Vasemmiston vaihtoehto on elvytys Vasemmiston varjobudjetti 2015

Vasemmiston vaihtoehto on elvytys Vasemmiston varjobudjetti 2015 Yksityisen sektorin romahdusta ei voi korjata julkisten palvelujen alasajolla.

TALOUSARVIO 2015 Vasemmiston vaihtoehto Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä 11.11.2014 Vasemmiston vaihtoehto on elvytys Suomessa ja koko euroalueella on käännettävä talouspolitiikan suunta leikkaavasta ja taloutta hyydyttävästä linjasta elvyttävään ja työllisyyttä parantavaan linjaan. Esitämme miljardiluokan elvytystä järkeviin investointeihin ja kansalaisten ostovoiman turvaamiseen. Verotusta on tehtävä oikeudenmukaiseksi ja torjuttava verokeinottelua ja harmaata taloutta. Työttömyys on vakava ongelma. Pelkästään pitkäaikaistyöttömyyden suorien työttömyysturvakustannusten arvioidaan olevan ensi vuonna valtiolle ja kunnille 800 miljoonaa, eli yli 2 miljoonaa euroa päivässä. Pidemmän aikavälin kustannukset ovat vielä merkittävämpiä, ellei rakenteellista työttömyyttä saada alennettua. Kaikki toimet onkin nyt suunnattava työpaikkojen luomiseen ja talouden tukemiseen. Vaikka valtion ja koko julkisen sektorin velkaantumisvauhti on huolestuttava, on sitäkin vaarallisempaa talouskasvun puuttuminen ja massatyöttömyys. Suomen luottoluokitusta laskeneen Standard & Poor sinkaan päähuomion kohteena ei ollut valtionvelka, vaan taloutemme heikot kasvunäkymät, haasteet väestörakenteessa ja talouden rakennemuutoksessa sekä vaimea ulkomainen kysyntä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tämän vuoden syyskuussa 218 000, mikä oli 19 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,2 prosenttia, kun se edellisvuoden syyskuussa oli 7,6 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 314 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 29 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vasemmiston vaihtoehto on oikeudenmukainen ja sosiaalinen. Ei ole mitään syytä eikä mitään tarvetta leikata opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten indek-

2 sikorotuksia tai muutoin työttömyysturvaa eikä lapsilisiä. Esitämme oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisuuden lisäämiseen 311,3 miljoonaa euroa. Monipuolisiin inhimilliseen pääomaan investointeihin esitämme 361,3 milj. euroa. Elinkeinojen kehittämiseksi ja yhteiskunnan perusrakenteista huolehtimiseksi ehdotamme 687 milj. euroa. Pysyviä menolisäyksiä näistä on yhteensä 687 milj. euroa ja tilapäisiä menolisäyksiä 672 miljoonaa euroa. Veroja ehdotamme kannettavaksi lisää 787 miljoonaa euroa. Pysyvät menolisäykset katettaisiin veronkorotuksista ja harmaan talouden torjunnasta saatavilla pysyvillä tulolisäyksillä. Tilapäiset menolisäykset katettaisiin elvyttämällä velkarahalla. Elvyttämällä nyt turvataan myös velanmaksukyky pitkällä aikavälillä. Hallituksen leikkauslinja ei nosta Suomea lamasta Hallitus päätti keväällä lisäleikkauksista jo aiemmin päätettyjen päälle, vaikka nyt pitäisi toimia päinvastoin. Etenkin pienituloisten ostovoiman vähentäminen eläkkeistä, työttömyysturvasta ja opintotuesta leikkaamalla on vastuutonta. Hallitus päätti leikata menoja yli 3miljardia ensi vuonna, jotta velkaantuminen vähenisi 4 miljardiin. Leikkaukset johtavat kuitenkin talouden kierteen syvenemiseen ja budjettiriihessä velka-arviota nostettiinkin jo 4,5 miljardiin. Todennäköisesti velkaa joudutaan ottamaan jopa 6 miljardia, ellei ulkomainen kysyntä kasva odotettua enemmän. Se ei näytä todennäköiseltä, koska Venäjän kauppa vähenee ja EU:n talouspolitiikka ei näytä muuttuvan vielä ensi vuonna. Suomella ei ole varaa olla elvyttämättä Suomessa on välttämätöntä elvyttää ja siihen tämä vaihtoehto tähtää. Valtion velkaantuminen ei ole elvytyksen este. Valtion velkaantuminen on seurausta yksityisen sektorin romahduksesta. Sitä ei voida korjata niin, että romautetaan myös julkinen sektori. Päinvastoin, yksityinen sektori voi nousta jaloilleen vain julkisen tukemana. Kun molemmat irtisanovat ja leikkaavat samaan aikaan, on seurauksena lama. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kehottaa tuoreessa raportissaan Euroopan

3 maita elvyttämään vaikka velkarahalla. IMF:n mukaan tämä maksaisi itsensä takaisin lisäämällä työllisyyttä ja talouskasvua. Matalan korkotason vallitessa velkarahan suuntaaminen elvyttäviin toimiin on järkevää. IMF laskee, että mikäli julkisia menoja lisätään yhdellä prosentilla, heti ensimmäisenä vuonna sillä saadaan 0,4 prosentin bkt:n kasvu. Neljäntenä vuonna ollaan jo 1,5 prosentin kasvussa. Euroopan komission tuoreessa ennusteessa alennettiin euroalueen ensi vuoden kasvuennustetta puolen vuoden takaisesta 1,7 prosentista 1,1 prosenttiin. Se osoittaa, että toipumista ahdingosta ei ole näköpiirissä. Suomen on saatava myös keskeiset EU-maat mukaan panostamaan yhdessä työllisyyden parantamiseen. Unionialueella puhutaan tällöin useamman sadan miljardin työllistämisohjelmasta. Suomen on oltava tässä mukana omalla työllistämisja elvytysohjelmalla. Samalla Suomen on aktiivisesti vaikutettava euroalueeseen ja ennen kaikkea sen keskeiseen maahan Saksaan. Saksan vaihtotaseen ylijäämä on lähes sata miljardia dollaria suurempi kuin ennen finanssikriisiä. Saksalla olisi varaa kasvattaa kotimaista kulutuskysyntäänsä ja investointejaan, mutta tätä ei ole tehty. Suomessa tarvitaan nyt investointeja tulevaisuuteen. On panostettava opetukseen ja tutkimukseen. On panostettava tutkimukseen, tuotekehittelyyn ja cleantechin referenssikohteisiin. Kouluja on homeessa, rautateitä elinkaarensa päässä ja asumisen hinta korkealla suurissa kaupungeissa asuntopulan takia. Nyt kannattaisi rakentaa kun rakentaminen on halpaa ja ihmisiä työttöminä. Samalla valtio ja kunnat säästäisivät samalla toisesta päästä työttömyyden kustannuksissa ja saisivat verotuloja. Pidämme välttämättömänä, että hallitus panostaa työllisyyteen jo tämän vuoden puolella uudella lisätalousarviolla. Hallituksen päätös leikata perusväylänpidosta on tässä tilanteessa yksinkertaisesti väärää politiikkaa. Hallitus kehuu lisäävänsä liikenneinvestointeihin 68 miljoonaa. Keväällä se kuitenkin päätti leikata sieltä 100 miljoonaa. Todellisuudessa hallitus siis vähentää investointeja. Vastaava kikkailu tehtiin opetukseen. Hallitus hehkuttaa 35 miljoonan lisäystä kouluihin. Keväällä se kuitenkin päätti leikata sieltä 57 miljoonaa. Kouluihin siis panostetaan leikkaamalla niiltä 22 miljoonaa! Hallitus korvaa osan lapsilisän leikkauksesta osalle perheitä kokonaan uudella verovähennyksellä. Lopputulos on monimutkainen ja osuu kipeimmin niihin pie-

4 nituloisimpiin, jotka eivät saa toimeentulotukea. On parempi perua lapsilisien leikkaus kokonaan. Veronkorotusten kanssa pitää olla varovainen, koska niilläkin estetään talouden elpymistä. Verotulojen turvaamiseksi ja tuloerojen kaventamiseksi on kuitenkin perusteltua nostaa suurimpien tulojen veroa. Vasemmistoliitto ehdottaakin solidaarisuusveron nostamista ja verotuksen porrastamista siten, että porrastetaan solidaarisuusvero kahteen luokkaan (70 000 euroa ja 150 000 euroa), minkä lisäksi hallituksen esittämää inflaatiokevennystä pienennetään yli 39 000 euron tuloista alkaen. Palveluihin, julkisiin investointeihin ja heikompiosaisista huolehtimiseen on löydyttävä varoja. Vaadimme varallisuusveron palauttamista, koska sen haitalliset vaikutukset ovat pieniä, mutta hyvät vaikutukset merkittäviä. Lisäksi varallisuusverotus antaa mahdollisuuden seurata vaurauden kasautumista. Varallisuusvero tulisi säätää pikaisesti, josta se voitaisiin ottaa käyttöön vuodesta 2016 alkaen. Työmatkakulujen omavastuun korotuksesta on luovuttava. Pienyrittäjien ja itsensä työllistävien asemaa pitää parantaa nostamalla veronalaisen myynnin alarajaa. Samalla pienituloisten mahdollisuus ostaa työllistäviä kotimaisia palveluita paranee. Myös elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista on harkittava. Panostamalla monipuolisesti harmaantalouden torjuntaan voidaan kasvattaa verotuloja. Vaatimus maakohtaisesta kirjanpidosta julkisissa hankinnoissa estäisi veroparatiisien käyttöä. Vasemmistoliitto ei kannata epätarkoituksenmukaisia veropäätöksiä, joiden seuraukset ovat taloudellisesti kannattamattomia, sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia tai ympäristön kannalta onnettomia. Tällaisia ovat muun muassa hallituksen esittämä taksien verohuojennuksen poisto sekä elokuvasäätiön saaman tuen verollepano.

5 Vasemmiston esitykset vuoden 2015 budjettiin Oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus - ei leikata eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden indeksikorotuksia eikä lapsilisiä + 160,5 - ei leikata työttömyysturvaa + 50 - korotetaan takuueläkettä 10 eurolla + 12,5 - korotetaan sitä summaa, minkä työtön voi ansaita etuutta menettämättä sadalla eurolla kuukaudessa + 15 - ei leikata opiskelija-asuntosäätiöiden ja YTHS:n vuokratukea + 4 - korotetaan opiskelijoiden ateriatukea 50 sentillä + 7 - opiskelijoiden asumislisässä korotetaan enimmäisvuokrana 10 (käteen 8 lisää) + 10 - ei koroteta työmatkakulun omavastuuta 600 eurosta 750 euroon + 15 - teattereiden, orkestereiden, museoiden, kulttuuriympäristön sekä järjestöjen avustuksia ei leikata + 5 - saamelaisten kulttuuri- ja kielipesistä ei vähennetä vaan määrärahaa korotetaan + 0,3 - turvakoteihin ja väkivallan ehkäisyyn + 32 Edellä olevat yhteensä + 311,3 Investoinnit inhimilliseen pääomaan - kuntien valtionosuuksia korotetaan + 100 - kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuteen varataan + 20 - perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitettua määrärahaa ei leikata + 30 - nostetaan oppivelvollisuus 17. ikävuoteen + 30 - yliopistoille osoitetaan lisää + 50 - ammattikorkeakouluille osoitetaan lisää + 30 - kirjastojen lainauskorvauksia korotetaan + 1,3 - työllistämismenoihin osoitetaan lisää + 100 Edellä olevat yhteensä + 361,30

6 Elinkeinojen kehittäminen ja perusrakenteiden parantaminen - perusväylänpitoon lisätään + 150 - yksityisteiden kunnossapitoon lisätään + 5 - väyläverkon kehittämiseen ja siltaohjelman toteuttamiseen lisätään + 130 - joukkoliikenteen palvelujen ostoon lisätään + 30 - elinkeinotoimintaa palvelevaan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sekä cleantechin referenssilaitoksiin ja laitteisiin + 100 - homekoulujen korjaamiseen osoitetaan + 100 - arvonlisäverollisen myynnin alarajan nostaminen 8500 eurosta 25 000 euroon ja alarajahuojennuksen ylärajan nostaminen 22 500 eurosta 39 000 euroon (edellyttää EU:n hyväksyntää) + 165 - vesien- ja ympäristönhoitoon (siirtoviemärit) + 7 Edellä olevat yhteensä + 687 Kaikki menolisäykset ja tulovähennykset yhteensä + 1327,60 Samat esitykset ryhmiteltynä pysyviin ja tilapäisiin menolisäyksiin Pysyvät menolisäykset/tulovähennykset - ei leikata eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden indeksikorotuksia eikä lapsilisiä + 160,5 - ei leikata työttömyysturvaa + 50 - korotetaan takuueläkettä 10 eurolla + 12,5 - korotetaan sitä summaa, minkä työtön voi ansaita etuutta menettämättä sadalla eurolla kuukaudessa + 15 - ei leikata opiskelija-asuntosäätiöiden ja YTHS:n vuokratukea + 4 - korotetaan opiskelijoiden ateriatukea 50 sentillä + 7 - opiskelijoiden asumislisässä korotetaan enimmäisvuokrana 10 (käteen 8 lisää) + 10 - kuntien valtionosuuksia korotetaan + 100 - kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuteen osoitetaan + 20

7 - perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitettua määrärahaa ei leikata + 30 - nostetaan oppivelvollisuus 17. ikävuoteen + 30 - kirjastojen lainauskorvauksia korotetaan + 1,3 - joukkoliikenteen palvelujen ostoon lisätään + 30 - arvonlisäverollisen myynnin alarajan nostaminen 8500 eurosta 25 000 euron ja alarajahuojennuksen ylärajan nostaminen 22 500 eurosta 39 000 euroon (edellyttää EU:n hyväksyntää) + 165 - ei koroteta työmatkakulun omavastuuta 600 eurosta 750 euroon + 15 - teattereiden, orkestereiden, museoiden, kulttuuriympäristön sekä järjestöjen avustuksia ei leikata + 5 - saamelaisten kulttuuri- ja kielipesistä ei vähennetä vaan määrärahaa korotetaan + 0,3 - turvakoteihin ja väkivallan ennaltaehkäisyyn + 32 Pysyvät yhteensä + 687,60 Tilapäiset menolisäykset - yliopistoille osoitetaan lisää + 50 - ammattikorkeakouluille osoitetaan lisää + 30 - perusväylänpitoon lisätään + 150 - yksityisteiden kunnossapitoon lisätään + 5 - väyläverkon kehittämiseen ja siltaohjelman toteuttamiseen lisätään + 130 - elinkeinotoimintaa palvelevaan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sekä cleantechin referenssilaitoksiin ja laitteisiin + 100 - homekoulujen korjaamiseen osoitetaan + 100 - työllistämismenoihin osoitetaan lisää + 100 - vesien- ja ympäristönhoitoon (siirtoviemärit) + 7 Tilapäiset yhteensä + 672 Tässä tilanteessa on järkevää kattaa veronkorotuksilla enintään pysyvät menolisäykset. Sen sijaan tilapäiset menolisäykset on perusteltua kattaa lainan lisäyksellä. Ehdotamme verojen keräämistä oikeudenmukaisemmin. Vasemmisto pitää välttämättömänä pääomatulojen ja palkkatulojen verotuksen lähentämistä asteittain. Tässä tilanteessa Suomen ja muun euroalueen tulee edistää talouden kasvua investoinnein ja välttää säästötoimilla ja veronkorotuksilla laman pitkittämistä ja syventämistä. Tästä syystä hyväksymme korkeamman lainanoton eli 740,60 milj. euroa.

8 Verojen lisäykset - tuloverotuksessa korotetaan ylimpien tulojen solidaarisuusveroa ja toteutetaan kahteen alimpaan tuloryhmään inflaatiotarkistus + 97 - säilytetään windfall-vero (voimalaitosvero) + 100 - panostetaan harmaan talouden torjuntaan 39 milj. euroa, jolloin nettotulovaikutus vuonna 2015 on + 40 - otetaan uudelleen käyttöön varallisuusvero + 150 - rajoitetusti verovelvollisille maksettavista osingoista ryhdytään perimään lain edellyttämä lähdevero, jollei osingon tosiasiallisesta saajasta ja hänen oikeudestaan pienempään veroon esitetä luotettavaa selvitystä + 200 - maakohtaisen kirjanpidon vaatimus julkisissa hankinnoissa + 200 Verotulojen lisäys yhteensä + 787 Veronkorotusten kanssa pitää olla varovainen, koska niilläkin estetään talouden elpymistä. Verotulojen turvaamiseksi ja tuloerojen kaventamiseksi on kuitenkin perusteltua nostaa suurimpien tulojen veroa. Vasemmistoliitto ehdottaakin solidaarisuusveron nostamista ja verotuksen porrastamista siten, että porrastetaan solidaarisuusvero kahteen luokkaan (70 000 euroa ja 150 000 euroa), minkä lisäksi hallituksen esittämää inflaatiokevennystä pienennetään yli 39 000 euron tuloista alkaen. Valtion tuloveroasteikko 2015 (Vasemmisto) Verotettava Veron alarajan Vero alarajan ansiotulo, kohdalla ylittävästä euroa euroa tulon osasta, % 16 500 24 700 8,00 6,50 24 700 39 700 541,00 17,50 39 700 70 000 3 166,00 21,50 70 000 150 000 9 680,50 31,75 150 000 35 080,50 33,75 tällöin valtion tulovero 90 000 eurosta on - 2014: 15 572,00 euroa - HE: 15 491,00 euroa - VAS: 16 030,50 euroa tällöin valtion tulovero 150 000 eurosta on - 2014: 34 422,00 euroa - HE: 34 541,00 euroa - VAS: 35 080,50 euroa

9 Myös hallituksen velkatavoitteella voidaan päästä oikeudenmukaisempaan vaihtoehtoon Ottamatta enempää lisää velkaa voidaan silti toteuttaa hallituksen linjaa oikeudenmukaisempaa ja sosiaalisempaa politiikkaa. Tällöin ehdotetut lisämenot katettaisiin veroja korottamalla. Valtion tuloveroasteikon rajaveroasteiden korotus 1 prosenttiyksiköllä lisää verotuloja 518 miljoonalla eurolla vuoden 2015 tasossa laskettuna. Kun lisäksi peritään voimalaitosveroa 100 miljoonaa euroa, varallisuusveroa 150 miljoonaa euroa, tehostetaan harmaan talouden vastaisia toimia verotulon kasvattamiseksi 40 miljoonalla eurolla, saadaan verotuottoja yhteensä 808 milj. euroa hallituksen esitystä enemmän. Jos tästä summasta käytetään 180 milj. työtulovähennyksen korottamiseen, voidaan lisäksi - luopua indeksileikkauksista 91 milj. - luopua lapsilisän leikkaamisesta 70 milj. - luopua työttömyysturvan leikkauksesta 50 milj. - korottaa takuueläkettä 10 eurolla kuukaudessa 12,5 milj. - säilyttää perusopetusryhmien koot ennallaan 30 milj. - nostaa oppivelvollisuuden ikäraja 17 vuoteen 30 milj. - perusväylänpitoon ja väylähankkeisiin 200 milj. - opetuksen ja tutkimukseen 145 milj.