Kokkolan suomenkielinen perusopetus Esiselvitys Hakalahti, Jokilaakso - Piispanmäen monitoimitalo Sivistyslautakunta 19.2.2019 1
TIIVISTELMÄ. Kokkolan suomenkielinen perusopetus. Esiselvitys Hakalahti-Jokilaakso. Raportti 19.2.2019 Kokkolan sivistyslautakunta. Vuonna 2017 on Kokkolan kaupungin toimielimissä päätetty varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkoista 2020-luvulla. Tämän jälkeen on selvitetty myös varhaiskasvatuksen tilatarvetta tulevaisuudessa ja siksi esiselvityksessä määritellään myös varhaiskasvatuksen tilatarpeet. Päätösten mukaan tuli laatia esiselvitys Hakalahden ja Jokilaakson koulujen koulurakennushankkeesta, jossa koulun ja varhaiskasvatuksen tilatarpeet yhdistetään uudisrakennuksen suunnitteluun, jossa on mukana tilat päiväkodille, esiopetukselle ja perusopetukselle (1-9 lk). Esiselvitys on hankkeiden suunnittelun ensimmäinen vaihe. Sen jälkeen, kun hankkeelle myönnetään suunnittelumääräraha talousarvioon, nimetään varsinainen suunnittelutoimikunta. Siinä vaiheessa suunnitelmat tarkentuvat, laaditaan tilaohjelma ja kustannusarvio. Vaikka viime vuosina Kokkolassa on investoitu paljon uusiin koulu- ja päiväkotirakennuksiin, korjausvelka kasvaa edelleen ja peruskorjausta odottaa moni koulurakennus. Esitys vähentää omalta osaltaan rakennusten korjausvelkaa ja tuo käyttökustannusten ja energiatehokkuutta. Esiselvityksessä tarkastellaan nykyisiä tiloja ja niiden mahdollisuuksia sekä uudisrakennusta vaihtoehtona. Niihin liittyvät myös liikennejärjestelyt, maankäyttö ja kaavoitussuunnitelmat alueella. Tulevaisuuden varhaiskasvatus- ja kouluhankkeissa on merkittävässä roolissa yhdessä laadittu pedagoginen suunnitelma, jossa kuvataan päiväkodin ja koulun toimintaa ja tilatarpeita. Hankkeesta on laadittu alustava suunnitelma, jota tarkennetaan hankkeen edetessä. Esityksessä on tavoitteena kaupungin strategian mukainen ehyt polku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen asti. Monitoimitalo mahdollistaa yhtenäisen perusopetuksen toteuttamisen ja uuden oppimiskäsityksen mukaisen oppimisympäristön terveellisissä ja turvallisissa tiloissa. Kantakaupungin pohjoispuolelle on tulossa kaksi monitoimitaloa, joissa on päiväkoti, esiopetus ja perusopetukset luokat 1-9, joiden mitoitus on alueen ennakoidun kasvun mukainen. Esityksissä on huomioitu myös mahdollista 5-vuotiaiden maksutonta esiopetusta, joka lisännee palveluun osallistumista. Molemmat hankkeet ovat hieman pienempiä kuin Isokylän monitoimitalo. Raportissa ehdotetaan seuraavia muutoksia: - Hakalahden ja Jokilaakson koulujen toiminnat yhdistyvät yhtenäiseksi perusopetukseksi. - Piispanmäen alueen tontille rakennetaan monitoimitalo, jossa on tilat varhaiskasvatuksen ryhmille (72-96:lle 0-4 vuotiaalle, kolmelle 5- ja 6-vuotiaiden esiopetuksen rinnakkaisryhmälle) sekä perusopetuksen luokille 1-9. Monitoimitaloon varataan tilaa myös oppilashuollolle ja nuorisotoimelle. Hankkeen alustava koko on 10988-12358 k-m2. Lopulliset pinta-alat tarkentuvat hankesuunnitteluvaiheessa. - Hakalahden ja Jokilaakson koulujen nykyiset rakennukset puretaan ja tontit kaavoitetaan asuinrakentamisen käyttöön. Rytimäen esiopetus- ja koulukiinteistöjen käyttö jatkossa tulee pohtia uudelleen ja miettiä voivatko ne toimia esim. väistötiloina tai varatilana tai tuleeko kyseeseen kiinteistöjen myyminen tai vuokraus. - Lisäksi on pohdittava, jatkuvatko matematiikkaluokat Halkokarilla vai tehdäänkö joku muu toiminnallinen tai opetussuunnitelmallinen ratkaisu. 2
- Itäreitin perusopetusalueen oppilaaksiottorajoja tarkistetaan siten, että Halkokarin monitoimitalon ja suunnitellun Piispanmäen monitoimitalon välinen raja kulkisi pohjoisen suunnassa Kaanaanmaantietä-Rödsöntielle ja Ulkometsän päiväkodin takaa Trulleviin päin kulkevaa viherväylää pitkin. Oppilaaksiottorajojen raja-alueiden oppilaiden osalta voidaan käydä koulujen välillä neuvottelua vuosittain. - Rytimäen-Rödsön suunnan kulkuyhteyksiä varten Piispanmäkeen tarvitaan Pohjoisväylälle ja Vanhalle Ouluntielle kevyenliikenteen alikulku. - Väistötiloja ei tarvita, mikäli rakennushanke käynnistyy ajoissa ja Hakalahden ja Jokilaakson nykyiset koulukiinteistöt pysyvät käyttökelpoisina rakennushankkeen valmistumiseen saakka. - Monitoimitalon liikuntasalin mitoitus ja käyttötarkoitus eri liikuntalajien käyttöön sopivaksi tulee tarkastella yhdessä Keskuspuistoon suunniteltavan hybridiareenan liikuntasalin laajuuden ja kapasiteetin suhteen. Lisäksi tulee selvittää, kuinka paljon koululiikunta saa kaiken kaikkiaan tunteja toteutumaan suunniteltavassa hybridiareenassa. - Esiselvitystyöryhmä esittää, että Piispanmäen ja Halkokarin monitoimitalojen rakennushankkeet toteutetaan peräkkäin niin, että Halkokarin monitoimitalon rakennushankkeen aikana nykyinen Hakalahden koulu voisi osittain tai kokonaan toimia Halkokarin koulun väistötilana. Se olisi kokonaistaloudellisesti merkittävä ratkaisu. - Esiselvitystyöryhmä esittää myös selvitettäväksi, millaisia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä kaupungille voisi koitua siitä, että molemmat monitoimitalohankkeet yhdistettäisiin samaan hankintakokonaisuuteen, jolloin se voitaisiin toteuttaa joko allianssi- tai elinkaarimallilla. - Rakentamisaikatauluksi esiselvitystyöryhmä esittää, että Piispanmäen monitoimitalon rakentaminen voisi alkaa vuonna 2022 ja Halkokarin monitoimitalon rakentaminen vuonna 2024. 3
Sisällys 1 Taustaa... 6 2 Työryhmän kokoonpano ja kokoukset... 6 3 Nykyisten koulutilojen kuvaus ja uudisrakentaminen... 7 3.1 Nykyisten tilojen kuvaus ja peruskorjausmahdollisuudet... 7 3.2 Uudisrakentaminen vaihtoehtona... 10 4 Oppilaaksiottoalueen palveluiden nykytilanne, oppilasennusteet ja palvelutarve... 12 4.1 Palveluiden nykytilanne... 12 4.2 Varhaiskasvatuksen palveluiden tarve tulevaisuudessa... 14 4.3 Itäreitin perusopetuksen oppilasennuste... 15 4.4 Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet ja palvelutarve alueella tulevaisuudessa... 17 5 Alueen nykyinen maankäyttö ja maankäytön kehittyminen... 25 5.1 Kaavoituksen kehittyminen alueella... 25 5.2 Yleiskaavoitus ja väestöennusteet... 27 5.3 Alueen kaavatilanne ja aluekuvaus... 28 5.4 Tulevan koulurakennuksen suhde tontin kokoon... 31 6 Pedagoginen toimintamalli... 32 7 Hankkeen mitoitus... 32 7.1 Oppilasmäärät ja ryhmämäärät eli kapasiteetti... 32 7.2 Henkilökunta... 32 7.3 Tilojen mitoitus... 33 8 Koulun, päiväkodin ja huoltajien kuuleminen ja lausunnot... 34 8.1 Henkilöstön kuuleminen... 34 8.2 Oppilaskunnan kuuleminen... 34 8.3 Alueen vanhempainraadin ja vanhempien kuuleminen... 34 8.4 Lapsivaikutusten arvioinnit... 35 8.5 Eri tahojen lausunnot... 35 9 Työryhmän esitys hankkeesta... 35 10 Esityksen vaikutusten ennakkoarviointi... 37 10.1 Uudisrakentamisen investointikustannusten arvio... 37 10.2 Varustamisen ja kalustamisen kustannukset... 37 10.3 Vaikutukset käyttömenoihin ja sisäisen vuokran muutos... 37 11 Liitteet... 37 Liite 1. Hakalahden ja Jokilaakson opettajakunta... 37 Liite 2. Hakalahden henkilökunnan kuuleminen 14.2.2019... 38 4
Liite 3. Hakalahden oppilaskunnan kuuleminen 14.2.2019... 38 Liite 4. Hakalahden vanhempainraadin kuuleminen 7.2.2019... 38 Liite 5. Jokilaakson opettajakunnan kuulemiset 6.2.2019... 39 Liite 6. Jokilaakson henkilökunnan kuuleminen 8.2.2019... 39 Liite 7. Jokilaakson oppilaskunnan kuuleminen 8.2.2019... 39 Liite 8. Jokilaakson vanhempainyhdistyksen ja vanhempainillan kuulemiset... 40 Liite 9. Puhtaus- ja ruokapalvelujen lausunto hankkeisiin 15.1.2019... 41 Liite 10. Oppilashuollon lausunto Piispanmäen esiselvitykseen... 41 Liite 11. Lausunto nuorisotilojen tarpeesta... 42 Liite 12. Piispanmäen pedagoginen suunnitelma... 44 Liite 13. Kaupunkisuunnittelun laatima ennuste oppilasmääristä vuosittain 2006-56 Piispanmäen monitoimitalon vaikutusalueella... 56 5
1 Taustaa Vuonna 2017 on Kokkolan kaupungin toimielimissä päätetty varhaiskasvatusja opetuspalvelujen palveluverkoista 2020-luvulla. Kokkolan kaupunginvaltuusto on 23.10.2017 107 päättänyt, että Kokkolan suomalaisen lukion toimipaikat yhdistetään KYL:n toimipaikkaan aikaisintaan 1.8.2020. Tuossa kokouksessa valtuusto päätti palauttaa kaupunkikeskustan 7-9 vuosiluokkien palveluverkkomuutoksen uuteen valmisteluun. Sivistyslautakunta on päätöksessään 20.2.2018 26-27 käynnistänyt Hakalahden ja Jokilaakson sekä Halkokarin koulujen esiselvityksen laadinnan ja nimennyt esiselvitysryhmät. Päätösten mukaan vuonna 2018 laaditaan esiselvitykset: - Hakalahden ja Jokilaakson koulujen koulurakennushankkeista, joissa koulujen tilatarpeet yhdistetään uudisrakennuksen suunnitteluun, jossa on mukana koulutilat esiopetukselle ja perusopetukselle (1-9 lk). Tavoitteena on perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen, opinpolun yhtenäisyys, yhteisöllisyys ja taloudellisuus. Tämän jälkeen on selvitetty myös varhaiskasvatuksen tilatarvetta tulevaisuudessa ja siksi on paikallaan, että esiselvityksissä määritellään myös varhaiskasvatuksen tilatarpeet näissä hankkeissa. Koska samaan aikaan laaditaan sekä Hakalahden, Jokilaakson että Halkokarin kouluhankkeiden esiselvitykset, on paikallaan, että työryhmät voivat pitää keskenään yhteisiä kokouksia ja tehdä esityksiä myös oppilaaksiottoalueiden rajojen muutoksista. Päätöksen liitteenä A oli Kaupunkikeskustan 7-9 vuosiluokkien palveluverkko 2020 raportti. Linkki: http://kokkola.oncloudos.com/cgi/drequest.php?page=meetingitem&id=20 185312-12 2 Työryhmän kokoonpano ja kokoukset Hakalahden ja Jokilaakson koulujen koulurakennushankkeiden esiselvitystyöryhmään kuuluivat sivistysjohtaja Peter Johnson (puheenjohtaja), kehittämispäällikkö Mika Sarkkinen, hallintopäällikkö Helena Saarimäki, talouspäällikkö Kim Salo, asiantuntijarehtori Jarmo Hämäläinen, varhaiskasvatustoimenjohtaja Kai Kytölaakso ja Torkinmäen varhaiskasvatuksen johtaja Elina Myllyniemi. 6
Koulujen edustajina työryhmässä olivat olleet rehtorit Kimmo Tastula ja Harri Kangasniemi sekä Jokilaakson koulun opettajaedustajana luokanopettaja Teppo Vasela ja Hakalahden koulun opettajaedustajana Riitta Lempinen. Kaupunkisuunnittelun edustajana oli yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg ja kaupunkitilan edustajana kaupunginarkkitehti Kristian Biskop. Sivistyslautakunnan edustajina olivat Sari Innanen ja Esa Mård. Työryhmä piti yhteensä 6 kokousta, joista 3 oli yhdessä Halkokarin koulun esiselvitystyöryhmän kanssa ja 3 erikseen. 3 Nykyisten koulutilojen kuvaus ja uudisrakentaminen 3.1 Nykyisten tilojen kuvaus ja peruskorjausmahdollisuudet KIINT.NIMI OSOITE HUON.ALA m2 KRS- ALA TONTIN VALM. PERUSK. LAAJ. SISÄIN. p.ala m2 m2 VUOSI VUODET VUOSI VUOKRA v. 2018 Hakalahden koulu Matruusinkatu 2 4 994 5 217 20 000 1974 1980 1977 433 100 Jokilaakson koulu Jokilaaksontie 6 2 271 2 662 9 100 1949 1974 173 200 yht. 7 879 yht. 606 300 Taulukko 1. Hakalahden ja Jokilaakson koulutilat (Kaupunkitoimitilat 2018) Hakalahden yläkoulu sijaitsee osoitteessa Matruusinkatu 2. Koulussa on lukuvuonna 2018-19 luokkien 7-9 oppilaita yhteensä 362 (7.lk 126, 8.lk 97, 9.lk 138) ja opettajia n. 37. Läheisyydessä sijaitsevat suomenkielisistä kouluista Torkinmäen päiväkoti ja koulu n. 600 m, Hollihaan esiopetus ja koulu n. 1400 m ja Halkokarin koulu n. 1850 m. 7
Kuva 1. Hakalahden koulun rakennukset Hakalahden koulu on vuosina 1974-1976 rakennettu yksikerroksinen yläkoulurakennus, jossa ei ole kellaritiloja. Koulu muodostuu yhteensä viidestä erillisestä rakennuksesta (paviljongit I, II, III, IV ja V, ks. kuvan merkinnät), jotka liittyvät toisiinsa katoksilla. Koko rakennuksen yhteenlaskettu kerrosala on noin 5217 m2. Rakennus on toiminut nykyisessä käyttötarkoituksessaan valmistumisestaan lähtien. Koulussa on tällä hetkellä oppilaita (luokilla 7-9) 362 ja henkilökuntaa 47 henkilöä. Koulun tilat sijoittuvat paviljonkeihin seuraavasti: Paviljonki I: teknisen työn, tekstiilityön, kotitalouden ja kuvaamataidon luokat Paviljonki II: luonnontieteiden luokat Paviljonki III: opettajien, rehtorin, terveydenhoitajan ja koulun muun henkilökunnan työskentely- ja sosiaalitilat Paviljonki IV: tavanomaiset luokkahuoneet, ATK-luokat ja kirjasto Paviljonki V: keittiö, ruokasali, liikuntasali, pukuhuoneet ja musiikkiluokka Kohteessa ei ole toistaiseksi tehty varsinaista peruskorjausta, vaan paviljonkeja on korjattu vuosikymmenten aikana tarpeen mukaan. Rakennuksen osille on tehty (IdeaStructura) kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus peruskorjauksen hanke- ja luonnossuunnittelua varten 4.9.2018. Tutkimuksen johtopäätöksenä on todettu, että vuosina 1974-1976 rakennetun ja jo alun perin väliaikaiseksi suunnitellun rakennuksen korjaaminen uudisrakennusta vastaavaksi ei ole teknis-taloudellisesti kannattavaa. Rakennuksessa ei kuitenkaan todettu sellaisia vaurioita tai 8
ongelmia, jotka estäisivät tilojen normaalia käyttöä tai jotka lähivuosien aikana heikentäisivät tilojen sisäilman laatua nykyistä enemmän. IdeaStructuran tiedotteessa 6.9.2018 todetaan: Ennen mahdolliseen laajempaan korjaus- tai uudisrakennushankkeeseen ryhtymistä tärkeimmät toimenpiteet sisäilman laadun turvaamiseksi ovat paviljongin V (ruoka- ja liikuntasalirakennus) maanvastaisessa seinässä todettujen kosteusvaurioiden korjaaminen, luokkahuoneiden ja muiden vastaavien tilojen lattioissa paikoin olevien epätiiviiden alapohjan tarkastusluukkujen ja läpivientien tiivistäminen sekä erityisesti paviljongin III opettajien työskentelytilojen ilmanvaihdon tehostaminen esimerkiksi tilakohtaisen ilmanvaihtokoneen avulla. Lisäksi tutkimuksessa on suositeltu kaikkien paviljonkien osalta varmistettavan nykyisten ilmanvaihtokoneiden toimivuus tarvittavien huolto- ja korjaustoimenpiteiden avulla. Edellä mainitut toimenpiteet pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti syksyn 2018 aikana. Jokilaakson koulu sijaitsee osoitteessa Jokilaaksontie 6. Koulussa on lukuvuonna 2018-19 esiopetus ja yksi luokkasarja 1-6. Oppilaita on 121 ja opettajia 10. Läheisyydessä sijaitsevat suomenkielisistä kouluista Torkinmäen päiväkoti ja koulu n. 1850 m ja Hakalahden koulu n. 2100 m. 9
Kuva 2. Jokilaakson koulun rakennukset Koulu on rakennettu kahdessa osassa ja lisäksi sen pihalla on siirrettävä koulurakennus. Alkuperäinen osa on valmistunut 1949 ja sitä on laajennettu vuonna 1974. Rakennuksen vanha osa on kaksikerroksinen ja siinä on lisäksi osittain maanpinnan alapuolinen kellarikerros. 1-kerroksisessa laajennusosassa on muuta rakennusta korkeampi liikuntasali ja maanpinnan alapuolinen pieni väestönsuoja kellarikerroksessa. Rakennuksen pinta-ala on yhteensä noin 2710 brm2, josta laajennusosan pinta-ala on noin 1400 brm2 ja vanha osa noin 1310 brm2. Rakennuksessa ei ole tehty laajempaa peruskorjausta vaan yksittäisiä rakenteita ja järjestelmiä on korjattu muutamissa eri vaiheissa. Rakennukselle on tehty (IdeaStructura) kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 17.2.2014 sekä useita mittauksia ja tutkimuksia. Tutkimuksen johtopäätöksenä on todettu, että rakennus on ollut kosteus- ja sisäilmateknisesti varsin heikossa kunnossa. Rakennuksen ja sen kaikki talotekniset järjestelmät kattava peruskorjaus on raportin mukaan ajankohtainen viimeistään 3-5 vuoden kuluessa. Koulun pihalla on myös siirrettävä elementtikoulu, jossa on neljä luokkatilaa (joista kahdesta voidaan tehdä tarvittaessa pieni liikuntasali) sekä sosiaalitiloja. 3.2 Uudisrakentaminen vaihtoehtona Kokkolan kaupunginvaltuusto on 13.3.2017 15 päättänyt, että vuonna 2018 laaditaan esiselvitys Hakalahden ja Jokilaakson koulujen koulurakennushankkeista, joissa koulujen tilatarpeet yhdistetään uudisrakennuksen suunnitteluun, jossa on mukana koulutilat esiopetukselle ja perusopetukselle (1-9 lk) ja että esiselvityksessä määritellään myös varhaiskasvatuksen tilatarpeet näissä hankkeissa. 10
Uudisrakentaminen on siis esiselvityksessä katsottava ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Tämä mahdollistaa yhtenäiskoulun rakentumisen alueelle. Vaihtoehtoisesti voisi olla uudisrakennus ja sen lisäksi 1-2 korttelikoulua. Uudisrakentamisen vaihtoehdossa rakennushanke pitäisi sisällään alueen varhaiskasvatuksen ja 3-4 -sarjaisen yhtenäiskoulun tilat. Rakennukseen tulisi myös oppilashuollon ja nuorisotoimen tiloja. Uusia tiloja rakennettaessa voidaan ottaa paremmin huomioon muuttuvat tarpeet ja tilat voidaan suunnitella heti käyttötarpeen mukaan, jolloin hukkaneliöiltä vältytään. Uusien tilojen suunnittelu mahdollistaa myös paremmin mahdollisten oppimissolujen suunnittelun, jolloin myös ulosmenot ja pihat on helpompi toteuttaa. Pitkän aikavälin tarkastelussa myös käyttökustannukset ovat yleensä pienemmät verrattuna peruskorjauslaajennushankkeisiin. Uudisrakentamiselle on kaavapuoli osoittanut kolme vaihtoehtoista paikkaa: Hakalahden koulun nykyinen tontti, Jokilaakson koulun nykyinen tontti sekä Piispanmäen tontti. Näistä Hakalahden koulun nykyinen tontti on muodoltaan pitkänomainen ja kooltaan 2 ha. Tontin koko on pienehkö tarpeeseen nähden ja liikenne sekä paikoitus tulisivat hankalaksi toteuttaa. Tontin sijainti on hyvä ja sen voisi kaavoittaa asuinrakennuskäyttöön, jolloin siitä voisi saada kaupungille tuloja. Jokilaakson koulun tontin koko on 0,9 ha, joka ei riitä hankkeelle. Parhaaksi vaihtoehdoksi jää Piispanmäen tontti, joka sijaitsee Ouluntien ja Pohjoisväylän kulmauksessa. Tontin koko on 2,8 ha ja se on kaupungin omistuksessa. Tällä hetkellä se on KL ja EV luokiteltu ja e=0,6. Kaavamuutoksella tontti olisi mahdollista muuttaa koulurakentamiselle sopivaksi. Tehokkuuskertoimella e=0,6 siihen olisi mahdollista rakentaa 16 800 m2. Tästä eteenpäin Hakalahden ja Jokilaakson hankkeesta käytetään tässä selvityksessä nimeä Piispanmäki. 11
Kartta 1. Itäreitin nykyisten koulurakennusten sijainti ja Piispanmäen tontti 4 Oppilaaksiottoalueen palveluiden nykytilanne, oppilasennusteet ja palvelutarve 4.1 Palveluiden nykytilanne Tällä hetkellä Itäreitillä toimivat varhaiskasvatuksen ja esi- sekä perusopetuksen palvelut näkyvät alla olevassa kartassa. Varhaiskasvatuksella on useita yksiköitä ja esiopetus toimii pääosin perusopetuksen yhteydessä paitsi Halkokarilla, jossa on myös erillisiä yksiköitä. 12
Kartta 2. Itäreitin päiväkodit, esi- ja perusopetuksen palveluverkko 2018 Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä toimipisteitä (alle 3v. ja yli 3v. ryhmät) seuraavasti: I alue: Halkokarin pk (4 ryhmää) ja Ulkometsän pk (6 ryhmää). III alue: Nahkurin pk (1+2 ryhmää) ja Torkinmäen pk (2+2 ryhmää). IV alue: Hakalahti Kaustari: Kaustarissa (1+1 ryhmää), Hakalahdessa (1+2 ryhmää) ja Tervanpolttaja (1+3 ryhmää). Varhaiskasvatukseen kuuluu myös esiopetuksen oppilaiden aika, jolloin he eivät ole esiopetuksessa. Esiopetusryhmät ovat sijoittuneet seuraavasti: I alue: Halkokarin pk eo (Merituuli+nuorisotila), Halkokarin koulun eo ja Rytimäen esiopetus yht. n. 80-90 lasta. II alue: Jokilaakson koulun eo, Kaustarin koulun eo ja Torkinmäen eo yht. n. 96 lasta. Perusopetuksen luokkien 1-6 opetuksesta vastaavat Halkokarin (3-srj.), Jokilaakson (1 srj.) sekä Torkinmäen (3-srj.) koulut. Halkokariin kuuluu myös Rytimäen korttelikoulu, jonka yhteydessä toimii myös esiopetus. Torkinmäen koululla on myös toimintaa Kaustarissa, jossa on korttelikoulu. Vuosiluokkien 7-9 opetuksesta vastaavat Hakalahden (19 ryhmää) ja Torkinmäen (4 ryhmää) koulut. Torkinmäen koulun uudisrakennuksen valmistuttua 2017 se järjestää myös opetusta 7-9 luokille ja oppilaskapasiteetti 13
täyttyy lukuvuoden 2019 alussa. Oppilaskapasiteetti (7 9 lk) on 120-130 oppilasta, joten osa oppilaista ohjataan Hakalahden kouluun joko valinnaisuuden perusteella tai oppilasottopäätöksillä. 4.2 Varhaiskasvatuksen palveluiden tarve tulevaisuudessa Itäreitin alueella syntyneiden (suomen- ja muun kielisten, ei ruotsink.) vuosittainen määrä vaihtelee paikkatietoanalyysin perusteella n. 172-206 välillä. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 178 186 189 198 184 201 203 188 206 172 186 157 Taulukko 2. Paikkatiedon selvitys Itäreitillä syntyneistä (suomen- ja muun kieliset ei ruotsinkielisiä) Varhaiskasvatuksen palvelutarvetta on vaikea ennustaa, sillä se vaihtelee ja on riippuvainen monesta eri asiasta. Syntyneiden ikäluokat ovat olleet n. 600 lasta vuosittain ja ennusteiden mukaan suunta näyttäisi olevan hieman laskusuunnassa. Palvelutarpeeseen vaikuttavat monet tekijät, kuten esim. palveluseteli, palvelujen maksullisuus, lainsäädäntö, perheiden työtilanteet, sisäiset muutot jne. Mediassa on ollut esillä nykyisen hallituksen suunnitelmia esiopetuksen laajentamisesta 5-vuotiaisiin, joka tullessaan toisi palvelutarvetta alueelle. Halkokarin päiväkodin esiopetusryhmän toiminnan poikkeuslupa Merituulen kiinteistössä loppuu keväällä 2021 ja ryhmä tulee tarvitsemaan uudet tilat. Kokkolan strategiassa ja Palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla raportissa nähdään kasvun ja oppimisen jatkumoiden vahvistaminen oppimisympäristöjen kehittämisessä tärkeänä. Oppilaan ja perheen arki helpottuu, jos lapsi voi jatkaa varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun samassa yksikössä. Tavoitteena voisi uusien yksiköiden kohdalla olla, että mahdollisimman monen lapsen kohdalla tämä toteutuisi. Varhaiskasvatuksen esimiesryhmän ja alueen rehtoreiden kanssa käydyssä keskustelussa todettiin, että: Itäreitin uusissa koulurakentamisen hankkeissa tulisi varata varhaiskasvatuksen palvelut siten, että kummassakin hankkeessa olisi tilat 10:lle ryhmälle, joista 4 ryhmää/ 72-96 lasta 0-4 vuotiaille, 3 ryhmää 5- vuotiaille ja 3 ryhmää esiopetukseen 6-vuotiaille. Tällä ratkaisulla voinee joitain nykyisistä rakennuksista jättää pois käytöstä. Näitä voisivat olla ilmeisesti ainakin Rytimäen koulu ja päiväkoti sekä mahdollisesti myös Halkokarin päiväkoti. 14
4.3 Itäreitin perusopetuksen oppilasennuste Perusopetuksen osalta on tiedossa nykyisten oppilaiden ja alueen syntyneiden määrä vuoden 2017 loppuun asti, joiden perusteella voidaan tehdä ennusteita oppilasmääristä lähitulevaisuuteen. Alla olevasta kuviosta näkyy, että Itäreitillä perusopetuksen luokilla 1-9 oppilasmäärä on vuositasolla noin 1500 oppilasta. Luokkien 1-6 osalta ennusteen voi tehdä lukuvuoteen 2024-25 asti tiedossa olevien syntyneiden perusteella. Itäreitin alue 1-9 lk, oppilasennuste 2018-25 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2018-19 2019-20 Kuvio 1. Itäreitin perusopetuksen (1-9 lk) oppilasennuste 2018-2025 (Opetuspalvelut10-2018) 2020-21 2021-22 2022-23 2023-24 2024-25 Halkokari-Rytimäki 425 451 466 490 489 491 495 Torkinmäki-Kaustari 389 378 380 372 373 370 338 Jokilaakso 121 139 151 165 174 193 196 Hakalahti 353 326 334 321 324 329 340 Torkinmäki 7-9 89 140 141 138 138 138 138 Yhteensä 1377 1434 1472 1486 1498 1521 1507 Halkokari-Rytimäki Torkinmäki-Kaustari Jokilaakso Hakalahti Torkinmäki 7-9 Yhteensä Luokkien 7-9 osalta voi tehdä syntyneiden perusteella oppilasennusteen hieman pidemmälle aina lukuvuoteen 2029-30 asti. Tällä hetkellä perusopetuksen 7-9 luokkia on Hakalahden sekä Torkinmäen koulussa. 15
Itäreitin alue (7-9 lk), oppilasennuste 2018-2030, lukuvuosittain 600 500 400 300 200 100 0 442 466 475 459 462 467 478 508 538 544 558 535 353 326 334 321 324 329 340 370 400 406 420 397 140 141 138 138 138 138 138 138 138 138 138 89 Hakalahti Torkinmäki 7-9 Kuvio 2. Itäreitin perusopetuksen (7-9 lk) oppilasennuste 2018-2030 (Opetuspalvelut 10-2018) Hakalahden koulun oppilaat ovat tulleet kaupunkikeskustasta, Halkokarin, Jokilaakson sekä Torkinmäen alueelta. Lisäksi kouluun on vuosittain voinut hakea muista kouluista liikuntapainotteiselle luokalle. Koulussa on keskimäärin 345 oppilasta vuosina 2020-2029. Koska siellä on vapaata kapasiteettia 2020-luvun alussa, niin oppilassijoittelupäätöksin sinne voidaan sijoittaa väliaikaisesti tai pysyvästi osa kaupunkikeskustan oppilaista. Yksi luokkasarja Hollihaan koulusta tulevia oppilaita voidaan sijoittaa sinne muutosvaiheessa 2020. Hakalahden koulun perusopetuksen oppilasmäärän ennuste palveluverkkomuutoksen 2020 jälkeen olisi seuraavan kuvion mukainen: 16
Kuvio 3. Hakalahden koulun oppilasennuste 2020 2029 palveluverkkomuutoksen jälkeen (Opetuspalvelut 10-2018) Hakalahden kouluun oppilaskapasiteetin käyttö olisi palveluverkkomuutoksen 2020 jälkeen tehokkaalla tasolla. Lukuvuonna 2024-25 oppilasmäärä nousisi niin suureksi, että käyttöaste olisi yli 100%. (420 oppilasta) Valtuuston palveluverkkopäätöksen mukaisesti (23.10.2017 108) tavoitteena on muodostaa Hakalahden ja Jokilaakson kouluista yhtenäinen peruskoulu (1-9 lk). Palveluverkkopäätöksen mukaisesti vuonna 2018-19 tässä Hakalahden ja Jokilaakson koulujen esiselvityksessä arvioidaan tulevan koulurakennuksen tilakapasiteetti ja vuosiluokat sekä oppilaaksiottoalueet kaupunkikeskustassa. Samaan aikaan tehdään esiselvitys Halkokarin koulun peruskorjaushankkeesta, jonka mitoitus vaikuttaa myös oppilasvirtoihin tulevaisuudessa. Ennusteessa on Hakalahden koulun oppilasmäärään laskettu Hollihaan koulusta tulevien oppilaiden määrä keskimäärin 21oppilasta/ryhmä. Torkinmäen koulusta tai muista kouluista siirtyvien oppilaiden määrä on ennusteessa mukana siten, että sieltä siirtyy oppilaskapasiteetin (120-130 oppilasta) ylittävä osa. 4.4 Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet ja palvelutarve alueella tulevaisuudessa Kaupunkisuunnittelun paikkatietopalveluiden tekemän väestöotannan perusteella on tehty erilaisia kokeiluja oppilaaksiottoalueista. Ajatuksena on ollut mallintaa kahden monitoimitalon oppilaskertymää tiedossa olevien syntyneiden lasten sekä MASTO-ohjelman (Kokkolan maankäyttö- ja asuntopoliittisessa toteuttamisohjelmassa vuosille 2016 2020) rakentuvien alueiden asukasanalyysin perusteella. Oppilasalueita ja palveluverkkoa lähdettiin kokeilemaan siten, että Itäreitille tulisi Torkinmäen koulun ja päiväkodin lisäksi Halkokarin koulun tontille sijoittuva monitoimitalo ja toinen sijoittuisi Piispanmäen tontille. Halkokarin monitoimitalolle on Piispanmäeltä n. 2,4 km ja Torkinmäen koulu ja päiväkotiin n. 1,15 km. Yhdessä kaupunkisuunnittelun kanssa hahmotettiin luontevaksi rajaksi Halkokarin monitoimitalon ja Piispanmäen monitoimitalon välillä pohjoisen suunnassa Kaanaanmaantie-Rödsöntie ja Ulkometsän päiväkodin takaa Trulleviin päin kulkeva viherväylä. Rytimäen suunnasta on hyvät kulkuyhteydet Piispanmäkeen, jos Pohjoisväylälle saadaan kevyenliikenteen alikulku. Etelään päin Piispanmäen ja Torkinmäen-Kaustarin rajaksi tulisi luontevasti Silakkapuroa myötäilevä viherkaista (vaihtoehto A), joka jatkuisi Eteläväylän yli Korpintietä kaakkoon. Vaihtoehdossa B raja kulkisi Huhdan tietä pitkin Eteläväylälle ja Korpintietä kohti kaakkoa. 17
Kartta 3. Hahmotelma Itäreitin oppilasalueiden rajoista. Syntyneiden lasten määriä selviteltiin tehdyillä oppilasalueiden vaihtoehdoilla ja niitä on kuvattu alempana omissa kappaleissaan. Taulukoissa ovat syntyneiden määrät paikkatietopalvelun tekemien väestöotantojen perusteella vuosina 2008-2017. Niissä ei ole huomioitu mahdollisia siirtymisiä matematiikka-, kielikylpy- tai musiikkiluokille. Halkokarin alueen osalta lapsia tulee sekä vanhemmilta että uusilta alueilta. Alue rakentuu vielä pohjoiseen päin kaavoituksen edetessä. Näiden alueiden vaikutusta on selvitetty tarkemmin asemakaavoitus-kappaleessa. 18
4.4.1 Halkokarin oppilasennuste 2023-2024 Kartta 4. Halkokarin alueen syntyneet 2006-2017 (suomen- ja muun kieliset) Määrä / Syntymävuosi Kartasta on nähtävissä oppilasalueen rajat ja syntyneiden sijoittuminen alueelle. Jos perheessä on useampi lapsi, se ei näy, vaan pallot ovat päällekkäin. Lasten määrä on painottunut alueen itäpuolen uusille alueille, mutta myös Halkokarin vanhemmalla alueella on vuosittain syntynyt lapsia. 9. lk 8. lk 7. lk 2023 6. lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk Kaikki yhteensä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 fi 50 52 60 57 58 65 65 56 59 63 585 muu 2 4 2 1 2 2 2 1 7 0 23 fi ja muu yhteensä 52 56 62 58 60 67 67 57 66 63 608 sv 7 2 3 6 3 6 11 6 8 5 57 Taulukko 3. Halkokarin alueen syntyneet 2008-2017 Taulukon 3. perusteella voi nähdä oppilasennusteen luokilla 0-9 lukuvuonna 2023-24. Oppilaita näyttäisi olevan tällä aluejaolla keskimäärin noin 61 19
oppilasta per ikäluokka ja yhteensä 608, joista muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä on 23. Ruotsinkielisiä lapsia alueella on syntynyt vuosina 2008-2017 yhteensä 57. 4.4.2 Piispanmäen oppilasennuste 2023-2024 Kartta 5. Piispanmäen (A-vaihtoehto) alueen syntyneet 2006-2017 (suomen- ja muun kieliset) Piispanmäen alueella näyttäisi pääosa syntyneistä lapsista asuvan lähinnä kaupungin läheisillä asuinalueilla ja jonkin verran myös koillisen puolen maaseutumaisilla alueilla. Kartasta on myös nähtävissä, että Pohjoisväylän pohjoispuolella uusilla Puntuksen ja Rytimäen alueilla on paljon syntyneitä, mutta myös Lappilanmäen ja Kulibackenin alueilla on edelleen syntynyt lapsia. Seuraavaksi tarkastellaan oppilasmäärän ennusteita A- ja B- vaihtoehdoissa. Erikseen on otettu myös ruotsinkielisten määrä. 20
Määrä / Syntymävuosi 9. lk 8. lk 7. lk 2023 6. lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk Kaikki yhteensä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 fi 76 76 69 82 75 63 72 57 61 52 683 muu 1 1 2 2 1 1 8 fi ja muu yhteensä 76 76 69 82 76 64 74 59 62 53 691 sv 17 9 18 15 15 12 12 7 14 10 153 Taulukko 4. Piispanmäen alueen (A-vaihtoehto) syntyneet 2008-2017 Taulukon 4. mukaan näyttäisi, että lukuvuonna 2023-2024 Piispanmäellä olisi A-vaihtoehdon (raja Silakkapuroa pitkin) oppilasmäärä yhteensä 691 ja noin 69 oppilasta per ikäluokka. Määrä / Syntymävuosi 9. lk 8. lk 7. lk 2023 6. lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk Kaikki yhteensä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 fi 83 79 75 87 78 67 76 62 69 57 733 muu 1 1 2 2 1 1 8 fi ja muu yhteensä 83 79 75 87 79 68 78 65 70 58 741 sv 17 9 18 15 15 12 12 7 14 10 153 Taulukko 5. Piispanmäen alueen (B-vaihtoehto) syntyneet 2008-2017 Jos oppilasalueraja kulkisi Huhdantiellä (B-vaihtoehto), oppilasmäärä lukuvuonna 2023-2024 olisi 741 ja ikäluokan koko olisi noin 74 oppilasta. 4.4.3 Torkinmäen-Kaustarin oppilasennuste 2023-2024 Torkinmäen-Kaustarin kohdalla haluttiin selvittää, että millainen vaikutus on, jos oppilasalueen raja siirtyisi Silakkapurosta Huhdantiehen. Vaihtoehdossa A raja kulkee Silakkapuroa pitkin ja jatkuu Korpinitietä ja vaihtoehdossa B raja kulkee Huhdantietä ja jatkuu Korpintietä. Tällä ei näyttäisi olevan kovin suurta merkitystä vuosittain vaan kokonaismäärä tippuisi Torkinmäellä 696:sta 636:een. 21
Kartta 6. Torkinmäen-Kaustarin (A-vaihtoehto) alueen syntyneet 2006-2017 (suomen- ja muun kieliset) Määrä / Syntymävuosi 9. lk 8. lk 7. lk 2023 6. lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaikki yhteensä fi 59 64 51 58 64 54 64 55 55 39 563 muu 2 2 2 3 3 3 1 1 3 2 22 fi ja muu yhteensä 61 66 53 61 67 57 65 56 58 41 585 sv 13 19 19 15 15 12 17 19 14 12 193 Taulukko 6. Torkinmäen-Kaustarin alueen (A-vaihtoehto Silakkapuro) syntyneet 2008-2017 A-vaihtoehdossa oppilasennuste näyttäisi olevan Torkinmäellä yhteensä 585 oppilasta, joista 193 ruotsinkielisiä. 22
Määrä / Syntymävuosi 9. lk 8. lk 7. lk 2023 6. lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaikki yhteensä fi 52 61 45 53 61 50 60 50 47 34 513 muu 2 2 2 3 3 3 1 1 3 2 22 fi ja muu yhteensä 54 63 47 56 64 53 61 51 50 36 535 sv 13 19 19 15 15 12 17 19 14 12 193 Taulukko 7. Torkinmäen alueen (B-vaihtoehto Huhdantie) syntyneet 2008-2017 B-vaihtoehdossa Torkinmäen alueen oppilasmäärä tipahtaisi kokonaisuudessaan 535:een ja olisi 50 oppilasta vähemmän kuin rajan ollessa Silakkapurossa. 4.4.4 Yhteenvetoa Itäreitin oppilasmääräennusteista 2023-2024 Lukuvuoden 2023-2024 oppilasaluetarkastelun yhteenvetona voidaan sanoa, että Itäreitin oppilasmäärä luokilla 0-9 olisi n. 1881. Kaikki koulut näyttäisivät muodostuvan kolmisarjaisiksi luokilla 0-6. Suurin yksikkö olisi Piispanmäki, jossa olisi 691 tai 741 oppilasta riippuen rajasta Torkinmäen suuntaan. Oppilasennuste 2023-24 vuosina 2008-2017 syntyneiden perusteella (ei huomioitu erikoisluokkia eikä Torkinmäen yhtä 7-9) Keskim. ikäluokka Sarjoja = opp./lka Halkokari (ei matikkaluokkaa) 60,8 3 > 20,26 608 A) Piispanmäki (Silakkapuro) 69,1 3 > 23,03 691 A) Torkinmäki (Silakkapuro) 58,5 3 > 19,5 585 B) Piispanmäki (Huhdantie) 74,1 3 > 24,7 741 0-9 lk yhteensä B) Torkinmäki (Huhdantie) 53,5 3 > 17,83 535 2-> 26,75 Reitti yhteensä 1881 Taulukko 8. Itäreitin oppilasennuste 2023-24 vuosina 2008-2017 syntyneiden perusteella (ei huomioitu erikoisluokkia) Torkimäellä B-vaihtoehto vähentäisi kokonaismäärästä oppilaita n. 50, mutta koulu pysyisi edelleen kolmesarjaisena. Kielikylpyluokalle on vuosittain ennustettu menevän 5 ja matematíikkaluokalle 6 oppilasta. Tällöin oppilasmäärä vähenisi 11:llä oppilaalla per ikäluokka ja voisi olla mahdollista jakaa ikäluokka kahteen (53,5-11=43,5) rinnakkaisryhmään, jolloin oppilasmäärä luokalla olisi noin 22. Tällöin Torkinmäellä luokista 1-6 tulisi myös 2-sarjainen. Siirtymiset erikoisluokille vaihtelevat vuosittain ja joinain vuosina rinnakkaisluokkia saattaisi muodostua kaksi kolmen sijaan. Tämä 23
voisi tilojen riittävyyden osalta olla hyvä asia. Tällä hetkellä Torkinmäen yksi 7-9 lk:n sarja menee Hakalahden kouluun. Voisi olla hyvä, että koulujen välimaastossa olisi jonkinlaisia harmaita vyöhykkeitä, joissa tilannetta voitaisiin katsoa vuosittain muodostuvien ryhmien perusteella. Yksi vaihtoehto oppilasalueiden rajaamisen sijasta olisi, että Itäreitillä olisi vain yksi oppilasottoalue, jossa koulut kävisivät neuvottelut vuosittain oppilaiden sijoittumisesta. Tällaisia voisivat olla Charliebacka Halkokarin ja Piispanmäen välillä. Piispanmäen ja Torkinmäen välillä harmaita vyöhykkeitä voisivat olla Huhdantien ja Silakkapuron välinen alue sekä Korpintien pohjoispuoli. Kartta 7. Piispanmäki ja Torkinmäki oppilasalueiden mahdolliset harmaat vyöhykkeet Kartta 8. Halkokari ja Piispanmäki oppilasalueiden mahdolliset harmaat vyöhykkeet Näiden arvioiden lisäksi on pohdittava, jatkuvatko matematiikkaluokat Halkokarilla vai tehdäänkö joku muu toiminnallinen tai opetussuunnitelmallinen ratkaisu. Matematiikkaluokan erityinen 24
opetussuunnitelma alkaa vuosiluokalta 3 ja jatkuu 9. luokkaan asti. Vuosittain ryhmässä on ollut n. 20-21 oppilasta. 5 Alueen nykyinen maankäyttö ja maankäytön kehittyminen 5.1 Kaavoituksen kehittyminen alueella Kaupungin valtuusto on 1.2.2016 hyväksynyt Kokkolan maankäyttö- ja asuntopoliittisen toteuttamisohjelman (MASTO) seuraavalle viidelle vuodelle. Maankäyttö- ja asuntopoliittisella toteuttamisohjelmalla luodaan maankäyttöpolitiikalle ja asuntotuotannon ohjaamiselle toimintaympäristö, jolla mahdollistetaan riittävä tontti- ja rakennuspaikkavaranto ja kohdennetaan uusien asuntojen tuotanto palvelujen saatavuus ja käyttöaste huomioiden. Ohjelmassa on tutkittu, esitetty ja perusteltu uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystä. Lähtökohtina ovat asukkaiden tarpeet ja valinnat. Kaupungin eri osa-alueiden väestön määrän ja ikärakenteen muutokset vaikuttavat palveluiden kehittämiseen ja saatavuuteen sekä asuntorakentumisen sijoittumisen ohjaamiseen Kokkolan eri osa-alueille. Maankäyttö- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa käytetystä kaupungin osaaluejaon alueista useampi alue vaikuttaa ristikkäin Kokkolan keskustan ja tämän lähialueen koulujen oppilasottoalueisiin: 1. Kokkolan keskusta, 2. Kokkola pohjoinen, 3. Kokkola itäinen ja 7. Kokkolan haja-asutusalue. Viimeisen viidentoista vuoden aikana on näillä osa-alueilla asemakaavoitettu laajoja asuinalueita Puntuksen, Rytimäen, Kaanaanmaan ja Vikån alueilla, jotka kaikki sijoittuvat Pohjoisväylän pohjoispuolelle Kaanaanmaantien ja Puntuksentien välille. Tälle alueella on valmistunut uusille asemakaavaalueille vuosina 2006 2018 noin 370 omakotitaloa, keskimäärin 21 omakotitaloa/vuosi. Edellä mainituille alueille on rakennettu myös runsaasti yhtiömuotoista asumista sekä paritaloja. 25
Kuva 3. Ote kaupungin osa-aluejakokartasta. MASTO:ssa on kaupungin uusiksi laajentumisalueiksi Halkokarin, Torkinmäen ja Piispanmäen koulujen oppilasottoalueille osoitettu kaavoitettavaksi vuosille 2018 2020 Vikå, Ulkometsä, Borg ja Lappilanmäki alueet ja vuosille 2021 2030 Haukiskogen, Nisula, Borginranta, Korppi, Nisula, Puntuksenranta ja Engberg. Näiden alueiden kaavoituksen ajankohtaan ja laajuuteen vaikuttavat kaupungin maahankinta ja vuosittainen tonttien luovutusmäärä. Kolme vuotta MASTO ohjelman valmistumisen jälkeen voidaan todeta, että ohjelman mukaisesti on maanhankintaa saatu ainoastaan Vikån alueelta ja muiden 2016-2020 asemakaavoitettaviksi osoitettujen alueiden kaavoitusajankohdat tulevat näin ollen siirtymään. Myöhemmin asemakaavoitettavista alueista on jo käynnistynyt Puntusrannan asemakaavoitus. 26
Kuva 4. Asemakaava-alueen laajenemissuunnat 2016 2030 (punainen 2016 2017), oranssi 2018 2020 ja vihreä 2021 2030. Vuosina 2006 2018 alueelle on laadittu asemakaavoja Rytimäen, Kaanaanmaan ja Vikån alueilla. Näillä asemakaava-alueilla on vuosina 2006 2018 luovutettu noin 390 omakotitalotonttia ja syksyn 2018 luovutuksessa Vikån alueella on 28 omakotitalotonttia. Kokkolassa asuntokunnan keskikoko oli vuonna 2017 2,2 asukasta. Lapsiperheiden keskikoko oli 3,98 ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä 2,00 per perhe. Uusille asunalueille hakeutuvat Kokkolassa pääasiassa nuoret lapsiperheet ja tämän mukaan Halkokarin, Torkinmäen ja Piispanmäen oppilasottoalueille oleville uusille asemakaavoitetuille kaupungin omistamille omakotitalotonteille on vuosina 2006 2018 muuttanut noin 1480 asukasta ja näille alueille on laskettu syntyvän vielä noin 245 lasta. Vuosina 2019 2024 asemakaavoitettaville alueille tulee yhteensä muuttamaan noin 625 asukasta. 5.2 Yleiskaavoitus ja väestöennusteet Keskustaajaman yleiskaavan 2030 laatiminen on työn alla ja kaavoituskatsauksessa 2019 on työ ohjelmoitu siten, että kaavaluonnos olisi valmiina 2020 ja kaavaehdotus vuonna 2021. Keskustaajaman yleiskaava 2030 on maanhankintaa, asemakaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisuja 27
ohjaava yleiskaava. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Piispanmäen koulun lähialueelle kaavoitettavat uudet alueet olisivat MASTOohjelman mukaisesti Puntusranta, Borg, Haukiskogen, Borginranta ja Engberg. Alustavan tarkastelun mukaisesti uusia tontteja alueelle tulisi yhteensä noin 420 kappaletta. Melkein kaikille alueille tulee tontteja myös yhtiömuotoiselle rakentamiselle ja näinollen on hyvin vaikea arvioida alueelle toteutuvien asuntojen määrää. Mikäli alueet rakentuvat MASTO-ohjelman mukaisesti, niin alle 18-vuotiaiden määrä olisi lapsiperheiden keskimääräisen koon perusteella noin 840. Näistä vuosiluokilla 1-9 olisi noin 445 oppilasta ja yhden ikäluokan koko noin 50 oppilasta.(laskentakaavana tontit x 2 / 17 x 9) Alue Tonttien määrä Arvioitu opp.määrä 1-9 lk Puntusranta (2021-2025) 60 64 Borg (2025-2040) 90 95 Haukiskogen ja Borginranta (2030-2045) 230 244 Engsberg (2035-2040) 40 42 yhteensä. 420 405 Taulukko 9. Alustava arvio tonttien ja oppilaiden määrästä Keskustaajaman yleiskaava 2030 osoitettavilla alueilla Piispanmäen koulun oppilasottoalueella. Suluissa kaavoituksen suunniteltu aika. Alueille syntyvien tarkempi tarkastelu 2006-2056 on liitteenä 13, jossa alkuvuosina 2006-2017 syntyneitä on keskimäärin 22,8. Sen jälkeen syntyvyys vuosittain hieman kasvaa aina 2031 asti, jolloin se on suurimmillaan 30. Sen jälkeen syntyneiden määrä näyttäisi laskevan jonkin verran vuosittain, kunnes se tasaantuisi vuonna 2047 jälkeen 18 lapseen per vuosi. Tämä tilanne olisi silloin, jos kaikki tontit luovutettaisiin suunnitelmien mukaan ja keskimääräinen lapsiluku pysyisi samana ja tonteilla ei olisi muuttoliikettä. 5.3 Alueen kaavatilanne ja aluekuvaus Piispanmäen alueella on voimassa 9.3.2009 kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava. Asemakaavassa kaupungin omistamasta noin 2,8 hehtaarin alueesta suurin osa on osoitettu merkinnällä KL: Liikennerakennusten korttelialue. Alueen luoteisosassa on osoitettu Pohjoisväylän varteen EV-alue: Suojavihervyöhyke. Kerrosluku KL-alueella on kolme ja tehokkuusluku 0,6. Asemakaavassa osoitettu käyttömuoto ei salli koulurakennuksen rakentamista. Täten alueelle tulee laatia asemakaavan muutos. 28
Kuva 5. Kuvaote alueen ajantasa-asemakaavasta. Kyseinen Piispanmäen tontti on kolmionmuotoinen ja rajautuu pohjoisessa Pohjoisväylään, koillinen-kaakko suunnassa Ouluntiehen ja lounas-luode suunnassa peltoalueeseen. Pohjoisväylän ja Ouluntien risteys muodostaa merkittävän tuloportin Kokkolan keskustaan. Pohjoisväylän pohjoispuolella sijaitsee Rytimäen uusi asuinalue, Ouluntien länsipuolella on liikerakennusten korttelialue, jonka rakentuminen on käynnistynyt ensimmäisen tontin osalta Lidl vähittäiskaupalla ja lounas-luode suunnassa sijaitsevan peltoalueen takana sijaitsee 1950 1970 -luvulla rakentunut asuinalue. 29
Kuva 6. Ote kantakartasta. Kaupungin maanomistus merkitty sinisellä. Kuva 7. Ilmakuvaote Piispanmäen alueelta. 30
Ouluntie on vielä 1990-luvulla toiminut valtatie 8:n linjauksena. Ennen nykyistä eteläistä ohikulkutietä valtatie 8 kulki Kokkolan keskustan läpi nykyistä Ouluntietä ja Rautatienkatua. Ouluntie on täten luonteeltaan tavallisia kokoojaväyliä leveämpi. Ouluntien luonnetta on viimeisen kymmenen vuoden aikana perusparannettu oleellisesti rakentaen tien molemmille puolille erilliset kevyenliikenteenväylät. Kevyenliikenteenväylien ja katualueen väliin jääville leveille viherkaistoille on istutettu puurivistöt. 5.4 Tulevan koulurakennuksen suhde tontin kokoon Kouluselvityksien yhteydessä on tutkittu Isokylän, Torkinmäen, ja Chydeniuksen koulujen tonttien rakennustehokkuutta, piha-alueita, pysäköintiä, saattoliikennejärjestelyjä ja väljyyttä. Tällä hetkellä ei ole virallista määräystä koulutonttien suunnittelun osalta mutta aiemmin suositus koulutonttien suunnittelussa on ollut 1,5 ha + 20 m 2 /oppilas. Tarkasteltaessa Piispanmäen tonttia tämän suosituksen perusteella tämä soveltuisi 650 oppilaan yksikölle ja mikäli pinta-alavaatimus per oppilas katsotaan olevan 10 m 2 /oppilas, mikä vastaa paremmin nykyisten avointen oppimisympäristöjen mitoitusta, tontti soveltuisi 1300 oppilaan yksikölle. Tämän tarkastelun pohjalta voidaan todeta, että kaupungin omistuksessa oleva 2,8 ha alue on todettu riittävän oppilasennusteiden mukaiselle 910 oppilaan yksikölle. Koulurakennus tulee sijoittaa Pohjoisväylän ja Ouluntien risteykseen muodostaen näin kaupunkikuvallisen portin saavuttaessa keskustaan Pohjoisväylältä sekä äänisuojan Pohjoisväylän liikennemelulle. Rakennuksen sijoittaminen tontin koillisosaan on luontevaa myös piha-alueen optimaalisen ilmansuunnan ja mikroilmaston saavuttamisen näkökulmasta. Ouluntie on luokitukseltaan kokoojaväylä ja tämän varrelle ei tule ohjata koululaisten saattoliikennettä taikka pysäköintiä, jotka tulee sijoittaa kokonaisuudessaan koulun tontille. Kuva 8. Piispanmäen tonttianalyysi 31
Kapasiteetti varhaiskasvatus* ja perusopetus Isokylän Torkinmäen koulu Chydeniuksen Halkokarin Piispanmäen monitoimitalo ja päiväkoti koulu monitoimitalo monitoimitalo 920 * 600 * 320 743 767 * 886 910 * Tonttikoko 24 694 m 2 16 467 m 2 15 167 m 2 33 230 m 2 28 000 m 2 Koulun koko 11 434 k-m 2 7470 k-m 2 5252 k-m 2 11 000 k-m 2 11 400 k-m 2 Peittopinta-alan suhde rakennuksen kokoon 58 % (kerrosalasta sijoittuu 1 kerrokseen) 61 % 60 % 60 % -> 6600 k-m 2 60 % -> 6840 k-m 2 Rakennuksen peittopinta-ala 7250 29 % 4526 28 % 3168 21 % 6600 20 % 6840 24 % Pysäköintialue 23 % (30 %) 18 % (Hakakadun vartta käytetään saattoliikenteeseen) 22 % 25 % -> 8400 m 2 Piha-alueet 48 % 54 % 57 % 18 230 m 2 -> 55 % Taulukko 10. Koulu- ja monitoimitalojen tonttien vertailu 30 % -> 8400 m 2 12760 m 2 -> 46 % 6 Pedagoginen toimintamalli Pedagoginen toimintamalli on liitteenä 12. 7 Hankkeen mitoitus 7.1 Oppilasmäärät ja ryhmämäärät eli kapasiteetti Piispanmäen rakennuksessa olisi perusopetus 1-9 lk ja lisäksi 10- ryhmäinen päiväkoti n. 80 lasta ja 5-vuotiaat ja 6- vuotiaat, joissa on vuosittain n. 148 lasta. Laskelmassa on otettu 1-9 luokkien keskimääräiseksi oppilasmääräksi n. 666. Siten 2020-luvulla monitoimitalossa olisi n. 900 lasta tai oppilasta. Ikäluokka Ryhmiä Lapsia/oppilaita Varhaiskasvatus 0-4 v. 4 ryhmää 72-96 5 -vuotiaat 3 ryhmää 74 6 -vuotiaat 3 ryhmää 74 Perusopetus 1-9 lk 3 rinnakkaisluokkaa 666 Yhteensä n. 886-910 Taulukko 11. Piispanmäen kapasiteetti 7.2 Henkilökunta Henkilökuntaa tarvittaisiin varhaiskasvatuksessa ml. esiopetus noin 40, perusopetuksessa noin 19+20, koulunkäynninohjaajia n. 2-5, ruokapalveluissa 7, siistijöitä 6, oppilashuollossa 3, nuorisotoimessa 2 ja ap-ip 2-3. Yhteensä henkilöstön määrä olisi n. 100-110. 32
7.3 Tilojen mitoitus Tilojen alustava mitoitus: Oppimisen tilat opetustilat, ryhmätyötilat, tiedonhakutilat, näyttämö ja niiden varastot Liikunnan tilat liikuntatila, varastot, pukuh. Ja pesutilat Ruokahuollon tilat ruokasali, keittiö varastoineen, henk.k. sost. Oppilashuollon tilat terv.hoitaja, psykologi ja kuraattori Oppilaiden tilat WC:t, vaatesäil., henk.kohta tav.säil., oppilaskunta ja kuraeteinen Hallinnon ja henkilökunnan tilat henk.k. kahvio, opett. Työsk.tilat, rehtori, kanslisti, opo, vahtim., TVT-tukih., varastot,wc:t ja sosiaalitilat Huoltotoimen tilat Piispanmäki 3720 m2 1500 m2 650 m2 99 m2 280 m2 520 m2 siivoustilat, kiinteistöhoitotila, jätehuoltotila Liikennetilat - - tuulikaapit, aulat, käytävät ja porrashuoneet Tekniset tilat - - IV-koneh., lämmönjakotila, sähkö- ja av.tekn. tilat Koulun nettoala (hum2) 6769 m2 Varhaiskasvatuksen tilat (4+3+3 ryhmää) 1100 m2 Nuorisotoimen tilat (yhteistyössä: pk, koulu, aamup.- ja 200-300 m2 IP-toiminta, oppilashuolto ja terapeutit) 6769+1170+200= Tilojen nettoala hum2 yht. (koulu, pk, nuorisotoimi) 8139 hym2 Tilojen bruttoala (k-m2) 8139 X 1,35 = 10988 k-m2 Taulukko 12. Piispanmäen alustava mitoitus. Piispanmäki vaihtelee suunnittelu ratkaisun mukaan 6769+1170+300= 8239 hym2 8239 x 1,5= 12358 k-m2 Koulurakentamisen normiohjausta ei enää ole rakentamisen valtionosuuksien poistuttua. Opetushallituksella on vuonna 2012 julkaistu esi- ja perusopetuksen koulurakentamisen tunnuslukutaulukosto, jossa on oppilasmäärän perusteella viiden oppilaan välein ilmoitettu tilojen tunnusluvut. Lisäksi on jonkin verran käytössä eri oppilaineiden suunnitteluoppaita, jotka nekin ovat osittain vanhentuneet. Tilojen tarve ei ole suoraan luettavissa Opetushallituksen tunnuslukutaulukosta 2012, mutta jonkinlainen 33
suuruusluokka siitä on katsottavissa. Tarve vaihtelee eri hankkeissa ja lähtökohtana on käyttäjien toiminnan tarpeet ja painotukset. OPH:n taulukosta puuttuu mm. aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan, nuorisotoimen ja varhaiskasvatuksen tilat. Tilojen nettopinta-ala on 8139 8239 m2, jossa ei ole mukana huoltotoimen-, liikenne- eikä teknisiä tiloja. Suunnitteluratkaisut vaihtelevat niin, että ne huomioivan kertoimen vaihteluväli on noin 1,35-1,5. Hyötyneliöiden muuttaminen bruttoneliömetreiksi kertoimella 1,35 tuottaa 10988-12358 k- m2. Lopullinen pinta-ala tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa. Tontin käyttöä ja rakennuksen sijoittumista tontille tulee tarkastella erillisessä suunnittelussa, jotta tontin toiminnot saataisiin sovitettua yhteen. Hyviä kokemuksia on mm. Ykspihlajan koulun ja päiväkodin suunnittelusta. Pienempien lasten saattoliikenne ja henkilökunnan ja oppilaiden kulkemiset ja pysäköinnit sekä leikki- ja liikuntapiha on hyvä silloin määritellä. Samoin on otettava kantaa tontin nykyisen kasvillisuuden säilyttämiseen ja tutkittava mahdolliset uhanalaiset lajit. Tässä yhteydessä tutkitaan myös maaperän koostumus rakennuspaikalla. 8 Koulun, päiväkodin ja huoltajien kuuleminen ja lausunnot 8.1 Henkilöstön kuuleminen Hakalahden koulun henkilökunnalle on kerrottu hankkeesta (14.2.2019 ja he ovat voineet kommentoida sitä (liite 1.) Opettajakunta on yhdessä Jokilaakson kanssa saanut infon hankkeesta KIKYpäivänä 22.9.2018, jolloin aloitettiin yhdessä pedagogisen suunnitelman laatiminen. He ovat myös keskustelleet yhdessä Itäreitin VESO-päivänä la 12.1.2019, jolloin myös tutustuttiin Torkinmäen uusiin tiloihin. Jokilaakson opettajakuntaa on kuultu 6.2.2019 (liite 5.) ja henkilökuntaa 8.2.2019 (liite 6.). 8.2 Oppilaskunnan kuuleminen Hakalahden (14.2.2019 liite 2.) ja Jokilaakson oppilaskunnalle 21.2.2019 (liite 7.) on kerrottu hankkeesta ja he ovat pohtineet ryhmätyönä kommentteja. 8.3 Alueen vanhempainraadin ja vanhempien kuuleminen Hakalahden koulun vanhempainraadissa (6.2.2019 liite 4.) ja Jokilaakson koulun vanhempainillassa (21.2.2019 liite 8.) on kerrottu hankkeesta, jossa he ovat voineet kommentoida sitä. 34
8.4 Lapsivaikutusten arvioinnit Hankkeesta on tarkoitus tehdä lapsivaikutusten arvio syksyn 2019 aikana. 8.5 Eri tahojen lausunnot Puhtaus ja ruokahuoltopalvelut (liite 9.), oppilashuolto (liite 10.) ja nuorisotoimi (liite 11.) ovat antaneet lausuntonsa hankkeisiin. 9 Työryhmän esitys hankkeesta Työryhmä esittää, että Piispanmäen alueelle rakennetaan monitoimitalo, jossa on palvelut varhaiskasvatuksesta perusopetuksen yhdeksänteen luokkaan noin 900:lle lapselle/nuorelle. Alueen yhden ikäluokan koko vaihtelee 70-75 välillä ja monitoimitalon kapasiteettina tulisi olla varhaiskasvatuksessa tilat 0-4 -vuotiaille 72-96:lle lapselle / neljä ryhmää, kolme rinnakkaisryhmää 5- vuotiaille ja 3 rinnakkaisryhmää esiopetukselle. Perusopetuksen luokille 1-9 tulisi olla kolme rinnakkaisluokkaa sekä tilat pien- ja valmistavalle ryhmille. Perusopetuksen luokilla 7-9 voi tulla 4 rinnakkaisryhmää. Lisäksi talossa tulisi olla tilaa oppilaanohjauksen ja oppilashuollon työntekijöille (opo, kouluterveydenhoitaja, -kuraattori, -lääkäri ja -psykologi) ja nuoristoimelle sekä aamu- ja iltapäivätoiminnalle. Tilantarve olisi yhteensä 8139 8239 m2, jossa ei ole mukana huoltotoimen-, liikenne- eikä teknisiä tiloja. Näistä noin 1170 m2 olisi varhaiskasvatuksen, tiloja, oppimisen tilat noin 3720 m2, liikuntatilat noin 1500 m2, ruokahuollon tilat noin 650m2, oppilashuollon tilat noin 99 m2 sekä nuorisotilat/ap ja iptoiminta 200-300 m2. Lopullinen pinta-ala tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa. Monitoimitalon suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös rakennuksen mahdollinen laajenemissuunta. Itäreitin perusopetusalueen oppilaaksiottorajoja tarkistetaan siten, että Halkokarin monitoimitalon ja suunnitellun Piispanmäen monitoimitalon välinen raja kulkisi pohjoisen suunnassa Kaanaanmaantietä-Rödsöntielle ja Ulkometsän päiväkodin takaa Trulleviin päin kulkevaa viherväylää pitkin. Torkinmäen koulun ja päiväkodin sekä suunnitellun Piispanmäen välinen raja kulkisi Pohjoiselta ohikulkutieltä joko Silakkapuroa tai Huhdantietä pitkin ja jatkuisi Korpintietä itään mennessä. Oppilaaksiottorajojen raja-alueiden oppilaiden osalta voidaan käydä koulujen välillä neuvottelua vuosittain. 35
Lisäksi on pohdittava, jatkuvatko matematiikkaluokat Halkokarilla vai tehdäänkö joku muu toiminnallinen tai opetussuunnitelmallinen ratkaisu. Matematiikkaluokan erityinen opetussuunnitelma alkaa vuosiluokalta 3 ja jatkuu 9. luokkaan asti. Vuosittain ryhmässä on ollut n. 20-21 oppilasta. Hakalahden ja Jokilaakson koulujen nykyiset rakennukset puretaan ja tontit kaavoitetaan asuinrakentamisen käyttöön. Jokilaakso siirrettävän tilaelementin käyttö jatkossa tulee selvittää erikseen. Rytimäen esiopetus- ja koulukiinteistöjen käyttö jatkossa tulee pohtia uudelleen ja miettiä voivatko ne toimia esim. väistötiloina tai varatilana tai tuleeko kyseeseen kiinteistöjen myyminen tai vuokraus. Väistötiloja ei tarvita, mikäli rakennushanke käynnistyy ajoissa ja Hakalahden ja Jokilaakson nykyiset koulukiinteistöt pysyvät käyttökelpoisina rakennushankkeen valmistumiseen saakka. Rytimäen-Rödsön suunnan kulkuyhteyksiä varten Piispanmäkeen tarvitaan Pohjoisväylälle ja Vanhalle Ouluntielle kevyenliikenteen alikulku. Monitoimitalon liikuntasalin mitoitus ja käyttötarkoitus eri liikuntalajien käyttöön sopivaksi tulee tarkastella yhdessä Keskuspuistoon suunniteltavan hybridiareenan liikuntasalin laajuuden ja kapasiteetin suhteen. Lisäksi tulee selvittää, kuinka paljon koululiikunta saa kaiken kaikkiaan tunteja toteutumaan suunniteltavassa hybridiareenassa. Esiselvitystyöryhmä esittää, että Piispanmäen ja Halkokarin monitoimitalojen rakennushankkeet toteutetaan peräkkäin niin, että Halkokarin monitoimitalon rakennushankkeet aikana nykyinen Hakalahden koulu voisi osittain tai kokonaan toimia Halkokarin koulun väistötilana. Se olisi kokonaistaloudellisesti merkittävä ratkaisu. Esiselvitystyöryhmä esittää myös selvitettäväksi, millaisia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä kaupungille voisi koitua siitä, että molemmat monitoimitalohankkeet yhdistettäisiin samaan hankintakokonaisuuteen, jolloin se voitaisiin toteuttaa joko allianssi- tai elinkaarimallilla. Rakentamisaikatauluksi esiselvitystyöryhmä esittää, että Piispanmäen monitoimitalon rakentaminen voisi alkaa vuonna 2022 ja Halkokarin monitoimitalon rakentaminen vuonna 2024. Asemakaavassa osoitettu Piispanmäen tontin käyttömuoto ei salli koulurakennuksen rakentamista. Täten alueelle tulee laatia asemakaavan muutos siten, että mahdollistaa 3-kerroksisen rakentamisen, jossa tonttitehokkuusluku olisi e=0,6. Hankkeen aikataulu Hankkeen aikataulu voisi olla seuraava: 36
Hankesuunnittelu (tilaohjelma, kustannusarvio, investointipäätös) 2020 aikana Alueen aluesuunnittelu valmiiksi, jonka jälkeen alueen asukkaiden keskustelu ja virallinen kuuleminen. Suunnittelua ennen on oltava tiedossa laajennuksen massoittelu, toivotut liikennetoiminnot ja leikki- ja liikuntatoiminnot tontilla. Kaavamuutosprosessi käyntiin 2019 Ohikulkutien alikulun rakentaminen 2021 aikana Rakentamisen valmistelu (hankkeen ja rahoituksen kilpailutus, sopimusneuvottelut, urakka- ja hankintasopimukset) 2021 Rakentaminen alkaa 2022 Käyttöönotto elokuussa 2024. 10 Esityksen vaikutusten ennakkoarviointi 10.1 Uudisrakentamisen investointikustannusten arvio 10.2 Varustamisen ja kalustamisen kustannukset 10.3 Vaikutukset käyttömenoihin ja sisäisen vuokran muutos Kustannusarviot ovat erillisessä liitteessä, joka jaetaan sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen kokouksissa. 11 Liitteet Liite 1. Hakalahden ja Jokilaakson opettajakunta KIKY-lauantai 22.9.2018. Iltapäivällä aloitettiin yhteisen koulun ja koulurakennuksen suunnittelu. Heille esiteltiin kouluverkkopäätöstä ja siihen liittyviä esiselvitystyötä. Käytiin keskustelua yhteisestä koulusta, koulun paikasta. Molempien koulujen opettajakunta jaettiin sekaryhmiin ja he perehtyivät pedagogisiin suunnitelmiin. VESO 12.1.2019. Kuultiin sivistysjohtajan esitys tulevaisuuden koulusta. Esiteltiin hankkeen esiselvityksen nykytila. Opettajat ideoivat ryhmissä pedagogisen suunnitelman sanapilven käsitteitä. Kuva alla. 37
Kuva 9. Sanapilven käsitteiden avausta VESO-päivässä 12.1.2019 Liite 2. Hakalahden henkilökunnan kuuleminen 14.2.2019 Tähän teksti Liite 3. Hakalahden oppilaskunnan kuuleminen 14.2.2019 Tähän teksti Liite 4. Hakalahden vanhempainraadin kuuleminen 7.2.2019 Paikalla: Harri K., Riitta S., Anne E., Taija H., Susanna L. ja Kalle H. - Toivotaan, että olisi kyläkoulun henki isoissa tiloissa. - Miten huolehditaan niistä lapsista ja nuorista, joilla on psyykkisiä tai oppimisen haasteita? - Esitetään, että koulussa voisi olla kerhotoimintaa koulupäivän aikana tai jälkeen. - Pitäisi olla tiloja liikuntaan ja vapaa-aikatoimintaan ja koulupäivän rakenne, joka mahdollistaisi niiden käytön. - Lapsella pitäisi olla mahdollisuus vaihtaa ryhmää tarvittaessa, jos se katsotaan hänen kehityksen kannalta hyväksi. - Talossa voisi olla näyttelytila, jota myös alueen asukkaat voisivat käyttää. - Tiloja pitäisi olla mahdollista käyttää iltaisin esim. kuntosali, ruokala. - Avajaisiin pitäisi kutsua koko kylä. - Kodin ja koulun yhteistyön kannalta olisi hyvä, että huoltajat pääsisivät tarvittaessa rakennukseen sujuvasti sisälle. Ovet oikeasti avoinna. - Infrapunasauna liikuntahallille 38
Liite 5. Jokilaakson opettajakunnan kuulemiset 6.2.2019 Jokilaakson opettajat Opettajakunta on käsitellyt kahdessa kokouksessa ja VESO-päivässä 12.1.2019 pedagogista suunnitelmaa. Opettajien mietteitä pedagogisesta suunnitelmasta: Toimintakulttuuri Suomalainen koulutus oli huipussaan joitakin vuosia sitten (Pisa-tutkimukset), uuden koulun toimintakulttuurissa haluaisimme näkyviin ne koulukulttuurin perinteet, joilla huipputuloksiin on päästy. "Jos on hyväksi havaittuja toimintaperiaatteita, miksi hylätä ne, ja ihannoida jotakin muuta?" Pihasuunnittelu Hienoa, että piha säilytetään osittain luonnontilaisena. Pururatojen hyödyntäminen on hyvä myös. Henkilöstöstä Koululle omat siistijät ja talonmies. (ei ulkoistettua siivousta). Koko kylä kasvattaa pedagogia toteutuu, kun aikuiset ovat tuttuja. Tiloista Neljä solua olisi inhimillisempää: päivähoito, esi- ja alkuopetus, 3-6 sekä 7-9. KAKSI LIIKUNTASALIA. Ehdottomasti. Liite 6. Jokilaakson henkilökunnan kuuleminen 8.2.2019 - Jos nuoriso- ja iltapäiväkerhotilat ovat samat, pitäisi ottaa huomioon molemmat käyttäjäryhmät (pleikkarit ym. piilotettavissa, vesipisteitä, säilytystilaa molemmille). - Iltapäivätilat lähelle esi-ja alkuopetustiloja. - Piispanmäen liikenneympyrä (-järjestelyt) kuntoon ennen valmistumista. - Iltapäivätila voisi olla päivisin jakotilana. - Sisäänkäynti useammasta ovesta soluihin. - Rakennus pitäisi olla selkeästi hahmotettava. - Ruokasali tulisi olla käytettävissä myös oppimisen tilana ja jaettavissa. Ei siivouksen ehdoilla. - Kyläkoulun myönteiset piirteet tavoitteena tila- ja pedagogisessa suunnittelussa. Pienuus ja tuttuus tärkeitä. - Oma henkilökunta: keittiöllä, siivoojat ja talonmies sekä vahtimestari. - Akustiikkaan tulee kiinnittää huomiota. Salin jakoverho akustoiva Liite 7. Jokilaakson oppilaskunnan kuuleminen 8.2.2019 Paikalla 12 oppilasedustajaa. Käytiin läpi suunnitelmia ja mietittiin, mikä on monitoimitalo. Oppilaat pohtivat ryhmissä alla olevia kohtia. 1. Koulumme tiloissa on hyvin / toimivaa 39
- Käsityöluokka, ruokailu, ympäristö, välitunnit, pururata 2x, IP-kerho lähellä, kaikilla on kavereita 2x ja leppoisa meininki. 2. Koulumme tiloissa on kehitettävää - Isompi liikuntasali 4x ja siellä äänieristys, luokkien ilmanvaihto jossain tunkkainen, pois epäpuhtaudet, tietotekniikkaa ja soittimia enemmän. 3. Missä viihdyn parhaiten koulussa? - Kirjastoaulassa 2x, liikuntatunneilla, jos ei ole melua, käsityöluokassa, luokassa. 4. Monitoimitalossa olisi tärkeää Oleskelutila, avaraa ja valoisaa, iso liikuntasali 2x, puhtaat vessat, kaikki olisi ystävällisiä, sisällä ei saisi juosta. 5. Pihalla olisi tärkeää olla - Jalkapallokenttä ja monta maalia, tekonurmikenttä, iso hämähäkkikeinu ja kiipeilyteline, hyvä luistelukenttä, parempi kiipeilyteline, leikkivälineitä reilusti ja tramppa. Liite 8. Jokilaakson vanhempainyhdistyksen ja vanhempainillan kuulemiset Jokilaakson vanhempainyhdistys Ote vanhempainyhdistyksen muistiosta (vko 2 2019): Muut asiat Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan uusi koulu sijoittuisi Piispansuoralle lähelle uutta Lidliä. Koulu valmistuu vuosien 2023-24 aikana. Vanhempainyhdistys haluaa olla mukana koulun suunnitteluvaiheessa. Vanhempainyhdistys haluaa myös korostaa Jokilaakson lasten ottamista mukaan koulun suunnitteluun. Jokilaakson vanhempainilta 21.2.2019 Paikalla 27 vanhempaa - Oppilasmäärä versus aikuistenmäärä, oppilasmäärä koetaan suureksi. - Erityisryhmä/luokka koetaan tarpeelliseksi Piispanmäellä. - Turvalliset liikennejärjestelyt ovat keskeiset tulevalla rakennuskohteella, alikulku Strangintielle on tärkeää turvallisuuden takia, liikennettä on paljon. - Uusi koulu on tervetullutta alueelle. - Lapsia ja nuoria on yksikössä paljon, pelkona, jottei joku lapsista unohdu. - Järkevät neliöt ja järkevä muunneltavuus, toimivuus. - Arkkitehtuuriin ei liikaa rahaa, toiminnallisuuteen panostusta, rahat työyhteisöön ja lapsiin. 40
- Ehdottomasti ollaan hankkeen takana. - Paikka hyvä, hanke hyvä. - Lähiliikuntapaikkoja halutaan suunnattuna Jokilaakson asukkaiden tarpeita ajatellen esim. Jokilaakson koulun nykyiselle paikalle. - Lapsivaikutusten arviointi halutaan tehdä. - Kokemukset ovat tärkeitä Torkinmäen, Isokylän, Lucinan monitoimitaloista. - Luokkakoko on tärkeä, jotta oppiminen onnistuisi, ei liian suuria. - Melun hallinta erilaisin ratkaisuin. - Varhaiskasvatuksen osuus tärkeää myös varhaiserityiskasvatus (erityisopettaja). Liite 9. Puhtaus- ja ruokapalvelujen lausunto hankkeisiin 15.1.2019 Maija Vasalampi ja Britt Granbacka - Saapuvan ja lähtevän tavaran vastaanottotila(t) tulisi olla sellainen, jossa voi samanaikaisesti saapua ja lähteä tavaraa esim. Isokylän mtt - Keittiön ja siivouksen tavaraliikenne voisi olla yhteisestä ovesta. Lastauslaituri suljettavissa sähköisesti verkkorullaovella esim. Torkinmäki. - Jätehuoltopisteet lähellä keittiön kulkuovea - Siivouskeskus n. 30 m2 + pienempiä siivoustiloja joka kerrokseen ja liikuntasaliin sekä käsityöhön. Osa tiloista voisi olla märkä- ja osa kuivatilaa. - Keittiön siivouskeskus tarpeeksi tilava huom. paperivarasto. - Dieettivalmistukselle oma paikka keittiössä. - Tarpeeksi säilytystiloja keittiössä (astiat, korivaunut, kylmiöt, pakasteet, kuiva-aineet ym.) - Linjasto ainakin osittain kiinteästi keittiöön, jolloin voidaan linjasto sulkea siirto-ovilla yms. - Astiapalautus sijoitettu niin, ettei ruokasaliin kantaudu melua esim. Lucina Hagman. - Keittiöön oma WC - Toimistoon istumapaikka kahdelle - Yhteiset puku- ja taukotilat keittiö- ja siivoushenkilökunnalle lähelle keittiötä. - Ovet tulisi olla pääosin kynnyksettömiä ja riittävän leveitä. - Ruokasali tulee suunnitella siten, että siellä on riittävä äänenvaimennus. Liite 10. Oppilashuollon lausunto Piispanmäen esiselvitykseen - oppilashuollon tavoitteena on, että monitoimitalossa työskentelee laajennusosan valmistumisesta lähtien täysiaikainen / lähes täysiaikainen kuraattori ja psykologi - kuraattori ja psykologi toimivat tiiviinä osana kouluyhteisöä. Työn painopiste on yhteisöllisessä ja ennaltaehkäisevässä työskentelyssä - kuraattorille ja psykologille tarvitaan omat työhuoneet. Yksilötapaamisia varten mitoitetun työhuoneen minimikoko on 16m2. Työhuoneen tulee tukea asiakkaan yksityisyyttä, olla äänieristykseltään toimiva ja turvallinen mm. uhkaavia tilanteita varten on hälytyspainike ja varapoistumistie 41
- työ- ja odotustilojen viihtyisyydellä on merkitystä asiakkaille ja työntekijälle. Luonnonvalo ja ikkuna ovat tärkeitä elementtejä - ryhmäneuvotteluita tai pari- ja perhetapaamisia varten on käytettävissä työtilojen välittömässä läheisyydessä sijaitseva erillinen neuvotteluhuone, jonne oppilaiden ja perheiden on helppo tulla. Myös ryhmätilan suunnittelussa on huomioitu yksityisyyteen, äänieritykseen sekä turvallisuuteen liittyvät näkökulmat - oppilashuollon työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä kouluterveydenhuollon työntekijöiden kanssa, jota tukee ko. työtilojen sijoittuminen lähelle toisiaan Liite 11. Lausunto nuorisotilojen tarpeesta Nuorisotilan tarve Hakalahti/Jokilaakso yhtenäiskoulun uudisrakennuksessa Nuorisopalvelut esittää, että mikäli Hakalahden ja Jokilaakson yhtenäiskoululle rakennetaan uudet tilat, varataan kyseisestä rakennuksesta tilaa yhteisöllisen nuorisotyön ja kohdennettua nuorisotyötä sisältävän koulunuorisotyön toteuttamiseen. Nuorisopalveluille varattavien tilojen ja siellä toteutettavan työn tarkoituksena on tuottaa yhteisöllisiä ja osallistavia toimintoja niin nuorten vapaa-ajalle kuin yhteistyössä opetustoimen kanssa myös kouluajalle. Tilassa tehtävän työn tavoitteena on nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukeminen yhteiskunnassa. Tavoitteeseen pyritään yhteistyöllä eri toimialojen kanssa. Nuorisopalvelut varautuu resursoimaan nuoriso-ohjaajan työpanosta kyseisessä rakennuksessa toteutettavaan koulunuorisotyöhön sekä iltasaikaan toteutettavaan nuorisotilaohjaukseen. Tilantarve: Isokylän monitoimitalolta saatuihin kokemuksiin nojautuen esittää Nuorisopalvelut, että nuorisotilalle tehdään suunnitteluvaiheessa yhteensä 450-500m2 tilavaraus. Suunnittelussa tulee huomioida, ettei tila ole yksinomaan Nuorisopalvelujen käytössä, vaan tilaa hyödynnetään monialaisesti opetuksen, oppilashuollon, psykososiaalisen tuen, nuorisotyön ja myös iltapäiväkerhon järjestämiseen. Tilasuunnittelussa pyydetään huomioimaan, että nuorisotilat sijoittuvat rakennuksen pääsisäänkäynnin yhteyteen ja mikäli mahdollista liikuntasalin, musiikin-, kuvataiteen- ja kotitalousluokkien läheisyyteen. Mikäli mahdollista tulee kouluterveydenhoidolle varatut tilat sijoittaa nuorisotilan läheisyyteen. Esitettyyn 450-500m2 tilavaraukseen voi sisältyä aula/käytävätilaa joka suunnataan nuorisotyön käyttöön. Tilan toivotaan koostuvan kahdesta lohkosta, sekä yhdestä pienryhmätoimintaan (n. kahdeksan henkilöä) ja yhdestä tilasta jossa voi kokoontua n. 15 henkilön ryhmien kanssa. 42
Nuorisotiloista voi osan jakaa iltapäivätoiminnan kanssa. Isokylän monitoimitalolta saatujen kokemusten perusteella tulee nuorisotiloista osa varata 5-9-luokkalaisten toimintaan eikä kyseisen tilan yhteiskäyttö 1-2 luokkalaisten iltapäivätoiminnan ole toimiva ratkaisu. Toiminta: Arkipäivisin nuorisotiloilla tapahtuva toiminta ryhmittyy siten, että tila on kouluaikana nuorisopalvelujen ja opetustoimen käytettävissä mm. koulunuorisotyön tekemiseen ja koulutoiminnan yhteisöllisyyttä edistävän toimintaan kuten esim. tukioppilastoiminta oppilaskuntatoiminta ja yhteisöllinen oppilashuolto. Nykyinen kehittämissuuntaus, jossa Soiten tuottamia kasvun ja oppimisen tukipalveluja pyritään tuomaan kouluille oppilaan arkiympäristöön edellyttää, että koulurakentamisessa varataan tilaa toimintojen järjestämiseen. Nuorisopalvelujen tilavaraus mahdollistaa kyseisten toimintojen toteuttamisen koulurakennuksessa. Avoin nuorisotilatoiminta järjestetään nuoriso-ohjaajien toimesta koulupäivän jälkeen n. klo. 15.00-21.00 välisenä aikana. Avoimessa nuorisotilatoiminnassa pääkohderyhmänä ovat 10 18 -vuotiaat nuoret. Nuorten avointa toimintaa ylläpidetään Nuorisopalvelujen toimesta neljänä arki-iltana viikossa ja henkilöresurssien puitteissa myös lauantaisin. Ronnie Djupsund Nuorisotoimenjohtaja 43
Liite 12. Piispanmäen pedagoginen suunnitelma Piispanmäen pedagoginen suunnitelma YHDESSÄ JA KIIREETTÖMÄSTI 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Esiselvityksen alla on kahden koulun yhdistäminen: Hakalahden koulu ja Jokilaakson koulu. Hakalahdessa toimii perusopetuksen luokat 7-9 ja Jokilaaksossa perusopetuksen luokat 1-6 sekä esiopetus. Yhteensä oppilaita molemmissa oppilaitoksissa on n. 600. Molemmat koulut ovat kuntonsa ja käyttötarkoituksensa mukaan saavuttamassa loppupisteen. Hakalahden koulun painopistealueet ovat olleet liikunta ja matematiikka. Jokilaakson koulun painopistealueina ovat olleet liikunta ja luonto. Varhaiskasvatuksen palveluiden tarve on kasvanut ja alueelle on tarve suunnitella esiopetuksen lisäksi pienempien lasten varhaiskasvatusta, jotta kaikenikäiset lapset saisivat toimia omalla alueellaan ja oppimisen polusta tulisi turvallinen jatkumo. Pedagogista suunnitelmaa kirjoittaessa ajatuksena on, että uusi rakennus sijoittuu Piispanmäen alueelle, jonne on tarkoitus kaavoittaa uudisrakennukselle soveltuva alue. Suunnitelmana on rakentaa talo, jossa toimii kolmisarjainen yhtenäiskoulu ja varhaiskasvatus, joka palvelisi mahdollisimman hyvin lähialueen asukkaita ja toimijoita. Piispanmäellä olisi myös nuoriso,- terveys- sekä liikunta- ja kirjastopalvelut. Suunnittelun pohjana toimii kaupungin visio rohkeasta uudistumisesta ja kehittämisestä sekä kaupungin strategiat "sopivasti lähellä", "onnistumme yhdessä" ja "resurssiviisaus". Piispanmäen yhteisön jäsenet pääsevät hyödyntämään tiloja myös kouluajan ulkopuolella. Sen suunnittelussa on mukana alusta lähtien mahdollisimman laajasti eri toimijoita. Tilat on suunniteltu järkevästi ja monikäyttöä ajatellen. Rakennus toimii lähialueen asukkaille houkuttavana ja koukuttavana olohuoneena. Tarkoituksena on parantaa ihmisten hyvinvointia. Koko Piispanmäen talon yhteisenä painotuksena ovat luonto ja liikunta. Tämä pyritään huomioimaan pihasuunnittelussa, tilojen suunnittelussa, pedagogiikassa ja lähialueen luontokohteiden säilyttämisessä ja käytössä. Uudisrakennuksesta käytetään jäljempänä nimitystä Piispanmäki. 44
2. VISIO Yhdessä ja kiireettömästi! 3. TOIMINTAKULTTUURI JA JOHTAMINEN PIISPANMÄELLÄ 3.1 Toimintakulttuuri Piispanmäen joustavasti muunneltavassa ja oppimista tukevassa talossa otetaan yksilöiden erilaiset tarpeet huomioon joka sektorilla. Henkilökunta on yhdessä valmentautunut ohjaamaan lapsia ja nuoria kohti tulevaisuuden maailmaa modernissa oppimisympäristössä. Teemme yhdessä, opimme yhdessä ja vaikutamme yhteisiin asioihimme kestävää elämäntapaa kunnioittaen. Ilmiöitä ja kokonaisuuksia lähestytään oppilaita osallistaen, jolloin motivoituneisuus näkyy oppimisessa. 3.2 Johtaminen Piispanmäellä noudatetaan osallistavaa ja jaettua johtamismallia. Johtamisen keskiössä on lasten ja nuorten kasvu ja oppiminen sekä kaikkien talossa toimijoiden hyvinvointi. Johtoryhmän (rehtori, virka-apulaisrehtori, varhaiskasvatusjohtaja, apulaisjohtaja), kehittämisryhmän ja tiiminjohtajien toimintaan on varattu yhteistä kokoontumisaikaa viikoittain. Jokainen henkilökunnan jäsen kuuluu sopivan kokoiseen tiimiin, jossa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti tuetaan osaamista ja sen kehittymistä. Tiimissä tuetaan hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Kun työntekijät voivat hyvin, lapset ja nuoretkin voivat hyvin! Isossa moniammatillisessa kasvuyhteisössä on paljon vuorovaikutustilanteita ja kohtaamisia. Keskustelukulttuuria ja ryhmäytymistä tuetaan esimerkiksi hyvinvointikeskusteluryhmillä (johtoryhmä ja YHR). Yhteistä työtä tukee talon toimintojen johtaminen yhtenäisesti prosessien näkökulmasta sisältäen myös yhteistä budjettia. 45