Inter Vivos 4 / 2014 Inter Vivos on Pykälä ry:n jäsenlehti.
J OS SINUSSA ON JOTAKIN POIKKEUKSELLISTA, SAATAT LUODA URAN POIKKEUKSELLISESSA TOIMISTOSSA. VARMAAN JO ARVAAT, MILLAISIA HENKILÖITÄ HAEMME. REKRYTOIMME VUODESSA 50 OPINTO- JENSA ERI VAIHEISSA OLEVAA OPISKELIJAA. JOS SINULLA ON ÄLYÄ, ALTTIUTTA JA SOSIAALISIA TAITOJA, KLIKKAA WWW.CASTREN.FI. JOKAINEN HAKEMUS KÄSITELLÄÄN. JONOTUS ON MAKSUTON.
Inter Vivos 4/2014 14 Asianajajaksi. Nyt! 16 Nopean valmistumisen salat 20 Kirje spexarilta 26 Juristiblogit 5 Pääkirjoitus 7 Bonus Pater Familias: Uskaltamisesta ja osallistumisesta 9 Experto Credite: Uudistuksia tiedekunnassa 10 HELP 11 Osavuosikatsaus: Syksy ja ystävät 13 Kolumni: Fitness, oikkarit ja diskurssien valta 14 Asianajajaksi. Nyt! 16 Nopean valmistumisen salat 18 IV selvitti: Case tenttipäivät 20 Kirje spexarilta 23 Kolumni: Nyt riitti! 26 Juristiblogit 28 Kuinka opiskella ilman opinto-opasta? 30 IV tenttaa 31 Språkbad: Varför dejta en Codexare 33 Pykälistin päivän asu 34 Heikin palsta 36 Kolumni: Kiusaaja - olet raukka 39 IV onnittelee: Onnea valmistumisesta OTM Kristiina Lindholm! 40 Julkinen runosuoli 42 Perhonen Julkaisija Pykälä ry Päätoimittaja Verna Vesanen verna.vesanen@pykala.fi Taittaja Aleksi Kelloniemi aleksi.kelloniemi@pykala.fi Tähän lehteen kirjoittivat Jaakko Seppänen, Mira Karppanen, Aleksi Kelloniemi, Terhi Raikas, Hanna Oraheimo, Juha-Matti Kiviluoto, Verna Vesanen, Taneli Laine, Heikki Pihlajamäki, Daniela Salonen Kannen kuva Emmi Koli Sähköpostiosoite intervivos@pykala.fi Ilmoitusmyynti Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi Mediatiedot www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti Paino Forssan Kirjapaino Oy Anna palautetta netissä www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute Osoitteenmuutokset pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos Pykälän toimisto Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30) Lehti saa HYY:n järjestölehtitukea. Sisällys IV 4/2014 3
KUVA PUBLIC DOMAIN ARCHIVE 4 IV 4/2014 Pääkirjoitus
Pääkirjoitus Hei pykälisti ja varsinkin tämän syksyn uusi phuksi, Käsissäsi on Pykälän jäsenlehden Inter Vivoksen upouusi 4. numero vuodelle 2014! Syksy on aina muutosten aikaa, ja myös tämän lehden toimitus on nähnyt paljon muutoksia ja uudistuksia viime aikoina. Syksyn lehdelle poikkeuksellisesti sekä päätoimittaja että taittaja ovat vaihtuneet. Olemmekin yrittäneet uudistaa lehteä tekemällä siitä raikkaamman oloisen, ja mielestäni se näkyy lopputuloksessa. Lisäksi myös teksteihin on yritetty löytää enemmän särmää muun muassa kolumnien muodossa. Itsellenikin tämä vuosi on ollut aikamoista muutosten aikaa. Jos joku olisi puoli vuotta sitten kysynyt minulta, voisinko nähdä itseni kirjoittamassa Inter Vivokseen pääkirjoitusta päätoimittajana, niin en olisi kyllä uskonut. Itse asiassa pääsin opinnoissa vasta alkuun helmi-maaliskuussa ja muistelen, että samoihin aikoihin kävin myös Pykälän toimistolla liittymässä Pykälän jäseneksi. Silloin en ollut tietoinen tai edes kiinnostunut Pykälän tarjoamista mahdollisuuksista. Kun ensimmäinen Inter Vivos sitten saapui postilaatikkooni (numero 2/2014), päätin siitä innostuneena lähteä mukaan toimituksen kokoukseen katsomaan, mistä tässä lehdessä on oikein kysymys. Päädyinkin sitä kautta haastattelemaan seuraavaan lehteen Pykälän valitsemaa Vuoden Opettajaa, professori Bärlundia. viime keväänä mukaan. Suosittelenkin, että jokainen, vuosikurssiin katsomatta, lähtisi mukaan jossain muodossa Pykälän toimintaan. Nyt kun itse luen lehteä, en voi olla kuin ylpeä tästä porukasta. Täten suurkiitos Aleksille, jonka taittamisen voi sanoa olevan aivan ammattilaisen tasoa, Jaakolle, jonka kolumni osui suoraan tärkeään aiheeseen, Hannalle, joka suostui tekemään minusta Pykälistin päivän asu -jutun, Miralle, joka on kirjoittanut Kiinasta asti, Terhille, joka aina jaksaa vastailla lukuisiin kysymyksiini ja kommentteihini, Juha-Matille, joka on jatkanut lehteen kirjoittamista, viimeaikaisesta kohtuuttomasta kritiikistä huolimatta, ja tietenkin myös Emmille mielikuvituksellisesta kuvituksesta. Lopuksi haluaisin sanoa, että jos inspiroidut tästä lehdestä, niin tule mukaan joukkoomme! Helpoimmin pääset mukaan laittamalla sähköpostia minulle osoitteeseen intervivos@pykala.fi. Kylmeneviä säitä odotellen, Verna Vesanen Inter Vivoksen päätoimittaja Kun kesällä sitten etsittiin uutta päätoimittajaa kahdelle seuraavalle lehdelle, päätin hetken mielijohteesta, jopa omaksi yllätyksekseni, kokeilla tätä roolia. Olenkin ollut erittäin tyytyväinen päätökseeni. Lehden toimittaminen on antanut mahdollisuuden oppia tuntemaan paljon paremmin Pykälän toimintaa. Tätä ei varmastikaan olisi ikinä tapahtunut, ellen olisi lähtenyt Pääkirjoitus IV 4/2014 5
6 IV 4/2014 Bonus Pater Familias
Uskaltamisesta ja osallistumisesta Yhdistystoiminta kaipaa aktiivisia jäseniä Lähes 80 vuotta sitten alkoi joukko oikeustieteen opiskelijoita kokoontua säännöllisesti pohdiskelemaan ja keskustelemaan oikeustieteen koulutuksesta ja siihen liittyvistä epäkohdista. Näin syntyi tiivis yhteisö, joka nykyään tunnetaan nimellä Pykälä. Sittemmin tiedekuntajärjestömme jäsenmäärä on kasvanut huomattaviin lukemiin, mikä edellyttää aktiivisen organisaation jatkuvaa kehittämistä ja toimivien käytänteiden vakiinnuttamista. Toimiva ja elinvoimainen yhdistys tarvitsee jatkuvasti uusia ja innokkaita aktiivijäseniä. Organisaation ja toiminnan kehittämisessä ensiarvoisen tärkeä rooli on paitsi jatkuvasti saatavalla palautteella, niin myös uusien toimijoiden tuoreilla näkemyksillä ja ideoilla tietyn asian kanssa tiiviisti puuhatessa kun usein putkinäköistyy. Suomessa yhdistystoimintaa säännellään yhdistyslaissa, joka määrittää melko tarkat puitteet yhdistyksen päätöksenteolle ja päätöksentekijöiden valinnalle. Tällä tavoin luodaan vahva perusta sille, että päätöksentekijät ja vastuuhenkilöt edustavat yhdistyksen jäsenistön tahtoa ja heidän näkemyksiään. Päätöksenteko on myös läpinäkyvää, ja yhdistystoiminnan luonteesta johtuen useista hakijoista tiedetäänkin jotain jo etukäteen. Ehdokasasettelulle ei toisaalta ole asetettu mitään muodollisia edellytyksiä tai aikarajoja, joten kuka tahansa voi halutessaan ilmoittautua ehdolle vaikka vasta kokouksessa. Ehdolle ja hommiin! Henkilövalinnat herättävät luonnollisesti suurta kiinnostusta ja intohimoja. Pykälässä järjestetään vuoden aikana muutamia vaalikokouksia, joissa päätöksentekijät valitaan virkoihin pääsääntöisesti vuodeksi kerrallaan. Hallitusvaali toimitetaan yhdistyksen sääntömääräisen syyskokouksen yhteydessä marraskuun alussa. Noin viikko tämän jälkeen pidetään valiokuntavaalit, joissa nimensä mukaisesti nimitetään valiokunnat seuraavalle toimikaudelle. Näiden lisäksi vuoden lopussa valitaan muutamia virkoja hakemusten perusteella. Vaalikokoukset ovat perinteisesti olleet todella suosittuja, mikä osaltaan viestii demokratian toteutumisesta, päätöksenteon läpinäkyvyydestä sekä tietysti suuresta mielenkiinnosta toimintaa kohtaan. Syksyllä moni Pykälässä harkitsee asettuvansa ehdolle vaaleissa. Suurella osalla asettuminen jääkin vain harkinnan tasolle. Syitä tähän on monia; osalla tielle tulee hankala elämäntilanne tai muut suunnitelmat, osalla pelko häviämisestä. Myös vaalitilaisuus saatetaan kokea ahdistavana. Joku taas ei halua lähteä kisaamaan kaveriaan vastaan. Sinulle, joka koskaan olet vakavasti harkinnut virkaa valiokunnassa, hallituksessa tai missä tahansa muussa toimielimessä: ota riski ja hae! Pykälä nimittäin tarvitsee kaikki toiminnasta kiinnostuneet mukaan päätöksentekoon ja käytännön toimintaan. Tappiota on turha pelätä, mikäli on varma itsestään. Sitä paitsi yhdistystoiminta on siitä mukavaa touhua, että vaikka valinta ei ensimmäisellä kerralla osuisikaan kohdalle, ei maailma siihen kaadu. Seuraava mahdollisuus odottaa aivan kulman takana. Kukaan vanha toimija ei myöskään ole tunnustanut katuneensa sitä, että päätti lähteä mukaan. Kaiken lisäksi toiminta Pykälässä tulee olemaan erityisen mielenkiintoista ensi vuonna, sillä yhdistys täyttää 80 vuotta. Juhlavuodesta johtuen kaikki pääsevät tekemään myös paljon sellaista, mitä normivuotena eivät välttämättä pääsisi tekemään. Kehotankin kaikkia osallistumaan syksyn vaalikokouksiin niin ehdokkaana kuin äänestäjänäkin takaan, ettette tule katumaan! Lämpöä viileneviin syysiltoihin! Eero Rapola Pykälän hallituksen pj Bonus Pater Familias IV 4/2014 7
Snadisti outoa. Haluatko sinä olla osa yrityskulttuuria, jossa yksilölliseen kehittymiseesi panostetaan alusta lähtien? dittmar.fi/careers Seuraa meitä myös Facebookissa ja Twitterissä.
Uudistuksia tiedekunnassa Syksy on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin paitsi Pykälässä, niin myös opintosektorilla. Tiedekunnassamme on meneillään monia uudistuksia, joista alla muutama sana. Painetusta opinto-oppaasta luopuminen on aiheuttanut hämmennystä. Ongelma ei sinänsä liene ollut paperisen opintooppaan puute, vaan opetustietojen jääminen löydettäväksi hankalakäyttöisestä OpasOodista. Koska tarkat tiedot voivat elää vuoden mittaan, on yksittäisten luentojen ajankohdat ja paikat syytä tarkistaa WebOodista aina ennen kunkin kurssin alkamista. Opinto-oppaan tärkein funktio on kuitenkin nähdäkseni ollut olla väline omien opintojen suunnittelussa: kooste, josta nähdä, mitä kaikkea opetusta ylipäätänsä on tiedekunnassamme tarjolla, ja mikä asema esimerkiksi yksittäisella luentokurssilla on koko tutkinnon näkökulmasta. Notaariuudistuksen ollessa meneillään myös siirtymäsäännökset ja muut jopa yli oppiainerajojen menevät muutokset ovat nekin asioita, joita ei yksittäisen kurssin kohdalta WebOodista näe. Teknisten ongelmien vuoksi WebOodista on löytynyt myös runsaasti puutteita, ja joukkoon on eksynyt kursseja ja tenttejä, joita ei ole tarkoitettukaan järjestettäviksi. Nämä kaikki seikat yhdessä ovat epäilemättä hankaloittaneet monien kohdalla omien opintojen suunnittelua. Tämän lehden ilmestyttyä yllämainittuihin ongelmiin on toivottavasti jo saatu ratkaisu. Siirtyminen sähköiseen gradun palautukseen herätti paljon keskustelua kesän alussa. Tämän E-Thesis-järjestelmän myötä gradujen käyttäminen Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmän kautta tuli pakolliseksi, ja tällä on vaikutuksensa gradujen palautusaikatauluihin. Aikaisempien, melko kirjavien, käytäntöjen sijaan on kaikki gradut palautettava kuukautta ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa tahtoo gradunsa hyväksyttävän. Näin on pyritty varaamaan riittävästi aikaa itse plagiaatintarkastusprosessille, hallinnolliselle työlle, gradun tarkastajalle sekä opiskelijalle, mikäli hän arvosanaehdotuksen kuultuaan tahtookin vetää gradunsa pois. Käytäntöjen yhtenäistäminen ja kaikille yhteisten, selvien pelisääntöjen luominen on toki aina kannatettavaa, mutta nähtäväksi jää, tuleeko uusi tapa toimimaan kuten oli tavoiteltu. Oikeudellisen ajattelun perusteet, tuttavallisemmin OAP, lähti syksyn alussa käyntiin uudistettuna. Keväällä kurssia uudistamaan lähtenyt työryhmä pyrki puuttumaan aikaisemmin kurssia vaivanneeseen pirstaleisuuteen ja epämääräisyyteen, ja tuloksena onkin paitsi uudenlaisia opiskelumuotoja (käänteisluentoja, ohjattua lukemista), myös enemmän puhdasta juridiikkaa. Tarkoituksena on tarjota phukseille opintojensa aluksi kurssi, joka mahdollisimman hyvin antaisi eväitä oikeudelliselle ajattelulle sekä aikaisempaa paremmin orientoisi varsinaisiin aineopintoihin tiedekunnassamme. Kaksikielisen notaaritutkinnon suorittaminen on nyt tänä syksynä ollut toista kertaa uusien phuksien valittavissa. Kyseessä on tutkinto, jonka suorittaakseen on opiskelijan suoritettava vähintään 60 opintopistettä toisella kotimaisella kielellä. Toisin sanoen siis suomenkielisellä puolella opiskelevan opiskelijan tulisi suorittaa kolmasosa notaariopinnoista ruotsiksi. Viime vuonna notaaritutkintoa kaksikielisenä suorittamaan lähteneistä muutamasta kymmenestä opiskelijasta jatkoi keväällä enää vain murtoosa, joten opetusta alkaneelle lukuvuodelle suunniteltaessa on viime vuoden kokemuksista pyritty oppimaan. Nyt osasuoritusmahdollisuuksiin ja suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen yhteensopivuuteen on kiinnitetty huomiota, ja ohjelmassa aloittaneista reilusta parista kymmenestä opiskelijasta mahdollisimman moni pääseekin toivottavasti suorittamaan tutkinnon ruotsinkielisen osuuden ilman ylimääräisiä hankaluuksia. Maisterivaiheen opintoja aletaan pohtia tiedekunnassa uusiksi syksyn aikana. Tarkoituksena on, että uudistuneet maisteriopinnot alkaisivat syksyllä 2016. Siten, ainakin periaatteessa, syksyllä 2013 uudenlaisen notaaritutkinnon suorittamisen aloittaneet phuksit olisivat kahden vuoden päästä, maisterivaiheeseen siirtyessään, ensimmäinen vuosikurssi suorittamassa uudistuneita maisteriopintoja. Tässä prosessissa opiskelijaedustajat tulevat olemaan tiiviisti mukana. Etenkin maisteriopintoja jo jonkin verran suorittaneilta opiskelijoilta toivoisin palautetta ja ajatuksia kyseisen tutkinnon mahdollisista kehityskohteista! Lopuksi tahtoisin vielä toivottaa sinut, pykälisti, lämpimästi tervetulleeksi Opintovaliokunnan syksyn tapahtumiin ja kokouksiin! Huikeaa syksyä! Katariina Järvi opintovastaava Experto Credite IV 4/2014 9
Pykälä oppositiosta vaalivoittoon Pykälän syksy on pyörähtänyt mukavasti käyntiin kaikkine tapahtumineen. Vuoden loppu on monelle työntäyteistä ja intensiivistä aikaa, niin myös Pykälän edustajistovaalityöryhmälle. Tänä syksynä valitaan jälleen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY:n) korkein päättävä elin, 60-henkinen edustajisto. Äänioikeutettuja ovat kaikki HYY:n jäsenet eli lähes 30 000 Helsingin yliopiston opiskelijaa. Vaalihumu valtaa kampukset heti alkusyksystä ja jatkuu aina äänestyspäiviin, 4.-5.11. saakka. Ennakkoäänestys järjestetään 29.10.-30.10. HELP on poliittisesti sitoutumaton, HYY:n edustajiston toiseksi suurin ryhmä sekä vaalirengas edustajistovaaleissa. Nyt sen tavoitteena on parantaa viime vaalien tulosta kolmella paikalla, ja kaikkien aikojen ennätystulosta yhdellä paikalla, saavuttamalla 12 paikkaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on kasvattaa entisestään vääntövoima ylioppilaskunnassa sellaiselle tasolle, että oikkareiden ja eri lääketieteen alojen opiskelijoiden ääntä ei käy sivuuttaminen. Järkipolitiikkaa ja uudistuksia Ainejärjestöjen yhteenliittymänä HELPillä on aina ollut etuna monipuolinen asiantuntemus opiskelijoille tärkeissä yhteiskunnallisissa asioissa. HELP on pitkään profiloitunut tiukkaa taloudenpitoa kannattavana ryhmänä. Toimintamme ansiosta ylioppilaskunnan budjettiin on saatu aikaiseksi säästöjä, jotka mahdollistavat talouden tervehdyttämisen pitkällä aikavälillä sekä opiskelijoille tärkeiden palvelujen kehittämisen myös tulevaisuudessa. HELPin vahvana fokuksena on viime vuosina ollut myös opiskelijaterveydenhuollon turvaaminen. HELPin puoluepoliittinen sitoutumattomuus antaa myös mahdollisuuden ajatella itsenäisesti, muodostaa kantoja tapauskohtaisesti ja tutustua poliittiseen kenttään ilman sitoumuksia. Ryhmäkuria HELP ei pidä, ja kaikki näkökannat ovat tervetulleita. Tämä ei HYY-toiminnassa ole itsestäänselvyys. Vaikuttamista tehdään, kuten on tehty läpi vaalikauden, keskittyen perusasioihin tarpeen vaatiessa myös muilla foorumeilla kuin HYY:ssä. Pykälistien etu tulee HELPin kautta esille vahvasti myös valtakunnallisessa opiskelijapolitiikassa. Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:ssä, SYL:ssä, pelkästään Pykälän vaaliliiton vaikutusvalta oli noin 2 % kokonaisäänistä viime liittokokouksessa, mikä on melko hyvin 120 000 opiskelijan organisaatiossa. Kahden HYY:n hallituksessa vietetyn vuoden jälkeen edustajistoryhmämme jäi oppositioryhmäksi vuodenvaihteessa. Vuodet hallituksessa olivat antoisia HELPin politiikan kannalta. HYY:n jäsenmaksun nousu saatiin taitettua, päätöksenteosta tuli entistä läpinäkyvämpää, byrokratiaa karsittiin ja vaikuttamistyötä kohdistettiin erityisesti opiskelijoihin vaikuttaviin kysymyksiin, kuten yliopiston tilojen käyttöön ja opintojen sujuvuuden parantamiseen. Nyt onkin aika äänestää meidät taas oppositiosta vaalivoittoon! Tiimityöllä vaalivoittoon Vaalit vaativat panostusta paitsi vaalitiimiltä, niin myös jokaiselta pykälistiltä. Näin saamme jälleen oman edustuksemme HYY:n korkeimpaan päättävään elimeen! Pykälistit eivät aikaisemmissa vaaleissa ole loistaneet äänestysaktiivisuudellaan. Edellisen kerran järjestetyissä vaaleissa 2012, oikeustieteellisen tiedekunnan 2016 äänioikeutetusta perustutkinto-opiskelijasta vain 479 eli 23,8 prosenttia antoi äänensä. Osasyynä tähän on ollut erityisesti vanhempien tieteenharjoittajien matala äänestysaktiivisuus. Vaikka monet meistä ovatkin jo ainakin osittain siirtäneet katseet pois opiskelijaelämästä, on hyvä muistaa, että vain äänestämällä vaaleissa tuet pykälisteille tärkeiden asioiden toteutumista tulevaisuudessa. Tänä vuonna yhdeksi tavoitteeksi otetaankin vaaliliiton tuloksen parantamisen ohella myös äänestysprosentin nostaminen kaikkien oikkareiden osalta! HYY:n edustajisto käsittelee jokaista opiskelijaa koskettavia asioita, joten äänestäminen on tärkeää. Äänestämällä ja kannustamalla kaikkia kavereitasi äänestämään, varmistat, että pykälistien etuja valvotaan myös HYY:n tasolla! Mikäli Sinua kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen, itsesi kehittäminen, politiikka tai politikointi, toiminta mittavan liiketoiminnan parissa tai ihan vain poikkitieteellinen hauskanpito, Pykälän vaaliliitto osana HELPiä voi olla juuri Sinun juttusi. HELPin toimintaan voi osallistua myös monella muulla tavalla kuin vain asettumalla ehdolle. Syksyn edustajistovaalien osalta ehdokasasettelu päättyi maanantaina 29.9.2014, ja Pykälän vaaliliiton listalta lähti ehdolle yhteensä 42 innokasta pykälistiä! Kokonaisuudessaan HELPillä on ehdokkaita 106, kun 2012 vaaleissa ehdokkaita oli 91. Merkkaa äänestyspäivä kalenteriisi ja tutustu ehdokkaisiin, vain äänestämällä voit vaikuttaa ja vain äänestämällä Pykälän vaalilistaa varmistat, että ainejärjestömme saa vaikuttaa jäsentensä parhaaksi myös HYY:n edustajistossa. Pykälistien asialla, Tuomas Haavikko & Manuel Linnankoski Pykälän vaalipäälliköt 10 IV 4/2014 HELP
Syksy ja ystävät Viimein se on täällä taas, kauan odotettu syksy! Moni oikkari viettää kesän horroksessa keräten voimia syksyä varten. Kun Pykälän ovet viimein taas aukeavat, ovat edessä huikeat tapahtumat vanhojen ja uusien ystävien kanssa! Yleisvastaavat ovat ilokseen nähneet pykälistien lähteneen taas rytinällä mukaan tapahtumiin. Syksy on parasta aikaa tutustua uusiin ihmisiin, kun tuoreita kasvoja on paljon ja on ihan OK kysyä joka toiselta vastaantulevalta moi, mikä sun nimi on?, vaikka tämä keskustelu olisi jo kertaalleen joskus aiemmin käyty. Tässä kohtaa haluamme siis vielä painottaa, että jokaiselle halukkaalle löytyy varmasti oma paikkansa Pykälässä. Etsi siis rohkeasti, äläkä lannistu! Mikäli valiokunnat eivät ole sinun juttusi, kokeile kerhoja, excuja, spexiä... Kyllä Sinä paikkasi löydät! Tapahtumat Syksyn alun tapahtumat ovat sujuneet mainiosti ja odotamme innolla mitä tulevat tapahtumat tuovat tullessaan. Pykälä voitti Pykälä-KY Syysklassikon, ja myös valiokuntien järjestämät phuksisitsit ja niillä tarjoiltava jälkiruoka olivat varmasti monelle unohtumaton kokemus! Myös phuksitoimikuntien järjestämiä bileitä sekä SAKKEa odotellaan innolla. Muistakaa, että jos teillä herää mitä tahansa kysymyksiä, kannattaa tulla rohkeasti nykimään hihasta. Myös kapteenit ja muut vanhemmat tieteenharjoittajat osaavat varmasti avittaa, jos epävarmuus iskee. Rakkaan kerhotilan kuulumiset Isännät ovat yhdessä yleisvastavien kanssa jälleen ahertaneet kesän aikana. Tupakkakoppi on saanut uuden ilmeen, kun akryylilevyn taakse on kiinnitetty vuosien varrella löytyneitä aarteita. Lisäksi vessat saivat uuden, Pykälään sopivan, ilmeen. Kesän aikana kerhotilan lattia myös vahattiin mattavahalla, jottei lattia olisi kastuessaan niin liukas. Kaiken tämän remontin kruunasi ahkerasti ahertaneet pykälistit siivousbileissä, joissa jälki oli priimaa, ei sattumia! Näin syksyllä on hyvä jälleen muistuttaa, että kerhotilojen alaovella oleskelua tulisi viimeiseen asti välttää. Kun lähdet bileistä kotiin, hyppää suoraan taksiin tai suuntaa kohti lähintä dösäriä. Ehdit seuraavana päivänä kerrata illan tapahtumat kaverin kanssa niin, ettei se aiheuta kenellekään häiriötä. Hyvää ja rentoa syksyä kaikille! Laura Parkkisenniemi ja Jere Hjelt yleisvastaavat Osavuosikatsaus IV 4/2014 11
12 IV 4/2014 Kolumni
TEKSTI JAAKKO SEPPÄNEN Fitness, oikkarit ja diskurssien valta Musta Barbaari, Matt Damon ja Alexander Stubb hemmetin revittyjä sällejä joka ikinen. Kenties merkittävin 1900-luvun yhteiskuntafilosofi Michel Foucault rakasti aikanaan puhua diskursseista. Tällä käsitteellä hän tarkoitti asioista puhumisen eri tapoja ja sitä, miten sanat vaikuttavat siihen, miten hahmotamme ympäröivää todellisuutta. Foucault tutki muun muassa psykiatriassa, lääketieteessä, historiassa ja rikosoikeudessa eri aikoina vallinneita diskursseja ja niiden suhdetta yhteiskunnalliseen valtaan. Tämän päivän diskurssianalyysille hedelmällisen tutkimuskohteen voisi tarjota esimerkiksi viime aikoina suomalaisia villinnyt fitnessdiskurssi : mediassa multitriathloneitaan hehkuttavat ja raejuustoa mussuttavat himotreenaajat nostetaan samanlaiselle jalustalle kuin viihdealan tähdet ja poliitikot aikanaan. Tai siis, tarkemmin ajateltuna, nykypäivän viihdealan tähdet ja poliitikothan ovat himotreenaajia! Musta Barbaari, Matt Damon ja Alexander Stubb hemmetin revittyjä sällejä joka ikinen. Hyvä kunto ja timmi kroppa eivät ole vain urheilun sivutuote, vaan kaikkien elämän osa-alueiden tasapainon edellytys. Mistä tämä villitys sai alkunsa? Perinteisesti on ajateltu, että vallanpitäjät määrittelevät yhteiskunnallisessa keskustelussa sallitut diskurssit. Foucault kuitenkin ikään kuin käänsi tämän ajattelutavan päälaelleen ja esitti, että nimenomaan asioista puhumisen tapa luo vallan, joka pakottaa käyttäytymään tietyllä tavalla. Ennen fitnessbuumiakin tiedettiin, että liikunta on terveydelle hyväksi ja terveeltä näyttävää kroppaa pidettiin viehättävänä. Siltikään vatsamakkaroitaan laskeskelevien sohvaperunoiden elämäntapaa ei kovin voimakkaasti soimattu, eivätkä ennen kaikkea sohvaperunat itse kiinnittäneet suuremmin huomiota oman velttoilunsa epäterveellisyyteen tai pahimmillaan tuhoisiin seurauksiin. Vasta fitnessdiskurssin yleistyminen on pakottanut eläkeikää hipovat sedät ja tädit salille pumppaamaan hauiskääntöjä hampaat irvessä. Enää ei voi olla vain yksinkertaisesti välittämättä, vaan oma identiteetti täytyy määritellä joko urheilullisuuden tai epäurheilullisuuden kautta. Puhumisen tapa on tehnyt meidät uudella tavalla tietoisiksi itsestämme. Myös oikeustieteen opiskelusta ja opiskelijoista puhuttaessa vallalla on tietynlaisia diskursseja. Usein kauhistellaan, kuinka paljon kirjoja oikiksessa joutuu pänttäämään, ja opiskelijat lisäävät vettä myllyyn postailemalla Instagramiin kuvia pienen elementtitalon kokoisista kirjaröykkiöistä. Oikeusteorian luennoilla kummastellaan, mitäköhän hyötyä niistäkin voi käytännön työelämässä olla. Jotkut nimittelevät oikista elitistien ammattikouluksi, jossa kaikki pukeutuvat samalla tavalla ja ovat kiinnostuneita vain CV:nsä paisuttamisesta. Menestymisdiskurssi hallitsee. Olemme suhteellisen pieni yhteisö tässä maassa ja on ymmärrettävää, että ammatti-identiteettiä täytyy yrittää pönkittää osin karkeankin yksinkertaistetulla kuvastolla. Usein oikkarit myös itse osallistuvat tiedostamattaan stereotypioiden vahvistamiseen. Jo valmennuskursseilta lähtien iskostetaan, juuri lukiosta maailmaan pullahtaneille linnunpoikasille, kuva siitä, millaista oikkarin todellinen elämä on: koulussa on pakko opetella kaikki ulkoa, töitä pitää painaa puku päällä aamusta iltaan ja illalla täytyy vieläpä ryypätä taju kankaalle. Näillä eväillä lähdetään taistelemaan kelloa, fysiikkaa ja Joka neljäs opiskelija kärsii mielenterveysongelmista -tutkimuksia vastaan. Ei mikään ongelma, olethan sentään superihminen, kun kerran pääsit oikikseen. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Lakimiehet nähdään sieluttomina opportunisteina vain siihen asti, kunnes joku muu puhumisen tapa rohkenee haastaa tämän diskurssin. Jos opiskelijat uskaltaisivat napsauttaa #vakavastiotettavalakimies-filtterinsä hetkeksi pois päältä, saatettaisiin nopeasti havaita, että tämä joukko koostuu yllättävän monenlaisista ja samalla kuitenkin varsin tavallisista ihmisistä. Menestyjien oikis voi olla myös downshiftaajien, lähiöissä asuvien tai rokkibändissä kitaraa rämpyttävien oikis. Täytyy vain uskaltaa puhua. Kolumni IV 4/2014 13
TEKSTI JAAKKO SEPPÄNEN KUVA EMMI KOLI Asianajajaksi. Nyt! Tahdotko toimia oikeusvaltion tukipilarina? Haluatko estää viattomia sieluja joutumasta valtion väkivaltakoneiston hampaisiin? Tunnetko kutkutusta vatsanpohjassasi, kun kuvittelet itsesi argumentoimassa oikeussalin kirkkaiden lamppujen alle? Hyvä niin, mutta muista, ettei litigaattoriksi kelpuuteta kaikkia prosessioikeuden aineopintoja läpäisseitä. Oikeussalissa asiakastaan voivat edustaa ainoastaan julkinen oikeudenkäyntiavustaja, luvan saanut yksityinen avustaja sekä tietysti asianajaja. Suomessa asianajajia ovat Suomen Asianajajaliiton jäsenet. Liiton jäseneksi pääseminen edellyttää monenlaisten kriteerien täyttymistä: pyrkijän tulee olla 25 vuotta täyttänyt, oikeustieteen maisterin tai vastaavan tutkinnon suorittanut, rehelliseksi tunnettu ja ominaisuuksiltaan asianajajan toimeen sopiva henkilö. Lisäksi yksi keskeisistä edellytyksistä on, että asianajajaksi mielivän on suoritettava erityinen asianajajatutkinto. Asianajajatutkinto opettaa oikeussalielämää AA-tutkintoa voi ryhtyä suorittamaan, kun oikeusnotaarin tutkinto on kasassa. Tutkinto koostuu kolmesta osiosta: kirjallisesta kokeesta, eettisestä osiosta ja oikeudenkäyntiosasta. Kokeen kysymykset muodostuvat samantyyppisistä tehtävistä kuin mihin oikeustieteellisen tiedekunnan tenteissä on totuttu. On oikeustapauksia, esseitä ja oikein väärin-väittämiä. Välillä tehtävät vaativat koealueeseen sisällytetyn säädösmateriaalin hyvinkin yksityiskohtaista tuntemista, eikä koetta voi luonnehtia miltään osin helpoksi. Tämä heijastuu myös hylkäämisprosentteihin: viime aikoina jopa 40 prosenttia kokelaista on reputtanut testin. Kokeen läpäisseet voivat siirtyä suorittamaan eettistä osaa ja oikeudenkäyntiosaa haluamassaan järjestyksessä. Eettinen osa on käytännössä kahden päivän koulutustilaisuus, jossa syvennytään ennen kaikkea asianajajan tapaohjeisiin, toimiston järjestämiseen ja oikeussalietiikkaan. Oikeudenkäyntiosa taas on 12 viikon mittainen prosessi, jonka aikana suoritetaan itsenäisesti vaativia oikeudenkäynteihin liittyviä ennakkotehtäviä. Osio huipentuu kahteen koulutuspäivään, joiden aikana järjestetään valeoikeudenkäyntejä. Näissä tilaisuuksissa juristien roolinottokykyä koetellaan, sillä saman päivän aikana saatetaan joutua käsittelemään samaa tapausta niin kantajan, vastaajan kuin tuomarinkin näkökulmista. Tilaisuuden virallisuutta lisää se, että oikeudenkäyntejä valvovat kokeneet käräjätuomarit ja asianajajat. Kokemus ammattitaidon perustana Asianajajaksi haluavan on myös huomioitava, että liiton jäseneksi pyrkivältä edellytetään myös neljän vuoden työkokemusta lakimiestehtävistä, joista kahden on oltava asianajoalalta. Vastavalmistuneelle juristille tai vielä viimeisiä opintopisteitä haalivalle opiskelijalle tämä vaatimus saattaa tuottaa erityistä päänvaivaa. Vaikka tarvittavaa työkokemusta ei olisikaan vielä kertynyt, asianajajatutkinnon suorittaminen voi luoda eräänlaisen kiertotien: lupalakimiesjärjestelmän perustamisen myötä oikeudenkäyntiavustajan 14 IV 4/2014 Työelämä
luvan voi lain mukaan saada henkilö, joka on suorittanut asianajajayhdistyksen järjestämän asianajajatutkinnon. Puuttuva työkokemus on sitten helppo kerätä tekemällä oikeudenkäyntiavustajana käytännössä samanlaisia töitä kuin asianajajana. Tämän mahdollisuuden johdosta asianajajatutkinnon suosio on viime aikoina kasvanut selvästi. Mitä maksaa? Siitäkin huolimatta, että Asianajajaliitto on voittoa tavoittelematon julkisoikeudellinen organisaatio, ei asianajajana toimiminen ole ilmaista. AA-tutkinnon suorittaminen kustantaa kokeineen ja koulutuspäivineen 1500 euroa, jonka lisäksi jäsenmaksua kerätään vuosittain aluksi noin 400 ja myöhemmin hieman yli 800 euroa. Ammattia harjoittavat asianajajat maksavat liitolle myös 235 euron suuruista valvontamaksua. Vastapainoksi liitto tarjoaa jäsenilleen monenlaisia etuuksia, koulutustapahtumia ja mentorointia. AA-tutkinnon merkitystä sinällään ei myöskään sovi vähätellä: työelämässä asianajajan tutkintoa ja titteliä arvostetaan korkealle varatuomariuden tapaan, vaikka ei toimisikaan päätoimisesti asianajajan tehtävissä. Kokemuksia asianajajatutkinnosta Ida Kinnarinen luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Mistä sait idean AA-tutkinnon suorittamiseen? Valmistuin oikiksesta kesällä 2013. Toimistomme hoitaa kaikenlaisia oikeudenkäyntejä ja myös minun oli välttämätöntä hankkiutua lupalakimieheksi. Asianajotutkinnon suorittaminen oli vastavalmistuneelle juristille nopein tapa päästä oikeuteen. Mikä oli haastavinta tutkinnon suorittamisessa? Mikä taas antoisinta? Vanhemmat kollegat muistelivat aikoinaan läpäisseensä superhelpon kirjallisen kokeen silmät kiinni ja vasemmalla kädellä. Nykyään kirjallinen koe on haastava ja siihen on oikeasti päntättävä. Kirjallisen kokeen jälkeen tutkinnon eettinen osio tuntui lähinnä leppoisalta kertaukselta. Antoisinta tutkinnossa oli oikeudenkäyntiosio. Keltanokka sai osiosta paljon vinkkejä prosessaamiseen ja työelämään muutenkin. Tutkintoa suorittaessani tutustuin myös uusiin kollegoihin, mikä on aina mukavaa. Koetko hyötyneesi tutkinnosta myöhemmässä työelämässä? Suoritin asianajajatutkinnon näin aikaisin lähinnä olosuhteiden pakosta, säilyttääkseni työpaikkani. Lupalakimiehenä pääsen oikeuteen, jossa käyn nykyään viikoittain. Minulla on sellainen tunne, että olisin menestynyt oikeudessa ilman tutkintoakin. Mielestäni oikeudessa pärjääminen vaatii muodollista kelpoisuutta enemmän oikeaa asennetta, vuorovaikutustaitoja ja harjoittelua. Siinä mielessä asianajajatutkinto oli hyvä suorittaa aikaisessa vaiheessa, että sain tutkinnosta heti vinkkejä ja ohjeita tulevalle uralleni. Näin ollen en ehtinyt oppia ammattini vääriä tapoja. Aiotko pyrkiä lähitulevaisuudessa Asianajajaliiton jäseneksi? Tällä hetkellä asianajajan titteli ja ammattinimikkeen suomat vapaudet sekä velvollisuudet kiinnostavat minua kovasti. Minun täytyy vielä hankkia vajaa kolme vuotta työkokemusta täyttääkseni asianajajan kelpoisuuden. Vuoden lopussa täytän myös vaaditut 25 vuotta, jolloin ikäkään ei ole enää esteenä Asianajajaliiton jäsenyydelle! Samaan aikaan seuraan kiinnostuneena, miten lupalakimiesjärjestelmää kehitetään. Saattaa olla, että tulevaisuudessa Asianajajaliittoon kuulumisella ei ole enää niin paljoa käytännön merkitystä. Työelämä IV 4/2014 15
TEKSTI MIRA KARPPANEN KUVA ALEKSI KELLONIEMI Nopean valmistumisen salat Kyselevätkö sinunkin sukulaisesi jatkuvasti milloin valmistut? Turvaudutko sinäkin jatkuvasti selitykseen, kuinka valmistuminen tiedekunnastamme vie keskimäärin lähemmäs seitsemän vuotta? No älä näytä tätä artikkelia kyselijöille, sillä se paljastaa, että on toinenkin tie. Keskimääräinen valmistumisaika Helsingin oikeustieteellisestä on 6,5 vuotta, ei siis se 3+2 vuotta, joka notaarin ja maisterin tutkintojen tekoon on suunniteltu. Valmistumista voivat viivästyttää monetkin asiat, kuten työssäkäynti tai aktiivisuus opiskelijajärjestöissä ja muissa harrastuksissa. Yleensä kyse on ajankäytön priorisoinnista, jota jokaisen opiskelijan tulee pohtia. Opiskeluajasta kannattaa kuitenkin myös nauttia! On valitettavasti myös niitä, joiden opiskelumenestystä haittaavat pikemminkin motivaation puute, itselle sopimattomat opiskelutekniikat ja muut opiskeluun liittyvät ongelmat. Onneksi näihinkin ongelmiin on olemassa apua tarjolla, esimerkkinä voidaan mainita opiskelutekniikkapajat. Etappi-järjestelmä Tiedekunta seuraa opiskelijoiden etenemistä opiskelijarekisterin ns. Etappi-järjestelmän avulla. Etappi on valmistumisen ohjausja tukijärjestelmä, joka tarkistaa opiskelijoiden opintopistekertymän ja tunnistaa opinnoissaan jälkeen jääneet opiskelijat. Näin heille voidaan sitten tarjota tukea ja ohjausta. Etappi huomaa kahdenlaiset opiskelijat: ne joiden opintopistekertymä ei täytä seurantajaksolle asetettua tavoitetta ja ne, jotka eivät ole valmistuneet asetetussa tavoiteajassa. 1.1.2014 alkaen voimaan tulleen uusimman rehtorin päätöksen mukaan Etapin poimintapisteet vähenivät. Nykyään Etapin tarkistuspisteitä on enää kaksi, tiedekuntamme opintoneuvoja Ritva Pernanen kertoo. Etappi-järjestelmästä voi lukea lisää tiedekunnan nettisivuilta. Tiedekunnassamme opiskelijat saavat varsin vapaasti suunnitella omat opintonsa ja valita itselleen sopivan etenemistahdin, joten jotkut valmistuvat huomattavasti nopeammin, kun taas toisilta valmistumiseen voi mennä huomattavasti pidempään. 1.8.2005 jälkeen aloittaneet opiskelijat 1. tarkastuspiste 3. lukuvuoden 3. periodin jälkeen (alemman tutkinnon etappi) 2. tarkastuspiste 2. lukuvuoden 3. periodin jälkeen (ylemmän tutkinnon etappi) Ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat 1. tarkastuspiste 4. lukuvuoden 3. periodin jälkeen (alemman tutkinnon etappi) 2. tarkastuspiste 3. lukuvuoden 3. periodin jälkeen (ylemmän tutkinnon etappi) No ketäs ne nopeasti valmistuvat sitten ovat? Yksi heistä on Markus Katara, vuoden 2012 phuksi, joka valmistui kesäkuun publiikissa oikeustieteen maisteriksi eli suoritti opintonsa alle kahdessa vuodessa (1v 9kk)! Kuka on Markus? Olen nyt 31-vuotiaana suorittanut kaksi yliopistotutkintoa. Ensin tein KTM:n Helsingin kauppakorkeassa normaalissa viidessä vuodessa. Sinä aikana olin mukana opiskelijaelämässä ja KY:n toiminnassa aktiivisesti. Valmistuttuani olin neljä vuotta töissä Outokumpu Oyj:llä, kunnes päätin hakea oikikseen. Pääsykokeisiin luin töiden ohella ja käytin osan kesälomastanikin lukemiseen. Oikisopiskelua varten otin töistä opintovapaata. Opintovapaalain mukaan opintovapaata saa korkeintaan kaksi vuotta, joten yritin valmistua oikiksesta mahdollisimman nopeasti. Nykyään olen Castrén & Snellmanilla lakimiehenä. Olitko päättänyt jo etukäteen suorittavasi OTM-tutkinnon nopeasti? Muuttuiko alkuperäinen suunnitelmasi matkan varrella? Yritin suorittaa rajallisen opintovapaan aikana niin paljon opintoja kuin vain mahdollista, koska sen jälkeen en enää olisi pystynyt keskittymään opintoihin täysipainoisesti. Alunperin ajattelin realistiseksi valmistumisajaksi kolmea vuotta, mutta noin reilun puolen vuoden jälkeen huomasin, että tentit menevät mukavasti läpi ihan hyvillä arvosanoilla. Näin ollen kiristin tahtia ja nopeutin suunnitelmaa alkuperäisestä. Millä tavoin onnistuit suorittamaan OTM:n alle kahdessa vuodessa? Tärkeintä oli suunnitella opinnot vähintään aina vuoden päähän siten, että tenttejä oli sopivin väliajoin. Itse yritin tehdä keskimäärin kaksi tenttiä kuukaudessa. Opintoputken mukaan ei luonnollisesti voinut edetä; tosin ensimmäisen vuoden opinnot tein putken mukaan ja lisäksi suoritin samaan aikaan muita kursseja. Jos haluaa valmistua nopeasti, kannattaa alkaa tekemään aineopintotenttejä jo heti phuksisyksystä lähtien ja harjoitusseminaareja jo ensimmäisen vuoden keväällä. Hyvä lukunopeus auttaa myös; itse luin keskimäärin 100 sivua päivässä joka päivä, usein myös viikonloppuisin. Tuntimäärissä se vastasi kuitenkin vain noin neljää tuntia päivässä, jonka lisäksi aikaa meni luentojen seuraamiseen. Luentosarjoja kannattaa suorittaa valikoiden. Itse kävin ensimmäisen vuoden putken kaikki luentosarjat sekä muilla tärkeiksi kokemillani luentosarjoilla. Tenttilukutaktiikkani oli yksinkertainen. Luin kirjat nopeasti läpi yhdessä tai puolessatoista viikossa, sen jälkeen harjoittelin vanhoilla tenttikysymyksillä ja lopuksi kertasin päivän tai pari. 16 IV 4/2014 Valmistuminen
Miten toinen tutkintosi vaikutti asiaan? Suurimman osan kieliopinnoista sain hyväksiluettua (noin 20 opintopistettä), mutta tein silti vapaaehtoisesti pari kielikurssia. Lisäksi sain myös hyväksiluettua muun muassa kirjanpidon ja osan oikeustaloustieteestä. Enemmän hyötyä oli kuitenkin siitä, että olin jo oppinut opiskelemaan yliopistotasolla, joten pääsin opiskeluissa heti vauhtiin ja osasin hahmottaa oleellisen tentteihin lukiessa. Suurin ero aiempaan opiskeluun oli, että tein töitä tasaisen tehokkaasti, enkä edes yrittänyt ottaa tentteihin loppukirejä lukemalla yötä päivää pari viimeistä iltaa. Tarkoittaako nopea valmistuminen huonoja arvosanoja? Keskiarvoni oli nelonen, mutta joitain ykkösiäkin kyllä tuli. Uskon, että omalla kohdallani nopeasti opiskeleminen paransi arvosanoja, koska aikapaineessa tulee helposti opiskeltua keskittyneemmin ja tehokkaammin. Lisäksi aikaisemmat kurssit olivat vielä tuoreessa muistissa, mikä auttoi sen hetkisten kurssien suorittamisessa. Tämän vuoksi esimerkiksi kannattaa tehdä aineopintotentin jälkeen heti perään saman aineen syventävä tentti. Kirjoitit gradusi huhtikuussa 2014 yhdessä kuukaudessa. Miten se on mahdollista? Kannattaa tehdä ainakin yksi seminaarityö (esimerkiksi notaarityö) sellaisesta aiheesta, jonka voi hyvällä tuurilla laajentaa graduksi, kuten itse tein. Jos haluaa valmistua nopeasti, kannattaa ottaa vähän varman päälle eli valita varma aihe graduunsa uraa uurtavan aiheen sijaan, ellei sitten tavoittele laudaturin arvosanaa. Minulla meni kuukausi kirjoittamiseen. Olin jo kuitenkin aikaisemmin kerännyt lähdemateriaalia notaarityötä tehdessäni ja projektitentin kirjallisuus tuki myös kirjoittamista. Gradun tekemisessä olennaisinta on se, että alkaa välittömästi kirjoittamaan samalla kun lukee, eikä lykkää kirjoittamisen aloittamista lukemalla liian pitkään. Gradu valmistuu helposti kuukaudessa tai kahdessa, kunhan vain kirjoittaa 2-3 sivua päivässä ja pitää riman aluksi riittävän alhaalla. Toki gradun onnistumisessa tarvitaan myös vähän tuuria siinä, että aihe osuu kohdalleen. Ehditkö näiden kahden vuoden aikana tehdä jotain muutakin opiskelemisen lisäksi? Vietin ihan normaalia elämää, sillä tuntimäärissä tein aika tavallista työpäivää. Toki välillä oli tenttisumia, jolloin illat saattoivat venyä pidemmiksi kirjojen parissa. Ehdin myös harrastaa ja käydä vähän Pykälän tapahtumissakin :) Vinkkejä muille? Mielestäni nopea valmistuminen ei ole mikään itseisarvo. Varsinkin jos on tullut melkein suoraan lukiosta kannattaa nauttia opiskelijaelämästä kun siihen on vielä mahdollisuus. Itse olin jo ehtinyt nauttia siitä enemmän kuin tarpeeksi KY:llä ja kannustan vahvasti muitakin opiskelijoita ottamaan kaiken irti opiskelijaelämästä liian suorittamisen sijaan. Opintopisterikasta syksyä kaikille! Aiheesta on kirjoitettu aiemminkin. Käy katsomassa juttu Oikiksen ylisuorittajat (IV 2/2010). IV:n vanhat numerot löytyvät Pykälän nettisivuilta. Valmistuminen IV 4/2014 17
TEKSTI ALEKSI KELLONIEMI Case tenttipäivät Useampaakin pykälistiä on kismityttänyt kuluvan lukuvuoden tenttikalenteri. Erityisesti toisen vuoden putken mukaisten opintojen tentit tuntuvat menevät täysin päällekkäin, jonka jälkeen tenttimismahdollisuuksia ei ole lainkaan. IV selvitti mitä mieltä tiedekunta asiasta on ja miten tenttikalenteri muodostetaan. Opetusasioista vastaava varadekaani Janne Kaisto, onko tenttikalenterissa opiskelijoiden näkökulmasta ongelmia? Kyllä on. Eri asia kuitenkin on, kuinka merkityksellisiä ongelmat ovat. Hallinto-oikeuden ja ympäristöoikeuden osalta kalenteria rukattiin elokuun lopussa opiskelijoiden palautteen perusteella. Opiskelijoiden näkökulmasta vaikuttaa siltä, että oppiaineet ovat kukin parhaakseen katsomallaan tavalla laittaneet tentit ja näistä erillisistä päätöksistä on sitten muodostettu taulukko. Pitääkö paikkansa? Ei, kyllä siinä on ajateltu, ettei olisi opetusta ja tenttejä päällekkäin, vaikka perinteisesti oppiaineet ovat olleet hyvin itsenäisiä ja katsoneet asiaa vain omasta näkökulmastaan. Varadekaanin mukaan tarkoitus on ollut ohjata opiskelijaa valmistautumaan tenttiin yhtäaikaisesti opetuksen kanssa, jolloin tentin lähestyessä parin päivän kertaus riittää. Tenttikalenterin suunnittelun taustalta paljastuu yllättäen monta muuttujaa, kuten luentojen ajoitus, riittävän pitkä muttei liian pitkä valmistautumisaika uusintaan sekä kulloinenkin laskennallinen työmäärä. Voidaan kuitenkin kyseenalaistaa onko kalenteri laadittu oikeasta lähtökohdasta. Pitäisikö ensin suunnitella järkevälle aikavälille jaksotetut tenttipäivät ja sitten vasta sovittaa opetus ja muut seikat? Tarkoitus on ohjata opiskelijaa lukemaan tenttiin yhtäaikaisesti opetuksen kanssa. Sitten parin päivän kertaus riittää ennen tenttiä. Opetusasioista vastaava varadekaani Kaisto Opintotoimistossa joutuu kiertelemään ovelta toiselle, ennen kuin löytyy joku joka haluaa kommentoida tenttikalenterin muodostumista. Tämän lukuvuoden kalenterin koostanut henkilö ei ole tavoitettavissa, mutta 2013-2014 tenttikalenterin valmistelusta vastannut Mari Taskinen valottaa IV:lle prosessia. Kyllä me käytiin todella paljon vuoropuhelua oppiaineiden kanssa. Laskin opiskelijoiden työmääriä kullekin periodille ja ehdotin oppiaineille muutoksia tenttipäiviin. Tässä on sellaiset lähtökohdat joita opiskelijakin arvostaa, toivottavasti Mari olet suunnittelemassa taas ensi vuoden aikataulutusta! Varadekaani Kaiston mukaan tiedekunnassa on tällä hetkellä meneillään paljon uudistustyötä, jonka seurauksena tällainen käytännön tekninen toteutus jäi hieman heikolle. Ei ole totuttu katsomaan kokonaisuutta. Mutta ehdottomasti otamme opiskelijat paremmin mukaan valmisteluun seuraavaa tenttikalenteria laadittaessa. Olisiko Pykälän opintovastaava hyvä henkilö? Kyllä, ja itse asiassa Pykälän opintovastaava Katariina Järvi oli kevään 2014 aikana saanutkin tenttikalenterin kommentoitavaksi. Oppiaineet olivat kuitenkin vaihtelevasti ottaneet kommentit huomioon. IV kannattaa tiedekunnan ja opiskelijoiden yhteistyön lisäämistä! 18 IV 4/2014 IV selvitti
Corporate & Capital Markets Transactions & Finance Dispute Resolution & Insolvency Competition & EU Law Real Estate & Construction Technology & Intellectual Property Employment & Labour Law Want to hop in the saddle? Join us as an Office Support or a Trainee. We offer flexible working hours that enable students to combine work with their studies. We are impressed by an open-minded attitude and a willingness to learn. More about our way to work and the latest student recruitment news at facebook.com/merilampiattorneys. www.merilampi.com
TEKSTI TANELI LAINE KUVAT ALBERT MÄKELÄ Kirje spexarilta Oletko kuullut spexistä? Jäikö spexin aloitus väliin? Tuntuuko nyt tyhjältä? Ei hätää vielä pääset mukaan! Syksy on synkkää aikaa. Etenkin uudella opiskelijalla olo voi lokakuuhun mennessä olla kuin tiejyrän alle jääneellä nuhaisella mäyrällä. Myös vanhempi ja kokeneempi opiskelija voi tuntea epätoivoa opintotukiuudistuksen, tiedekunnan opinto-ohjauksen suljettujen ovien ja Talvivaaran osakkeen lailla arvonsa menettäneen opinto-oppaan edessä. Illat pimenevät ja bileiden väliin alkaa jäädä tyhjiä aukkoja, joiden aikana ehtii surra opintoja ja tiskien määrää kotona. Vähemmästäkin harmittaa! Valona syksyn pimeän metrotunnelin päässä loistaa kuitenkin suurhanke SPEX! Spex vyöryy kulttuuriareena Gloriaan joulukuun ensimmäisillä viikoilla ja täyttää katsomot jokaista paikkaa myöten. Kokemus on joka kerta huikea, eikä pykälistin sovi jättää näytöstä näkemättä. Viime vuoden spexistä La Famigliasta puhutaan katsojien kesken vieläkin. Kaikille pelkkä spektaakkelin katsominen ei kuitenkaan riitä sen tekeminen pitää kokea itse. Spex ottaa pykälistin mukaansa ja vie värikkäälle matkalle täynnä mielenkiintoisia ihmisiä, spontaaneja lauluesityksiä sekä mahdollisuuksia löytää uusia puolia niin itsestään kuin muista. Spexistä myös löytää uusia ystäviä, eli kuten tiedekunta sanoisi verkostoituu parempiin tyyppeihin kuin metrossa. Toisin kuin satunnainen ja sumuinen pisteiden kerääminen viinatiimissä muiden tahroja siivoamalla, spex rakentuu jatkuvan yhdessä tekemisen ja tutustumisen varaan: täällä siivotaan omia sotkuja ja ystävät jäävät yhden illan sijasta koko elämäksi. Eipä ole harvinaista sekään, että oikkaripariskunta on löytänyt toisensa spexin esiripun hämyssä. Vaikka spexin ensimmäinen aalto saattoi syyskuun nousukauden huminassa mennä ohitsesi, et ole vielä menettänyt mahdollisuuttasi päästä osaksi Pykälän parasta tuotantoa. Näyttelijät, tanssijat ja laulajat on tälle syksylle valittu, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö spexillä olisi tiimissään aina tarvetta muutamalle hyvälle tyypille! Esitykset ovat vasta joulukuussa ja kovin työ vielä edessä. Kokonaiseen produktioon tarvitaan esiintyjien lisäksi lavastajia, puvustajia, maskeeraajia, orkesterisoittajia, emäntiä ja markkinointiväkeä. Meitä on jo kymmenittäin, mutta otamme tiimeihin päteviä tekijöitä koska vain! Jos koet sopivasi mukaan hieman erilaiseen produktioon ja kädessäsi pysyy jokin akkuporasta auton rattiin tai alttoviuluun, niin tule mukaan. 20 IV 4/2014 SPEX!