Tarkistettavana olevien PEFC-kriteerien ensimmäisen luonnosversion kommenttien yhteenveto

Transkriptio

1 Tarkistettavana olevien PEFC-kriteerien ensimmäisen luonnosversion kommenttien yhteenveto Kommentit koskevat asiakirjaa: Luonnos uudeksi PEFC FI standardin kriteeristöksi ( ) Tähän yhteenvetoon on koottu kaikki toimitetut kommentit (40 kpl). PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kalle Vanhatalo, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, HELSINKI puh: ,

2 Organisaatio Yleiskommentit PEFC-kriteeristön päivitysprosessin sisällöstä/toteutuksesta Kommentti nyt sain tietoa. Työryhmä voisi karkeasti laskea paljonko aikaa menee kaikkien kriteerien varmistamiseksi/toimenpide,eli paljonko työaikaa kuluu tähän varmistusketjuun/toimihenkilö/hanke=pystyykö kukaan täyttämään kriteerit kirjaimellisesti. Mikä on tiedonkulku suojeltavista kohteista toimijoille/maanomistajille tällä hetkellä (kartoilla näkyvät) kouluarvosanoin ( Länsi-Suomi) (tutkija, Jyväskylän YO, Bioja ympäristötieteiden laitos) Enpä ole aiemmin ollut tietoinen käynnissä olevasta prosessista. Hyvältä vaikuttaa. Kyllä näiltä verkkosivuilta löytyy riittävästi tietoa päivitystyöstä. Tosin en tietäisi tästä prosessista mitään, jos en itse olisi sivuilla omasta mielenkiinnostani vieraillut. Metsähallitus Olen sanut riittävästi tietoa päivitysprosessista. Toimintatavoissa ei huomautettavaa. MTK Päivitysprosessi on ollut avoin ja siitä on tiedotettu laajasti. Kaikilla halukkailla tahoilla on ollut mahdollisuus osallistua prosessiin. Prosessissa on kuultu laajasti eri alojen asiantuntijoita. Standardityöryhmän materiaali kokousmuistioineen on julkisesti saatavilla pefc.fi verkkosivuilla. Tarvetta muutoksiin toimintatavoissa ei ole. Ylemmät toimihenkilöt YTN Keväällä 2014 olisi hyvä järjestää seminaari tai keskustelutilaisuus kriteerityön etenemisestä joulukuun 2013 tapaan. Etelä-Savon ELY-keskus / LY-yksikkö Suomen Metsätieteellinen Seura ry Etelä-Suomi Metsänhoitajaliitto ry Meto Metsäalan asiantuntijat ry Etämetsänomistajien Liitto ry (Suomen metsäkeskus JP, Lounais-Suomi) Olen saanut riittävästi tietoa Toistaiseksi ok. Päivitysprosessi on ollut avoin ja luonnoksen kommentointimahdollisuus on järjestetty hyvin. Olen saanut riittävästi yleistietoa johtuen siitä, että organisaatiomme on edustettuna PEFCstandardityöryhmässä.Erimielisyyslautakunnalle voi keväällä tulla käyttöä jos standardityöryhmän kokouksissa kaikki eivät ole halukkaita joustamaan. Tietoa olen saanut riittävästi. Luonto- ja suojelujärjestöjen aktivoituminen päivitysprosessin suhteen olisi suotavaa viimeistään nyt kun työ on loppusuoralla. Jos he jatkavat passiivisella linjalla toivomme, että kertovat selkeästi syyt passiivisuuteen. Etämetsänomistajien Liitto on koonnut jäsenyhdistystensä lausunnot luonnoksesta uudeksi PEFC FI standardin kriteeristöksi ja toteaa, että sillä ei ole merkittäviä korjaus tai muutosehdotuksia nyt käsiteltävänä olevaan luonnosversioon. Kaikki merkittävät muutosehdotukset on voitu käsitellä jo sertifiointityöryhmässä, koska Etämetsänomistajien Liitolla on ollut siinä edustus. Tarvittaessa lisätietoja antaa tästä meillä Tapio Nummi

3 Eteläisen Suomen yhteismetsät ry Länsi-Suomi Yleiskommentit PEFC-kriteeristön päivitysprosessin sisällöstä/toteutuksesta Pääosin standardien muutostyöryhmän työ on ollut hyvää. Metsäsertifioinnin kriteerien tarkastuksessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka vahvistavat sertifioinnin uskottavuutta kansainvälisesti sekä kotimaassa. Samanaikaisesti kriteerien pitäisi olla sellaisia, etteivät niiden noudattaminen ja valvonta aiheuta kohtuutonta vaivaa ja kustannuksia. Korostamme, että metsäsertifiointi on vapaaehtoisuuteen perustuva metsätalouden laatujärjestelmä ja kaikkien osapuolten pitäisi hyötyä siitä tasapuolisesti, eikä kenellekään saa aiheutua siitä kohtuuttomia kustannuksia. Nyt esitetyt eräiden kriteerien luonnokset aiheuttaisivat toteutuessaan metsänomistajille mielestämme liian suuria taloudellisia menetyksiä, eikä niitä voida sellaisenaan hyväksyä. Kriteerien kustannusvaikutukset tuleekin arvioida tarkasti. Museovirasto Alla on esitetty kommentteja niihin kriteeriluonnoksiin, joihin olemme katsoneet sen olevan aiheellista. Museovirasto on perehtynyt luonnokseen PEFC-kriteerien ensimmäiseksi versioksi ja lausuu siitä seuraavan: Metsänhoidon PEFC-kriteereitä uudistaneen standardityöryhmän työ alkoi keväällä Työryhmän keskuudesta valittu työvaliokunta on vastannut kriteerien yksityiskohtaisemmasta valmistelusta. Kaikki kriteerit on käsitelty yhteisesti työryhmän kokouksissa. Museovirasto on seurannut kriteerien valmistelua äänivallattomana työryhmän jäsenenä ja toimittanut kaksi metsien kulttuuriperintöä koskevaa kirjallista tiivistelmää työvaliokunnan käyttöön. Kriteerien muodostamista koskevasta työskentelystä Museovirasto toteaa, että se on ollut laaja-alaista ja monipuolista. Metsien kulttuurinen kestävyys on kuitenkin jäänyt vähemmälle käsittelylle. Museovirasto tuo esiin, että kulttuurinen kestävyys on yksi metsätalouden peruspilareita (vrt. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 metsät nähdään aineetonta hyvinvointia ja kulttuuria tuottavina ja tärkeänä osana suomalaista kulttuuriperintöä (s. 28, ( Valtioneuvoston_periaatepaatos_ pdf). Lopuksi Museovirasto tuo vielä esiin sen, että uuden metsälainsäädännön ( mahdollistama jatkuva kasvatus (tai nk. eriikäiskasvatus) vaikuttaa yhdeltä hyvältä vaihtoehdolta metsien kulttuuriperinnön ja maiseman säilymisen kannalta. Metsikön kasvattaminen eri-ikäisenä mahdollistaa erityisesti sen, että metsikkö säilyy peitteisenä. Tämä turvaa maiseman säilymistä. Lisäksi jatkuvassa kasvatuksessa kantoja ei nosteta eikä uudistamisvaiheessa maanpintaa muokata, mikä vähentää muinaisjäännöksien vaurioitumisen riskiä. Jatkuva kasvatus voikin tukea metsäsertifioinnin tavoitteita kulttuurisen kestävyyden osalta.

4 Maa- ja metsätalousministeriö Suomen Metsäkeskus, Julkiset palvelut Yleiskommentit PEFC-kriteeristön päivitysprosessin sisällöstä/toteutuksesta PEFC-standardityöryhmä on saanut valmiiksi ensimmäisen luonnosversion metsänhoidon tarkistetuista kriteereistä. Tarkistustyössä on pyritty ottamaan huomioon muun muassa yhteiskunnassa ja lainsäädännössä tapahtuneet muutokset sekä metsien kestävään hoitoon ja käyttöön liittyvä uusin tutkimustieto. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että metsäsertifiointi on markkinaosapuolten sopima järjestely, jolla pyritään osoittamaan, että metsiä ja metsäluontoa hoidetaan ja käytetään kestävästi. Sertifiointi on sinänsä hyödyllistä ja tarpeellista toimintaa, mikä tukee metsäpoliittisia tavoitteita. Vapaaehtoisen järjestelyn luonteeseen kuitenkin kuuluu, ettei esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö pyri vaikuttamaan osapuolten yhdessä valmistelemien kriteerien sisältöön. Siten maa- ja metsätalousministeriö keskittyy lausunnossaan tarkastelemaan luonnosversiota lainsäädännön muutosten näkökulmasta. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö tarkastelee lausunnossaan myös Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön kykyä vastata luonnosversiossa esitettyihin vaatimuksiin. PEFC-standardityöryhmän tarkistustyössä on pyritty ottamaan huomioon muun muassa lainsäädännössä ja luonnonhoidon suosituksissa tapahtuneita viime vuosien muutoksia. Myös metsien kestävään hoitoon ja käyttöön liittyvää uusinta tutkimustietoa sekä työlain-säädännön ja vastuullisen työnantajan sopimusjuridiikkaa on sisällytetty uusiin sertifioinnin kriteereihin. Suomen metsäkeskuksen toiminnassa pyritään objektiivisesti tarkastelemaan metsäsertifiointia sekä PEFC- että FSC-standardin mukaisin erillisin vaatimuksin puolueettomana metsäalan ja talouden asiantuntijatahona. Metsäsertifiointi ja erityisesti PEFCsertifioinnin toteutus on selkeästi liiketoimintaperusteisten markkinaosapuolten keskinäisiin sopimuksiin pohjautuva järjestely, jolla osoitetaan auditoinnin yhteydessä, että metsiä käytetään ja metsien luonnonhoitoa toteutetaan kestävästi suojelualueet huomioonottaen. Suomen metsäkeskus osallistuu työhön MMM:n maksullisuusasetuksessa määritellyillä asiantunti-jatöiden hinnoitteluperusteilla. Metsäkeskus ei pyri vaikuttamaan työryhmätyössä yhteisesti valmisteltujen kriteerien si-sältöön. Metsäkeskus toteaa omalta osaltaan, kuinka Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö pystyy mahdollisen vuosittaisen tiedonkeruun tai muun tietopyynnön jäl-keen toimittamaan kriteereiden todentamisen omalta osuudeltaan.

5 Organisaatio MHY Päijät-Häme Yleiskommentit PEFC-kriteeristöstä kokonaisuudessaan Kommentti Kritteristöstä puuttuu kokonaan metsänomistamisen kannattavuusasiat. Kestävä metsänhoito edellyttää toiminnan taloudellista mielekkyyttä metsänomistajalle. Harvennusten edistäminen,kriteeri 8(entinen). Jos metsät rappeutuvat,miten se vaikuttaa hiilinieluun? Kriteereitä turhan paljon. Nytkin yhden poisjääneen tilalle lisätty kaksi uutta? Ovatko kriteerit yhdensuuntaiset uuden metsälain kanssa? Kestävän metsähoidon korostaminen on mielestäni aika lailla ristiriidassa harsintahakkuut ja keskenkasvuisten metsien uudistamisen sallivan metsälain kanssa! ( Länsi-Suomi) iden ryhmä (Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Perho) Kattavaa on. Näiden kriteerin noudattaminen tekee mm. luonnonsuojelujärjestöjen työn tarpeettomaksi. Sidosryhmään otettava mukaan myös metsästäjien edustaja. (tutkija, Jyväskylän YO, Bioja ympäristötieteiden laitos) Monipuoliset ktriteerit. Oikeutetusti ja kattavasti otettu huomioon niin sosiaalisia kuin ympäristönhuomioivia asioita kuitenkaan unohtamatta taloudellista puolta. Erityisesti hyvä asia, että energiapuunkorjuuta käsittelevää kriteeriä (5) täydennetään. Metsähallitus MTK Yhteisen ja vaatimustasoltaan yhtenäisen kriteeristön luominen sekä ryhmä- että maanomistajakohtaiseen metsäsertifiointiin on kannatettava tavoite. Kestävän metsätalouden eri elementit ovat hyvin edustettuina. Sosiaalisten kriteerien painoarvo ja vaatimustaso ovat aiemmasta standardista jopa korostuneet, mikä kuvaa toimintaympäristön muutosta. Kriteeristöä tulisi yksinkertaistaa nykyisestä. Tulisi harkita voidaanko joitakin vaatimuksia poistaa esim. siitä syystä, että ko. asioita edistetään ja toteutetaan suomalaisessa metsätaloudessa jo muilla keinoin tehokkaammin kuin metsäsertifioinnilla (esim. kriteeri 16). Standardiluonnoksen ja kunkin kriteerin (vaatimuksen) kustannusvaikutukset tulee selvittää ja arvioida saavutettua hyötyä suhteessa kustannuksiin. Lainsäädännössä tapahtuneet muutokset on otettu hyvin huomioon standardiluonnoksessa. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi on tarpeen luoda ryhmäsertifioinnissa sovellettavissa oleva standardi. Eri toteutustasojen (alueellinen ryhmäsertifiointi, muu ryhmäsertifiointi, metsänomistajakohtainen sertifiointi) vaatimustasojen tulee olla mahdollisimman yhdenmukaiset. Kuitenkin niin, että metsänomistajakohtaisessa sertifioinnissa ei voida asettaa sertifiointiin sitoutumattomiin kolmansiin osapuoliin kohdistuvia vaatimuksia tai kestävän metsätalouden yleiseen edistämiseen (esim. nuorten metsäosaamisen edistäminen) liittyviä velvoitteita. Työnantajan ja työntekijän välisiin sopimuksiin liittyvät asiat saavat luonnoksessa liian suuren painoarvon ja ovat turhan yksityiskohtaisia. On myös epäselvää, miten ko. kriteerejä tulkitaan metsänomistajakohtaisessa sertifioinnissa tai yksityisen metsänomistajan toimiessa työnantajana/teettäjänä.

6 Yleiskommentit PEFC-kriteeristöstä kokonaisuudessaan Ylemmät toimihenkilöt YTN Kriteerejä täydennettäessä tulee pitää mielessä ensimmäinen kriteeri, Suomen lainsäädännön noudattaminen. Tämän täytyy pitää sisällään kaikkien lakien noudattaminen, myös työaikalain. Etelä-Savon ELY-keskus / LY-yksikkö Sertifioinnissa pitäisi ottaa omaksi kohdakseen puun korjuu jatkuvan kasvatuksen/pienaukkojen menetelmällä ja luoda sille omat kriteerit mm. vanhojen metsien säilyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Tällöin ei juurikaan tarvittaisi erityisiä kriteerejä vesiensuojeluun (sisältäen pohjaveden) kun maaperää ei muokata. Järvi-Suomi Mielestäni kriteeristöstä puuttuu huomattavasti keskeisiä asioita: esim kuolleesta puustosta tulisi olla oma kriteerinsä. Kriteeristö sisältää runsaasti päällekkäisiä asioita ja itsestäänselvyyksiä.sinänsä kriteeristö on laaja ja vaikuttavan mäköinen, mutta asioiden osalta tilanne on toisin: huomattava osa kriteereistä on sanahelinää, jossa itseasiassa lopulta jää jäljelle lähinnä se, että toimitaan lakien ja normaalin käytännön mukaisesti On haasteellista tehdä indikaattorit ja mittarit, koska tavoitteeksi on otettu metsäsertifiointikriteeristö, joka on sama sekä alueellisessa ryhmäsertifioinnissa että metsänomistajakohtaisessa sertifioinnissa. Kriteeristö on edellisen alueellisen PEFCkriteeristön kaltainen, mikä on hyvä asia. Metsänomistajakohtaista sertifiointia on nyt mietitty selvästi perusteellisemmin, mikä on nykyisessä sertifioinnin avoimessa tulevaisuustilanteessa paikallaan. Kriteeristön toimivuuden arviointi on joiltakin osin vaikeaa, sillä muut standardiluonnokset eivät ole valmiina(mm. miten sitoutumista edellytetään erilaisilta yrityksiltä eri sertifiointivaihtoehdoissa, kuka on alueellisen sertifikaatin hakija, mitkä ovat sertifiointitoimikunnan toimintaperiaatteet jne.) Kriteeristön yksinkertaistaminen olisi toivottavaa mm. ulkoisen arvioinnin toteutettavuuden parantamiseksi. Työmarkkinapoliittisia kiistoja ei tule ratkaista metsäsertifiointikriteereillä eikä hakijan tai sertifiointitoimikunnan tehtävänä ole ratkoa työsuhdekiistoja - vain työmarkkinajärjestöjen yhdessä hyväksymät lainsäädäntöä tai työehtosopimuksia tiukemmat ehdot voivat sertifioinnissa tulla kyseeseen. Monet indikaattorit perustuvat Suomen Metsäkeskuksen tekemään arviointiin/seurantatietoon, joten pitäisi olla varmuus siitä, että metsäkeskuksen toiminta tältä osin olisi jatkossakin riittävällä tasolla ja oikein suunnattua.

7 Helsingin yliopisto, arkeologian oppiaine Yleiskommentit PEFC-kriteeristöstä kokonaisuudessaan Metsäalueet eivät ole ainoastaan luonnonympäristöä, vaan niihin liittyy merkittäviä kulttuuriarvoja - jälkiä aiempien sukupolvien asuinpaikoista ja muusta ihmistoiminnasta. Osa näistä jäänteistä on Muinaismuistolain (295/63) automaattisesti suojelemia kohteita, joiden säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa, osa taas jää nykyisen muinaismuistolain tulkinnan ulkopuolelle mutta ne on rekisteröity Metsähallituksen tietojärjestelmiin ja tulisi huomioida hakkuiden yhteydessä. Ehdotus PEFC-kriteeristöksi ei huomioi metsien kulttuuriperintöä riittävällä tavalla. Koska yksikään kriteeri ei ota huomioon metsäalueiden kulttuuriperintökohteita (poikkeuksena saamelaiskulttuurin kohteet, jotka mainitaan kriteerissä 29), tulisi luoda kokonaan uusi kriteeri metsien kulttuuriperinnön turvaamisesta. Tämä selkiyttäisi tilanteen esimerkiksi Muinaismuistolain suojelemien kohteiden suhteen. Nyt laki ja sen tarkoittamat suojelukohteet mainitaan ohimennen useassa yhteydessä, antamatta kuitenkaan selkeitä ohjeita siitä, miten ne tulee huomioida töiden suunnitteluvaiheessa ja toteutuksessa (esim. kohteiden asettamat rajoitukset käytettävälle kalustolle ja riittävät suoja-alueet). Uusi kriteeri tulisi laatia yhteistyössä Museoviraston kanssa. (Suomen metsäkeskus JP, Häme-Uusimaa) Kriteeristö on liiankin laaja. Kriteeri 25 olemassaolo on kaikkiaan kyseenalainen metsäsertifioinnin tavoitteiden kannalta.

8 Suomen Metsätieteellinen Seura ry Yleiskommentit PEFC-kriteeristöstä kokonaisuudessaan Kriteeristö on sidottu liian tiukasti Suomen metsäkeskuksen alueisiin ja käytäntöihin. Takana lienee nykyinen käytäntö myöntää sertifikaatti metsäkeskusalueittain. Käytäntö on sertifioinnin periaatteiden ja valvonnan kannalta kyseenalainen ja kytkee sertifikaatin liikaa yhteen julkiseen metsäorganisaatioon, mikä ei liene tarkoitus. Käsiteltävänä olevan kriteeristöluonnoksen runsaat kytkennät Suomen metsäkeskukseen antavat virheellisen vaikutelman Suomen metsäkeskuksen sertifikaatista.kriteeristössä kaikki aluejaot on määritelty metsäkeskusalueiden mukaan. Sen lisäksi, että tämä kytkee sertifikaatin yhteen julkiseen metsäorganisaatioon, on huomioitava myös meneillään oleva Suomen metsäorganisaatioiden uudistamistyö, jossa metsäkeskusten metsäpalvelut on yhtiöitetty koko maan kattavaan metsäpalveluyritykseen ja metsähoitoyhdistysten toiminta-alueet tullevat muuttumaan. Myös Suomen jako vain Pohjois- ja Etelä-Suomeen on metsätaloudellisesti liian karkea. Ehdotamme, että kriteeristössä käytetään maantieteellisenä aluejakona metsäasetuksen 1308/ Â mukaista jakoa pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen Suomeen. Tällöin myös lainmukaisuuden seuraaminen olisi helpompaa kuin ehdotetussa metsäkeskusten mukaan määritellyssä jaossa Pohjois- ja Etelä-Suomeen. Ryhmäsertifiointi on määriteltävä kriteeristössä tarkemmin. Koska Suomen PEFC lienee tarkoitus myöntää jatkossakin ryhmäsertifikaattina, ryhmä on määriteltävä kriteeristössä. Onko kyse alueelle vai organisaatiolle myönnetystä ryhmäsertifikaatista? Mikäli sertifikaatti myönnetään alueellisin perustein, miten varmistetaan alueen metsänomistajien sitoutuminen siihen? Pidämme nykyistä käytäntöä myöntää sertifikaatti metsäkeskusalueittain kyseenalaisena. Metsäkeskuksen julkiset palvelut eivät voine toimia sekä ryhmäsertifikaatin johtajana että valvojana ja Metsäkeskuksen metsäpalvelut muodostavat nykyisin valtakunnallisen organisaation. Julkisen palvelun metsäkeskusalueet voivat myös muuttua. Lisäksi metsäkeskusalue on myös sertifikaatin auditoinnin kannalta liian iso.pidämme metsänomistajien yhteenliittymää aluetta parempana ryhmäsertifikaatin perustana. Ehdotus ryhmäsertifikaatin määrittelyksi: metsänhoitoyhdistys, metsäpalveluyritys, metsäteollisuusyrityksen samalla hankintaalueella olevat asiakkaat tai vastaavat metsänomistajien yhteenliittymät voivat hakea ryhmäsertifiointia. Sertifikaatin piiriin kuuluvista metsistä vähintään 80 % on sijaittava yhden metsäasetuksen 1308/ Â :ssä määritellyn Suomen osa-alueen sisällä. Etelä-Suomi Metsänhoitajaliitto ry On huomattava ettei Suomen kilpailulainsäädäntö salli rajoitetta, jonka mukaan metsänomistajan olisi myytävä puunsa ainoastaan Kriteeristön sen laajuus metsänhoitoyhdistyksen, on riittävä eikä oleellisia metsäpalveluyrityksen osia puutu. Toteutuksen tai muun ja erityisesti organisaation seurannan kautta, kannalta joka on kriteeristön muodostanut on oltava riittävän yksinkertainen. Kriteeristöön ei tule sisällyttää yksityiskohtaisesti sellaista ohjeistusta, joka olisi järkevämpi toteuttaa muulla tavoin. Kriteeristön ei pidä aiheuttaa metsänomistajille ylimääräisiä, merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Kriteeristö on jo varsin laaja, mutta se johtuu ekologisten kriteerien suuresta osuudesta suhteessa sosiaalisiin ja taloudellisiin kriteereihin. Siksi etenkään sosiaalisista kriteereistä ei tulisi tinkiä.kriteerien numerointi tulee lopullisessa versiossa saattaa loogiseksi.

9 Meto Metsäalan asiantuntijat ry (Suomen metsäkeskus JP, Lounais-Suomi) Koneyrittäjien liitto ry Yleiskommentit PEFC-kriteeristöstä kokonaisuudessaan Kriteeristö on riittävän laaja eikä mitään oleellista puutu.toivomme uudistuvan kriteeristön olevan entistäkin selkeämmän ja käytännön läheisemmän ja myös mitattavuuden ja todentamisen soisi kehittyvän niin auditoijan kuin toteuttajankin kannalta selkeämpään suuntaan. Tarvittaessa lisätietoja antaa tästä meillä Tapio Nummi Yleisesti toteamme ja kiinnitämme huomiota siihen, että kriteereitä muodostettaessa on pyrittävä siihen, että ne ovat selkeitä, mitattavia ja helposti dokumentoitavia. Byrokratian ja dokumentoinnin määrä liittyen kriteerien noudattamiseen tulisi olla kustannustehokasta, eikä saisi aiheuttaa käytännön toimijalle kohtuutonta taakkaa ja taloudellisia kustannuksia. Käsillä oleva luonnos on näkemystemme mukaan kohtuullisen hyvin täyttää tämän tavoitteen. Lisäksi kiinnitämme huomion siihen, että kriteeristön tulee olla kohtuullisen tasapainoinen paketti ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten näkökulmien suhteen. Esillä oleva luonnos on mielestämme sangen hyvin tasapainossa näiden intressisuuntien suhteen. Kriteeristön valmistelussa ja etenkin sen soveltamisessa käytännön työssä eri järjestöillä on merkittävä rooli. Sertifioinnin toteutukseen liittyvien muiden standardien valmisteluun haluamme tätäkin kautta kiinnittää huomiota siihen, että metsäsertifiointiin liittyvällä taholla, järjestöllä/yhdistyksellä, jonka jäsenet jäsenyytensä kautta sitoutuvat PEFC-sertifiointiin, tulee olla riittävä perehtyneisyys ja ammattitaito metsäsertifioinnin sisällöstä ja tarkoituksesta sekä käytännön toimintaan sitoutuneiden tieto- ja taitotason takaamiseksi ja nostamiseksi. Koneyrittäjissä olemme osaltamme toteuttaneet tätä periaatetta siten, että sertifiointijärjestelmään kauttamme sitoutuvat vain ne jäsenyritykset, jotka toimivat sertifioinnin kattamissa työlajeissa. Sertifiointijärjestelmän uskottavuuden kannalta on tärkeää, että valvonta on tehokasta ja riittävän kattavaa. Tällä hetkellä valvonta koetaan sellaiseksi, jossa niin sanottu vapaa matkustaminen on mahdollista taikka liian helppoa. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Museovirasto Metsäsertifiointi on yksi metsävarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä ohjaamisen keino. Kestävyyden näkökulmasta metsäsertifiointi on myös yksi työkalu metsien kulttuuriperinnön säilymisen turvaamisessa. Kulttuuriperinnön säilymisen osalta suurimmat haasteet ovat aiheutuneet tähän mennessä auditoinnin käytännöistä. Auditoinnissa kerättävä ja tilastoitava tietomateriaali ei anna nykyhetkellä kuvaa metsänkäsittelyn todellisista vaikutuksista. Sen vuoksi auditointi ei myöskään edistä vaikutusten tunnistamista ja ei-toivottujen vaikutusten tietoista ehkäisyä. Esitetystä luonnoksesta PEFC-kriteereiksi Museovirasto toteaa, että muinaisjäännökset on huomioitu monessa kohtaa. Maiseman säilyttämiseen ja hoitoon liittyviä kohtia on vähemmän. Rakennettua kulttuuriympäristöä kriteereissä ei huomioida lainkaan. Kuntaliitto Kuntien metsäasiantuntijoilta on pyydetty kommentteja valmisteilla olevista uusista PEFC -metsäsertifiointikriteereistä Kuntafoorumin kautta. Olemme saanet useita kommentteja ja haluamme, että standardityöryhmä kiinnittää huomiota seuraaviin kriteereihin ja niissä oleviin meille tärkeisiin yksityiskohtiin:

10 Suomen arkeologinen seura ry Yleiskommentit PEFC-kriteeristöstä kokonaisuudessaan PEFC-sertifiointijärjestelmä kattaa lähes 95 % Suomen talouskäytössä olevista metsistä. Näillä alueilla sijaitsee tuhansittain esihistoriallisia muinaisjäännöksiä lähes vuoden ajalta sekä erittäin suuri määrä muinaisjäännöksiä ja kulttuuriperintökohteita historialliselta ajalta. Muinaismuistokohteiden suojeleminen osana laadukasta metsänhoitoa on tavoite, joka useimmiten on saavutettavissa ilman metsänomistajalle koituvia erityisiä kustannuksia tai metsätöiden hidasteita. Edellytyksenä on, että muinaisjäännökset otetaan huomioon jo metsänhoitotoimenpiteiden suunnitteluvaiheessa ja maanomistajilla on ajantasainen tieto siitä, mitä suojeltavat kohteet ovat ja miksi niiden varjelu on osa sertifikaatin ansaitsevaa metsänhoitoa. Suomen arkeologinen seura ry pitää oleellisena, että kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö otettaisiin uudessa PEFCkriteeristössä paremmin huomioon. Kulttuuriperintö on yksi metsiemme rikkauksista ja sen soisi saavan arvoisensa kohtelun myös uusissa sertifiointistandardeissa. Nyt esitetyssä uuden PEFC-kriteeristön luonnoksessa kulttuuriperintöä sekä kulttuuriympäristöä ei edelleenkään ole huomioitu. Yksittäisissä kriteereissä mainitaan muinaisjäännökset, mutta kulttuuriympäristön arvoa ei tunnusteta metsäympäristön kestävän hoidon kriteerinä. Termejä kulttuuriympäristö, kulttuuriperintö tai metsäkulttuuri ei käytetä - vain kriteerissä 29 mainitaan sana kulttuuri ja silloinkin ainoastaan saamelaiskulttuuriin liittyen. Pohjoisen havumetsävyöhykkeen pitkässä asutushistoriassa metsäluonto aina on ollut merkittävä osa ihmisten elämää ja heidän hyvinvointiaan. Kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset mukaan lukien, ovat edelleen osa metsäkokemustamme ja tärkeä elämän laatua ylläpitävä tekijä. Siksi näiden ympäristön elementtien jättäminen uusien PEFC-standardien ulkopuolelle olisi lyhytnäköistä ja tekisi kriteeristöstä selkeästi puutteellisen. Mikäli valtakunnallisella tasolla laadittu standardi ei ota huomioon kulttuuriympäristön arvoja, on pelättävissä,etteivät yksittäiset toimijatkaan niitä vaali. Suomen arkeologinen seura ry. haluaa erityisesti kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin.

11 Organisaatio (Insinööriliitto IL ry / YTN ry) Metsähallitus MTK Kommentit kriteeristä 1 - Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan Kommentti kriteeriin Määritelmiin tulee lisätä kohtaan 2: - Tuomioistuin on ratkaisussaan todennut Metsäorganisaation menettelyn työlainsäädännön vastaiseksi Kriteerin liitteeksi tulevaan lakiluetteloon on syytä sisällyttää myös Muinaismuistolaki. Indikaattori voisi olla: "Oikeuden tekemät ratkaisut ja viranomaisen päätökset, joissa metsän omistajan/haltijan tai metsäorganisaation toiminnan on todettu olleen sertifikaatin voimassaoloaikana metsä-, ympäristö- tai työlainsäädännön vastaista." Indikaattorissa todettu metsäorganisaatioiden ilmoitusvelvollisuus on vaatimus, ei mittari. Mikäli tämä ilmoitusvelvollisuus halutaan säilyttää, se olisi tarkoituksenmukaisempaan sisällyttää PEFC FI standardiin Metsäsertifioinnin toteutustavat. Ilmoitusvelvollisuus voi koskea vain alueellista ryhmäsertifiointia, jossa organisaatiot ovat sitoutuneet metsäsertifiointiin. Ylemmät toimihenkilöt YTN Etelä-Savon ELY-keskus / LY-yksikkö Järvi-Suomi Suomen Metsätieteellinen Seura ry Etelä-Suomi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Museovirasto Kaikkien lakien noudattaminen täytyy olla kriteerien mukaista, myös työaikalain. Indikaattorin tarkoittamat oikeuden ratkaisut ja viranomaisten päätökset toimitetaan sertifiointielimelle (ilman erillistä pyyntöä). Indikaattori/mittari ei toimi metsänomistajakohtaisessa sertifioinnissa, sillä toimijoille ei voitane silloin asettaa ilmoitusvelvollisuutta lainvastaisista toimista. Määritelmien kohdassa 1 ei ole selkeästi kerrottu mitä eri sertifiointivaihtoehdoissa tarkoitetaan "muilla metsäsertifiointiin sitoutuneilla organisaatioilla" Määritelmissä olevat esimerkit on syytä muuttaa voimaan tulleen metsälainsäädännön mukaisiksi. Ilmoitusvelvollisuus on vaatimus, ei mittari. Mikäli tämä ilmoitusvelvollisuus halutaan säilyttää, se olisi tarkoituksenmukaisempaan sisällyttää PEFC FI standardiin Metsäsertifioinnin toteutustavat. Tapio ehdottaa, että Metsätaloudessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kriteerissä esitetty tarkennus voi rajata joitakin lakisääteisiä velvoitteita kriteerin ulkopuolelle. viittaus ympäristölainsäädäntöön tuo kriteerin piiriin myös muinaismuistolain (295/1963) osana muuta ympäristölainsäädäntöä. Liitteessä 1 on perusteltua mainita myös muinaismuistolaki muiden lakien lisäksi. Kuntaliitto Kriteeri, lisäys: Metsätaloudessa noudatetaan voimassa olevaa metsä-, ympäristö-, maankäyttö- ja rakennus- ja työlainsäädäntöä.. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädellään myös metsäasioita. Suomen arkeologinen seura ry Kriteeriin tulee sisällyttää maininta myös muinaismuistolaista (295/1963).

12 Organisaatio Metsähallitus MTK Etelä-Savon ELY-keskus / LY-yksikkö Kommentit kriteeristä 2 - Metsien puusto säilytetään hiilinieluna Kommentti kriteeriin Pitääkö ylitykseen olla luonnontuho. Jos jollakin alueella puun kysyntä on tilapäisesti hakkuusuunnitetta korkeampi, pitää heidän antaa myydä vapaasti. Tarkastelujakso-5 vuotta ok. Kriteerin indikaattoriosiossa on vielä sana "Metsäntutkimuslaitos" Määritelmissä se on jo korvattu sanalla Luonnonvarakeskus.Määritelmissä on viittaus metsätilastolliseen vuosikirjaan Nyt on jo käytössä v s.186, taulukko 5.9. Tulisiko viitata uusimpaan? Kriteeriä voidaan ja on tarkoituksenmukaista soveltaa vain alueellisessa ryhmäsertifioinnissa. PEFC kv. vaatimuksissa viitataan metsävarojen vaikutukseen globaaliin hiilenkiertoon. Metsänkäsittelymenetelmien tulee turvata metsien määrä ja laatu keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Metsänomistajakohtaisessa tai metsänomistajaryhmää koskevassa sertifioinnissa tämä voidaan turvata sillä, että metsien uudistamisesta huolehditaan (uudistamisvelvoitetta ei ole laiminlyöty). Uudistamisvelvoite sisältyy kriteerin 1 kattamiin lakisääteisiin vaatimuksiin ja on tarkoituksenmukaista kuvata ko. kriteerissä mainitussa liitteessä. Kriteerin otsikon vaihto: Metsät säilytetään hiilinieluna Tällöin on otettava huomioon myös maaperän hiilivarasto (sisältää myös kannot ja juuriston) ja siihen kohdistuvat metsätalouden aiheuttamat muutokset. Yhtenä kriteerinä voi tällöin olla, että maaperää ei muokata ja sen osuus hakkuualasta. Järvi-Suomi Metsänomistajakohtaisena kriteeriä on syytä noudattaa vain, kun sertifioitu pinta-ala on suuri eli vähintään useita satoja tuhansia hehtaareja. Jos kriteeriä on tarkoitus jatkossa noudattaa myös metsänomistajakohtaisessa sertifioinnissa, niin metsänomistajalle/ryhmälle käytettävä suurin kestävä hakkuumäärä on syytä sisällyttää määritelmiinâ Suomen Metsätieteellinen Seura ry MHY Metsä-Savo Koneyrittäjien liitto ry Luonnonvarakeskuksen tilastoista ei saada metsänomistajan tai metsänomistajaryhmän toteutunutta hakkuumäärää, joten määritelmiä on siltäkin osin tarkennettava Kriteerin tavoite on säilyttää metsät hiilinieluina joten sen indikaattorit ja määritelmät on laadittava hiilinielunäkökulmasta. On huomattava että joissakin erikoistapauksissa luonnonpoistuma voi olla niin suuri, että se on otettava huomioon määritelmän 4 mukaista poistumaa arvioitaessa. Esimerkki tällaisesta tapauksesta on laaja-alainen myrskytuho, jonka jälkeen mahdollisesti korjaamatta jäänyt puusto tulee ottaa huomioon luonnonpoistumana hiilinielua arvioitaessa. Metsänomistajakohtaisena kriteeriä on syytä noudattaa vain, kun sertifioitu pinta-ala on todella merkittävä. Kriteerin soveltamiseen liittyvä vähimmäispinta-ala vaatimus tulee olla riittävän iso, jotta pienille metsänomistajille ei aiheudu kohtuuttomia vaatimuksia ja estä pahimmassa tapauksessa oman metsän hyödyntämistä.

13 Kommentit kriteeristä 2 - Metsien puusto säilytetään hiilinieluna Pohjois-Savon ELY-keskus -Otsikkona voisi olla: -> ELY-keskusten (Pohjois- Metsät säilytetään hiilinieluna. Savo, Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi) Tässä kriteerissä on otettava huomioon myös maaperän hiilivarasto (sisältää kannot ja juuriston) ja varastoon kohdistuvat edustajana metsätalouden aiheuttamat muutokset. Yhtenä kriteerinä voi tällöin olla, että maaperää ei muokata ja muokkaamattoman alan osuus hakkuualasta.

14 Organisaatio ( Länsi-Suomi) Metsähallitus MTK Kommentit kriteeristä 3 - Puuston terveydestä huolehditaan Kommentti kriteeriin Avohakkuita tehdään riskiaikana myös turv la sekä säätiöiden, yhteisöjen, yms. metsänomistajien mailla, jotka eivät ole Kemera kelpoisia rahoituskohteita juurikäävän torjunnalle. Lasketaanko nämä mukaan 85 % määrittäessä? Ja jos lasketaan, kuka huolehtii torjunnan rahoituksen? Tässä ei oteta mitään kantaa suojelualueilta leviäviin tuhoihin, kuten mahd. kirjanpainajatuhoihin. Ls-lain suojelusäännöissä ja kriteerissä on ristiriitaa. Riskikohteet tulisi rajata kivennäismaiden hakkuisiin (määritelmä nro 6) kivennäismaiden määritelmän nro 11 mukaisesti. Luonnoksessa esitetään, että juurikäävän torjunnan toteuttamista seurattaisiin myös toimijakohtaisesti. Toimijaa ei kuitenkaan ole määritelty. Toimijakohtaista seurantaa sovellettaisiin ilmeisesti vain alueellisessa ryhmäsertifioinnissa? Kriteerin kirjaus riskikohtaista on aiheuttanut tulkintaongelmia. PEFC Suomi on antanut tulkintaohjeen, jossa riksikohteiksi ei lueta turvemaita eikä lehtipuuvaltaisia kohteita. Tämä tulkinta pitää tuoda myös uuteen standardiin lisäämällä määritelmiin (kohta 6), että riskikohteilla tarkoitetaan kivennäismaiden havupuuvaltaisia hakkuukohteita. Puusto- ja maastovaurioiden osuutta ei ole syytä nostaa neljästä prosentista viiteen prosenttiin. Näin erityisesti, koska metsälain muutoksen se, mikä katsotaan puustovaurioksi, lieventyy. Kriteerin höllennys heikentää puuntuotannollista kestävyyttä ja metsien terveyden ylläpitoa. Metsien terveyden ylläpitämiseksi tuhohyönteisten lisääntymisalustoina toimivat puutavarapinot tulee korjata pois metsistä ennen hyönteisten parveilua. Metsätuholain säädökset eivät ole varovaisuusperiaate, metsien terveys ja kestävän metsätalous huomioon ottaen riittäviä. Vaatimuksiin tulee lisätä, että aines- ja energiapuun varastoinnissa noudatetaan metsätuhojen torjunnasta säädettyä lakia (1087/2013), kuitenkin niin, että: - edellisen vuoden syyskuun 1 päivän ja kuluvan vuoden toukokuun 31 päivän välisenä aikana kaadettu kaarnoittunut mäntypuutavara kuljetetaan pois hakkuupaikalta ja välivarastosta A- ja B-alueella viimeistään 1 päivänä heinäkuuta ja C-alueella viimeistään 15 päivänä heinäkuuta riippumatta pinon koosta tai sijainnista suhteessa muihin vastaaviin pinoihin. (Metsätuholaki vaatii kuljettamaan pois vain sellaiset mäntypinot, joiden tilavuus on yli 20 m3 ja jotka sijaitsevat yli 200 metrin päässä muista vastaavista pinoista.)- edellisen vuoden syyskuun 1 päivän ja kuluvan vuoden toukokuun 31 päivän välisenä aikana kaadettu kuusipuutavara kuljetetaan pois hakkuupaikalta ja välivarastosta A-alueella viimeistään 10 päivä heinäkuuta, B-alueella viimeistään 24 päivä heinäkuuta ja C-alueella viimeistään 15 päivä elokuuta riippumatta pinon koosta.- vaihtoehtoisesti voidaan

15 Metsäteollisuus ry Kommentit kriteeristä 3 - Puuston terveydestä huolehditaan Esitämme seuraavia muutoksia: Aines- ja energiapuuharvennuksissa vaurioituneiden puiden9) keskimääräinen osuus on enintään viisi prosenttia kasvamaan jätetyistä kasvatuskelpoisista puista9). 6) Riskikohteilla tarkoitetaan Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan,Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksiköiden pohjoisrajojen eteläpuolella sijaitsevia kivennäismaan havupuuvaltaisia hakkuukohteita, joilla puunkorjuu tehdään toukokuun 1. päivän ja lokakuun 31. päivän välisenä aikana. Etelä-Savon ELY-keskus / LY-yksikkö Järvi-Suomi 9) Puu katsotaan vaurioituneeksi, jos kasvatuskelpoisen puun (rinnankorkeusläpimitta yli 7 cm) puuaines on rikkoontunut tai puun kuori on vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolella yhteensä yli 12 neliösenttimetrin tai koko rungon alueella yhteensä yli 30 neliösenttimetrin laajuudelta. Urapainaumaksi katsotaan kangasmaalla yli metrin pituinen ja kenttäkerroksen alareunasta laskettava yli 10 senttimetriä syvä painauma. Turvemaalla urapainaumaksi katsotaan yli metrin pituinen turpeeseen leikkautunut yli 20 senttimetrin syvyinen painauma. Olisiko syytä muodostaa kriteeri, joka ohjaa hakkuita esim. riskialueilla talviaikaan ja sellaisiin menetelmiin, että korjuu ei aiheuta tarvetta myrkkyjen (torjunta-aineiden) käyttöön? Juurikäävän torjuntatoimien kattavuustavoite on vähintään 85 %, mikä on hyvä taso. Jos toimijakohtaisesti tavoite on myös 85 %, tulisi määritellä mitä toimijalla tarkoitetaan. Kriteerissä tulisi olla mahdollisuus yksittäiseen vähäiseen poikkeamiseen toimijakohtaisen tavoitteen osalta, jos kyseessä on metsänomistajan toive, saarihakkuu tms. Määritelmät 6): Turv la ja lehtipuuvaltaisissa metsissä juurikäävän torjuntaa ei ole PEFC Suomen tulkinnan mukaan tarvinnut tähän saakka suorittaa, tämä linjaus on edelleen validi ja tulisi kirjata kriteeristöön esim. seuraavasti: Riskikohteilla tarkoitetaan kivennäismaiden havupuuvaltaisia hakkuukohteita. Korjuuvaurioiden sallittua määrää on nostettu 4 prosentista 5 prosenttiin. Tälle muutokselle perusteluksi ei riitä se, että nykyisiä tavoitteita ei ole helppo saavuttaa. Korjuuvaurioiden sallittu maksimi tulisi säilyttää 4 prosentissa. Urakanantajilla viitataan määritelmään 52), jolla tarkoitetaan työnantajarekisteriin rekisteröityjä työnantajia. Indikaattori ei toimi metsänomistajakohtaisessa sertifioinnissa. Samalla työnantajarekisterissä olevat metsänomistajat ja muut metsänomistajat olisivat erilaisessa asemassa. Puun varastoinnin osalta teksti on saatettava sen mukaiseksi, mitä joulukuussa 2013 hyväksytty laki metsätuhojen torjunnasta edellyttää.

16 Suomen Metsätieteellinen Seura ry Kommentit kriteeristä 3 - Puuston terveydestä huolehditaan Indikaattorit On määriteltävä miten hakkuuvauriot arvioidaan. Esimerkiksi ajourapainaumien arviointiin on olemassa Tapion jälkiarviointiin perustuva ohjeistus ja Metsätehon itsearviointiin soveltuva arviointimenetelmä. Ne antavat hieman eri tuloksia, mutta nykytiedon varassa ei ole mahdollista määrittää kumpi on "oikeaa". Määritelmässä 9 viitataan kasvatushakkuiden osalta Suomen metsäkeskuksen maastotarkastusohjeeseen. Miten arviointi tehdään luontaisen uudistamisen hakkuiden yhteydessä? Ajourapainaumien salliminen vain 5 %:lla ajourien pituudesta on merkittävä parannus suhteessa metsäasetuksen 1308/2013 melko löysään määritelmään verrattuna. Alikasvoksen raivausta koskeva indikaattori tulee muotoilla uudestaan niin, että siinä otetaan selkeästi huomioon erilaisten hakkuutapojen mukaiset raivaukset. Erityisesti eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa ja luontaisessa uudistamisessa alikasvoksen raivaus voidaan jättää tekemättä tai se tehdään varovaisemmin kuin tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa ja uudistamisessa. Määritelmä 6 Erilaisten metsätuhoriskien pohjoisraja on tuoreiden tutkimusten mukaan siirtymässä kohti pohjoista. Ehdotamme, että riskialueiksi määritellään kaikki eteläisen ja keskisen Suomen (metsäasetuksen 1308/ Â ) hakkuukohteet. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Etämetsänomistajien Liitto ry Määritelmä 7 Havupuukantojen poisto vähentää sienitautien leviämistä hakkuualueella, mutta koska kantojen poistossa suurin osa juuriston pituudesta jää maahan, ei menetelmä ole erityisen tehokas. Lisäksi kriteerissä 5 edellytetään, että osa kannoista jätetään maahan. Siksi on perusteltua täydentää kriteerin 3 määritelmää 7 siten, että kannonnostoalueille jätettävät kannot on käsiteltävä jollain Tämä on hyvä ja tärkeä kriteeri. Kuusen juurikäävän riskialueen arvio tarkentui uudessa metsänhoidon suosituksessa niin, että se koskee koko kuusen esiintymisaluetta. Männyn juurikäävän rajaa myös tarkennettiin niin, että raja kulkee nyt aiempaa pohjoisempana (ks. metsänhoidon suositus).tapio ehdottaa, että urakanantajalla on suositukset siitä, kuinka hakkuutyömaalla saavutetaan hyvä korjuujälki. Alikasvoksen ennakkoraivaus on yksi osa tätä. Ainoa kriteeri, johon haluamme tässä yhteydessä esittää muutosta on kriteeri 3: Puuston terveydestä huolehditaan. Siinä indikaattoreista tulee poistaa viittaus ennakkoraivaukseen ("Urakanantajalla on suositukset hakkuutyötä haittaavan alikasvoksen raivauksesta ennen hakkuuta"). Emme näe, että ennakkoraivauksella olisi tekemistä mainitun kriteerin ja sen indikaattorien kanssa.

17 (Suomen Metsäkeskus JP, Pohjois-Savo) Kommentit kriteeristä 3 - Puuston terveydestä huolehditaan Uudistusalalle on jätettävä hakkuutähteitä 30% - tämän katsotaan täyttyvän kun kuusivaltaisten hakkuutähteiden annetaan kuivua ja neulasten varista toukokesäkuussa vähintään kaksi viikkoa. Kaksi viikkoa on hyvin lyhyt aika hakkuutähteiden kuivattamiseksi. Käytännössäkin hakkuutähteitä kuivatetaan pidempään, koska kasaan ajettuna ne jäävät kosteiksi, eivät kuiva ja pala. Säästökantoja jätetään 25 kpl/ha(50 kpl/ha) - jos tavoitellaan kantojen jättämisellä maan alle jäävän lahopuun säilyttämistä ja monimuotoisuushyötyä, eikö kantoja voisi suosituksissa keskittää säästöpuuryhmien ympärille. Näin vesiensuojelun vyöhykkeillä periaatteessa jo tapahtuu MHY Metsä-Savo Juurikäävän torjuntatoimien kattavuustavoite on vähintään 85 % toimijakohtaisesti, mikä on hyvä taso. Turv la ja lehtipuuvaltaisissa metsissä juurikäävän torjuntaa tarvinnut tähän saakka suorittaa ja sama käytäntö olisi tarpeen jatkossakin. Korjuuvaurioiden sallittua määrää on nostettu 4 prosentista 5 prosenttiin. Korjuuvaurioiden sallittu maksimi tulee säilyttää 4 prosentissa, joka on mielestämme riittävä. 4 % tarkoittaa, että ensiharvennuksen jälkeen (1000 r/ha) vaurioituneita runkoja voisi jäädä jopa 40 runkoa / hehtaarille, joka on ehdoton yläraja. Puun varastoinnin osalta teksti on saatettava sen mukaiseksi, mitä joulukuussa 2013 hyväksytty laki metsätuhojen torjunnasta edellyttää.

18 Koneyrittäjien liitto ry Kommentit kriteeristä 3 - Puuston terveydestä huolehditaan Ehdotamme seuraavaa muutosta kriteeriin: Kuusenjuurikäävän (Heterobasidion parviporum) ja männynjuurikäävän (Heterobasidion annosum) leviämistä ehkäistään kasvatushakkuiden riskikohteiden puunkorjuussa. Juurikäävän torjunnassa käytetään käyttäjille turvallisia menetelmiä. Peruste: Päätehakkuissa sieni-itiöillä on paljon muitakin iskeytymiskohtia kuin kannon leikkauspinta. Indikaattoria esitämme muutettavan seuraavasti: Juurikäävän torjuntatoimenpiteiden osuus sertifioidulla alueella ja toimijakohtaisesti on vähintään 75 % riskikohteiden hakkuupinta-alasta. Peruste: Käytännössä ongelmia on aiheuttanut kireä tavoitetaso ottaen huomioon koko ajan pohjoisemmaksi levinneen riskialueen kuusella sekä männyllä. Metlan tutkimusten mukaan käytännössä koko Suomi on kuusen osalta riskialuetta aina luontaiseen puurajaan saakka. Lisäksi ilmaston lämpenemisen myötä kehitys voimistuu. Ongelmana on myös kemerarahojen riittävyys vuosittain ja tukialueen suppeus verrattuna torjuntatarpeeseen. Lisäksi talven tulon myöhentyminen ja jopa kokonaan tulematta jääminen tuo ongelmaksi sen, että kemeratukea ei myönnetä jälkeen vaikka tarvetta olisi. Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuissa vaurioituneiden puiden 9) keskimääräinen osuus on enintään viisi prosenttia kasvamaan jätetyistä puista9). Vaurioituneiden puiden osuus lasketaan vuosittain viiden edellisen vuoden korjuujäljen tarkastustulosten liukuvana keskiarvona 10). Kivennäismaiden 11) tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuissa metsäkoneiden aiheuttamien ajourapainumien9) keskimääräinen osuus on enintään viisi prosenttia ajourien pituudesta. Ajourapainumien osuus lasketaan vuosittain viiden edellisen vuoden korjuujäljen tarkastustulosten liukuvana keskiarvona10). Peruste: Eri-ikäisrakenteinen metsäkasvatus rajataan pois, koska menetelmä on uusi, käytännön kokemuksia ei paljoa ole muuta kuin, että se on paljon herkempi vaurioille puunkorjuuvaiheessa kuin perinteinen tasaikäisrakenteinen kasvatusmenetelmä. Urakanantajalla52) on suositukset hakkuutyötä haittaavan alikasvoksen raivauksesta ennen hakkuuta ja suositusten mukainen ennakkoraivaus on tehty. Peruste: Raivaussuositus ei paranna työturvallisuutta, työhyvinvointia eikä paranna työn laatua, mutta suositusten mukainen toteutus aiheuttaa positiiviset vaikutukset. Selvitysten mukaan suositukset on jo nyt suurella osalla organisaatioita olemassa, mutta tarpeellisen ennakkoraivauksen toteutus on vähäisempää. Tästä ei synny pakkoa tehdä ennakkoraivausta, koska käytännön toiminnassa tarvittava väljyys voidaan rakentaa käytössä oleviin suosituksiin.

19 Länsi-Suomi Kuntaliitto Kommentit kriteeristä 3 - Puuston terveydestä huolehditaan Korjuujäljen laatu on metsätaloudessa hyvin tärkeä asia. Kaikkien osapuolten etu on, että korjuujälki on laadukasta. Myös energiapuun korjuun osalta korjuujäljen on oltava hyvää. Nykyisellä arviointimenetelmällä laskettuna voidaan nuorissa metsissä sallia 5 % vauriot. Varttuneissa metsissä raja tulee säilyttää 4 %:ssa. Hyönteistuhojen riski on ollut kasvussa. Metsien terveydestä huolehtimiseksi puutavarapinot on syytä kuljettaa metsästä ennen hyönteisten parveilua. Kriteeristöön tulee sisällyttää vaatimus, että ennen toukokuun loppua kaadetut puutavarapinot ja kaadettu mäntypuutavara on kuljetettava pois riippumatta pinon koosta tai etäisyydestä muihin pinoihin. Määräajat ovat A ja B alueilla 1. heinäkuuta ja C alueella viimeistään 15. heinäkuuta. Kriteeri, lisäys: Kirjanpainajatuhoriskiä tulee arvioida Etelä-Suomessa lämpimien kesien myötä kasvaneen hyönteistuhoriskin takia. Perustelu: Indikaattoreissa voisi olla, että metsänomistaja on estänyt tuhon leviämisen hakkaamalla saastuneen alueen puuston ja näin estänyt kirjanpainajatuhon leviämisen. Maa- ja metsätalousministeriö Indikaattorit: Juurikäävän torjuntatoimenpiteiden osuus sertifioidulla alueella ja toimijakohtaisesti on vähintään 85 % riskikohteiden hakkuupinta-alasta8). (laskenta hehtaareiden perusteella) Luonnoksen kolmannessa kriteerissä on tarvetta muuttaa viittaukset metsätuhojen torjunnasta annetun lain pykäliin. Myös yhdennessätoista kriteerissä viittaus metsälakiin tulee korjata. Suomen Metsäkeskus, Julkiset palvelut Torjuntatoimenpiteiden toteuttaminen riskiaikana on hyvin pitkälti sidottu Kemera-varoin tehtävään juurikäävän torjuntaan sekä uudistamis- että kasvatushakkuissa. Ilmasto-olosuhteiden muuttuessa myös torjuntatoimenpiteiden toteutusaika saattaa pidentyä ja Kemera-rahoituksen tarve merkittävästi tällöin kasvaa. Rahoituksen vuosisyklisyys ja riit-tävyys vaikeuttaa luotettavaa seurantaa pinta-alojen osalta. Korjuujäljen tarkastaminen voi myös sertifiointikauden loppupuolella olla osa omavalvontaa ja tällöin tietojen yhtenäinen kerääminen ja toimittaminen Suomen metsäkeskuksen toimesta voi muodostua ongelmalliseksi. Pohjois-Savon ELY-keskus -Onko syytä muodostaa kriteeri, joka ohjaa hakkuita riskialueilla talviaikaan ja sellaisiin menetelmin, että korjuu ei aiheuta tarvetta -> ELY-keskusten (Pohjois- torjunta-aineiden käyttöön? Savo, Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi) edustajana

20 Organisaatio Ylemmät toimihenkilöt YTN Järvi-Suomi Kommentit kriteeristä 4 - Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Kommentti kriteeriin Ilmastonmuutoksen myötä ns. luontainen lajisto saattaa vuosien kuluessa muuttua. suomalaisten puulajien käyttö on erittäin perusteltua mm. tuhoriskien minimoimiseksi Suomen Metsätieteellinen Seura ry Museovirasto Kriteerissä on syytä ottaa huomioon myös kasvupaikalle sopiva alkuperä (metsälaki 1085/2013 Â 8a). Ehdotuksemme kriteeriksi: Metsänuudistuksessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puulajien kasvupaikalle sopivia alkuperiä erityistapauksia lukuun ottamatta. luontaiseen puulajistoomme kuuluvien puulajien käyttö metsänuudistamisessa turvaa alueellemme luonteenomaisen metsämaiseman säilymistä ja uudistumista. Erityistapauksissa sallitut maisemalliset ja puistomaiset istutukset ovat myös maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä edistävä asia. Kuntaliitto Määritelmät 13) Erityistapauksia ovat mm. puisto- ja taajamametsiköiden,

21 Organisaatio MHY Kalajokilaakso ( Länsi-Suomi) (tutkija, Jyväskylän YO, Bio- ja ympäristötieteiden laitos) Kommentit kriteeristä 5 -Energiapuuta korjataan kestävästi Kommentti kriteeriin Nostamatta jäävien 'vanhojen' kantojen ikä olisi ehkä hyvä määrittää (esim: yli 5 vuotta vanhat kannot...) Uudistushakkuualoilla on varsin usein, useamman myrskyn kaatamia tuulikaatoja, keloja ja pystykuivia. Mikäli kriteerissä tosiaan edellytetään niiden kaikkien jättämistä metsään, merkittävä määrä metsänomistajia ei sitä tule noudattamaan. Maaseudulla on poltto- ja hakepuun käyttö kasvanut viime vuosina merkittävästi ja em. kaltaiset puut muodostavat merkittävän määrän monen tilan polttopuun tarpeista. Seikkaperäinen kriteeri, kunhan tulkinta pysyy toimijoilla hallinnassa. Tämän voi poistaa turhana 'Energiapuuviljelmiä varten ei oteta käyttöön luonnontilaisia soita': luonnontilaisten soiden muuttaminen muutenkin käytännössä mahdotonta. Jotta kriteerin 5 tavoite kestävyydestä voitaisiin toteuttaa, pitäisi kriteeriin ehdottomasti sisällyttää kohta maanpinnan rikkoontumisen minimoimisesta. Tämä koskee erityisesti kantojen korjuuta. Useissa eri tutkimuksissa on laajalti havaittu, että maanpinta rikkoontuu kantojen korjuun yhteydessä sekä itse noston seurauksena että koneiden lukuisina ajokertoina paikoin jopa lähes 100 %, usein n. 90 %. Maanpinnan voimakas muokkautuminen ja rikkoontuminen paitsi edesauttavat lehtipuiden taimettumista uudistusaloille, näin samalla lisäten taimikonhoitotöitä, myös muuttavat maaperän olosuhteita vaikuttaen samalla niin muun kasvillisuuden (kuin puiden taimien) kehitykseen kuin maaperän hajottajaeliöstön elinympäristöön, yhteisörakenteeseen ja monimuotoisuuteen. Esimerkiksi varpukasveista mustikka ja puolukka, joilla on myös taloudellista merkitystä, kärsivät kantojen korjuun aiheuttamasta maaperän kivennäismaan laaja-alaisesta paljastumisesta. Muutokset hajottajaeliöstössä taas voivat pidemmällä aikavälillä näkyä muuttuneen ravinteiden kierrätyksen kautta koko metsäekosysteemin toiminnan muutoksina ja mm. esimerkiksi myöhemmin hidastuneena puiden kasvuna. Myös viitteitä siitä, että maanpinnan laaja rikkoontuminen kantojen korjuun yhteydessä lisää ravinteiden ja kiintoaineksen valumia tai ainakin lisää mm. typen huuhtoutumisriskiä on havaittu. Tähän PEFC-kriteeriin olisikin hyvä lisätä kohta esimerkiksi siten, että uudistushakkuualojen kantojen korjuu-kohteilla ehjäksi jäänyttä maanpintaa jätettäisiin vähintään n. 30% koko hakkuupinta-alasta. Lähteenä tässä on käytetty esim. METLAn työraportteja 240: Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät, 2012; erityisesti kohdat 2.2 (alkaen s. 53) ja 2.6 (alkaen s. 154) lähdeviitteineen. Metsähallitus MTK Ylemmät toimihenkilöt YTN Energiapuun korjuussa korjaamatta jätettävien järeiden maa- ja pystylahopuiden ja yksittäisten tuulenkaatojen läpimitan tulisi olla 20 cm. Silloin määritelmä olisi sama kuin kriteerin 13 määritelmän nro 35 mukainen järeä runkolahopuu.esitys määritelmän x3 muotoilusta: Seuranta voi olla Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon laadunseuranta tai sertifikaatin haltijan tai toimijan oma vaatimuksiltaan vastaava seurantajärjestelmä. Hakkuutähde termin sijasta tulisi käyttää termiä latvusmassa.hyvä, että energiapuun korjuuseen liittyvät vaatimukset on kirjattu standardiin eikä viitata ulkopuolisen tahon (Tapio) tuottamaan oppaaseen Kantojen säästäminen riittävässä määrin on kannatettava ajatus.