekn.lab. Biotekniikka 5 vuotta
Suomen yliopistojärjestelmän kolme ekspansiota (Tomi Turan mukaan) 9 1. ekspansio 1910-1930 Suomen yliopistojärjestelmän synty Liittyi kansallisvaltion syntyyn sekä ammatti- ja tuotantorakenteen muutokseen Koordinoimaton, mutta julkisesti tunnistettu prosessi 2. ekspansio 1960-1980 Maakuntayliopistojen rakentuminen Oulun yliopiston perustaminen päänavaajana! Taustalla koko valtakunnan integraatio moderniin yhteiskuntaan Vahvasti valtiollisesti koordinoitu prosessi 3. ekspansio 1980-2005 Alueellisten sivutoimipisteiden verkoston rakentuminen Koordinoimaton ja virallisessa järjestelmässä tunnistamaton prosessi, jota EU-rahoitus tuki ja vauhditti Kainuu on esimerkkinä: uudet yksiköt + Kajaanin korkeakoulustrategia (2000) -> 2004 yliopistokeskus
10 Mikä on yliopistokeskus yliopistokeskukset kokoavat eri yliopistojen toimintaa yhteisen sateenvarjon alle maakuntakeskuksissa, joissa ei ole omaa yliopistoa yliopistokeskukset perustettiin toteuttamaan ensisijassa yliopistojen kolmatta tehtävää: edistämään tutkimuksen ja koulutuksen alueellista vaikuttavuutta yliopistokeskukset toteuttavat kaikkia yliopistojen kolmea tehtävää: painotus on toinen yliopistojen pääpaikkakunnilla tavoitteena on tiivistää yliopistojen välistä yhteistoimintaa sekä kehittää yhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen, kehittäjäorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa Yliopistokeskuksella on ammattikorkeakoulun kanssa yhteinen aluestrategia osalla yliopistokeskuspaikkakuntia rakennetaan ns. konsortioyhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa yleensä selvitysmiestyön pohjalta
11 Yliopistokeskukset 2005 noin 1000 kokopäiväistä työntekijää 3200 tutkinto-opiskelijaa yhteensä lähes 25 000 opiskelijaa kokonaisbudjetti yli 70 milj. organisaatiomalleina erillislaitos tai verkosto-organisaatio yliopistokeskusmaakunnissa asuu 20 % maamme väestöstä osaaminen on aluekehittämisen ytimessä -> yliopistokeskusten oikeutus tulee tästä! Yliopistokeskusten toimintamalli otettiin käyttöön 2004 alusta, kun opetusministeriö ja eduskunta aloittivat keskusten rahoittamisen. Tarkoitus ei ollut luoda yliopistokeskuksista uusia yliopistoja, vaan vahvistaa eri yliopistojen keskinäistä yhteistyötä sekä alueen ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Rahoitus rakentui ns. kolmikantaperiaatteelle: opetusministeriön, yliopistojen ja alueen tulee osallistua osaltaan toiminnan perusrahoitukseen suuren osan toimintarahoituksestaan yksiköt hankkivat itse.
12 Uusi korkeakoulupoliittinen doktriini 1. Korkeakoulupoliittinen resurssienkeskitysteesi Korkeakoulutoimintaa ei ole syytä hajauttaa, vaan tehokkuus- ja laatuedut saavutetaan resursseja keskittämällä Tapahtuu sekä korkeakoulujen sisällä että niiden välillä 2. Tiedepoliittinen huippuyksikköteesi Moderni 2000-luvun yliopisto rakentuu keskeisesti kansainväliselle huipputasolle yltävien yksiköiden varaan Toiminnan tieteellisen laatutason korostaminen koko yliopiston tasolla 3. Yhteiskuntapoliittinen kasvukeskusteesi Suomen kehitys edellyttää muutamaa fokusoitunutta kasvukeskusta / innovaatiokeskittymää, jotka rakentuvat vahvan yliopistotoiminnan ympärille Yliopistojärjestelmän kehittäminen ei enää ensisijaisesti aluepolitiikkaa, vaan innovaatiopolitiikkaa Yliopistot eivät ensisijainen instrumentti koko maan palvelemiseen Aluepolitiikkaa suunnataan näiden innovaatiopolitiikan tavoitteiden suuntaan!
Osaajien tuottaminen Opiskelupaikkojen tarjonta -> opiskelija- rekrytointi on aluesidonnainen prosessi Valmistuneiden sijoittuminen työelämään; myös tässä selkeä alueellinen dynamiikka Aikuiskoulutus ja uusi opetusteknologia -> voidaanko näillä tasapainottaa koulutuksen saatavuutta? 13
Opiskelijoiden rekrytointi on alueellista Kuva: Mistä Oulun yliopistoon on tultu 1998-2000? Oulun yliopisto on puolen Suomen yliopisto opiskelijoiden ensisijaisen rekrytointialueen perusteella (alueellisuus on OY:n vahvuus) Huom. pääkaupunkiseudun yliopistojenkin rekrytointialue keskittyy pääasiassa omaan maakuntaan ja sen lähialueisiin! (mikä ei tässä kuvassa) 14
Valmistuneet sijoittuvat pääosin opinahjonsa lähiseuduille (1) Kuva: Oulun yliopistosta 1970-2004 valmistuneiden osuudet väestöstä Oulu omassa luokassaan (7 % oululaisista on OY:n käyneitä) Pääasiallinen vaikutusalue selvästi nähtävissä ja on samanlaajuinen kuin opiskelijoiden rekrytointia-alue Korkeakoulutetun työvoiman saatavuus koko maassa on keskeinen yliopistojen koulutuksen yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikutus 15
Valmistuneet sijoittuvat pääosin opinahjonsa lähiseuduille (2) Kuva: Oulun yliopistosta 1970-2004 valmistuneiden määrät kunnittain 2005 On havaittavissa yliopiston keskittävää vaikutusta Monista Pohjois-Suomen kunnista on tullut enemmän väkeä kuin sinne palannut ja esim. pkseutu, Tampere, Jyväskylä, Turku ja Kuopio voittajia - Etäisyys on merkittävin muuttamisen kohdealuetta selittävä tekijä Oulusta pitkä matka muihin vastaaviin keskuksiin: lähtökynnys nousee 16
Osaamisen tuottaminen Tieteellinen perustutkimus (yliopistojen ydintehtävä) Soveltava tutkimus t&k&i-toiminta globaalissa taloudessa osaaminen ja erityisesti innovaatioiden tuottaminen ovat keskeisiä kilpailutekijöitä alueet eivät ole menettäneet merkitystään, sillä innovaatioympäristöt ovat myös alue- ja paikkasidonnaisia 17
Innovaatiojärjestelmä on laaja kokonaisuus Muut yritykset korkeakoulut, tutkimuslaitokset Idea, lähtökohta innovaatiolle projektin suunnittelu välittäjäorganisaatiot kaupallistaminen tulosten siirto tuotantoon projektin toteutus Innovaatiojärjestelmä on kokonaisuus, jonka muodostavat tiedon ja osaamisen tuottajat, hyödyntäjät sekä näiden väliset moninaiset vuorovaikutussuhteet. Innovaatiojärjestelmän keskeiset osat ovat koulutus, tutkimus ja tuotekehitys sekä tietointensiivinen yritystoiminta. vuorovaikutusprosessi on paikallinen -> edellyttää riittävää läsnäoloa vuorovaikutusprosessia voidaan tietoisesti kehittää (esim. Triple Helix; oppiva alue) 18
Innovaatioiden edellytyksenä hyvä innovaatioympäristö Innovaatiot ovat monen toimijan yhteistyön tulosta. Edellytykset yhteistyölle syntyvät hyvässä innovaatioympäristössä, jossa yrityssektori, tutkimuslaitokset ja julkinen sektori (välittäjäorganisaatiot) toimivat vuorovaikutuksessa. Innovaatioympäristö on tulevaisuudessa yhä selkeämmin osa globaalia innovaatiokeskittymien verkostoa. Menestyäkseen niiden on pystyttävä houkuttelemaan osaajia ja toimimaan tiiviissä yhteistyössä muiden kanssa. 19
T&k-toiminta on erittäin keskittynyttä alueellisesti Maakunnat: Etelä-Karjala Pohjois-Savo ohjois-karjala Kainuu Etelä-Savo Suuralueet: Pohjois-Suomi Etelä-Suomi 0 185 259 364 526 615 Yritykset Julkinen sektori+yvt * Korkeakoulusektori 1 307 1 261 Paikallinen innovaatioympäristö on keskeinen kilpailutekijä globaalissa taloudessa T&k-toiminta on alueellisesti hyvin keskittynyttä Suomessa -> onko keskittämisestä enää lisäarvoa? Länsi-Suomi Itä-Suomi Ahvenanmaa Koko maa 59 369 1 037 1 092 -> onko innovaatiopotentiaalia jäämässä hukkaan, pk-yritykset eivät pääse t&k-toimintaan mukaan 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 Euroa/asukas * yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Lähde: Tilastokeskus/Tutkimus- ja kehittämistoiminta korkeakoulujen rooli korostuu haasteellisimmilla alueilla 20
Katse Pohjoiseen! 21
Menestyksellistä tulevaisuutta Kajaanin yliopistokeskukselle! Pentti Malinen pentti.malinen@kainuu.fi Puh. 044-7970197 www.kainuunliitto.fi