PEFC-kriteerien tarkistamistyö



Samankaltaiset tiedostot
PEFC-kriteerien tarkistamistyö

PEFC-kriteerien tarkistamistyö

PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit

PEFC-kriteerien tarkistamistyö

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala

PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa. OK-hankkeen koulutukset 25. ja Asta Sarkki, MTK

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC-metsäsertifiointi PEFC/ Puuta vastuullisesti hoidetusta metsästä. Sinun metsäsi

PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009*

Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla

PEFC-metsäsertifiointi Puuta kestävästi hoidetusta metsästä. Sinun metsästäsi.

PEFC-kriteerien tarkistamistyö

PEFC FI 1003:2009. Suomen PEFC-standardi. Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin kriteerit PEFC Suomi

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola

Uudet PEFC FI kriteerit. PEFC-koulutustilaisuudet Syksy 2015

FFCS :2003, Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla

FFCS :2003, Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin kriteerit

FFCS :2003, Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen toimialueen tasolla

PEFC-metsänhoidon sisältö PEFC/ PUUTA VASTUULLISESTI HOIDETUSTA METSÄSTÄ SINUN METSÄSI

Ekologisten, monimuotoisuutta koskevien, kysymysten ja kriteereiden käsittely

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Metsäsertifioinnin uudistetut vaatimukset

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua koskevat

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

1(5) Suomen Metsätieteellisen Seuran kommentit Suomen PEFCstandardityöryhmän. Yleiskommentit

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

Suomen metsien inventointi

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

PEFC-sertifioinnin vaikutukset Seminaari Päivi Luoma, Gaia Consulting Oy

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsäohjelman seuranta

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäohjelman seuranta

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Uusimmat metsävaratiedot

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäohjelman seuranta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN YMPÄRISTÖKRITEERIEN TARKISTAMISEEN

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Kriteeristöluonnoksen ensimmäisen kommentointikierroksen tulosten käsittely

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN PUUNTUOTANNOLLISETEN KRITEERIEN TARKISTAMISEEN

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Energiapuun kasvatus

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

PEFC-kriteeri #3 - Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monimuotoisuuden suojelu

Tukien pääperiaatteita

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Tarkistettavana olevien PEFC-kriteerien ensimmäisen luonnosversion kommenttien yhteenveto

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Transkriptio:

PEFC-kriteerien tarkistamistyö Standardit PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla ja metsänomistajakohtaisen sertifioinnin kriteerit VS. Luonnos uudeksi PEFC FI standardin kriteeristöksi Vasemmalla palstalla voimassa oleva PEFC-kriteeristö kaksi standardia yhdistettynä vain ryhmäsertifioinnissa oleva teksti korostettu sinisellä vain metsänomistajakohtaisessa sertifioinnissa oleva teksti korostettu vihreällä. Oikealla palstalla luonnos uudeksi PEFC-kriteeristöksi PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kalle Vanhatalo, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI puh: 040 192 1874, E-mail: kalle.vanhatalo@tapio.fi 31.3.2014

Ryhmäsertifioinin kriteerien otsikot: 1. Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan. 2. Metsien puusto säilytetään elinvoimaisena hiilinieluna. 3. Puuston terveydestä huolehditaan. 4. Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja. 5. Energiapuuta korjataan kestävästi. 6. Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. 7. Taimikoita hoidetaan puutuotannon turvaamiseksi. 8. Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi. 9. Suojelualueiden suojeluarvot turvataan. 10. Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään. 11. Suoluonto säilytetään. 12. Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan. 13. Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä. 14. Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä. 15. Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys. 16. Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta. 17. Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta. 18. Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla. 19. Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä. 20. Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuojeluaineita. 21. Työntekijöiden osaaminen varmistetaan. 22. Turvallisuudesta, työ hyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan. 23. Työnantajavelvoitteita noudatetaan. 24. Metsänomistajien osaamista edistetään. 25. Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään. 26. Jokamiehenoikeudet turvataan. 27. Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään. 28. Porotalouden toimintaedellytykset turvataan. 29. Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti. en otsikot: 1. Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan. 2. Metsien puusto säilytetään hiilinieluna. 3. Puuston terveydestä huolehditaan. 4. Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja. 5. Energiapuuta korjataan kestävästi. 6. Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntämiseen 7. Taimikot hoidetaan oikea-aikaisesti kuntoon 8. Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi. 9. Suojelualueiden suojeluarvot turvataan. 10. Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään. 11. Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään. 12. Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan. 13. Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä. 14. Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä. 15. Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat. 16. Luonnonhoidollisilla poltoilla ja kulotuksilla edistetään metsälajien monimuotoisuutta. 17. Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta. 18. Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostus- ja ojitusmätästyskohteilla. 19. Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä. 20. Kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti. 21. Työn tekijöiden osaaminen varmistetaan. 22. Turvallisuudesta, työ hyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan. 23. A. Työnantajavelvoitteita noudatetaan. B. Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä 24. Metsänomistajien osaamista edistetään monipuolisesti. 25. Lasten ja nuorten metsätietämystä ja luontosuhteen kehittymistä edistetään. 26. Jokamiehenoikeudet turvataan. 27. Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään. 28. Poronhoidon toimintaedellytykset turvataan. 29. Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti. 30. UUSI X1 : Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä. 31. UUSI X2 : Metsänhoitotöiden laatu varmistetaan. (ary) Tarkoittaa, että asia koskee vain alueellista ryhmäsertifiointia. (ry) Tarkoittaa, että asia koskee ryhmäsertifiointia, joka ei ole alueellinen. (mo) Tarkoittaa, että asia koskee vain metsänomistajakohtaista sertifiointia.

1: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan Metsätaloudessa/Metsänomistajan metsissä noudatetaan voimassa olevaa metsä-, ympäristö- ja työlainsäädäntöä sekä niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia. 1: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan Metsätaloudessa noudatetaan voimassa olevaa metsä-, ympäristö- ja työlainsäädäntöä x1) sekä niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia. Ahvenanmaan maakunnassa sovelletaan kuitenkin Ahvenanmaan lainsäädäntöä ja viranomaispäätöksiä siltä osin, kun ne kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintooikeuteen. Ahvenanmaan maakunnassa sovelletaan kuitenkin Ahvenanmaan lainsäädäntöä ja viranomaispäätöksiä siltä osin, kun ne kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintooikeuteen. Metsäorganisaatiot 1) ovat velvollisia ilmoittamaan sertifiointielimen (ulkoinen auditoija) pyytäessä niistä oikeuden tekemistä ratkaisuista ja viranomaisten tekemistä päätöksistä 2), joissa metsätalouden harjoittajan tai metsäorganisaation toiminnan/metsän omistajan/haltijan toiminnan on todettu olleen sertifikaatin voimassaoloaikana metsä-, ympäristö- tai työlainsäädännön vastaista. Oikeuden tekemät ratkaisut ja viranomaisten päätökset 2), joissa metsän omistajan/haltijan tai metsäorganisaation 1) toiminnan on todettu olleen sertifioidulla alueella sertifikaatin voimassaoloaikana metsä-, ympäristö- tai työlainsäädännön vastaista. 1) Metsäorganisaatioilla tarkoitetaan metsäkeskuksia, metsänhoitoyhdistyksiä, metsäteollisuusyrityksiä, Metsähallitusta sekä muita metsäsertifiointiin sitoutuneita organisaatioita 2) Tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen on valituskelpoisessa ratkaisussaan todennut, että metsätalouden harjoittaja tai metsäorganisaatio ei ole noudattanut metsä-, ympäristö- ja työlainsäädäntöä tai niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia. Esimerkkejä viranomaisten päätöksistä ovat: - maaseutuviraston tekemä metsälain (1093/1996) 20 2 momentin mukainen metsänuudistamistöiden teettämispäätös; - maaseutuviraston tekemä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 15 3 momentin mukainen takaisinperintäpäätös; - alueellisen ympäristöviranomaisen tekemä luonnonsuojelulain (1096/1996) 57 1 momentin mukainen päätös; ja - työsuojeluviranomaisen työsuojeluvalvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44//2006) 15 :n mukainen päätös tai 16 :n mukainen käyttökielto. 1) Metsäorganisaatioilla tarkoitetaan Suomen metsäkeskusta, metsänhoitoyhdistyksiä, metsäteollisuusyrityksiä, Metsähallitusta sekä muita metsäsertifiointiin sitoutuneita organisaatioita 2) Tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen on valituskelpoisessa ratkaisussaan todennut, että metsän omistaja/haltija tai metsäorganisaatio ei ole noudattanut metsä-, ympäristö- ja työlainsäädäntöä tai niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia. Esimerkkejä viranomaisten päätöksistä ovat: - maaseutuviraston tekemä metsälain (1093/1996) 20 2 momentin mukainen metsänuudistamistöiden teettämispäätös; - maaseutuviraston tekemä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 15 3 momentin mukainen takaisinperintäpäätös; - alueellisen ympäristöviranomaisen tekemä luonnonsuojelulain (1096/1996) 57 1 momentin mukainen päätös; ja - työsuojeluviranomaisen työsuojeluvalvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44//2006) 15 :n mukainen päätös tai 16 :n mukainen käyttökielto. x1) Lainsäädäntöä on esitetty tarkemmin liitteessä 1. ä ei ole metsänomistajakohtaisessa standardissa. 2: Metsien puusto säilytetään elinvoimaisena hiilinieluna Hakkuissa ei ylitetä alueen suurinta kestävää hakkuumäärää 3) auditointia edeltävällä viisivuotisjaksolla 4). Viisivuotisjakson hakkuumäärä 5) voi kuitenkin luonnontuhon vuoksi olla suurinta kestävää hakkuumäärää suurempi. ä ei sovelleta metsänhoitoyhdistyskohtaisessa sertifioinnissa. 2: Metsien puusto säilytetään hiilinieluna (ary) Hakkuissa ei ylitetä alueen suurinta kestävää hakkuumäärää 3) auditointia edeltävällä viisivuotisjaksolla 4). Viisivuotisjakson hakkuumäärä 5) voi kuitenkin luonnontuhon vuoksi olla suurinta kestävää hakkuumäärää suurempi. ä sovelletaan, kun sertifioitu pinta-ala on vähintään 700 000 ha. Metsävarojen määrä ja laatu turvataan huolehtimalla metsän uudistamisesta uudistushakkuissa.

Viisivuotisjakson hakkuumäärää verrataan Metsäntutkimuslaitoksen alueelle laskemaan suurimpaan kestävään hakkuumäärään. (ary) Viisivuotisjakson hakkuumäärää verrataan alueelle laskettuun kestävään hakkuumäärään. Oikeuden tekemät ratkaisut ja viranomaisten päätökset 2), joissa metsän omistajan/haltijan on todettu laiminlyöneen uudistamisvelvoitteen. 3) Suurimpana kestävänä hakkuumääränä pidetään kulloinkin voimassa olevan, Metsäntutkimuslaitoksen metsätalouden alueellista tavoiteohjelmaa (alueellista metsäohjelmaa) varten tekemän laskelman viisivuotiskaudelle suhteutettua keskiarvoa. 4) Vastaavana aikana puustoon (runkopuuhun) sitoutuu enemmän hiiltä kuin sitä poistuu runkopuun korjuussa. 5) Hakkuumäärään sisältyy vuosittaisen runkopuun eli tukki- ja kuitupuun sekä pienkiinteistöjen käyttämän polttopuun hakkuumäärä (Metsätilastollinen vuosikirja 2007, s. 175, taulukko 4.15. Hakkuukertymä metsäkeskuksittain). 3) Suurimpana kestävänä hakkuumääränä pidetään kulloinkin voimassa olevan metsätalouden alueellista tavoiteohjelmaa varten tehdyn laskelman viisivuotiskaudelle suhteutettua keskiarvoa. 4) Vastaavana aikana puustoon (runkopuuhun) sitoutuu enemmän hiiltä kuin sitä poistuu runkopuun korjuussa. Metsien puusto säilyy hiilinieluna tiettynä ajanjaksona silloin kun, puuston kasvu on suurempi kuin poistuma. 5) Hakkuumäärään sisältyy vuosittaisen runkopuun eli tukki- ja kuitupuun sekä pienkiinteistöjen käyttämän polttopuun hakkuumäärä (Metsätilastollinen vuosikirja 2013, s. 186, taulukko 5.9 Hakkuukertymä alueittain). 3 (2): Puuston terveydestä huolehditaan Kuusenjuurikäävän (Heterobasidion parviporum) ja männynjuurikäävän (Heterobasidion annosum) leviämistä estetään riskikohteiden 6) puunkorjuussa metsänomistajan metsissä. Juurikäävän torjunnassa käytetään käyttäjille turvallisia menetelmiä 7). 3: Puuston terveydestä huolehditaan Kuusenjuurikäävän (Heterobasidion parviporum) ja männynjuurikäävän (Heterobasidion annosum) leviämistä estetään riskikohteiden 6) puunkorjuussa. Juurikäävän torjunnassa käytetään käyttäjille turvallisia menetelmiä 7). Puunkorjuussa vältetään kasvamaan jäävän puuston vahingoittamista sekä puuston kasvuolosuhteita heikentäviä maastovaurioita. Puunkorjuussa vältetään kasvamaan jäävän puuston vahingoittamista sekä puuston kasvuolosuhteita heikentäviä maastovaurioita. Aines- ja energiapuun varastoinnissa huolehditaan hyönteistuhojen torjunnasta. Aines- ja energiapuun varastoinnissa huolehditaan hyönteistuhojen torjunnasta. Juurikäävän torjuntatoimenpiteiden osuus alueella on vähintään 85 % riskikohteiden hakkuupinta-alasta 8) / Juurikäävän torjuntatoimenpiteet on toteutettu kaikilla riskikohteiden hakkuualoilla. Juurikäävän torjuntatoimenpiteiden osuus sertifioidulla alueella ja toimijakohtaisesti x1) on vähintään 85 % riskikohteiden hakkuupinta-alasta 8). Aines- ja energiapuuharvennuksissa vaurioituneiden puiden 9) keskimääräinen osuus on enintään neljä prosenttia kasvamaan jätetyistä puista 9). Vaurioituneiden puiden osuus lasketaan vuosittain viiden edellisen vuoden korjuujäljen tarkastustulosten liukuvana keskiarvona 10). Kivennäismaiden 11) harvennushakkuissa puunkorjuukoneiden aiheuttamien urapainumien 9) keskimääräinen osuus on enintään neljä prosenttia ajourien pituudesta. Urapainumien osuus lasketaan vuosittain viiden edellisen vuoden korjuujäljen tarkastustulosten liukuvana keskiarvona 10). Kasvatushakkuissa vaurioituneiden puiden 9) keskimääräinen osuus on enintään viisi prosenttia kasvamaan jätetyistä kasvatuskelpoisista puista 9). Vaurioituneiden puiden osuus lasketaan vuosittain viiden edellisen vuoden korjuujäljen tarkastustulosten liukuvana keskiarvona 10). Kivennäismaiden 11) kasvatushakkuissa metsäkoneiden aiheuttamien ajourapainumien 9) keskimääräinen osuus on enintään viisi prosenttia ajourien pituudesta. Ajourapainumien osuus lasketaan vuosittain viiden edellisen vuoden korjuujäljen tarkastustulosten liukuvana keskiarvona 10). Urakanantajalla 53) on suositukset hakkuutyötä haittaavan, ennen hakkuuta tehtävästä alikasvoksen raivauksesta. Työn tilaajalla x1 ks. kriteeri 21) on suositukset hakkuutyötä haittaavan alikasvoksen raivauksesta ennen hakkuuta.

/ Metsänomistajan tiedossa on hakkuutyötä haittaavan, ennen hakkuuta tehtävän alikasvoksen raivauksen merkitys korjuujälkeen. Aines- ja energiapuun varastoinnissa noudatetaan metsien sieni- ja hyönteistuhojen torjunnasta säädettyä lakia (263/1991). Toimivaltainen viranomainen ei ole päätöksellään asettanut lain 9 :n mukaisia uhkasakkoja tai uhkia eikä antanut 12 :n mukaisia tuomioita, jotka liittyvät hyönteistuhojen torjunnan laiminlyönteihin aines- tai energiapuun välivarastoinnissa. VAIHTOEHDOT: Aines- ja energiapuun varastoinnissa noudatetaan metsätuhojen torjunnasta säädettyä lakia (1087/2013). Toimivaltainen viranomainen ei ole päätöksellään asettanut lain 24 :n mukaisia uhkasakkoja tai uhkia eikä antanut 25 :n mukaisia tuomioita, jotka liittyvät hyönteistuhojen torjunnan laiminlyönteihin aines- tai energiapuun välivarastoinnissa. TAI: Aines- ja energiapuun varastoinnissa noudatetaan metsätuhojen torjunnasta säädettyä lakia (1087/2013). Kuitenkin niin, että edellisen vuoden syyskuun 1 päivän ja kuluvan vuoden toukokuun 31 päivän välisenä aikana kaadettu - kaarnoittunut mäntypuutavara kuljetetaan pois hakkuupaikalta ja välivarastosta lain asettamiin määräaikoihin mennessä riippumatta pinon koosta tai sijainnista suhteessa muihin vastaaviin pinoihin; ja - kuusipuutavara kuljetetaan pois hakkuupaikalta ja välivarastosta A- alueella viimeistään 10 päivä heinäkuuta; tai - estetään tuhojen leviäminen lain 4 :n mukaisilla vaihtoehtoisilla toimenpiteillä. Toimivaltainen viranomainen ei ole päätöksellään asettanut lain 24 :n mukaisia uhkasakkoja tai uhkia tai antanut 25 :n mukaisia tuomioita, jotka liittyvät hyönteistuhojen torjunnan laiminlyönteihin aines- tai energiapuun välivarastoinnissa.tarkastuksissa (auditoinneissa) ei todeta havaintoja kriteerin vastaisesta puutavaran varastoinnista maastossa tai sertifiointiin sitoutuneiden ammattimaisten toiminnanharjoittajien omavalvontaraporttien perusteella.

6) Riskikohteilla tarkoitetaan Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusten toimialueiden pohjoisrajojen eteläpuolella sijaitsevia hakkuukohteita, joilla puunkorjuu tehdään toukokuun 1. päivän ja lokakuun 31. päivän välisenä aikana. 7) Käyttäjille turvallisia menetelmiä ovat havupuukantojen käsittely harmaaorvakka- tai urealiuoksella sekä sienitautien leviämistä aiheuttavien havupuiden kantojen poisto uudistushakkuualueelta. Uudistushakkuualue, jolta kannot on poistettu juurikäävän leviämisen estämiseksi, sisältyy torjuntatoimenpitein käsiteltyyn pinta-alaan. 8) Torjunta-toimenpiteiden osuus lasketaan käsiteltyjen ja riskikohteilla tehtyjen hakkuiden pinta-alojen suhteena. Laskelma tehdään metsäkeskuksen alueella toimivilta metsäorganisaatioilta kerättyjen tietojen perusteella. 9) Vaurioitunut puu, kasvamaan jätetty puu ja urapainuma sekä muut vaurioiden mittaamisessa käytetyt termit on harvennushakkuiden osalta määritelty kulloinkin käytössä olevissa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion harvennushakkuiden ja energiapuuharvennusten korjuujäljen maastotarkastusohjeissa (nykyinen on laadittu vuonna 2008). 10) Korjuujäljen tarkastukset tuottavat omat vaurio- ja urapainumaprosentit ainespuu- ja energiapuuharvennuksille. n tarkoittama puustovaurioiden ja urapainumien osuus lasketaan vuosittain alueella/metsänomistajan metsissä tehtyjen ainespuuharvennusten ja energiapuuharvennusten kokonaispinta-aloilla painotettuna keskiarvona. Energiapuuharvennuksiksi katsotaan kaikki harvennukset, joissa korjataan latvusmassaa riippumatta siitä, korjataanko hakkuualalta myös ainespuuta. 11) Hakkuukohteet jaetaan kivennäis- ja turvemaiden kohteisiin. Kivennäismaaksi katsotaan kasvupaikka, jossa turvekerroksen paksuus on alle 30 cm. 6) Riskikohteilla tarkoitetaan metsälain eteläisen ja keskisen Suomen alueilla sijaitsevia havupuuvaltaisia hakkuukohteita, joilla puunkorjuu tehdään toukokuun 1. päivän ja marraskuun 30. päivän välisenä aikana. 7) Käyttäjille turvallisia menetelmiä ovat havupuukantojen käsittely harmaaorvakka- tai urealiuoksella sekä sienitautien leviämistä aiheuttavien havupuiden kantojen poisto uudistushakkuualueelta. Uudistushakkuualue, jolta kannot on poistettu juurikäävän leviämisen estämiseksi, sisältyy torjuntatoimenpitein käsiteltyyn pinta-alaan. 8) Torjunta-toimenpiteiden osuus lasketaan käsiteltyjen ja riskikohteilla tehtyjen hakkuiden pinta-alojen suhteena. Laskelma tehdään sertifiointialueelta toimivilta metsäorganisaatioilta kerättyjen tietojen perusteella. 9) Kasvatushakkuut, vaurioitunut puu, kasvatuskelpoinen puu ja ajourapainuma sekä muut korjuujäljen mittaamisessa käytetyt termit on määritelty metsälaissa (1996/1092) ja valtioneuvoston asetuksessa metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013). 10) Korjuujäljen tarkastukset tuottavat omat puustovaurio- ja ajourapainumaprosentit tasa-ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuille. n tarkoittama puustovaurioiden ja ajourapainumien osuus lasketaan vuosittain sertifiointialueella tehtyjen tasa-ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuiden kokonaispinta-aloilla painotettuna keskiarvona. 11) Hakkuukohteet jaetaan kivennäis- ja turvemaiden kohteisiin. Kivennäismaaksi katsotaan kasvupaikka, jossa turvekerroksen paksuus on alle 30 cm. x1) Toimijalla tarkoitetaan tässä kriteerissä hakkuuoikeuden haltijaa. 4 (3): Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja 12) erityistapauksia 13) lukuun ottamatta 4: Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja 12) erityistapauksia 13) lukuun ottamatta Vuosittain on laadittu yhteenveto muiden kuin Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puulajien uudistamispinta-alasta. Vuosittain on laadittu yhteenveto muiden kuin Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puulajien uudistamispinta-alasta. 12) Siperianlehtikuusi rinnastetaan Suomen luontaiseen lajistoon kuuluviin puulajeihin. 13) Erityistapauksia ovat muun muassa puistometsiköiden perustaminen, joulukuusten kasvatus ja havujen tuotanto, maiseman hoidon vuoksi istutetut metsiköt ja puut sekä hybridihaavan viljely. 12) Siperianlehtikuusi rinnastetaan Suomen luontaiseen lajistoon kuuluviin puulajeihin. 13) Erityistapauksia ovat muun muassa puisto- ja taajamametsiköiden perustaminen, joulukuusten kasvatus ja havujen tuotanto, maiseman hoidon tai kulttuuriympäristön säilymisen vuoksi istutetut metsiköt ja puut sekä hybridihaavan viljely.

5 (4): Energiapuuta korjataan kestävästi Korjattaessa latvusmassaa ja kantoja hakkuualoilta toimitaan tavoilla, jotka ottavat huomioon hakkuualan puuntuotoskyvyn ja monimuotoisuuden sekä vesiensuojeluun liittyvät näkökohdat. 5: Energiapuuta korjataan kestävästi Korjattaessa latvusmassaa x1) ja kantoja hakkuualoilta toimitaan tavoilla, jotka ottavat huomioon hakkuualan puuntuotoskyvyn ja monimuotoisuuden sekä vesiensuojeluun liittyvät näkökohdat. Energiapuun korjuulla ei merkittävästi heikennetä suojelualueiden tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojeluarvoja eikä vaaranneta muinaismuistolain (295/1963) mukaisten kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä. Energiapuun korjuussa turvataan arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen sekä uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat. [---- Huomio lukijalle. ä on tiivistetty tästä kohdin mm. suojelualueiden turvaamista koskevien kirjausten osalta, koska vaatimukset täyttyvät muiden kriteerien myötä. ----] Kasvatushakkuiden energiapuun korjuussa säästetään mahdollisuuksien mukaan riistatiheikköjä. Energiapuuviljelmiä varten ei oteta käyttöön luonnontilaisia soita. Energiapuuviljelmiä varten ei oteta käyttöön luonnontilaisia soita. Uudistushakkuualoille jätetään korjaamatta biomassaa: - latvusmassaa noin 30 % mahdollisimman tasaisesti - säästökantoja x2) vähintään 25 kpl/ha, savi- ja silttimailla vähintään 50 kpl/ha - lisäksi aiemmissa hakkuissa jääneet kannot sekä alle 15 cm paksut kannot. Juurikäävän saastuttamilta alueilta voidaan korjata kaikki havupuun kannot. Energiapuun korjuussa ei vaurioiteta tai korjata kriteerin 13 tarkoittamia eläviä säästöpuita ja järeitä lahopuita. Energiapuun korjuussa noudatetaan seuraavia kohdevalintaperusteita. Uudistusalojen latvusmassan korjuuseen sopivat kohteet: - Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat ja vastaavat turvemaat Uudistusalojen kantojen korjuuseen sopivat kohteet: - Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat ja vastaavat turvemaat - Jos uudistusalalla on männynjuurikääpää, kaikki kangasmaiden kasvupaikat karukkokankaita lukuun ottamatta. Kasvatushakkuiden kokopuun korjuuseen sopivat kohteet: - Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat ja vastaavat turvemaat, mutta jos kuusen osuus runkoluvusta on ennen harvennusta yli 75%, kokopuun korjuuta ei tule tehdä. Boorinpuutoksesta kärsivissä kuusikoissa latvusmassaa voidaan korjata tai tehdä kokopuun korjuuta, jos metsikön puuston ravinnetasapaino turvataan boorilannoituksella. Biomassan säästämistä koskevat vaatimukset eivät koske yleis- ja asemakaavaalueiden niitä alueita, joilla metsälakia ei sovelleta.

Energiapuuta korjaavalla organisaatiolla on käytössään alan toimijoiden ja tutkimustahojen yhdessä laatimat ohjeet 14) uudistus- ja harvennushakkuualoilla kestävästi tehtävästä energiapuun korjuusta. Ohjeissa on määritelty muun muassa: - korjuukohteiden valintaperusteet, - uudistushakkuualoille jätettävän biomassan vähimmäistavoitemäärä ja - tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet. Energiapuun korjuu on tapahtunut alueella kriteerin edellyttämällä tavalla, kun Energiapuun korjuu on tapahtunut alueella kriteerin edellyttämällä tavalla, kun I edellä mainittujen arviointitunnusten (korjuukohteiden valinta, uudistushakkuualoille jätettävän biomassan vähimmäismäärä ja vesiensuojelutoimenpiteet) suhteen erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen kohteiden osuus korjuualasta on luonnonhoidon laadunseurannan tulosten perusteella vähintään 90 %; I edellä mainittujen arviointitunnusten (korjuukohteiden valinta, uudistushakkuualoille jätettävän biomassan vähimmäismäärä, säästö- ja lahopuiden turvaaminen ja vesiensuojelutoimenpiteet) suhteen erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen kohteiden osuus korjuualasta on seurannan x3) tulosten perusteella vähintään 90 %; II kriteerissä 9 määriteltyjen suojelualueiden suojeluarvot on turvattu kriteerissä kuvatulla tavalla; III kriteerissä 10 määriteltyjen arvokkaiden elinympäristöjen ominaisuudet ovat säilyneet kriteerissä kuvatulla tavalla; IV uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat on turvattu kriteerin 12 mukaisesti; ja V luonnontilaisia soita ei ole ojitettu energiapuuviljelyksiä varten. II luonnontilaisia soita ei ole ojitettu energiapuuviljelyksiä varten. 14) n tarkoittamaksi ohjeeksi katsotaan esimerkiksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Energiapuun korjuu -opas vuodelta 2006. 6 (5): Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä Tilakohtaisten metsäsuunnitelmien 15) kattavuus on vähintään 50 % metsätalousmaan pinta-alalta vähintään 20 hehtaarin suuruisten tilojen tai metsälöiden 16) osalta. Alueellisen metsätalouden suunnittelun yhteydessä tarjotaan tilakohtaisia metsäsuunnitelmia myös pinta-alaltaan 20 hehtaaria pienemmille, metsänhoitomaksua maksaville tiloille. Uusiin metsäsuunnitelmiin sisällytetään / Metsänomistajan metsistä on voimassa oleva tilakohtainen metsäsuunnitelma. Metsäsuunnitelmaan on sisällytetty puuntuotannollisten tekijöiden lisäksi tiedossa olevat luontokohteet ja muinaisjäännökset 17) ja otetaan huomioon metsien muita käyttömuotoja 18) metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. 14) - x1) Latvusmassaa ovat latvat, oksat, neulaset ja lehdet. x2) Säästökannoiksi lasketaan viimeisimmässä hakkuussa syntyneet, halkaisijaltaan yli 15 cm paksut kannot. x3) Seuranta voi olla sertifikaatin haltijan tai toimijan oma seurantajärjestelmä tai esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen toteuttama luonnonhoidon laadunseuranta. 6: Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntämiseen Metsänomistajalla on käytössään päätöksentekonsa tueksi ajantasaiset tiedot 15) tilansa metsävaroista, luontokohteista ja kiinteistä muinaisjäännöksistä sekä arvio hakkuumahdollisuuksista ja metsänhoitotarpeista.

Voimassa olevien 19) tilakohtaisten metsäsuunnitelmien pinta-alaa verrataan sitä vastaavan metsätalousmaan pinta-alaan, joka koostuu vähintään 20 hehtaarin suuruisten tilojen tai metsälöiden kokonaispinta-alasta alueella. Voimassa oleva tilakohtainen metsäsuunnitelma. (ary) Alueelle on laadittu metsien tilaa ja käyttöä kuvaava suunnitelma 16). Metsänomistajalla on metsätoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa käytössään metsikkökohtaiset metsävaratiedot 15) sertifioidulla alueella. 15) Tilakohtainen metsäsuunnittelu käsittää metsälön metsävarojen metsiköittäisessä inventoinnissa kerättyjen tietojen ja tilaa koskevien metsävarojen yhteenvetotietojen koostamisen tilakohtaiseksi metsäsuunnitelmaksi. Jatkuvasti päivitettävät tilakohtaiset metsäsuunnitelmat, jotka on vuosittain pidetty ajan tasalla tehtyjen toimenpiteiden ja muiden suunnitelman kannalta oleellisten tietojen osalta, sisältyvät tilakohtaisen metsäsuunnittelun pintaalaan. Tilakohtaiseksi metsäsuunnitelmaksi katsotaan myös verkkometsäsuunnitelma. Tilakohtaiseen metsäsuunnitelmaan tulee puuntuotannollisina tekijöinä sisältyä metsikkökohtaiset puusto- ja maaperätiedot, metsänhoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet. 16) Metsälöllä tarkoitetaan metsänomistajan omistamien metsien muodostamaa tilakokonaisuutta. 17) Metsäsuunnitelmiin sisällytettäviä luontokohteita ja muinaisjäännöksiä ovat - Natura 2000-alueet, - kriteerissä 10 määritellyt metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt ja kriteerissä 12 määritellyt uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat, - valtion rahoittamat luonnonhoito- ja ympäristötukikohteet, ja - muinaisjäännösrekisteriin merkityt kiinteät muinaisjäännökset, joista on olemassa luotettavat sijaintitiedot 18) Metsien muiden käyttömuotojen kannalta tärkeitä alueita ovat muun muassa: - riistanhoidon kannalta tärkeät alueet, kuten esimerkiksi metson soidinpaikat sekä - ulkoilu- ja retkeilyreitit. 19) Tämän kriteerin tarkoittamien metsäsuunnitelmien, joita ei pidetä ajan tasalla, voimassaoloaika on Ylä-Lapissa 15-20 vuotta ja muualla maassa 10 vuotta. 15) Tiedot kattavat - metsikkökohtaiset puusto- ja maaperätiedot - metsikkökohtaiset metsänhoitotarpeet - hakkuumahdollisuudet - Natura 2000 -alueet - kriteerissä 10 määritellyt metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt - kriteerissä 12 määritellyt uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat - valtion rahoittamat ympäristötukikohteet ja pysyvän suojelun kohteet - muinaisjäännösrekisteriin merkityt kiinteät muinaisjäännökset, joista on olemassa luotettavat sijaintitiedot. Tietojen ajantasaisuus tarkistetaan vähintään kymmenen vuoden välein. 16) Tällaiseksi suunnitelmaksi katsotaan esimerkiksi alueellinen metsäohjelma. 17) - 18) - 19) - tsikko 7 (6): Taimikoita hoidetaan puuntuotannon turvaamiseksi Alueen vuotuisesta taimikonhoitotarpeesta 20) toteutetaan vuosittain vähintään 60 %. 7: Taimikot hoidetaan oikea-aikaisesti kuntoon (ary) Sertifiointialueen vuotuisesta taimikonhoitotarpeesta 20) toteutetaan vuosittain vähintään 60 %. Metsänomistajan metsissä on tehty tai teetetty kiireellisenä pidettävät taimikonhoitotyöt xx). (mo + ry) Metsänomistajan metsissä on tehty vähintään 60 % 5-vuotiskauden taimikonhoitotarpeesta x1). Metsäntutkimuslaitoksen tilastoimia taimikonhoidon työmääriä verrataan valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) vastaavan alueen arvioituun taimikonhoitotöiden tarpeeseen. (ary) Luonnonvarakeskuksen tilastoimia taimikonhoidon x2) työmääriä verrataan valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) vastaavan alueen arvioituun taimikonhoitotarpeeseen.

Taimikonhoidon työmääriä seurataan vuosittain ja toteutumaa verrataan tilakohtaisessa metsäsuunnitelmassa tehtyihin toimenpide-ehdotuksiin. (mo + ry) Taimikonhoidon x2) työmääriä seurataan vuosittain ja toteutumaa verrataan metsävaratiedon perusteella tehtyihin toimenpide-ehdotuksiin. 20) Taimikonhoitotarve on sertifiointijakson alkamisajankohtana voimassa oleva, VMI:ssa metsäkeskusalueelle arvioitu taimikonhoitopinta-alaehdotus (myöhässä olevat ja muut seuraavan viisivuotiskauden aikana tekemistä edellyttävät taimikonhoitotyöt). Metsänhoitoyhdistyskohtaisessa sertifioinnissa taimikonhoitotarve perustuu metsäsuunnitelmien toimenpideehdotuksiin koko alueelle suhteutettuina. Taimikonhoitoon kuuluvat seuraavat työlajit: taimikon perkaus, taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus. 20) Alueellisessa ryhmäsertifioinnissa taimikonhoitotarve on sertifiointijakson alkamisajankohtana voimassa oleva, esimerkiksi VMI:ssa alueelle arvioitu taimikonhoitopinta-alaehdotus (seuraavan viisivuotiskauden aikana tekemistä edellyttävät taimikonhoitotyöt). x1) Taimikonhoitotarpeeseen lasketaan metsikkökuviot, joihin on tilakohtaisessa metsäsuunnitelmassa tai sen vastineessa merkitty taimikonhoitoehdotus (lähimmän viisivuotiskauden aikana toteutettavat). xx. Kiireellisinä pidettäviä taimikonhoitotöitä ovat tilakohtaisessa metsäsuunnitelmassa yksilöidyt taimikonhoitoehdotukset (lähimmän viisivuotiskauden aikana toteutettavat ja myöhässä olevat taimikonhoidot). Taimikonhoitoon kuuluvat seuraavat työlajit: taimikon perkaus, taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus. x2) Taimikonhoitoon kuuluvat seuraavat työlajit: taimikon varhaisperkaus ja taimikonharvennus. ä ei ole metsänomistajakohtaisessa standardissa. 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi Metsätalouden alueellisen tavoiteohjelman tarkastamisen yhteydessä tarkastetaan ensiharvennusten ja omatoimisten hankintahakkuiden 21) edistämiseksi laaditut toimenpideohjelmat 22). ä ei sovelleta metsänhoitoyhdistyskohtaisessa sertifioinnissa. 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi* Metsätalouden alueellisen tavoiteohjelman tarkastamisen yhteydessä tarkastetaan ensiharvennusten ja omatoimisten hankintahakkuiden 21) edistämiseksi laaditut toimenpideohjelmat 22). ä ei sovelleta metsänhoitoyhdistyskohtaisessa sertifioinnissa. Toimenpideohjelmat on tarkistettu ja ne ovat alueellisen metsäneuvoston vahvistamat osana metsätalouden alueellista tavoiteohjelmaa. Toimenpideohjelmat on tarkistettu ja ne ovat alueellisen metsäneuvoston vahvistamat osana metsätalouden alueellista tavoiteohjelmaa. Ohjelmien toteutumista seurataan vuosittain sertifiointitoimikunnissa. Ohjelmien toteutumista seurataan vuosittain sertifiointitoimikunnissa. 21) Omatoimisella hankintahakkuulla tarkoitetaan metsänomistajan ja hänen perheenjäsentensä itse tai metsänomistajan satunnaisesti palkkaaman metsurin tekemää hankintahakkuuta. 22) Ensiharvennusten toimenpideohjelmalla tarkoitetaan luetteloa toimenpiteistä, joilla edistetään ensiharvennushakkuiden edellytyksiä. Hankintahakkuiden toimenpideohjelmalla tarkoitetaan luetteloa toimenpiteistä, joilla edistetään metsänomistajien omatoimisten hankintahakkuiden edellytyksiä. 21) Omatoimisella hankintahakkuulla tarkoitetaan metsänomistajan ja hänen perheenjäsentensä itse tai metsänomistajan satunnaisesti palkkaaman metsurin tekemää hankintahakkuuta. 22) Ensiharvennusten toimenpideohjelmalla tarkoitetaan luetteloa toimenpiteistä, joilla edistetään ensiharvennushakkuiden edellytyksiä. Hankintahakkuiden toimenpideohjelmalla tarkoitetaan luetteloa toimenpiteistä, joilla edistetään metsänomistajien omatoimisten hankintahakkuiden edellytyksiä. 9 (7): Suojelualueiden suojeluarvot turvataan Metsänomistajan metsissä tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien Suojelualueiden 23) tai Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden suojeluarvoja ei heikennetä metsätalouden toimenpiteillä. 9: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan Suojelualueiden 23) tai Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden suojeluarvoja ei heikennetä metsätalouden toimenpiteillä.

Suojelualueiden ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden sijaintitiedot ovat metsäviranomaisen ja alueella toimivien metsäorganisaatioiden tiedossa ja muiden metsäsertifiointiin sitoutuneiden toimijoiden tiedossa tarvittavin osin. / Metsänomistajan metsissä tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien suojelualueiden ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden sijaintitiedot ovat metsänomistajan tiedossa. (ary) Suojelualueiden ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden sijaintitiedot ovat metsäviranomaisen ja alueella toimivien metsäorganisaatioiden tiedossa ja muiden metsäsertifiointiin sitoutuneiden toimijoiden tiedossa tarvittavin osin. Metsänomistajan metsissä sijaitsevien suojelualueiden ja Natura 2000 - verkostoon kuuluvien alueiden sijaintitiedot ovat metsänomistajan tiedossa. Alueelliset ympäristöviranomaiset eivät ole todenneet merkittäviä, suojelualueen ulkopuolella tehdyistä metsätalouden toimenpiteistä suojelualueille aiheutuneita suojeluarvojen heikennyksiä. Alueelliset ympäristöviranomaiset eivät ole todenneet, suojelualueilla tai niiden ulkopuolella tehdyistä metsätalouden toimenpiteistä suojelualueille aiheutuneita suojeluarvojen heikennyksiä. Alueelliset ympäristöviranomaiset eivät ole todenneet merkittäviä, Natura 2000-alueilla metsätalouden toimenpiteistä aiheutuneita suojeluarvojen heikennyksiä. Natura-alueilla metsätaloustoimenpiteet tehdään sen lain asettamin velvoittein, jolla Natura-alue on perustettu. Lisäksi noudatetaan ympäristöviranomaisen ja maanomistajan yhteisesti sopimaa käyttö- ja hoitosuunnitelmaa tai vastaavaa. 23) ssä tarkoitettuja suojelualueita ovat luonnonsuojelulain mukaisesti perustetut luonnonsuojelualueet. Alueelliset ympäristöviranomaiset eivät ole todenneet Natura 2000-alueilla metsätalouden toimenpiteistä aiheutuneita suojeluarvojen heikennyksiä. Naturaalueilla metsätaloustoimenpiteet tehdään sen lain asettamin velvoittein, jolla Natura-alue on perustettu. Lisäksi noudatetaan ympäristöviranomaisen ja maanomistajan yhteisesti sopimaa käyttö- ja hoitosuunnitelmaa tai vastaavaa. 23) ssä tarkoitettuja suojelualueita ovat luonnonsuojelulain mukaisesti perustetut luonnonsuojelualueet. 10 (8): Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Metsien hoito- ja käyttötoimenpiteet suunnitellaan ja tehdään siten, että seuraavat vaatimukset toteutuvat: 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet ja kiinteät muinaisjäännökset säilytetään Metsien hoito- ja käyttötoimenpiteet suunnitellaan ja tehdään siten, että seuraavat vaatimukset toteutuvat: a) Luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 :n mukaisia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia suojeltuja metsäisiä luontotyyppejä, jotka luonnonsuojeluviranomainen on luonnonsuojelulain 30 :n mukaisesti päätöksellään määritellyt ja antanut päätöksen tiedoksi maanomistajalle tai haltijalle, ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä kohteella vaarantuu. a) Luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 :n mukaisia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia suojeltuja metsäisiä luontotyyppejä, jotka luonnonsuojeluviranomainen on luonnonsuojelulain 30 :n mukaisesti päätöksellään määritellyt ja antanut päätöksen tiedoksi maanomistajalle tai haltijalle, ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä kohteella vaarantuu. b) Metsälain (1093/1996) 10 :n mukaisten luonnontilaisten tai luonnontilaisten kaltaisten sekä ympäristöstään selvästi erottuvien erityisen tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Kohteissa ovat sallittuja myös ne toimenpiteet, joille metsäviranomainen on myöntänyt luvan metsälain 11 :n perusteella. b) Metsälain (1093/1996) 10 :n mukaisten luonnontilaisten tai luonnontilaisten kaltaisten sekä ympäristöstään selvästi erottuvien erityisen tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tai vahvistavalla tavalla. Kohteissa ovat sallittuja myös ne toimenpiteet, joille metsäviranomainen on myöntänyt luvan metsälain 11 :n perusteella. c) Muinaismuistolain (295/1963) mukaisten kiinteiden muinaisjäännösten x1) kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty ilman lain nojalla annettua lupaa.

c) Lisäksi toimenpiteissä säilytetään jäljempänä lueteltujen luonnonsuojelullisesti arvokkaiden elinympäristöjen biologista monimuotoisuutta luonnehtivat, tärkeimmät ominaispiirteet valtaosalla ao. kohteesta. Elinympäristöt ovat tärkeimmiltä ominaispiirteiltään luonnontilaisia, selvästi maastossa havaittavia ja tunnistettavissa olevia. d) Lisäksi toimenpiteissä säilytetään jäljempänä lueteltujen luonnonsuojelullisesti arvokkaiden elinympäristöjen biologista monimuotoisuutta luonnehtivat, tärkeimmät ominaispiirteet valtaosalla ao. kohteesta. Elinympäristöt ovat tärkeimmiltä ominaispiirteiltään luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, selvästi maastossa havaittavia ja tunnistettavissa olevia. n vaatimukset täyttävät, yhden hehtaarin laajuiset ja sitä pienemmät elinympäristöt rajataan kokonaisuudessaan toimenpiderajoitusten mukaisesti. Yli hehtaarin laajuisissa kohteissa rajataan yhden hehtaarin suuruinen alue toimenpiderajoitusten mukaisesti. Mikäli tässä kriteerissä tarkoitettujen arvokkaiden elinympäristöjen pintaalaosuus on yli viisi prosenttia metsänomistajan sertifiointialueella omistamasta metsä- ja kitumaan pinta-alasta, voidaan kohdassa c) lueteltuja kohteita jättää vähimmäispinta-alaosuuden ylimenevältä osalta jäljempänä esitettyjen toimenpiderajoitusten ulkopuolelle. Kohdan c) luonnonsuojelullisesti arvokkaat elinympäristöt, niiden tärkeimmät säilytettävät ominaispiirteet ja keinot näiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi ovat: 1. Supat ja luontaisesti puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet ssä tarkoitettujen suppien syvyys on vähintään 10 metriä ja niiden alaosassa on selvästi havaittava kellarimainen pienilmasto. Tärkein säilytettävä ominaispiirre on pienilmaston synnyttämä, ympäristöstään erottuva kasvillisuus, joka säilytetään rajoittamalla hakkuut vain supan reunojen ylimpään osaan. ssä tarkoitetut puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet sijaitsevat harjujen kaakkois-, etelä-, lounais- ja länsisuuntaisilla rinteillä. Tärkein säilytettävä ominaispiirre on paahdelajisto, joka säilytetään jättämällä kohde metsittämättä. 2. Ojittamattomat korvet Ojittamattomien 24), vähintään 20 m 3 /ha lahonnutta ja kuollutta puustoa sisältävien, tavallisesti kuusivaltaisten, muidenkin kuin metsälain 10 :ssä erityisen tärkeisiin elinympäristöihin luettaviin reheviin korpiin luettavien korpien tärkein säilytettävä ominaispiirre on pohjaveden pinnan korkea taso. Tätä ylläpidetään jättämällä kohteet ojittamatta. Korpien puustoa voidaan käsitellä harvennus- ja väljennyshakkuin sekä yksittäisiä puita poistamalla. 3. Ojittamattomat lettorämeet Ojittamattomien lettorämeiden säilytettävät ominaispiirteet ovat rimpi- ja mätäspintojen vaihtelu ja turpeen runsasravinteisuus. Näitä ylläpidetään jättämällä lettorämeet ojittamatta ja metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Kohdan d) luonnonsuojelullisesti arvokkaat elinympäristöt, niiden tärkeimmät säilytettävät ominaispiirteet ja keinot näiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi ovat: 1. Supat ja luontaisesti puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet ssä tarkoitettujen suppien syvyys on vähintään 10 metriä ja niiden alaosassa on selvästi havaittava kellarimainen pienilmasto. Tärkein säilytettävä ominaispiirre on pienilmaston synnyttämä, ympäristöstään erottuva kasvillisuus, joka säilytetään rajoittamalla hakkuut vain supan reunojen ylimpään osaan. ssä tarkoitetut puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet sijaitsevat harjujen kaakkois-, etelä-, lounais- ja länsisuuntaisilla rinteillä. Tärkein säilytettävä ominaispiirre on paahdelajisto, joka säilytetään jättämällä kohde metsittämättä. 2. Ojittamattomat korvet in tarkoittamiin elinympäristöihin sisältyvät ojittamattomat 24) kuusivaltaiset korvet, jotka eivät lukeudu metsälain 10 :ssä erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, ja joissa kuollutta puustoa on vähintään 20 m 3 /ha. Alle puolen hehtaarin kohteella kuollutta puusto tulee olla vähintään 10 m 3. Korpien tärkein säilytettävä ominaispiirre on pohjaveden pinnan korkea taso, jota ylläpidetään jättämällä kohteet ojittamatta. Korpien puustoa voidaan käsitellä kasvatushakkuin sekä yksittäisiä puita poistamalla. 3. Ojittamattomat lettorämeet Ojittamattomien lettorämeiden säilytettävät ominaispiirteet ovat rimpi- ja mätäspintojen vaihtelu ja turpeen runsasravinteisuus. Näitä ylläpidetään jättämällä lettorämeet ojittamatta ja metsänkäsittelyn ulkopuolelle. 4. Ojittamattomat letot Lapin läänissä Lapin läänissä kalkkipitoisilla alueilla ja yleensä pohjaveden läheisyydessä

esiintyvien puuttomien tai vähäpuustoisten ojittamattomien lettosoiden tärkeimmät ominaispiirteet ovat turpeen ravinteisuus, luonnontilainen vesitalous ja monimuotoinen suokasvillisuus, joita säilytetään jättämällä letot ojittamatta. 5. Lehtipuuvaltaiset lehdot ssä tarkoitettujen, taimikkovaihetta vanhempien lehtojen tärkein säilytettävä ominaispiirre on useasta puulajista koostunut lehtipuuvaltainen 25) puusto. Kasvatushakkuissa toimitaan siten, että lehtipuuvaltaisuus säilyy. 6. Puustoltaan vanhat metsät Puustoltaan vanhalla metsällä tarkoitetaan metsää, jossa täyttyvät seuraavat vaatimukset: I Vallitsevan puuston ikä on yli puolitoistakertainen alueella suositeltavan uudistusiän ylärajaan verrattuna; II Puusto on muodostunut erikokoisista puista tai koostuu useasta latvuskerroksesta ja puulajista taikka on myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikko; III Puustoa ei ole käsitelty harsinta-, kasvatus- eikä väljennyshakkuin 60 vuoteen. Aiemmat harsinta-, kasvatus- tai väljennyshakkuut eivät ole muuttaneet metsän luontaisia rakennepiirteitä eikä hakkuiden jäljiltä esiinny kantoja enempää kuin 20 kpl/ha; IV Puustossa on vanhoja lehtipuita sekä lisäksi lahopuita, keloja ja maapuuta Etelä-Suomessa 26) vähintään 15 % ja Pohjois-Suomessa 26) vähintään 20 % puuston tilavuudesta. Kohteen ominaispiirteet säilytetään jättämällä metsikkö metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle. 7. Luonnontilaiset tulvametsät ja metsäluhdat n tarkoittamia tulvametsiä ja metsäluhtia luonnehtii vuotuinen tulvarytmi. Meren, järvien, jokien ja purojen luontaisen tulvimisen ja pintaveden vaihtelujen aikaansaamien kangasmaiden tulvametsiköiden ja turvemaiden metsäluhtien tärkein ominaispiirre on pintaveden luonnollinen vaihtelu, jota säilytetään jättämällä alueet ojittamatta. Puustoa voidaan käsitellä harvennus- ja suojuspuuhakkuin tai yksittäisiä puita poistamalla lahopuun säilyminen turvaten. 4. Lehtipuuvaltaiset lehdot ssä tarkoitettujen, taimikkovaihetta vanhempien lehtojen tärkein säilytettävä ominaispiirre on useasta puulajista koostunut lehtipuuvaltainen 25) puusto. Kasvatushakkuissa toimitaan siten, että lehtipuuvaltaisuus säilyy. 5. Puustoltaan vanhat metsät Puustoltaan vanhalla metsällä tarkoitetaan metsää, jossa täyttyvät seuraavat vaatimukset: I Vallitsevan puuston ikä on Etelä-Suomessa 26) yli 160 vuotta ja Pohjois- Suomessa 26) yli 200 vuotta; II Puusto on muodostunut erikokoisista puista tai koostuu useasta latvuskerroksesta ja puulajista taikka on myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikko; III Puustoa ei ole käsitelty harsinta-, kasvatus- eikä väljennyshakkuin 60 vuoteen. Aiemmat harsinta-, kasvatus- tai väljennyshakkuut eivät ole muuttaneet metsän luontaisia rakennepiirteitä eikä hakkuiden jäljiltä esiinny kantoja enempää kuin 20 kpl/ha; IV Puustossa on vanhoja lehtipuita sekä lisäksi lahopuita, keloja ja maapuuta Etelä-Suomessavähintään 15 % ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 % puuston tilavuudesta. Kohteen ominaispiirteet säilytetään jättämällä metsikkö metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle. 6. Luonnontilaiset tulvametsät ja metsäluhdat n tarkoittamia tulvametsiä ja metsäluhtia luonnehtii vuotuinen tulvarytmi. Meren, järvien, jokien ja purojen luontaisen tulvimisen ja pintaveden vaihtelujen aikaansaamien kangasmaiden tulvametsiköiden ja turvemaiden metsäluhtien tärkein ominaispiirre on pintaveden luonnollinen vaihtelu, jota säilytetään jättämällä alueet ojittamatta. Puustoa voidaan käsitellä kasvatusja suojuspuuhakkuin tai yksittäisiä puita poistamalla lahopuun säilyminen turvaten. Mikäli tässä kriteerissä tarkoitettujen arvokkaiden elinympäristöjen pintaalaosuus on yli viisi prosenttia metsänomistajan omistaman ja sertifioinnin piiriin kuuluvan metsä- ja kitumaan pinta-alasta, voidaan kohdassa d) lueteltuja kohteita kohdan 5 puustoltaan vanhoja metsiä lukuunottamatta jättää vähimmäispinta-alaosuuden ylimenevältä osalta jäljempänä esitettyjen toimenpiderajoitusten ulkopuolelle.

Arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen metsätalouden toimenpiteissä: a) Oikeusistuimen tekemät päätökset tapauksista, joissa luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten kohteiden ominaispiirteiden säilyminen on vaarantunut. b) Oikeusistuimen tekemät päätökset tapauksista, joissa metsälain 10 :n erityisen tärkeän elinympäristön ominaispiirteet eivät ole säilyneet. Arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen metsätalouden toimenpiteissä: a) Oikeusistuimen tekemät päätökset tapauksista, joissa luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten kohteiden ominaispiirteiden säilyminen on vaarantunut. b) Oikeusistuimen tekemät päätökset tapauksista, joissa metsälain 10 :n erityisen tärkeän elinympäristön ominaispiirteet eivät ole säilyneet. c) Oikeusistuimen tekemät päätökset tapauksista, joissa muinaismuistolain 2 :n tarkoittamat kiinteät muinaisjäännökset ovat tuhoutuneet. Kohdissa a) ja b) ominaispiirteet eivät ole säilyneet kriteerissä tarkoitetulla tavalla, jos kohteella on toimittu tahallaan tai tuottamuksellisesti luonnonsuojelu- tai metsälain vastaisesti. Kohdissa a) ja b) ja c) ominaispiirteet eivät ole säilyneet kriteerissä tarkoitetulla tavalla, jos kohteella on toimittu tahallaan tai tuottamuksellisesti luonnonsuojelu-, metsä- tai muinaismuistolain vastaisesti. Kohdassa c) kuvatut luonnonsuojelullisesti arvokkaat elinympäristöt ovat säilyneet ennallaan tai lähes ennallaan luonnonhoidon laadun seurantatulosten perusteella. "Lähes ennallaan" tarkoittaa, että kohdassa c) lueteltujen elinympäristöjen tärkeimmät, säilytettävät ominaispiirteet ovat säilyneet yli 90 prosentilla kohteiden kokonaispinta-alasta. Kohdassa d) kuvatut luonnonsuojelullisesti arvokkaat elinympäristöt ovat säilyneet ennallaan tai lähes ennallaan seurantatulosten x3 kriteerissä 5) perusteella. "Lähes ennallaan" tarkoittaa, että kohdassa d) lueteltujen elinympäristöjen tärkeimmät, säilytettävät ominaispiirteet ovat säilyneet yli 90 prosentilla kohteiden kokonaispinta-alasta. Sellaisten metsänomistajien, jotka omistavat yli 10 000 hehtaaria metsää, kriteerin tarkoittamaksi vanhaksi metsäksi luetaan kaikki metsät, jotka täyttävät edellä luetellut vanhan metsän tunnusmerkit metsikön pinta-alasta riippumatta. Tämän kriteerin mukainen vanhojen metsien suojelu ei koske niitä metsänomistajia, joilla suojeltua metsää on yli viisi prosenttia omistamastaan metsäpinta-alasta. 24) n mukaisia korpia ovat ojittamattomat korvet sekä sellaiset ojitetut korvet, joissa ojituksella ei enää ole kuivattavaa vaikutusta. 25) Lehtipuuvaltaisella tarkoitetaan lehtoa, jossa lehtipuiden osuus puuston tilavuudesta on yli 50 %. 26) Pohjois-Suomi käsittää Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin metsäkeskusten toimialueet. Etelä-Suomi käsittää muiden metsäkeskusten toimialueet. 24) n mukaisia korpia ovat ojittamattomat korvet sekä sellaiset ojitetut korvet, joissa ojituksella ei enää ole kuivattavaa vaikutusta. 25) Lehtipuuvaltaisella tarkoitetaan lehtoa, jossa lehtipuiden osuus puuston tilavuudesta on yli 50 %. 26) Pohjois-Suomi käsittää Suomen metsäkeskuksen Kainuun, Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin alueyksikköalueet. Etelä-Suomi käsittää muut alueyksikköalueet. x1) Tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset on tallennettu Museoviraston ylläpitämään Kulttuuriympäristön rekisteriportaali -palveluun [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.a spx] 11 (9): Suoluontoa säilytetään Luonnontilaisten 27) ja harvinaistuneiden 28) suotyyppien säilyminen turvataan. 11: Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään Luonnontilaisten 27) ja harvinaistuneiden 28) suotyyppien säilyminen turvataan. Luonnontilaisia soita ei uudisojiteta 29). Kunnostusojituksia tehdään vain sellaisilla alueilla, joilla ojitus on lisännyt selvästi puuston kasvua 30). Luonnontilaisia soita ei uudisojiteta 29). Kunnostusojituksia tehdään vain sellaisilla alueilla, joilla ojitus on lisännyt selvästi puuston kasvua 30).

Kunnostusojituksessa ja muussa vesitalouden järjestelyssä otetaan erityisesti huomioon harvinaistuneet suotyypit sekä niiden luonnontilaan palautumisen mahdollisuudet. Kunnostusojituksessa ja muussa vesitalouden järjestelyssä otetaan erityisesti huomioon harvinaistuneet suotyypit sekä niiden luonnontilaan palautumisen mahdollisuudet. Luonnontilaisten avosoiden sekä ennallistumaan jätettävien puuntuotannollisesti vähätuottoisten turvemaiden 30) reunaan jätetään riistanhoidollinen 5 10 metriä leveä suojakaista, jolla ei tehdä maanpinnan muokkausta eikä nosteta kantoja ja pensaskerros sekä pienikokoista 31) puustoa säilytetään. 27) Luonnontilainen suo on ekosysteemi, joka kerryttää turvetta ja jossa ei ole näkyvissä ihmistoiminnan aiheuttamia luontaisen vesitalouden muutoksia tai muita merkittäviä ihmistoiminnan jälkiä. Kasvupaikka on suota, jos maata peittää turvekerros tai pintakasvillisuudesta yli 75 % on suokasvillisuutta. Harvennushakkuin säännöllisesti hoidettua metsää, joka ei sisälly kriteerissä 10 määriteltyihin erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin, ei pidetä kriteerin tarkoittamana luonnontilaisena suona. 28) Harvinaistuneilla suotyypeillä tarkoitetaan Metsähallituksen ympäristöoppaan (vuodelta 2004) liitteessä 3 lueteltuja uhanalaisia suotyyppejä (standardin liite 1). 29) Uudisojituksella ei tarkoiteta yksittäisten laskuojien tekoa luonnontilaisille soille välttämättömästä ojitusteknisestä syystä. Kunnostusojitusalueisiin sisältyviä ojittamattomia suoalueen osia voidaan ojittaa, mikäli se on tarkoituksenmukaista ojitusalueen vesitalouden järjestelyn kannalta eikä se vaaranna merkittävästi kunnostusojitusalueella suo- ja metsäluonnon monimuotoisuutta. ei rajoita metsälain perusteella mahdollisesti edellytettyä vesitalouden järjestelyä turvemaiden uudistusaloilla eikä uusjakojen tukemisesta annetun lain (24/1981) tarkoittamia ojituksia. 30) Kunnostusojituksen tulee olla taloudellisesti tarkoituksenmukaista ottaen huomioon kasvupaikan ravinteisuus, lämpösumma ja kohteella kasvavan puuston määrä. Tarkoituksenmukaisiksi katsotaan kunnostusojituskohteet, jotka täyttävät kulloinkin voimassa olevat kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lainsäädännön vaatimukset (maa- ja metsätalousministeriön asetus 44/2001, 7 ) 27) Luonnontilainen suo on ekosysteemi, joka kerryttää turvetta ja jossa ei ole näkyvissä ihmistoiminnan aiheuttamia luontaisen vesitalouden muutoksia tai muita merkittäviä ihmistoiminnan jälkiä. Kasvupaikka on suota, jos maata peittää turvekerros tai pintakasvillisuudesta yli 75 % on suokasvillisuutta. Kasvatushakkuin säännöllisesti hoidettua metsää, joka ei sisälly kriteerissä 10 määriteltyihin erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin, ei pidetä kriteerin tarkoittamana luonnontilaisena suona. 28) Harvinaistuneilla suotyypeillä tarkoitetaan luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin (LuTU 2008) erittäin tai äärimmäinen uhanalaiseksi luokiteltuja (EN- ja CR-luokat) suoluontotyyppejä Etelä- ja Pohjois-Suomen alueella. Kohteet on lueteltu standardin liitteessä 2. 29) Uudisojituksella ei tarkoiteta yksittäisten laskuojien tekoa luonnontilaisille soille välttämättömästä ojitusteknisestä syystä. Kunnostusojitusalueisiin sisältyviä ojittamattomia suoalueen osia voidaan ojittaa, mikäli se on tarkoituksenmukaista ojitusalueen vesitalouden järjestelyn kannalta eikä se vaaranna merkittävästi kunnostusojitusalueella suo- ja metsäluonnon monimuotoisuutta. ei rajoita metsälain perusteella mahdollisesti edellytettyä vesitalouden järjestelyä turvemaiden uudistusaloilla eikä uusjakojen tukemisesta annetun lain (24/1981) tarkoittamia ojituksia. 30) Kunnostusojituksen tulee olla taloudellisesti tarkoituksenmukaista ottaen huomioon kasvupaikan ravinteisuus, lämpösumma ja kohteella kasvavan puuston määrä. Tarkoituksenmukaisiksi ei katsota puuntuotannollisesti vähätuottoisia turvemaita, joilla runkopuun vuotuinen kasvu on alle kuutiometrin hehtaaria kohden ja joita ei koske metsälain 5a :n mukainen uudistamisvelvoite. 31) Pienikokoiseksi puustoksi katsotaan rinnankorkeusläpimitaltaan alle 7 cm puusto. 12 (10): Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan Metsätalouden / Metsänomistajan metsissä toteutettavissa metsätalouden toimenpiteissä turvataan - erityisesti suojeltavien uhanalaisten lajien 31) tunnetut elinpaikat, jotka alueellinen ympäristökeskus on rajannut ja ilmoittanut kohteen omistajille ja/tai haltijoille, ja - muiden uhanalaisten lajien 31) tiedossa olevat elinpaikat ottamalla ne huomioon alueellisen ympäristöviranomaisen kohdekohtaisten ohjeiden 32) 12: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan Metsätalouden toimenpiteissä turvataan - erityisesti suojeltavien lajien 32) tunnetut elinpaikat, jotka alueellinen ELYkeskus on rajannut ja ilmoittanut kohteen omistajille ja/tai haltijoille, - luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajin lisääntymis- ja levähdyspaikat, - ja muiden uhanalaisten lajien 32) tiedossa olevat elinpaikat Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -toimintamallin xx) mukaisesti.

mukaan. Alueellisen ympäristökeskuksen rajaamat ja luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti kohteen maanomistajalle ja/tai haltijalle ilmoittamat, erityisesti suojeltavien lajien elinpaikat, joiden käsittelyohje tai -suositus on annettu kohteen omistajan ja/tai haltijan tietoon. Alueellisen ELY-keskusten rajaamat ja luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti kohteen maanomistajalle ja/tai haltijalle ilmoittamat, erityisesti suojeltavien lajien elinpaikat, joiden käsittelyohje tai -suositus 33) on annettu kohteen omistajalle. Luonnonsuojelulain 49 :n ja luonnonsuojeluasetuksen liitteen 5 mukaisten lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat. Muiden uhanalaisten lajien tiedossa olevilla elinpaikoilla on hakkuissa ja metsänhoitotoimenpiteissä noudatettu ympäristöviranomaisen kohdekohtaisia ohjeita 32). Muiden uhanalaisten lajien metsänomistajalle tiedoksi saatetut elinpaikat Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -toimintamallin xx) mukaisesti. (ary) Metsäorganisaatiot 1) ovat ottaneet käyttöön metsä- ja ympäristöhallinnon yhteistyössä laatiman toimintamallin xx) uhanalaisten lajien esiintymätiedon käytöstä. 31) Luettelo erityisesti suojeltavista ja muista uhanalaisista lajeista on valtioneuvoston luonnonsuojeluasetuksen muuttamisesta antaman asetuksen (913/2005) liitteessä 4. 32) Kohdekohtainen käsittelyohje, jonka alueellinen ympäristöviranomainen on antanut kohteen omistajan ja/tai haltijan tietoon. 32) Luettelo erityisesti suojeltavista ja muista uhanalaisista lajeista on valtioneuvoston luonnonsuojeluasetuksen muuttamisesta antaman asetuksen (913/2005) liitteessä 4. 33) Kohdekohtainen käsittelyohje, jonka alueellinen ympäristöviranomainen on antanut kohteen omistajan ja/tai haltijan tietoon. xx) Toimintamallilla tarkoitetaan Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeessa valmisteltua ja vuonna 2010 julkaistua toimintamallia. 13 (11): Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi harvennus- ja uudistamishakkuukohteille jätetään säästöpuita 33) ja lahopuustoa 34). 13: Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kasvatus- ja uudistamishakkuukohteille jätetään pysyvästi sekä säästöpuita 34) että järeää runkolahopuustoa 35). Metsän uudistamisaloille jätettyjen säästö- ja lahopuiden lukumäärä alueella / metsänomistajan metsissä on yhteensä keskimäärin vähintään 5-10 kappaletta hehtaarilla. Hakkuissa pysyvästi jätettyjen säästö- ja lahopuiden lukumäärä on yhteensä keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaarilla leimikkotasolla x1). Säästöpuut voidaan keskittää leimikkotasolla. Säästöpuuston ja lahopuun merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle tiedotetaan metsänomistajille ja metsäammattilaisille. 33) Säästöpuiksi jätetään ensisijaisesti aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä, muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä, jaloja lehtipuita, petolintujen pesäpuita, järeitä katajia, kookkaita haapoja, puumaisia raitoja ja puita, joissa on palokoro sekä lahopuita. 34) Säästöpuut ovat eläviä, maamme luontaiseen lajistoon kuuluvia puita. Säästöpuiksi jätetään - aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä, - muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä, - jaloja lehtipuita, - petolintujen pesäpuita, - järeitä katajia, - kookkaita haapoja,

- puumaisia raitoja, tuomia ja pihlajia - tervaleppiä - palokoroisia puita - kolopuita. Edellä lueteltujen puuttuessa jätetään säästöpuiksi rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 cm paksuja, biologisen monimuotoisuuden kannalta hyödyllisiä puita, joilla on hyvät edellytykset kehittyä vanhoiksi puiksi. Nämä puut ovat hakkuuhetkellä pystyssä ja elossa olevia, maamme luontaiseen lajistoon kuuluvia puita. Säästöpuut jätetään ensisijaisesti ryhmiin ja kriteerissä 10 lueteltujen arvokkaiden elinympäristöjen välittömään läheisyyteen sekä vesistöjen ja pienvesien suojakaistoille. Säästöpuuryhmissä maanpinta säilytetään rikkomattomana. Säästöpuita ei tule jättää tärkeiden rakenteiden, kuten liikenneväylien tai sähkö- ja puhelinlinjojen, välittömään läheisyyteen eikä muinaisjäännösten päälle. Osasta säästöpuita voidaan tehdä tekopökkelöitä. Säästöpuut jätetään hakkuualoille pysyvästi. Edellä lueteltujen ja järeän runkolahopuuston 35) puuttuessa jätetään säästöpuiksi biologisen monimuotoisuuden kannalta hyödyllisiä, rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 cm paksuja puita, joilla on hyvät edellytykset kehittyä vanhoiksi puiksi. Säästöpuut jätetään ensisijaisesti ryhmiin ja kriteerissä 10 lueteltujen arvokkaiden elinympäristöjen välittömään läheisyyteen, kriteerin 11 tarkoittamien avosoiden reunaan jätetyille suojakaistoille sekä kriteerin 17 tarkoitaminen vesistöjen ja pienvesien suojakaistoille. Uudistusalojen säästöpuuryhmissä maanpinta säilytetään rikkomattomana, eikä niiden alustoja raivata. Säästöpuita ei tule jättää turvallisuusriskin takia tärkeiden rakenteiden, kuten liikenneväylien tai sähkö- ja puhelinlinjojen, välittömään läheisyyteen eikä muinaisjäännösten päälle. Osa säästöpuista voidaan tehdä tekopökkelöiksi. ssä 17 (15) tarkoitetuille suojakaistoille uudistushakkuissa jätetyt elävät puut sisältyvät säästöpuuston määrään. Suojakaistalle jätetään monimuotoisuuden kannalta arvokasta puustoa, kuten aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä, muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä, jaloja lehtipuita, kookkaita leppiä ja muuta lehtipuustoa. ssä 11 ja 17 tarkoitetuille suojakaistoille jätetyt puut sisältyvät säästöpuuston määrään, kun ne täyttävät säästöpuustolle asetetun läpimittavaatimuksen. 34) Lahopuulla tarkoitetaan läpimitaltaan yli 20 cm paksuja keloja ja muita kuolleita pystypuita, pökkelöitä ja maapuita. Lahopuulla ei tarkoiteta taloudellista käyttötarkoitusta varten pystyyn kuivatettuja keloja eikä kuollutta havupuustoa silloin, kun sen korjaamatta jättäminen olisi vastoin metsien sieni- ja hyönteistuhojen torjunnasta säädettyä lakia (263/1991). 35) Runkolahopuustolla tarkoitetaan rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 cm paksuja keloja ja muita kuolleita pystypuita, pökkelöitä ja maapuita. Lahopuulla ei tarkoiteta taloudellista käyttötarkoitusta varten pystyyn kuivatettuja keloja eikä kuollutta havupuustoa silloin, kun sen korjaamatta jättäminen olisi vastoin lakia metsätuhojen torjunnasta (1087/2013). x1) Leimikolla tarkoitetaan puunkorjuuta varten rajattua tai merkittyä saman metsänomistajan omistamaa metsäaluetta, joka voi koostua useista erillisistä ja eri tavoin sekä eri aikaan hakattavista metsikkökuvioista. 14 (12): Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä Metsänviljelyssä ei käytetä muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa eikä muutakaan metsänviljelyaineistoa, jonka käyttöä viranomainen 35) ei ole hyväksynyt. 14: Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä Metsänviljelyssä ei käytetä muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa eikä muutakaan metsänviljelyaineistoa, jonka käyttöä viranomainen 36) ei ole hyväksynyt. Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei ole metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain (241/2002) valvonnasta vastaavien viranomaisten tietojen mukaan käytetty metsänviljelyssä. Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei ole metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain (241/2002) valvonnasta vastaavien viranomaisten tietojen mukaan käytetty metsänviljelyssä.

35) Metsänviljelyaineiston kaupan valvonnasta ja metsänviljelyaineiston hyväksymisestä vastaava viranomainen Suomessa on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 36) Metsänviljelyaineiston kaupan valvonnasta ja metsänviljelyaineiston hyväksymisestä vastaava viranomainen Suomessa on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 15 (13): Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys Metsäorganisaatioiden 1) laatimiin Uusien, pysyvien metsäteiden 36) tekemistä koskeviin tiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöarvojen selvitys. Uusien, pysyvien metsäteiden tekemisessä otetaan huomioon alueelle laadittu metsätiestön yleissuunnitelma, jossa on arvioitu alueen liikennetarpeet ja uusien metsäteiden tekemisen vaikutukset ympäristöön. 15: Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat Hakkuisiin liittyvien lakisääteisten velvollisuuksien ja metsäsertifioinnin kriteerien täyttymiseksi hakkuutoimenpidealueelle laaditaan ennen hakkuita metsänkäyttöilmoitus tai erillinen ympäristöselvitys x1) niissä tapauksissa, joissa metsänkäyttöilmoitus ei ole lakisääteinen eikä sitä ole tehty. ei koske kotitarvehakkuita. Ympäristöselvitykseen tulee sisältyä a) arvio tien tekemisen vaikutuksista seuraavien kohteiden ominaispiirteiden säilymiseen - suojelualueet; - metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (kriteeri 10); - uhanalaisten lajien elinpaikat (kriteeri 12); - maanomistajan omalla päätöksellään rajaamat tai kaavoituksella rajatut riistanhoito-, virkistys- tms. kohteet; sekä b) arvio metsätien tekemisen vaikutuksista sen vaikutuspiirissä oleviin vesistöihin ja tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet. Hakkuuseen on tehty metsänkäyttöilmoitus tai erillinen ympäristöselvitys. 36) Metsätie on yksityistie, joka on tarkoitettu pääasiassa metsätalouden kuljetuksia varten ja joka on rakennettu ympärivuotiseen liikennöintiin. Leimikko- ja talvitiet eivät ole kriteerin tarkoittamia metsäteitä. x1) Ympäristöselvitys sisältää arvion toimenpiteen tekemisen vaikutuksista seuraavien kohteiden ominaispiirteiden säilymiseen - suojelualueet; - metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (kriteeri 10); - uhanalaisten lajien elinpaikat (kriteeri 12); - kiinteät muinaisjäännökset; - maanomistajan omalla päätöksellään rajaamat tai kaavoituksella rajatut riistanhoito-, virkistys- tms. kohteet. Yleis-, asema- ja ranta-asemakaava-alueilla kaavan laadinnan yhteydessä laadittu ympäristöselvitys kattaa kriteerin vaatimuksen. 16 (14): Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta Metsäpaloista riippuvaisen lajiston elinympäristöjä ylläpidetään luonnonhoidollisilla kulotuksilla ja poltoilla. Kulotusmahdollisuuksista tiedotetaan 37) metsänomistajille. 16: Luonnonhoidollisilla poltoilla ja kulotuksilla edistetään metsälajien monimuotoisuutta Metsäpaloista ja palon vaurioittamasta puuaineksesta riippuvaisen lajiston elinympäristöjä ylläpidetään ja lisätään luonnonhoidollisilla kulotuksilla ja poltoilla.

ä ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa. eikä silloin, kun metsänomistajan metsäpinta-ala on 10 000 hehtaaria pienempi. ä ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa tai jos sertifioidun metsätalousmaan pinta-ala on yhteensä alle 200 000 ha. Alueella vuosittain tehtyjen luonnonhoidollisten kulotusten pinta-ala 38) tai lukumäärä 39) on vähintään yhtä suuri kuin edellisen viisivuotiskauden aikana keskimäärin. / Yli 10 000 hehtaaria metsää omistava tai hallitseva metsänomistaja kulottaa metsissään sertifiointijakson aikana vähintään vuosina 2003-08 kulotettua pinta-alaa 38) tai kulotusalojen lukumäärää 39) vastaavan pinta-alan tai lukumäärän, kuitenkin vähintään 20 hehtaaria tai 20 kulotusalaa. Alueella vuosittain tehtyjen luonnonhoidollisten kulotusten lukumäärä 38) on vähintään 1 kulotus/vuosi/200 000 hehtaaria x1). Mikäli sääolot ovat alueella olleet kulotukselle poikkeuksellisen epäsuotuisat, tämä otetaan huomioon vuosittaisen kulotusmäärän toteutumista arvioitaessa. Mikäli sääolot ovat alueella olleet kulotukselle poikkeuksellisen epäsuotuisat, tämä otetaan huomioon kulotusmäärän toteutumista arvioitaessa. Metsäorganisaatiot ovat antaneet metsänomistajille tietoa kulotuksesta monimuotoisuuden turvaamiskeinona sekä mahdollisuudesta saada valtion rahoitustukea kulotukseen. 37) Tiedotustoimenpiteitä ovat esimerkiksi lehtiartikkelit, esitteet tai yhteydenotot metsänomistajiin, joilla on kulotettavaksi sopivia kohteita. 38) Kulotuspinta-alaan luetaan paahderinteiden, uudistusalojen ja säästöpuuryhmien kulotukset sekä kaskeamiset, metsäpalot ja suojelualueilla tehdyt ennallistamispoltot. 39) Kulotusten lukumäärään sisältyvät edellä luetellut pinta-alaperusteiset kulotukset lukuun ottamatta metsäpaloja, joiden lukumäärää ei lasketa mukaan kulotusten lukumäärään. 37) - 38) Kulotusten lukumäärään luetaan paahderinteiden ja säästöpuuryhmien poltot, uudistusalojen kulotukset sekä kaskeamiset, yli viiden hehtaarin laajuiset metsäpalot ja suojelualueilla tehdyt ennallistamispoltot. x1) Hehtaarimäärä tulkitaan sertifioidun metsätalousmaan pinta-alan mukaan. 17 (15): Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Vesistöjen ja pienvesien 40) varteen jätetään kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitova suojakaista. Suojakaistalta voidaan korjata muuta puustoa kuin kriteerissä 13 mainittuja säästöpuita. Suojakaistalla voidaan tehdä taimikonhoitotöitä. Suojakaistaa ei muokata metsänuudistamista varten, ei lannoiteta, kaistalta ei nosteta kantoja, ei raivata pensaskerroksen kasvillisuutta 41) eikä käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita 42). Latvusmassan jättämistä suojakaistalle vältetään. 17: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Vesistöjen ja pienvesien 39) varteen jätetään kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitova suojakaista, jossa säilytetään kasvillisuuden kerroksellisuus. Latvusmassan jättämistä suojakaistalle vältetään. Suojakaistalla ei tehdä - maanmuokkausta, - lannoitusta, - kantojen korjuuta, - pensaskerroksen kasvillisuuden 40) raivausta tai - kemiallista torjuntaa kasvinsuojeluaineilla 41. Suojakaistalta voidaan poimia muuta puustoa kuin kriteerissä 13 mainittuja säästö- ja lahopuita siten, että kaistalla olevaa pensaskerrosta ja pienikokoista 31) puustoa säilytetään.

Suojakaista on säilynyt kriteerin edellyttämällä tavalla silloin, kun vesistöön tai pienveteen rajoittuvan, vähintään viisi metriä leveän suojakaistan pituudesta yli 90 prosentilla on maanpinta pysynyt rikkoutumattomana. Käsittelyalueella xx) suojakaista on säilynyt kriteerin edellyttämällä tavalla silloin, kun seurannan perusteella x3 ks. kriteeri5) suojakaistan pituudesta yli 90 prosentilla maanpinta on pysynyt rikkoutumattomana ja kasvillisuudessa on säilynyt kerroksellisuutta. Suojakaistan leveys on vähintään VAIHTOEHDOT: 5 metriä TAI: 10 metriä. 40) Vesistöihin luokitellaan kuuluvan meret, järvet, lammet ja joet. n tarkoittamia pienvesiä ovat purot ja lähteet 41) Maisemallisista syistä voidaan raivata pensaskerrosta vesistöjen rannoilla. 42) Kasvinsuojeluaineella tarkoitetaan tehoainetta sekä yhtä tai useampaa tehoainetta sisältävää valmistetta, joka on tarkoitettu suojelemaan kasveja tai kasvituotteita kasvintuhoojalta, vaikuttamaan kasvien elintoimintoihin muulla tavoin kuin ravinteina, tuhoamaan haitallisia kasveja tai kasvin osia taikka estämään kasvien haitallista kasvua (laki kasvinsuojeluaineista 1259/2006, 4 ) 39) Vesistöihin luokitellaan kuuluvan meret, järvet, lammet, joet ja purot. n tarkoittamia pienvesiä ovat lähteet. 40) Maisemallisista syistä voidaan raivata pensaskerrosta tai pienikokoista puustoa vesistöjen rannoilla. 41) Kasvinsuojeluaineella tarkoitetaan lain kasvinsuojeluaineista 1563/2011 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 määritelmän mukaista kasvinsuojeluainetta. xx) Käsittelyalue on yhdestä tai useammasta metsikkökuviosta koostuva kokonaisuus tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella. 18 (16): Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla Metsäorganisaatioiden laatimiin Kunnostusojitussuunnitelmiin sisältyy vesiensuojelusuunnitelma, johon sisältyvät vesiensuojelutoimenpiteet on toteutettu tarkoituksenmukaisella tavalla. 18: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojitus- ja ojitusmätästyskohteilla Kunnostusojitussuunnitelmiin sisältyy vesiensuojelusuunnitelma, johon sisältyvät vesiensuojelutoimenpiteet on toteutettu tarkoituksenmukaisella tavalla. Uudistusaloilla, joilta johdetaan vesiä laskuojaan, toteutetaan tarkoituksenmukaiset vesiensuojelutoimenpiteet. Kunnostusojitussuunnittelun ohjeissa edellytetään vesiensuojelusuunnitelman tekemistä. Vesiensuojelusuunnitelmiin sisältyy muun muassa: - kunnostusojitukseen liittyvien toimenpiteiden vaikutus vesistöjen veden korkeuteen; - kriteereissä 10 määriteltyjen arvokkaiden elinympäristöjen ja kriteerissä 11 määriteltyjen harvinaisten ja harvinaistuneiden suotyyppien huomioon ottaminen; - kunnostusojituksesta mahdollisesti aiheutuva maaperän syöpymisvaara; - kaltevuussuhteet ja vesien johtaminen pois kunnostusojitusalueelta; ja - vesiensuojelutoimenpiteet ja niiden mitoitus. Riittävät tiedot 43) vesiensuojelusuunnitelmista on toimitettu tarvittaessa alueelliselle ympäristöviranomaiselle tiedoksi sen mahdollista lausuntoa varten. Vesiensuojelusuunnitelmiin sisältyy muun muassa: - kunnostusojitukseen liittyvien toimenpiteiden vaikutus vesistöjen veden korkeuteen; - kriteereissä 10 määriteltyjen arvokkaiden elinympäristöjen ja kriteerissä 11 määriteltyjen harvinaisten ja harvinaistuneiden suotyyppien huomioon ottaminen; - kunnostusojituksesta mahdollisesti aiheutuva maaperän syöpymisvaara; - kaltevuussuhteet ja vesien johtaminen pois kunnostusojitusalueelta; ja - vesiensuojelutoimenpiteet ja niiden mitoitus. Vähäistä suuremmasta kunnostusojitushankkeesta on tehty ilmoitus 42) ELYkeskukselle. 43) Tietojen toimittamisesta ja sisällöstä sovitaan alueella metsäorganisaatioiden ja ympäristöviranomaisen kesken. 42) Ilmoituksella tarkoitetaan vesilain (587/2011, 5 luku 6 ) mukaista ilmoitusta.