KORJAUS, TALO SALOPELTO RAKENNUSSELOSTUS, 28.06.2013 REV A 28.6.2013 [JK] Kohta 1236 Yläpohjat, läpiviennit ja tiiveys rakennesuunnitelmien mukaan. Kohta 124 Julkisivut, läpiviennit ja tiiveys rakennesuunnitelmien mukaan. Kohta 1241 Ulkoseinät, vinolaudoituksen pintaan ei vanerisoiroja, lämmöneristysmatto ja elementit asennetaan suoraan vinolaudoituksen pintaan. Kohdat 1244,1245,1264, kiinnitykset julkisivuun rakennesuunnitelmien mukaan. YLEISTIEDOT Rakennuskohteen nimi Talo Salopelto Osoite Multialantie 248, 54530 Luumäki Yleistä Korjauskohde on Luumäellä sijaitseva, n. vuonna 1948 valmistunut 1½-kerroksinen erillispientalo. Rakennus on jälleenrakennuskauden tyyppitalo eli ns. rintamamiestalo. Rakennuksessa on puurunko, puuulkoverhous ja peltikate. Kahden asuinkerroksen alla on kellari, jossa on sauna- ja varastotiloja. Rakennuksessa on tehty sen valmistumisen jälkeen vähäisiä muutoksia. Alkuperäistä ikkunatyyppiä on muutettu ikkunoiden uusimisen yhteydessä. Sisätiloihin on lisätty komeroita ja muita säilytystiloja. Mahdolliset muut muutokset eivät ole tiedossa. Korjaus on osa Paroc Oy:n koordinoimaa renzero-hanketta, jonka tavoitteena on korjata pientalo uuden energiatodistuksen A-luokkaan. Ympäristöministeriön 27.2.2013 antaman asetuksen mukaisesti energiatehokkuusluokka A saavutetaan korjauskohteessa mikäli energiamuotojen kertoimilla painotettu kokonaisenergiankulutus eli E-luku 83 0,02 x A netto. Korjauskohteen lämmitetty nettoala A netto (m²) on > 150 m², mutta A netto (m²) on 600 m². Talo Salopellon tapauksessa A-energiatehokkuusluokan E- lukuvaatimus on 83-0,02 x 181,7 m² = 79,37 kwh / m² vuosi. Korjauksen yhteydessä rakennuksen katolle lisätään käyttöveden lämmitykseen tarkoitetut aurinkokeräimet. Kohteessa ei ole tehty kuntotutkimusta. Mahdolliset vauriokohdat ja muut korjaustarpeet voidaan huomioida varauksina tai toteuttaa osana julkisivukorjausta, jos ne ovat tiedossa. Alapohjarakenteen kunto ja rakenteen toimivuus on syytä selvittää.
LAAJUUSTIEDOT rakennusta ei ole tarkistusmitattu kerros bruttoala (brm 2 ) KELLARI 25,6 1. KERROS 105,1 2. KERROS / ULLAKKO 97,5 228,2 (brm 2 ) kerros lämmitetty nettoala A netto (m²) KELLARI 17,5 1. KERROS 79,0 2. KERROS / ULLAKKO 79,0 175,5 A netto (m²) kerros tilavuus brutto (m³) KELLARI 52,8 1. KERROS 310,0 2. KERROS / ULLAKKO 340,5 703,3 (m³) YHTEYSHENKILÖ Rakennuttaja Seppo Salopelto Multialantie 248, 54530 Luumäki puh. 0400 974 465 YHTEYSTIEDOT seppo.salopelto@ekamo.fi Pääurakoitsija Rakennus HaPa Ky Metsoportintie 82, 54590 Kaitjärvi Harri Paananen puh. 050 340 3543 rakennushpaananen@gmail.com Paroc Oy Jukka Sevón Skräbbölentie 14-16 21600 Parainen puh.0400 450 416 jukka.sevon@paroc.com
Janne Heikkilä Energiakuja 3 00181 Helsinki puh. 040 167 8711 janne.heikkila@paroc.com VTT Vuorimiehentie 5, Espoo PL 1000, 02044 VTT Ilpo Kouhia puh. 040 557 4386 ilpo.kouhia@vtt.fi Mikko Virtanen puh. 020 722 4915 mikko.virtanen@vtt.fi Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Kimmo Lylykangas, arkkitehti SAFA puh. 040 582 9439 kimmo.lylykangas@arklylykangas.com Jari Kiuru, arkkitehti SAFA puh. (09) 492 219 jari.kiuru@arklylykangas.com Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Asko Keronen Nuottatie 8 H, 02230 ESPOO Asko Keronen, DI puh. 050 598 6274 asko.keronen@kolumbus.fi LVI-suunnittelu VSL-Consulting Tuomikatu 12, 53810 Lappeenranta Veijo Lairi puh. 0400 652476 vslconsulting@kolumbus.fi
Oilon Home Oy Filippa Niku Tarmonkatu 4, 15860 Hollola PL 5, 15801 Lahti puh. 044 7576 332 filippa.niku@oilon.com Ensto Building Technology Paavo Rintala Ensio Miettisen katu 2, 06100 Porvoo puh. 0400 353 664 paavo.ritala@ensto.com Ensto Enervent Oy Tom Palmgren Kipinätie 1, 06150 Porvoo puh. 0207 528813 tom.palmgren@enervent.fi Metsä Wood Jouni Hakkarainen Tehtaankatu, 08100 Lohja PL 24, 08100 Lohja puh. 050 598 9611 jouni.hakkarainen@metsagroup.com Skaala Jyrki Jaskari Yrittäjäntie 25, 62375 Ylihärmä PL 17, 62375 Ylihärmä puh. 010 835 4720 jyrki.jaskari@skaala.com 1 RAKENNUSOSAT 11 ALUEOSAT Selostus ja laatutason kuvaus 111 MAARAKENTEET (MaaRYL 2010) Noudatetaan MaaRYL 2010 ohjeita. Rakennuspaikka sijoittuu pellolle, suhteellisen tasaiselle maastolle.
1111 Raivausosat Purkutyö Nykyinen puu-ulkoverhous puretaan. Vanha sahanpurueriste poistetaan runkoon kiinnitettyjä laudoituksia purkamatta imurilla ulkoseinän ulkopuolelta. Alkuperäisen rakennusrungon eristetila jää asennustilaksi sähköasennuksia varten. Väliseinien kohdat täytetään mineraalivillaeristeellä. Kuistin ulkoseinän runkorakennetta jäykistävä vinolaudoitus puretaan niiltä osin kuin, suunnitelmissa on esitetty uuden lämmöneristyksen lisäämistä vanhan ulkoseinärungon sisälle. Nykyinen vesikatto puretaan ja räystäskannakkeet katkaistaan alkuperäisen vinolaudoituksen linjassa. Olemassa olevat ikkunat puretaan. Lasikuistin ikkunat puretaan niiltä osin kuin, suunnitelmissa on esitetty. Kuistin ja lämpimän tilan välinen ovi sekä kellarin ulko-ovi puretaan. Kellarin teknisen tilan sisempi väliovi puretaan. Yläkerrassa on tehty lisälämmöneristyksiä. Korjaus- ja purkutöiden yhteydessä on varmistuttava siitä, että rakenteissa ei synny kohtia, joissa on kaksi vesihöyrynvastukseltaan tiivistä rakennekerrosta. Vanhan rakennusrungon sisäpuoleiset lämmöneristekerrokset poistetaan tarvittaessa. 1112 Kaivannot Rakennuksen kellarikerros lisälämmöneristetään. Rakennetaan uusi salaojitus. Lisälämmöneristystä varten rakennuksen ympäriltä kaivetaan maamassat koko kellarikerroksen korkeudelta. Kaivuu tehdään siten, että ainakin uhdeltä sivulta on pääsy kuistin alapohjatilaan. Kellarin ulko-oven ja ikkunan edustalta lasketaan maanpinnan korkoa arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Varmistetaan, että ovi mahtuu aukeamaan esteettä ja että ikkunan alareuna on riittävän korkealla maanpinnasta. Maalämpöpumpun kaivannot tehdään LVI-suunnitelman mukaan. Maankaivu toteutetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Rakennuspaikan pohjaolosuhteet tulee selvittää erikseen. Kaivannon kuivanapito ja mahdollinen käytön aikainen pohjavesien hallinta esitetään rakennesuunnitelmissa. Kaikki maankaivuut toteutetaan asemapiirroksen, pohjarakennepiirustuksen, rakennepiirustusten, salaojapiirustusten sekä vesi-, viemäri- ja sähkösuunnitelmiin liittyvien asemapiirrosten mukaan. Olemassa olevia kellarin rakennekerroksia ei saa vahingoittaa. Kaivannon pohja tasataan salaojiin päin kaltevuuteen 1:50. Salaojakaivannot tehdään kuivatussuunnitelman mukaisesti. Perusmuurin vierustäytöt tehdään rakennetyyppien mukaan kerroksittain tiivistettävällä routimattomalla maa-aineksella. Tiivistys RIL 132-2000 taulukon 8 mukaan. 1113 Kanaalit 1114 Täyttöosat 1115 Penkereet 1116 Kuivatusosat Rakennuksen ympäristö kuivatetaan. Toteutettavat salaojat tehdään siten, että ne kuivattavat mitoitusvaluman. Salaojaputkien ja salaojakerroksien sekä kaivojen ja tarkastusputkien tulee säilyttää vaatimusten mukainen toimintakykynsä eri kuormitus- ja muodonmuutostilanteissa sekä myös kylmänä vuodenaikana. Salaojien ympärystäyttö RIL 126 kuvan 20 rakeisuusalueen 2 mukaisesti. Salaojat toteutetaan siten, että ympäröivän maan hienoaineksen suotautuminen estetään salaojituskerrokseen ja salaojiin.
Sadevesiä ei saa johtaa salaojiin. Pintavesiviemäröinti tehdään työselostuksen, rakennepiirustusten ja LVI-suunnittelijan laatimien suunnitelmien mukaan. Täytön rakeisuus ei saa vahingoittaa kaivoja, tarkastusputkia tai salaojaputkia. 1117 Erityiset maaosat 112 TUENNAT JA VAHVISTUKSET (MaaRYL 2010) 1121 Paalut Noudatetaan MaaRYL 2010 ohjeita. 1122 Tuennat Tuennat tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan. 1123 Vahvistukset Olemassa olevien kattorakenteiden vahvistaminen esitetään rakennesuunnitelmissa. Vahvistukset tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan. 1124 Erityiset tuennat ja vahvistukset 113 PÄÄLLYSTEET (MaaRYL 2010) Noudatetaan MaaRYL 2010 ohjeita. Alueiden päällysteet suunnitellaan veden poisjohtamisen edellyttämään kaltevuuteen. Valmiin pinnan korot ja sadevesikaivojen paikat on osoitettu asemapiirustuksessa. Ellei suunnitelmissa muuta esitetä, pintojen sivukaltevuus on 2% (1:50). Eri päällysteiden pintojen sivukaltevuudet ja enimmäiskaltevuudet tehdään RT 81-11000 taulukkojen 1 ja 2 mukaisesti. Alueiden päällysteiden sallitut painumat ja routaliikkeet on otettava huomioon kallistuksia ja tasauksia toteutettaessa. 1131 Liikennealueiden päällysteet 1132 Paikoitusalueiden päällysteet 1133 Oleskelu- ja leikkialueiden päällysteet 1134 Kasvillisuus Sokkelia ympäröivä maanpinta palautetaan korjausta edeltäneeseen tilaan. Pohjamaa lannoitetaan. Rakentamisessa käytetään nopeasti vettä läpäisevää, routimatonta, liettymätöntä ja tiivistymätöntä maata. Istutettavien alueiden laatuluokka 1, MaaRYL 2010 taulukon 1131:T1 mukaisesti. Kasvualustojen tulee täyttää MaaRYL 2010 taulukon 3511:T1 vaatimukset. Kasvualustassa ei saa olla kasvien
kasvua haittaavia, vahingollisia tai terveydelle haitallisia aineita. Huonosti vettä läpäisevässä maaperässä rakennetaan kasvualuskerroksen salaojitus suunnitelma-asiakirjojen ja MaaRYL 2010 luvun 2241 mukaan. Pihat ja istutettavat alueet muotoillaan siten, että niihin ei synny tarkoituksettomia vettä kerääviä painanteita. Valmiin pinnan muodot ja tasaisuus tulee olla MaaRYL 2010 taulukon 3511:T3 (A1 ja A2) mukainen. Valmiin nurmikon kylvöksen tulee olla tasainen ja viherpeittävyysvaatimukset ovat MaaRYL 2010 taulukon 3521:T3 mukaiset Tonteilla säilytettävistä puista sovitaan erikseen pääsuunnittelijan ja tilaajan edustajan kanssa. Säilytettävä puusto suojataan rakennustöiden ajaksi. 1135 Erityisalueiden päällysteet 114 ALUEEN VARUSTEET (MaaRYL 2010) 1141 Talovarusteet 1142 Oleskeluvarusteet 1143 Leikkivarusteet 1144 Alueopasteet 115 ALUEEN RAKENTEET (MaaRYL2010,RunkoRYL 2010) Noudatetaan MaaRYL2010 sekä RukoRYL 2010 ohjeita. 1151 Pihavarastot 1152 Lasikuisti Julkisivun lautaverhous, nurkka- ja vuorilaudat uusitaan arkkitehtisuunnitelmien mukaan alkuperäistä vastaavalla puupaneelilla. Ulko-ovi ja ikkunat säilytetään ja kunnostetaan. Rakennuksen ulkoseinän lisälämmöneristys aiheuttaa muutoksia kahdessa lasikuistin ikkunaaukossa. Toinen ikkuna poistetaan ja toinen korvataan kapeammalla uudella ikkunalla. Uusi ikkuna on alkuperäisen mallinen yksipuitteinen perinneikkuna, joka voi olla lämmöneristävyydeltään tavanomainen yhdellä tasolasilla varustettu ikkuna. Ikkunan listoitukset ja ikkunapenkki tehdään alkuperäisten mukaisesti. Lasikuistin sisätilan vastaisen seinän pintarakenteet ja mahdolliset eristeet puretaan. Säilytettävän rungon väliin asennetaan uusi eriste, sisätilaa vasten 50mm uretaanilevyä vaahdolla tiivistettynä ja tämän päälle 50mm mineraalivillaa. Rungon päälle lisätään 200mm mineraalivillaeristettä arkkitehtija rakennesuunnitelmien mukaisesti. Lisäeristetty seinä ja poistetun ikkunan kohdalta koko seinäpinta paneloidaan alkuperäistä paneelia vastaavalla uudella paneelilla. Paneelin alle tehdään tuuletusrako ja eristeen ulkopintaan asennetaan Tyvek-kangas.
Uusi lämmöneristetty ulko-ovi asennetaan lisälämmöneristetyn seinän ulkopintaan. Lasikuistin olemassa olevaan runkoon voidaan asentaa tarvittaessa uusi lämmöneriste, mutta siinä tapauksessa rakenteen kosteustekninen toimivuus on varmistettava (ulkoverhouksessa ei todennäköisesti ole tuuletusta). Ulkoverhouksen alle tehdään tuuletusrako. Lasikuistin vesikatteen ja ulkoseinien liittyminen lämmitettävään rakennuksen osaan on pyrittävä suunnittelemaan siten, että liitoskohtaan ei muodostu haitallista kylmäsiltaa. Liitoskohdan tyvipellityksen toimivuuden varmistamiseksi vesikate uusitaan. Kts myös. 1252. 1153 Aidat ja tukimuurit 1154 Alueen portaat, luiskat ja terassit Kuistin ulkoporras suojataan korjauksen ajaksi. 1155 Alueen pysäköintirakenteet 1156 Erityiset aluerakenteet 12 TALO-OSAT Selostus ja laatutason kuvaus 121 PERUSTUKSET (MaaRYL2010,RunkoRYL 2010) Noudatetaan MaaRYL2010 sekä RukoRYL 2010 ohjeita. Perustukset toteutetaan rakennesuunnitelmien ja muiden suunnitelma-asiakirjojen mukaan huomioiden pohjatutkimukset ja perustamistapalausunnot. 1211 Anturat Ei muutoksia anturoihin. 1212 Tukimuurit, peruspilarit, peruspalkit 1213 Erityiset perustukset 122 ALAPOHJAT (RunkoRYL 2010) Noudatetaan RukoRYL 2010 ohjeita. Alapohjat toteutetaan rakennesuunnitelmien ja muiden suunnitelma-asiakirjojen mukaan huomioiden pohjatutkimukset ja perustamistapalausunnot. Suunnitelma-asiakirjoissa käytetyt rakennetyypit ovat:
AP-1 Alapohjarakenne, kantava, maanvarainen, 1-kerros AP-2 Alapohjarakenne, kantava, maanvarainen, kellari Alapohjien rakennekerrokset ja U-arvot on yksilöity rakennesuunnitelmissa. Maanvastainen alapohja on toteutettu osin rakenteella, jonka alimpana rakennekerroksena maata vasten on betonivalu. Tämän päällä on puurakenne ja lämmöneriste. Nykyisen tiedon valossa tätä rakennetta pidetään kosteusteknisesti toimimattomana. Vaikka suunniteltava korjaus ei koske alapohjaa, sen kunto ja rakenteen toimivuus on syytä selvittää. Maanvaraisen alapohjan puurakenteiset lattiapintakerrokset tehdään huonetilaan tuulettuviksi. Alapohjan läpiviennit, viemäröintiä lukuun ottamatta, keskitetään yhteen läpivientiaukkoon, jonka läpi kaapelit, johdot ja putket tuodaan suojaputkessa. Suojaputken ja läpivientiaukon välinen tila tiivistetään polyuretaanivaahdolla ja juotosbetonilla. Veden- ja kosteudeneristys toteutetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten mukaan. Ilman- tai höyrynsulkukerros suunnitellaan jatkuvaksi myös saumakohdissa, rakennusosien välisissä liitoksissa ja läpivientien kohdalla. Koko rakennuksen pohjan alue perusmuurin ulkopinnasta ulkopintaan toteutetaan katkeamattomasti ilmanpitäväksi siten, että ilman virtaus rakennuspohjasta huonetilaan estyy. Maanvaraiset alapohjat toteutetaan siten, että veden kapilaarinen nousu rakenteisiin estyy. Maanvastaisten laattojen päälle ei saa rakentaa tuulettumattomia pintakerroksia ennen kuin laatan rakennusaikainen kosteus on haihtunut. Tarvittaessa maanvaraisen alapohjan laattaa vahvistetaan väliseinien kohdilla. Kiviaineisten ja puisten rakenteiden välissä tulee aina olla kosteudensulku. 1222 Alapohjakanaalit 1223 Erityiset alapohjat 123 RUNKO (RunkoRYL 2010, SisäRYL 2000 jamaalaus RYL2001 ) Noudatetaan RukoRYL 2010, SisäRYL 2000 ja MaalausRYL 2001 ohjeita. Runko toteutetaan rakenne-, arkkitehtisuunnitelmien ja muiden suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Vaadittava ilmanpitävyys osoitetaan tilaajalle standardin mukaisessa painekokeessa, jossa rakennusvaipan ilmavuoto mitataan 50 Pascalin paine-erossa. Painekoe tehdään kaksi kertaa: ensimmäisen kerran ilmatiiviin kerroksen valmistuttua, ennen pintamateriaalien asentamista, jolloin ilmatiiviin kerroksen, saumojen ja liitoskohtien vuodot voidaan helposti paikallistaa ja korjata. Ilmanpitävyys mitataan toisen kerran rakennuksen valmistuttua ennen sen luovuttamista tilaajalle. Painekokeen teettämisestä ja mittauspöytäkirjan laatimisesta vastaa urakoitsija. Ilmanpitävyysvaatimuksen saavuttaminen edellyttää huolellista toteutusta sekä detaljien suunnittelemista siten, että ilmatiiviin kerroksen toteuttaminen ja tarkistaminen on helppoa työmaaolosuhteissa. Ilmatiivis liitos toteutetaan ensisijaisesti mekaanisin liitoksin, joissa on elastinen tiivistenauha ja tarvittaessa saumausaine. Ilmatiivis liitos voidaan toteuttaa myös Visux-läpivientielementillä tai vastaavalla tuotteella, ilmansulkuteipeillä tai polyuretaanivaahdolla. Saumaukseen on käytettävä tähän tarkoitukseen soveltuvia tuotteita pitkäaikaiskestävyyden varmistamiseksi. 1231 Väestönsuoja
1232 Kantavat seinät Olemassa olevat väliseinät ovat kantavia puurakenteisia. Kellarissa seinät ovat oletettavasti tiili- tai puurakenteisia. Olemassa oleviin väliseiniin tehdään teknisten installaatioiden edellyttämät reitit ja läpiviennit. Läpivientien määrät minimoidaan. 1233 Pilarit 1234 Palkit 1235 Välipohjat Kerroksien välipohjat ovat pääsääntöisesti puurakenteisia. Kellarikerroksen ja ensimmäisen kerroksen välipohja saattaa olla osittain betonirakenteinen. Olemassa oleviin välipohjiin tehdään teknisten installaatioiden edellyttämät reitit ja läpiviennit. Suunnitelma-asiakirjoissa käytetyt rakennetyypit ovat: VP-1 Välipohjarakenne, 1- ja 2-kerrosten välinen, puurakenteinen VP-2 Välipohjarakenne, 1-kerroksen ja kellarin välinen 1236 Yläpohjat Yläpohja lisälämmöneristetään vastaavanlaisilla elementeillä kuin ulkoseinät. Uusi lämmöneriste asennetaan vesikaton suuntaisesti. Tällöin toisen kerroksen lämmitettävien tilojen pinta-ala kasvaa. Elementin päälle rakennetaan korotuskoolaus, tuuletusväli ja räystäskannakkeet. Elementin ulkopinnan puulevy toimii aluskatteena. Rakenteen kosteustekninen toimivuus on selvitettävä vastaavalla tavalla kuin ulkoseinärakenteiden toimivuus. Suunnitelma-asiakirjoissa käytetyt rakennetyypit ovat: YP-1 Tyyppipiirros Yläpohjien rakennekerrokset ja U-arvot on yksilöity rakennesuunnitelmissa. Yläpohjarakenteet tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Yläpohjat rakennetaan siten, että niiden olennaiset tekniset vaatimukset täytetään ja voidaan tavanomaisella kunnossapidolla säilyttää suunnitellun käyttöiän ajan. Yläpohjarakenteessa huomioidaan, etteivät vesikatteen, katteen alustan eivätkä liittyvien rakennusosien liikkeet vaurioita katetta. Ullakon vastaisen yläpohjan tulee olla riittävän ilma- ja höyrytiivis tai rakenteen toiminta tulee varmistaa muulla sopivalla tavalla. Ilman- tai höyrynsulkukerros tehdään tiiviiksi ja jatkuvaksi myös saumakohdissaan, rakennusosien välisissä liitoksissa ja läpivientien kohdalla. Läpivientien määrä minimoidaan. Läpiviennit ja läpivientien tiivistykset rakennesuunnitelmien mukaan. Kantavan yläpohjan liittyminen kevyeen väliseinään tehdään jättämällä painumavara seinän yläosaan, jotta välipohjan mahdolliset taipumat eivät aiheuta muodonmuutoksia väliseinässä. Veden- ja kosteudeneristyksessä, lämmöneristyksessä ja äänieristyksessä noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita. Ulkopintojen pintakäsittely tehdään arkkitehdin julkisivupiirustusten ja erikseen laadittavan värityssuunnitelman mukaan. 1237 Runkoportaat
1238 Erityiset runkorakenteet 124 JULKISIVUT (RunkoRYL 2010, SisäRYL 2000 jamaalaus RYL2001 ) Noudatetaan RukoRYL 2010, SisäRYL 2000 ja MaalausRYL 2001 ohjeita. Julkisivut toteutetaan rakenne-, arkkitehtisuunnitelmien ja muiden suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Vaadittava ilmanpitävyys osoitetaan tilaajalle standardin mukaisessa painekokeessa, jossa rakennusvaipan ilmavuoto mitataan 50 Pascalin paine-erossa. Painekoe tehdään kaksi kertaa: ensimmäisen kerran ilmatiiviin kerroksen valmistuttua, ennen pintamateriaalien asentamista, jolloin ilmatiiviin kerroksen, saumojen ja liitoskohtien vuodot voidaan helposti paikallistaa ja korjata. Ilmanpitävyys mitataan toisen kerran rakennuksen valmistuttua ennen sen luovuttamista tilaajalle. Painekokeen teettämisestä ja mittauspöytäkirjan laatimisesta vastaa urakoitsija. Ilmanpitävyysvaatimuksen saavuttaminen edellyttää huolellista toteutusta sekä detaljien suunnittelemista siten, että ilmatiiviin kerroksen toteuttaminen ja tarkistaminen on helppoa työmaaolosuhteissa. Ilmatiivis liitos toteutetaan ensisijaisesti mekaanisin liitoksin, joissa on elastinen tiivistenauha ja tarvittaessa saumausaine. Ilmatiivis liitos voidaan toteuttaa myös Visux-läpivientielementillä tai vastaavalla tuotteella, ilmansulkuteipeillä. Saumaukseen on käytettävä tähän tarkoitukseen soveltuvia tuotteita pitkäaikaiskestävyyden varmistamiseksi. Läpiviennit ja niiden tiivistäminen rakennesuunnitelmien mukaan. 1241 Ulkoseinät Rakennuksen vanhat ulkoseinät ovat puurakenteisia. Kellarin ulkoseinät ovat teräsbetonia. Suunnitelma-asiakirjoissa käytetyt rakennetyypit ovat: US / US-1 Tyyppipiirros US-2 Ulkoseinärakenne, kellarikerros US-3 Ulkoseinärakenne, kuistin lisälämmöneristetty ulkoseinä Nykyinen puu-ulkoverhous puretaan. Kantavan ulkoseinärakenteen ulkopintaan asennetaan vanerista ja mineraalivillasta koostuva vaakasuuntainen julkisivuelementti, 3000x600 mm. Säilytettävän vinolaudoituksen pintaan asennetaan kokoonpainuva lämmöneristysmatto, 30mm, jonka päälle asennetaan uudet elementit. Elementit asennetaan parkettiladontana, täysimittaisia elementtejä ladotaan peräkkäin. Seinäelementit eivät ulotu ulkonurkkiin asti, vaan nurkkiin asennetaan erilliset eristepalat elementointikaavion ja suunnitelmien mukaan. Aukon kohdalle tulee elementin sahattu reuna ja aukon jälkeen asennusta jatketaan sahatun elementin toisella puoliskolla. Aukon kohdalla elementin pohjaan, sahatulle reunalle, asennetaan höyrynsulkumuovi. Päällekkäisten elementtien höyrynsulkumuovit limitetään toistensa päälle ja kiinnitetään ikkunan asennuskehikon etupintaan. Asennusdetaljiikka rakennesuunnitelmien mukaan. Nykyinen ulkoseinärakenne purueristeineen jää korjauksen jälkeen kokonaisuudessaan höyryn- ja ilmansulun sisäpuolelle. Suunnittelussa on varmistettava, ettei rakennukseen toteutettava koneellinen ilmanvaihto muuta painesuhteita siten, että vanhan ulkoseinärakenteen ja sahanpurueristeen epäpuhtaudet siirtyvät sisäilmaan. Sahanpurueriste voidaan poistaa runkoon kiinnitettyjä laudoituksia purkamatta imurilla ulkoseinän ulkopuolelta. Siinä tapauksessa alkuperäisen rakennusrungon eristetila jää asennustilaksi esimerkiksi sähköasennuksia varten. On huomattava, että mikäli sahanpurueriste poistetaan, ylä- ja alakerran välinen sekä huoneitten välinen ääneneristävyys saattavat heikentyä. Ulkoseinärakenteeksi on esitetty tuulettumatonta rakennetta, jossa rappaus tehdään suoraan mineraalivillaeristeen ulkopintaan. Ulkoseinärakenteessa on kosteustekninen riski. Ulkoseinärakenteen kosteusteknisestä toimivuudesta on laadittava asiantuntijaselvitys, joka liitetään suunnitelmiin.
Ulkoseinien rakennekerrokset ja U-arvot on yksilöity rakennesuunnitelmissa. Julkisivupinnat rapataan. Pinta on käsinhierretty värilaastirappaus. Pohjarappaus tehdään työmaalla. Sokkelipinta lisälämmöneristetään ja rapataan. Sokkelin pinta eristetään myös kuistin alapohjatilassa vähintäänkin maanpäälliseltä osalta ja mahdollisuuksien mukaan eriste ulotetaan aina anturaan asti. Ennen asennusta alusta puhdistetaan irtoavasta aineksesta, liasta ja pölystä. Uusi eriste, 300mm, kiinnitetään liimalaastilla ja vahvistetaan lasikuituverkolla. Sävy erikseen laadittavan värisuunnitelman mukaan. Maanalainen osa vedeneristetään bitumikermillä rappauspinnan päälle rakennesuunnitelmien mukaan. Kuistin sokkelipinta kunnostetaan ja pintakäsitellään. Alusta puhdistetaan irtoavasta aineksesta, liasta ja pölystä. Värisävy sama kuin lämmöneristettävässä sokkelissa, erikseen laadittavan värisuunnitelman mukaan. Kuistin lisälämmöneristetyn ulkoseinän pinta on alkuperäisen kaltaista puupaneelia. Kuistin puu-ulkoverhous on höylättyä kuusta, kohdetta varten höylättävä erikoisprofiili vastaa alkuperäistä vaakasuuntaista paneelia. Julkisivulaudoitusten pellitykset ja pellitysten sävyt erikseen laadittavan värisuunnitelman mukaan. Veden- ja kosteudeneristyksessä, lämmöneristyksessä ja äänieristyksessä noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita. Toteutuksessa tulee huomioida, että rakenteessa mahdollisesti olevan rakennekosteuden ja rakenteeseen mahdollisesti joutuvan kosteuden tulee päästä pois vahinkoa aiheuttamatta. Perusmuurin tai betonirakenteisen alapohjan ja puurakenteisen ulkoseinän välissä tulee olla riittävä kosteudeneristys (bitumikermi, ei muovi). Säilytettävän ulko-oven karmin ja ulkoseinän liitoksen tulee olla ulkopuolelta vedenpitävä. Lämmöneristetyn seinän ja ulko-oven karmin tulee olla sisäpuolelta höyrytiivis. Ulkoverhouksen taakse johtuvan veden tulee päästä poistumaan myös ikkunan päältä. Ulkopintojen ja sisäpintojen pintakäsittely tehdään arkkitehdin julkisivu- ja detaljipiirustusten ja erikseen laadittavan värisuunnitelman mukaan. Ilman- ja höyrynsulkukerroksen tulee olla tiivis ja jatkuva myös saumakohdissaan, rakennusosien liitoksissa ja läpivientien kohdalla. Läpivientien määrä minimoidaan. 1242 Ikkunat Lämmöneristetyn seinän ikkunat uusitaan MSE-tyyppisillä ikkunoilla, joissa on kaksinkertainen lämpölasielementti sekä sisä- että ulkopuitteessa. Uusien ikkunoiden (Alfa, Skaala Oy) U-arvo on 0.59 W/m²K. Uudet ikkunat asennetaan lähelle eristekerroksen ulkopintaa siten että ikkunasovituksen ulkonäkö vastaa mahdollisimman pitkälle alkuperäistä. Ikkunat asennetaan siten, että karmin ulkopinta on 50 mm sisempänä valmiista rappauspinnasta. Ikkunoiden asennuskehikot tulevat valmiina työmaalle ja ikkunat ovat niihin jo valmiiksi asennetut. Ikkunapellitys suunnitellaan siten, että pellin alla on varmistava, vesitiivis kerros, joka johtaa kosteuden vauriotilanteessa lämmöneristeen ulkopuolelle. Vastaavanlaista detaljia käytetään mm. Keski-Euroopassa. Lasikuistin kahden ikkuna-aukkon mitat muuttuvat rakennuksen ulkoseinän lämmöneristedimensioiden muuttuessa. Yksi lasikuistin ikkuna uusitaan. Uusi ikkuna on yksityiskohdiltaan alkuperäistä vastaava yksipuitteinen ulos-aukeava puuikkuna. Kts. myös 1152 Ikkunoiden asennus tulee toteuttaa erikseen laadittavien arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien mukaan. Seinäpakusuuden kasvaminen synnyttää sisälle ikkunasyvennyksen. Sisäpuoliset smyygit tehdään maalattavaksi soveltuvasta SP-vanerista. Ikkunapenkit ovat maalattua liimapuulevyä. Vanhat seinäpinnan tasossa olevat ikkunalistat uusitaan alkuperäistä listaprofiilia vastaavalla listalla. Ikkunasyvennykset listoituksineen peittomaalataan kertaalleen asennuksen jälkeen. Ikkunat ja niiden heloitus tehdään arkkitehdin erikseen laatiman ikkunaluettelon ja -kaavioiden mukaan. Ikkunoiden käsittely tehdään erikseen laadittavan ikkunatyöselostuksen mukaan. Huom, kellarin
ikkuna eri sävyyn kuin muut MSE-ikkunat. 1243 Ulko-ovet Kuistin lämmöneristetyssä seinässä oleva ovi sekä kellarin ulko-ovi uusitaan. Uusien puurunkoisten ovien (Alfa, Skaala Oy) U-arvo on 0.66 W/m²K. U-arvolla tarkoitetaan koko rakennetta. Karmin ja seinän liitossauman tiiveyden tulee vastata ulkoseinän tiiviyttä. Ulko-ovet toteutetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Ovet ja niiden heloitus tehdään arkkitehdin laatiman oviluettelon ja -kaavion mukaan. Ovien asennus tulee toteuttaa erikseen laadittavien arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien mukaan. Vanhat seinäpinnan tasossa olevat karmilistat uusitaan alkuperäistä listaprofiilia vastaavalla listalla. Sisäpuoliset ovisyvennykset listoituksineen peittomaalataan kertaalleen asennuksen jälkeen. Veden- ja kosteudeneristyksessä, lämmöneristyksessä, paloturvallisuudessa ja äänieristyksessä noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita. Ovet toteutetaan siten, että ne kestävät niihin kohdistuvat yli- ja alipaineiden aiheuttamat rasitukset. Ovien karmit tulee olla kestävää rakennetta ja sellaiset, että niihin voidaan asentaa kotelolla varustettu vastalevy. Ovet varustetaan tarvittaessa saranatapein. Ovien rakenteet eivät saa olla ulkoapäin purettavissa. Tiivisteet ulko-ovissa ovat silikonikumia. Kynnykset ovat puuovissa lakattua tai maalattua kovapuuta. Ovien mitat, helotus, varusteet ja väritys tehdään arkkitehdin julkisivupiirustusten erikseen laadittavien ovikaavioiden ja värityssuunnitelman mukaan. Lukitus lukitussuunnitelman mukaisesti. 1244 Julkisivuvarusteet Julkisivuvarusteet tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Varusteet rakennetaan siten, että niiden olennaiset tekniset vaatimukset täytetään ja voidaan tavanomaisella kunnossapidolla säilyttää suunnitellun käyttöiän ajan. Julkisivuvarusteiden paikat on esitetty arkkitehdin julkisivu- ja pohjapiirustuksissa. Rakennuksen julkisivuun kiinnitetään talotikas sekä turvatikkaat molempiin päätyihin suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Tikkaiden tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman osan F2 määräykset ja ohjeet. Tikkaat tehdään erillisen värityssuunnitelman mukaan. Kiinnitystä varten tehtävät vahvikkeet tai tukirakenteet eivät saa tulla seinärappauksesta koholle. Kiinnitykset rakennesuunnitelmien mukaan. Tuotteet esim. Weckman tai Orima-Tuote Oy. Kts. myös 1264 1245 Erityiset julkisivurakenteet Rakennuksen päätyjulkisivussa oleva kiinteä varatietikas tehdään erikseen tehtävien suunnitelmaasiakirjojen mukaisesti. Kiinnitystä varten tehtävät vahvikkeet tai tukirakenteet eivät saa tulla seinärappauksesta koholle. Kiinnitykset rakennesuunnitelmien mukaan. 125 ULKOTASOT (RunkoRYL 2010 ) Noudatetaan RukoRYL 2010 ohjeita. Ulkotasot toteutetaan rakenne-, arkkitehtisuunnitelmien ja muiden suunnitelma-asiakirjojen mukaan. 1251 Parvekkeet
1252 Katokset 1253 Erityiset ulkotasot 126 VESIKATOT (RunkoRYL 2010 ) Noudatetaan RukoRYL 2010 ohjeita. Vesikatot toteutetaan rakenne-, arkkitehtisuunnitelmien ja muiden suunnitelma-asiakirjojen mukaan. 1261 Vesikattorakenteet Yläpohja lisälämmöneristetään vastaavanlaisilla elementeillä kuin ulkoseinät. Uusi elementti asennetaan vesikaton suuntaisesti. Elementin yläpintaan rakennetaan korotuskoolaus, tuuletusväli ja räystäskannakkeet. Seinä- ja kattoelementtien liitoskohtaan ja harjalle asennetaan erilliset eristepalat elementointikaavion ja suunnitelmien mukaan. Elementin ulkopinnan puulevy toimii aluskatteena. Lämmöneristeessä on tuuletusuritus. Rakenteen kosteustekninen toimivuus on selvitettävä vastaavalla tavalla kuin ulkoseinärakenteiden toimivuus. Asennuksen yhteydessä on varmistettava, ettei saumakohtien eristys tuki villakerroksen tuuletusuria. Aluskatteen päälle tuleva vesi ohjataan ulkoseinärakenteen ulkopuolelle. Asennusdetaljiikka rakennesuunnitelmien mukaan. Vesikattorakenteet tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan ja rakennetaan siten, että niiden olennaiset tekniset vaatimukset täytetään ja voidaan tavanomaisella kunnossapidolla säilyttää suunnitellun käyttöiän ajan. Rakenteet ja materiaalit on yksilöity arkkitehti- ja rakennekuvissa. Vesikattorakenteet toteutetaan siten, etteivät vesikatteen, katteen alustan eivätkä liittyvien rakenneosien liikkeet vaurioita katetta. Katteiden kaltevuuksien tulee olla riittävät sadevesien poisjohtamiseksi. Kaltevuudet on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa. Kiinnitys-, liitos- ja läpivientikohdat suunnitellaan tiiviiksi siten, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kattorakenteisiin. Puurakenteinen yläpohja liitetään ulkoseinään siten, ettei ulkovaipan ilman- tai höyrynsulku katkea liitoskohdassa. Väliseinän ja puurakenteisen yläpohjan liitoskohta toteutetaan joustavana siten, että yläpohjapalkiston mahdollinen taipuma ei aiheuta muodonmuutoksia rakenteisiin. Vesikaton alusta tuuletetaan räystäille tehtävin tuuletusraoin ja tarvittaessa tuuletusventtiilein. Tuuletusrako varustetaan pieneläinverkolla. Pääsy vesikatolle järjestetään rakennuksen ulkopuolista tikasta pitkin sekä tarvittaessa myös sisäkautta huoltoluukun kautta. Kts. myös 1152, 1236 ja 1263 1262 Räystäsrakenteet Puurakenteiset räystäät tehdään arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien mukaan. Räystäät rakennetaan siten, että niiden olennaiset tekniset vaatimukset täytetään ja ne voidaan tavanomaisella kunnossapidolla säilyttää suunnitellun käyttöiän ajan. Räystäät tehdään tuulettuviksi. Räystäsrakenteet toteutetaan siten, että katolta tuleva tai seinäpintaa pitkin nouseva vesi ei pääse seinä- eikä kattorakenteisiin.
1263 Vesikatteet Vesikatteet tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan ja rakennetaan siten, että niiden olennaiset tekniset vaatimukset täytetään ja voidaan tavanomaisella kunnossapidolla säilyttää suunnitellun käyttöiän ajan. Vesikatemateriaalina on peltikate, tyyppiä Rannila Classic, sävy erikseen laadittavan värityssuunnitelman mukaan. Vesikatteen alustoineen tulee kestää vaurioitumatta siihen kohdistuvat kuormitukset. Aluskatteen tulee olla riittävän pitkäikäisestä materiaalista tehty, jonka läpiviennit tiivistetään. Aluskate jatketaan räystäällä niin pitkälle, että valumavedet eivät pääse vaurioittamaan liittyviä rakenteita. Kts. myös 1152 ja 1261 1264 Vesikattovarusteet Katolle asennetaan uusia aurinkokeräimiä, joiden pinta-ala mitoitetaan tarkemmin LVI-suunnittelun yhteydessä. Savuhormia korotetaan. Savuhormin ulkopinta pellitetään ja savuhormin päälle asennetaan peltirakenteinen hattu. Pihapiirin puoleiselle katonlappeelle asennetaan lumiesteet. Räystäille tehdään sadevesikouru, muovipinnoitetusta teräspellistä suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Kaikki sadevesikourut ja syöksytorvet tehdään 1-kertaisesta muovipinnoitetusta teräspellistä kokonaisuudessaan. Syöksytorvet ovat muovipinnoitettua teräspeltiä. Kourujen ja syöksytorvien profiilin muoto on pyöreä, valmistaja esim. Ruukki. Kiinnitystä varten tehtävät vahvikkeet tai tukirakenteet eivät saa tulla seinärappauksesta koholle. Kiinnitykset rakennesuunnitelmien mukaan. Noudatetaan RunkoRYL 2000 34.47 ja RT 85-11020 Rakennukset varustetaan talotikkailla. Kattotikkaat toteutetaan voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaan. Kaikki varusteiden sävyt tehdään erikseen laadittavan värityssuunnitelman mukaisesti. Tuotteet esim. Weckman tai Orima-Tuote Oy. Lapetikkaat ja lumiesteet tehdään erikseen laadittavien arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien mukaan, sävy erikseen laadittavan värityssuunnitelman mukaan. Tuotteet esim. Weckman tai Orima-Tuote Oy. Viemärituuletuskanava ja poistoilmakanavat toteutetaan siten, että kattovarusteet ovat ulkonäöltään keskenään samanlaiset. Värisävyt tehdään erikseen laadittavan värityssuunnitelman mukaisesti. Kaikki metalliosat ovat joko valmiiksi muovipinnoitettua teräslevyä tai sinkittyjä ja maalattuja. Kiinnitys-, liitos- ja läpivientikohdat tehdään tiiviiksi siten, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kattorakenteisiin. Varusteiden kiinnitykset alustaansa tehdään tukeviksi. 1265 Lasikattorakenteet 1266 Kattoikkunat ja -luukut 1267 Erityiset vesikattorakenteet 13 TILAOSAT Selostus ja laatutason kuvaus
131 TILAN JAKO-OSAT (RunkoRYL 2010, SisäRYL 2000 jamaalaus RYL2001 ) Noudatetaan RukoRYL 2010, SisäRYL 2000 ja MaalausRYL 2001 ohjeita. Tilaosat toteutetaan rakenne-, arkkitehtisuunnitelmien ja muiden suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Kaikki pintamateriaalit ovat M1-päästöluokiteltuja ja kosteapyyhinnän kestäviä. 1311 Väliseinät Toisessa kerroksessa poistetun välioven aukko levytetään umpeen ympäröivän seinäpinnan tasoon. Käytävän puoleinen seinäpinta kangastetaan pinnanvahvistuskankaalla, tasoitetaan ja maalataan alkuperäiseen sävyyn ja kiiltoon. Käsiteltävä pinta rajataan jalka- ja kattolistaan sekä seinän ulkonurkkiin. 1312 Lasiväliseinät 1313 Erityisväliseinät 1314 Tilakaiteet 1315 Väliovet Nykyisiin välioviin tehdään oviraot IV-suunnitelmien mukaan. Uusi väliovi asennetaan toisen kerroksen tekniseen tilaan. Uusi aukko puhkaistaan puurakenteiseen seinään arkkitehtisuunnitelmien mukaisesti. Seinän korkeus ei mahdollista vakio-korkuista ovea. Korkeus tarkistettava työmaalla ja kantavaa runkoa vahvistetaan karmin molemmin puolin. Väliovi tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Teknisen tilan ovi on puurakenteinen, levypintainen, huullettu laakaovi oviraolla arkkitehdin ovikaavioiden mukaan, Skaala SO 101 S. Karmilistoina käytetään alkuperäistä listaprofiilia vastaa listaa. 1316 Erityisovet 1317 Tilaportaat 1318 Erityiset tilajako-osat 132 TILAPINNAT (RunkoRYL 2010, SisäRYL 2000 jamaalaus RYL2001 ) Noudatetaan RukoRYL 2010, SisäRYL 2000 ja MaalausRYL 2001 ohjeita. Tilaosat toteutetaan rakenne-, arkkitehtisuunnitelmien ja muiden suunnitelma-asiakirjojen mukaan. 1321 Lattioiden pintarakenteet Ei muutoksia lattioden pintarakenteisiin.
1322 Lattiapinnat Ei muutoksia lattiapintoihin. 1323 Sisäkattorakenteet Yläkerrassa on tehty lisälämmöneristyksiä. Korjaustöiden yhteydessä on varmistuttava siitä, että rakenteissa ei synny kohtia, joissa on kaksi vesihöyrynvastukseltaan tiivistä rakennekerrosta. Yläpohjaan tehdyt mahdolliset sisäpuoleiset lisälämmöneristyksen puretaan korjaustyön yhteydessä. 1324 Sisäkattopinnat Ei muutoksia sisäkattopintoihin. 1325 Seinien pintarakenteet Kts. 1311. Välioven umpeen levytys: Kaikki pintamateriaalit ovat M1-päästöluokiteltuja ja kosteapyyhinnän kestäviä. Sisäverhoukset tehdään pääosin puusta. 1326 Seinäpinnat Välioven umpeen levytys: Kaikki pintamateriaalit ovat M1-päästöluokiteltuja ja kosteapyyhinnän kestäviä. Sisäverhoukset tehdään pääosin puusta. Seinäpinnat yleensä SisäRYL:n normaalia laatutasoa, tekniset tilat ja aputilat alinta laatutasoa. Laatoitettavat pinnat ja kaiteet korkeinta laatutasoa. 1327 Erityiset tilapinnat 133 TILAVARUSTEET 1331 Vakiokiintokalusteet Ei muutoksia kiintokalusteisiin. 1332 Erityiskiintokalusteet 1333 Varusteet Asuintilojen verhokiskot- ja kappalaudat säilytetään. Tarpeen mukaan varusteet irroitetaan asennustöiden ajaksi ja kiinnittää takaisin alkuperäisille paikoille. 1334 Vakiolaitteet Nykyinen keittiössä oleva lämminvesivaraaja puretaan ja uusi asennetaan kellarin tekniseen tilaan. Valaisimet sähkösuunnitelmien mukaan. LVI-laitteet LVI-suunnitelmien mukaan.
1335 Tilaopasteet 1336 Erityiset tilavarusteet 134 MUUT TILAOSAT 1341 Hoitotasot ja kulkurakenteet 1342 Tulisijat ja savuhormit Olemassa olevaa savuhormia korotetaan vesikatolla. Savuhormin ulkopinta pellitetään ja savuhormin päälle asennetaan peltirakenteinen hattu. Tulisijojen toimivuus koneellisen ilmanvaihdon ja ilmanpitävän ulkovaipan kanssa on varmistettava rakentamalla tulisijoille erilliset korvausilmaventtiilit. Liesituulettimen vaikutus tulisijojen käytettävyyteen on selvitettävä erikseen. 1343 Muut erityiset tilaosat 136 KEVYET TILAELEMENTIT 135 TILAELEMENTIT 1351 Kylpyhuone-elementit 1352 Kylmähuone-elementit 1353 Saunaelementit 1354 Talotekniikan tilaelementit 1355 Hormielementit 1356 Erityiset tilaelementit 2 TEKNIIKKAOSAT Selostus ja laatutason kuvaus
21 PUTKIOSAT Katso erikseen laadittava LVI-selostus. 22 ILMANVAHTO-OSAT Rakennukseen tehdään uusi koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa on tehokas lämmön talteenotto. IV-kone ehdotetaan sijoitettavaksi yläkertaan wc-tilan yläpuolelle. Sijoituksen etuna on se, että ivkoneelta katolle johtava poistoilmakanava muodostuu lyhyeksi. Poistettava ilma on tehokkaan lämmön talteenoton jälkeen alhaisessa lämpötilassa, ja kanava jäähdyttää lämmöneristyksestä huolimatta sisätiloja. Myös ulkoa koneelle johtava kanava muodostuu lyhyeksi. Kondenssivesi voidaan johtaa iv-koneen alapuolella olevan wc-tilan viemäriin. Laitteesta mahdollisesti aiheutuva vähäinen ääni ei häiritse makuuhuoneita. Ilmanvaihtokanavat asennetaan pääosin yläkerran tiloissa. Ulkoilman sisäänottokanava sijoitetaan luoteisjulkisivuun pihan puolelle. Katolle asennetaan uusia aurinkokeräimiä, joiden pinta-ala mitoitetaan tarkemmin LVI-suunnittelun yhteydessä. Rakennukseen asennetaan maalämpöpumppu, joka sijoitetaan kellarikerrokseen. Lämmönjako tapahtuu ilmanvaihdon välityksellä. Maalämpöpumppu lämmittää käyttövesivaraajaa sekä ilmanvaihdon jälkilämmityspatteria. Pääteilmaelimiin sijoitettava huonekohtaisen lämmityksen säätölaite tehdään sähkötoimisena. Ratkaisu mahdollistaa huonekohtaisen lämmityksen säätämisen. Katso erikseen laadittava LVI-selostus 23 SÄHKÖOSAT Katso erikseen laadittava sähköselostus 24 TIEDONSIIRTO-OSAT Katso erikseen laadittava sähköselostus 25 LAITEOSAT 251 SIIRTOLAITTEET 2511 Hissit 2512 Kuljettimet 2513 Erityiset siirtolaitteet 252 TILALAITTEET 2521 Keittiölaitteet
2522 Pesulalaitteet 2523 Väestönsuojalaitteet 2524 Allaslaitteet 2525 Erityiset tilalaitteet PROJEKTIN HANKINNAT Ilmavuotoluvun n 50 mittaus standardin SFS-EN 13829 mukaisessa painekokeessa on renzeroprojektin hankinta. Mikäli ilmavuotoluvulle asetettu kriteeri ei toteudu, mittaaja osoittaa oleelliset vuotokohdat ja urakoitsija toteuttaa tarvittavat tiivistykset ja korjaukset ilmanpitävyyden parantamiseksi. Korjaukset ja tiivistykset, jotka tehdään tavoitteeksi asetetun ilmanpitävyyden saavuttamiseksi ilmavuotoluvun mittauksen jälkeen, eivät oikeuta lisälaskutukseen. Mikäli ilmavuotoluku täyttää ensimmäisessä mittauksessa asetetun vaatimuksen, korjaus- tai tiivistystöitä ei tarvita. Helsingissä 22.04.2013 Kimmo Lylykangas, arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy