Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA



Samankaltaiset tiedostot
Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Istutussuositus. Kuha

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Vammalan Seudun Kalastusalueen

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

Puula-forum Kalevi Puukko

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Puulan kalastustiedustelu 2015

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat Nakkila Heikki Holsti

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

LOPEN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

Karhijärven kalaston nykytila

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Kalastusalueen vedet

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

FORTUM POWER AND HEAT OY

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Kokemäenjoen ankeriastutkimus

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Kolmen helmen joet hanke

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella

Sanginjoen ekologinen tila

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Transkriptio:

Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA vuosille 2009 2013

Vammalan Seudun Kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA vuosille 2009 2013 Simo Suominen, Kalle Kallo Kalastusalueen hallitus Vammalan seudun kalastusalue 2008 1

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 KUVAUS ALUEISTA JA PERUSTIEDOT... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Kulovesi... 7 2.3 Rautavesi... 10 2.4 Liekovesi... 12 2.5 Kokemäenjoen alue... 12 2.6 Ekojärvi... 14 2.7 Houhajärvi... 14 2.8 Kiimajärvi... 15 2.9 Ylistenjärvi... 17 2.10 Kalastusalueen muut pienvesialueet... 18 2.11 Merkittävät lisääntymisalueet... 19 2.12 Kuormittajat ja velvoitteet... 20 2.13 Kalojen käyttökelpoisuus... 21 3 KALASTUS JA SAALISTIEDOT... 22 3.1 Yleistä... 22 3.2 Virkistyskalastus... 23 3.3 Kulovesi... 26 3.4 Rautavesi... 27 3.5 Liekovesi... 28 3.6 Jokialue ja muut järvet... 29 4 ARVIO KALAKANNOISSA TAPAHTUNEISTA MUUTOKSISTA... 29 4.1 Yleistä... 29 4.2 Kulovesi... 30 4.3 Rautavesi... 31 4.4 Jokialueet ja järvet... 31 5 ARVIO ISTUTUSTEN TULOKSELLISUUDESTA REITTIVESISSÄ... 31 6 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA RAJOITUKSET... 32 6.1 Yleistä... 32 6.2 Verkkokalastus ja seisovat pyydykset... 33 6.3 Viehekalastus... 33 6.4 Onginta ja pilkintä... 33 7 KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA... 34 7.1 Tavoitteet... 34 7.2 Pyydysyksiköinti... 35 2

7.3 Kokonaispyydysyksikkömäärät ja sen jakaminen eri kalastajaryhmille... 35 7.4 Kalastus... 35 7.4.1 Yleistä... 35 7.4.2 Onginta ja pilkintä... 36 7.4.3 Viehekalastus... 36 7.4.4 Verkkokalastus ja seisovat pyydykset... 36 7.4.5 Ammattikalastus... 37 7.5 Vesialueiden hoitotoimenpiteet järvillä... 37 7.5.1 Yleistä... 37 7.5.2 Ekojärvi... 38 7.5.3 Houhajärvi... 38 7.5.4 Kiimajärvi... 38 7.5.5 Ylistenjärvi... 38 7.6 Suositeltavat hoitotoimenpiteet reittivesillä... 38 7.6.1 Yleistä... 38 7.6.2 Hoitokalastus, järvien ja virtavesien kunnostus... 39 7.7 Istutussuositukset... 39 7.8 Istutukset vuosittain reittivesiin... 41 7.9 Tiedustelu... 42 7.10 Kalastuksen lisääminen... 42 7.11 Nuorisotoiminta... 42 7.12 Tiedottaminen... 43 7.13 Suositeltavat selvitykset... 43 7.13.1 Kuha... 43 7.13.2 Siika... 44 7.13.3 Ankerias ja harjus... 44 7.13.4 Muikkukantojen selvitys... 44 7.14 Pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelmat... 44 7.15 Muut toimenpiteet... 44 7.15.1 Valvonta... 44 7.15.2 Virkistyskalastuskohteet... 45 7.15.3 Kalastusmatkailu ja elinkeinokalatalous... 45 7.16 Toiminnan rahoitus... 45 8 YHTEENVETO... 45 LÄHDEVIITTEET... 48 Kuva kalastusalueesta... 24 25 3

1 JOHDANTO Vammalan Seudun Kalastusalue on päättänyt laatia kalastusalueelle uuden käyttö- ja hoitosuunnitelman vuosille 2009 2013. Suunnitelma käsittää alueen päävesialueen Kulo- Rauta- ja Liekoveden, sekä jokialueen Kokemäenjoessa. Lisäksi siihen on otettu alueen suurimmat järvet Ekojärvi, Houhajärvi, Kiima järvi ja Ylistenjärvi. Suunnitelman toteuttajaksi valittiin kalastusalueen isännöitsijä Kalle Kallo, Simo Suominen ja kalastusalueen hallitus. Apuna suunnittelussa käytetään aikaisempien vuosien käyttö- ja hoitosuunnitelmia, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatimia velvoitetarkkailuraportteja, Hämeen TE-keskuksen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja sekä muita alueelta valmistuneita selvityksiä. Kalastusalue toimii hyväksymänsä ohjesäännön mukaan paikallisena TE-keskuksen alaisena kalastusviranomaisena. Se noudattaa kalastuslain ja -asetusten sekä hallintomenettelylain määräyksiä. Kalastusoikeuden haltija taikka kalastusalueen kokouksen tai kalastusalueen hallituksen jäsen ei ilman perusteltua aihetta saa vaikeuttaa toimenpiteellään tai laiminlyönnillään tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman toteuttamista. Kalastusalueen tekemät päätökset tulee perustua tähän käyttö- ja hoitosuunnitelmaan ja tulee KaL 82 :n mukaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on ohjata kalastusalueen ja osakaskuntien päätösten tekoa. Kalastusta suunniteltaessa on huomioitava KaL 1, joka antaa ohjeita kalastuksen järjestämiseen. Sen mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon. Kalaveden käyttö- ja hoito kuuluvat vesialueen omistajille. Kalaveden omistajat voivat antaa kalaveden käytön ja hoidon joko kokonaan tai osaksi kalastusalueen tehtäviksi, eikä kalastusalue voi tehtävistä kieltäytyä. Kalastusalue hoitaa kalavesien käytön ja hoidon sille selvittelysopimuksin siirretyillä vesialueilla, sekä valvoo, että muuallakin kalastusalueeseen kuuluvilla vesialueilla noudatetaan kalastusalueen, kalastuslain ja -asetusten antamia määräyksiä. Tässä suunnitelmassa keskitytään reittiveden kalataloudelliseen suunnitteluun. Lisäksi yli 100:n hehtaarin järvet Ekojärvi, Houhajärvi, Kiimajärvi ja Ylistenjärvi on käsitelty lyhyesti. Kalastusalueen pienemmistä järvistä ja puroista on laadittu oma pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka on hyväksytty vuoden 2006 kalastusalueen kokouksessa. Pienvesiä koskevia asioita on kirjattu mukaan lyhykäisesti. Raputaloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma on hyväksytty vuoden 2001 kalastusalueen kokouksessa ja siinä on käsitelty raputalouteen liittyvät asiat Vammalan seudun kalastusalueella. 2 KUVAUS ALUEISTA JA PERUSTIEDOT 2.1 Yleistä Vammalan Seudun kalastusalue sijaitsee kokonaisuudessaan Länsi-Suomen läänissä. Vedet sijaitsevat Sastamalan ja Nokian kaupunkien alueilla. Hallinnollisesti alue kuuluu Hämeen TE-keskuksen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen alaisuuteen. Vammalan Seudun kalastusalueen vedet kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, jonka keskusjärvi on Pyhäjärvi. Pyhäjärvi saa vetensä laajalta alueelta Vanajaveden, Längelmäveden Hauhon ja Näsi järven Ruoveden reiteiltä. Pyhäjärvestä vedet laskevat Nokian virran kautta (MQ 147 m 3 /s) Kuloveteen. Lisäksi Siuronkoskesta (MQ 29 m 3 /s) laskee Kyrösjärven reitin vedet Kuloveteen. Kuloveden valumaalue on 20 822,9 km 2. Vettä tulee lisäksi myös pieniltä valuma-alueilta laskevia jokia ja puroja myöten, mm. Ylisten järveltä ja Kiimajärveltä. Houhajärven vesi laskee Sammaljoen Illonjoen kautta Huittisiin ja 4

Kokemäenjokeen. Kokemäenjokea pitkin vedet laskevat lopulta mereen Porin edustalle. Veden vaihtuvuus päävesialueella on huomattavan nopeaa. Reittiveden suurimman altaan Kuloveden pinta-ala on 3 430 ha, Rautaveden 2 550, Liekoveden 487 ha ja jokialueen noin 400 ha. Suurimmat järvet ovat Ylistenjärvi 440 ha, Houhajärvi 394 ha, Kiimajärvi 150 ha ja Ekojärvi 118 ha. Kalastusalueen koko vesipinta-ala on 9420 ha. Kalastusalueen muodostaa 231 osakaskuntaa sekä 52 yksityistä vesialueen omistajaa. Yli 50 ha:n osakaskuntia on 55 ja yksityisiä 6. Veden laatu määräytyy nykyisin varsin pitkälle Nokian virrasta tulevan veden laadun mukaiseksi. Kuloja Rautaveden veden laatu on parantunut selvästi vuosien aikana kuormituksen alenemisen myötä. Esimerkiksi veden fosforipitoisuus on laskenut sekä Kulo- että Rautavedellä selvästi vuosien aikana. Kuormituksesta johtuen Kulovesi on kuitenkin pysynyt Rautavettä rehevämpänä. Vaikka tutkimusalueiden veden happiolosuhteet ovat parantuneetkin selvästi vuosien aikana, havaitaan vedessä edelleen happivajetta. Korkeasta perustuotantotasosta muodostuva orgaaninen aine sekä kuormittajien happea kuluttavien aineiden kuormitus kuluttavat edelleen veden happivaroja. Happipitoisuus laskee ajoittain jo 10 metrin syvyydessä haitallisen alhaiseksi kaloille ja pohjanläheiset vedet ovat nykyäänkin vielä usein kesällä hapettomia. Alusveden hapettomien kausien aikana sedimenttiin sitoutunut fosfori vapautuu alusveteen (Heikki Holsti 2007. Kulo- ja Rautaveden kalataloudellinen tarkkailu 2006). YHTENÄISLUPA-ALUE (Tummennettu alue) Tarkempi kalastusalueen kartta keskiaukeamalla. NOKIANVIRRAN VEDEN LAATU VUONNA 2007 Tuloksissa ovat mukana myös velvoitetarkkailun tulokset. 5

Veden laatua tarkkaillaan jätevesien velvoitetarkkailujen (Nokian kaupunki, Georgia Pasific Finland, Nokia, Kiinteistö Oy Ellivuori ja Vammalan kaupunki) avulla. Kalataloudelliset velvoitetarkkailut perustuvat vesioikeuden tekemiin päätöksiin jätevesien laskuluvista. Vammalan Seudun kalastusalue kuuluu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston toimialueeseen. Kyseessä olevat velvoitetarkkailut on laadittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä ja ne on hyväksytty Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikössä. 6

Melon, Hartolankosken ja Äetsänkosken voimalaitosten vedensäännöstely rasittaa kalastusalueen päävesistön Kulo-, Rauta- ja Liekoveden sekä Kokemäenjoen kalastoa ja kalanhoitoa. Näistä haitoista on niille määrätty suoritettaviksi kalatalousmaksuja, joita käytetään kalaistutuksiin, seurantaan ja muihin kalaveden kunnostustoimiin. Vedenkorkeuden ala- ja ylärajat ovat tarkoin määritellyt säännöstelysopimuksissa. Rantojen virkistyskäytölle parhaat vedenkorkeudet ovat tehtyjen selvitysten mukaan järvittäin seuraavat: Kulovesi NN+ 57,05 57,65 m Rautavesi NN+ 57,05 57,45 m Liekovesi NN+ 56,85 57,40 m Vesistöjen velvoitetarkkailun tehtävänä on selvittää vesiä muuttavan toiminnan vaikutukset vesistössä. Kalataloustarkkailussa kohteena on sekä kalasto että kalastus. Velvoitetarkkailut on tehtävä alueellisten ympäristökeskusten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaan. Tarkkailua toteuttavat vesialan konsulttitoimistot ja vesiensuojeluyhdistykset. Tulosten luotettavuuden takaamiseksi näiden vesitutkimuslaitosten toimintaa valvotaan mm. vertailunäytekokein. Kalastoa ja kalastusta koskeva tarkkailu suoritetaan työvoima- ja elinkeinopiirien kalatalousyksikköjen hyväksymällä tavalla. Pirkanmaan ympäristökeskus suorittaa vesinäytteiden ottoa säännöllisesti useista kohteista kalastusalueella. Eräs tällainen kohde on Siuronkoski, jossa tarkkaillaan veden ravinteita, happea ja lämpötilaa kuukausittain. Jokaisesta vesistö- ja kalataloustarkkailusta laaditaan kirjallinen raportti, jossa esitetään taustatiedot, mittaustulokset sekä niiden perusteella tehtävät johtopäätökset. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan ympäristökeskukselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kalastusalueelle. 2.2 Kulovesi Pinta-ala Rantaviivan pituus Keskisyvyys Suurin syvyys Veden keskiviipymä 3600 ha 102 km 8,1 m 37 m 21 vrk Nokian ja Vammalan välinen vesireitti Kulovesi-Rautavesi, saa vetensä pääosin Nokianvirrasta. Kuloveteen laskee pohjoisesta lisäksi Siuron reitti. Kulovedestä vedet virtaavat Rauta- ja Liekoveden kautta Kokemäenjokeen. Valuma-alue on erittäin laaja ja veden vaihtuvuus siten nopeaa. Kuloveden lähivaluma-alueella ja Nokianvirran varrella sijaitsee runsaasti peltoa, mikä näkyy yhdessä muun kuormituksen kanssa Kuloveden vedenlaadussa kohonneena ravinnetasona. Kuloveden vedenlaatua seurataan säännöllisesti Tampereen seudun yhteistarkkailun yhteydessä kahdelta syvänneasemalta. Havaintopisteet sijaitsevat Kesäniemen edustalla sekä Kalmetsaaren vieressä olevalla syvänteellä. Veden laatu määräytyy nykyisin varsin pitkälle Nokianvirrasta tulevan veden laadun mukaan. Kuloveden vesi on sameahkoa ja lievästi ruskeaa. Veden humusleima on vain kohtalainen ja happamuustaso on normaali. Siuronkosken kautta laskevan Ikaalisten reitin vaikutus näkyy talvisin ajoittain päällysvedessä mm. sähkönjohtavuuden selvänä laskuna. Veden yleislaatuun Siuron reitiltä tulevat lisävedet eivät juurikaan vaikuta. Pitkällä aikavälillä vesistön tila on parantunut merkittävästi koko alueella ylävesistössä tapahtuneen kuormituskevennyksen ansiosta. Nokian seudulta tuleva ravinnekuormitus lisää fosforipitoisuutta keskivirtaaman aikana alle 1,0 µg/l. (Katso kuvaaja sivu 6) Ylempää valuma-alueelta tuleva taso on 7

20,0 µg/l. Tästä johtuen Kulovesi ja myös alapuolinen Rautavesi ovat säilyneet rehevinä Nokianvirran kohonneista ravinnepitoisuuksista johtuen. Ravinnetaso on lievästi reheville vesille ominainen. Lievä rehevyys aiheuttaa leväsamennusta ja ajoittain sinileväkukintoja. Nokia Oy:n lopetettua selluloosan valmistuksen happea kuluttava kuormitus laski tuntuvasti, eikä se vaikuta enää sanottavasti happipitoisuuksiin. Kuloveden Kesäniemen edustalla sijaitsevalla syvänteellä ei ole todettu talvisin merkittäviä happitalouden häiriöitä. Sen sijaan Kalmetsaaren viereisessä syvänteessä happitalouden häiriöt ovat olleet talvisin melko säännöllisiä. Pohjan läheinen vesikerros on ajoittain jopa täysin hapeton. Kesäisin pohjan läheisessä vesikerroksessa on todettu molemmilla syvännealueilla alhaisia happipitoisuuksia kerrostuneisuuden pysyessä vakaana. Päällysveden happiongelmat ovat pitkällä aikavälillä lähes hävinneet metsäteollisuuden jätevesien leiman vähennyttyä merkittävästi. Kuloveden vedenlaatu on parhaimmillaan hyvä ja heikoimmillaan vain välttävä. Parhaimmillaan vedenlaatu on talvisin, jolloin vesi on vain lievästi sameaa ja ravinnetaso on alhaisimmillaan. Kesäisin vedenlaatu on selvästi heikompi, sillä ravinnetaso nousee lähelle rehevien vesien rajaa ja vedessä on todettu voimakkaita leväsamennuksia. Vedenlaatua heikentää sekä talvella että kesällä hapen voimakas kuluminen syvänteiden pohjalla. Kokonaisuudessaan vedenlaadun voidaan sanoa olevan tyydyttävä. (Tiedot: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen internet-sivut 2008). ISTUTUSVESI KULOVESI Kuloveteen on istutettu kuhaa, haukea, ankeriasta, harjusta, täplärapua, kirjolohta, järvilohta ja -taimenta. Se on kalaisa ja etenkin kuhakanta on erittäin vahva. Erityisyytenä on mainittava luontainen toutainkanta. Kuloveteen on istutettu täplärapua. Istukkaiden ikä: 1k = yksikesäinen 2k = kaksikesäinen 1v = yksivuotias 2v = kaksivuotias jne. 2003 Harjus 1k 6569 kpl Järvilohi 4v 406 Järvitaimen 3k 1931 Järvitaimen 3v 999 Kirjolohi 2v 167 Kirjolohi 3k 138 Kirjolohi 3v 71 Kuha 1k 2200 2004 Harjus 1k 6482 Järvilohi 3v 400 Järvilohi 5v 235 Järvitaimen 3k 995 Järvitaimen 3v 862 Järvitaimen 4v 249 Kirjolohi 2v 387 Kirjolohi 3k 142 Kirjolohi 3v 313 Täplärapu 1k 2000 Kuha 1v 3333 Kuha 1k 4980 aik = istutettu sukukypsiä kaloja vk = vastakuoriutunut poikanen ek = ensikesäinen la = lasiankerias 2005 Harjus 1k 3683 Hauki ek 1000 Järvilohi 3v 802 Järvitaimen 3v 2187 Järvitaimen 4k 569 Järvitaimen 4v 35 Kirjolohi 2v 995 Kuha 1k 13600 2006 Ankerias 1v 2000 Järvilohi 3v 1500 Järvitaimen 3k 3029 Järvitaimen 3v 666 Järvitaimen 4v 1022 Kirjolohi 2v 684 Kirjolohi 3k 100 Kirjolohi 3v 160 8 2007 Järvitaimen 3v 2889 Järvitaimen 4v 336 Järvitaimen 4k 25 Kirjolohi 2v 501 Kirjolohi 3v 120 Kuha 1k 3778 Täplärapu 2k 670 Kaikki kirjolohi-istutukset on tehty Siuronkoskeen.

Kulovedellä kuhan istutusmäärät ovat olleet kohtuullisia. Kuhan istutustiheys on vaihdellut ollen vuonna 2003 2,1 / ha, 2005 3,9 / ha, ja 2007 1,1 / ha. Vuonna 2006 pidettiin kuhanistutuksessa tauko. Kuhan istutukset ovat määrällisesti olleet sopivia, joskin viime aikaisten tutkimustulosten perusteella kuhaistutuksia ei suositella sellaisiin vesiin, joissa on luontaisesti lisääntyvä kuhakanta. Kulovesi sopii ominaisuuksiltaan hyvin kuhavedeksi. Tehdyillä istutuksilla on todennäköisesti ollut kantaa vahvistava vaikutus, mutta saalistietojen perusteella on mahdotonta erottaa luonnossa syntyneitä ja istutettuja poikasia. Viimeisen viisivuotiskauden aikana ei ole siikaa istutettu. Sitä ennen suoritetut runsaat istutukset eivät ole antaneet mainittavaa tulosta, joten sen istutuksesta on luovuttu. Siikakanta on kuitenkin olemassa ja sitä on saatu ajoittain. Kanta lienee luontaisesti lisääntyvä. Toutainistutukset ovat olleet aikaisemmin Kulovedellä varsin mittavia ja niillä on saatu hyviä tuloksia. Istutuksissa päätettiin pitää tauko vuoden 1998 jälkeen, koska kanta oli suuresti lisääntynyt. Istutusten loputtua kanta on kääntynyt laskuun. Toutain on harvinainen kala Suomessa ja Vammalan Seudun kalastusalue on varsin tärkeässä asemassa lajin säilymisen kannalta. Tällä hetkellä osakaskunnat eivät ole kiinnostuneita jatkamaan toutaimen istuttamista, koska se mielletään selkeästi särkikalaksi, jonka käyttöön ei ole totuttu. Velvoitetarkkailuraporttien mukaan toutainkanta on kuitenkin hyvin paljon riippuvainen istutuksista. Tämä tieto puoltaa istutusten jatkamista myöhemmin. Toutainistutusten tuloksellisuutta ja istutustarvetta selvitetään osana Kokemäenjoen voimalaitosten kalatalousmaksua. Järvitaimenen, kirjolohen ja järvilohen istutukset ovat olleet runsaita ja taimenen ja kirjolohen takaisinsaanti on ollut hyvin kattavaa. Järvilohen takaisin saanti on toistaiseksi ollut heikkoa. Lohikalaistutukset ovat lisänneet virkistyskalastajien kiinnostusta aluetta kohti, joka näkyy luvanmyynnissä. Harjusta on istutettu vuosina 2004 2005 vuollealueille ja Siuronkoskeen. Määrät ovat muodostaneet vähäisen kannan näille harjukselle sopiviin kasvukohteisiin. Ankeriasta on istutettu vuonna 2006. Ankeriaan pyynti on ollut suosittua ja saalismäärät hyviä. Ankeriaan pyynti on herättänyt ristiriitaisia tunteita siimakalastajien keskuudessa. Aikaisemmin on istutettu pieni määrä karppia, joka on kasvanut hyvin. Takaisinsaantiprosentti on ollut hyvä. Karpin käyttöön ei ole totuttu ja sen istuttaminen palveleekin vain kalalajien monipuolisuutta. Yläpuolisista vesistä on levinnyt lisääntyvä suutarikanta, kalojen koon ollessa kilon kahta puolta. Myös järviruutanan on todettu lisääntyneen ja kasvaneen viimeisten vuosien aikana. Kuloveteen laskee Pirkkalan kalastusalueelta Nokian virta, jota kuormittavat Nokian kaupunki ja Georgia Pasific Finland Oy (ent. Nokia Fort James). Pohjoisesta Mahnalanselän Kirkkojärven kalastusalueelta laskee Siuronkoski, jossa on entinen Vattenfallin voimala. Siuron kosken voimalaitos toimii ja on nykyään Wirolan puutarhan omistuksessa. Omistaja rakennutti alueelle kalaportaat vuonna 2004 ja suorittaa tarkkailua portaiden toimivuudesta. Myös kalojen kutusoraikkoja on koskessa kunnostettu. Voimalaitos on edelleen käytössä. Siuronkoskessa lipotaan keväisin kuoretta. Siuronkoskessa on oma erillinen virkistyskalastusalue, joka on perustettu Kuljun osakaskunnan ja Oksasen yksityisvesialueille. Alueella toimii oma hoitotoimikunta, joka myy alueelle virkistyskalastuslupia ja suorittaa kalanistutuksia. Istutettuja kalalajeja ovat olleet kirjolohi ja taimen. Siuronkosken runsaat kalanistutukset sekä kutu- ja poikastuotantoalueen hoito tuovat lisäarvoa myös Kuloveden pää altaalle. Siuronkosken virkistyskalastuskohteessa noudatetaan sille laadittuja kalastussääntöjä. Siuronkosken kävijämäärä vuonna 2007 oli yli 3000 kappaletta. Kalastajia käy kautta Suomen, sillä koski on Pirkanmaan suosituimpia koskikalastuskohteita. Kuloveden länsiosa kuuluu yhtenäislupa-alueeseen. Itäosassa Suoniemen alueella osa pienistä osakaskunnista kuuluu Suoniemen Kalastusseuraan ja lisäksi Kulovedellä on yksityisiä vesialueita. Kuloveden pohjoisosassa sijaitsee Leukaluun salmi. Pohjoisesta laskee reitti Piikkilänjärvestä Suodenniemen kalastusalueen puolelta. Kuloveden eteläpuolella sijaitsee Sarkolanlahti, jonka perukoille 9

laskevaan Niemonjokeen nousee kuoretta. Sarkolanlahti on jonkin verran rehevöitynyt. Vahalahti ja erityisesti sen yksi osa-alue, Pumpulinlahti, ovat lähes umpeenkasvaneita. Syynä lahtien rehevöitymiseen pidetään yläpuolisten suoalueiden ojituksia. Kalmetsaaren ja Vanajavuoren läheisyydessä on merkittäviä syvänteitä. Muuraissaaren pohjoispuolelle laskee Karinoja. Kutalan-saaren länsipuolella sijaitsee Hulttistenvuolle ja itäpuolella Kutalan vuolle. Kutalan vuolteeseen laskee etelästä Myllyoja, jonka eteläinen haara (Karrasalonoja) lähtee Otajärvestä. Otajärvessä on jokirapua. Etelästä laskee Piimäsjärvistä Kärppälänjoki. Piimäsjärviä rasittaa voimakas hajakuormitus. Kärppälänjokeen laskee sivuhaara etelästä, Haapakorvenoja. Alueella sijaitsee Masossa Mustalahden rapufarmi. Kuloveden länsipäässä sijaitsee Salonsaaren pohjoispuolella Hiedan vuolle ja Myllyvuolle sekä Salonsaaren eteläpuolella Karkunkylän vuolle. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen viimeisessä tutkimuksissa Kuloveden veden laatu mainitaan tyydyttäväksi. (yhdistyksen internet-sivut) 2.3 Rautavesi Pinta-ala Rantaviivan pituus Keskisyvyys Suurin syvyys Veden keskiviipymä 2550 ha 95 km 5,3 m 25 m 14 vrk Rautaveden tärkein kalalaji on kuha. Lisäksi tärkeitä lajeja ovat hauki ja ahven, aikaisemmin myös järvisiika, ankerias ja harjus. Rautaveteen on istutettu Kuloveden tapaan huomattavia määriä järvitaimenta ja -lohta sekä kirjolohta. Rautavesi on varattu täplärapualueeksi, ja alueelle on suoritettu rapuistutuksia. Vesialue kuuluu kokonaisuudessaan yhtenäislupa-alueeseen. ISTUTUSVESI RAUTAVESI 2003 Harjus 1k 7972 kpl Järvilohi 4v 184 Kuha 1k 13100 Rapu 2k 1000 Täplärapu 1v 2000 2004 Kuha 1v 2261 Täplärapu 1k 2350 Täplärapu 2v 1249 2005 Hauki ek 1000 Kirjolohi 2k 255 Kuha 1k 7666 Täplärapu 2k 2000 2006 Ankerias 1v 2000 Järvitaimen 3k 446 Kuha 1k 13850 Täplärapu 1k 1000 Täplärapu 1v 2450 Täplärapu vk 7500 2007 Ankerias 1v 4000 Järvitaimen 3v 1360 Kuha 1k 16457 Täplärapu 2k 670 Täplärapu 1v 1700 Kuhaistutukset ovat olleet Rautavedellä erittäin mittavia. Istutusmäärät vaihtelevat runsaasti vuosittain ja näin ollen niiden vaikutusta on melko vaikea havaita saalistiedoissa, koska kannoissa tapahtuviin muutoksiin vaikuttaa luonnossa syntyneiden poikasten lukumäärä. Toutainistutukset ovat olleet suuria aikaisemmin, joilla kanta saatiin todella hyväksi. Koska pientä luontaista lisääntymistä oli havaittu, päätettiin istutuksista luopua. Viimeinen toutainistutus on vuodelta 1998. Nyt jäljellä oleva vähäinen kanta kertoo, että istutuksiin tulee palata tulevaisuudessa. 10

Siikaistutukset ovat olleet Rautavedellä varsin mittavia vuoteen 1997 saakka, jonka jälkeen niitä ei ole tehty. Istutukset ovat olleet niin runsaita, että niiden vaikutus saaliissa olisi pitänyt näkyä selkeästi. Siian ei ole todettu lisääntyvän luontaisesti. Siikaistutuksista luovuttiin vuoden 1997 jälkeen, koska sen takaisin saanti on ollut heikkoa. Järvitaimenta ja järvilohta on istutettu runsaasti, samoin kirjolohta. Näiden takaisin saanti on ollut varsin hyvä. Muista lajeista haukea on istutettu Rautaveden itäosiin lähinnä tukemaan luontaista haukikantaa. Harjusta on istutettu Rautaveteen viimeksi vuonna 2003. Määrä on melko vähäinen, kun verrataan koko järven pinta-alaan. Todennäköisesti harjus viihtyy vuollealueilla. Saalistietojen perusteella istutukset ovat tuottaneet tulosta. Ankeriasta on istutettu vuosina 1994 1996 ja 2006 2007 merkittäviä määriä. Pitkäsiimakalastajat saivat näistä istutuksista myöhemmin melko runsaita saaliita (suullinen tieto Suominen). Ankeriaan takaisin saantia vaikeuttaa siihen kohdistuvan pyynnin vähyys. On arvioitu, että ankeriaat lähtevät vaellukselle, kun naaraat ovat n. 60 cm pituisia ja 400 500 g:n painoisia ja koiraat 35 40 cm pituisia. Yleisesti ottaen ankeriaat ovat tällöin 6-vuotiaita. Aikaisempina vuosina Rautaveteen istutettiin vähäinen määrä karppia, jotka kasvoivat hyvin. Verkkokalastajain saamat isokokoiset karpit todistavat, että istukkaiden takaisinsaantiprosentti on ollut korkea. Ilmeisesti yläpuolisista vesistä on varsinkin Rautaveden itäosiin levinnyt suutari. Sen koko on ollut kilon kahta puolta. Kalastajille tämä on ollut aivan uutta, eikä kalan käyttöön ole vielä totuttu. Luontaisesti Rautavedessä esiintyy vähän järviruutanaa, jota on saatu saaliiksi viime vuosina enenevässä määrin. Veden laatu noudattaa pääosin Kuloveden veden laatua, joskin Rautavesi on vähemmän rehevöitynyt. Molemmissa vesissä fosforipitoisuudet ovat selvästi laskeneet vuosien aikana. Vaikka happiolosuhteet ovat selvästi parantuneet, havaitaan vedessä edelleen happivajetta. Korkeasta perustuotantotasosta muodostuva orgaaninen aine sekä kuormituksen happea kuluttava vaikutus näkyy tutkimuksissa. Happi pitoisuus laskee ajoittain jo 10 metrin syvyydessä haitallisen alhaiseksi kaloille. Pohjanläheiset vedet ovat nykyisinkin vielä kesäisin hapettomia. Rautaveden pohjoisosaan laskee Nohkuanjärvestä Nohkuanjoki, joka on suuosaltaan lettoa, joten kalataloudellinen merkitys on pieni. Kalastusalueen pohjoisrajalla sijaitsee Hurttiojärvi, joka on ollut Vammalan kaupungin raakavesilähde. Rautaveden luoteispuolella sijaitsevat Riippilänjärvi (72 ha) ja Sorvijärvi, joiden vesi laskee Koskenojaa myöten Rautaveteen. Riippilänjärven ranta-alueille on tehty laajamittaisia suunnitelmia vapaa-ajan virkistyskäytön suhteen. Golf-kentän omistajille on määrätty velvoitteita Riippilänjärven vesialueelle. Ritajärvet ovat Vammalan kaupungin virkistysaluetta. Ritajärvien alue on erämaahenkinen ja siellä on seisovilla pyydyksillä pyynti kielletty. Ainoastaan yhdelle henkilölle on annettu lupa koekalastukseen kahdella katiskalla. Jokialueilla on ollut kotimaista jokirapua. Ritajärvien alueesta on laadittu virkistyskäyttösuunnitelma (Uotila, 1994). Suunnitelmassa on käsitelty lyhyesti kalastuksen järjestämistä. Rautaveteen laskee pohjoisesta Rautajoki, joka saa alkunsa Pääjärvestä ja Haukijärvestä. Rautajoessa on jokirapua. Etelästä Rautaveteen laskee Ekojoki, jota kuormittaa Outokumpu Oy:n rikastamo. Toinen Ekojoen haaroista saa alkunsa Kaltsilan Kiimajärvestä ja toinen Ekojärvestä. Rautavesi päättyy Vammaskoskeen, joka on osaksi Vammalan kaupungin omistuksessa. Vammaskosken alueella on kaavoitusmenettely käynnissä. Nopeusrajoitus Hiedan vuolteessa Salosaaren ja Isosaaren välillä on 6 solmua / h. (10 km / h) ja Vammaskoskessa nopeusrajoitus on 10 km / h. Rautaveden veden laatu viimeisessä Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen mittauksessa 2007 todetaan tyydyttäväksi. 11

2.4 Liekovesi Pinta-ala Rantaviivan pituus Keskisyvyys suurin syvyys 487 ha 12 km 2,2 m 11 m Liekovedessä pääkaloina ovat kuha ja hauki. Liekovesi onkin hyvä kuhavesi. Lisäksi siellä on muita alueelle tyypillisiä kalalajeja, mm. madetta, ahventa ja haukea. Lisäksi tavataan istutettuna järvitaimenta, kirjolohta. Liekovesi kuuluu kokonaan yhtenäislupa-alueeseen. ISTUTUSVESI LIEKOVESI 2003 Puronieriä 4k 727 kpl Puronieriä 5v 513 2004 Järvitaimen 3v 390 Kirjolohi 3k 164 Kuha 1v 1904 2005 Kirjolohi 2k 250 2006 Kuha 1k 9461 Liekoveden kuhaistutukset ovat olleet tiheyksiltään erittäin korkeita. Todennäköisesti myös Liekovedellä kuha lisääntyy luontaisesti, joten istutusten vaikutusta kannan vaihteluihin on vaikea havaita. Puronieriää on istutettu ja todettu, ettei se sovellu istutuskalaksi. Aiemmin suoritetut istutukset eivät ole tuottaneet pyydettävää ja lisääntyvää kantaa. Lisäksi on istutettu järvitaimenta ja kirjolohta, jotka kumpikin lisäävät virkistyskalastajien kiinnostusta aluetta kohti. Määrät ovat olleet sopivia ja kirjolohen takaisinsaanti on ollut erittäin hyvä. Liekoveteen laskee pohjoisesta Vaunujoki, joka saa alkunsa aivan kalastusalueen pohjoisrajan tuntumasta. Yläpuolisista järvistä mainittakoon Joutsijärvi, Miekkajärvi, Kyynärjärvi sekä Pikku- ja Isolattiojärvet, joista lähtevä Lattionoja laskee Vaunujokeen. Vaunujoki on hyvää jokirapualuetta. Liekoveden kaakkoisosaan laskee Pesurinoja, jonka yläpuolella on Ylistenjärvi (440 ha). Ojan varrella sijaitsee ravunkasvattamo. Ylistenjärvestä ja alapuolisista vesistä tuhoutui hyvä jokirapukanta syksyllä 2000, todennäköisesti ruton vuoksi. Pesurinkoskella on tehty alustavia tutkimuksia taimenen kotiuttamisesta jokeen ja mahdollisesta poikastuotannosta. Roismalanlahti on rehevöitynyt viime vuosina. Syynä lienee virtausten muuttuminen; nykyään päävirta menee sivummalta, eikä vesi vaihdu kunnolla lahdessa. Roismalanlahden perälle on valmistumassa pumppulaitos v. 2008, jolla Roismalanaukean ylisvedet nostetaan Liekoveteen. Tällä saattaa olla vaikutusta veden virtauksiin varsinkin tulva-aikoina. Roismalanlahti on virkistyskalastukselle tärkeä lähikalastusalue. Liekoveden veden laatu noudattelee yläpuolisten vesien laatua ja on Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen tutkimusten mukaan tyydyttävä. Hartolankoskessa on voimalaitos, jossa veden pitkäaikainen keskivirtaama on 183 m 3 /s. 2.5 Kokemäenjoen alue Jokialue on noin 10 km pitkä ja 50 160 metriä leveä. Pinta-ala noin 400 ha. Hartolankosken ja Äetsän voimalaitosten veden juoksutuksesta johtuen pinta-ala vaihtelee suuresti. Virtausten voimakas vaihtelu ja rantojen liejuisuus on suuri haitta kalastukselle. Jokiuomassa on suuria syvyysvaihteluja. Syvimmät kohdat noin 10 15 m. 12

Jokialueelle on istutettu mm kuhaa, haukea ja harjusta. Lisäksi on istutettu järvitaimenta, kirjolohta ja järvilohta. KOKEMÄENJOEN ISTUTUKSET 2003 2005 Järvitaimen 3v 842 kpl Kirjolohi 2v 200 Kirjolohi 3k 166 Kirjolohi 3v 115 Kuha 1k 2000 2004 Harjus 1k 5706 Järvilohi 5v 130 Kirjolohi 2v 286 Kirjolohi 3k 154 Kuha 1k 1428 Harjus 1k 4510 Hauki ek 1000 Järvitaimen 3v 1112 Kirjolohi 2k 254 Kirjolohi 2v 176 Kirjolohi 3k 37 2006 Järvitaimen 3k 1000 Järvitaimen 3v 500 2007 Järvitaimen 3v 2663 Kirjolohi 2v 417 Kirjolohi 3k 255 Kuha 1k 3056 Toutaimen on havaittu lisääntyneen alueella ja lisäksi toutainistutukset aikaisemmin ovat olleet erittäin merkittäviä. Ne takaavat kannan säilymisen Kokemäenjoen alueella. Jokialueella on erittäin hyvä kalastettava kanta taimenta, kuhaa ja haukea. Harjusta on saatu satunnaisesti. Vähempiarvoista kalaa, kuten särkeä, pasuria ja lahnaa on suunnattomasti, mutta niiden pyyntiä ei harrasteta muuta kuin virkistysmielessä ongella. Ravinto- ja happitilanne joessa on hyvä, joten kalojen kasvulle ja lisääntymiselle on varsin hyvät edellytykset. Harjuskannan nykytilasta ja luonnonvaraisesta lisääntymisestä on tehty tutkimussuunnitelma. (Olli van der Meer 2006. Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa). Vammalan ja Äetsän välillä on veden laadussa havaittavissa ravinteiden lisääntymistä ja selvää hygieenistä likaantumista. Muutos voi osittain aiheutua alueelle kohdistuvasta hajakuormituksesta ja osittain Vammalan kaupungin jätevesistä. Hartolankosken alapuolelle laskee etelästä Soininjoki, johon lasketaan Vammalan jätevesipuhdistamon vedet. Joen pohjoispuolella sijaitsee Kiimajärvi (n. 150 ha), joka on Natura-alue. Kiimajärvestä laskee Kikkerlänjoki, jossa on jokirapua. Rannikolle päin mentäessä pohjoisesta laskevat seuraavina pääuomaan Meskalanjoki ja Luojoki. Luojoki saa alkunsa Tyrisevänjärvestä (50 ha) ja Kivijärvestä (28 ha). Luojoessa on ollut jokiravun lisäksi luontainen taimenkanta. Seuraavana pääuomaan laskee pohjoisesta Hahmo-oja ja etelästä Kilpijoki. Lähes luonnontilainen Kilpikoski, joka on suojeltu koskiensuojelulailla, on Natura-aluetta. Se on 160 metriä leveä. Kilpikoskessa on vain vähän putoamiskorkeutta, mutta kuohuva koskiosuus on maisemallisesti kaunis. Se on uhanalaisen toutaimen lisääntymisaluetta. Kilpikoski on onginta- ja pilkintäkieltoaluetta eikä kalastus läänin viehekalastusluvalla ole sallittua. Jokialueella on lisäksi Töörin- ja Talankosket. Töörinkoski on noin 160 m pitkä ja sen jälkeen on suvanto. Talankoski on yli 300 m pitkä koski, jonka uomaa on vähän avarrettu. Putoamiskorkeutta on noin 2 m koko alueella. Myös nämä koskialueet ovat toutaimen luontaista lisääntymisaluetta. Ne ovat maisemallisesti erittäin kauniita. Kilpikoskessa kalastus on sallittu osakkaille. Pohjoispuolella, Äetsän voimalaitoksen yläpuolella sijaitsee Finnish Chemicals Oy. Voimalaitoksen alapuolelle lasketaan Äetsän jäteveden puhdistamon vedet Aarikkalan kylän kohdalta pääuomaan. Veden laatu todetaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan tyydyttäväksi. 13

2.6 Ekojärvi Pinta-ala Rantaviivan pituus 118 ha 6,2 km Ekojärvi on luonnonsuojelualuetta ja se on kuuluisa lintujärvi. Ekojärvi on hyvin matala, suurin syvyys 1,5 metriä, ja sen rantoja kiertää leveä ruoko-, sara- ja osmankäämikasvustojen vyöhyke. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura-alueisiin. Kalataloudellisesti sillä ei ole suurta merkitystä. Mataluudesta ja runsaasta kasvillisuudesta johtuen järven happitalous on huono, etenkin talvella happi voi loppua kokonaan. Vesi on tummaa ja sen laatua luonnehtii voimakas humusleimaisuus ja rehevyys. Talviset kalakuolemat ovat olleet tavanomaisia, mutta kalasto on näitten jälkeen nopeasti normalisoitunut. Vahva ruutanakanta ei ole kärsinyt veden laadusta, vaan on hyötynyt ravinnon saannissa. Järven kalastoa pitäisi enemmän hyödyntää silloin, kun siihen on mahdollisuutta. Ekojärven Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma metsähallituksen sarja C 34. 2.7 Houhajärvi Houhajärven pinta-ala noin 380 ha. Se sijaitsee vedenjakajan eteläpuolella. Järven vedet laskevat etelä päästään Sammaljokeen ja sen kautta Kokemäenjokeen. Houhajärvi on 7 km. pitkä, eteläpäästään hyvin kapea, melko matala järvi. Sen leveämmässä pohjoispäässä on syvyyttä noin seitsemän metriä. Vammalan raakaveden ottamo sijaitsee Houhajärven läheisyydessä. Vammalan saadessa uuden vedenottamon muualle, saattaa veden otto alueelta vähetä tai jopa loppua. Se saattaa parantaa veden laatua järvessä. Rapukanta hävisi noin 5 vuotta sitten ja kantaa on muodostettu istutuksilla. Houhajärvessä on ollut ravustuskielto, mutta koeravustustietojen perusteella kanta voi hyvin ja istutukset ovat onnistuneet. Houhajärvellä toimii Houhajärvi-yhdistys, joka vastaa järven hoidosta ja kunnostusasioista. Järvellä on suoritettu hoitokalastusta nuottaamalla. Saaliiksi on saatu runsaasti särkeä ja pientä lahnaa. Istutuksesta peräisin järvessä on vähäinen kasvava kuhakanta. Houhajärveltä on laadittu selvitys: Houhajärven äyriäisplankton ja kalasto vuonna 2004 Perttu Louhesto & Vesa Saarikari 2004. Kalatutkimusten perusteella Houhajärven ahven on erittäin hidaskasvuista ja isompien ahventen ravinnonhankinta kohdistuu ensin eläinplanktoniin ja planktonin loputtua 1 2-vuotiaisiin kalanpoikasiin. Näin ollen myös kasviplanktonin määrä pääsee lisääntymään ja leväkukinnot lisääntyvät. Hoitokalastusta on tehty nuottauksin useiden vuosien ajan. Viimeisellä nuottauskerralla lokakuulla 2007 poistettiin vähäarvoista kalaa yhteensä 7900 kg, josta oli särkeä 74 %, lahnaa 13 % ja ahventa 13 %. Nuottaus osoitti järvessä olevan erittäin suuren lahnakannan. Lahna oli noin 300 500 grammaista. Särkeä on myös paljon sekä särkilahnaa. (Raportti Kari Kinnunen: Houha- ja Ylistenjärven saalistiedot 2007). Ote Kari Kinnusen raportista: Houhajärven hoitokalastussaalis on: 2006 saalis 7 900 kg 20 kg / ha 2007 saalis 7 900 kg 20 kg / ha Yhteensä 15 800 kg 40 kg / ha Houhajärven kokonaissaalis on 15800 kg 40 kg / ha. Sopiva tehokalastusvaiheen saalis Houhajärvelle on n. 50 70 kg / ha. Tavoitemäärässä ei vielä olla, mutta tälläkin poistomäärällä on vaikutusta jäljellä olevaan kalastoon. Kalastossa jo tapahtuu kasvun paranemista ja lajisuhdemuutoksia. Pelivaraa jää vielä tehokalastukseen. Tästä eteenpäin pyynti on varovaisempaa. Kokonaissaalis saa olla korkeintaan 100 kg / ha. Olemme kalastorakennekunnostusten työn kaaren puolessa välissä. Seuraava vaihe on hoitokalastusvaihe, millä ratkaistaan työn onnistuminen. Seurataan tilannetta ja saatujen tietojen pohjalta poistetaan ongelmakalaa. Vuosi 2008 voidaan jättää välivuodeksi. Hoitokalastuksiakin voi- 14

daan tehdä mutta pienemmällä panostuksella. Vuodet 2009 2010 ovat ratkaisevimpia. Silloin on varauduttava yhteensä ainakin kahteen yhteensä 10 päivän työpanokseen. Se mitä tehdään, määräytyy kulloisenkin tilanteen mukaan. Tärkein saaliskohde alkaa olla lahna. Mikäli 2008 kalastetaan, pääasiallinen kohde on oltava lahna. (Kinnunen 2008) Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajo Houhajärvellä on kielletty. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Houhajärven veden laatu on tyydyttävä. Houhajärven veden laatutiedot SASPE:n tutkimuksissa vuosina 2002 2007. Näytteen- Näyte- Lämpö Fek. Kolif Escherichia Fek. strepto- Alkali- Sähkön- ph Väriluku KHT Sameus Koko- Happi- Hapen otto- syvyys tila Bakteerit coli kokit teetti johtavuus Pt mg/l mg/l FNU nais-p pit. kyllästyspäivämäärä m C pmy/100 ml pmy/100 ml pmy/100 ml mmol/l ms/m mikro-mg/l mg/l aste % 19.3.2002 1 1,2 < 2 < 2 0,18 7,6 6,1 150 22,3 19.8.2002 1 22,0 15 15 6 0,14 8,7 7,2 40 3,3 24.3.2003 1 0,9 < 2 < 2 < 2 0,36 11,5 6,6 20 8,4 8,0 20.8.2003 1 18,8 2 < 2 0,32 10,0 7,3 40 7,6 4,1 30 7,6 83 23.3.2004 1 1,2 < 2 < 2 0,32 10,0 6,8 20 8 1,0 < 10 13 95 31.8.2004 1 15,8 < 2 < 2 0,30 8,3 7,2 50 11 8,1 24 7,5 77 16.3.2005 1 2,2 0 0 0,22 8,5 6,2 90 19 3,0 17 61 24.8.2005 1 18,7 20 60 0,28 8,1 7,2 25 9,3 4,5 16 9,2 102 22.3.2006 1 1 0 0 0,32 10,0 6,5 20 9,2 1,1 10 9,5 65 24.8.2006 1 21 8 10 0,34 8,3 7,7 30 9,8 7,5 29 9,3 105 22.3.2007 1 3 < 2 < 2 0,26 9,2 6,5 50 10 1,6 13 12 92 29.8.2007 1 16,2 < 2 2 0,28 8,2 7,3 35 8,1 5,4 21 9,3 98 2.8 Kiimajärvi Pinta-ala Suurin syvyys Rantaviivan pituus 150 ha noin 7 m n. 9,5 km Kiimajärvi on yksi harvoista luontaisesti runsasravinteisista järvistä Pirkanmaalla. Sen kalastuksesta ja kalanhoidosta vastaa osakaskuntien yhteenliittymä. Kiimajärvi on pitkänomainen luode-kaakkosuuntainen järvi. Pituutta sillä on noin 4 km ja leveyttä keskimäärin puolisen kilometriä. Kiimajärven kaakkois- ja luoteispäät ovat reheviä, mutta järven keskiosa on eri tyyppistä, melko jyrkkärantaista ja karummalta vaikuttavaa kuin järven päät. Järvi on lähdevaikutteinen. Kiimajärvellä kasvaa kaksi vesikasvia läntisellä äärirajallaan. Komea välkevita kurottaa pintaan runsaana kaikkialla järvessä, mutta isolummetta kasvaa vain pari kasvustoa Rukossaaren kaakkoispuolella, iso- ja pohjanlumpeen risteymää tosin löytyy laajemmalti järven kaakkoispäästä ja Haapaniemenlahdesta. Kiimajärvi on suurin Äetsän alueella kokonaan sijaitseva järvi. Järven kaakkoispäässä sijaitsee Kiimajärven kylätaajama, ja keskivaiheilla järveä on runsaasti mökkejä. Järven kaakkoispäätä sekä Haapaniemenlahtea ympäröivät pitkään viljellyt peltoaukeat. Lisäksi valuma-alueella on jonkin verran ojitettuja soita ja metsätalousmaata. Luoteesta, Kiikoisten suunnasta järveen työntyy Sarvan harju, jossa on Kiikoisten kunnan vedenottamo. Kiimajärveen laskevat myös Kortejärven, Syväjärven, Kaitajärven ja Lammijärven vedet. Kiimajärveä on aikoinaan laskettu. Kiimajärven vedenlaatua on tutkittu ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla. Tuoreimmat tutkimustulokset ovat vuodelta 2007. Kiimajärvi on ruskeavetinen humusjärvi, jonka ravinnetaso on talvella lievästi rehevien vesien tasoa, mutta kohoaa kesällä voimistuvan hajakuormituksen takia reheville vesille ominaiselle tasolle. Veden ph on neutraali ja puskurikyky hyvä. Alusvedessä voi esiintyä loppu talvella happivajetta, mutta kokonaisuutena happitilanne on ollut kohtalaisen hyvä. Järvi on suhteellisen matala ja suhteellisen pitkä selkäalue huomioiden kesäkerrostuneisuus voi jäädä lieväksi. Kiimajärven yleistilaa voidaan pitää tyydyttävänä, mihin vaikuttaa mm. järven kohonnut rehevyystaso. 15

Kiimajärveen suunnitellaan laadittavaksi kunnostussuunnitelma. Sen tavoitteena tulee olemaan järven ulkopuolisen kuormituksen vähentäminen ja valuma-alueen kunnostus. Kiimajärvellä on tehty kesällä 2001 koekalastus sekä sedimentti- ja syvyystutkimus. Koekalastustulokset eivät yksiselitteisesti anna perusteita hoitokalastukselle. Kiimajärvi on rehevä järvi, jonka saalismäärät ovat luonnostaankin korkeat. Särkikalavaltaisuus on tällaiselle järvelle ominaista. Selvityksen mukaan arvellaan, että hoitokalastuksen vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi, ellei muissa järven veden laatuun vaikuttavissa tekijöissä tapahdu muutosta. Selvityksessä todetaan, että tällä hetkellä tärkeimpänä kalavesien hoitotoimenpiteenä voidaan pitää järveen ihmistoiminnan seurauksena tulevan kuormituksen tehokasta vähentämistä valuma-alueen vesiensuojelua parantamalla. (Tiedot kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2004 2008). Kalaston hoitoa on suoritettu nuottauksin. Järvestä on poistettu vähempiarvoista pikkukalaa, pääosin särkeä ja lahnaa, sekä pikkuahventa. Ilmastointilaitteella on alusveden happi pitoisuutta lisätty talvisin. Kiimajärven hoitokalastussaalis on: 2003 saalis 10200 kg 68 kg / ha 2005 saalis 3150 kg 21 kg / ha Yhteensä 13350 kg 89 kg / ha Kiimajärven kokonaissaalis on 13350 89 kg / ha. Tämä määrä on osoittautunut riittäväksi veden laadun paranemiselle. Vuoden 2004 jälkeen ei ole sinilevää Kiimajärvessä esiintynyt. Veden näkösyvyys on pysynyt hyvänä ja pyydyksiä sotkeva limalevä on pysynyt pääosin poissa. Kiimajärven lahnakantaa kannattaa vielä lähivuosina pienentää. (Ote Kari Kinnusen raportista 2008) Särkikantaa on vielä harvennettava reippaasti. Hoitokalastusten alussa havaittiin särkien koko pieneksi. Koska hapettomuuden aiheuttamia kalakuolemia ei ole ollut, on kysymyksessä nälkiintymisen vuoksi pienikokoiseksi jäänyt, jo kasvunsa lopettanut normaali aikuisikäinen särkikanta. Tällaisesta särkikannasta ei saa enää tervettä tekemälläkään. On parempi uusia valtaosa koko kannasta. Näin tehtiin. Särjet ovat vielä nuoria, mutta nyt paremmissa olosuhteissa nopeakasvuisempia. Kesän 2007 havainnot tukevat nopeakasvuisuutta. Uskon että saamme välttämättömän ja kookkaista yksilöistä muodostuvan särkikannan Kiimajärveen. Alkuvuosina tällainen nuori särkikanta tuottaa biomassaa reippaasti, joten sitä on harvennettava vielä muutamaan kertaan siihen asti, että se saavuttaa normaalin ikärakenteen. Tähän prosessiin menee vielä puolenkymmentä vuotta. Kiimajärvestäkin on lahnaa vielä vähittäin poistettava. Särkien pyyntipäivien määrä laskelmiemme mukaan olisi kaksi kolme pyynti päivää parin vuoden välein. Tämän jälkeen kalakanta pitää pääosin oman tasapainonsa kunnossa. Tästä eteenpäin hoitokalastuksia tehtäisiin vain tarvittaessa. Ongelmana on usein hoitokalastusjakson jälkeinen aika. Pääosin se työmaillamme on järjestyksessä. Tämä on vielä aika uusi asia missä meillä ammattilaisillakin on vielä opittavaa. Aivan yksin me emme ehkä selviä. Kysymys on seurannasta, missä ei ole vielä löydetty selvää konseptia miten havaitaan ajoissa mahdollinen uusi järven ekohäiriön syntyminen. Tässä asiassa on osakaskunnilla aika iso rooli. Meidän yritysryhmän sisällä on pohdittu asiaa ja olemme rakentaneet tiettyjä toimintamalleja missä aktiiviset henkilöt toimivat tiedonhankkijoina ja havaintojentekijöinä. Pidämme tätä seikkaa tärkeänä ja asiaa kannatta pohtia (Kinnunen 2008). KIIMAJÄRVEEN ON ISTUTETTU 2003 Kuha 1k 3000 kpl 2005 Kuha 1k 2000 kpl Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Kiimajärven veden laatu on hyvä. 16

Kiimajärven vedenlaatutiedot vuosilta 2002 2007 SASPE:n tutkimuksissa. Näytteen- Näyte- Lämpö Fek. Kolif Fek. strepto- Sähkön- ph Alkali- KHT Koko- Nitraatti-N Happi- Hapen otto- syvyys tila Bakteerit kokit johtavuus teetti mg0 2/l nais-p NO 3-N pitoisuus kyllästyspäivämäärä m C kpl/100 ml kpl/100 ml ms/m mmol/l μg P/l mg/l mg/l aste % 19.8.2002 1 22,1 2 4 12,0 7,4 0,40 13,0 13 < 0,1 15.7.2003 1 22,5 < 2 4 15,0 7,4 0,50 12,0 26 < 0,1 6.7.2004 1 17,9 4 2 12,0 6,8 0,32 10,0 23 < 0,1 11.2.2004 1 0,8 12,0 6,7 0,42 11,0 15 8,5 61 11.2.2004 7,5 4,5 14,0 6,7 0,74 15,0 72 1,5 12 21.7.2005 1 22,1 < 2 < 2 11,0 7,3 0,42 11,0 26 < 0,10 7.8.2006 1 22,4 < 2 6 11,0 7,7 0,46 13,0 14 < 0,10 25.6.2007 1 20,2 4 6 11,0 7,5 0,36 13,0 31 0,27 30.8.2007 1 16,8 7,5 79 30.8.2007 1 16,5 7,4 78 2.9 Ylistenjärvi Ylistenjärven pinta-ala on 440 ha. Ulappa-alueen syvyys on 5 6 metriä ja suurin syvyys noin 11 metriä. Järvi on muodoiltaan avoin, lukuun ottamatta järven pohjoisosan matalaa kivikkoista melko suljettua Tapiolanlahtea. Järven valuma-alueen pinta-ala on 17 km 2 ja se on latvajärvi (Meriluoto, 2001). Ylistenjärven vesi- ja kalastussuojeluyhdistys vastaa järven kalastuksesta ja kalanhoidosta ISTUTUKSET YLISTENJÄRVELLE: 2004 Muikku vk 50000 2005 kuha 1k 1368 2006 rapu aik 489 Ylistenjärvi on ollut erittäin kirkasvetinen, hiekkapohjainen järvi, ja on säilynyt melko karuna (Meriluoto 2001). Kuitenkin veden samentumista on ollut havaittavissa viimeisien vuosien aikana. Kesällä 2007 havaittiin jonkin verran sinilevää. Vaarana on vähittäinen rehevöityminen, jollei järveen tulevaa ravinnekuormitusta vähennetä. Koska Ylistenjärven vesi vaihtuu hitaasti, sen tilan parantuminen, jos se pääsee rehevöitymään, on hyvin hidasta. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota peltoviljelystä, karjataloudesta, metsätaloustoimenpiteistä sekä loma- ja haja-asutuksesta tulevaan kiintoainekuormaan. Laaditussa kunnostus- ja hoitosuunnitelmassa annetaan ohjeita järveen tulevan kuormituksen vähentämiseksi (Meriluoto 2001). Ylistenjärvessä on luontaisesti lisääntyvä muikkukanta, joka on luotu siirtoistutuksilla. Myös kuhaa on istutettu, mutta sen lisääntymisestä luontaisesti ei ole havaintoja. Järvessä on ollut aikoinaan hyvä siikakanta, jota on ylläpidetty istutuksin. Istutuksia ei ole suoritettu viimeisten vuosien aikana, ja kanta on heikko. Rapurutto tuhosi rapukannan vuoden 2000 kesällä. Ylistenjärvellä on tehty hoitonuottauksia useampana vuonna. Viimeinen nuottauskerta 2007 antoi saalista 3300 kg. Siitä oli salakkaa 55 %, särkiä 29 % ja ahventa 16 %. Myös muikkua löytyi saaliin joukosta kymmeniä kiloja, joka kertoo emokalamuikun hyvästä kannasta. Parantuneissa olosuhteissa tämä tuottaa nopeasti vahvoja vuosiluokkia. Nuottaajan mukaan muikkuistutuksia ei tässä vaiheessa kannata tehdä. (Raportti Kari Kinnunen: Houha- ja Ylistenjärven saalistiedot 2007) Ote Kari Kinnusen raportista: Ylistenjärven hoitokalastussaalis on: 2005 saalis 1500 kg 3,4 kg / ha 2006 saalis 3000 kg 6,8 kg / ha 2007 saalis 3300 kg 7,5 kg / ha Yhteensä 7800 kg 17,8 kg / ha 17

Ylistenjärven kokonaissaalis on 7800 kg 17,8 kg / ha. Tämä määrä on osoittautunut sopivaksi. Ylistenjärven nuottaustyön tarkoituksena on muikkukannan palauttaminen. Tässä työssä korjataan tietyn kala lajin laatua ja määrää. Hyviin tuloksiin päästään aina pienemmillä saalistavoitteilla oli järvi karu tai rehevä. Työtapa poikkeaa parannettuun veden laatuun tähtäävistä hoitokalastuksista. Syksyn hoitokalastuksissa tavoitettiin 0+ muikkua eli hottaa. Nuorta muikkua oli riittävän paljon tuottamaan vahvan verkkomuikkukannan. Siltä osin työ on tehty. Kannattaa kuitenkin seurata muikkuikäluokkien kehitystä. Isorysä on parhain väline selvittämään muikkuikäluokkien määrää ja suhteita. Lahnaa oli paljon syyskuun alun kaikuluotauksissa nähtävillä. Tämän lahnakannan harventaminen ei tekisi pahaa kalastolle. Lahna on viheliäinen jos se pääsee runsastumaan. Syksyn luotauksissa lahna oli asettunut syvännealueen reunaan riittävän taajaan tiheyteen mistä se on hyvä ottaa kiinni. Mikäli on mahdollista, niin lahnakantaa kannattaa aina harventaa. Korostan että kysymyksessä ei ole akuutti tilanne kun vain muistaa seurata ja harventaa lahnakantaa ainakin lähivuosina. Onnistuessaan kahden neljän päivän työskentely nuotalla todennäköisesti riittää sopivaksi. Ylistenjärvi on karu. Kalojen kokonaismäärä hehtaarilla on selvästi pienempi kuin Houhajärvellä (Kinnunen 2008). Nopeusrajoitus Ylistenjärvellä on 10 km / h. Jäällä ajo moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla on kokonaan kielletty. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Ylistenjärven veden laatu on erinomainen. Saspen tutkimuksissa Ylistenjärven veden laatu vuosina laatu vuosina 2002 2007 Näytteen- Näyte- Lämpö Fek. kolif Escherichia Fek. strepto- Alkali- Sähkön- ph Väriluku KHT Sameus Koko- Happi- Hapen otto- syvyys tila bakteerit coli kokit teetti johtavuus Pt mg/l mg/l FNU nais-p pit. kyllästyspäivämäärä m C pmy/100 ml pmy/100 ml pmy/100 ml mmol/l ms/m mikrog/l mg/l aste % 19.3.2002 1 0,7 < 2 < 2 0,22 5,8 7,0 15 6,8 19.8.2002 1 22,1 0 0 0 0,10 6,1 7,0 15 6,1 24.3.2003 1 1,0 < 2 < 2 < 2 0,26 8,1 6,8 15 6,8 19.8.2003 1 19,6 2 2 0,24 9,0 7,4 25 6,3 3 20 6,6 76 23.3.2004 1 1,2 < 2 < 2 0,24 5,9 6,8 15 5,9 0,73 < 10 16 110 31.8.2004 1 16,6 < 2 < 2 0,22 5,4 7,2 20 6,2 1,2 11 8,6 91 16.3.2005 1 1,2 0 0 0,24 6,5 6,8 15 7 0,78 < 10 14 102 24.8.2005 1 18,8 < 2 20 0,24 5,3 7,1 10 6,6 1,3 < 10 9,5 105 22.3.2006 1 0,8 0 0 0,24 6,2 6,7 20 7,4 0,87 < 10 14 98 24.8.2006 1 20,8 < 2 < 2 0,26 5,6 7,3 20 5,8 1,3 < 10 8,6 99 22.3.2007 1 2,0 < 2 < 2 0,22 5,8 6,6 30 7,3 1,2 < 10 12 93 29.8.2007 1 17,5 2 < 2 0,22 5,6 7,1 25 5,4 1,5 < 10 9 94 29.8.2007 2 17,5 < 2 < 2 0,22 5,5 7,1 25 5,9 1,6 < 10 8,7 91 2.10 Kalastusalueen muut pienvesialueet Kalastusalueen pienvesistä on tehty oma pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka on hyväksytty 2006. (Vammalan Seudun Kalastusalue: Pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelma Simo Suominen 2005). Luettelo muista Vammalan seudun kalastusalueen järvistä ja pinta-alat. Vammalan alueen järvet Alinen-Heinijärvi 4 ha Alinen-Piimäsjärvi 3 Alinen-Ritajärvi 20 Anijärvi 15 Ekojärvi 118 Hanhijärvi Karkku 5 Mouhijärven puolella 3 Hanhijärvi Houhajärvi 3 Heinijärvi 22 Herajärvi 5 Hornionjärvi 4 Houhajärvi 394 Humalisjärvi 4 Hurttionjärvi 16 Mouhijärven puolella 4 Hyyryjärvi 3 Iso-Haukijärvi 7 Iso-Kuovanen 3 Iso-Lattio 5 18 Joutsijärvi 15 Mouhijärven puolella 6 Kaitajärvi 3 Kaivolampi 1 Korvalammi 1 Keskistenjärvi 2 Kivijärvi 68 Kiimajärvi 15 Lailujärvi 1 Lamminjärvi 1

Latvajärvi 27 Punkalaitumen osa 1 Maholampi 3 Miekkajärvi 9 Murtojärvi 6 Mustalammi 1,5 Nohkuanjärvi 15 Ojajärvi 8 Paskolammi 3 Paskojärvi 2 Perkojärvi 4 Pieni-Haukijärvi 6 Pikku-Kiimajärvi 2 Pitkäjärvi 27 Potkujärvi 10 Pääjärvi 10 Mouhijärven puolella 62 Rekujärvi 9 Riippilänjärvi 722 Saarijärvi 16 Salosjärvi 2 Vesilahden puolella 7 Valkeajärvi Karkku 10 Valkeajärvi Myllymaa 4 Vihdanlammi 2 Kotajärvi 5 Kotojärvi 11 Kuolemanjärvi 2 Kyynärjärvi 24 Vähä Lattio 2 Vähä-Poikelus 2 Ylinen Piimäsjärvi 22 Ylinen Ritajärvi 19 Ylistenjärvi 440 Äetsän alueen järvet: Aurajärvi 49 Hosionlampi 1 Kaitajärvi 12 Kiimajärvi 150 Kivijärvi 28 Kokemäenjoki jokialue n. 400 Kortejärvi 29 Lammijärvi 2 Lamminjärvi Kiikka 11 Lamminjärvi Keikyä 2 Syväjärvi 41 Tervajärvi 2 Tyrisevä 46 Nokian kaupungin alueella olevat järvet: Iso-Kakkurilampi 2 Launiaisjärvi 6 Otajärvi 19 puoliksi Nokialla ja Vammalassa Piikkilänjärvi 173 osa Mouhijärvellä Ruutanajärvi 5 Sanasjärvi 20 Taulajärvi 15 Teernijärvi 36 osa Pirkkalan ka 25 Ylinenjärvi 3 KALASTUSALUEEN PIENVESIIN ON ISTUTETTU Hurttiojärvi 2004 planktonsiika 1k 300 Kaitajärvi 2004 hauki ek 2150 Kivijärvi, Kiikka 2005 hauki ek 700 Piikkilänjärvi 2004 kuha 1k 6800 Piikkilänjärvi 2006 kuha 1k 4700 Riippilänjärvi 2004 kuha 1k 1750 Kivijärvi, Kiikka 2007 planktonsiika 1k 800 Pääjärvi 2007 kirjolohi 3k 88 Riippilänjärvi 2007 planktonsiika 1k 1471 Tyrisevä 2007 planktonsiika 1k 1700 Purojen kunnostushanke: Vuoden 2007 aikana aloitettiin tutkia pikkupuroja, jotka laskevat päävesialtaille ja Kokemäenjoen alueelle. Tutkimus valmistuu vuonna 2008. Purojen kalaston ja veden tutkimus on tärkeä toimenpide vesipuitedirektiivin toteuttamisessa. Taimen on hyvä indikaattorina veden laatua arvioitaessa. Kalastusalue selvittää minkälaisiin toimenpiteisiin tulee ryhtyä näiden tutkimusten perusteella. 2.11 Merkittävät lisääntymisalueet Uhanalainen toutain lisääntyy Vammalan Seudun kalastusalueella. Tärkeimmät kutualueet ovat Siuronkoski, Lukkisalmi ja Kilpikoski, kuten muutkin Kokemäenjoen koskialueet. Myös harjus lisääntyy Kokemäenjoen jokialueella. Ylistenjärvessä on lisääntyvä muikkukanta. Kuhan merkittävimmät ja suurimmat lisääntymisalueet sijaitsevat matalien saarten rannoissa. Kulovedellä kuha lisääntyy syvänteistä nousevilla harjannealueilla, joissa veden syvyys on noin 3,5 4 m. Tärkeimmät lisääntymisalueet Kulovedellä ovat Siuronkoski, Maijansaaren pohjois-koillinen puoli ja Kalmetsaaren itäpuoli. Myös Maijansaaresta Suoniemeä kohti oleva sorakkoharjanne on todettu kuhan kutupaikaksi. Rautavedellä kuha lisääntyy Papinsaaren ja Oksalon välisellä alueella (myös Selkäsaaren 19