1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY MARRASKUU 2002 11/02 KOTIPUUTARHOILLA LIEVITYSTÄ KÖYHYYTEEN Kepa rahoittaa nicaragualaiskumppaninsa aloitteesta tutkimusta ja pilottihanketta, joiden tavoitteena on kohentaa köyhimpien perheiden oloja kyläpuutarhan avulla. Sivu 9 HENRIK KASTENSKOV KIMMO LEHTONEN KUINKA PAL JON MAAILMASSA ON KÖYHIÄ? Köyhyyden vähentäminen on kansainvälisen yhteisön tärkeimpiä tavoitteita. YK:n johdolla yhdeksi tavoitteeksi on määritelty köyhien määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Mutta kuinka paljon maailmassa on köyhiä? Sivu 7 SISÄLTÖ: Nälän poistoa napapiirillä...3 Kysy hankeneuvojalta...4 Nicaraguan presidentti tapasi järjestöväkeä Kepassa...5 Finnwatch aloitti toimintansa...6 Maakiistoja ratkomassa Nicaraguassa...10
2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen 584 23 215 OHJELMAYKSIKKÖ Toiminnanjohtaja Folke Sundman 584 23 213 Hallintojohtaja Anri Kyöstilä 584 23 240 HALLINTOYKSIKKÖ www.kepa.fi JULKAISUTIIMI: Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Marcus Floman 584 23 234 Toimitussihteeri (Kumppani) Teppo Eskelinen 584 23 234 Tiedottaja Milma Kettunen 584 23 233 Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja 584 23 219 Taittaja Kari Markkanen 584 23 235 Toimituspäällikkö (Verkkojulkaisut) Eija Palosuo 584 23 253 Tiedottaja Janne Sivonen 584 23 217 VAIKUTTAMISTIIMI: Tiedottaja Mika Railo 584 23 247 Koordinaattori (ruokakampanja) Sari Laaksonen 584 23 243 Kehityspoliittinen sihteeri (EU) Lotta Valtonen 584 23 246 Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa) Suvi Virkkunen 584 23 242 VERKOSTOTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes 584 23 270 Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty 584 23 271 Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines 584 23 241 Ohjelmasihteeri (ETVO) Laura Lager 584 23 250 KENTTÄTOIMISTOT: MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijä Severino Ngole Ohjelmatyöntekijä Frederico João Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Tiedottaja Pia Laine C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: +258 1 496 004 fax: +258 1 496 001 YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: +1809 540 6888 fax: +1809 540 6112 TANSANIA Yhteystoimitsija Leo Söderqvist, P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: +255 23 2 603016 fax: +255 23 2 604421 Ohjelma-avustaja (ETVO) Atte Susilahti 584 23 251 Järjestöavustaja Tuomas Valovirta 584 23 237 KOULUTUS- JA NEUVONTATIIMI: EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen 584 23 214 Hankeneuvoja Eija Mustonen 584 23 229 Koulutussihteeri Maija Seppo 584 23 248 Kurssisihteeri Markus Viljasalo 584 23 203 RESURSSITIIMI: Kehityspoliittinen sihteeri (tutkimus ja selvitys) Max von Bonsdorff 584 23 232 Informaatikko Timo Kovanen 584 23 220 Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen 584 23 228 Kirjastoapulainen Antti Reikko 584 23 231 Tuottaja Juha Rekola 584 23 226 ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren 584 23 225 Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua) Anne Romar 584 23 227 Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen 584 23 222 SAMBIA Koordinaattori Seppo Karppinen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Tiedottaja Sharon Sichilongo Yhteystoimitsija Esa Salminen Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: 165-171 Roan Road, Kabulonga puhelin: +260 1 261 124/261 119 fax: +260 1 261 126 MUUT YHTEYDET: INTIA Aktivistivaihto Lokayan, 13, Alipur Road Delhi-110054 puhelin: +91 11 395 1378 fax: +91 11 294 3450 lokayan@vsnl.com THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: +662 691 0718 fax: +662 691 0714 ATK-TIIMI: Atk-asiantuntija Kim Helenius 584 23 223 Webmaster Aleksi Knuutila 584 23 252 Järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen 584 23 224 TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen 584 23 272 Palkanlaskija Marika Heikkinen 584 23 216 Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho 584 23 218 Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa 584 23 221 Toimistosihteeri Jaana Vesalainen 584 23 210 HALLINTOTIIMI: Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola 584 233 Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino 584 23 212 Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng 584 23 230 Hallintoavustaja Mikko Sauli 584 23 263 NICARAGUA Vs. koordinaattori Rene Hooker Tiedottaja Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira www.kepa.org.ni puhelin: +505 270 1039 fax: +505 278 7331 Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi @kepa.fi (ei koske Intian aktivistivaihtoa). INDONESIA Yhteystiedottaja Anu Lounela Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax: +62 274 561 847
3 NÄLÄN POISTOA NAPAPIIRILLÄ Rovaniemen kehitysmaayhdistys Elimun kaupassa on lokakuussa täysi tohina päällä. Myymälänhoitaja Raija Maatela maistattaa Reilun kaupan kahvia samaan aikaan kun puheenjohtaja Elisa Lahti ja rahastonhoitaja Kaarina Stark pohtivat, miten Ruokaajan julisteen saisi parhaiten näkymään seurakuntatalolla. Syksy on meillä tosi kiireistä aikaa. Nytkin on kirkon Vastuuviikko ja Reilun kaupan viikko päällekäin. Marraskuun alussa osallistumme vielä Kamoon kaamos -kulttuuriviikkoon, Kaarina Stark kertoo. Huhmare matkustaa taas Elimu on ollut Ruoka-aikakampanjassa mukana huhtitoukokuusta lähtien. Ensiksi kuultiin kampanjasta paikalliselta luonnonsuojelupiiriltä ja sitten Reilun kaupan viikoilla Turussa, Stark muistelee. Osallistumisintoa ovat hillinneet pienehkön yhdistyksen rajalliset resurssit. Elimun toiminnassa on mukana kymmenkunta aktiivista jäsentä, joten erillisiä Ruoka- Kaarina Stark ja Elisa Lahti kiittelevät selkeitä raportteja. ajan tapahtumia ei ole ehditty järjestää. Lähinnä me on liitetty Ruoka-aika meidän muihin tapahtumiin, niin kuin Mahdollisuuksien toriin. Esitteitä ja raportteja on tietysti koko ajan esillä kaupassa, Elisa Lahti kertoo. Vastuuviikon aikana Rovaniemen seurakunta järjestää Kestävän kehityksen päivät otsikolla Karvekuusen katveessako tulevaisuus? Elimun esittelypöytään on saapunut rahtina myös Ruoka-ajan huhmare. Meillä oli huhmare täällä jo Mahdollisuuksien torilla ja ihmiset olivat siitä tosi innostuneita. Sen yhteydessä on helppo kertoa kampanjastakin, Stark toteaa. Kampanjalle myönteistä palautetta MILMA KETTUNEN Elimun kauppa muutti vuosi sitten lähemmäs keskustaa ja sisälle löytää nykyään yhä useampi asialle vihkiytymätön. Ruoka-aika-kampanja on saanut heiltäkin myönteistä palautetta. Meillä on vielä asiakkaita, jotka muistavat itse millaista oli kärsiä nälästä, Stark sanoo. Toisaalta Rovaniemellä on aika suuri työttömyys ja esimerkiksi Reilun kaupan tuotteet tuntuvat monista kalliilta. Elimulaisten mukaan tuotteita näkyy kuitenkin jo tavallistenkin markettien hyllyillä. Prismaan halusivat nyt Reilun kaupan teen maistatukseen. Minä sanoin, että ei tipu, jos ette tilaa, tomera Stark kertoo. Ja kyllähän niillä nyt näkyi olevan teetäkin hyllyssä. Kortteja avuksi? Vaikka elimulaiset pitävät kampanjaa hyvänä, sisältyy siihen heidän mielestään omat vaikeutensa. Sanomaa on vähän vaikea tuoda, koska ei ole suoraa pakettia, jonka voisi toteuttaa. Esimerkiksi korttikampanja voisi helpottaa viestin välittämistä, Lahti sanoo. Yksi mahdollisuus kampanjan esittelemiseen olisivat yhdistyksen 15-vuotispäivät, joita juhlitaan tänä vuonna. Me hoidetaan myös Ylioppilasteatterin kahvituksia ja myydään arkistoleffojen yhteydessä karkkia. Niissäkin yhteyksissä voisi jakaa myös kampanjamateriaalia, Lahti pohtii. MILMA KETTUNEN LÄHETÄ POSTIA NIILLE, JOTKA PÄÄTTÄVÄT MITÄ SYÖT Ruoka-aika-kampanjassa tapahtuu: marraskuun lopulla käynnistyy postikorttikampanja Sinulle, joka päätät, mitä syön. Kampanjajärjestöt voivat osallistua korttien levitykseen tilaamalla kortteja itselleen - nopeasti toimivat ehtivät vielä mukaan suurimittaiseen kampanjaan, joka vetoaa reilumman ja oikeudenmukaisemman ruoan puolesta. Kortteja tulee levitykseen myös ravintoloiden ja kahviloiden korttitelineisiin yhteensä huimat 80 000 kappaletta syksyn ja kevään aikana. Kampanja huipentuu 17.5.- 18.5.2003 järjestettävään Maailma Kylässä- festivaaliin. Kampanjapaketti koostuu kolmesta kortista, jotka ovat kiinni toisissaan katkoviivalla: * Sinulle... Kortti on selistysosa nälän monimutkaisista syistä ja ohjeistus korttien lähettämiseen.. *...joka päätät... Kortti lähetetään ulkomaankauppaministerille. Lähettäjä vaatii ministeriä ja Suomea toimimaan aktiivisesti WTO- neuvotteluissa oikeudenmukaisemman kauppapolitiikan puolesta. *...mitä syön. Lähettäjä pyytää mahdollisuutta saada valita lautaselleen reilun kaupan tuotteita sekä lähija luomuruokaa. Kortin voi lähettää tai antaa vaikkapa lähikauppiaalle, keskusliikkeelle, ravintoloitsijoille, lounasruokalan emännälle, äidille tai puolisolle. Tervetuloa järjestöjen ennakkotilaisuuteen tutustumaan kampanjakortteihin keskiviikkona 20.11. Kepaan klo 15-17. Lisätietoja mukaan haluaville järjestöille kampanja-assistentti Mari Lauroselta, mari.lauronen@kepa.fi (09) 58423 261.
4 Järjestöuutisia KATALAT VAALISUUNNITELMAT Pienet hyvät MIKA RAILO Seinäjoki on sadas reilun kahvin seurakunta Sata luterilaista seurakuntaa on tehnyt virallisen päätöksen käyttää reilun kaupan kahvia tilaisuuksissaan. Sadantena joukkoon ilmoittautui Seinäjoen seurakunta. Reiluun kahviin on siten siirtynyt kuudesosa seurakunnista, joita on yhteensä 586. Kirkon Ulkomaanapu vetosi seurakuntiin vuonna 2000, jotta ne ryhtyisivät käyttämään reilun kaupan kahvia. Syksyllä 2001 joka kymmenes seurakunta eli noin 60 seurakuntaa oli siirtynyt käyttämään reilun kaupan kahvia. Ruotsinkieliset seurakunnat olivat Valtioneuvos Harri Holkerin johdolla työskentelevä Katala-ryhmä aikoo esittää vielä ennen vuodenvaihdetta alustavan suunnitelman siitä, miten Suomi voisi nostaa kehitysapunsa YK:n suosittelemalle tasolle. Kehitysavun taso ja laatu -selvitysryhmän tavoite on saada lopullinen esitys kehitysavun nostamisesta valmiiksi vielä ennen maaliskuussa pidettäviä eduskuntavaaleja. Ryhmän asetti kehitysyhteistyöministeri Suvi- Anne Siimes. Otin tehtävän vastaan, koska en osaa vanheta arvokkaasti, ironisoi Holkeri omaa osallistumistaan kehitysavun nostamiseen tähtäävään työhön. Holkeri vieraili Kepassa lokakuussa kertomassa uuden työryhmän tehtävästä. Kepan ja Katalan tavoitteet ovat samat: molemmat haluavat, että Suomen kehitysyhteistyön määrärahat nousisivat YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tavoite on saada maalisvaalien jälkeen valittava hallitus kirjaamaan nostoaikataulu hallitusohjelmaansa. Harri Holkeri on viime aikoina ottanut näkyvästi kantaa Suomen kehitysavun nostamisen puolesta. Myös YK:n aseman vahvistaminen on valtioneuvoksen sydäntä lähellä. Johannesburgin huippukokouksen kaltaiset kansainväliset tapaamiset ovat tarpeellisia nostamaan teemoja kansainväliselle agendalle ja kansalaisten tietoisuuteen, mutta jos todellista parannusta halutaan, on ongelmat tuotava YK:n normaalin päätöksenteon piiriin, esimerkiksi yleiskokoukseen. Vain sillä tavoin voidaan saada aikaa hallituksia sitovia päätöksiä, summasi Holkeri näkemyksiään. MIKA RAILO tuolloin ahkerimpia reilun kahvin käyttäjiä. Yhdessä Reilun kaupan yhdistyksen kanssa Kirkon Ulkomaanapu järjesti viime syksynä uuden kampanjan, jossa seurakuntia haastettiin mukaan. Myös jotkut seurakunnat ovat haastaneet toisiaan. Virallisen päätöksen tehneiden sadan seurakunnan lisäksi on muutamia seurakuntia, joissa jokin työala tai alue käyttää reilua kahvia. Seurakuntia, joissa juodaan reilua kahvia ainakin osittain on siten vielä enemmän. Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Eija Mustonen ja EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen eija.mustonen@kepa.fi.tai rilli.lappalainen@kepa.fi. Olemme jättäneet hanketukihakemuksemme ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikölle määräaikaan mennessä. Nyt olisinkin ollut kiinnostunut kuulemaan, miten hakemuksen käsittely etenee: kuka on vastuuvirkamiehemme, ottaako hän yhteyttä meihin jos on asiaa vai voimmeko me jotenkin vaikuttaa itse asian käsittelyyn ulkoministeriössä? Milloin päätökset tulevat? Hakemuksia on tullut ulkoministeriöön tänä vuonna 253 kappaletta. Uusien hakemusten yhteissumma on noin 13 miljoonaa euroa ja varauksia vanhoista hankkeista on ensi vuodelle jo lähemmäs 30 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen hanketukeen vuodelle 2003 on budjetoitu yhteensä 38 miljoonaa euroa. Hakemukset jaetaan seitsemälle eri vastuuvirkamiehelle. Jos hakemuksenne käsittelijä huomaa hakemuksessa puutteita tai muuta lisäselvittelyn tarvetta, teihin otetaan yhteyttä. Joistakin hankkeista voidaan myös pyytää asiantuntijalausuntoja joko ulkoministeriön sisältä (esimerkiksi eri neuvonantajat tai kohdemaan lähetystöt) tai ulkopuolisilta konsulteilta. Kun kaikki hakemukset on käsitelty, ne menevät ulkoministeriön johtoryhmän käsittelyn kautta ministerille, joka allekirjoittaa rahapäätöksen. Tämän jälkeen päätökset postitetaan järjestöjen edustajille ja tämän arvioidaan tapahtuvan tammikuussa. Jos haettavaa summaa on pienennetty, ministeriö esittää kirjalliset perustelut muutoksesta järjestölle postitetussa päätöksessä. Päätöksen mukana tulevat allekirjoittavaksenne hanketuen ehdot ja päätöksen jälkeen voitte tietysti myös tehdä ensimmäisen maksatuspyynnön. Liity listalle EIJA MUSTONEN Tiedätkö mitä teet ensi viikonloppuna? Kepan sähköpostilistalla on kiinnostavia uutisia maailmalta ja tapahtumavinkkejä kotimaasta. Liity listalle lähettämällä omasta sähköpostistasi osoitteeseen majordomo@katto.kaapeli.fi viesti, jossa lukee: subscribe kepa-l. JANNE SIVONEN
Järjestöuutisia 5 NICARAGUAN PRESIDENTTI TAPASI JÄRJESTÖVÄKEÄ KEPASSA Tellez naurahti kiitospuheessaan. Cortes-Tellez kertoi panneensa ilolla merkille vuoden 2002 alussa virkaan astuneen presidentin taistelun hyvän hallinnon, demokratian ja korruption kitkemisen eteen. Poikaystävä Nicaraguasta Suomi-nicaragua-seuran perustajajäsen Ritva Cortes-Tellez sai Nicaraguan presidentiltä kunniamitalin. Nicaraguan presidentti Enrique Bolanos piipahti lokakuisella Suomen-vierailullaan myös Kepassa tapaamassa järjestöväkeä. Presidentti vastaili nicaragualaisittain harvinaislaatuisessa tilaisuudessa järjestöjen edustajien ja muiden rivikansalaisten kysymyksiin niin suunnitteilla olevista vapaakauppasopimuksista kuin nicaragualaisista poikaystävistäkin. Bolanos kertoi uskovansa, että vallankumous-, luonnonkatastrofi- ja väkivaltauutisiin tottuneet suomalaiset ovat saaneet kuulla Nicaraguasta viime aikoina aivan uudenlaisia uutisia. Maassa hengitetään uutta ilmaa, kertoi Bolanos. Nicaraguan ja koko Keski-Amerikan alueella on vaaleilla valitut siviilipresidentit, jotka käyttäytyvät kunnolla. Presidentti moitti edeltäjiensä väärinkäytöksiä ja ilmoitti korruptionvastaisen taistelun olevan hänen hallintonsa tärkein tehtävä. Kunnianosoitus Nicaragua-seuralle KAI ARTES Bolanos oli Kepassa Suomi- Nicaragua-seuran vieraana. Presidentti kiitti tilaisuudessa seuran perustajajäsentä Ritva Cortes- JANNE SIVONEN Telleziä maiden välisten suhteiden parantamisesta ja kulttuuriyhteistyöstä. Cortes-Tellezin vuosia kestänyt työ huomioitiin tilaisuudessa kunniamerkillä, joka on nimetty kenraali José Dolores Estradan vuonna 1856 johtaman taistelun mukaan. Cortes-Tellez piti huomattavaa kunnianosoitusta tunnustuksena koko Suomi-Nicaragua-seuralle, jonka toiminnan pyörittäminen on ollut viime vuosikymmenet Cortes-Tellezin tärkein harrastus. Viime aikoina lastenlapsestani on tullut tosin järjestötoimintaakin suositumpaa puuhaa, Cortes- Yleisö kyseli presidentiltä muun muassa kansalaisjärjestöjen asemasta Nicaraguassa. Maassa on noin 2000 järjestöä ja joukkoon mahtuu monenlaisia organisaatioita, Bolanos vastasi. Jokainen kansalaisten hyväksi työskentelevä ja lain mukaan toimiva järjestö on tervetullut maahamme. Nicaraguassa toimii myös järjestöjä, jotka ovat muuttuneet kaupallisiksi ja ajavat omaa etuaan, mutta nämä ovat onneksi pieni vähemmistö, Bolanos kertoi. Tilaisuuden lopuksi Bolanosilta kysyttiin, miten tavalliset suomalaisnuoret voisivat tutustua uudistuneeseen Nicaraguaan. Bolanos nauratti yleisöä kehottamalla kysyjää hankkimaan poikaystävän Nicaraguasta. Hyöty olisi molemminpuolinen - sinä saisit tietoa Nicaraguasta ja poikaystäväsi tutustuisi Suomeen. Jos et löydä poikaystävää itse, niin minä autan mielelläni, Bolanos vitsaili. VLADIMIR IVANOV JANNE SIVONEN HYVÄÄ ÄITIYTTÄ ETSIMÄSSÄ Millainen on hyvä äiti? Onko länsimainen äitiys liian suorituskeskeistä? Miten välittää lapselle arvomaailmaa globaalista oikeudenmukaisuudesta? Muun muassa tällaisista kysymyksistä keskusteltiin lokakuussa FinnWIDin Helsingissä järjestämässä tilaisuudessa reilun parinkymmenen äidin voimin. Koska valtaosa osallistujista oli vauvaikäisten äitejä, kestovaipat puhuttivat enemmän kuin suvaitsevaisuuskasvatus tai McDonaldsin houkutusvoima lapsiin. Jotkut innoissaan kestovaippoja hankkineetkin tunnustivat lipsuneensa pian kertakäyttöisiin äitiyden raskaassa alkumyllerryksessä. Tasa-arvon nimeen vannoneetkin pariskunnat joutuivat lapsen syntyessä miettimään roolejaan vanhempina. Äiti ei voi jakaa imetysurakkaansa, ja tuoretta isää voi tässä vaiheessa jopa harmittaa, jos ainoastaan äiti kelpaa lapselle lohduksi. Yksikin raapaistuista aihepiireistä olisi tarjonnut jutunjuurta koko illaksi. Monet osallistujista toivoivatkin tilaisuudelle jatkoa. Esitettiin myös idea oman tilaisuuden järjestämisestä äitiydestä monikulttuurisissa perheissä. Mutta löytyikö reseptiä hyvälle äitiydelle? Yksi ainesosa voisi ainakin olla se, että huolehtivainen äiti pitää huolta myös itsestään ja omasta jaksamisestaan. Onnellinen äiti tartuttaa onnen lapseenkin. Lisätietoja Hyvä äiti -keskustelutilaisuuksista: www.saunalahti.fi/~finnwid/ SINI KUVAJA
6 Järjestöuutisia SHIP TO BOSNIAN KANSOJEN TALO -HANKE ON LOPPUSUORALLA Ship to Bosnia -yhdistys lähetti marraskuussa 1995 M/S Havängin Göteborgin satamasta kohti Balkania. Laiva oli lastattu paloautolla, 108 kontillisella vaatteita, leluja ja arkipäivän tavaroita. Tuhannet ihmiset Suomesta ja Ruotsista osallistuivat sodan haavoittaman Bosnian tukemiseen. Ship to Bosnia työskentelee edelleen Balkanin maiden monikansallisen rinnakkaiselon ja demokraattisen kehityksen puolesta. Suomeen Ship to Bosnia -yhdistys perustettiin viime vuonna. Yhdistys tukee Koillis-Bosniassa, Tuzlan alueella sijaitsevan 7000 asukkaan Lipnican kaivoskylän sodanjälkeistä kehitystä. Siellä kroaatit, muslimit ja serbit ovat asuneet yhdessä sukupolvia, eivätkä edes viime vuosikymmenen sodat ole kaataneet kylän monikansallista yhteisöä. Ship to Bosnia on halunnut tukea tätä elävää esimerkkiä toimivasta yhteiselosta oloissa, joissa rauha on edelleen veitsenterällä. Vuodesta 1996 Ship to Bosnialla on ollut Lipnicassa yhteyshenkilö, joka on koordinoinut liikkeen tukemia tapahtumia ja käynnissä olevia hankkeita. Hankkeet toteutetaan yhdessä paikallisen kylätoimikunnan kanssa ja ne eivät kosketa ainoastaan Lipnicaa, sillä ne edesauttavat ei-kansallismielisten ryhmien keskinäisten kontaktien luomista Balkanilla laajemminkin. Kansojen talo kokoaa yhteen Ship to Bosnian pitkäaikainen tavoite on ollut rakentaa Lipnicaan Kansojen talo (Solidarity House) tukemaan alueen demokraattista ja rauhanomaista kehitystä. Kansojen talosta tulee paikka, jossa CHRISTOFFER EDLING TIINA-MARIA LEVAMO kylän ja lähiseudun asukkaat ja järjestöt voivat kokoontua, hoitaa yhteisiä asioitaan ja järjestää vapaa-ajan toimintaa. Lisäksi taloon on suunniteltu pienimuotoista kirjastotoimintaa, internet-kahvilaa nuorille sekä rauhaa ja demokratiaa käsitteleviä nuortenkonferensseja. Kansojen Talon rakennustyöt etenivät vauhdikkaasti kesän ja syksyn 2002 aikana ja talon harjannostajaisia juhlistettiin 28. päivänä syyskuuta koko kyläyhteisön voimin. Juhlien jälkeen työt jatkuvat. Lisärahoitusta ja avustuksia tarvitaan talon sisäosien, kuten kirjaston, kokoontumistilojen ja internet-kahvilan toteuttamiseen. Ship to Bosnian tavoitat sähköpostitse osoitteesta shiptobosnia@yahoo.com. Voit myös vierailla liikkeen kotisivuilla osoitteessa www.shiptobosnia.se HANNA SAVOLA FINNWATCH ALOITTI TOIMINTANSA Tarve tarkastella yritysten yhteiskunnallisen vastuun kysymyksiä kehitysmaissa ja myös siirtymävaihetalouksissa on kasvanut voimakkaasti viime aikoina. 1.10. aloitti toimintansa kansalaisjärjestöjen FinnWatch, joka seuraa suomalaisperäisten yritysten toimintaa köyhissä maissa. FinnWatch kerää ja systematisoi tietoa yritysten toiminnasta ja sen vaikutuksista ihmisoikeuksiin, kehitykseen, luontoon ja terveyteen. Toiminnalla pyritään rakentavasti siihen, että yritysten vakuuttama vastuullisuus toteutuu kaukana pääkonttoristakin. Samalla halutaan vahvistaa kansalaiskeskustelua kansainvälisen yritystoiminnan vastuullisuudesta Suomessa. Viime vuoden lopussa ulkomailla oli edustettuna 3 900 suomalaisyritystä ja 749 tytäryhtiötä. Useat yritykset vakuuttavat toimivansa vastuullisesti. Yritysten tulee kaikkialla toiminnassaan soveltaa kansainvälisiä sitoumuksia kuten YK:n määrittelemiä ihmisoikeuksia ja ILO:n työelämää koskevia perusnormeja ja sopimuksia sekä ympäristösopimuksia kuten Rion sopimusta. Myös yritysten omat toimintalinjat lisääntyvät, eivätkä nekään saa unohtua pääkonttoriin. Määrätietoista yritysseurantaa varten FinnWatch hankkii tietoja useista eri lähteistä, niin eri sidosryhmiltä kuin yrityksiltäkin. Tutkimuksia tehdään yhdessä kohdemaiden ay- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. FinnWatchiin sitoutuneiden järjestöjen kontakteilla saavutetaan yritysten työntekijöitä ja muita ihmisryhmiä, joihin yritystoiminta mahdollisesti vaikuttaa. Hanke toimii läheisessä yhteistyössä ruotsalaisen SwedWatchin ja norjalaisen NorWatchin kanssa, koska monet yritykset ovat yhteispohjoismaisessa omistuksessa. Hankkeella on yksi työntekijä ja ohjausryhmä, johon kuuluvat Kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanja, Kepa, Kuluttajat- Konsumenterna, SAK ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry.
Uutisia etelästä 7 KUINKA PALJON KEHITYSMAISSA ON KÖYHIÄ? Köyhyyden vähentäminen on kansainvälisen yhteisön tärkeimpiä tavoitteita. YK:n johdolla yhdeksi tavoitteeksi on määritelty köyhien määrän vähentäminen puoleen vuoteen 2015 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Mutta kuinka paljon maailmassa on köyhiä? Maailmanpankki on yksi johtavista köyhyystilastojen tuottajista. Sen vuonna 2000 julkaiseman raportin (World Development Report 2000/ 2001) mukaan köyhien määrä on vähentynyt kehitysmaissa ja siirtymätalousmaissa vuosien 1987 ja 1998 välillä 28 prosentista 24 prosenttiin. Väestön kasvun johdosta tämä prosentuaalinen lasku ei kuitenkaan ole vähentänyt köyhien ihmisten lukumäärää. Eri maaryhmien välillä on raportin mukaan suuria eroja. Itä- Aasiassa, Lähi-Idässä ja Pohjois- Afrikassa köyhyys on vähentynyt, mutta samalla se on lisääntynyt esimerkiksi eteläisessä Afrikassa. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön (UNCTAD) tuore köyhyysraportti Escaping the Poverty Trap, 2002 toteaa, että vähiten kehittyneiden maiden köyhyys on vuosien 1965-69 ja 1995-99 välillä lisääntynyt 48 prosentista yli 50 prosenttiin. Muissa kehitysmaissa köyhyysprosentti on laskenut samaan aikaan 45 prosentista 8 prosenttiin. Maailmanpankki, UNCTAD ja YK määrittelevät vakavasti köyhiksi ihmiset, joiden tulo- tai kulutustason arvioidaan olevan alle dollarin päivässä. Kuinka todellisen kuvan tämä mittari antaa köyhyydestä ja ihmisten hyvinvointiin liittyvistä ongelmista? Monien mielestä dollariraja ei yksin käytettynä sovi kovinkaan hyvin köyhyyden mittariksi. Kansainvälisessä kehityskeskustelussa köyhyys määritelläänkiin nykyään taloudellista ulottuvuutta laajemmin: köyhyyttä mitattaessa on huomioitava myös sosiaaliset, poliittiset ja laajemmat yhteiskunnalliset oikeudet ja mahdollisuudet. Esimerkiksi YK:n kehitysohjelma UNDP onkin jo vuosia kehittänyt erilaisia indikaattoreita, jossa ihmisten hyvinvointia mitataan laajemmin kuin pelkästään tulopohjaisen köyhyyden perusteella. Yksi näistä mittareista on inhimmillisen köyhyyden indeksi (HPI-1, Human Poverty Index), joka määritellään seuraavasti: - Todennäköisyys 40 vuoden eliniän saavuttamisesta mittaa pitkän ja hyvän elämän mahdollisuuksia - Aikuisten lukutaitoprosentti mittaa mahdollisuuksia tiedon saantiin ja kommunikaatioon. - Kohtuullista elintasoa mitataan arvioimalla kuinka suurella osalla maan kansalaisista on käytettävissään hyvälaatuista vettä ja kuinka suuri osuus alle viisivuotisista lapsista ei ole alipainoisia. UNDP:n pehmeämpi mittaustapa johtaa osittain erilaisiin tuloksiin kuin dollari per päivä KIRIK ERTANTO -laskelmat. Uusimmassa UNDP: n inhimmillisen kehityksen raportissa on rankattu 88 kehitysmaata niiden köyhyysasteen mukaan käyttämällä sekä HPI-1 indeksiä, että perinteistä dollari per päivä -mittaria. Esimerkiksi Sambia pärjää HPI-1 vertailussa 11 sijaa paremmin kuin tulopohjaisessa köyhyysvertailussa, eli sen inhimmillisen köyhyyden taso on suhteellisesti lievempää muihin kehitysmaihin verrattuna kuin tulotasolla mitattuna. Etiopiassa taas köyhyys on HPI-1 indeksillä mitattuna suhteellisesti laajempaa kuin pelkällä tulotasolla mitattuna. Maan HPI-1-sijoitus on 15 sijaa huonompi kuin tulotasovertailussa. MAX VON BONSDORFF KARI MARKKANEN U U S IA K A SVOJ A K E PA S SA KARI MARKKANEN Tuomas Valovirta (vas.) on Kepan tuore järjestösivari. Eija Palosuo ja Teppo Eskelinen vahvistavat tulevan vuoden aikana julkaisutiimiä, Antti Reikko on puolestaan kirjastosivari.
8 Uutisia etelästä PIENI MYLLY ON ISO APU SENEGALIN NAISILLE Vuonna 2000 Luterilainen maailmanliitto antoi Senegalin luterilaiselle kirkolle varat neljän konekäyttöisen hirssimyllyn hankkimiseksi kirkon naistyön hyväksi. Myllyt sijoitettiin neljään kylään, joihin kyläläiset itse rakensivat myllyrakennuksen. Yksi myllyistä on Jurupin kylässä kymmenisen kilometriä länteen Fatickin kaupungista keskisessä Senegalissa. Kello 10 aikaan aamulla pienen myllyrakennuksen ovet ovat kiinni, mutta myllynhoitaja André Coumbakoor Diouf ei ole kaukana. Myllyn vieressä on toinen pieni rakennus, jossa André opettaa lapsia. Hän on nimittäin myös Senegalin luterilaisen kirkon lukutaito-opettaja. André tulee esittelemään myllyä ja samassa paikalle pyrähtää joukko lapsia ja naisia. Monta kiloa hirssiä päivässä Hirssi on maaseudulla päivittäistä ruokaa. Aamulla ja illalla syödään höyrytettyä hirssiä, lounaaksi vaikkapa hirssistä valmistettua puuroa. Hirssiä on jauhettava joka päivä, sillä jauho ei säily pitkään. Käsin survominen on pölyistä, hikistä ja aikaa vievää työtä. Perheet ovat suuria, joten yhden päivän tarve on monta kiloa. Jurupin kylässä naisten suuri ongelma on juomaveden puute. Vesi on haettava kaukaa, joten se vie paljon aikaa. Kirkon suunnitelmiin kuuluu rakennuttaa tänä vuonna yksi uusi kaivo jokaisen yhdentoista seurakuntansa alueelle, mutta Jurupin kylä ei ole tässä listassa. Naisille on suuri helpotus, kun aikaa ei enää kulu vedenhaun lisäksi hirssinjauhamiseenkin. Kyseisenä aamuna ennen koulun alkua André on jauhanut jo Jurupin kylän naiset ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa myllyyn. Se säästää aikaa ja tuo tuloja, joiden avulla he voivat edelleen parantaa kylän elämänedellytyksiä. 127 kiloa hirssiä. Useimmat naiset käyvät myllyllä aamulla, kauempana asuvat illemmalla. Hirssin jauhattaminen maksaa noin kolme senttiä kilolta. Myllyn tuotto jaetaan neljään osaan. Yksi osa menee kylän naisten kassaan, toinen palkaksi myllynhoitajalle, kolmas koneen ylläpito- ja huoltokustannuksiin, neljäs kirkolle. Järjestelmä tuntuu toimivalta. Myllynhoitajalle on eduksi pitää mylly kunnossa, sillä mitä enemmän sitä käytetään, sitä enemmän hän ansaitsee. Kirkko puolestaan on arvioinut myllyjen tuottavan kirkon kassaan kahdessa vuodessa varat yhden uuden myllyn ostoon. Myllyn hinta on noin 3 500 euroa. Jurupin naiset ovat vuoden kuluessa saaneet kassaansa noin 230 euroa. Ryhmään kuuluvat kaikki kylän yli sata naista, kristityt ja muslimit yhdessä. He ovat valinneet keskuudestaan johtokunnan huolehtimaan ryhmän asioista. Toistaiseksi naiset eivät ole vielä päättäneet, mitä aikovat rahoilla tehdä. Yksi vaihtoehto olisi ostaa laite, jolla maapähkinöitä puserretaan tahnaksi. Maapähkinä- tahnan myynnistä voisi taas saada lisätuloja. KIRSI ELO Polttoainekäyttöinen mylly on italialaisvalmisteinen Lamborghini, jolle tarvittaessa löytyy korjaaja lähikaupungista. Myllynhoitaja André Coumbakoor Diouf kertoo myllyn kuitenkin toimineen moitteettomasti, eikä korjaajaa ole vielä tarvittu. KIRSI ELO KIRSI ELO
Uutisia etelästä 9 KOTIPUUTARHOILLA LIEVITYSTÄ KÖYHYYTEEN Kepa rahoitti huhtikuussa kumppaninaisjärjestönsä Paula Mendoza Vegan (MMPMV) aloitteesta tutkimuksen viiden nicaragualaisyhteisön sosiaalis-taloudellisesta tilanteesta. Tutkimuksella haluttiin luoda pohja vuoden kestävälle pienimuotoiselle ruokaturvahankkeelle, jonka avulla pyrittäisiin parantamaan kaikkein köyhimpien perheiden tilannetta. Maatalousekonomi Jilma Cruzin tekemän raportin yksi merkittävä johtopäätös oli, että tutkituissa yhteisöissä pelkästään perushyödykkeiden tuotannolla ei kyetty ratkaisemaan aliravitsemuksen ongelmaa. Vähäiset ja satunnaiset myyntitulot tuotteista eivät myöskään riittäneet perheiden muihin välttämättömiin perushankintoihin. Heikon ravitsemustilanteen lisäksi yhteisöissä oli puutetta puhtaasta juomavedestä, ja asumisen taso todettiin inhimillisen kehityksen mittapuulla luokattomaksi. Puutteellinen koulutus ja kaikenlainen vaihtoehtojen puute oli ajanut perheet äärimmäiseen köyhyyteen, josta ei näyttänyt olevan ulospääsyä. Tutkimuksen Las quebradasilaisperheitä ravitsemuskoulutuksessa. myönteinen löytö oli kuitenkin se, että perheet eivät olleet vaipuneet apatiaan, vaan heillä oli halukkuutta työskennellä kohentaakseen tilannettaan. Useiden perheiden tietämys alueella menestyvien vihannesten, juuresten ja hedelmien lehtien ja kuorien sekä yrttikasvien merkityksestä lisäravinnon antajina oli varsin heikko: he eivät yksinkertaisesti tienneet, miten näitä ravinteikkaita luonnonantimia tulisi valmistaa. Cruz suosittikin raportissaan, että MMPMV:n tulisi toimia yhteistyössä toisen Kepan siunalaisen kumppanin, Naiset elämän puolesta (MSDV) järjestön kanssa löytääkseen ratkaisuja yhteisöjen ruokatilanteen parantamiseksi. MSDV:llä on vuosien kokemus luonnonlääkeyrttien hyödyntämisestä ravinnoksi. Tärkeää Cruzin mukaan oli se, että enimmäkseen pavuilla, riisillä ja kassavalla elävät kyläläiset perehdytettäisiin ymmärtämään vaihtoehtoisten, ruokavaliota täydentävien ruokien merkitys ravitsemuksen ja terveyden kannalta. Cruz suositteli myös koulutuksen antamista myyntiin tarkoitettujen hyödykkeiden KEPA Rosa Granden kyläpuutarhassa kokeillaan eri yrtti-, vihannes- ja hedelmälajikkeiden soveltuvuutta alueen oloihin. laatukriteerien ja kaupankäynnin osalta. Pitkien välimatkojen päässä asuville maanviljelijöille tuotteiden saaminen markkinoille on yksi köyhyysongelman pullonkauloista. Yhteisiä ja omia kylvöksiä Toukokuussa Jilma Cruzin suositusten pohjalta käynnistettiin noin 8 000 euron projekti, johon pääsi mukaan 35 perhettä Rosa Granden ja Las Quebradasin yhteisöistä. Molemmat yhteisöt sijaitsevat vajaan 40 kilometrin päässä Siunasta, jonne on matkaa pääkaupunki Managuasta noin 300 kilometriä. Nicaraguan kaivoskolmioksi kutsuttu Siunan, Bonanzan ja Rositan alue on Nicaraguan köyhimpiä alueita. Projektille palkattiin sadan dollarin kuukausipalkalla maatalousneuvonantaja ja koordinaattori, jotka vierailevat yhteisöissä viisi kertaa kuukaudessa yhden tai kahden päivän ajan kerrallaan. Molempiin yhteisöihin raivattiin tilaa kyläpuutarhoille sekä perheiden omille puutarhoille, joihin istutettiin touko-elokuun välisenä aikana 23 erilaista yrtti, hedelmä- ja KEPA vihanneslajiketta. Naiset, joukossa jokunen mieskin, jaettiin yhteisöissä pariin ryhmään, jotka hoitavat vuorollaan omien puutarhojensa ohella yhteistä kyläpuutarhaa. Kyseessä on tässä vaiheessa vielä pilottivaihe, sillä ensimmäiseksi halutaan tietää miten eri kasvilajikkeet pärjäävät kunkin yhteisön mailla. Hankkeen aikana aiotaan säännöllisesti tilastoida alle viisivuotiaiden lasten ravitsemustilanteen kehittymistä. Kepan ohjelmatyöntekijä Karla Bush vieraili yhteisöissä elokuussa ja hänen mukaansa hanke on lähtenyt hyvin käyntiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena perheiden ravitsemustilanteen parantamisen ohella on, että kyläpuutarhan tuotteita saataisiin tulevaisuudessa kaupungin markkinoille. Tulot sijoitettaisiin kaikille tarpeellisiin hankintoihin, kuten esimerkiksi lasten koulutarvikkeisiin, Bush kertoo. Toinen päämäärä on, että kyläpuutarhan tuotoilla voitaisiin laittaa alkuun kotipuutarhatuotanto myös niissä perheissä, jotka eivät nyt vielä hyödy hankkeesta. KIMMO LEHTONEN
10 Uutisia etelästä MAAKIISTOJA RATKOMASSA NICARAGUASSA Kepan Nicaraguan toimisto keskittää voimavaransa Karibian rannikolle ja siellä asuvan alkuperäisväestön oikeuksien puolustamiseen. Kepan toiminnalla Nicaraguassa on pitkä historia. Se alkoi vuonna 1989, kun maahan lähetettiin neljä kehitysjoukkolaista. Kaikkiaan kehitysjoukko-ohjelmaan osallistui Nicaraguassa yli 60 suomalaista. Kepan kehitysjoukko-ohjelma ajettiin alas vuonna 1995 suoritetun arvioinnin jälkeen, jolloin Nicaraguassakin siirryttiin kumppanuusohjelmaan tekemään yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa. Kehitysjoukko-ohjelmasta saatua kokemusta pystyttiin hyödyntämään esimerkiksi Siunan kaupungissa, jossa yhä jatkuva naisten terveys- ja ravitsemusprojekti alkoi kehitysjoukkolaisten työnä. Nykyään Kepan toiminta keskittyy Karibian puoleiselle rannikolle, joka on Nicaraguan köyhintä aluetta. Kepan kumppanit yrittävät kaikki löytää ratkaisuja köyhyyden vähentämiseksi. Kumppanit on valittu siten, että niiden toiminta on Kepan kehityspoliittisten painopistealueiden mukaista (esimerkiksi kehitysmaiden velka, kauppa, ruokaturva, kansainväliset rahoituslaitokset, alkuperäisväestöt, demokratia). Maaoikeuksia puolustetaan hengen uhalla Kumppaneiden työ Karibian rannikolla ei ole riskitöntä. Kepan kumppanijärjestön CALPIn asianajajan María Luisa Acostan puoliso murhattiin, koska Acosta on menestyksekkästi auttanut alkuperäiskansoja ja etnisiä ryhmiä maaoikeuksien puolustamisessa. Murhan takaa on paljastunut maakaupoilla rikastuneen liikemiehen Peter Tsokosin lakimies Peter Martínez. Liikemies Tsokosilla on enemmänkin uhreja. Kun Ramaintiaanien alueella hakattiin vuosi sitten metsää, intiaaniperheitä häädettiin aseilla uhaten ja useita naisia raiskattiin. CALPI on ollut tukemassa intiaaneja, ja tällä hetkellä oikeusistuimissa puidaan ramayhteisön oikeutta maihinsa sekä väkivaltaisuuksia. Kepan ja CALPIn yhteistyötä rama-väestön ja Monkey Pointin yhteisön asukkaiden auttamiseksi voidaan monellakin mittarilla mitattuna kutsua menestykseksi. Liikemiesten kovat otteet tehtiin julkisiksi, kaikki maanomistuskiistat ovat nyt oikeuskäsittelyssä ja väkivaltaisuuksia tutkitaan. Nicaraguassa jo se on merkittävä asia, että alkuperäisväestö pääsee puolustamaan maitaan ja ihmisoikeuksiaan oikeusistuimiin. Kumppanit toteuttavat Kepalla ei ole erillisiä hankkeita Nicaraguassa, koska hankekeskeistä toimintaa ei ole nähty tehokkaaksi tavaksi vaikuttaa kehityspoliittisiin kysymyksiin. KIMMO LEHTONEN Kepan toimintamallissa ei välttämättä tarvita suuria taloudellisia resursseja, vaan työ on kumppaneiden toiminnan ja verkostojen tukemista, jossa keskitytään muutamiin teemoihin tietyllä alueella. Erilaisia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi valtion instituutiot, parlamentin jäsenet, kansainväliset kansalaisjärjestöt, alueelliset koordinaatioelimet, yliopistot, kansalliset tai alueelliset järjestöt sekä paikallistason viranomaiset ja järjestöt. Kepan yhteystoimitsija palvelee Kepan jäsenjärjestöjä niiden hankkeissa ja avustaa paikallisia järjestöjä luomaan suhteita suomalaisjärjestöjen kanssa. Kehityspoliittinen toiminta pelottavaa Centro Humboldt, yksi Kepan suurimmista ja tärkeimmistä yhteistyökumppaneista, on arvioinut, että Kepan siirtymistä toimimaan poliittisesti herkkien kysymysten parissa voidaan pitää jopa pelottavana. Toisaalta Centro arvioi toiminnan kehityspoliittisten kysymysten, kuten velkakysymyksen, rakennesopeutusohjelmien, maakysymyksen, biodiversiteetin ja tekijänoikeuksien parissa olleen hyödyllistä ja stimuloivaa. Tänä syksynä valmistuneen Kepan Karibian toiminnan ympäristöanalyysin yksi keskeinen johtopäätös ja suositus oli, että Kepa jatkaisi tukeaan maakysymyksen ratkaisemiseen tähtääville organisaatioille. Maakysymyksen lisäksi myös monet muut kehityspoliittiset teemat ovat ongelmallisia, sillä poliittisen sensitiivisyyden lisäksi niissä on kysymys myös vaikeista ja monisyisistä Nicaraguan rakenteellisista sisäisistä ongelmista. On tahoja, jotka mielellään näkevät Kepan toiminnan ulkopuolisena, ja siten kyseenalaisenakin puuttumisena maan sisäisiin asioihin. KIMMO LEHTONEN KEPA MAAILMALLA 3/9 NICARAGUA toiminta alkoi 1989 Kepan Managuan toimistossa työskentelevät koordinaattori, ohjelmatyöntekijä, yhteystoimitsija, taloudenhoitaja, tiedottaja, puolipäiväinen tekninen avustaja sekä sihteeri tärkein tehtävä vahvistaa Nicaraguan Karibian puoleisen rannikon autonomisen alueen kansalaisyhteiskuntia köyhyyden vähentämisessä
11 KEPAN KOULUTUS SYKSYLLÄ 2002 KEPA KOULUTTAA HANKESUUNNITTELUN PERUSKURSSI 8.-9.11. Hankesuunnittelun peruskurssi on tarkoitettu niille joilla ei ole vielä pitkää kokemusta hankesuunnittelusta: kurssilla käsitellään todellisen case-tapauksen avulla mitä hankesuunnittelussa pitäisi ottaa huomioon ja samalla opetellaan ongelmalähtöisen hankesuunnittelun mallia (looginen viitekehys) sekä kerrataan hankesyklin eri vaiheet. Kurssi auttaa hahmottamaan paremmin oman hankkeen suunnittelua ja siten myös aikanaan tekemään paremman rahoitushakemuksen ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikölle. Ilmoittautuminen 1.11. mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. III KANSAINVÄLISYYSKASVATUSMATERIAALIN TUOTTAMINEN: VERKKO-OSUUS 13.11. Kurssilla tutustutaan verkkojulkaisun suunnitteluun ja lainalaisuuksiin sekä harjoitellaan sivustoarkkitehtuurin luomista ja verkkokirjoittamista. Kurssi on osa koulutuspakettia, joka on suunnattu erityisesti kansainvälisyyskasvatusta tekevien järjestöjen edustajille ja se järjestetään osana Kepan koordinoimaa EU:n komission rahoittamaa kvkverkostohanketta. Lisätiedot: anisa.doty@kepa.fi. Ilmoittautuminen 4.11. mennessä. Kurssin hinta on 10 euroa. MISSÄ YMPÄRISTÖSSÄ TOIMIMME? 15.-17.11. TYÖVÄEN AKATEMIA, KAUNIAINEN Ymmärrys omasta ja kumppanin toimintakulttuurista sekä toiminnan reunaehdoista vähentää konflikteja ja väärinymmärryksiä kumppaneiden välillä ja johtaa parempaan tulokseen järjestöjen kehitysyhteistyössä. Kurssilla paneudutaan järjestötoiminnan eroihin suomalaisten ja etelän järjestöjen välillä sekä pyritään tiedostamaan sudenkuoppia, joihin yhteistyössä niin helposti kompastutaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Millainen on hyvä kumppanuus? Millaisiin yhteistyön esteisiin voimme itse vaikuttaa ja miten? Kurssilla käytetään osallistavia menetelmiä. Majoitusmahdollisuus. Ilmoittautuminen 4.11. mennessä. Kurssin hinta on 50/75/100 euroa. HANKESUUNNITTELUN JATKOKURSSI 30.11. Jatkokurssi on tarkoitettu peruskurssin jatkoksi tai niille järjestöjen edustajille joilla on perustiedot hankesuunnittelusta. Hankesuunnittelun jatkokurssilla sovelletaan peruskurssilla opittua loogisen viitekehyksen mallia oman järjestön hankkeeseen. Kurssilaiset rakentavat loogisen viitekehyksen oman järjestönsä hankkeesta etukäteistyönä. Kurssin kouluttajat ohjaavat etukäteistöitä, joko sähköpostin tai puheluiden avulla. Jatkokurssin toinen osa toteutetaan kontaktiopetuksena (la 30.11) jossa käytetään hyväksi kurssilaisten omia harjoitustöitä. Ilmoittautuminen 8.11. mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse kepa@kepa.fi tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) 584 233. Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) 584 23 248. Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: www.kepa.fi/forum/ tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: www.kepa.fi/forum/postituslistat/. Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. Pallo haltuun -seminaari Helsingissä pe 22.11.2002 Kansainvälisyyskasvatustyötä tekevä verkosto järjestää perjantaina 22.11.2002 seminaarin yhteistyössä opetusministeriön ja Kehys ry:n kanssa. Tilaisuuden tarkoitus on saattaa yhteen kansainvälisyyskasvatusta tekevät järjestöt sekä muut alalla toimivat viiteryhmät. Tilaisuuden seminaariosuudessa tarkastellaan kansainvälisyyskasvatusta niin järjestöjen kuin politiikankin perspektiivistä. Puhujina on eturivin suomalaisia vaikuttajia: Valtioneuvos Harri Holkeri perustelee, miksi suomalaisella kansalaisyhteiskunnalla pitää olla pallo hallussa, kansanedustaja Sirpa Pietikäinen pohtii globaalin ja yksilön vastuuta ja europarlamentaarikko Heidi Hautala puolestaan kertoo, mikä rooli kansainvälisyyskasvatuksella on Euroopan unionin politiikassa. Päivän toinen osa koostuu ryhmätyöskentelystä, jossa pureudutaan tarkemmin kansainvälisyyskasvatustyötä tekevien järjestöjen haastekenttään: median kanssa toimimiseen, rahoituskysymyksiin, verkostotyöskentelyyn ja ruohonjuuritason vaikuttamiseen. Ryhmätyöskentelyn tuloksia tullaan myöhemmin käyttämään verkoston järjestämän koulutuksen ja vaikuttamistyön pohjana. Seminaarin ohjelma löytyy osoitteesta www.kansainvalisyyskasvatus.net. Seminaariin täytyy ilmoittautua ennakkoon. Lisätiedot: koordinaattori Anisa Doty anisa.doty@kepa.fi, (09) 584 23 271 Seminaari on osa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan joulukuussa 2001 käynnistämää kolmivuotista, EU-rahoitteista verkostohankketta. Hankkeen ensisijaisen tavoitteena on tukea ja vahvistaa järjestöjen tekemää kansainvälisyyskasvatusta. Lisäksi tavoitteena on koota ja tuoda esille kansainvälisyyskasvatukseen liittyvää materiaalia sekä tarjota koulutusta ja neuvontaa järjestöille. Hankkeessa kiinnitetään erityinen huomio globalisaatio-, ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiin.
12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: www.kepa.fi/tapahtumakalenteri TAPAHTUMAKALENTERI 8.11. Seminaari: Isänä olemisen ihanuus ja kurjuus Helsingissä klo 9 16 (Suomen Lähetysseura, Tähtitorninkatu 18, pihasali). Aiheina mm. isyys ja mieheys kulttuurisena konstruktiona, maahanmuuttajaisien kokemukset sekä uuden isyyden haasteet ja yhteiskunta. Seminaari on maksuton. Ilmoittautumiset: www.pakolaisapu.fi, fax 09-6962 6466, Mohsen Zakeri 040-5655032, mohsen.zakeri@pakolaisapu.fi. 11.-15.11. Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehyviikon luentosarja tarkastelee nälkää, sen syitä, seurauksia ja torjuntayrityksiä eri näkökulmista. Luennot ma - pe 11. 15. marraskuuta klo 12-14 Turun yliopiston päärakennuksen luentosalissa 2. 13.11. Animalian opiskelijaryhmän 10-v. juhlakonsertti Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä kello 21-02. Elävää musiikkia ja dj. Liput 6/7, ennakot Tiketistä tai Elina Valkamalta, p. 040 551 1180, jolta saa myös lisätietoja konsertista. 16.11. Palmenian seminaari Intian uskonnollis-poliittisista ristiriidoista Helsingin yliopistolla (Porthania PIV, Yliopistokatu 3). Nouseva hindufundamentalismi ja muslimiterrorismi ovat muodostaneet vakavan ongelman Intiassa. Seminaarin tavoitteena on valottaa väkivaltaisuuksien taustoja ja motiiveja. Osallistumismaksu 55 euroa. Ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa www.studium.helsinki.fi/koulutus/aika/index.asp?tnro=727. Tiedustelut: Timo Linnakylä, timo.linnakyla@helsinki.fi puhelin (09) 434 28217. 19.-26.11. Työllistä tilapäisesti -kurssi järjestöjen rekrytoinnista vastaaville Helsingissä. Miten järjestö saa avukseen harjoittelijan oppilaitoksesta tai siviilipalvelusta suorittamaan? Mitä on työllistämistuki ja työharjoittelutuki? Tiistaisin 19.11. ja 26.11. klo 15.00-17.30, Töölön kirjaston kokoushuone, Töölön kirjasto, Topeliuksenkatu 6. Osallistumismaksu: 19, l isätietoja ja ilmoittautuminen 5.11. mennessä ViSiOon (09) 6129 120 tai visio@kaapeli.fi 21.11. 30 vuotta pakolaistyötä SPR:ssä -juhlaseminaari klo 8.30-16 Helsingissä (Kansallissali, Aleksanterinkatu 44). Seminaarin tavoitteena on keskustella ja antaa välineitä sekä ammattilaisille että vapaaehtoisille siitä, miten ymmärtää ja tukea pakolais- ja maahanmuuttajaperheitä ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Ilmoittautumiset 13.11. mennessä Aki Väilälle puh. (09) 129 3344. Seminaarin ohjelma löytyy osoitteesta www.redcross.fi/ajankohtaista/event/?id=1410 21.11. Millaista maahanmuuttopolitiikkaa haluamme Suomeen? Rasismin ja muukalaispelon vastaisen RASMUS -verkoston ja Eduskunnan ihmisoikeusryhmän seminaari Eduskunnan auditoriossa klo 9-12. Tilaisuus on tarkoitettu puolueiden ja kansalaisjärjestöjen edustajille. Ilmoittautumiset perjantaihin 8.11. mennessä Ihmisoikeusliiton projektipäällikkö Aysu Shakirille, aysu.shakir@ihmisoikeusliitto.fi tai puhelimitse (09) 4155 2525. Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) 584 23 233 Toimitussihteeri: Janne Sivonen (09) 584 23 217 Taitto: Kari Markkanen (09) 584 23 235 Tilaukset: Heli Mäki-Hakola (09) 584 233 tai kepa@kepa.fi Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs. 00500 Helsinki ISSN 1456-2839 Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Mitä järjestösi puuhaa - kerro siitä muillekin Uutiskirjeessä. Lähetä järjestöuutiset, tapahtumatiedot ja puheenvuorot sähköpostitse Milma Kettuselle (milma.kettunen@kepa.fi) tai Janne Sivoselle (janne.sivonen@kepa.fi). MARCUS FLOMAN SEURAAVA UUTISKIRJE ILMESTYY JOULUKUUSSA