E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka paljon maa- ja vesialueita tarvitaan kulutuksemme tyydyttämiseen käytettyjen uusiutuvien luonnonresurssien tuottamiseen ja kulutukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Kulutuksen rajat muuttuvat näkyviksi, kun resurssien kysyntää verrataan niiden tarjontaan. Biokapasiteetti kuvaa maapallomme rajallista biologisesti tuottavien alueiden määrää. Näiden alueiden avulla tuotetaan ihmisten tarvitsemat uusiutuvat luonnonresurssit. Jalanjälkilaskenta liittää luonnonympäristön asettamat rajat ja kulutuksen toisiinsa. Ekologinen jalanjälki herättelee pohtimaan, millaisen kuormituksen kulutuksemme aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. Nokialaisen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 5,77 globaalihehtaaria. KuntaJälki2010-mallilla laskettu ja vuoden 2007 tietoihin pohjautuva jalanjälki oli yhteensä 176 000 globaalihehtaaria. Jalanjälki oli viisi kertaa suurempi kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. Kuviossa 1 on esitetty, mistä kulutustoiminnoista nokialaisen ekologinen jalanjälki rakentuu. Nokialaisen, pirkanmaalaisen ja suomalaisen jalanjälkien rakennetta vertaillaan seuraavan sivun kuviossa 2. Kuviossa 3 puolestaan esitellään KuntaJälki-nimiseen hankkeeseen osallistuneiden suomalaiskuntien jalanjälkien rakenteet. Nokialaisen jalanjälki oli 6 prosenttia pienempi kuin keskivertosuomalaisen 6,16 globaalihehtaarin jalanjälki. Nokialaisjälki oli myös 9 prosenttia pirkanmaalaisen 6,34 globaalihehtaarin jalanjälkeä pienempi. Vuoden 2010 kansainvälisen jalanjälkilaskelman mukaan ihmisen 2,7 globaalihehtaarin ekologinen jalanjälki oli puolet suurempi kuin planeetallamme keskimäärin tarjolla ollut 1,8 globaalihehtaarin biokapasiteetti. Jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon luonnon resursseja kuin nokialaiset, maapallon tuotantokyky ei riittäisi, vaan tarpeidemme tyydyttämiseen tarvittaisiin yhden maapallon sijasta 3,5 samanlaista NOKIALAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 1
planeettaa. Ekologinen jalanjälki voi olla lyhyellä aikavälillä biokapasiteettia suurempi. Samalla se merkitsee, että käytämme olemassa olevia luonnonvaroja liikaa ja syömme tulevien sukupolvien eväitä. Uusiutuvien resurssien kulutus kiihtyy koko ajan, kun ympäri maapalloa tavoitellaan länsimaista elintasoa. Pidemmällä aikajänteellä ihmiskunnan on mahdotonta nostaa aineellista hyvinvointiaan nokialaiselle tasolle. E kologinen jalanjälki tarkastelee uusiutuvien luonnonresurssien kulutusta taulukon 1 mukaisten biologisesti tuottavien alueiden avulla. Ympäri maapalloa sijaitsevat viljelysmaat, laitumet, vesialueet ja metsät tuottavat ruokaa, luonnonkuituja ja puuta. Rakennuksia ja muuta infrastruktuuria varten tarvitaan maa-alaa. 2 NOKIALAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI Jalanjälkeen sisältyy päästöille oma aluetyyppinsä. Oletuksena on, että osa maapallon biokapasiteetista tarvitaan energiamaaksi. Sen avulla sidotaan fossiilisperäisistä polttoaineista aiheutuneet hiilidioksidipäästöt siten, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei muutu. Puhtaasti laskennallinen energiamaa kuvaa kulutuksen energiankäytön päästöjen aiheuttamaa kuormitusta elävälle luonnolle. Kulutus esitetään uusiutuvien luonnonresurssien ja energian käytöstä syntyneiden päästöjen avulla. Jalanjäljen laskentamenetelmä muuntaa resurssi- ja päästömäärät eri alueiden pinta-aloiksi. Alueet voivat sijaita lähtömaasta ympäri maapalloa. Kunkin alueen oletetaan pystyvän tarjoamaan vain yhtä resurssia kerrallaan. Tuottavuudeltaan erilaiset ja eri puolilla maapalloa sijaitsevat alueet muunnetaan yhteismitallisiksi globaa-
lihehtaareiksi. Se on laskennallisesti hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon biologisesti tuottavien alueiden keskiarvoa tarkasteluvuoden aikana. Ekologisen jalanjäljen mittayksiköstä käytetään yleisesti lyhennettä gha. Yhteismitallisiksi muutetut maaalueet voidaan laskea yhteen ja tuloksena saadaan kulutuksen ekologinen jalanjälki. Se kertoo, kuinka paljon vuoden aikana tarvitaan biokapasiteettia. Biokapasiteetti kuvaa uusiutuvien resurssien tarjontaa. Nykyisenlaista kulutusta ei pysty kattamaan kuntien oman alueen biokapasiteetilla. Ekologinen jalanjälki nostaakin esiin kysymyksen, onko kulutus kestävällä ja tasa-arvoisella pohjalla suhteessa maapallon rajallisiin uusiutuviin luonnonvaroihin. Biokapasiteettia oli tarjolla KuntaJälki2010mallin laskentavuonna 2007 yhteensä 12 miljardia globaalihehtaaria; samanaikaisesti ihmiskunnan yhteenlaskettu jalanjälki oli 18 miljardia globaalihehtaaria. Ekologinen jalanjälki voi olla väliaikaisesti biokapasiteettia suurempi, jos vuoden aikana tuotettujen uusiutuvien resurssien lisäksi käytetään olemassa olevia resurssivarantoja. Varantojen supistuminen heikentää kuitenkin NOKIALAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 3
voitiin arvioida virallisten kertoimien pohjalta paikkakuntakohtaisten tietojen ja paikalliseen tilanteeseen muokatun tilastoaineiston avulla nokialaisen keskimääräisen ekologisen jalanjäljen koko ja rakenne. R avinnon osuus nokialaisen jalanjäljestä oli 49 prosenttia. Kuvion 4 ravintojalanjälkeen sisältyvät vuoden aikana syödyn lihan, kalan ja kasvisten tuotantoon tarvitut viljelysmaat, laitumet ja vesialueet. Suurin osa ravintojalanjäljestä on elintarvikkeiden valmistuksessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä sitovaa laskennallista energiamaata. Ravintojalanjäljestä oli 61 prosenttia lihaa ja kalaa. Liharuoan ekologinen jalanjälki oli vajaan viidenneksen kasvisten jalanjälkeä suurempi. Jalanjälkien välinen ero ei synny niinkään resurssien tuotantoa tulevaisuudessa. laidunmaiden ja rehun tuotantoon tarvittujen viljelysmaiden määrästä, vaan lähinnä lihatuotteiden tuotannon Maailman luonnonsäätiö WWF julkaisee päästöihin liittyvästä energiamaasta. vuosittain Living Planet -raportissaan Suomen ja muiden maiden ekologiset jalanjäljet ja biokapasiteetit. Nokialaisen jalanjäljen laskennassa hyödynnettiin WWF:n tulokset laskeneen Global Footprint Network -järjestön uusinta Suomea koskevaa kerroinaineistoa. Kansainvälisen mallin ja kertoimien mukaisesti vuoden 2010 jalanjälkilaskennassa käytettiin vuoden 2007 tietoja. Nokia osallistui Ekokumppanit Oy:n KuntaJälki-hankkeeseen. Siinä kehitetyllä mallilla 4 NOKIALAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI
Nokialaiset voivat vaikuttaa valinnoillaan ravintojalanjälkeen. Se pienenee, kun ruokavaliossa lisätään kasvisten osuutta. Lähellä tuotetun ruoan suosiminen pienentää kuljetusten ja varastoinnin aiheuttamaa energiajalanjälkeä. Ruokailutottumusten muutokset eivät näy vain ekologisen jalanjäljen koossa, vaan myös parantavat fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Asumisen ekologinen jalanjälki muodostuu asuintalojen ja vapaa-ajanasuntojen lämmityksestä, kotitalouksien sähkönkäytöstä ja rakennusten maantarpeesta. Nokialaisen asumisen 0,62 glo- baalihehtaarin jalanjäljestä oli 45 prosenttia lämmön- ja sähköntuotannosta aiheutuneiden päästöjen sitomiseen tarvittua energiamaata. Lämmitykseen käytetyn puun tarvitsemasta metsäalueesta muodostui 40 prosenttia keskimääräisestä asumisen jalanjäljestä. Asumisjalanjäljestä oli 15 prosenttia rakennusten viemää rakennettua aluetta. Kaukolämmöllä oli kuvion 5 mukaisesti 9 prosentin osuus nokialaisen asumisen jalanjäljestä. Lämpö tuotettiin tarkasteluvuoden 2007 aikana maakaasulla Nokian Lämpövoiman yhteistuotantolaitoksessa ja Fortumin lämpökeskuksissa. Fossiilisten polttoaineiden päästöt näkyivät jalanjäljessä energiamaana. Kotitalouksien suoraan sähkönkäyttöön liittyi 23 prosenttia asumisen jalanjäljestä. Yli puolet sähkön 0,15 globaalihehtaarin jalanjäljestä liittyi sähkölämmitykseen ja lämpöpumppujen tarvitsemaan sähköön. Kulutukseen liittyvä välillinen sähkönkäyttö huomioidaan ravinnon, tavaran ja palvelujen, liikenteen ja rakentamisen jalanjäljissä. KuntaJälki2010-mallin laskentatavan mukaan nokialaisten sähkönkulutuksen jalanjälki muonokialaisen EKOLOGINEN JALANJÄLKI 5
dostui valtakunnallisen tuotannon perusteella. Malli tulkinnan mukaan oma tuotantoa ovat paikkakunnalla sijaitsevien yhdyskuntien kaukolämpövoimalaitosten ja paikallisesti omistettujen vesi- ja tuulivoimalaitosten tuottama sähkö. Nokian Lämpövoiman voimalaitos ja Melon vesivoimalaitos jäivät siten tarkastelun ulkopuolelle. Jalanjälkilaskennassa hyödynnettävä sähkön hiilidioksidin ominaispäästökerroin laskettiin koko maan keskiarvosähkön perusteella Rakennustilastojen pohjalta arvioitu kiinteistökohtainen erillislämmitys muodosti 53 prosenttia asumisen jalanjäljestä. Tästä 0,33 globaalihehtaarin jalanjäljestä oli neljäsosa öljylämmitykseen liittynyttä energiamaata. Loppuosa oli pienpoltossa käytetyn puun metsäjälkeä. Oletuksena on, ettei puun palamisesta vapautuva hiilidioksidi lisää ilmakehän hiilimäärää ja kasvata energiajalanjäljen kokoa, jos poltetun puun tilalle kasvaa uutta biomassaa. Asumisen ekologinen jalanjälki sisältää Nokialla sijaitsevat vapaaajanasunnot. Mökkien energiankäytöstä, poltetusta puusta ja rakennetuista alueista syntyvä 0,10 globaalihehtaarin jalanjälki muodosti 16 prosenttia keskimääräisestä asumisen jalanjäljestä. Vapaa-ajan asumisen vaikutus näkyi asumiseen liittyneessä metsäjalanjäljessä, josta yli kolmasosa aiheutui lomamökeillä käytetystä puusta. Kaupungilla ja sen asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa eri tasoilla asumisen jalanjälkeä kasvattavaan energiankulutukseen. Suuremmissa energiaratkaisuissa kuten lämmitystapaa valittaessa kannattaa valita taloudellisten reunaehtojen puitteissa mahdollisimman päästötön vaihtoehto. Pienemmissä hankinnoissa voi 6 NOKIALAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI suosia vähän energiaa kuluttavia laitteita. Helppoa arkipäivän jalanjäljen pienentämistä on energian säästäminen. Nokian kaupunki voi vaikuttaa valistuksen avulla asukkaiden energiankäyttötottumuksiin ja auttaa heitä pienentämään asumisen ekologista jalanjälkeä. Liikkumisen ekologinen jalanjälki syntyy energiamaasta, jota tarvitaan eri kulkumuotojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Kulkuväylien ja muun liikenteen infrastruktuurin viemä maa-alue sisältyy laskennassa tavaroiden ja palvelujen jalanjälkeen. Nokialaisen 0,24 globaalihehtaarin liikkumisen jalanjäljestä 74 prosenttia johtui yksityisautoilusta (kuvio 6). Henkilöautomatkojen 0,18 globaalihehtaarin jalanjälki oli 3 prosenttia kokonaisjalanjäljestä. Linja-autot muodostivat 3 prosenttia liikenteen jalanjäljestä junamatkojen osuuden jäädessä käytännössä nollaan prosenttiin. Laiva- ja lentomatkailu aiheuttivat 23 prosenttia
jalanjälkeä. Kevyen ja julkisen liikenteen määrään voi vaikuttaa, kun kaupunki kiinnittää entistäkin enemmän huomiota niiden sujuvuuteen ja alentaa asukkaiden kynnystä käyttää ympäristöä vähemmän kuormittavia liikennemuotoja. Maankäytön ratkaisujen vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon niillä pystytään vähentämään henkilöautoliikennettä. liikenteen jalanjäljestä. Nokialaiset voivat vaikuttaa liikkumisen ekologiseen jalanjälkeen järkeistämällä henkilöauton käyttöä. Matkojen yhdistely, lyhyiden ajomatkojen välttäminen ja kimppakyytimahdollisuuksien hyödyntäminen pienentävät jalanjälkeä. Joukkoliikenne tarjoaa monille vaihtoehdon oman auton käytölle. Kävely ja pyöräily ovat jo henkilökohtaisen fyysisen kunnon kannalta viisaita valintoja. Myös Nokian kaupunki voi ratkaisuillaan pienentää liikkumisen Nokialaisen hyödykejalanjälki muodostui 86 prosenttisesti tavaroiden jalanjäljestä loppuosuuden aiheutuessa palveluista (kuvio 7). Tavaroiden ja palvelujen 1,58 globaalihehtaarin jalanjäljestä oli 74 prosenttia metsäjalanjälkeä. Se syntyi erityisesti kulutetusta paperija kartonkimäärästä. Mukana on myös kulutustavaroiden tuotannossa käytettyyn puu- ja levytavaraan liittyvä metsäjälki. Hyödykejäljestä oli 21 prosenttia hyödykkeiden tuotannon energiankäytön päästöjä sitovaa energiamaata. Kolme prosenttia tavaroiden ja palvelujen jalanjäljestä oli luonnonkuitujen tuotantoon tarvittua viljelys-, laidun- ja vesialuetta. Prosentti hyödykejalanjäljestä liittyi palvelurakennusten tarvitsemaan maaalaan; osuuteen sisältyy myös liikenteen infrastruktuuri. Kierrätys, uusiokäyttö ja biojätteen erilliskeräys pienentävät ekologista jalanjälkeä. Jätteen syntyyn ja resurssien kulutukseen vaikutetaan kuitenkin ennen kaikkea hankintojen määrää vähentämällä. Hankintavaiheessa kannattaa kiinnittää määrän lisäksi huomiota tuotteiden ympäristönokialaisen EKOLOGINEN JALANJÄLKI 7
myötäisyyteen, laatuun, käyttöikään ja energiatehokkuuteen. Myös lainaaminen, yhteiskäyttö ja tavaroiden korvaaminen aineettomilla palveluilla pienentävät jalanjälkeä. Rakennustuotantoon liittynyt puutavaran ja energiankäyttö aiheuttivat 9 prosenttia nokialaisen ekologisesta jalanjäljestä. Yli 90 prosenttia rakentamisen 0,51 globaalihehtaarin jalanjäljestä syntyi rakennustuotannossa käytetystä puusta. Rakentamisen jalanjälkivaikutusta arvioitiin rakennustilaston tietojen pohjalta. Nokian kaupunki voi vaikuttaa rakentamisen ohjaamisen avulla välillisesti asukkaidensa jalanjäljen kokoon. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus pienentävät liikkumisen ja rakennusten lämmityksenaiheuttamiaenergiajalanjälkiä. Kaupunki voi myös neuvonnan ja ohjauksen avulla vaikuttaa rakentajien ratkaisuihin. Nokialaisen ekologisen jalanjäljen rakennetta voi tarkastella kulutustoimintojen lisäksi alueina. Jalanjälki rakentuu kuvion 8 mukaisesti erilaisista biologisesti tuottavista alueista, joita tarvitaan joko tuottamaan kulutusta varten tarvitut uusiutuvat luonnonresurssit tai sitomaan kulutuksen hiilidioksidipäästöt. Kuviossa 9 verrataan nokialaisen ekologisen jalanjäljen aluerakennetta pirkanmaalaisen ja suomalaisen jalanjalanjälkiin. Kuviossa 10 tarkastellaan 8 NOKIALAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI KuntaJälki-hankkeeseen osallistuneiden kuntien jalanjälkiä aluetyypeittäin. Viljelys-, laidun- ja vesialueet muodostivat 27 prosenttia nokialaisen 5,77 globaalihehtaarin ekologisesta jalanjäljestä. Nämä alueet liittyivät lähinnä elintarvikkeiden tuotantoon. Myös tavaroiden ja palvelujen tuotantoon
tarvittiin kasveista ja eläimistä saatavia kuituja ja muita raaka-aineita. Jalanjäljestä oli 33 prosenttia metsämaata. Kulutetusta paperista, kartongista ja muista puusta valmistetuista hyödykkeistä aiheutui 62 prosenttia nokialaisen 1,90 globaalihehtaarin metsäjalanjäljestä. Neljännes metsäjäljestä johtui rakentamiseen tarvitusta puutavarasta ja 13 prosenttia poltetusta puusta. Rakennetun alueen osuus jalanjäljestä oli kahden prosentin luokkaa. Rakentaminen vaikuttaa ekologiseen jalanjälkeen muutenkin kuin vähentämällä rakennuksien ja väylien maa-alan tarvetta. Liikkumisen tarve vähenee ja liikenteen päästöjen sitomiseen tarvittavan energiamaan määrä pienenee, kun välimatkat lyhenevät. Eheämpi rakenne lisää myös energiatehokkaan kaukolämmön käyttömahdollisuuksia. Energiamaan osuus oli 38 prosenttia jalanjäljestä. Sitä tarvittiin fossiilisperäisten hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Laskennallisesta 2,20 globaalihehtaarin energiajalanjäljestä 76 prosenttia aiheutui välillisesti elintarvikkeiden, tavaroiden, palvelujen ja rakennusten tuotannosta. Lämmitykseen, liikkumiseen ja sähkönkäyttöön liittyneestä suorasta energiankulutuksesta johtui 24 prosenttia energiamaasta. Henkilöautoista aiheutui NOKIALAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 9
8 prosenttia energiajalanjäljestä. Nokialaisten sähkön- ja lämmönkulutuksen päästöjen sitomiseen tarvittiin 13 prosenttia energiamaasta. Tämä asumisen jalanjälkeen sisältyvä energiajälkiosuus aiheutui 52 prosenttisesti sähköstä, 29 prosenttisesti lämmitysöljystä ja 19 prosenttisesti kaukolämmöstä. N okialaisen ekologinen jalanjälki laskettiin Ekokumppanit Oy:n vetämässä KuntaJälki-hankkeessa. Ajanmukaisen ja avoimen laskentasovelluksen puuttumisen vuoksi hankkeessa kehitettiin suomalaiskuntien jalanjäljen laskentaan tarkoitettu KuntaJälki-malli. Hankkeeseen osallistuivat Nokian lisäksi Forssa, Hyvinkää, Inkoo, Janakkala, Järvenpää, Kaarina, Kerava, Kirkkonummi, Lahti, Lappeenranta, Luoto, Mikkeli, Mäntsälä, Nurmijärvi, Oulu, Pietarsaari, Pornainen, Riihimäki, Sievi, Sipoo, Siuntio, Tampere ja Tuusula. KuntaJälki-hanke toteutettiin yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien asukasta kohti laskettujen ekologisten jalanjälkien keskiarvo oli 6,33 globaalihehtaaria. Kuviosta 10 ilmenee, että suurin jalanjälki oli kooltaan 7,54 globaalihehtaaria ja pienin 5,43 globaalihehtaaria. Erot kuntien ekologisissa jalanjäljissä syntyivät asumiseen, tavaroihin ja palveluihin sekä ravintoon liittyneistä tekijöistä. Virhemarginaali oli arviolta ±0,2 globaalihehtaaria. Pienempien ja keskimääräistä mökkivaltaisempien kuntien osalta marginaali kasvoi jopa ±0,4 globaalihehtaariin. Fossiilisten polttoaineiden ja 10 NOKIALAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI turpeen lämmityskäyttö kasvattaa energiajalanjälkeä. Lämmöntuotantoon käytetty päästötön metsäpolttoaine näkyy metsäjalanjälkenä. Pienemmissä osallistujakunnissa, joissa on suhteellisen runsaasti vapaa-ajanasuntoja, korostuivat puun kiinteistökohtaisen pienpolton arviointiin liittyneet epävarmuudet. Suurimmat laskennalliset virhelähteet liittyvät ravinnon, tavaroiden ja palvelujen jalanjälkiin. Paikallisten tietojen puutteiden vuoksi KuntaJälki2010malli arvioi ravinnon ja hyödykkeiden jalanjäljet hyödyntämällä Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen tuloksia. Tilastotietoja muokattiin kuntakohtaisilla väestö-, perhemuoto-, tulo-, alue- ja taajamatietojen avulla. Laskentatapa vaikuttaa osittain siihen, että ravinto- ja hyödykejalanjälki kasvaa keskimääräistä suuremmaksi etenkin kaupunkimaisilla eteläsuomalaiskunnilla,
joissa asuu suhteellisen paljon keskiver- varsinaisesti kerro, miten kestävämpi toa enemmän ansaitsevia lapsiperheitä. kulutustaso saavutetaan. Ekologisen jalanjäljen pienentämisen keinot on kuitenkin helposti nähtävissä kyse on niistä samoista keinoista, joilla vaikukologinen jalanjälki on yksilö- tetaan ilmastonmuutokseen, energian ja tasolta koko maapallon mitta- materiaalien tehokkaampaan käyttöön ja kaavaan skaalautuva ekologisen elämänlaadun parantumiseen. kestävyyden mittari. Se kuvaa, kuinka Jokainen nokialainen voi vaikuttaa paljon biologisesti tuottavaa aluetta arkipäivän valinnoillaan. Ravintoon tarvitaan kattamaan kulutukseen liittyvät valinnat ovat esimerkkejä siitä, liittyneet resurssien tarpeet ja sitomaan että jalanjälkeä pienentävät teot ovat syntyneet päästöt. hyödyllisiä muutoinkin kuin ympäristöhelppotajuisena ja vertailu- mielessä. Asumisen ja liikkumisen kelpoisena mittarina jalanjälki antaa nokia- energiavalinnoilla vaikutetaan päästöjen laisille ja kaupungin päätöksentekijöille määrään. Energiaa voi säästää elämänkuvan elämäntapamme kestävyydestä. Se laadun siitä kärsimättä. Liikkumisessa voi tuo paikalliselle tarkastelutasolle kysy- hyödyntää julkisen ja kevyen liikenteen mykset, jotka liittyvät luonnon uusiutu- mahdollisuuksia ja järkeistää auton miskyvyn ylläpitämiseen ja globaalisti käyttöä. tasa-arvoisempaan kulutukseen. Ekologinen jalanjälki haastaa Kooltaan vajaan kuuden globaali- nokialaiset kestävämpään elämäntapaan, hehtaarin jalanjälki osoittaa, että keski- jossa siirrytään yksittäisistä valinnoista määräinen nokialainen kuluttaa luontoa koko kulutuksen kattavaan kokonaimoninkertaisesti sen uusiutumisvauhtia suuteen. Yksi ihminen ei voi muuttaa enemmän. Maamme sijainti ja koko ihmiskunnan toimintaa. Hän voi luonnonolosuhteet selittävät jonkin kuitenkin tehdä omasta kulutuksestaan verran nokialaisten ja suomalaisten kestävämpää ja olla näin pisarana suurempaa resurssien kulutusta. Vaikka muutoksen virrassa. kulutukseen on tällä hetkellä vielä varaa Nokian kaupunki voi tukea ja mahdollisuus, kehitys ei mene asukkaiden kestävämpiä kulutusvalintoja. pidemmällä jänteellä kestävään suuntaan, Kaupungin omat konkreettiset teot on jos luonnonympäristön asettamia rajoja tärkeitä, koska se toimii esimerkkinä sekä ei huomioida täällä Pohjolassakin. asukkaille että alueella toimiville Ekologinen jalanjälki ilmaisee, yrityksille ja yhteisöille. mitkä nokialaiset kulutustoiminnot kuormittavat luonnon ekosysteemejä. Se ei E NOKIALAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 11