Vammalan Seudun Kalastusalueen

Transkriptio

1 Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille Simo Suominen, Keijo Sydänmaa Vammalan seudun kalastusalue Kalastusalueen hallitus 2013 Osarahoitus: Ely - keskus kalatalousyksikkö 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KUVAUS ALUEISTA JA PERUSTIEDOT Yleistä Kulovesi Rautavesi. 2.4 Liekovesi Kokemäenjoen alue Ekojärvi Houhajärvi Kiimajärvi Ylistenjärvi Kalastusalueen muut pienvesialueet Merkittävät lisääntymisalueet Kuormittajat ja velvoitteet 2.13 Kalojen käyttökelpoisuus. 3 KALASTUS JA SAALISTIEDOT Yleistä Virkistyskalastus. 3.3 Kulovesi 3.4 Rautavesi. 3.5 Liekovesi 3.6 Jokialue ja muut järvet 4 ARVIO KALAKANNOISSA TAPAHTUNEISTA MUUTOKSISTA. 4.1 Yleistä 4.2 Kulovesi 4.3 Rautavesi 4.4 Liekovesi 4.5 Jokialue ja muut järvet 5 ARVIO ISTUTUSTEN TULOKSELLISUUDESTA REITTIVESISSÄ. 6 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA RAJOITUKSET 6.1 Yleistä. 6.2 Verkkokalastus ja seisovat pyydykset 6.3 Virkistyskalastus Yleistä Viehekalastus Onginta ja pilkintä 2

3 7 KALASTUSALUEEN KALASTUSKÄYTTÖ Tavoitteet 7.2 Pyydysyksiköinti 7.3 Kokonaispyydysyksikkömäärät ja sen jakaminen eri kalastajaryhmille Kalastus Yleistä Onginta ja pilkintä Viehekalastus Verkkokalastus ja seisovat pyydykset Ammattikalastus 8 HOITOTOIMENPITEET 8.1 Yleistä 8.2 Suositeltavat hoitotoimenpiteet reittivesillä Yleistä Hoitokalastus ja järvien kunnostus Ekojärvi Houhajärvi Kiimajärvi Ylistenjärvi Istutussuositukset Istutukset vuosittain reittivesiin 8.4 Tiedustelu Kalastuksen lisääminen 8.6 Tiedottaminen 8.7 Suositeltavat selvitykset Kuha Siika Ankerias, harjus ja made Muikkukantojen selvitys 8.8. Pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelmat 8.9 Muut toimenpiteet Valvonta Virkistyskalastuskohteet Nuorisotoiminta Kalastusmatkailu ja elinkeinokalatalous Toiminnan rahoitus 9 YHTEENVETO LÄHDEAINEISTOT: 3

4 1 JOHDANTO Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma on päivitetty ja täydennetty vuosiksi Suunnitelma käsittää alueen päävesialueen Kulo- Rauta- ja Liekoveden, sekä jokialueen Kokemäenjoessa. Lisäksi siihen on otettu alueen suurimmat järvet Ekojärvi, Houhajärvi, Kiimajärvi ja Ylistenjärvi. Suunnitelman toteuttajaksi on valittu kalastusalueen isännöitsijä Keijo Sydänmaa, Simo Suominen ja kalastusalueen hallitus. Apuna suunnittelussa käytetään aikaisempien vuosien käyttö- ja hoitosuunnitelmia, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatimia velvoitetarkkailuraportteja, Hämeen ELY - keskuksen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja sekä muita alueelta valmistuneita selvityksiä. Kalastusalue toimii hyväksymänsä ohjesäännön mukaan paikallisena ELY-keskuksen alaisena kalastusviranomaisena. Se noudattaa kalastuslain ja asetusten sekä hallintomenettelylain määräyksiä. Kalastaja ja kalastusoikeuden haltija ei ilman perusteltua aihetta saa vaikeuttaa toimenpiteellään tai laiminlyönnillään tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman toteuttamista. Kalastusalueen tekemät päätökset tulee perustua tähän käyttö- ja hoitosuunnitelmaan ja tulee KaL 82 :n mu kaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on helpottaa kalastusalueen ja osakaskuntien päätösten tekoa. Kalastusta suunniteltaessa on huomioitava KaL 1, joka antaa ohjeita kalastuksen järjestämiseen. Sen mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon. Kalaveden käyttö- ja hoito kuuluvat vesialueen omistajille. Kalaveden omistajat voivat antaa kalaveden käytön ja hoidon joko kokonaan tai osaksi kalastusalueen tehtäviksi, eikä kalastusalue voi tehtävistä kieltäytyä. Kalastusalue hoitaa kalavesien käytön ja hoidon sille selvittelysopimuksin siirretyillä vesialueilla, sekä valvoo, että muuallakin kalastusalueeseen kuuluvilla vesialueilla noudatetaan kalastusalueen, kalastuslain ja asetusten antamia määräyksiä. Tässä suunnitelmassa keskitytään reittiveden kalataloudelliseen suunnitteluun. Lisäksi yli 100:n hehtaarin järvet Ekojärvi, Houhajärvi, Kiimajärvi ja Ylistenjärvi on käsitelty lyhyesti. Kalastusalueen pienemmistä järvistä ja puroista on laadittu oma pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka on hyväksytty vuoden 2006 kalastusalueen kokouksessa. Pienvesiä koskevia asioita on kirjattu mukaan lyhykäisesti. Raputaloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma on hyväksytty vuoden 2001 kalastusalueen kokouksessa ja siinä on käsitelty raputalouteen liittyvät asiat Vammalan seudun kalastusalue. 4

5 2 KUVAUS ALUEISTA JA PERUSTIEDOT 2.1 Yleistä Vammalan Seudun kalastusalue sijaitsee kokonaisuudessaan Pirkanmaan maakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Vedet sijaitsevat Sastamalassa entisen Vammalan ja Äetsän alueella sekä Nokian kaupungissa. Hallinnollisesti alue kuuluu Hämeen ELY-keskuksen alaisuuteen. Vammalan Seudun kalastusalueen vedet kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, jonka vedet laskevat pääasiassa Tampereelta Pyhäjärvestä Nokian virran kautta (MQ 147 m 3/s) ja Ikaalisten suunnasta Siuronkoskesta (MQ 29 m3/s) Kuloveteen. Vettä tulee runsaasti pieniltä valumaalueilta laskevia jokia ja puroja myöten, mm Ylistenjärveltä ja Kiimajärveltä. Houhajärven vesi laskee Sammaljoen-Illonjoen kautta Huittisiin ja Kokemäenjokeen. Kokemäenjokea pitkin vedet laskevat lopulta mereen Porin edustalle. Reittiveden suurimman altaan Kuloveden pinta-ala on 3503 ha, Rautaveden 2452 ha, Liekoveden 458 ha, ja jokialueen noin 370 ha. Suurimmat järvet Ylistenjärvi 449 ha, Houhajärvi 375 ha, Kiimajärvi 186 ha ja Ekojärvi 108 ha. Kalastusalueen koko vesipinta-ala on 9164 ha. Veden laatu jokialueella määräytyy nykyisin varsin pitkälle Nokian virrasta tulevan veden laadun mukaiseksi. Kulo- ja Rautaveden veden laatu on parantunut selvästi vuosien aikana kuormituksen alenemisen myötä. Esimerkiksi veden fosforipitoisuus on laskenut sekä Kulo- että Rautavedellä selvästi vuosien aikana. Kuormituksesta johtuen Kulovesi on kuitenkin pysynyt Rautavettä rehevämpänä. Vaikka tutkimusalueiden veden happiolosuhteet ovat parantuneetkin selvästi vuosien aikana, havaitaan vedessä edelleen happivajetta. Korkeasta perustuotantotasosta muodostuva orgaaninen aine sekä kuormittajien happea kuluttavien aineiden kuormitus kuluttavat edelleen veden happivaroja. Happipitoisuus laskee ajoittain jo 10 metrin syvyydessä haitallisen alhaiseksi kaloille ja pohjanläheiset vedet ovat nykyäänkin vielä usein kesällä hapettomia. Alusveden hapettomien kausien aikana sedimenttiin sitoutunut fosfori vapautuu alusveteen (Heikki Holsti Kulo- ja Rautaveden kalataloudellinen tarkkailu 2010). YHTENÄISLUPA-ALUE Tummennettu alue. Tarkempi kalastusalueen kartta keskiaukeamalla. 5

6 Kokemäenjoen veden laadun tarkkailu kuuluu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tehtäviin ja tulokset ovat luettavissa yhdistyksen nettisivuilta ( Nokianvirran veden laatu vuonna Tuloksissa ovat mukana myös velvoitetarkkailun tulokset. 6

7 Veden laatua tarkkaillaan jätevesien velvoitetarkkailujen (Nokian kaupunki, SCA Tissue Finland Oy Nokia, ja Sastamalan kaupunki) avulla. Kalataloudelliset velvoitetarkkailut perustuvat vesioikeuden tekemiin päätöksiin jätevesien laskuluvista. Vammalan Seudun kalastusalue kuuluu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston toimialueeseen. Kyseessä olevat velvoitetarkkailut on laadittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä ja ne on hyväksytty Hämeen ELYkeskuksen kalatalousyksikössä. Vesistöjen velvoitetarkkailun tehtävänä on selvittää vesiä muuttavan toiminnan vaikutukset vesistössä. Kalataloustarkkailussa kohteena on sekä kalasto että kalastus. Velvoitetarkkailut on tehtävä alueellisten ympäristökeskusten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaan. Tarkkailua toteuttavat vesialan konsulttitoimistot ja vesiensuojeluyhdistykset. Tulosten luotettavuuden takaamiseksi näiden vesitutkimuslaitosten toimintaa valvotaan mm. vertailunäytekokein. Kalastoa ja kalastusta koskeva tarkkailu suoritetaan työvoima ja elinkeinopiirien kalatalousyksikköjen hyväksymällä tavalla. Jokaisesta vesistö- ja kalataloustarkkailusta laaditaan vuosittain kirjallinen raportti, jossa esitetään taustatiedot, mittaustulokset sekä niiden perusteella tehtävät johtopäätökset. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan ympäristökeskukselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kalastusalueelle. Eri vesialueiden perustietoihin kuuluu kalanistutukset, joita on toteutettu vuosien aikana. Istutuksilla on ollut enemmän tai vähemmän vaikutusta siihen, missä kunnossa kukin vesialue kalastoltaan tänä päivänä on. 2.2 Kulovesi Pinta-ala 3503 ha Rantaviivan pituus 102 km Keskisyvyys 8,1 m Suurin syvyys 37 m 7

8 Nokian ja Sastamalan välinen vesireitti Kulovesi - Rautavesi, saa vetensä pääosin Nokianvirrasta Pirkkalan kalastusalueelta Kuloveteen laskee pohjoisesta lisäksi Siuron reitti MahnalanKirkkojärven kalastusalueelta. Suodenniemen kalastusalueelta laskee vesiä Tupurlanjärven ja Piikkilänjärven kautta Leukaluissa Kuloveteen. Kulovedestä vedet virtaavat Rautaveden kautta Kokemäenjokeen. Valuma-alue on erittäin laaja ja veden vaihtuvuus siten nopeaa. Kuloveden lähivaluma-alueella ja Nokianvirran varrella sijaitsee runsaasti peltoa, mikä näkyy yhdessä muun kuormituksen kanssa Kuloveden vedenlaadussa kohonneena ravinnetasona. Kuloveden vedenlaatua seurataan säännöllisesti Tampereen seudun yhteistarkkailun yhteydessä kahdelta syvänneasemalta. Havaintopisteet sijaitsevat Kesäniemen edustalla sekä Kalmetsaaren vieressä olevalla syvänteellä. Veden laatu määräytyy nykyisin varsin pitkälle Nokianvirrasta tulevan veden laadun mukaan. Kuloveden vesi on sameahkoa ja lievästi ruskeaa. Veden humusleima on vain kohtalainen ja happamuustaso on normaali. Siuronkosken kautta laskevan Ikaalisten reitin vaikutus näkyy talvisin ajoittain päällysvedessä mm. suolapitoisuuden selvänä laskuna. Veden yleislaatuun Siuron reitiltä tulevat lisävedet eivät juurikaan vaikuta. Pitkällä aikavälillä vesistön tila on parantunut merkittävästi koko alueella ylävesistössä tapahtuneen kuormituskevennyksen ansiosta. Nokian seudulta tuleva ravinnekuormitus lisää fosforipitoisuutta keskivirtaaman aikana alle 1,0 µg/l. Tästä huolimatta Kulovesi ja myös alapuolinen Rautavesi ovat säilyneet rehevinä Nokianvirran kohonneista ravinnepitoisuuksista johtuen. Ravinnetaso on lievästi reheville vesille ominainen. Lievä rehevyys aiheuttaa leväsamennusta ja ajoittain sinileväkukintoja. Nokia Oy:n lopetettua selluloosan valmistuksen happea kuluttava kuormitus laski tuntuvasti, eikä se vaikuta enää sanottavasti happipitoisuuksiin. Kuloveden Kesäniemen edustalla sijaitsevalla syvänteellä ei ole todettu talvisin merkittäviä happitalouden häiriöitä. Sen sijaan Kalmetsaaren viereisessä syvänteessä happitalouden häiriöt ovat olleet talvisin melko säännöllisiä. Pohjan läheinen vesikerros on ajoittain jopa täysin hapeton. Kesäisin pohjan läheisessä vesikerroksessa on todettu molemmilla syvännealueilla alhaisia happipitoisuuksia kerrostuneisuuden pysyessä vakaana. Päällysveden happiongelmat ovat pitkällä aikavälillä lähes hävinneet metsäteollisuuden jätevesien leiman vähennyttyä merkittävästi. Kuloveden vedenlaatu on parhaimmillaan hyvä ja heikoimmillaan vain välttävä. Parhaimmillaan vedenlaatu on talvisin, jolloin vesi on vain lievästi sameaa ja ravinnetaso on alhaisimmillaan. Kesäisin vedenlaatu on selvästi heikompi, sillä ravinnetaso nousee lähelle rehevien vesien rajaa ja vedessä on todettu voimakkaita leväsamennuksia. Vedenlaatua heikentää sekä talvella että kesällä hapen voimakas kuluminen syvänteiden pohjalla. Kokonaisuudessaan vedenlaadun voidaan sanoa olevan tyydyttävä. (Tiedot: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen internet-sivut 2013 ( Kuloveteen laskee Pirkkalan kalastusalueelta Nokian virta, jota kuormittavat Nokian kaupunki ja SCA Tissue Finland Oy Nokia (ent. Georgia Pasific Finland Oy aiemmin Nokia Fort James). Pohjoisesta Mahnalanselän - Kirkkojärven kalastusalueelta laskee Siuronkoski, jossa on entinen Vattenfalin voimala. Siuron kosken voimalaitos toimii ja on nykyään Wirolan puutarhan omistuksessa. Omistaja rakennutti alueelle kalaportaat vuonna 2004 ja suorittaa tarkkailua portaiden toimivuudesta. Myös kalojen kutusoraikkoja on koskessa kunnostettu. Siuronkoskessa li- 8

9 potaan keväisin kuoretta. Suironkosken virkistyskalastuskohteessa noudatetaan sille laadittuja kalastussääntöjä. Siuronkoskelle myytiin kalastuslupia vuonna 2013 yli 2000 kpl joista osa vuosilupia arvioitu kalastusvuorokaudet n kpl. Kalastajia käy kautta Suomen, ja koski on Pirkanmaan suosituimpia koskikalastuskohteita. Kuloveden länsiosa kuuluu yhtenäislupa - alueeseen, Suoniemen vedet ovat järjestäytyneet Suoniemen Kalastusseuran huostassa (ei sopimuksia vesialueen omistajien kanssa) ja lisäksi Kulovedellä on yksityisiä vesialueita. Kuloveden pohjoisosassa sijaitsee Leukaluun salmi, jonka kautta pohjoisesta laskee vesiä Piikkilänjärvestä ja Suodenniemen kalastusalueelta. Kuloveden eteläpuolella sijaitsee Sarkolanlahti, jonka perukoille laskevaan Lanajokeen nousee kuoretta. Sarkolanlahti on jonkin verran rehevöitynyt. Vahalahti ja erityisesti sen yksi osa-alue, Pumpulinlahti, ovat lähes umpeenkasvaneita. Syynä lahtien rehevöitymiseen pidetään yläpuolisten suoalueiden ojituksia. Kalmetsaaren ja Vanajavuoren läheisyydessä on merkittäviä syvänteitä. Muuraisaaren pohjoispuolelle laskee Karinoja. Kutalan-saaren länsipuolella sijaitsee Hulttistenvuolle ja itäpuolella Kutalan vuolle. Kutalan vuolteeseen laskee etelästä Myllyoja, jonka eteläinen haara (Karrasalonoja) lähtee Otajärvestä. Otajärvessä on jokirapua. Etelästä laskee Piimäsjärvistä Kärppälänjoki. Piimäsjärviä rasittaa voimakas hajakuormitus. Kärppälänjokeen laskee sivuhaara etelästä, Haapakorvenoja. Alueella sijaitsee Masossa Mustalahden rapufarmi. Kuloveden länsipäässä sijaitsee Salonsaaren pohjoispuolella Hiedan vuolle ja Myllyvuolle sekä Salonsaaren eteläpuolella Karkunkylän vuolle. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen viimeisessä tutkimuksissa Kuloveden veden laatu mainitaan tyydyttäväksi. (yhdistyksen internet-sivut) Istutusvesi Kulovesi Kuloveteen on istutettu kaudella kuhaa, harjusta, kirjolohta, järvilohta ja taimenta. Aiemmin myös haukea, siikaa, ankeriasta, karppia, toutainta, suutaria ja täplärapua. Istukkaiden ikä: 1k = yksikesäinen 2k = kaksikesäinen 1v = yksivuotias 2v = kaksivuotias jne. aik = istutettu sukukypsiä kaloja, vk = vastakuoriutunut poikanen ek = esikesäinen la = lasiankerias 2008 Taimen Järvilohi Kirjolohi Harjus Kuha 2 4v 4 6v 2 3v 1k 1k

10 Kulovedellä kuhan istutusmäärät ovat olleet merkittäviä. Istutuksessa pidettiin tauko vuonna 2006 Kuhan istutukset ovat määrällisesti olleet sopivia, joskin viime aikaisten tutkimustulosten perusteella kuhaistutuksia ei suositella sellaisiin vesiin, joissa on luontaisesti lisääntyvä kuhakanta. Kulovesi sopii ominaisuuksiltaan hyvin kuhavedeksi. Tehdyillä istutuksilla on todennäköisesti ollut kantaa vahvistava vaikutus, mutta saalistietojen perusteella on mahdotonta erottaa luonnossa syntyneitä ja istutettuja poikasia. Siikaa istutettu viimeksi vuonna 2002 Aikaisemmin suoritetut runsaat istutukset eivät ole antaneet mainittavaa tulosta, joten sen istutuksesta on luovuttu. Siikakanta on kuitenkin olemassa ja sitä on saatu vähän. Kanta lienee luontaisesti lisääntyvä. Toutain on harvinainen kala Suomessa ja Vammalan Seudun kalastusalue on varsin tärkeässä asemassa lajin säilymisen kannalta. Tällä hetkellä osakaskunnat eivät ole kiinnostuneita jatkamaan toutaimen istuttamista, koska se mielletään selkeästi särkikalaksi, jonka käyttöön ei ole totuttu. Velvoitetarkkailuraporttien mukaan toutainkanta on todettu lisääntyvän ilman istutuksia. Toutainta istutettiin viimeksi vuonna Järvitaimenen, kirjolohen ja järvilohen istutukset ovat olleet runsaita ja taimenen ja kirjolohen takaisinsaanti on ollut hyvin kattavaa. Järvilohen takaisin saanti on toistaiseksi ollut heikkoa. Lohikalaistutukset ovat lisänneet virkistyskalastajien kiinnostusta aluetta kohti, joka näkyy luvanmyynnissä. Harjusta on istutettu viimeksi vuonna 2010 ja aiemmin 2005 ja Vuollealueille ja Siuronkoskeen on muodostunut vähäinen harjuskanta. Ankeriasta on istutettu viimeksi vuonna 1995 ja Ankeriassaaliit Kulovedellä lienevät viime vuosina peräisin muualla tehdyistä istutuksista. Aikaisemmin on istutettu pieni määrä karppia, joka on kasvanut hyvin. Takaisin saanti prosentti on ollut hyvä. Karpin käyttöön ei ole totuttu ja sen istuttaminen palveleekin vain kalalajien monipuolisuutta. Aikoinaan istutetut karpit linevät jo pyydetyn loppuun. Yläpuolisista vesistä on levinnyt lisääntyvä suutarikanta, kalojen koon ollessa kilon kahta puolta. Myös järviruutanan on todettu lisääntyneen ja kasvaneen viimeisten vuosien aikana Rautavesi Pinta-ala: 2452 ha Rantaviivan pituus: 95 km Keskisyvyys 5,3 m. 10

11 Suurin syvyys 25 m. Veden keskiviipymä 14 vrk Rautaveden tärkein kalalaji on kuha. Lisäksi tärkeitä lajeja ovat hauki ja ahven. Harvinaisempia saaliskaloja ovat olleet siika, ankerias ja harjus. Rautaveteen on istutettu Kuloveden tapaan huomattavia määriä järvitaimenta ja lohta sekä kirjolohta. Vuonna 2011 siirtoistutettiin 18 kpl merilohia joista istutuksen yhteydessä kuoli yksi. Kalojen keskipaino oli 9 kg, ja ne kaikki merkittiin. Merkkipalautuksia on tullut muutama ja takaisin kasvamaan on laskettu ainakin yksi kala. Istutuksesta odotetaan tarkempia tuloksia. Rauta- ja Liekoveen tehdyt kalanistutukset Taimen Järvilohi Kirjolohi Kuha Täplärapu Meri lohi 2 4v 4 6v v 1k 1-2k ylisiirto 18 Rautavesi on varattu täplärapualueeksi, ja alueelle on suoritettu rapuistutuksia. Vesialue kuuluu kokonaisuudessaan yhtenäislupa - alueeseen. Kuhaistutukset ovat olleet Rauta- ja Liekovedellä erittäin mittavia. Istutusmäärät vaihtelevat vuosittain ja näin ollen niiden vaikutusta on melko vaikea havaita saalistiedoissa, koska kannoissa tapahtuviin muutoksiin vaikuttaa luonnossa syntyneiden poikasten lukumäärä. Järvitaimenta ja järvilohta on istutettu samoin kirjolohta joiden takaisin saanti on ollut varsin hyvä. Viimeinen ankeriasistutus Rautaveteen tehtiin vuonna Tästä istutuksesta lienee peräisin hyvät siimakalastajien ankeriassaaliit vuosina 2012 ja Kuloveteen aikoinaan istutetut karpit levisivät hyvin Rautaveteen ja kasvoivat hyvin. Verkkokalastajain saamat isokokoiset karpit todistavat, että istukkaiden takaisinsaanti prosentti on ollut korkea. Istutetut karpit lienevät pyydetyt loppuun. Ilmeisesti yläpuolisista vesistä on varsinkin Rautaveden itäosiin levinnyt suutari. Sen koko on ollut kilon kahta puolta. Kalastajille tämä on ollut aivan uutta, eikä kalan käyttöön ole vielä totuttu. Luontaisesti Rautavedessä esiintyy vähän järviruutanaa, jota on saatu saaliiksi viime vuosina enenevässä määrin. Veden laatu noudattaa pääosin Kuloveden veden laatua, joskin kuormituksesta johtuen Rautavesi on vähemmän rehevöitynyt. Molemmissa vesissä fosforipitoisuudet ovat selvästi laskeneet vuosien aikana. Vaikka happiolosuhteet ovat selvästi parantuneet, havaitaan vedessä edelleen happivajetta. Korkeasta perustuotantotasosta muodostuva orgaaninen aine sekä kuormituksen 11

12 happea kuluttava vaikutus näkyy tutkimuksissa. Happipitoisuus laskee ajoittain jo 10 metrin syvyydessä haitallisen alhaiseksi kaloille. Pohjanläheiset vedet ovat nykyisinkin vielä kesäisin hapettomia. Rautaveden pohjoisosaan laskee Nohkuanjärvestä Nohkuanjoki, joka on suuosaltaan lettoa, joten kalataloudellinen merkitys on pieni. Kalastusalueen pohjoisrajalla sijaitsee Hurttiojärvi, joka on ollut aikoinaan Karkun alueen raakavesilähde. Rautaveden luoteispuolella sijaitsevat Riippilänjärvi (69,97 ha) ja Sorvijärvi (2,47 ha), joiden ranta-alueille on tehty laajamittaisia suunnitel mia vapaa-ajan virkistyskäytön suhteen. Golf-kentän omistajille on määrätty velvoitteita Riippilänjärven vesialueelle. Ritajärvet ovat Vammalan kaupungin virkistysaluetta. Ritajärvien alue on erämaahenkinen ja siellä on seisovilla pyydyksillä pyynti kielletty. Ainoastaan yhdelle henkilölle on annettu lupa koekalastukseen kahdella katiskalla. Jokialueilla on ollut kotimaista jokirapua. Ritajärvien alueesta on laadittu virkistyskäyttösuunnitelma (Uotila, 1994). Suunnitelmassa on käsitelty lyhyesti kalastuksen järjestämistä. Rautaveteen laskee pohjoisesta Rautajoki, joka saa alkunsa Pääjärvestä (11,61 ha vska puolella) ja Iso Haukijärvestä (9,67 ha). Rautajoessa on jokirapua. Etelästä Rautaveteen laskee Ekojoki, jota kuormittaa Polar mining Oy:n rikastamo. Toinen Ekojoen haaroista saa alkunsa Kaltsilan Kiimajärvestä (15,70 ha) ja toinen Ekojärvestä (107,62 ha). Rautavesi päättyy Vammaskoskeen. Nopeusrajoitus Hiedan vuolteessa Salosaaren ja Isosaaren välillä on 6 solmua/h. Vammaskoskessa nopeusrajoitus on 10 km/h. Rautaveden veden laatu viimeisessä Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen mittauksessa 2011 todetaan tyydyttäväksi Liekovesi Pinta-ala: 458 ha Rantaviivan pituus 12 km keskisyvyys 2,2 m suurin syvyys 11 m Liekovedessä pääkaloina ovat kuha ja hauki. Liekovesi onkin hyvä kuhavesi. Lisäksi siellä on muita alueelle tyypillisiä kalalajeja, mm. toutainta, madetta, ja ahventa, Lisäksi tavataan istutettuna järvitaimenta, kirjolohta. Liekovesi kuuluu kokonaan yhtenäislupa-alueeseen. Istutusvesi Liekovesi Liekoveden istutukset on tilastoitu yhdessä Rautaveden kanssa. Todennäköisesti myös Liekovedellä kuha lisääntyy luontaisesti, joten istutusten vaikutusta kannan vaihteluihin on vaikea havaita. 12

13 Liekoveteen laskee pohjoisesta Vaunujoki, joka saa alkunsa aivan kalastusalueen pohjoisrajan tuntumasta. Yläpuolisista järvistä mainittakoon Joutsijärvi (9,74 ha vska puolella), Miekkajärvi (8,56 ha), Kyynärjärvi (24,98 ha) sekä Pikku- ja Iso Lattiojärvet (6,87 ha), joista lähtevä Lattio noja laskee Vaunujokeen. Vaunujoki on hyvää jokirapualuetta. Liekoveden kaakkoisosaan laskee Pesurinoja, jonka yläpuolella on Ylistenjärvi (448,7879 ha). Ylistenjärvestä ja alapuolisista vesistä tuhoutui hyvä jokirapukanta syksyllä 2000, todennäköisesti ruton vuoksi. Pesurinkoskella on tehty alustavia tutkimuksia taimenen kotiuttamisesta jokeen ja mahdollisesta poikastuotannosta. Roismalanlahti on rehevöitynyt viime vuosina. Syynä lienee virtausten muuttuminen; nykyään päävirta menee sivummalta, eikä vesi vaihdu kunnolla lahdessa. Roismalanlahden perälle on valmistunut pumppulaitos v. 2008, jolla Roismalanaukean ylisvedet nostetaan Liekoveteen. Tällä saattaa olla vaikutusta veden virtauksiin varsinkin tulva-aikoina. Roismalanlahti on virkistyskalastukselle tärkeä lähikalastusalue. Liekoveden veden laatu noudattelee yläpuolisten vesien laatua ja on Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen tutkimusten mukaan tyydyttävä. Hartolankoskessa on voimalaitos, jossa veden pitkäaikainen keskivirtaama on 183 m3/s Kokemäenjoen alue Jokialue on noin 10 km pitkä ja metriä leveä. Pinta-ala noin 370 ha. Hartolankosken ja Äetsän voimalaitosten veden juoksutuksesta johtuen pinta-ala vaihtelee suuresti. Virtausten voimakas vaihtelu ja rantojen liejuisuus on suuri haitta kalastukselle. Jokiuomassa on suuria syvyysvaihteluja. Syvimmät kohdat noin m. Jokialueelle on istutettu mm kuhaa, haukea ja harjusta. Lisäksi on istutettu järvitaimenta, kirjolohta ja järvilohta. Kokemäenjoen istutukset: 2008 Harjus k 5500 Järvitaimen 3v Järvitaimen 3k 2320 Kirjolohi Järvitaimen 4k 300 Kirjolohi 2v 914 Kirjolohi 3k 258 2v 517 Järvitaimen 4k Järvitaimen 3V 2010 Järvitaimen 3v Kirjolohi 3k 664 Kirjolohi 2v 510 Kuha 1k Kirjolohi 2v 662 Kirjolohi 3k 254 Kuha 1k Harjus 1k 5400 Järvitaimen 3v

14 Kirjolohi 2v 1005 Täplärapu aik. 200 Kirjolohi 3k 195 Harjus 1k 5400 Toutaimen on havaittu lisääntyneen alueella ja lisäksi toutainistutukset aikaisemmin ovat olleet erittäin merkittäviä. Ne takaavat kannan säilymisen Kokemäenjoen alueella. Jokialueella on erittäin hyvä kalastettava kanta taimenta, kuhaa ja haukea. Harjusta on saatu satunnaisesti. Viimeisen viisivuotiskauden aikana harjusta istutettiin runsaasti, jonka toivotaan lisäävän harjuksen saantia tulevaisuudessa. Vähempiarvoista kalaa, kuten särkeä, pasuria ja lahnaa on suunnattomasti, mutta niiden pyyntiä ei harrasteta muuta kuin virkistysmielessä ongella. Ravinto- ja happitilanne joessa on hyvä, joten kalojen kasvulle ja lisääntymiselle on varsin hyvät edellytykset. Harjuskannan nykytilasta ja luonnonvaraisesta lisääntymisestä on tehty tutkimussuunnitelma. (Olli van der Meer Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa). Vammalan ja Äetsän välillä on veden laadussa havaittavissa ravinteiden lisääntymistä ja selvää hygieenistä likaantumista. Muutos voi osittain aiheutua alueelle kohdistuvasta hajakuormituksesta ja osittain Vammalan kaupungin jätevesistä. Hartolankosken alapuolelle laskee etelästä Soininjoki, johon lasketaan Vammalan jätevesipuhdistamon vedet. Joen pohjoispuolella sijaitsee Kiimajärvi (162,9304 ha), joka on Natura-alue. Kiimajärvestä laskee Kikkerlänjoki, jossa on jokirapua. Rannikolle päin mentäessä pohjoisesta laskevat seuraavina pääuomaan Meskalanjoki ja Luojoki. Luojoki saa alkunsa Tyrisevänjärvestä (48,55 ha) ja Kivijärvestä (28,18 ha). Luojoessa on ollut jokiravun lisäksi luontainen taimenkanta. Seuraavana pääuomaan laskee pohjoisesta Hahmo-oja ja etelästä Kilpijoki. Lähes luonnontilainen Kilpikoski, joka on suojeltu koskiensuojelulailla, on Natura-aluetta. Se on 160 metriä leveä. Kilpikoskessa on vain vähän putoamiskorkeutta, mutta kuohuva koskiosuus on maisemallisesti kaunis. Se on uhanalaisen toutaimen lisääntymisaluetta. Kilpikoski on onginta- ja pilkintäkieltoaluetta eikä kalastus läänin viehekalastusluvalla ole sallittua. Jokialueella on lisäksi Töörin- ja Talankosket. Töörinkoski on noin 160 m pitkä ja sen jälkeen on suvanto. Talankoski on yli 300 m pitkä koski, jonka uomaa on vähän avarrettu. Putoamiskorkeutta on noin 2 m koko alueella. Myös nämä koskialueet ovat toutaimen luontaista lisääntymisaluetta. Ne ovat maisemallisesti erittäin kauniita. Kilpikoskessa kalastus on sallittu osakkaille. Pohjoispuolella, Äetsän voimalaitoksen yläpuolella sijaitsee Kemira Chemicals oy. Voimalaitoksen alapuolelle lasketaan Sastamalan jäteveden puhdistamon vedet Aarikkalan kylän kohdalta pääuomaan. Veden laatu todetaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan tyydyttäväksi. 14

15 2.6 Ekojärvi Pinta-ala: 107,62 ha Rantaviivan pituus 6,2 km Ekojärvi on luonnonsuojelualuetta ja se on kuuluisa lintujärvi. Ekojärvi on hyvin matala, suurin syvyys 1,5 metriä, ja sen rantoja kiertää leveä ruoko-, sara- ja osmankäämikasvustojen vyöhyke. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura - alueisiin. Kalataloudellisesti sillä ei ole suurta merkitystä. Mataluudesta ja runsaasta kasvillisuudesta johtuen järven happitalous on huono, etenkin talvella happi voi loppua kokonaan. Vesi on tummaa ja sen laatua luonnehtii voimakas humusleimaisuus ja rehevyys. Talviset kalakuolemat ovat olleet tavanomaisia, mutta kalasto on näitten jäl keen nopeasti normalisoitunut. Vahva ruutanakanta ei ole kärsinyt veden laadusta, vaan on hyötynyt ravinnon saannissa. Järven kalastoa pitäisi enemmän hyödyntää silloin, kun siihen on mahdollisuutta. 2.7 Houhajärvi Houhajärven pinta-ala 379,99 ha. Se sijaitsee vedenjakajan eteläpuolella. Järven vedet laskevat eteläpäästään Sammaljokeen ja sen kautta Kokemäenjokeen. Järvi on melko matala, vain sen leveämmässä päässä on syvyyttä noin seitsemän metriä. Vammalan raakaveden ottamo sijaitsee Houhajärven läheisyydessä. Vammalan saadessa uuden vedenottamon muualle, saattaa veden otto alueelta vähetä tai jopa loppua. Se saattaa parantaa veden laatua järvessä. Rapukanta hävisi noin 5 vuotta. Nykyään Houhajärvessä on ravustuskielto. Houhajärvellä toimii Houhajärvi-yhdistys, joka vastaa järven hoidosta ja kunnostusasioista. Järvellä on suoritettu hoitokalastusta nuottaamalla. Saaliiksi on saatu runsaasti särkeä ja pientä lahnaa. Istutuksesta peräisin järvessä on vähäinen kasvava kuhakanta. Houhajärveltä on laadittu selvitys: "Houhajärven äyriäisplankton ja kalasto vuonna: Perttu Louhesto & Vesa Saarikari 2004". Pinnankorkeuden säännöstely on rakenteilla. Kalatutkimusten perusteella Houhajärven ahven on erittäin hidaskasvuista ja isompien ahventen ravinnonhankinta kohdistuu ensin eläinplanktoniin ja planktonin loputtua 1-2 vuotiaisiin kalanpoikasiin. Näin ollen myös kasviplanktonin määrä pääsee lisääntymään ja leväkukinnot lisääntyvät. HOUHAJÄRVEN HOITOKALASTUKSET Hoitokalastussaalis: 2006 ja kg/vuosi 20 kg/ha; kg 50 kg/ha Saaliin lajisuhteet painona 2008: Lahna 74%, Ahven -19% ja Särki -7%. Työ tehtiin Houhajärven kokonaissaalis on nyt kg - 50 kg/ha. So piva tehokalastusvaiheen saalis Houhajärvelle on n kg/ha. 15

16 Arviomme mukaan nyt järveen jäävien särkien massamäärä on sopivalla tasolla eikä aiheuta merkittävää sisäistä kuormitusta. Särkien lisäkasvun määrää seurataan ja tarvittaessa vähennetään. Särkeä on järvessä määränsä verran oltava. Tällainen sopiva määrä on veden laadul le eduksi. Mahdollisesti järveen muualta vaeltavan kalan toteamiseksi olisi keksittävä jokin keino. Tästä on osakaskuntien ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa keskusteltava. Lahnaa on selvästi vielä liikaa. Lahnaa on vähennettävä vielä reippaasti. Lahnan suuri määrä varmistui tämän vuoden hoitokalastuksissa. Lahna on pahin sisäisen kuormituksen aiheuttaja. Sisäinen kuormitus on jo voimakasta kun lahnan määrä saavuttaa kg /ha tason. Houhajärven lahnamäärä ylittää selvästi edellä mainitun tason. Vuoden aikana sopivana ajankohtana lahnaa on poistettava vielä 5 15 tn heinä- ja lokakuussa nuotattiin yhteensä noin 8500 tn. Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajo Houhajärvellä on kielletty. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Houhajärven veden laatu on tyydyttävä. Houhajärven veden laatutiedot SASPE:n tutkimuksissa vuosina HOUHAJÄRVI Näytteenottopäivämäärä Näytesyvyys m Lämpötila o C Fek. kolif bakteerit pmy/100 ml ,5 15,6 0 7,5 0,3 15 0,1 11,5 Escherichia coli pmy/100 ml Fek. streptokokit pmy/100 ml 4 1 <2 <2 0 < Alkaliteetti mmol/l <2 4 0 < ,12 0,3 0,26 0,76 0,3 0,32 0,38 0,34 0,32 0,28 Sähkönjohtavuus ms/m 8,7 7,9 8,1 7,9 9,0 7,5 9,1 7,4 8,1 7,4 ph Väriluku KHT Sameus Pt mg/l mg/l FNU 6,4 7,1 6,5 7,2 6,5 7,1 6,7 7,1 6, ,2 10 8,3 6,9 8,7 9,8 8,1 10 9,4 4,1 5,1 1,9 3,6 0,73 1,9 2,5 3,2 0,73 2,9 Kokonais-N mikro-g/l ammonium-n mg/l Nitraatti-N mg/l Kokonais-P mikro-g/l Happipit. mg/l Hapen kyllästysaste % < < ,6 12 8,7 8,8 11 8,8 9,3 13 9, Kiimajärvi. Pinta-ala 162,93 ha Suurin syvyys noin 7 m Kiimajärvi on yksi harvoista luontaisesti runsasravinteisista järvistä Pirkanmaalla. Sen kalastuksesta ja kalanhoidosta vastaa osakaskuntien yhteenliittymä. Kiimajärvi on pitkänomainen luode - kaakkoissuuntainen järvi. Pituutta sillä on noin 4 km ja le veyttä keskimäärin puolisen kilometriä. Kiimajärven kaakkois- ja luoteispäät ovat reheviä, mutta järven keskiosa on eri tyyppistä, melko jyrkkärantaista ja karummalta vaikuttavaa kuin järven päät. Järvi on lähdevaikutteinen. Kiimajärvellä kasvaa kaksi vesikasvia läntisellä äärirajallaan. Komea välkevita kurottaa pintaan runsaana kaikkialla järvessä, mutta isolummetta kasvaa vain pari kasvustoa Rukossaaren 16

17 kaakkoispuolella, iso- ja pohjanlumpeen risteymää tosin löytyy laajemmalti järven kaakkoispäästä ja Haapaniemenlahdesta. Kiimajärven kaakkoispäässä sijaitsee Kiimajärven kylätaajama, ja keskivaiheilla järveä on runsaasti mökkejä. Järven kaakkoispäätä sekä Haapaniemenlahtea ympäröivät pitkään viljellyt peltoaukeat. Lisäksi valuma-alueella on jonkin verran ojitettuja soita ja metsätalousmaata. Luoteesta, Kiikoisten suunnasta järveen työntyy Sarvan harju, jossa on Kiikoisten kunnan vedenottamo. Kiimajärveen laskevat myös Kortejärven (23,30 ha), Syväjärven (40,24 ha), Kaitajärven (12,80 ha) ja Lammijärven (11,45 ha) vedet. Kiimajärveä on aikoinaan laskettu. Kiimajärven vedenlaatua on tutkittu ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla. Tuoreimmat tutkimustulokset ovat vuodelta Kiimajärvi on ruskeavetinen humusjärvi, jonka ravinnetaso on talvella lievästi rehevien vesien tasoa, mutta kohoaa kesällä voimistuvan hajakuormituksen takia reheville vesille ominaiselle tasolle. Veden ph on neutraali ja puskurikyky hyvä. Alusvedessä voi esiintyä lopputalvella happivajetta, mutta kokonaisuutena happitilanne on ollut kohtalaisen hyvä. Järvi on suhteellisen matala ja suhteellisen pitkä selkäalue huomioiden kesäkerrostuneisuus voi jäädä lieväksi. Kiimajärven yleistilaa voidaan pitää tyydyttävänä, mihin vaikuttaa mm. järven kohonnut rehevyystaso. Kiimajärveen suunnitellaan laadittavan kunnostussuunnitelma. Sen tavoitteena tulee olemaan järven ulkopuolisen kuormituksen vähentäminen ja valuma-alueen kunnostus. Kiimajärvellä on tehty kesällä 2001 koekalastus sekä sedimentti- ja syvyystutkimus. Koekalastustulosten eivät yksiselitteisesti anna perusteita hoitokalastukselle. Kiimajärvi on rehevä järvi, jonka saalismäärät ovat luonnostaankin korkeat. Särkikalavaltaisuus on tällaiselle järvelle ominaista. Selvityksen mukaan arvellaan, että hoitokalastuksen vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi, ellei muissa järven veden laatuun vaikuttavissa tekijöissä tapahdu muutosta. Selvityksessä todetaan, että tällä hetkellä tärkeimpänä kalavesien hoitotoimenpiteenä voidaan pitää järveen ihmistoiminnan seurauksena tulevan kuormituksen tehokasta vähentämistä valuma-alueen vesiensuojelua parantamalla. (Tiedot kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma ). Kiimajärvellä sallitaan nykyään vain 1 verkko taloutta kohden, silmäkoko 50 mm. Kuha on lisääntynyt luontaisesti, sillä kuhanpoikasia on saatu muun pyynnin yhteydessä. Saalikaloista suurimmat kuhat ovat painaneet 5-8 kiloa. Kalaston hoitoa on suoritettu nuottauksin. Järvestä on poistettu vähempiarvoista pikkukalaa, pääosin särkeä ja lahnaa, sekä pikkuahventa vuonna Ilmastointilaitteella on alus veden happipitoisuutta lisätty talvisin. Vuosittain on suoritettu vähäisessä määrin vesikasvien poistoa. : Kiimajärven poistopyynnin kokonaissaalis on kg - 89 kg/ha. Tämä määrä on osoittautunut riittäväksi veden laadun paranemiselle. Vuoden 2004 jälkeen ei ole sinilevää Kiimajärvessä 17

18 esiintynyt. Veden näkösyvyys on pysynyt hyvänä ja pyydyksiä sotkeva limalevä on pysynyt pääosin pois. Kiimajärven lahnakantaa kannattaa vielä lähivuosina pienentää. (Ote Kari Kinnusen raportista 2008) Särkikantaa on vielä harvennettava reippaasti. Hoitokalastusten alussa havaittiin särkien koko pieneksi. Koska hapettomuuden aiheuttamia kalakuolemia ei ole ollut, on kysymyksessä nälkiintymisen vuoksi pienikokoiseksi jäänyt, jo kasvunsa lopettanut normaali aikuisikäinen särkikanta. Tällaisesta särkikannasta ei saa enää tervettä tekemälläkään. On parempi uusia valtaosa koko kannasta. Näin tehtiin. Särjet ovat vielä nuoria, mutta nyt paremmissa olosuhteissa nopeakasvuisempia. Kesä 2007 havainnot tukevat nopeakasvuisuutta. Uskon että saamme välttämättömän ja kookkaista yksilöistä muodostuvan särkikannan Kiimajärveen. Alkuvuosina tällainen nuori särkikanta tuottaa biomassa reippaasti joten sitä on harvennettava vielä muutamaan kertaan siihen asti että se saavuttaa normaalin ikärakenteen. Tähän prosessiin menee vielä puolenkymmentä vuotta. Kiimajärvessäkin on lahnaa vielä vähittäin poistettava. Särkien pyyntipäivien määrä laskelmiemme mukaan olisi kaksi - kolme pyyntipäivää parin vuoden välein. Tämän jälkeen kalakanta pitää pääosin oman tasapainonsa kunnossa. Tästä eteenpäin hoitokalastuksia tehtäisiin vain tarvittaessa. Ongelmana on usein hoitokalastusjakson jälkeinen aika. Pääosin se työmaillamme on järjestyksessä. Tämä on vielä aika uusi asia missä meillä ammattilaisillakin on vielä opittavaa. Aivan yksin me emme ehkä selviä. Kysymys on seurannasta, missä ei ole vielä löydetty selvää konseptia miten havaitaan ajoissa mahdollinen uusi järven ekohäiriön syntyminen. Tässä asiassa on osakaskunnilla aika iso rooli. Meidän yritysryhmän sisällä on pohdittu asiaa ja olemme rakentaneet tiettyjä toimintamalleja missä aktiiviset henkilöt toimivat tiedonhankkijoina ja havaintojentekijöinä. Pidämme tätä seikkaa tärkeänä ja asiaa kannatta pohtia (Kinnunen 2008). Kalastusalue antaa tarvittaessa asiantuntija apua järven osakaskunnille. Kiimajärveen on istutettu 2009 Hauki ek 3000 kpl Kiimajärveen läiheisessä yhteydessä olevaan Kaitajärveen Hauki ek 1000 kpl 2011 Kuhan poikasia 3180 kpl. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Kiimajärven veden laatu on hyvä. 2.9 Ylistenjärvi Ylistenjärven pinta-ala on 448,79 ha. Ulappa - alueen syvyys on 5-6 metriä ja suurin syvyys noin 11,5 metriä. Järvi on muodoiltaan avoin, lukuun ottamatta järven pohjoisosan matalaa ki vikkoista melko suljettua Tapionlahtea. Järven valuma-alueen pinta-ala on 17 km 2 ja se on latvajärvi (Meriluoto, 2001). Ylistenjärven vesiensuojeluyhdistys vastaa järven kalastuksesta ja kalanhoidosta. Istutukset Ylistenjärvelle: 2008 Rapu aik 1045 kpl 18

19 Ylistenjärvi on ollut erittäin kirkasvetinen, hiekkapohjainen järvi, ja on säilynyt melko karuna (Meriluoto 2001). Kuitenkin veden samentumista on ollut havaittavissa viimeisien vuosien aikana. Kesällä 2007 havaittiin jonkin verran sinilevää. Vaarana on vähittäinen rehevöityminen, jollei järveen tulevaa ravinnekuormitusta vähennetä. Koska Ylistenjärven vesi vaihtuu hitaasti, sen tilan parantuminen, jos se pääsee rehevöitymään, on hyvin hidasta. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota peltoviljelystä, metsätaloustoimenpiteistä sekä loma- ja haja - asutuksesta tulevaan kiintoainekuormaan. Laaditussa kunnostus- ja hoitosuunnitelmassa annetaan ohjeita järveen tulevan kuormituksen vähentämiseksi (Meriluoto 2001). Ylistenjärvessä on luontaisesti lisääntyvä muikkukanta, joka on luotu siirtoistutuksilla. Myös kuhaa on istutettu, mutta sen lisääntymisestä luontaisesti ei ole havaintoja. Järvessä on ollut aikoinaan hyvä siikakanta, jota on ylläpidetty istutuksin. Istutuksia ei ole suoritettu viimeisten vuo sien aikana, ja kanta on heikko. Rapurutto tuhosi rapukannan vuoden 2000 kesällä. Ylistenjärvellä on tehty hoitonuottauksia useampana vuonna. Viimeinen nuottauskerta 2007 antoi saalista 3300 kg. Siitä oli salakkaa 55 %, särkiä 29% ja ah venta 16 %. Myös muikkua löytyi saaliin joukosta kymmeniä kiloja, joka kertoo emokalamuikun hyvästä kannasta. Parantuneissa olosuhteissa tämä tuottaa nopeasti vahvoja vuosiluokkia. Nuottaajan mukaan muikkuistutuksia ei tässä vaiheessa kannata tehdä. (Raportti Kari Kinnunen: Houha- ja Ylistenjärven saalistiedot 2007) Ylistenjärven kokonaissaalis poistokalastuksessa oli 7800 kg kg/ha. Tämä määrä on osoittautunut sopivaksi. Ylistenjärven työn tarkoituksena on muikkukannan palauttaminen. Tässä työssä korjataan tietyn kalalajin laatua ja määrää. Hyvin tuloksiin päästään aina pienemmillä saalistavoitteilla oli järvi karu tai rehevä. Työtapa poikkeaa parannettuun veden laatuun tähtäävistä hoitokalastuksista. Syksyn hoitokalastuksissa tavoitettiin 0+ muikkua eli hottaa. Nuorta muikkua oli riittävän paljon tuottamaan vahvan verkkomuikkukannan. Siltä osin työ on tehty. Kannattaa kuitenkin seurata muikkuikäluokkien kehitystä. Isorysä on parhain väline selvittämään muikkuikäluokkien määrää ja suhteita. Lahnaa oli paljon syyskuun alun kaikuluotauksissa nähtävillä. Tämän lahnakannan harventaminen ei tekisi pahaa kalastolle. Lahna on viheliäinen jos se pääsee runsastumaan. Syksyn luotauksissa lahna oli asettunut syvännealueen reunaan riittävän taajaan tiheyteen mistä se on hyvä ottaa kiinni. Mikäli on mahdollista, niin lahnakantaa kannattaa aina harventaa. Korostan että kysymyksessä ei ole akuutti tilanne kun vain muistaa seurata ja harventaa lahnakantaa ainakin lähivuosina. Onnistuessaan kahden neljän päivän työskentely nuotalla todennäköisesti riittää sopivaksi. Ylistenjärvi on karu. Kalojen kokonaismäärä hehtaarilla on selvästi pienempi kuin Houhajärvellä (Kinnunen 2008). Nopeusrajoitus Ylistenjärvellä on 10 km/h. Jäällä ajo moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla on kokonaan kielletty. 19

20 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Ylistenjärven veden laatu on erinomainen. Osakaskunnat ovat ryhtyneet toimiin veden laadun säilyttämisessa hyvänä. Kalastusalue on mukana tarvittaessa - antamaan asiantuntija apua. Saspen tutkimuksissa Ylistenjärven veden laatu vuosina laatu vuosina Näytteenotto pvm. NäyteLämpötila syvyys m oc Fek. kolif bakteerit pmy/100 ml 2, ,5 8, ,6 13,5 Escherichia coli pmy/100 ml Fek. streptokokit pmy/100 ml <2 1 <2 <2 0 < Alkaliteetti Sähkönjohtavuus mmol/l ms/m 4 3 <2 <2 0 < ,12 0,1 0,3 0,22 0,36 0,22 0,44 0,24 0,28 0,26 6,6 5,5 6,4 5,6 7,1 5,6 8 5,4 6,5 5,6 ph Väriluku KHT Sameus Kokonais-N Kokonais-P Happi mg/l FNU mikrog/l mikrog/l mg/l 6,2 7,1 6,2 7,2 6,5 7,2 6,9 7,2 6,3 7, ,5 7,5 6,3 4,8 5,5 4,7 4,9 8,7 5,9 3,1 2,7 1,6 1,2 1,2 1 7,6 0,94 1,4 1,2 <10 <10 15 <10 <10 <10 <10 <10 <10 10 Hapen kyllästysaste % 5,9 9,6 2,2 9,2 3,7 11 2,6 9,2 5,5 9, Kalastusalueen muut pienvesialueet Kalastusalueen pienvesistä on tehty oma pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka on hyväksytty (Vammalan Seudun Kalastusalue: Pienvesien Käyttö- ja hoitosuunnitelma Simo Suominen 2005). Luettelo Vammalan seudun kalastusalueen järvistä ja pinta-alat sekä korkeus meren pinnasta metreinä. Nimi Pinta- Korkeus Pinta- Korkeus ala merenpin- ala merenpin- ha nasta / m ha nasta / m 0, , , , , , , , , ,21000 n ,70 112,40 105,20 117,00 97,30 123,30 106,00 57,90 113,30 19, , , , , , , , , , , , , , , ,90 n ,50 n ,70 108,60 57,50 93,70 n ,70 122,70 103,10 110,60 111,70 109,20 n. 122 n ,30 117,20 69,90 110,40 n. 90 n ,90 88,80 114,00 88,90 n ,40 101,50 77,90 87,10 119,40 n ,60 115,80 101,60 89,90 n ,60 106,20 90,70 101,30 89,00 89,20 Nimi Alinen Heinijärvi Alinen Piimäsjärvi Umpeenkasvanut Alinen Ritajärvi Anijärvi Aurajärvi E-T-Kuutti Ekojärvi Hanhijärvi Hanhijärvi Heinijärvi 3, , , , , , , , , , ,00 86,80 101,20 97,30 104,50 n ,20 121,10 n ,90 Launisjärven laskuojan levennys Launisjärvi Likolammi Maholammi Masojärvi Nokia / Sastamala Miekkajärvi Murtojärvi Mustalammi Nohkuanjärvi Ojajärvi Herajärvi Himmaa Hornionjärvi Hosionlampi Houhajärvi Humalisjärvi Hurttionjärvi Hynnä-Hinkkanen Hyyryjärvi Iso Haukijärvi Iso Kakkuri Iso Lattio Iso-Kuovanen Jaakkola Joutsijärvi Jukola uusi-katara Järvinen Kaakinmaan Isolammi Kaitajärvi Kaitajärvi Kaivolammi Kalatonjärvi Kelorinteen lampi Keskistenjärvi Kiimajärvi Kiimajärvi Kivijärvi Kivijärvi Kortejärvi Korvalammi Korvalammi Kotajärvi Kotojärvi Kuolemanjärvi Kyynärjärvi Lailujärvi Lammijärvi Lammijärvi Lammijärvi Vehkakorpi Lamminjärvi Lamminjärvi Lamminjärvi Lamminlutakko Latvajärvi 5, , , , , , , , , , , , , ,30 n ,00 n ,50 89,60 120,70 n ,20 87,00 144,50 100,00 113,50 n ,60 n. 117 n. 110 n ,20 114,10 85,00 118,60 123,30 87,50 68,00 114,90 86,50 115,00 n ,20 69,80 106,20 n ,10 90,30 n ,10 80,50 72,80 77,90 n. 86 n. 92 n ,60 Otajärvi Nokia / Sastamala Paskajärvi Paskolammi Paskolammi Paskolammi Maso Perkojärvi Piikkilänjärvi Pikku Haukijärvi Pikku-Kuovanen Pikku-Lattio Pikku-Murtojärvi Pikku-Poikkelus Pikkujärvi Pitkäjärvi Potkujärvi Putkokorpi Pälli Pääjärvi Rekujärvi Riipilänjärvi Ritajärvi Ruohola Ruutanajärvi Saarijärvi Salosjärvi Sammakkajärvi Sanasjärvi Savo I Ojanperä Sorvijärvi Suolijärvi Syväjärvi Tapiolanjärvi Taulajärvi Tervajärvi Tyrisevä Vahtolammi Valkeajärvi Valkeajärvi Kotajärvenmaa Varrenlammi Varsi Vihdanlammi Vähäjärvi länsiosa Ylinen Piimäsjärvi Ylinen Ritajärvi Ylinenjärvi Ylistenjärvi 9, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,78790