ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Ympäristölautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Ympäristölautakunta sivu 1 Kokousaika 31.1.2012, kello 17.30 20.07 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Ilkanrati, kokoushuone Hahtola Aulis, puheenjohtaja Haapala Jussi, vpj Hannuksela Jyri Koskimies Tarja Mansikka Anna Mård Kirsi Renkola Jari Salama Elisa Poissa Lahtinen Hannu Muut saapuvilla olleet Pentti Luhtala, kunnanhallituksen edustaja Satu Kangas-Kuittinen, rakennustarkastaja, esittelijä Sari Paananen, ympäristöinsinööri, esittelijä (p. 18.57 11 kohta 1:n jälkeen) Marja Kuusisto, sihteeri Asiat :t 1-12 Pöytäkirjan allekirjoitus Aulis Hahtola puheenjohtaja Marja Kuusisto pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 02.02.2012 Rakennusvalvontatoimistossa Tarja Koskimies Elisa Salama 06.02.2012, virka-aikana Ilkanrati, Ilkantie17 Marja Kuusisto toimistosihteeri

ILMAJOEN KUNTA Ympäristölautakunta KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika 31.1.2012, kello 17.30 Kokouspaikka Ilkanrati, kokoushuone Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu YMP 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 YMP 2 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 YMP 3 YMP 4 YMP 5 YMP 6 YMP 7 LAUSUNTO VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE KOSKIEN TIMO LATVA-KOIVISTON YMPÄRISTÖLUVASTA TEHTYÄ VALITUSTA 3 LAUSUNTO VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE, KOSKIEN TIMO LATVA-KOIVISTON RAKENNUSLUVASTA TEHTYÄ VALITUSTA (DNRO 02211/11/4113) 6 POIKKEAMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISTÄ KIINTEISTÖLLÄ HAKONIEMI RN:O 1:44 8 LAUSUNTO ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITE- JA TOIMENPIDELUONNOKSESTA 15 MIKA PIHLAJAMÄEN YHDISTELMÄSIKALAN YMPÄRISTÖLUPA 18 YMP 8 ILMAJOEN SEURAKUNNAN RAKENNUSLUPA 20/12: VANHAN MAJOITUSRAKENNUKSEN MUUTOS KOKOONTUMISTILAKSI 19 YMP 9 KIINTEISTÖ OY ILKANRADIN RAKENNUSLUPA 26/12: TOIMISTORAKENNUKSEN MUUTOSTYÖT 21 YMP 10 ILMAJOEN KUNNAN RAKENNUSLUPA 27/12: TEOLLISUUSRAKENNUKSEN OSAN MUUTOSTYÖT 23 YMP 11 TIEDOKSISAATETTAVAT ASIAT 25 YMP 12 ROCK ON WHEELS TMI/ VESA OJALAN RAKENNUSLUPA 29/12: LIIKE- JA TEOLLISUUSRAKENNUS 26 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä teknisellä osastolla (Ilkantie 17) maanantaina 6. päivänä helmikuuta 2012 virka-aikana klo 9-15.

ILMAJOEN KUNTA Ympäristölautakunta KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Puheenjohtaja Ilmajoella 26. päivänä tammikuuta 2012 Aulis Hahtola, merk.

Ympäristölautakunta 31.1.2012 2 YMP 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. YMP 2 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Ehdotus: Ympäristölautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tarja Koskimies ja Elisa Salama.

Ympäristölautakunta 31.1.2012 3 YHT 471/2011/615 YMP 3 LAUSUNTO VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE KOSKIEN TIMO LATVA- KOIVISTON YMPÄRISTÖLUVASTA TEHTYÄ VALITUSTA Ympäristölautakunta on kokouksessaan 29.11.2011 myöntänyt ympäristöluvan Timo Latva-Koivistolle lihasikalan laajentamiseksi Ilmajoen Jouppilan kylään kiinteistölle Kuussalo RN:o 5:155. Lihasikalan eläinmäärä on laajennuksen jälkeen 982 lihasikaa. Päätöksen antopäivä oli 5.12.2011, ja muutoksenhakuaikaa oli 4.1.2012 saakka. Tapio Piirto sekä Timo Piirto ovat toimittaneet 28.12.2011 yhteisen valituskirjelmän myönnetyn ympäristöluvan johdosta. Valituskirjelmä on esityslistan oheisliitteenä. Ympäristöinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa lausuntonaan hallinto-oikeudelle seuraavaa: Valituskirjelmän allekirjoittaneita Timo Piirtoa ja Tapio Piirtoa on kuultu kirjeitse ympäristöluvan vireilläolosta (kirje lähetetty 21.9.2011). Kuulemiskirjeen mukana olleesta kuulutuksesta on ilmennyt, että kaikki ympäristölupahakemusta koskevat asiakirjat ovat nähtävillä Ilmajoen kunnan teknisellä osastolla ajalla 22.9.2011 21.10.2011. Valittajilla on ollut kuulutusaikana mahdollisuus tutustua kaikkiin ympäristölupahakemusta koskeviin asiakirjoihin. Näin ollen sikalan laajennusrakennuksen ja uuden lietesäiliön sijaintipaikat ovat kyllä olleet valittajien tiedossa muistutusta laadittaessa. Valittajien mainitsema karttaliite koskee varsinaista jo annettua ympäristölupapäätöstä, ja se todella on heillä ollut postitettuna 13.12.2011, heidän pyydettyään sitä puhelimitse ympäristöinsinööriltä 12.12.2011. Kartta ja kaikki muutkin varsinaiseen lupapäätöksen liittyvät asiakirjat ovat myös olleet nähtävillä teknisellä osastolla ajalla 5.12.2011 4.1.2012 välisenä aikana. Valittajilla on ollut myös mahdollisuus tutustua kaikkiin varsinaista lupapäätöstä koskeviin asiakirjoihin tänä aikana. Valittajien mainitsema karttaliite lähetettiin heille postitse kotiin, heidän sitä erikseen pyydettyä. Timo Latva-Koiviston lihasikalan voimassaolevan ympäristöluvan (myönnetty ympäristölautakunnan kokouksessa 30.8.2000 127) mukaan sikalassa saa pitää enintään 880 lihasikaa. Ympäristöluvassa määritellään enimmäiseläinmäärä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä että toiminnanharjoittajan on joka hetki pidettävä eläinsuojassa enimmäiseläinmäärää. Näin ollen eläinmäärän lisäys aikaisempaan ympäristölupaan verraten on ympäristölautakunnan päätöksessään mainitsema 102 lihasikaa.

Ympäristölautakunta 31.1.2012 4 Myönnetyn ympäristöluvan mukainen sikalan laajennusosa on suunniteltu toteutettavaksi niin, että laajennus suuntautuu poispäin häiriintyvistä kohteista. Etäisyyttä olemassa olevasta sikalasta Timo Piirron asuinrakennukseen on noin 160 metriä, ja laajennusosasta etäisyyttä on 190 metriä. Tapio Piirron asuinrakennuksen ja olemassa olevan sikalarakennuksen välillä on etäisyyttä noin 230 metriä, laajennusosasta etäisyyttä on noin 255 metriä. Myönnetyn luvan mukainen uusi lietesäiliö sijaitsisi toteutuessaan noin 130 metrin etäisyydellä Timo Piirron asuinrakennuksesta ja noin 170 metrin etäisyydellä Tapio Piirron asuinrakennuksesta. Uuden lietesäiliön osalta on lisäksi huomioitava, että Timo Latva- Koivisto on annetun lupapäätöksen jälkeen, keskusteltuaan valittajien kanssa hankkeesta, esittänyt siirtävänsä uuden lietesäiliön paikkaa etäämmälle häiriintyvistä kohteista niin, että etäisyyttä Timo Piirron asuinrakennuksen ja uuden lietesäiliön välillä olisi noin 173 metriä. Vastaavasti Tapio Piirron asuinrakennuksen ja uuden lietesäiliön välillä olisi etäisyyttä 185 metriä. Lietesäiliön sijaintipaikan muutoshakemuksesta on liitteenä asiakirjat. Pienten ja keskisuurien eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, Ympäristöministeriö, 29.6.2009). Timo Latva-Koiviston sikalahanke on laajennus, ei uusi eläinsuoja kuten valittajat valituskirjelmässään esittävät. Valittajat ovat tuoneet valituskirjelmässään esille uusia eläinsuojia koskevia etäisyyssuosituksia. Mikäli kyseessä olisi yli 2,5-kertainen laajennus, voitaisiin vasta soveltaa suurempia etäisyyssuosituksia (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, Ympäristöministeriö, 29.6.2009). Ympäristölautakunta katsoo menetelleensä ympäristönsuojelulain mukaisesti päätöksen antamisessa ja siitä tiedottamisessa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen 5.12.2011, ja päätöksen on katsottu olevan kaikkien asianosaisten tiedossa kun se on annettu. Kaikki ympäristölupapäätöstä koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä Ilmajoen kunnan teknisellä osastolla ajalla 5.12.2011 4.1.2012. Päätöksen antamisesta ja asiakirjojen nähtävillä olosta on erikseen ilmoitettu valittajille Tapio Piirrolle ja Timo Piirrolle. Lisäksi heille on lähetetty erikseen lupapäätös tiedoksi. Tieto päätöksen antamisesta on lisäksi julkaistu Ilmajoki-lehdessä 8.12.2011. Ympäristölautakunta ei ymmärrä valittajien kommenttia siitä, että lupapäätöksessä ei olisi otettu huomioon Koskenkorvan keskeneräistä yleiskaavatyötä. Eläinsuojan sijoittuminen kyseiselle kiinteistölle kun on molempien kaavaluonnosten mukaista toimintaa. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan valittajien vaatimukset luvan peruuttamisesta tai uudelleen tutkimisesta ovat aiheettomia. Ympäristölautakunta on lupapäätöstä tehdessään noudattanut ym-

Ympäristölautakunta 31.1.2012 5 päristönsuojelulakia sekä käyttänyt ympäristöministeriön antamaa kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjetta. Ympäristölautakunta esittää hallinto-oikeudelle, että myönnettyä lupaa muutettaisiin vain siltä osin, mitä uuden lietesäiliön paikasta on esitetty muutettavaksi (uusi sijaintipaikka etäämmällä häiriintyvistä kohteista, Timo Piirron asuinrakennukseen etäisyyttä uudesta lietesäiliöstä 173 metriä ja Tapio Piirron asuinrakennuksen ja uuden lietesäiliön välillä etäisyyttä 185 metriä.). Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. (Lisätietoja: ympäristöinsinööri puh. 06-4191346, 044-4191346 ja e- mail sari.paananen@ilmajoki.fi)

Ympäristölautakunta 31.1.2012 6 YHT 8/2012/620 YMP 4 LAUSUNTO VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE, KOSKIEN TIMO LATVA- KOIVISTON RAKENNUSLUVASTA TEHTYÄ VALITUSTA (DNRO 02211/11/4113) Ympäristölautakunta on kokouksessaan 29.11.2011 myöntänyt rakennusluvan Timo Latva-Koivistolle koskien lihasikalan laajennusta ja lietesäiliön rakentamista Ilmajoen Jouppilan kylään kiinteistölle Kuussalo RN:o 5:155. Nykyisen lihasikalan kerrosala on 1014 m² ja suunnitellun laajennuksen kerrosala on 630 m². Päätöksen antopäivä oli 5.12.2011 ja muutoksenhakuaikaa oli 4.1.2012 saakka. Tapio Piirto sekä Timo Piirto ovat toimittaneet Vaasan hallinto-oikeudelle 29.12.2011 yhteisen valituskirjelmän myönnetyn rakennusluvan johdosta. Valituskirjelmä on esityslistan oheisliitteenä. Vaasan hallinto-oikeus on 3.1.2012 pyytänyt ympäristölautakunnalta lausuntoa valituksen johdosta. Rakennustarkastajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa lausuntonaan hallinto-oikeudelle seuraavaa: Valituskirjelmän allekirjoittaneita Timo Piirtoa ja Tapio Piirtoa on kuultu kirjeitse ympäristö- ja rakennusluvan vireilläolosta (kirje lähetetty 21.9.2011). Kuulemiskirjeen mukana olleesta kuulutuksesta on ilmennyt, että kaikki lupahakemuksia koskevat asiakirjat ovat nähtävillä Ilmajoen kunnan teknisellä osastolla ajalla 22.9.2011 21.10.2011. Valittajilla on ollut kuulutusaikana mahdollisuus tutustua kaikkiin rakennuslupahakemusta koskeviin asiakirjoihin eli myös valituksessa mainittuun karttaliitteeseen, joka on osakopio laajennushankkeen asemapiirroksesta. Lisäksi valittajilla on ollut myös mahdollisuus tutustua teknisellä osastolla kaikkiin rakennuslupapäätöstä (päätöksen antopäivä 5.12.2011) koskeviin asiakirjoihin. Valittajien mukaan suoranaisen hajuhaitan lisäksi myönnetty rakennuslupa tarpeettomasti haittaa sekä vaikeuttaa heidän kiinteistöjensä sopivaa rakentamista. Lisäksi he toteavat, että rakennusluvassa ei myöskään ole sellaista ehtoa, tai tarpeellista rakennemääräystä, jolla olisi konkreettista vaikutusta uuden sikalan ja lietelantalan hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kuten valituskirjelmässäkin on huomioitu, kuulemisen yhteydessä esitetyt muistutukset kohdistuvat asioihin, jotka ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristölupamenettelyssä. Tällöin niitä ei käsitellä rakennuslupamenettelyssä. Ympäristölautakunnan mukaan ympäristölupaharkinnassa ei ole tullut esiin sellaisia sikalan sijoittamiseen tai sen varustamiseen liittyviä asioita, jotka olisi tullut

Ympäristölautakunta 31.1.2012 7 huomioida rakennuslupaa myönnettäessä. Rakennuslupaan liittyvän ehdon mukaan ympäristöluvan tulee olla lainvoimainen ennen sen kohteena olevien tilojen käyttöönottoa. Lisäksi on todettava, että Timo Latva-Koiviston sikalahanke on laajennus, eikä uusi eläinsuoja kuten valittajat valituskirjelmässään esittävät. Valituksessa viitataan myös valmisteilla olevaan Koskenkorvan yleiskaavaan. Valittajien mukaan hajuhaittoihin liittyvät kaavamääräykset vaikeuttavat muiden kuin maatalouteen liittyvien rakennusten rakennuslupien saantia heidän kiinteistöilleen. Ympäristölautakunta kuitenkin katsoo, että laadittavalla yleiskaavalla pyritään turvaamaan olemassa olevan asutuksen edellytykset sekä maatalouden kehittymisedellytykset alueella, eikä osoittamaan merkittäviä uusia alueita asuinrakentamiselle. Uuden lietesäiliön osalta on lisäksi huomioitava, että Timo Latva- Koivisto on annetun ympäristö- ja rakennuslupapäätöksen jälkeen, keskusteltuaan valittajien kanssa hankkeesta, esittänyt siirtävänsä uuden lietesäiliön paikkaa etäämmälle häiriintyvistä kohteista niin, että etäisyyttä Timo Piirron asuinrakennuksen ja uuden lietesäiliön välillä olisi noin 173 metriä. Vastaavasti Tapio Piirron asuinrakennuksen ja uuden lietesäiliön välillä olisi etäisyyttä 185 metriä. Tämä sijaintimuutos tullaan käsittelemään rakennusluvan muutoksena. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan valittajien vaatimukset rakennusluvan peruuttamisesta tai asian ottamisesta uudelleen tutkittavaksi ovat aiheettomia. Jos ympäristöluvasta tehty valitus hylätään, ympäristölautakunta esittää, että myöskin valitus rakennusluvasta hylätään. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. (Lisätietoja: rakennustarkastaja, puh. 06-4191349, 044-4191349 ja e-mail satu.kangas-kuittinen@ilmajoki.fi)

Ympäristölautakunta 31.1.2012 8 YMP 5 POIKKEAMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISTÄ KIINTEISTÖLLÄ HAKONIEMI RN:O 1:44 Katariina Tallgren-Mäki ja Jari Mäki hakevat poikkeusta ympäristönsuojelumääräyksistä koskien käytöstä poistetun öljysäiliön maaperästä poistamista kiinteistöllä Hakoniemi RN:o 1:44 Ilmajoen kunnan Kokkolan kylässä, osoitteessa Koskitie 4, 61330 Koskenkorva. Käytöstä poistettu öljysäiliö sijaitsee Mäen liiketalon kiinteistöllä. Säiliö on poistettu käytöstä hakemusasiakirjojen mukaan vuonna 1995. Säiliö sijaitsee Salonmäki A:n tärkeällä pohjavesialueella, Salonmäki 5:n, Salonmäki 6:n sekä Mäen vedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeellä. Kiinteistön omistaja perustelee hakemustaan öljysäiliön hankalalla sijainnilla (rakennuksen vaurioitumisvaara). Säiliö on esitettyjen asiakirjojen mukaan melko syvällä maaperässä (3 m säiliön pohjasta maanpintaan), ja 1,1 metrin etäisyydellä rakennuksesta (hyväksytyn tarkastajan pöytäkirja). Säiliön olemassaolo tuli esille palotarkastuksen yhteydessä. Ilmajoen kunnan ympäristönsuojelumääräyksien 11 :n mukaan käytöstä poistettu maanalainen öljysäiliö täyttöputkineen on nostettava ylös maaperästä sekä puhdistettava ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Ympäristölautakunnan linjauksen mukaan ympäristönsuojelumääräyksistä on voinut hakea poikkeamispäätöstä. Nämä poikkeamapäätökset on tehty sillä perusteella, että säiliöstä ei sen kunto (hyväksytyn tarkastajan tarkastuspöytäkirja) huomioiden todennäköisesti ole aiheutunut maaperän pilaantumista (säiliö todettu ehjäksi). Lisäksi säiliön poistamisesta aiheutuisi ennalta arvioiden vaurioita rakennuksen perustuksille ja vaurioiden ehkäisemiseksi tehtävät toimenpiteet olisivat kohtuuttomia säiliön poistamisesta saavutettavaan hyötyyn nähden. Perusteena on kuitenkin ollut, että poikkeamisesta ei saa aiheutua ympäristönsuojelumääräysten tavoitteiden syrjäytymistä. ASIAN KÄSITTELY Kiinteistön omistajat tarkastuttivat öljysäiliön hyväksytyllä tarkastajalla. Tarkastuksessa öljysäiliö todettiin rikkinäiseksi. Kiinteistön omistajat ilmoittivat edelleen hakevansa poikkeamapäätöstä ympäristönsuojelumääräyksistä. Ympäristöinsinööri ja rakennustarkastaja kävivät kiinteistöllä katsomassa säiliön sijaintipaikkaa 29.8.2011. Käynnin tarkoituksena oli arvioida säiliön poistamisesta rakennukselle aiheutuvaa vaaraa. Käynnin ja hyväksytyn tarkastajan laatiman tarkastusraportin pohjalta rakennustarkastaja laati lausunnon säiliön poistamisesta. Lausunnossa mainitaan mm. seuraavaa: Näyttäisi siltä että säiliön kaivamiseen pois ilman perustuksen tukemistoimenpidettä liittyisi riskiä. Jos säiliö on syvemmällä, riski lisääntyy.

Ympäristölautakunta 31.1.2012 9 Lausunto ja piirros ovat esityslistan oheismateriaalina. Ympäristöinsinööri on pyytänyt 8.9.2011 ELY-keskuksen lausuntoa siitä, voidaanko lupa säiliön maahan jättämiselle myöntää, vaikka säiliö on todettu rikkinäiseksi. Lausunto saapui 3.10.2011, ja siinä mainittiin mm. seuraavaa: Kunnan ympäristönsuojelumääräyksen 11 :n mukaan käytöstä poistettu maanalainen öljysäiliö täyttöputkineen on nostettava ylös maasta ja puhdistettava, sekä toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Ympäristönsuojelumääräyksistä on voinut hakea poikkeamispäätöstä. Asiassa on otettu huomioon säiliön kunto ja poistosta aiheutuvat vauriot rakennuksille. Perusteena on ollut, että poikkeamisesta ei saa aiheutua ympäristönsuojelumääräysten tavoitteiden syrjäytymistä. Ilmajoen kunnan rakennustarkastaja on arvioinut, että säiliön nostaminen ilman perustuksien tukemistoimenpidettä aiheuttaa rakennukselle riskin. Tukemistoimenpiteellä säiliön poistaminen on mahdollista. Öljysäiliö sijaitsee Salomäki A:n vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Pohjavesialueelle on tehty suojelusuunnitelma (Tervahaminan, Salomäki A:n ja B:n sekä Koskenkorvan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 3.3.2005 Jaakko Pöyry Infra). Salonmäen harjumuodostuma jatkuu Koskenkorvan muodostumasta Kyrönjoen luoteispuolella kaakko-luode suuntaisena. Alueen kaakkoispää Salonmäki on osin deltamainen ympäristöstään kohoava muodostuma, josta lähtee luoteeseen pääosin peitteellinen kapea harjumuodostuma. Harju on hydraulisesti yhtenäinen 8 kilometrin pituudelta. Maa-aines harjun ydinosassa on soraista hiekkaa ja hiekkaista soraa. Salomäki A:n pohjavesialueella on useita vedenottamoita. Öljysäiliöstä noin 800 metrin päässä luoteeseen on kolme vedenottamoa. Lähimmät käytössä olevat vedenottamot ovat: Salomäki 6 (Koskenkorvan vesiosuuskunta), Salonmäki 5 (Salonmäen vesiyhtymä) ja Mäen vedenottamo. Öljysäiliö sijaitsee vedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeellä. Ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) kieltää pohjaveden pilaamisen ja laadun vaarantamisen. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä (YSL 6 ).

Ympäristölautakunta 31.1.2012 10 Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaara tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ympäristönsuojelulain 75 :n mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että rikkoontunut öljysäiliö voi vaarantaa maaperän- ja pohjaveden laadun ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :n vastaisesti. Poikkeamista ympäristönsuojelumääräyksistä ei tule myöntää. Öljysäiliö tulee poistaa maaperästä ja maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia poiston yhteydessä. Pilaantuneen maaperän kunnostaminen on luvanvarainen toimenpide. Valvontaviranomainen on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (yht. henkilö Ilkka Närhi). Mahdolliset kunnostustyöt on aloitettava mahdollisimman pian. Mikäli hankkeesta aiheutuu kohtuuttomat kustannukset kiinteistön haltijalle, on mahdollista hakea korvausta öljynsuojarahastolta. Öljynsuojarahasto voi hyväksyä tai hylätä korvausvaatimuksen. Lausunto on kokonaisuudessaan esityslistan oheismateriaalina. Kiinteistön omistajilta on pyydetty vastinetta ELY-keskuksen lausunnon johdosta. Vastineessa mainitaan mm. seuraavaa: Olemme joulukuun lopussa 1996 ostaneet ns Hannuksen liiketalon. Olemme remontoineet ja kunnostaneet talossa liikehuoneistoja vuokralaisten tarpeiden mukaan. Myös katto rakennettiin vuosituhannen vaihteessa aumakatoksi. Ympäristö on pyritty pitämään aina siistinä ja viihtyisänä esimerkiksi kesäisin olemme laittaneet edustalle kukkaistutukset. Vuokralaiset ovat ymmärtääksemme olleet toimintaamme tyytyväisiä. Syksyllä 2010 palotarkastaja Ari Kurki oli tarkastamassa liikerakennuksen. Tämän johdosta olemme joutuneet tarkastuttamaan sähköt vain tarkastamisen vuoksi. Jouduimme myös muuttamaan toisen asunnon ikkunoita ja olemme joutuneet asentamaan käynnin johdosta kalliin lisä palo-oven alakertaan. Myös muita kalliiksi tulevia asennuksia joudumme vielä laittamaan rakennukseen. Näistä on sovittu ja neuvoteltu rakennustarkastaja Tervosen kanssa. Eli joudumme päivittämään 1970 luvun alussa rakennetun rakennuksen vastaamaan 2011 vuoden rakentamismääräyksiä.

Ympäristölautakunta 31.1.2012 11 Käynnillään Kurki löysi rakennuksen takaa vuonna 1995 käytöstä poistetun öljysäiliön. Öljysäiliön olemassaolo oli meillekin yllätys. Tarkastuskäynnillään Kurki tiedusteli, että onko säiliö tarkastettu. Miten sitä kukaan olisi osannut tarkastaa, kun me omistajina emme tienneet koko säiliöstä. Kurki vaati säiliön tarkastamista. Säiliö oli täynnä vettä, jota oli ilmeisesti vuosien saatossa mennyt rännistä tai sadevesiä, lumen sulamisvesiä. Säiliön tyhjennys ei onnistunut heti. Kun saimme Jyri Mäenpään myöhemmin paikalle, oli tullut talvi ja paikat olivat lunta ja jäätä täynnä. Sovittiin että asia siirretään keväälle kun lumet ja routa sulaa. Toukokuun puolivälissä saimme Mäenpään vihdoinkin tyhjäämään säiliön, siten että Seppo Polvisalo sai tarkastaa säiliön. Säiliössä oli vain vettä, ei lainkaan öljyjäämiä. Tarkastuksen jälkeen täytimme säiliön hiekalla. Huolena oli että vanha heikentynyt säiliö saattaisi romahtaa rakennuksen vieressä. Tällöin rakennuksen sisällä seinän takana käytössä olevat öljysäiliöt ovat vaarassa pudota maahan ja näin aiheuttaa öljyvahinkoa. Myös murehdimme että jos samalla yläpuolella olevasta apteekista romahtaa seinä ja samaan sortumaan pääsee kaikenlaisia lääkkeitä, miksaus voisi olla ennalta arvaamaton. Ja liemi valuisi jokeen. Saimme Tukesin hyväksymältä tarkastajalta Seppo Polvisalolta laskun (360 ) sekä kopion tarkastuspöytäkirjasta (kopio liitteenä 1:B, jossa todettiin että säiliössä on reikä/reikiä. Itse ajattelimme että näinhän siinä käy kun säiliö on ollut tyhjänä maassa ja sinne on joutunut vettä ruostuttamaan sitä. Vähän niin kuin Vesikon monttuihin on viety rautaromua ja autonromuja sen jälkeen kun niistä on paras hiekka nostettu ruostuuhan ne sielläkin. Polvisalo on toimittanut meille kopion tarkastuspöytäkirjasta, (alkuperäisen pöytäkirjan olemassa olosta ja paikasta emme ole varmoja, ympäristösihteerillä sitä ei ollut kun sitä tiedustelimme). Olemme selvittäneet että Hannukset ovat tyhjäyttäneet ja puhdistuttaneet säiliön kyseisiä töitä tehneellä liikkeellä 1995 (liite 6). He ovat toimineet sen aikaisten säännösten mukaan oikein. Kaupanteon yhteydessä öljysäiliö oli sen mukaisten säännösten mukaan oikein tyhjätty ja puhdistettu, joten rakennusta tarkastaessamme ostotilanteessa Hannusten kanssa, maanalaisesta säiliöstä ei edes keskusteltu. Vain se todettiin että nykyiset säiliöt ovat sisällä asianmukaisesti ja öljypoltin oli kunnossa ja huollettu asiallisesti. Loppukesästä 2011 Tervonen ja ympäristöinsinööri Peltonen kävivät katsomassa öljysäiliön paikkaa ja Tervonen teki lausunnon rakennuksen vakavasta sortumavaarasta, jos säiliö poistetaan. Saman asian totesi rakennusmestari Juha Rahko, joka on perehtynyt talon rakenteisiin tarkemminkin katon uudistamisen yhteydessä.

Ympäristölautakunta 31.1.2012 12 Näistä tosiasioista huolimatta Ilmajoen kunnan ympäristösihteeri Peltonen teki meille päätöksen jonka mukaan säiliö on poistettava. Hän oli pyytänyt ELY-keskuksesta lausunnon asiaan liittyen ilmoittamatta lausuntopyynnöstä meille. Lausunnossa vedotaan Salonmäen pohjavesialueisiin. Lausuntopyyntö on selvittämämme mukaan ollut tarpeeton, koska Peltosella on päätäntävalta asiaan. ELYn lausunnossa vedotaan pohjavesialueisiin ja kaukosuojavyöhykkeeseen. ELYn lausunnossa kartasta oli poistettu sekä kaukosuojavyöhyke ja lähisuojavyöhyke sekä pohjaveden kulkusuunta. Kunnasta Peltoselta saadun saman kartan mukaan säiliö sijaitsee pohjavesialueella, mutta ei pohjaveden muodostumisalueella eikä edes kaukosuojavyöhykkeellä. Läheisimmän vedenottamon ja säiliömme välissä on esimerkiksi Shellin ja ABC:n huoltoasemat. Lähempänäkin vedenottamoita on saanut Peltomaan päätöksellä jättää tyhjättyjä, käytöstä poistettuja säiliöitä. Onko varmaa, ettei nämä säiliöt vuoden kahden päästä ole samalla tavalla kulunut maassa rikki kuin oma säiliömme. Miten sitten todetaan ettei vain ole maastoon valunut öljyä vuosia sitten tyhjätyistä säiliöistä. Ilmajoen kunnan sivuilta otetun kartan (liite 2) mukaan säiliö ei siis sijaitse kaukosuojavyöhykkeellä, kuten ELYn asiantuntijat ovat asian ilmoittaneet. Myös on huomattavaa että säiliö ei sijaitse moreeni tai hiekka- ja sora-alueella, jossa pohjavedet muodostuu = pohjaveden muodostumisalue, vaan säiliö ja rakennuksemme on alueella jossa on vahva savikerrostuma (liite 3), joka ei vesiä ym läpäise kovin nopeaan. Sen lisäksi pohjaveden virtaussuunta (liitteessä 2) on lähimmiltä vedenottamoilta rakennukseemme päin, eli on mahdoton yhtälö että säiliömme ympäriltä mitään pohjaveteen voisi joutua. Vedenottamot sijaitsevat maastollisesti ylempänä ja harjun toisella puolella. Pohjavesialueen vedet siis virtaavat vedenjakaja-alueelta jokeen päin liiketalomme kohdalla. Harjun takana meihin nähden sitten sijaitsevat pohjavesialueet, joista virtaama Koskuuslähteelle päin. Suuremmat murheet Salonmäen pohjavesialueilla on avoimet pohjavesilammikot joiden äärelle pääsee autoilla ym kulkuneuvoilla. Näihin lammikoihin on kunnan raporttien mukaan viety vuosien saatossa rautaromua ym. joka aiheuttavat pohjavesille suuremman ongelman kuin tyhjä öljysäiliömme. Myös 3-tiellä liikkunee kaikenlaisia kuljetuksia, joista aiheutuu vaaraa pohjavesialueille. Tutkimuksiemme ja lausuntojen perusteella pyydämme ympäristölautakunnalta, että säiliö voidaan jättää paikalleen. Vastine sekä liitteet ovat kokonaisuudessaan esityslistan oheismateriaalina. Ympäristöinsinöörin ehdotus:

Ympäristölautakunta 31.1.2012 13 Käytöstä poistettu maanalainen öljysäiliö kiinteistöllä Hakoniemi RN:o 1:44 voidaan jättää maaperään, mikäli maaperätutkimuksin todennetaan, että maaperä säiliön alapuolella/läheisyydessä ei ole pilaantunut. Tätä tarkoitusta varten tulee laatia erillinen tutkimussuunnitelma, joka tulee ennen tutkimuksia hyväksyttää ympäristölautakunnalla sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella. Mikäli maaperätutkimukset osoittavat, että maaperä ei ole pilaantunut, voidaan säiliö jättää maaperään. Mikäli maaperätutkimuksissa ilmenee, että maaperä on pilaantunut, siirtää ympäristölautakunta asian PIMA (pilaantunut maaperä) -asiana Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle. Maaperätutkimuksien tulokset tulee olla valmiina ympäristölautakunnan ja ELY-keskuksen käytettävissä 30.5.2012 tai viimeistään kolmen kuukauden kuluttua poikkeamapäätöksen lainvoimaisuudesta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Tässä päätöksessään ympäristölautakunta on arvioinut sekä rakennukselle aiheutuvaa riskitekijää että ympäristönsuojelulain vaatimuksia asian suhteen. Kyseinen säiliö on kiistämättä hankalassa paikassa poistamista ajatellen. Toisaalta poistaminen on mahdollista suorittaa erityistoimenpitein. Poikkeamapäätökset ympäristönsuojelumääräyksistä koskien käytöstä poistettuja öljysäiliöitä on tehty edellä mainitun linjauksen mukaan: luvan jättää käytöstä poistettu maanalainen öljysäiliö maaperään on voinut saada vain, mikäli öljysäiliöstä ei ole sen kunto (hyväksytyn tarkastajan tarkastuspöytäkirja) huomioiden todennäköisesti aiheutunut maaperän pilaantumista. Lisäksi säiliön poistamisesta aiheutuisi ennalta arvioiden vaurioita rakennuksen perustuksille ja vaurioiden ehkäisemiseksi tehtävät toimenpiteet olisivat kohtuuttomia säiliön poistamisesta saavutettavaan hyötyyn nähden. Molempien edellytyksien on tullut täyttyä, että luvan on voinut saada. Kyseessä olevan säiliön osalta on pyritty ensin selvittämään, olisiko mahdollista jättää se maaperään tarkastamalla se. Tarkastuksessa säiliö kuitenkin todettiin rikkinäiseksi. Olennaista on, onko säiliö ollut käytöstäpoistohetkellä ehjä. Koska säiliön kunnosta ei ole olemassa tarkastusraporttia käytöstäpoistohetkellä (vuonna 1995), ei ole varmuutta siitä että säiliö olisi ollut ehjä käytöstä poistettaessa. Kiinteis-

Ympäristölautakunta 31.1.2012 14 tön nykyisten omistajien mukaan öljysäiliö on käytöstä poistettaessa tyhjätty ja puhdistettu kyseisiä töitä tekevällä liikkeellä. Asiasta ei kuitenkaan ole esitetty mitään dokumenttia, mistä ilmenisi säiliön olleen käytöstäpoistohetkellä ehjä. Liitteenä oli vain kiinteistön entisen omistajan lausuma. Ympäristölautakunnan on ympäristönsuojeluviranomaisena varmistuttava siitä, ettei maaperä tai pohjavesi ole pilaantunut öljyllä. Tämä perustuu ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :iin. Ympäristölautakunta on tässä päätöksessään esittänyt kiinteistön omistajille, että vaihtoehtona säiliön nostamiselle tehtäisiin maaperätutkimuksia. Maaperätutkimuksilla voitaisiin selvittää, onko maaperä pilaantunut öljysäiliön alla/läheisyydessä. Mikäli maaperä ei ole pilaantunut kuten kiinteistön omistajat selvityksessään esittävät, voitaisiin säiliö jättää maaperään. Mikäli maaperän kuitenkin todetaan pilaantuneen öljyllä, siirtyy asia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, joka on PIMA-asioissa toimivaltainen viranomainen. PÄÄTÖS TIEDOKSI Katariina Tallgren-Mäki ja Jari Mäki (todisteellinen tiedoksianto, saantitodistus) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Vesihuolto- ja pohjavesiryhmä (virkakirjeellä) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Geologi Ilkka J Närhi (virkakirjeellä) Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. (Lisätietoja: ympäristöinsinööri puh. 06-4191346, 044-4191346 ja e-mail sari.paananen@ilmajoki.fi)

Ympäristölautakunta 31.1.2012 15 YHT 52/2012/611 YMP 6 LAUSUNTO ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITE- JA TOIMENPIDELUONNOKSESTA Ilmajoki on mukana hankkeessa, jossa laaditaan yhteistä ilmastostrategiaa Seinäjoen seudun kunnille. Hankkeen tavoitteena on luoda alueelle yhtenäinen strategia, joka hyväksytään alueen kuntien valtuustoissa. Strategia koostuu tavoitteista, toimenpideohjelmista, toteutussuunnitelmista ja seurannan järjestämisestä. Hanketta varten on perustettu ohjaus-, projekti- ja työryhmiä, joiden tehtävänä on ollut valmistella strategian tavoite- ja toimenpideohjelmaosioita vuoden 2011 aikana. Työryhmät ovat koostuneet seuraavista alakohtaisista ryhmistä: - maa- ja metsätalous sekä elinkeinot - energiantuotanto - kiinteistöt ja rakentaminen - yhdyskuntatekniikka - julkiset hankinnat - yhdyskuntarakenne ja kaavoitus. Hanketta koordinoi Lapuan kaupunki, joka pyytää nyt hankekunnilta lausuntoa Ilmastostrategian tavoite- ja toimenpideluonnoksesta. Strategialuonnos ja toimenpideohjelmat ovat esityslistan oheismateriaalina. Ympäristöinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunnolla olevat strategialuonnos sekä toimenpideohjelmat on laadittu huomioiden alueen ominaispiirteet. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen osalta on tärkeää, että tarjotaan mahdollisuutta hyvään asumiseen sekä kaupungissa, taajamassa, että kylissä. Maankäytön mahdollisuuksien osalta on oleellista, että keskuskaupunki-, taajama- ja kyläalueiden tiivistäminen tehdään niihin sopivilla konsepteilla kunta- ja tapauskohtaisesti. Elävän ja tuottavan maaseudun toimintaedellytyksien turvaaminen on alueellamme hyvin tärkeää. Maan- ja käytännönläheiset toimenpiteet koetaan hyviksi ja toteuttamiskelpoisiksi. Strategialuonnoksessa sekä toimenpideohjelmissa esitettyjä toimenpiteitä voidaan perustella usein myös muilla kuin ilmastonäkökohdilla. Monilla esitetyistä toimenpiteistä on esimerkiksi kustannuksia alentavia vaikutuksia (esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuus, kestävät hankinnat).

Ympäristölautakunta 31.1.2012 16 Toimenpideluonnoksien osalta lautakunta toteaa yleisesti, että alatyöryhmissä oli löydetty hyviä, selkeitä toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ainoastaan maa- ja metsätalous sekä muut elinkeinot osioon lautakunta kaipaisi enemmän konkreettisia toimenpiteitä (miten edistetään, millä toimenpitein?). Avoimeksi jäivät esimerkiksi seuraavien toimenpiteiden osalta, miten ne toteutetaan: - Edistetään uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa kuntien ja yritysten toiminnassa (miten?) - Koulutus pidetään kilpailukykyisenä ja riittävän monipuolisena (miten?) - Edistetään Innovaatio- ja hanketoimintaa (miten?) - Edistetään maatalousyritysten energiatehokkuutta ja kannattavuutta (miten?) - Huolehditaan maatalouselinkeinojen sopeutumisesta ilmastonmuutokseen (miten?) - Tuetaan yritysmäisen metsätalouden harjoittamista (miten?) - Edistetään agroteknologian yritysten kehitys- ja innovaatiotoimintaa (miten?) - Huolehditaan alueen lifestyle-teollisuuden alan kilpailukyvystä ja innovaatiotoiminnan toimintaedellytyksistä (miten?) - jne. Ympäristölautakunta toivoo, että maa- ja metsätalous sekä muut elinkeinot osioon haettaisiin vielä enemmän konkreettisia toimenpiteitä. Yhdyskuntatekniikan osalta on tärkeää edistää puhtaiden ylijäämämaiden, betonin ja tuhkan hyödyntämistä maanrakentamisessa. Näin säästetään neitseellisiä maa-aineksia ja vältetään turhia kuljetuksia sekä hyödyntämiskelpoisen aineksen sijoittamista kaatopaikalle. Julkisten hankintojen osalta lähiruuan käytön edistäminen on tärkeä asia. Hankinnoissa on tärkeää myös, että selvitettäisiin tuotteen alkuperä koko tuotantoketjusta kestävän kehityksen mukaisten laatu-, ympäristö- ja turvallisuuskriteerien toteutumisen varmistamiseksi. Toimenpidesuunnitelman mukainen hankintahanke on tarpeellinen. Hankintahankkeen avulla voitaisiin luoda kunnille työkaluja ja ohjeita hankintojen ympäristö- ja energianäkökohtien huomioimiseksi. Hankkeen puitteissa kuntien hankintoja tekeviä tahoja voitaisiin myös kouluttaa. Vakiintuneiden hankintojen osalta on hyvä tarkastaa millaisilla ympäristökriteereillä hankinnat on aikanaan kilpailutettu, ja korjata kriteerejä tarvittaessa. Esitys kuntien yhteisestä hankintakoordinaattorista on hyvä ja toteuttamiskelpoinen. Kuntien yhteisen hankintakoordinaattorin palkkakulut saataisiin varmasti takaisin järkevästi ja taloudellisesti tehdyillä hankinnoilla saavutetuilla säästöillä. Tällä hetkellä monissa kunnissa hankintatyötä tehdään oman työn ohella, eikä aikaa hankintojen tarkempaan selvittämiseen välttämättä näin ollen aina ole.

Ympäristölautakunta 31.1.2012 17 Kasvihuonekaasupäästöjen seurannan osalta olisi kuntien hyvä tehdä edelleen yhteistyötä ilmastostrategiahankkeen päättymisenkin jälkeen. Ympäristölautakunta kokee, että esitetyn strategialuonnoksen sekä toimenpideohjelmien mukaiset konkreettiset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Tämä edellyttää kunnan kaikkien eri sektorien sitoutumista ilmastotyöhön, sekä strategialuonnoksessa ja toimenpideohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden huomioon ottamista kaikessa kunnan toiminnassa. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. (Lisätietoja: ympäristöinsinööri puh. 06-4191346, 044-4191346 ja e-mail sari.paananen@ilmajoki.fi)

Ympäristölautakunta 31.1.2012 18 YHT 44/2012/615 YMP 7 MIKA PIHLAJAMÄEN YHDISTELMÄSIKALAN YMPÄRISTÖLUPA Mika Pihlajamäki hakee ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa yhdistelmäsikalan laajentamiselle Ilmajoen kunnan Lahdenkylään, kiinteistölle Alanko RN:o 2:308, Saarimaantien läheisyyteen. Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Ilmajoen kunnan ilmoitustaululla 23.12.2011 23.1.2012 välisenä aikana. Ilmoituksesta on julkaistu kuulutus 29.12.2011 Ilmajoki-lehdessä. Eläinsuojan sekä lietesäiliön sijaintipaikan naapurikiinteistöjen omistajille on tiedotettu hakemuksesta. Päätösehdotus ympäristöluvaksi on liitteenä 1. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Ympäristöinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää Mika Pihlajamäelle ympäristöluvan yhdistelmäsikalan laajentamiselle liitteen 1 mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin ja lupa myönnettiin liitteen 1 mukaisena. (Lisätietoja: ympäristöinsinööri puh. 06-4191346, 044-4191346 ja e- mail sari.paananen@ilmajoki.fi)

Ympäristölautakunta 31.1.2012 19 YMP 8 ILMAJOEN SEURAKUNNAN RAKENNUSLUPA 20/12: VANHAN MAJOITUSRAKENNUKSEN MUUTOS KOKOONTUMISTILAKSI Ehdotus: Lupa myönnetään. Päätös: Lupa myönnettiin. (Lisätietoja: rakennustarkastaja, puh. 06-4191349, 044-4191349 ja e-mail satu.kangas-kuittinen@ilmajoki.fi)

Ympäristölautakunta 31.1.2012 20

Ympäristölautakunta 31.1.2012 21 YMP 9 KIINTEISTÖ OY ILKANRADIN RAKENNUSLUPA 26/12: TOIMISTORAKENNUKSEN MUUTOSTYÖT Ehdotus: Lupa myönnetään. Päätös: Lupa myönnettiin. (Lisätietoja: rakennustarkastaja, puh. 06-4191349, 044-4191349 ja e-mail satu.kangas-kuittinen@ilmajoki.fi)

Ympäristölautakunta 31.1.2012 23 YMP 10 ILMAJOEN KUNNAN RAKENNUSLUPA 27/12: TEOLLISUUSRAKENNUKSEN OSAN MUUTOSTYÖT Ehdotus: Lupa myönnetään. Päätös: Lupa myönnettiin. (Lisätietoja: rakennustarkastaja, puh. 06-4191349, 044-4191349 ja e-mail satu.kangas-kuittinen@ilmajoki.fi)

Ympäristölautakunta 31.1.2012 25 YMP 11 TIEDOKSISAATETTAVAT ASIAT Ehdotus: Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi seuraavaa: 1.Ympäristöinsinöörin tiedoksisaatettavat: - Vaasan Hallinto-oikeuden päätös; Valitus ympäristölupa-asiassa, Juha Nikkola 2. Rakennustarkastajan tiedoksisaatettavat: - Rakennusvalvonnan rakentamistilastoa vuodelta 2011 (Esityslistan oheismateriaalissa) - Rakennustarkastajan selvitys tämän hetkisestä tilanteesta, koskien Koskenkorvan rantapenkereen sortuma-asiaa 3.Seuraava ympäristölautakunnan kokous on 28.02.2012 Päätös: Merkittiin tiedoksisaaduksi. Asian 1 esittelyn jälkeen, ympäristöinsinööri poistui kokouksesta. Asian 2 kohdalla rakennustarkastaja antoi perusteellisen selvityksen Koskenkorvan rantasortuma-asian tämän hetkisestä tilanteesta. Asiasta käytiin myös vilkas keskustelu. Asian 3 kohdalla todettiin, että kokouspäivä olisi hiihtolomaviikolla joten kokous pidetäänkin viikkoa ennen, 21.2.2012. Tämä pykälä kokonaisuudessaan käsiteltiin heti 7 :n jälkeisenä asiana.

Ympäristölautakunta 31.1.2012 26 YMP 12 ROCK ON WHEELS TMI/ VESA OJALAN RAKENNUSLUPA 29/12: LIIKE- JA TEOLLISUUSRAKENNUS Ehdotus: Otetaan käsittelyyn esityslistan ulkopuolisena asiana. Lupa myönnetään. Päätös: Lupa myönnettiin. (Lisätietoja: rakennustarkastaja, puh. 06-4191349, 044-4191349 ja e-mail satu.kangas-kuittinen@ilmajoki.fi)