Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014
10. luokka Kurssi : hyvä elämä Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Keskeiset sisällöt peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin. Keskeiset tavoitteet Opiskelija kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti. Seite 2
Erityiset taidot (Sachkompetenzen) Opiskelija tunnistaa kurssin keskeiset peruskäsitteet, kuten elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti. on kasvattanut kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti on kasvattanut valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta osaa nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan osaa arvioida uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä osaa ilmaista ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti. Seite 3
11. luokka Kurssi: Yksilö ja yhteisö (Kurssi voidaan suorittaa vaihtoehtoisesti myös abiturienttivuoden aikana.) Kurssin tavoite on auttaa opiskelijaa ymmärtämään yhteisöllisyyden merkitystä ihmisyydelle ja yksilön omalle identiteetille. Kurssilla tarkastellaan yksilöiden ja yhteisöjen vallankäyttöä yhteiskunnassa. Opiskelija tutustuu poliittisiin keinoihin ja päämääriin, ja häntä tuetaan rakentavassa yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Kurssilla pohditaan ihmisoikeuksien, kansanvallan ja oikeudenmukaisuuden merkitystä hyvän elämän ja hyvän yhteiskunnan kannalta. Keskeiset sisällöt ihminen sosiaalisena olentona yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys vallan käsite ja vallan muodot sekä erilaiset keinot vaikuttaa teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena ihmisoikeuksien käsitteet, niiden historia ja ihmisoikeussopimukset poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja kansanvallan muodot yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä Erityiset taidot (Sachkompetenzen) Opiskelija -tunnistaa merkittävimpiä yhteiskuntafilosofisia teorioita ja ymmärtää niiden laatijoiden keskeisimmät ajatukset. -kykenee vertailemaan keskenään keskeisimpiä yhteiskuntafilosofisia teorioita. Seite 4
-osaa kuvata ihmisen yhteisöllisyyden eri muotoja ja ymmärtää niiden historiallisen kehityskulun. - osaa käyttää yhteiskuntateorioiden keskeisiä peruskäsitteitä. -tutustuu joihinkin yhteiskuntatieteiden kirjallisiin klassikoihin. - oppii tarkastelemaan vallankäyttöä yksilöllisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. -osaa ihmisoikeushistorian perusteet. -kykenee soveltamaan kurssin sisältöjä myös ihmisyhteisöjen ja maapallon tulevaisuuden kysymyksien pohtimiseen. Seite 5
12. luokka etiikka Kurssi: Maailmankuva (Voidaan suorittaa vaihtoehtoisesti 11. luokalla) Kurssin tavoite on tutustuttaa opiskelija historiallisesti merkittäviin ja aikaamme vaikuttaviin maailmankuviin ja kasvattaa hänen tietämystään uskomusjärjestelmistä niiden taustalla. Opiskelijaa rohkaistaan arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja. Opiskelija kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvien muodostumisessa ja välittämisessä. Kurssilla pohditaan maailman käsitteellistämisen tapoja ja tiedon merkitystä tässä yhteydessä. Opiskelijaa tuetaan jäsentämään omaa maailmankuvaansa, kuitenkin siten, että se samalla säilyy avoimena rakentavalle keskustelulle. Keskeiset sisällöt käsitteet: maailmankuva, maailmankatsomus, ja elämänkatsomus sekä näiden keskinäinen suhde maailmankuvan rakenne ja ydinalueet maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen välinen rajakäynti ympäröivä yhteiskunta maailmankuvan luojana (esim. taide, tiedotusvälineet, koulujärjestelmä, internet) o länsimaisen maailmankuvan kehitysvaiheet o tiedon olemus ja lsen uotettavuuden rationaalinen arviointi Seite 6
Ainekohtaiset taidot (Sachkompetezen) Opiskelija: - ymmärtää kurssin keskeiset käsitteet, kuten maailmankuva ja maailmankatsomus, sekä niiden keskinäiset erot. -osaa tarkastella sekulaarisia ja uskonnollisia katsomuksia erilaisten maailmankuvien- ja katsomusten muodostajina. -kykenee arvioimaan järkiperäisesti miten tieto syntyy, mitkä ovat sen tunnusmerkit, ja miten määritellään tiede. -osaa analysoida nykyajan ilmiöiden vaikutusta maailmankuvan muokkautumiseen (esim. sosiaalisen media) -pystyy tarkastelemaan länsimaisen maailmankuvan kehitysvaiheita monitieteellisestä näkökulmasta (mm. historia, filosofia, antropologia, uskontotiede) -tunnistaa keskeisimpiä länsimaisen kokemuspiirin ulkopuolisia uskomus- ja ajatusjärjestelmiä ja osaa arvioida niiden laajempia vaikutuksia maailmassa. Seite 7