TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 2.12.2014 Jarmo Viljakka HANKE LIELAHDEN KOULU JA NUORISOTILAT, PÄÄRAKENNUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Lielahdenkatu 15, 33400 Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Lielahden koulun ja nuorisotilojen tarveselvitys, Drno TRE: 1925 /10.03.07/2014 ote pöytäkirjasta lanula 20.3.2014/ 44 Hankekortti Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys Tilaohjelma Hankeaikataulu Tavoitehinta-arvio Lielahden koulu ja nuorisotilat, alustava kustannusarvio 2.12.2014 Hanketekijät, tilamuutokset ja peruskorjaus Perustamiskustannukset, laajennus Tilaluettelo, tilamuutokset ja peruskorjaus Hanketekijät, laajennus Perustamiskustannukset, laajennus Tilaluettelo, laajennus Luonnokset Asemapiirros Päärakennus 1. kerros ja pohjapiirustusotteet 2. Kerros ja pohjapiirustusotteet 3. Kerros ja pohjapiirustusotteet Kattokerros Leikkaus ja julkisivuote, päärakennus Nuorisotilat 1. kerros 2.kerros leikkaukset LIITE 1: Investointisopimus - 1 -
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 20.3.2014 Dnro TRE: 1925 /10.03.07/2014 44 Lielahden koulun ja nuorisotilojen tarveselvitys Valmistelijat: suunnittelupäällikkö Aila Salmelin, puh. 050 4143483, etunimi.sukunimi@tampere.fi ja suunnittelija Outi Koivisto, puh. 050 5382267, etunimi.k.sukunimi@tampere.fi Lanula 20.3.2014 Suunnittelupäällikkö Aila Salmelin ja suunnittelija Outi Koivisto: Lielahden yhtenäiskoulu muodostettiin entisistä Lielahden ja Harjuntaustan kouluista. Koululla on kolme erillistä toimipistettä, päärakennus (ent. yläkoulu), kivikoulu ja puukoulu. Päärakennuksessa on kouluterveydenhuollon tilojen lisäksi myös alueen terveysaseman tilat. Lielahtikeskus valmistuu vuonna 2014, jolloin terveysasema siirtyy Lielahtikeskukseen, mutta kouluterveydenhuolto jää koululle. Myös Lentävänniemen koulukiinteistössä sijaitseva kirjasto siirtyy Lielahtikeskukseen, jolloin Lentävänniemen koululta vapautuu tilaa koulun käyttöön. Alueella tapahtuvat suuret muutokset mahdollistavat koulujen tilojen käytön uudelleen arvioinnin. Lielahden koulun yhteenlaskettu oppilasmäärä on tällä hetkellä 567, joista yläkoululaisia 303. Kuluvana vuonna koululla ei toimi erityisopetuksen luokkia. Esiopetuksen ryhmiä koululle on sijoitettu kaksi. Lentävänniemen koulussa on oppilaita yhteensä 350 (16 perusopetusryhmää), oppilaat siirtyvät 7. luokalle Lielahden kouluun. Väestösuunnitteen mukaan alakouluikäisten oppilaiden määrä kasvaa lähivuosina Lielahti-Lentävänniemi alueella vuoteen 2020 mennessä noin 200 oppilaalla. Lielahden koulu laajenee alaluokkien osalta kolmisarjaiseksi 18 perusopetusryhmän kouluksi, mitoitustarve 400 450. Esiopetuksen oppilaita koululle tulee 60. Yläluokkien osalta mitoitustarve on 450 500 oppilaan koululle. Sijaintinsa ja tuentarpeen perusteella Lielahden koulu on luonteva paikka myös luokkamuotoisen erityisopetuksen sijoittamiselle. Kaiken kaikkiaan koko koulun mitoitustarve on 900 1000 oppilasta. Myös koulun laajennustarve tulevina vuosina on otettu valmistelussa huomioon. Muutostöiden yhteydessä toteutetaan useita tilojen käyttötarkoituksen muutoksia. Poistuvan terveysaseman tilat muutetaan opetuksen ja kouluterveydenhuollon käyttöön, luokkatiloja suurennetaan, osa tiloista muutetaan tulevaa opetuskäyttöä paremmin palveleviksi. Kivikoulu muutetaan esi- ja alkuopetuksen tiloiksi. Puukoulu muutetaan aineenopetuksen tiloiksi. Perhepiste Nopealle varataan tila kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon tilojen yhteyteen. Nykyiset Lentävänniemen nuorisokeskuksen tilat sijaitsevat osoitteessa Männistönkuja 2. Kiinteistössä tehdään muutoksia vuonna 2016, jolloin nykyisten tilojen käyttötarkoitus muuttuu. Muutostöiden jälkeen nuorisotilat eivät voi enää sijaita rakennuksessa ja niille joudutaan etsimään uudet tilat alueelta. Lentävänniemen nuorisokeskuksen kävijämäärä oli vuonna 2013 6 972, joista nuorisopalvelujen toiminnassa 6 185 kävijää ja loput tilan muita käyttäjiä. Nuorisokeskuksen kävijät ovat pääosin Lentävänniemen
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 20.3.2014 ja Niemen alueen nuoria ja pienempi osa Lielahden ja Lintulammen alueen nuoria. Uudet tilat Lielahden koulun yhteydessä palvelevat paremmin kaikkia alueella asuvia nuoria, koska koulu sijaitsee alueen keskellä ja on hyvien kulkuyhteyksien päässä. Koulun yhteydessä oleva nuorisokeskus mahdollistaa monipuolisemman yhteistyön koulun kanssa sekä kouluaikana että vapaa-aikana. Nuorisokeskukselle varataan suunnittelussa tilat koulun viereen erilliseen uudisrakennukseen. Koulusta tulee yhdyskäytävä nuorisotiloihin, joka mahdollistaa nuorisotilojen käytön päivisin kuvaamataidon ja liikunnan tunneilla. Koulun piha-aluetta kunnostetaan ja sen toiminnallisuutta parannetaan ottaen huomioon koulun iltakäytön mahdollisuudet. Tilojen suunnittelussa painotetaan tilojen yhteis- ja monikäyttöisyyttä. Lielahden koulun muutostyön ja nuorisotilojen hanke on merkitty talonrakennushankkeiden suunnitelmassa vuosille 2015 ja 2016. Kustannusarvio on 3 milj. euroa. Muutostöiden laajuus on kasvanut suunnittelun edetessä alkuperäisestä, joten on mahdollista, että kustannusarviota joudutaan tarkistamaan. Päätösehdotus. Vs. tilaajapäällikkö Päivänen: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää hyväksyä Lielahden koulun ja nuorisotilojen tarveselvityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Ekholm Virpi, Kailanto Markku, Viljakka Jarmo, Järvelä Kristiina, Lätti Heikki, Männikkö Jukka, Kangas Vesa-Matti, Raatikainen Ville, Mertanen Jorma, Alatalo Tarja Lisätietoja päätösvalmistelusihteeri Niko Kannisto, puh. 040 521 4957, etunimi.sukunimi@tampere.fi Asia liitteineen on katsottavissa kaupungin Internet-sivun http://ktweb.tampere.fi/ktweb/ kautta. Pyydettäessä ote toimitetaan liitteineen.
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 2.12.2014 Jarmo Viljakka HANKE LIELAHDEN KOULU JA NUORISOTILAT PÄÄRAKENNUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Lielahdenkatu 15, 33400 Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot ja tavoitteet Lielahden koulu sijaitsee Lielahden kaupunginosassa osoitteessa Teivaalantie 2 / Lielahdenkatu 15, 33400 Tampere. Kiinteistötunnus on 837-268-2550-2. Etäisyys keskustorille on noin 6km. Nykyinen asemakaava on vuodelta 1985. Lielahden koulun tontti on laajuudeltaan 30 400m2. Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 12 160m2, tehokkuusluku e 0,4. Kaava mahdollistaa kolmikerroksisen rakennuksen rakentamisen. Korttelialueen kaavamerkintä on YO-11 (opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue). Tontti rajautuu koillisessa Peltovainionkatuun, kaakossa Lielahdenkatuun, ja lounaassa Teivaalantiehen. Luoteispuolella tontti rajautuu Kisakujaan ja Lintulammen urheilukenttään. Tontin koillispuolella on 70-luvulla rakentunut asuinkerrostalokortteli. Kaakkoispuolella sijaitsee Lielahden teollisuusalue. Lounaispuolella sijaitsee Teivaankadun pienteollisuusalue ja vuonna 2014 valmistunut Lielahtikeskus. Nykyinen Lielahden koulu koostuu kolmesta eri aikakausina valmistuneista rakennuksista. Vanhin punatiilinen rakennus (koulurakennus 2) on valmistunut vuonna 1924 (arkkitehti Toivo Salervo). Sen läheisyyteen rakennettiin puinen kaksikerroksinen opettajien asuinrakennus, joka toimii nykyisin opetuskäytössä (koulurakennus 1). Päärakennus on valmistunut vuonna 1986. Koulussa on tällä hetkellä noin 580 oppilasta (luokat 1-9 + 10-luokka). Esiopetuksen ryhmiä koululle on sijoitettu kaksi. Lielahden koulu on samaa koulupolkua Lentäväniemen koulun kanssa. Lentävänniemen koulun oppilaat siirtyvät Lielahden kouluun 7. vuosiluokalta alkaen. Hankkeen tarve: Alueen väestörakenteen ja opetusryhmien koon muutoksista johtuen nykyisen koulun luokkatilojen määrä ja koko on todettu riittämättömäksi. Päärakennuksen kaakkoissiivessä sijaitseva terveysasema on siirtynyt kesällä Lielahtikeskukseen, jolloin tilat vapautuivat koulun ja oppilashuollon käyttöön muutettavaksi. Nykyinen Lentävänniemen nuorisokeskus (os. Männistöntie 2) on päätetty siirtää koulun yhteyteen toteutettavaan laajennusosaan. Hankkeen valmistuttua kokonaisuudessaan Lielahden koulun oppilasmäärä tulee väestösuunnitteen mukaan olemaan yhteensä noin 900-1000 oppilasta. Päärakennukseen sijoittuvat vuosiluokat 3-6 kolmesarjaisena, yhteensä noin 264 oppilasta sekä vuosiluokat 7-9 seitsemänsarjaisena, yhteensä noin 462 oppilasta. Esi- ja alkuopetus järjestetään kolmesarjaisena, esiopetuksen laskennallinen oppilasmäärä on 60 ja alkuopetuksen noin 132 oppilasta. - 6 -
Väestösuunnitteen mukaan koululaisten määrä tulee jatkossakin kasvamaan suunnitealueella lähivuosien aikana ja tulevaisuudessa varaudutaan koulun laajennusosan rakentamiseen. Hankkeen kuvaus Koulun tilojen suunnittelu alkoi lähtökohdasta, jossa tutkittiin tilankäytön tehostamista rakennuksien sisällä sekä terveysaseman tilojen muuttamisesta opetuskäyttöön. Suunnitteluvaiheessa koulurakennuksista tilattiin kuntoarvioiden perusteella tarkempia kuntotutkimuksia. Niiden perusteella todettiin, että rakennukset 1 ja 2 vaativat lisätutkimuksia ja päätettiin erottaa ne erillisiksi hankkeikseen. Rakennuksista teetätetään tutkimuksia, joiden perusteella voidaan päättää jatkotoimenpiteet. Rakennuksesta 2 tehdään erillinen tarveselvitys ja hankesuunnitelma kevään 2015 aikana. Päärakennuksen talotekniikka on alkuperäinen ja tiensä päässä. Nykyisen ilmanvaihdon ratkaisut eivät mahdollista kasvavan oppilasmäärän sijoittamista rakennukseen: iv-kanavat ja konehuonetilat ovat alimitoitettuja. Rakennukseen joudutaan rakentamaan uudet iv-konehuoneet ja kanavistot rakennuksen sisällä uusitaan. Talotekniset uudistukset ovat toimenpiteinä niin suuria, että ne väistämättä aiheuttavat tilapintojen uudistustarpeen. Edellä mainituista syistä jouduttiin luopumaan alkuperäisestä ajatuksesta tehdä vain tilamuutoksia rajatulla alueella. Tontin käyttö Laajennusosa on sijoitettu Lielahdenkadun varteen terveysaseman saattoliikennepaikkojen tilalle, lisäksi vieressä sijaitseva leikkipiha siirretään rakennuksen 2 luoteispuolelle. Nuorisotilojen sisäänkäynti sijaitsee koulurakennuksen nivelkohdassa. Esi- ja alkuopetus tullaan keskittämään rakennukseen 2. Pienimpien lasten (esiopetus) osin aidattu uusi leikkialue keskitetään viereisen urheilukentän ja rakennuksen 2 väliin. Samalla nykyinen huollon ajoyhteys ja autopaikat Teivaalantieltä poistuvat. Ala-asteikäisten (1-6lk) pihana toimii päärakennuksen ja rakennuksen 2 rajaama alue. Kylmä talousrakennus puretaan. 7-9-luokkalaiset viettävät välituntinsa pääasiassa pääsisäänkäyntiaukiolla. Koko rakennuksen huolto keskitetään keittiön huoltopihan yhteyteen, jonne sijoitetaan uudet syväkeräintyyppiset jätepisteet. Päärakennuksen sisäänkäyntiaukion pinnat kunnostetaan ja sen toiminnallisuutta parannetaan mm. uusin istuintasoin. Huonokuntoinen koripallokenttä muutetaan aidatuksi monitoimikentäksi. Tavoitteena on aktivoida yläasteikäisiä viettämään välituntinsa ulkona. Koulun pääsisäänkäynti on tällä hetkellä vaikeasti hahmotettavissa. Pihaa avataan kadun suuntaan poistamalla huonokuntoinen katos- ja porttirakennelma. Osalle piha-alueesta kohdistuu Lielahdenkadulta tulevaa liikennemelua, tästä syystä Lielahdenkadun ja Teivaalantien kulmaan joudutaan rakentamaan meluaita. Koululaiset hyödyntävät viereistä Lintulammen urheilukenttää liikuntatunneilla. - 7 -
Pysäköinti ja liikenne Teivaalantien puolen terveysaseman saattoliikenne- ja autopaikat poistuvat laajennuksen tieltä. Tontin asemakaavassa määritelty autopaikkojen tarve on 1 ap /op300 kem2 / opetustoimintaa palveleva tila ja 1ap/th, pä100m2 terveydenhuolto- ja päiväkotitila. Kaavan määrittämä tarve yhteensä 34ap. Rakennukselle 2 varataan neljä autopaikkaa Teivaalantien puolelta, paikoitusalue aidataan. Nykyiset 26 autopaikkaa Lielahdenkadun puolella säilyvät ja niiden yhteyteen rakennetaan uusia autopaikkoja 25 kpl. Yhteenlaskettu autopaikkamäärä on 55ap. Tontille merkittävistä autopaikoista osa on inva - mitoitettuja. Esi- ja alkuopetuksen saattoliikenne tulee hyödyntämään viereisen urheilukentän pysäköintialuetta. Polkupyöräpaikat keskitetään pääsisäänkäyntiaukion eteen Lielahdenkadun varrelle, paikkoja yhteensä 200pp. Tontin välittömässä läheisyydessä on kaupunkiliikenteen bussipysäkit. Tontti on helposti saavutettavissa jalan ja polkupyörällä. Huoltoliikenteelle tehdään uusi liittymä Peltovainionkadulta. Tilaratkaisut Tilojen tulee olla muuntojoustavia ja soveltua joustavasti erilaisiin oppimisympäristöihin. Pienet, noin 40m2 opetustilat eivät sovellu hyvin opetustoimintaan. Tiloja yhdistämällä ja väliseiniä siirtämällä luokkatilojen kokoa ja määrää on saatu kasvatettua vastaamaan tulevia tarpeita. Kaksi kerrosta korkea auditorio muutetaan kolmeksi opetustilaksi. Opetustiloja hyödynnetään myös ap- /ip- kerhotoiminnassa. Hallinnon tilat järjestellään uudelleen jotta ne vastaisivat paremmin tulevia tarpeita. Kouluterveydenhuolto hyödyntää suurelta osin nykyisiä tiloja. Kaikki hankkeessa määritettyjen tilojen pinnat uudistetaan. Kiinteät kalusteet uusitaan vain niiltä osin kuin niiden kunto edellyttää. Väestönsuojat, teknisen työn tilat, autotalli, liikuntaviraston varasto ja tekniset tilat on jätetty hankkeen ulkopuolelle. Rakennuksen lukitus yhtenäistetään ja uudistetaan muutostöiden yhteydessä. 1.kerros Pääaulasta puretaan vähäisellä käytöllä oleva viherhuone ja lokerikot siirretään. Jatkossa tila on monikäyttöinen, sitä voidaan käyttää opetus- ja oleskelutilana. Muunneltavuus toteutetaan irtokalustein. Tilaa voidaan hyödyntää myös iltakäytössä. Kotitalousluokat uudistetaan. Olevat wc-tilat puretaan, kalustus ja tilapinnat uusitaan. Auditoriosta on päätetty luopua ja tila muutetaan opetustilaksi. Auditorion rakenteet poistetaan ja rakennetaan uusi välipohja kerrosten välille. Nyt vähäisellä käytöllä olleet sosiaalitilat muutetaan henkilökunnan käyttöön paremmin soveltuvaksi. Muita muutoksia kerroksessa ovat atk-luokan muuttaminen opetustilaksi, tekstiilityön tulevien tilatarpeiden huomiointi (yksi opetustila muutetaan tulevaisuudessa aineopetuksen tilaksi). Tilat, joissa ei tehdä muutostöitä, uudistetaan talotekniikan ja tilapintojen osalta. - 8 -
2.kerros Osa terveysaseman vastaanottohuoneista ja aputiloista sekä esiopetuksen tilat muutetaan opetustiloiksi, osa olevista tiloista otetaan oppilashuollon käyttöön. Oppilashuollolle on oma sisäänkäyntinsä ja ne ovat eriytettävissä muista tiloista mm. kesäajaksi. Entinen talonmiehen asunto muutetaan bändi-/musiikkitilaksi, jota käyttää koulu ja nuorisotoimi. Ruokasali on nyt kaksiosainen. Nykyinen lasiväliseinä poistetaan ja tilojen akustiikkaa parannetaan. Keittiö muuttuu tulevan ateriakeskuksen valmistuttua valmistuskeittiöstä palvelukeittiöksi. Tilassa tehdään laite- ja kalustemuutoksia. Astianpalautuspistettä levennetään. Hallinnon tiloja uudelleen järjestellään vastaamaan kasvavan henkilökunnan tarpeita. Opettajien yhteisen työtilan wc-tilojen määrää kasvatetaan. Tv-/keskusradiotila ja monistamo yhdistetään opettajien työtilaksi. Kerroksessa sijaitseva iv-konehuone poistuu käytöstä ja tilalle tulee neuvottelutila. Atriumsiiven opetustiloista muodostetaan väliseiniä siirtämällä isompia luokkia. Auditorion yläosa muutetaan kahdeksi opetustilaksi, ulkoseinään tehdään uudet ikkunat. Käytävän kaiteiden yhteyteen lisätään työtasot oppilaiden työskentelyä varten. Fysiikan ja kemian luokat soveltuvat tällä hetkellä huonosti käyttötarkoitukseensa. Yksi luokka on liian pieni ja kalustus uusimisen tarpeessa. Kokonaisuus uudelleen järjestellään muuttamalla yksi pieni luokka varastotiloiksi ja uusitaan tilojen kalustus ja varustus. 3.kerros Atriumsiiven opetustilojen toimenpiteet samantyyppiset kuin 2.kerroksessa. Kuvaamataidon luokka muutetaan kahdeksi opetustilaksi ja nykyinen parvi puretaan. Kuvaamataidon luokka siirretään uusiin nuorisotiloihin. Ullakko Vesikatolle rakennetaan kaksi uutta iv-konehuonetta. Lisäksi kulkuyhteyksiä nykyisiin konehuoneisiin parannetaan. Konehuoneiden rakentamisessa on huomioitu rakentamisen vaiheistus. Opetustilat Tilojen ja käytävien valvottavuutta parannetaan vaihtamalla opetustilojen ovet db-lasioviksi. Osa tiloista on yhdistettävissä siirtoseinin, osa väliovin. Nuorisotilat Tilat on suunniteltu yhteiskäyttöisiksi. Kuvaamataito- ja pajatiloja, monitoimisalia, ym. hyödyntää myös koulu päiväaikaan. Sali on suunniteltu pienimuotoisia pallopelejä ja tanssinopetusta silmälläpitäen. Tiloista on sisäyhteys koululle ja tilat on eriytettävissä tarvittaessa. - 9 -
Rakenteet Poistuvan auditorion välipohjarakenne tehdään teräsbetonisena. Laajennusosan ulkoseinät, kantavat väliseinät ovat betonirunkoisia. Pilarit ovat yleensä teräsbetonielementtejä ja palkit teräsbetonielementtejä ja teräsliittopalkkeja. Välipohja on betonilaattarunkoinen. Yläpohja tehdään betoniontelolaatta- tai puuristikkopalkkirakenteisena. Uusien iv-konehuoneiden runko on teräsrakenteinen. Runko tuetaan alapuolisten pystyrakenteiden kohdilta, joita vahvistetaan tarvittaessa. Ulkoseinät ovat kevytelementtejä tai paikalla rakennettuja termorankarunkoisia seiniä. Perustusrakenteet tehdään pohjarakennesuunnitelman mukaan. Julkisivut Kuntotutkimuksen mukaan osa päärakennuksen kaakkoisjulkisivun tiiliverhouksesta sisäpihalla on huonokuntoinen ja ikkuna-aukkojen tiilipalkkien kantavuus on heikentynyt. Tiilissä on havaittu pitkälle edenneitä pakkasrapautumavaurioita. Vaurioitunut julkisivun osa korjataan uusimalla vanha tiiliverhous ja ikkunat. Julkisivuun tehdään uudet ikkuna-aukot entisen auditorion alueelle. Laajennusosan pääjulkisivumateriaali on värillinen julkisivulevy. Isot lasiseinät tehdään metalliprofiilirakentein. Rakennuksessa on rungon suuntainen peltikatteinen lapekatto. Laajuustiedot päärakennus ja laajennus Päärakennus Nuorisotilat Yhteensä Huoneistoala 7 306 htm 2 563 htm 2 7 869 htm 2 bruttoala 8 565 brm 2 688 brm 2 9 253 brm 2 hyötyala 4839 hym 2 467 hym 2 5 306 hym 2 kerrosala 7391 kem 2 688 kem 2 8079 kem 2 Kokonaistilavuus on 38 900m 3, josta laajennuksien osuus 4900 m 3. Hankesuunnitteluvaiheessa hankkeen laajuus on kasvanut oleellisesti. Esille tulleet ja kokoa kasvattaneet syyt on selostettu kohdassa Hankkeen kuvaus. Hankesuunnitelmaluonnokset on laatinut Arkkitehtitoimisto Tilatakomo. Kuntoarvio Vahanen Oy ja kuntotutkimukset A-Insinöörit Oy. Kustannussuunnittelun on tehnyt Sweco Oy. - 10 -
Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Hankkeen rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi kesällä 2015. Päärakennuksen työt tehdään vaiheittain ja ne valmistuvat kesällä 2016 ja 2017. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään keittiömuutokset kesätauon aikana, keittiö on toiminnassa koko rakennustyön ajan. Toisessa vaiheessa tehdään terveysaseman ja esiopetuksen siipi sekä nuorisotilat. Kolmannessa vaiheessa rakennetaan hallintoja atriumsiipi. Toisen vaiheen tilat toimivat väistötiloina vaiheessa kolme. Lisäksi tontille sijoitetaan väistötiloja rakennustöiden ajaksi. Katso tarkemmin kohta aikataulu. Rakennuksesta 2 tehdään erillinen hankesuunnitelma, sen aikataulu yhteen sovitetaan tämän hankkeen kanssa. Hankkeen tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu rakennussuunnitelmiin perustuvana tilapohjaisena tavoitekustannusarviona. Kustannuksiksi on arvioitu yhteensä 11 170 000, josta koulun osuus 9 370 000 ja nuorisotilojen 1 800 000. Ks. tarkemmin kohta tavoitehinta - arvio. Kustannusarvioon sisältyvät piha-alueen muutostyöt, päärakennuksen kaikkien ikkunoiden uusiminen ja meluaidan rakentaminen Lielahdenkadun ja Teivaalantien varteen. Hankkeelle osoitetut määrärahat Talousarvio Taloussuunnitelma 2015 2 000 000 2016 4 000 000 Yhteensä 6 000 000 Jatkosuunnittelun yhteydessä rakennuskustannuksia pyritään alentamaan. Hankkeen määrärahaa esitetään nostettavaksi tulevan talousarviokäsittelyn yhteydessä. Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus, varustus ja laitteet, jotka tarkentuvat mahdollisine hankintarajoineen toteutussuunnittelun yhteydessä. Irtokalusteiden ja - varusteiden sekä opetusvarusteiden ja laitteiden, mm. AVlaitteiden hankinta, ei kuulu investointiin. Nämä hankinnat kuuluvat ns. ensikertaiseen kalustamiseen, joka suunnitteluineen on käyttäjien vastuulla. Käyttäjien hankinnat ja niihin liittyvä suunnittelu tulee koordinoida myöhemmin toteutussuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä laadittavissa suunnittelu- ja rakentamisaikatauluissa - 11 -
TAMPEREEN KAUPUNKI TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA Jukka Kauppinen HANKE LIELAHDEN KOULU JA NUORISOTILAT PÄÄRAKENNUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS ASIAKIRJA SELOSTUS LVI - TEKNIIKASTA Yleistä Perusparannettavan päärakennuksen IV-tekniikka uusitaan lähes kokonaan, lämmönjakolaitteet uusitaan ja muuten LV-tekniikkaan tehdään tilamuutoksista ja laajennuksesta johtuvat muutostyöt. Laajennusosan tehtävät uudet nuorisotilat liitetään nykyisiin LV-järjestelmiin ja varustetaan omilla ilmastointilaitteilla. Kohteen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Liittymät Kiinteistö on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon siten, että liitosjohdot tulevat Teivaalantieltä Kivikouluun, jonka lämmönjakohuoneessa on lämpöenergian mittauskeskus. Päärakennukseen tulee kaukolämpöjohdot niin, että eri aikaan rakennetuissa osissa on omat lämmönjakohuoneet ja - keskukset. Kaukolämpölaitteet uusitaan yhdeksi lämmönsiirrinpaketiksi ja sijoitetaan yhteiseen tekniseen tilaan. Kiinteistö on liitetty Tampereen Veden vesijohtoverkostoon siten, että tonttivesijohto tulee Teivaalantieltä Kivikouluun kautta, jonka lämmönjakohuoneessa on päävesimittari. Päärakennus on liitetty Tampereen Veden viemäriverkostoihin niin, että jätevesiviemärin liitospaikka on Peltovainionkadulla ja sadevesiviemärin liitospaikat ovat Kisakujalla sekä Peltovainionkadulla. Lämmitys Päärakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla. Lämmönjakokeskus sijoitetaan teknilliseen tilaan. Laitesijoittelussa ja kytkennöissä varaudutaan mahdollisesti myöhemmin rakennettavaan uudisosaan ja sen tarvitsemaan tekniikkaan. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysver- - 12 -
kostolle ja käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisunta-astioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Lämmitysverkostot jaetaan vielä mahdollisesti useampaan siirrinkohtaiseen pumppaus- ja säätöryhmään esim. rakennusosien ja julkisivujen perusteella. Laajennusosa liitetään päärakennuksen lämmitysverkostoihin. Päärakennuksessa suurin osa putkistoista ja pattereista on käyttökelpoisia, mutta huoneiden käyttötarkoitus- ja tilamuutosten takia lämpöjohtoja ja pattereita joudutaan uusimaan. Vanhat käyttöön jäävät patterit huuhdellaan sekä varustetaan uusin patteriventtiilein ja liitinosin. Laajennusosa lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Tuulikaapit lämmitetään huonelämpötilan mukaan ohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään iv-lämmitysverkostoon. Uudet lämpöjohdot tehdään sinkityistä teräsputkista puristusliitoksin kokoon DN50 saakka ja tätä suuremmat runkojohdot tehdään teräsputkista hitsausliitoksin. Linjat varustetaan sulku- ja säätöventtiilein, myös vanhat venttiilit uusitaan tarvittavilta osin. Lämpöpatterien kytkentäjohdot asennetaan seinäpintaan ilman eristystä. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Vesi- ja viemärilaitteet Päärakennuksen vesijohdot, viemärit ja kalusteet ovat pääosin käyttökuntoisia. Vesijohtojen runkolinjojen uusiminen on tarvittavat rakennusaputyöt huomioiden taloudellista toteuttaa tämän hankkeen yhteydessä. Vesijohtokalusteet, kytkentäputket ja viemärit uusitaan vain tilamuutosten aiheuttamassa laajuudessa. Tuuletusviemärit ja kattokaivot uusitaan siltä osin kuin rakennuksen vesikatto kunnostetaan. Laajennusosa liitetään päärakennuksen vesijohto- ja viemäriverkostoihin sekä varustetaan salaojituksella, joka johdetaan perusvesikaivon kautta sadevesiviemäriin. Päärakennus ja laajennus varustetaan RakMK D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puserrusliitoksin. Yleisötiloissa ja kosteissa tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kromatuista kupariputkista. Varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena maalattavista kupariputkista. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavaa muoviputkea tai muovipinnoitettua kupariputkea. Vesijohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Keittiössä, terveydenhoitotiloissa ja pesutiloissa käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Siivoustilat varustetaan käyttövesiverkostoon liitettävällä kuivauspatterilla, hiekanerotuskaivolla ja rst-altaalla, joka johdetaan hiekanerotuskaivoon DN50 vie- - 13 -
märillä. Keittiö viemäröidään lujitemuovisen rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin sekä sakka-astioin. Muualla lattiakaivot ovat muovia varustettuna irroitettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään pääosin aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Opetustilat varustetaan tarvittavin laboratoriohanoin, kipsinerottimin ja hätäsuihkuin. Pikapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennus varustetaan kastelupostein, jotka sijoitetaan pihaalueiden huoltotarpeen mukaan. Kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien sekä rännikaivojen kautta sadevesiviemäriverkostoon. Tasakatoilla käytetään lämmitettäviä kattokaivoja, jotka viemäröidään sisäpuolisilla viemäreillä sadevesiverkostoon. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään pääosin valurautaisista viemäriputkista pantaliitoksin. Lattiaan asennettavat viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin lukuun ottamatta keittiötilojen viemäreitä, jotka tehdään hstviemäriputkista kumirengasliitoksin. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia puhdistusyhteitä. Ulkopuoliset viemärit ja salaojat tehdään muovisista viemäriputkista kumirengasliitoksin. Tarkastus- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ilmastointi Päärakennus ja laajennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pyritään saavuttamaan opetusja työtiloissa. Tuloilmavirta luokkatiloissa on noin 4,0 l/s,m 2. Sisäilman lämpötila voi kuitenkin nousta yli tavoitearvojen esim. hellejakson aikana. Ilmastointilaitos toteutetaan keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen käyttöajan, - tarkoituksen ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. IV-koneita varten kunnostetaan ja rakennetaan omat tekniset tilat. Tilavarauksissa ja laitesijoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota huoltoon ja laiteosien myöhempään vaihdettavuuteen. Päärakennukseen tarvitaan IV-konehuoneita neljä kappaletta ja laajennusosalla yksi IV-konehuone. Alustava konejaottelu ja mitoitusilmamäärä on seuraava: TK01, 1.1 m 3 /s, Keittiö TK02, 2.3 m 3 /s, Ruokasali TK03, 2.0 m 3 /s, Liikuntasali TK04, 1.0 m 3 /s, Työtilat TK05, 3.1 m 3 /s, Opetustilat 1 TK06, 3.5 m 3 /s, Opetustilat 2 TK07, 2.3 m 3 /s, Tekninen käsityö TK08, 3.2 m 3 /s, Aulatilat TK09, 0.9 m 3 /s, WC- ja sosiaalitilat 1 TK10, 0.9 m 3 /s, WC- ja sosiaalitilat 2 TK11, 1.8 m 3 /s, Opetustilat 3 TK12, 1.2 m 3 /s, Sali - 14 -
TK13, 0.9 m 3 /s, WC- ja sosiaalitilat 3 TK14, 0.7 m 3 /s, WC- ja sosiaalitilat 4 TK15, 2.0 m 3 /s, Nuorisotilat TK16, 0.2 m 3 /s, WC- ja sosiaalitilat 5 Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti ja puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelman ja ulkolämpötilan mukaan. Neuvottelu- ja yleisötiloissa ilmastointia säädetään huoneilman CO 2 - tai VOK- pitoisuuden sekä lämpötilan mukaan. Lisäksi kaikille koneilla varataan käsikäyttömahdollisuus ja aikaohjattu käyttö osateholla normaalin käyntiajan ulkopuolista aikaa varten. WC- ja siivoustilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan nämä ns. likaiset tilat varustetaan omilla LTO- laitteen käsittävillä iv-koneilla, joilla puhalletaan tuloilmaa ao. tiloihin, auloihin ja käytäville. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Pölyä aiheuttavat työ- ja opetustilat varustetaan tarvittavilla ilmanpuhdistimilla ja kohdepoistolaitteilla. Keittiön ruuanvalmistus ja astianpesu varustetaan huuvilla ja poistoilmakojeina käytetään vesikatolle asennettavia huippuimureita. Laajennusosa varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavasta ja vesikatolle asennettavasta poistoilmapuhaltimesta. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä, kattohajottimia tai reikäkanavia. Korkeissa tiloissa voidaan käyttää myös syrjäytysilmanvaihtoa. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään vain dacronia tai muuta vastaavaa äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään moottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja joiden toiminta voidaan testata suoraan valvontajärjestelmästä. Keittiön ja nuorisotilan tuloilmakoneet varustetaan jäähdytyksellä, joka toteutetaan alustavasti suorahöyrysteisenä kylmäainetta käyttävien jäähdytyspatterien ja kompressorikojeikkojen avulla. Kylmäaineputkistot tehdään kupariputkista ja eristetään solukumikourulla. - 15 -
Rakennusautomaatio Talotekniikan säätö- ja valvontalaitteet uusitaan kokonaan. Päärakennus ja laajennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden rakennusautomaatiojärjestelmällä, joka koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla. - 16 -
TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA Olli Uotinen HANKE LIELAHDEN KOULU JA NUORISOTILAT PÄÄRAKENNUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS ASIAKIRJA SELOSTUS SÄHKÖTEKNIIKASTA Yleistä Perusparannettavan päärakennuksen sähkötekniikka uusitaan lähes kokonaan. Kohteen sähkösuunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Liittymät Kiinteistössä on seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: Tampereen Sähköverkko Oy:n sähköverkko, nykyiset neljä erillistä liittymää muutetaan yhdeksi liittymäksi Tampereen tietohallinnon / Soneran tietoliikenneverkko, nykyinen kuituverkkoliittymä säilytetään Tampereen Tietoverkko Oy:n kaapeliverkko, nykyinen liittymä säilytetään Keskukset, kaapelit ja johtotiet Koko Lielahden koulukeskusta syötetään tällä hetkellä yhdellä pienjänniteliittymällä, jolla on neljä käyttöpaikkaa. Liittymäluokka on tällä hetkellä L630 ja nykyinen pääkeskus sijaitsee päärakennuksessa. Kun lopulliset tehot ovat selvillä, määritellään lopullinen liittymäkoko ja liittymäluokkaa kasvatetaan tarvittaessa laajennuksen ja siirtokelpoisten rakennuksien tehon lisäyksen verran. Päärakennukseen rakennetaan keskustila uutta pääkeskusta varten ja siihen jätetään tilavaraus kompensoinnille ja sähkökäyttöisten kulkuneuvojen latauspisteille. Päärakennukseen ei asenneta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS - verkko), mutta rakennuksen ICT-verkon ja hälytysten siirtolaitteiden toiminta varmistetaan sähkökatkoksen aikana. Jako- ja nousukeskukset uusitaan tai päivitetään nykymääräykset täyttäviksi ja laajennus varustetaan omalla jakokeskuksella. Sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Keskukset on sijoitettava rakennusaineisiin keskuskomeroihin ja teknisissä tiloissa voidaan käyttää koteloituja keskuksia. - 17 -
Päärakennuksen ryhmäkeskukset uusitaan ja kaikki keskukset varustetaan sähköenergian mittauksilla siten, että keittiön, LVI-laitteiden ja valaistuksen käyttämä sähkö voidaan mitata erikseen. Mittaukset toteutetaan väyläpohjaisilla verkkoanalysaattoreilla ja tiedot siirretään rakennusautomaatiojärjestelmän kautta huoltotietokantaan. Päärakennuksen vahvavirtakaapelit uusitaan ja osa heikkovirtakaapeloinnista jätetään käyttöön. Rakennuksen sisällä kaapeleina ja asennustarvikkeina käytetään halogeenittomia HF-tuotteita, maahan asennettavat kaapelit ja putkitukset voivat olla tavanomaisia PVC:tä sisältäviä tuotteita. Putketonta asennustapaa ei sallita ja vanhat, ilman johtotietä olevat asennukset siirretään olemassa oleville johtoteille tai niiden puuttuessa rakennetaan tarvittavat johtotiet. Luokkatilojen opetusseiniin asennetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet ja järjestelmän vaatimat rakennukseen kiinteästi asennettavat kaapelit. Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi. Kaikki vanhat käytöstä poistuvat kaapelit puretaan. Pääkaapelireiteille asennetaan sinkityt kaapelihyllyt tai vanhat hyllyt kunnostetaan. Teknisissä tiloissa ja alakattojen yläpuolella tai muuten piiloon jäävissä tiloissa käytetään tikashyllyjä. Näkyviin jäävissä tiloissa käytetään valkoisia kannellisia umpihyllyjä. Opetus- ja toimistotiloissa seinillä johtoteinä käytetään valkoisia alumiinisia johtokanavia. Valaisinripustus- ja virtakiskoina käytetään valkoiseksi maalattuja kiskoja. Lattiarasioita ei käytetä, vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta. Valaistus Päärakennuksen valaisimet pääosin uusitaan. Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata valaistustarpeen mukaan. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Huonetilojen valaistusta ohjataan pääsääntöisesti läsnäolotunnistimilla ja valokytkimillä tai läsnäolotunnistimilla varustetuilla valaisimilla. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi, kuitenkin siten, että riippuvia valaisimia ei käytetä muuten kuin erikseen hyväksyttävässä tapauksessa. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja loistelamppuvalaisimia (T5) käyttäen. Valonlähteiksi valitaan vain pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Ulkovalaistuksessa voidaan käyttää myös iskunkestäviä ledvalaisimia. Poistumistiet varustetaan turva- ja merkkivalaisimin. Päärakennuksen julkisivuvalaistusta ja piha-alueen aluevalaistusta täydennetään ja uusitaan. Vanhimmat valaisimet korvataan uusilla energiatehokkailla va- - 18 -
laisimilla. Ulko- ja julkisivuvalaistusta ohjataan valoisuusanturilla ja aikaohjelmilla rakennusautomaation kautta. Kalusteet, rasiat, laitteet Sähkökalusteina käytetään tunnettua vakiosarjaa, joka sopii koulurakennukseen. Pistorasioita asennetaan siirrettäviä sähkölaitteita varten ja pistorasiaryhmät varustetaan vikavirtasuojakytkimin standardin mukaisesti. Lattian hoitovälineitä varten asennetaan omat siivouspistorasiat. Autolämmityspistorasioita ei rakenneta. Kaikki toimistot, neuvotteluhuoneet, taukotilat ja keittiö varustetaan kaksiosaisilla ATK-rasioilla. Lisäksi käytäville asennetaan kaksiosaisia ATK-rasioita WLAN verkon tukiasemia varten. Osa ulko-ovista varustetaan ovikelloilla tai ovipuhelimilla. Inva wc:t varustetaan hälytyslaitteilla. Neuvotteluhuoneet varustetaan varattu- merkkivaloilla. Sähköjärjestelmät Päärakennukseen kunnostetaan ja tehdään kerroskohtaiset teletilat yleiskaapeloinnin jakamoita yms. heikkovirtalaitteita varten. Päärakennus varustetaan seuraavilla sähköjärjestelmillä: turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä uusitaan ja toteutetaan ledvalaisimilla paikallisakuin vanha yhteisantennijärjestelmä järjestelmä jää käyttöön äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmä uusitaan yleiskaapelointijärjestelmä uusitaan CAT6 tasoiseksi ja siinä varaudutaan langattoman tietoverkon (WLAN) tukiasemiin vanha puhelinjärjestelmä puretaan ja korvataan yleiskaapelointijärjestelmällä sekä matkapuhelimien tukiasemia lisätään ajannäyttöjärjestelmä uusitaan kulunvalvontajärjestelmää (Timecon) täydennetään ja ulko-ovet varustetaan hätäsulkulaittein nykyinen työajanseurantajärjestelmä jää käyttöön kameravalvontajärjestelmää täydennetään IP-kameroilla paloilmoitinjärjestelmää uusitaan ja täydennetään viranomaisohjeiden mukaisesti savunpoistojärjestelmän kaapelointi uusitaan ja ohjaus erotetaan omaksi järjestelmäksi rakennus varustetaan rikosilmoitinjärjestelmällä kattokaivojen, rännien ja syöksytorvien sulatusjärjestelmä uusitaan rakennusautomaatiojärjestelmä uusitaan Lisäksi kaapeloinnissa varaudutaan AV- ja esitystekniikka-, informaatio- ja päällekarkausjärjestelmien laiteasennuksiin (laitteet käyttäjän hankinta). - 19 -
HANKE LIELAHDEN KOULU JA NUORISOTILAT PÄÄRAKENNUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS ASIAKIRJA Energiaselvitys Yleistä Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Päärakennuksen tulee olla mahdollisimman energiatehokas ottaen kuitenkin huomioon vanhan rakennuksen asettamat rakenteet ja arkkitehtuuri. Laajennusosan tavoitteena on saavuttaa energiatehokkuusluokka B, kun lähtökohtana on 1.6.2013 voimaan tullut ympäristöministeriön asetus. Opetusrakennuksille ja liikuntahalleille määritelty rakennuksen energiankulutus saa tässä luokassa olla enintään 130 kwh/br-m 2. Tavoitetaso pyritään saavuttamaan, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Toteutusvaihtoehtoja Laajennusosan ulkovaipan rakenteet valitaan siten, että saavutetaan vähintään määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, luokkaa 0,8-1,0 W/m 2 K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Uudisosa tehdään ilmatiiviiksi - ilmanvuotoluvun tulee olla luokkaa 1,0. Päärakennuksessa vanhoja rakenteita uusitaan, kunnostetaan ja lisäeristetään niin paljon kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Ikkunat uusitaan mahdollisuuksien mukaan sellaisiksi, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Ulko-ovet kunnostetaan tai uusitaan. Kaukolämpölaitteet, lämpöjohtopumput ja säätöautomatiikka toteutetaan siten, että jokaisella lämmitysverkostolla on oma siirrin ja säätöpiiri. Lämpöpattereihin asennetaan termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla saadaan lämpökuormat hyödynnettyä ja sisäilman lämpötila säädettyä halutuksi. Lämmitysjärjestelmien säädössä huomioidaan mahdollisuus laskea tilojen lämpötilaa muutamalla asteella käyttöajan ulkopuoliseksi ajaksi. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wc-istuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Kaikki lämmitys- ja käyttövesiverkostojen runkoputkistot lämpöeristetään hyvin lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. IV-koneet varustetaan tehokkailla, korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottolaitteilla. Pääasiassa - 20 -
käytetään pyöriviä roottoreita, joiden vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 75 %. Ulkoilman lämpötila huomioidaan koneiden käyntitehossa. Energiatehokkuuden ohella varmistetaan myös hyvä sisäilman laatu ja mahdollisuus pitää ilmastointia päällä osateholla varsinaisen käyttöajan ulkopuolella. Neuvottelu- ja yleisötiloissa ilmastointia säädetään huonekohtaisesti käyttötilanteen mukaan. WC- ja sosiaalitiloille tulee omat lämmöntalteenotolla varustetut tulo- ja poistoilmakoneet, joita voidaan käyttää tehokkaasti ympäri vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja niiden sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta alle 2,0 kw/m 3 /s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m 3 /s. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan esim. liiketunnistimien käytöllä. Valaisimissa käytetään pitkäkestoisia lamppuja ja loisteputkia. Tulokset ja yhteenveto Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja silloin tehtävien laskelmien perusteella varmistetaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan. - 21 -
TAMPEREEN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS 2.12.2014 Jarmo Viljakka HANKE LIELAHDEN KOULU JA NUORISOTILAT Lielahdenkatu 15, 33400 Tampere ASIAKIRJA TILAOHJELMA PÄÄRAKENNUS / TILAMUUTOKSET JA PERUSPARANNU Luokat 3-9 luokat 3-6 kolmesarjaisena yht, 264 opp luokat 7-9 seitsensarjaisena yht, 462 opp yhteensä 726 opp oppilasmäärissä mukana erityisopetus 6 opetustilaa sijoitetaan moduulikouluun, ks. erillinen tilaohjelma NYKYTILANNETARVE HANKESUUNN. Huonetilat kpl noin m2 kpl noin m2 kpl noin m2 Huom! PÄÄRAKENNUS HALLINTO-, TYÖ- JA NEUVOTTELUTILAT nykyisten tilojen uudistaminen 2.kerros apulaisrehtori rehtori 15,5 15,5 15,5 uusi lasi db-ovi kuraattori apul.rehtori 14,5 14,5 14,5 apul.rehtori+koulusiht tilojen välillä suora yhteys. Uusi db-ovi. uusi lasi db-ovi käytävälle kanslia koulusihteeri 17,5 17,5 17,5 Uusi db-ovi. uusi lasi db-ovi käytävälle rehtori opettajien työtila 19,5 19,5 19,5 uusi lasi db-ovi käytävälle. Yhteys op.työtilaan eteinen 19 6,5 11,5 lokerikot 40kpl opettajien huone opettajien työtila 77 79 79,5 sis. taukokeittiökaluste, uusi kalustus ja varustus (2xapk) vetäytymistila/puhelinkoppi 1 1 1 db-seinät ja ovi, opettajien työtilan yhteydessä tv- ja keskusradiotila 13 sis. kuulutuspiste monistamo 23 35,5 35,5 kalusteet ja varusteet puretaan. lokerikot 30kpl opettajien työtila varasto varasto/monistus 17,5 17,5 17,5 vaatesäilytys/naulakot wc/m 3,5 wc/n 6 wc 2 wc 2 wc/m á1,5m2 4,5 3 wc/n á1,5m2 1 25 2 3 wc/n 5,5 etuhuone, kolme istuintilaa eteinen 3 iv-konehuone 27 neuvottelu 27 27 Hallintotilat yht. 258 258,5 255 KOULUTERVEYDENHUOLTO entisen terveysaseman tilat 2.kerros vastaanottot ja laboratorio terveydenhoitaja 20 20 20 labor.kalusteet puretaan lääkintävoimistelija laakäri 17,5 17,5 17,5 kotisairaanhoito psykologi 16,5 16,5 16,5 kotisairaanhoito kuraattori 22,5 15 14,5 henkilökunnan taukotila 15,5 15,5 15,5 siivous laboratorio 5 5 5 ryhmäopetus/tsto perhepiste nopea 20,5 20,5 20,5 Kouluterveydenhuollon tilat yht. 117,5 110 109,5 Huom! Kaikkien opetustilojen ovet käytävälle db-lasiovia PERUSOPETUKSEN TILAT atriumsiipi 1.krs 1 68,0 68,0 uusi pariovi tilojen välille maantieto/biologia 68,0 1 67,5 67,5 maantieto/biologia 67,5 wc 4,0 wc 1,5 kylmiö 1,0 kotitalous 108,5 117,0 117,0 kalusteet ja varusteet uusitaan wc 4,0 wc 1,5 kylmiö 1,0 114,0 114,0 kalusteet ja varusteet uusitaan kotitalous 105,5 37,5 37,5 uusi väliovi tekstiililuokkaan ot2 tekstiilityö / tuleva tilavaraus 37,5 74,5 74,5 auditoriorakenteet puretaan. uudet ikkunat, uusi välipohja auditorio opetustila 74,5 20,0 20,0 aulan irtokalustevarasto. uusi ovi musiikki op. väl.var varasto 20,0 kasvihuone 17,0 kasvihuone puretaan. Lattiapinta uusitaan kasvihuoneen kohdalta lokerikot siirretään opp.säil 80,0 pääaula käyttö monitoimitilana (opetus- ja iltakäyttö), muunneltavuus irtokalustein 157,5 157,5 atk-luokka opetustila 49,0 49,0 49,0 muutos opetustilaksi atriumsiipi 2.krs oppilaskunnan huone 27,5 ot2 41,5 opetustila 67,5 67,5 opetustila 42,0 42,0 42,0 fysiikka ja kemia 38,5 var./ fys kem 25,0 25,0 kemikaalivar 12,5 12,5 fysiikka ja kemia 56,0 56,0 56,0 vetokaapin poistoventtiilin siirto, kalusteet uusitaan varasto 16,5 fysiikka ja kemia 40,0 55,0 55,0 kalusteet uusitaan auditorion yläosa opetustila á57m2 57,0 114,0 uusi välipohja, uudet ovet ja ulko-ikkunat 2 2 ot2 38,5 opinto-ohjaaja 15,5 opetustila 54,0 54,0 entisen terveysaseman ja esiopetukset tilat 2.kerros keittiö eriyt ot 11,0 11,0 11,0 uusi sisälasi-ikkuna ja ovi, keittiökaluste puretaan opetustila / esiopetus 46,0 opetustila / esiopetus opetustila 32,5 78,0 77,0 uusi sisälasi-ikkuna suihku 1,5 konekirjoitus 1,5 varasto 1,5 wc 3,0 pukuh/n 10,5 odotustila 21,5 hammaslääkäri 20,5 esilääkitys 13,5 opetustila 55,0 58,0 väliovi opetust. välille hammaslääkäri 21,5 puku-/pesuhuone 5,5 pimiö 5,0 varasto 5,5 opetustila 55,0 51,5 sisälasi-ikkuna käytävän suuntaan odotustila ryhmätyötila 14,0 12,0 12,0 huuhtelu/välinehuolto 13,0 konekirjoitus 13,0 tsto/arkisto 18,5 opetustila 50,0 50,0 sisälasi-ikkuna käytävän suuntaan näytteenotto 12,5 lääkäri 17,5 apul.lääkäri 17,5 opetustila 57,0 57,0 väliovi opetust. välille. ulko-ikkuna uusitaan käytävä 28,0 lääkäri 17,5 toimenpidehuone 17,0 hoitohuone 17,0 opetustila 62,0 61,5 väliovi opetust. välille vaatesäilytys 6,0 tk tuulikaapin rakenteet puretaan aula 40,5 40,5 opp.naulakot 1 /6
2.krs entinen talonmiehen asunto opetustila 59,5 eteinen 13,0 bänditila/musiikkiot 72,5 72,5 uusi pariovi käytävälle. myös nuorisotoimen käytössä. Ulko-ovet 2kpl ummistetaan varasto 6,0 6,0 atriumsiipi 3.krs opetustila 61,0 61,0 61,0 db-siirtoseinä ot2 41,0 ot2 41,5 ot2 40,5 opetustila 59,5 59,5 opetustila 59,5 59,5 ikkunat uusitaan väliseinän kohdalta opetustila 62,5 62,5 62,5 op.väl varasto 9,0 varasto 6,0 kuvaamataito 106,0 opetustila 54,5 54,5 parvirakenne ja kalusteet puretaan opetustila 65,0 65,0 pimiö varasto 3,5 3,5 3,5 ot2 39,0 ot2 40,0 opetustila 80,5 80,5 väliovi opetustilojen välillä ot1 22,0 ot2 42,0 opetusvälinevarasto 5,0 opetustila 68,0 68,0 väliovi opetustilojen välillä kielistudio varasto 17,5 opetusvälinevarasto 8,0 erityisopetus 24,5 24,5 Perusopetuksen tilat yht. 1421 2111,5 2166,5 SOSIAALITILAT nykyisten sos.tilojen muutostyöt 1.kerros tuulikaappi 4,5 urheiluvälinevarasto 15 pukuhuone 22 kilp.tsto 5 pukuhuone 21 pesutila 8 wc 1,5 pesutila 7 wc 1,5 pukuhuone 1 14,5 14,5 15h. ulko-ovi ummistetaan wc 1,5 1,5 suihku 1,5 1,5 yhteinen suihku 1+2. ulko-ovi ummistetaan pukuhuone 2 16,5 16,5 20h. ulko-ovi ummistetaan wc 1,5 1,5 pukuhuone 3 16,5 16,5 20h wc 1,5 1,5 pukuhuone 4 14,5 14,5 15h wc 1,5 1,5 suihku 1,5 1,5 yhteinen suihku 3+4 Sosiaalitilat yht. 85,5 71 71,0 Hyötypinta-ala yhteensä 2 551 2 602 hym2 yhteensä TARVE HANKESSUUNN. Huonetilat kpl noin m2 kpl noin m2 Huom! KEITTIÖTILAT valmistuskeittiö 93 93 jakelukeittiö 93 2kpl patoja poistetaan, tilalle 2kpl uuneja. hella, uuni ja painekeittokaappi pois, tilalle pöytätaso ja induktioliesi tilapinnat uudistetaan tarvittavassa laajuudessa. astianpalautuslinjaa pidennetään+ovea siirretään Keittiötilat yhteensä 93 93 93 hym2 yhteensä HYÖTYALAN ULKOPUOLISET TILAT 470,0 1.kerros käytävä / pääaula 63,0 63,0 63,0 käytävä / pääaula 44,5 44,5 44,5 käytävä / pääaula 54,0 54,0 54,0 käytävä / sos.tilat 9,5 9,5 2.kerros jätehuone 3,0 tk/keittiö 3,5 6,0 6,0 sis. pakastin porrash+nostin 3,5 8,0 8,0 porrasta siirretään, uusi henkilönostin ullakko uusi iv-konehuone 220,0 220,0 uusi iv-konehuone 65,0 65,0 Muutosalueiden hyötypinta-ala yhteensä 2 644 2 695 hym2 Muutosalueiden kaikki tilat yhteensä 3 165,0 hum2 NUORISOTILAT, LAAJENNUSOSA toimisto 15,0 14,5 monitoimisali/liikunta 120,0 120,5 myös koulun käytössä välinevarasto 15,0 15,0 dj 3,0 4,0 pelihuone 40,0 ryhmätila 40,0 siirtoseinä monitoimisaliin aulakahvio 70,0 32,0 harrastetila 41,0 keittiö 20,0 16,0 keittiön varasto 4,0 kuvaamataito/askartelu 80,0 65,0 myös koulun käytössä pajatila 40,0 40,0 myös koulun käytössä varasto 5,0 5,0 inva-wc 5,0 6,0 sis. suihku+pukukaapit wc-tilat á 1,5m2 8,0 6,0 4 sos.tilat á 4m2 8,0 siivous 8,0 8,0 eteinen 22,0 naulakot yhdyskäytävä tk, ks. hyötyalan kouluun 30,0 ulkop.tilat parvi avoporras pajatilasta 28,0 Nuorisotilat yht. 467,0 467,0 Bruttoalatavoite tehokkuusluvulla 701 1,5 brm2 Bruttoala, suunnitelman mukainen brm2 688 HYÖTYALAN ULKOPUOLISET TILAT / NUORISOTILAT 119,0 Käytävät 55,0 Porrashuoneet 4,5 Tk 9,5 sisäyhteys kouluun, nuorisotilojen pääsisäänkäynti IV-konehuone 50,0 Bruttoalatavoite tehokkuusluvulla 1,5 701 brm2 Bruttoala, suunnitelman mukainen brm2 688 Päärakennuksen bruttoala nykytilanne 8249 brm2 Päärakennuksen bruttoala, laajennusosat (iv-konehuoneet) 316 brm2 Nuorisotilojen bruttoala 688 brm2 BRUTTOALA-ARVIO YHTEENSÄ 9 253 brm2 2 /6