KIIREETTÖMIEN POTILASKULJETUSTEN ANALYSOINTI KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

Kaius Kuusimurto Hannu Lähdevaara Jorma Teittinen KIIREETTÖMIEN POTILASKULJETUSTEN ANALYSOINTI KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA LOPPURAPORTTI 8.2.2006 116/2006

KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 116/2006 Julkaisun nimi: KIIREETTÖMIEN POTILASKUJETUSTEN ANALYSOINTI KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Loppuraportti Tekijät: Kaius Kuusimurto, Hannu Lähdevaara, Jorma Teittinen Julkaisuaika: 24.5.2006 Sivumäärä: 68 ISSN:1236 5297 ISBN 13 978 952 5416 25 9 ISBN 10 952 5416 26 9 Saatavilla elektronisessa muodossa: www.ksshp.fi/julkaisusarja Julkaisua saatavissa: Keski Suomen sairaanhoitopiiri Tieteellinen kirjasto 40620 Jyväskylä puh: 014 2691 378

SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDANTO... 3 1.1 Taustaa... 3 1.2 Sairaankuljetusten organisointi... 3 1.3 Projektin toteutus ja tavoitteet... 4 2 SAIRAANKULJETUSKALUSTO JA SEN VARUSTELU... 5 2.1 Ambulanssi... 5 2.2 Paaritaksi... 6 2.3 Invataksi... 7 2.4 Ambulanssiyksiköt Keski Suomessa... 8 2.4.1 Keski Suomen hätäkeskuksen ohjauksessa olevat yksiköt... 8 2.4.2 Sairaankuljetus Jyväskylässä... 9 2.4.3 Sairaankuljetus Jyväskylän ympäryskunnissa... 10 2.4.4 Sairaankuljetus usean ambulanssiyksikön kunnissa... 10 2.4.5 Sairaankuljetus yhden ambulanssiyksikön kunnissa... 11 2.4.6 Sairaankuljetus ambulanssiyksiköttömissä kunnissa... 11 3 SAIRAANKULJETUSTEN ERITYISPIIRTEITÄ... 11 3.1 Lähtökohtia... 11 3.2 Hälytystehtävien luokittelu... 11 3.2.1 Hälytyksen riskin arviointi... 11 3.2.2 Hälytyksen kiireellisyysluokat... 12 3.2.3 Hätäkeskuksen toiminta hälytystilanteessa... 14 3.2.4 Ambulanssiyksiköiden tehtäväilmoitukset... 15 3.2.5 Tehtäväkoodit... 15 3.2.6 Kuljetus... 17 3.2.7 Ensivastetoiminta... 18 3.2.8 Sairaankuljetuksen kiireellisyys... 19 3.3 Ambulanssityhjiö... 20 3.4 Kuljetuskustannukset... 21 3.4.1 Ambulanssin kuljetustaksat... 21 3.4.2 Taksin kuljetustaksat... 22 3.4.3 Ambulanssin ja paaritaksin kuljetustaksojen vertailu... 23 3.4.4 KELAn maksamat matkakorvaukset... 24 3.5 Keski Suomen pelastuslaitoksen sairaankuljetus... 25 3.6 Yksityinen sairaankuljetus... 26 3.7 Keskussairaalan kuljetukset... 28 3.8 Kiireettömien potilaskuljetusten vaihtoehdot... 29 3.8.1 Ambulanssi ja taksi... 29 3.8.2 Ohjeistuksen mukainen taksin käyttö sairaankuljetuksiin... 30 3.8.3 Paaritaksin käyttö... 30

4 SEURANTATUTKIMUS... 32 4.1 Seurantatutkimuksen toteutus ja vastausaineisto... 32 4.2 Seurannan tuloksia... 33 4.2.1 Tehtävien lukumääriä ja jakaumia... 33 4.2.2 Ambulanssiyksikkökohtaisia tehtävien lukumääriä... 37 4.2.3 Kuljetettujen potilaiden tilatietoja ja yhteiskuljetukset... 39 4.2.4 Riskiarviointia hälytysten näkökulmasta... 42 4.2.5 Ajokilometrien ja kustannusten muodostuminen... 43 4.2.6 Ambulanssiyksiköiden käyttösuhde... 45 4.2.7 Hälytys ja vasteaika... 47 4.3 Ambulanssityhjiötarkastelu... 47 4.3.1 Ambulanssityhjiö yhden yksikön alueilla... 55 4.3.2 Ambulanssityhjiötarkastelun yhteenveto... 58 5 KESKI SUOMEN SAIRAAHOITOPIIRIN OMAT YKSIKÖT... 59 6 MATKAPALVELUKESKUS... 60 7 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE EHDOTUKSET... 61 7.1 Yhteenveto... 61 7.2 Toimenpide ehdotukset... 62 LÄHTEET... 65 LIITTEET 1 Kyselylomake 2 Tasa arvokäyrien muodostamisessa käytetyt tieluokkien nopeudet 3 Lääkäriyksikön hälyttäminen Keski Suomen sairaanhoitopiirin alueella 4 A ja B tehtävät 5 A ja B tehtävien vasteaikojen ylitykset

3 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Sairaankuljetus on lakisääteistä toimintaa, jota ohjataan ja valvotaan useiden ministeriöiden toimesta. Koska potilaskuljetukset mielletään yhteiskunnan ja yksilöiden kannalta katsoen tärkeäksi jopa elintärkeäksi toiminnaksi, on ne pyrittävä hoitamaan mahdollisimman hyvin. Toisaalta sairaankuljetuksista vastaavat tahot kamppailevat niukkenevien taloudellisten resurssien kanssa ja edellyttävät tarkoituksenmukaisesti toimivaa kuljetusjärjestelmää: hyvä palvelu ja valmiusaste pitäisi saavuttaa järkevillä panostuksilla. Potilaskuljetukset on priorisoitu tarvittavan avun laadun ja kiireellisyyden perusteella. Osa kuljetuksista on riskittömiä, kiireettömiä potilaskuljetuksia, kuten hoitolaitosten välisiä siirtoja, jotka yleensä kuitenkin sitovat korkeatasoista ambulanssikalustoa ja saattavat aiheuttaa ns. ambulanssityhjiön. Maaseudun hajaasutusalueilla on erityisen vaativa tehtävä säilyttää sairaankuljetusvalmius kohtuullisen vasteajan sisällä. Lisäksi päivystysten keskittyminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi saattaa lisätä potilassiirtojen määrää, mikä voi johtaa resurssien epätarkoituksenmukaiseen käyttöön ja osaltaan myös tilapäisen ambulanssityhjiön syntymiseen. Tässä raportissa kiireettömillä potilaskuljetuksilla tarkoitetaan hälytyksen kiireellisyysluokituksen D luokan tehtäviä, jotka ovat riskittömiä kuljetuksia, kuten esimerkiksi suurin osa hoitolaitosten välisistä potilassiirroista. 1.2 Sairaankuljetusten organisointi Kunnat ovat vastuussa sairaankuljetuksen järjestämisestä omalla alueellaan 1, mutta sairaanhoitopiirin tulee sairaankuljetusasetuksen mukaan osaltaan valvoa ja ohjata hoitotason sairaankuljetusta. Erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiirin tulee koordinoida lääkinnällistä pelastustointa. Laissa ei ole tarkemmin säädelty, miten eri tehtävät toteutetaan, vaan kunnat ja sairaanhoitopiiri ratkaisevat käytännön järjestelyt itsenäisesti. 2 Kunnat voivat järjestää sairaankuljetuksen ostamalla sen palveluntuottajalta tai toteuttamalla sen itse. Keski Suomen sairaanhoitopiiri on ohjeistanut alueensa lääkinnällisen pelastustoimen ohjeeksi Sairaalan ulkopuolisen ensihoitojärjestelmän toimintaohje Keski Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Sairaankuljetustehtäviä suorittavat sekä pelastuslaitosten ambulanssit että yksityiset sairaankuljetuspalveluja tuottavien yritysten ambulanssit, joilla on kunnan kanssa tehty sairaankuljetussopimus. Myös Suomen Punainen Risti tuottaa sairaankuljetuspalveluja. Sairaankuljetuspalveluja tuottavia yrityksiä on lueteltu kohdassa 3.6 Yksityinen sairaankuljetus. Keski Suomen alueella tapahtuvista sairaankuljetuksista Keski Suomen pelastuslaitos hoitaa lähes puolet kaikista 1 L 28.1.1972/66, Kansanterveyslaki, 14, 1. mom. 3. kohta. 2 Lähde Marika, 2004

4 kuljetuksista. Keski Suomen pelastuslaitoksen sairaankuljetustoimintaa on tarkasteltu kohdassa 3.5 Keski Suomen pelastuslaitoksen sairaankuljetus. Hätäkeskus ohjaa sairaankuljetusyksiköitä hälytystehtäviin. Yhteensä Keski Suomen alueella toimii 34 hätäkeskuksen ohjauksessa olevaa sairaankuljetusyksikköä ja lisäksi noin 10 yksikköä, jotka eivät ole hätäkeskuksen suorassa ohjauksessa ja joilla ei ole sopimusta kunnan kanssa. Nämä yksiköt ajavat lähinnä potilassiirtoja eivätkä osallistu hälytystehtäviin muuta kuin poikkeustapauksissa. Esimerkiksi Keski Suomen keskussairaalalla on neljä omaa ambulanssia, jotka ajavat vain potilassiirtoja eli ne eivät ole hätäkeskuksen ohjauksen alaisina, vaan niiden ohjauksen hoitaa keskussairaalan kuljetustoimisto. 1.3 Projektin toteutus ja tavoitteet Keski Suomen sairaanhoitopiirin alueen kiireettömien potilaskuljetusten projektihanke on toteutettu yhteistyössä Keski Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Tekniikan ja liikenteen yksikön kesken. Keski Suomen sairaanhoitopiirin puolelta yhteyshenkilönä on toiminut ylilääkäri Jorma Teittinen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta yliopettaja Hannu Lähdevaara. Hanke liittyy läheisesti Keski Suomen sairaanhoitopiirissä meneillään olevaan päivystyspoliklinikan toiminnan parantamiseen tähtäävään hankkeeseen (NOVA, Nopean vasteen toimintamalli). Projekti käynnistettiin syyskuussa 2004 ja päättyy joulukuussa 2005. Projektista laadittiin väliraportti, joka luovutettiin kesäkuussa 2005. Väliraportin jälkeen toteutettavaksi jäi vielä tyhjiötarkastelu ja K S:n sairaanhoitopiirin omien yksiköiden tarkastelu. Tarkastelua varten yksiköistä kerättiin toimintatiedot kesäkuun 1. 15. päivän ajalta 2005. Projektin taustalla toimi ohjausryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: ylilääkäri Jorma Teittinen, K S shp, päivystyspoliklinikka sosiaalineuvos Marketta Korhonen, Länsi Suomen lääninhallitus terveydenhuollontarkastaja Päivi Lifflander, Länsi Suomen lääninhallitus toimiala asiantuntija Tuomo Hämäläinen, Keski Suomen Hätäkeskus apulaisjohtaja Satu Laine, KELAn Jyväskylän toimisto lääkäri Heikki Korhonen, Äänekosken terveyskeskus toimitusjohtaja Keijo Huikko, Aluetaksi varapj. Jussi Hyvönen, Keski Suomen sairaankuljetus pelastusjohtaja Markku Mensala, Keski Suomen pelastuslaitos, Jyväskylä paloesimies Jari Leppänen, Keski Suomen pelastuslaitos, Äänekoski sairaankulj.esimies Risto Ylönen, K Suomen pelastuslaitos, Jyväskylä materiaalitoimenjohtaja Raija Lampinen, Keski Suomen shp, materiaalitoimi erikoislääkäri Seppo Lauritsalo, Keski Suomen shp, anestesia ja leikkaushoito apulaisosastonhoitaja Esa Alestalo, K S shp, päivystyspoliklinikka v.a. työnjohtaja Pirjo Ilmavirta, K S shp, ulkoinen kuljetus sairaanhoitaja Tero Pulkkinen, K S shp, päivystyspoliklinikka yliopettaja Hannu Lähdevaara, Jyväskylän ammattikorkeakoulu lehtori Kaius Kuusimurto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

5 Ohjausryhmän kokouksiin kutsuttiin myös Keski Suomen sairaanhoitopiirin sairaankuljetuksen ja ensihoidon vastuulääkäreitä. Operatiivinen johtoryhmä, jossa on ollut KSSHP:n ja JAMK:n edustus, on ohjannut käytännön selvitystyötä. Selvitystyön ja sen raportin ovat laatineet yliopettaja Hannu Lähdevaara ja lehtori Kaius Kuusimurto JAMK:sta. Tutkimustyötä tekemässä ovat olleet myös insinööriopiskelijat Vesa Laitinen ja Tuomas Lankila. Työn tavoitteena on kartoittaa ja koordinoida Keski Suomen maakunnan alueella suoritettavia potilaskuljetuksia, erityisesti kiireettömiä potilaskuljetuksia niin, että ambulanssityhjiöitä voidaan välttää ja että käytössä oleva kalusto ja osaamisresurssit ovat mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyjä. Hankkeessa pyritään selvittämään potilassiirtokuljetusten tarkoituksenmukainen järjestäminen ja soveltuvan kuljetustavan käyttö. Tavoitteena on potilassiirtoihin kuluvien kustannusten alentaminen yhteistoimintaa ja tehokkuutta lisäämällä. Projektiraportin alkuosaan on koottu perustietoa sairaankuljetusten kalustosta, kuljetusten riskiluokituksesta, ambulanssityhjiön muodostumisesta, kuljetuskustannusten muodostumisperusteista ja paaritaksin käyttömahdollisuuksista potilassiirtoihin. Raportin loppuosa käsittelee joulukuussa 2004 tehtyä seurantatutkimusta Keski Suomen alueen potilaskuljetuksista. 2 SAIRAANKULJETUSKALUSTO JA SEN VARUSTELU 2.1 Ambulanssi Sairaankuljetukseen käytetään pääosin ambulanssia, jolloin miehistön koulutuksen ja kaluston varustelun suhteen kyseessä voi olla perustason tai vaativampi hoitotason yksikkö. Kuva 1 Perustason ambulanssiyksikkö Ambulanssit on yleensä tarkoitettu yhden potilaan kuljetusta varten eli niissä on yksi paaripaikka. Keskussairaalan neljässä ambulanssissa sekä Äänekosken pelastuslaitoksen ambulansseissa on paikat kaksille paareille. Näissä ambulansseissa voidaan kuljettaa kahta makaavaa potilasta kerrallaan. Ambulansseissa

6 voidaan kuljettaa myös useampia potilaita kerrallaan, mikäli potilaat kykenevät tilansa puolesta olemaan kuljetuksen ajan istuma asennossa. Hätäkeskuksen ohjauksen alaisten ambulanssien varustukseen kuuluu VIRVElaitteisto. (VIRVE muodostuu sanasta Viranomaisverkko.) VIRVE verkko on viranomaiskäyttöön tarkoitettu digitaalinen radioverkko, joka tehostaa turvallisuudesta ja pelastustoimesta vastaavien viranomaisten yhteistyötä. Monien muiden toimintojen ohella rutiini ilmoitukset käyttäjien ja hätäkeskuksen välillä voidaan antaa lyhyin status viestein. Käyttäjä voi ilmoittaa asemastaan yksinkertaisesti painikkeen avulla, esimerkiksi vapaa, tehtävä tai kohteessa. Keskus vastaanottaa viestin viivytyksettä eikä puheluyhteyden muodostamista tarvita. VIRVE tarjoaa myös GPRS tyyppisen tiedonsiirtomahdollisuuden koko verkon alueella. Pääsääntöisesti sairaankuljetusyksiköillä on mahdollisuus lähettää potilaan sydänkäyrät konsultoivalle lääkärille, joka tutkii ne ja antaa yksikölle toimintaohjeita. Sydänkäyrät lähetetään GSM verkon välityksellä. Ambulansseja ei ole varustettu GPS paikantimilla, joten yksiköiden tarkkaa sijaintia ei hätäkeskuksessa nähdä suoraan karttapohjalta. 2.2 Paaritaksi Paaritaksi on farmarimallinen tai 1+8 hengen tilataksi, jolla voidaan kuljettaa tarvittaessa paaripotilasta. Paaritaksin tilaavat pääasiassa sairaalat sekä terveyskeskukset potilaille, joiden täytyy matkustaa makuuasennossa. Paaritaksi on tarkoitettu hyväkuntoisen paaripotilaan kuljetukseen, jolle ei tarvitse matkan aikana tehdä terveydentilaa seuraavia tai hoidollisia toimenpiteitä. Kuvissa 2 4 kuvataan erilaisia paaritakseja sekä potilaan kuljetuksessa tarvittavaa monitoimipaaria. 3 Kuva 2 Paaritaksi. 4 3 Huikko Keijo, 2005 4 http://www.paaritaksit.com

7 Kuva 3. Farmariauto paaritaksina 3 Kuva 4. Pensi 2000 monitoimipaarit 3 2.3 Invataksi Invataksi on erityisvarusteltu taksi, joka on rakennettu pyörätuoli invalidien ja muiden liikuntavammaisten kuljetukseen. Se on varustettu pyörätuolia varten kulkusilloilla tai pyörätuolinostimella. Pyörätuolilla matkustaville on oltava vähintään kaksi paikkaa, joille on tilaa vähintään 0,7 x 1,1 metriä / paikka. Korkeutta tilassa on oltava vähintään 1,45 metriä ja siihen johtavan kulkuaukon korkeus vähintään 1,30 metriä. Pyörätuolipaikan tilassa saa olla vaihtoehtoista käyttöä varten helposti sivuun käännettävät istuimet. Pyörätuolit ja niissä matkustavat tulee voida kiinnittää autoon tukevasti ajon ajaksi. Invataksissa on auton katolla tai edessä ja takana keltapohjainen kilpi, jossa on mustalla tieliikenneasetuksen (182/82) merkin n:o 683 mukainen vammaisen tunnus ja teksti INVA TAKSI. Kuvassa 5 on esitetty invataksi ja sen varustukseen kuuluva pyörätuolinostin. 5 Kuva 5. Invataksi, jossa pyörätuolinostin 5 A 1256/1992

8 2.4 Ambulanssiyksiköt Keski Suomessa 2.4.1 Keski Suomen hätäkeskuksen ohjauksessa olevat yksiköt Keski Suomen alueella sairaankuljetukset on järjestetty eri tavoin eri kunnissa. Väkiluvultaan suurissa kunnissa on useita ambulanssiyksiköitä, jotka hoitavat kuljetuksia. Yksiköt voivat tarvittaessa hoitaa myös viereisten kuntien alueella potilaskuljetuksia, jos niiden oma yksikkö on ajossa. Osa Keski Suomen maakunnan kunnista on pinta alaltaan suuria ja etäällä maakunnan keskuksesta Jyväskylästä. Näiden kuntien yksikkö/yksiköt hoitaa lähinnä oman kunnan potilaskuljetuksia. Joillakin kunnilla ei ole lainkaan omaa ambulanssiyksikköä, jolloin kuljetukset hoitaa jonkin lähikunnan ambulanssi. Ambulanssiyksiköillä on yhteensä 21 asemapaikkaa. Taulukossa 1 on lueteltu Keski Suomen Hätäkeskuksen valvonnassa olevat ambulanssiyksiköt ja niiden asemapaikat sekä valmiudessa oloajat. Taulukko 1. Keski Suomen sairaanhoitopiirin alueella toimivat sairaankuljetusyksiköt, niiden asemapaikat ja ensisijaiset tehtäväalueet Kunta Yksiköt Valmiusaika Asemapaikka Katuosoite Hankasalmi H191 24 h Hankasalmen terveysk. Keskustie 53 Joutsa 1 JT191 24 h Joutsan terveyskeskus Myllytie 8 Jyväskylä J190 24 h Jyväskylän pelastuslaitos Palokunnankatu 1 Jyväskylä J191 24 h Jyväskylän pelastuslaitos Palokunnankatu 1 Jyväskylä J192 24 h Jyväskylän pelastuslaitos Palokunnankatu 1 Jyväskylä J193 24 h Jyväskylän pelastuslaitos Palokunnankatu 1 Jyväskylä J194 24 h Jyväskylän pelastuslaitos Palokunnankatu 1 Jyväskylä J691 Kotona Kanervakatu 8 Jyväskylä J692 Kotona Kanervakatu 8 Jyväskylä J693 2 Kotona Kanervakatu 8 Jyväskylä KS91 7.30 17 K S:n keskussairaala Keskussairaalantie 19 Jyväskylä KS92 7.30 17 K S:n keskussairaala Keskussairaalantie 19 Jyväskylä KS94 7.30 17 K S:n keskussairaala Keskussairaalantie 19 Jyväskylä KS96 7.30 17 K S:n keskussairaala Keskussairaalantie 19 Jyväskylän mlk JM191 7 22 (ei la su) Vaajakosken terveysasema Väkkärätie 1 Jyväskylän mlk JM192 Vaajakosken terveysasema Väkkärätie 1 Jyväskylän mlk JM491 24 h Kotona Tikkakoski Laurinkatu 4 Jyväskylän mlk JM691 24 h Palokan terveysasema Ritopohjantie 25 Jämsä JÄ191 24 h Jämsän aluesairaala Sairaalantie 11 Jämsä JÄ192 24 h Jämsän aluesairaala Jämsänkoski JÄ191 24 h Jämsän aluesairaala Jämsänkoski JÄ192 24 h Jämsän aluesairaala Kannonkoski S191 24 h Saarijärven terveyskeskus Sairaalantie 2 Karstula KA191 24 h Karstulan terveysasema Hämeenpurontie Keuruu K191 24 h Keuruun pelastuslaitos Tervantie 13 Keuruu K192 7 22 Kinnula KN191 24 h Kinnulan terveyskeskus Keskustie 44 Kivijärvi KJ191 24 h Linnantie 2 Konnevesi KV191 24 h Konneveden terveyskeskus Maijankuja 2 Konnevesi KV291 6 18 (ei la su) Kotona Sirkkamäentie 56 Korpilahti KL191 8 16 (ei la su) Korpilahden terveysasema Virastotie 2 Kuhmoinen KU191 24 h Kuhmoisten terveysasema Orivedentie 3

9 Kyyjärvi KA191 24 h Karstulan terveysasema Hämeenpurontie Kyyjärvi KJ191 24 h Linnantie 2 Kyyjärvi Perho191 Perho Laukaa L191 24 h Laukaan terveyskeskus Kantolantie 12 Laukaa L192 2 Leivonmäki JT191 24 h Joutsan terveyskeskus Myllytie 8 Leivonmäki Hartola Luhanka JT191 24 h Joutsan terveyskeskus Myllytie 8 Luhanka KL191 8 16 (ei la su) Korpilahden terveysasema Virastotie 2 Multia K191 24 h Keuruun pelastuslaitos Tervantie 13 Multia K192 7 22 Muurame M191 24 h Muuramen terveyskeskus Virastotie 2 Petäjävesi PE191 24 h (ei la su) Kotona Vanhankirkontie 6 Pihtipudas P191 24 h Pihtiputaan pelastuslaitos Keskustie 17 Pihtipudas P192 24 h Pylkönmäki KA191 24 h Karstulan terveysasema Hämeenpurontie Pylkönmäki S191 24 h Saarijärven terveyskeskus Sairaalantie 2 Saarijärvi S191 24 h Saarijärven terveyskeskus Sairaalantie 2 Saarijärvi S192 2 Sumiainen KV191 24 h Konneveden terveyskeskus Maijankuja 2 Sumiainen Ä191 24 h Äänekosken pelastuslaitos Suolahti Ä191 Suolahti Ä192 Suolahti Ä193 Toivakka JM191 Uurainen JM491 Uurainen Ä191 Uurainen S191 Viitasaari V191 24 h Viitasaaren pelastuslaitos Lasimestarinkuja 10 Viitasaari V192 24 h Äänekoski Ä191 24 h Äänekosken pelastuslaitos Palomäenkuja 2 Äänekoski Ä192 24 h Äänekoski Ä193 24 h 1) Joutsan toiminta alueella on myös toinen yksikkö JT192, joka toimii vara autona 2) Yksiköt L192, S192 ja J693 toimivat vara autoina. 6 Ylönen R., 2004 2.4.2 Sairaankuljetus Jyväskylässä 6 Jyväskylän pelastuslaitoksella on käytössä yksiköt J190, J191, J192, J193 ja J194. J190 on Jyväskylän pelastuslaitoksen A kiireellisyysluokan tehtäviin käytettävä yksikkö, jossa on paras käytettävissä oleva varustus ja koulutustaso (hoitotason yksikkö). J191 on perustason yksikkö, joka hoitaa kaikkia tehtäviä. J192 on perustason yksikkö, joka hoitaa kaikkia tehtäviä viiden minuutin lähtövalmiudella (valmiusaika pienenee, jos J190 ja J191 ovat ajossa). J193 ja J194 ovat perustason yksiköitä. J194 on pääsääntöisesti ollut vara autona. Vara auto otetaan käyttöön silloin, kun jokin toinen ambulanssi on huollossa. Ambulanssien tehtävät jakaantuivat Jyväskylän pelastuslaitoksella vuonna 2003 seuraavasti:

10 J190 14 % J191 59 % J192 25 % J193 2.6 % Alueena Jyväskylän kaupunki on pinta alaltaan suhteellisen pieni muihin maakunnan kuntiin verrattuna. Asukastiheydeltään Jyväskylä on Keski Suomen tiheimmin asuttu kunta. Suuresta väkiluvusta johtuen Jyväskylässä on useita ambulanssiyksiköitä; hätäkeskuksen ohjauksen alaisena on 8 yksikköä. Jyväskylän alueella asutus, terveysasemat ja Keski Suomen keskussairaala ovat lyhyen etäisyyden päässä toisistaan, joten kuljetusmatkat ja ajat ovat lyhyitä. Ambulanssiyksiköiden suuren lukumäärän ja lyhyiden etäisyyksien ansiosta hätätilanteessa apu on nopeasti saatavissa paikalle. 2.4.3 Sairaankuljetus Jyväskylän ympäryskunnissa Jyväskylän ympäryskunnat, Jyväskylän mlk ja Muurame, ympäröivät Jyväskylän kaupunkia. Ne ovat pinta alaltaan Jyväskylää suurempia, mutta väkiluvultaan pienempiä. Jyväskylän mlk:ssa ambulanssiyksiköitä on neljä ja Muuramessa yksi. Etäisyydet hoitolaitoksiin eivät ole suuria ja mikäli kuntien yksiköt ovat ajossa, ehtivät Jyväskylän yksiköt nopeasti apuun. 2.4.4 Sairaankuljetus usean ambulanssiyksikön kunnissa Keski Suomen maakunnan alueella on kuntia, joilla on useita ambulanssiyksiköitä. Äänekoskella on kolme yksikköä, Jämsässä yksiköitä on kaksi, Keuruulla kaksi, Joutsassa kaksi, Laukaassa kaksi, Pihtiputaalla kaksi ja Viitasaarella kaksi. Tosin Joutsan ja Laukaan yksiköistä toinen on vara autona. Äänekosken palolaitoksen kolme yksikköä toimivat oman kunnan lisäksi niissä kunnissa, joilla ei ole omaa ambulanssiyksikköä. Näitä kuntia ovat Sumiainen, Suolahti ja Uurainen. Toimittaessa näin laajalla alueella kuljetusetäisyydet ja ajat muodostuvat pitemmiksi verrattuna Jyväskylään ja sen ympäryskuntiin. Apua ei myöskään ole saatavana naapurikunnan yksiköltä. Jämsän aluesairaalan kaksi ambulanssiyksikköä toimivat Jämsän ja Jämsänkosken alueella. Alue on pinta alaltaan laaja. Molemmat kaupungit sijaitsevat kuitenkin lähellä toisiaan (n. 5 km), joten kuljetusetäisyys ja aika eivät muodostu pitkäksi. Kuitenkin kaupunkien laita alueilta kuljetusetäisyydet ja matkat ovat huomattavasti pitempiä. Muiden kuntien yksiköiden asemapaikat sijaitsevat kaukana alueen taajamista, joten näiltä ei apua ole nopeasti saatavana. Keuruulla, Konnevedellä, Pihtiputaalla ja Viitasaarella on kaksi ambulanssiyksikköä. Keuruun yksiköt toimivat lisäksi Multian alueella. Konneveden yksiköt toimivat lisäksi Sumiaisten alueella. Laukaan, Pihtiputaan ja Viitasaaren yksiköt toimivat oman kunnan alueella. Joutsan yksikkö toimii oman kuntansa lisäksi Leivonmäen ja Luhangan kuntien alueella.

11 2.4.5 Sairaankuljetus yhden ambulanssiyksikön kunnissa Yhden ambulanssiyksikön kuntia ovat Hankasalmi, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Korpilahti, Kuhmoinen, Muurame, Petäjävesi ja Saarijärvi. Muuramea lukuun ottamatta kunnat ovat pinta alaltaan suuria. Karstulan yksikkö toimii lisäksi Kyyjärven ja Pylkönmäen kunnan alueella. Saarijärven yksikkö toimii lisäksi Kannonkosken, Pylkönmäen ja Uuraisten alueella. 2.4.6 Sairaankuljetus ambulanssiyksiköttömissä kunnissa Jämsänkoskella, Kannonkoskella, Kyyjärvellä, Leivonmäellä, Luhangassa, Multialla, Pylkönmäellä, Sumiaisissa, Suolahdessa, Toivakassa ja Uuraisilla ei ole omaa ambulanssiyksikköä. Näiden kuntien alueella operoi viereisten kuntien yksiköt. 3 SAIRAANKULJETUSTEN ERITYISPIIRTEITÄ 3.1 Lähtökohtia Potilaskuljetusten suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttaa monenlaiset tekijät, mutta ensisijaisesti on huomioitava potilaan todelliset tarpeet ja tilanteeseen liittyvät riskit. Rajoittavina seikkoina vaikuttavat esimerkiksi taloudelliset reunaehdot, resurssien riittämättömyys ja joissakin tilanteissa ambulanssityhjiön syntyminen. Kuljetustarpeet ovat suurelta osin ennakoimattomia, yllättäviä toimeksiantoja, joihin on vaikea varautua muutoin kuin riittävää valmiutta ylläpitämällä. Silti esimerkiksi suuronnettomuuksien yhteydessä resurssien riittävyys on kovalla koetuksella. Osa sairaankuljetustehtävistä on kuitenkin kohtuullisella aikavälillä ennakoitavaa ja suunniteltavissa olevaa, kuten potilassiirrot hoitolaitosten välillä. Kuitenkin pääosin samoja ambulanssiyksiköitä käytetään sekä kiireellisten että kiireettömien ja riskittömien potilaiden kuljettamiseen, mikä luonnollisesti lisää todennäköisyyttä ajoittaisen ambulanssityhjiön muodostumiseen. Muiden kuin hyvin varusteltujen ambulanssiyksiköiden käyttö potilassiirtoihin parantaisi kiireellisten tehtävien valmiusmahdollisuuksia, mutta edellyttää huolellista riskikartoitusta sekä käyttökelpoisen vaihtoehtoisen kaluston olemassaoloa (esim. paaritaksit). 3.2 Hälytystehtävien luokittelu 3.2.1 Hälytyksen riskin arviointi 7 Potilaskuljetusten suunnittelussa ja toteutuksessa on ensisijaisesti otettava huomioon potilaan tarpeet ja tilanteeseen liittyvät riskit. 7 Hämäläinen Tuomo, 2004

12 Hätäkeskukseen saapuvat hälytykset jaetaan kiireellisyyden mukaan neljään eri tehtäväluokkaan. Hätäkeskus arvioi hälytyksen tekijän antamien tietojen perusteella tarvittavan avun laadun, kiireellisyyden sekä kohteeseen lähetettävän miehityksen ja kaluston, joten hälytyskeskus tekee riskiarvion. Arviointi lähetettävästä avusta perustuu hätäkeskuksen työntekijöiden saamaan koulutukseen sekä sosiaali ja terveysministeriön Hätäpuhelun käsittely; Opaskansio hätäkeskuspäivystäjälle ohjekirjaan. Riskinarvioinnin tarkoituksena on pyrkiä lähettämään kohteeseen tarkoituksen mukainen apu. Kohteeseen lähetetään miehitys, joka kykenee tarvittaviin hoidollisiin toimenpiteisiin, sekä kalusto, jota kohteessa tarvitaan. Riskiarvioinnin tehtävänä on myös välttää resurssien tuhlausta niin, ettei ylimääräisiä yksiköitä hälytetä kohteeseen. Resurssien säästöllä pyritään välttämään ambulanssityhjiön muodostumista sekä säästämään kustannuksissa. Hätäkeskuksella ei ole yleistä velvollisuutta lähettää ambulanssia tai ensivasteyksikköä kohteeseen, vaikka sitä heiltä pyydetään. Hätäkeskus tekee saatujen tietojen perusteella ratkaisun siitä, millaista apua lähetetään vai lähetetäänkö apua ollenkaan. Hätäkeskuksiin tulee myös paljon vahinkosoittoja mm. matkapuhelimista. Tämänkaltaisen soiton yhteydessä hätäkeskuksen on pyrittävä esimerkiksi taustaäänten perusteella selvittämään, onko kyseessä vahinkosoitto vai oikea hätä, jossa avunpyytäjä ei pysty puhumaan. 3.2.2 Hälytyksen kiireellisyysluokat 8 Hälytyksen kiireellisyyden mukaan jakautuvat neljä eri kiireellisyysluokkaa ovat A, B, C ja D. Tässä raportissa A, B ja C luokan tehtävät on luokiteltu kiireellisiksi tehtäviksi ja D luokan tehtävät normaaleiksi tehtäviksi. Eri kiireellisyysluokissa on erilaiset ohjevasteajat. Vasteaika tarkoittaa aikaa, joka kuluu hätäkeskuksen puhelun vastaanotosta siihen, kun ensimmäinen yksikkö tavoittaa potilaan. Keski Suomen hätäkeskus hälyttää yksiköt riskiarvion perusteella pääsääntöisesti seuraavasti: Luokka A: Potilas on korkeariskinen. A kiireellisyysluokan tehtäviin ei ole määritelty ohjevasteaikaa. Kohteeseen lähetetään yksiköt heti hälytyksen tultua. Riskiarvion perusteella potilaalla on: välitön hengenvaara peruselintoimintojen (hengitys, verenkierto, tajunta) vakava häiriö tai ilmeinen uhka sellaisesta suurenerginen onnettomuus tai vammautumismekanismi arvioitu nopean kuljetuksen tarve Kohteeseen hälytetään: heti ensimmäiseksi paikalle ehtivä yksikkö ja samanaikaisesti lääkäriyksikkö, jos käytettävissä ja/tai hoitotason yksikkö, jos käytettävissä 8 Keinänen Olavi, 2004

13 ja ensivasteyksikkö, mikäli lähellä kohdetta. A kiireellisyystapauksissa kohteeseen hälytetään vähimmäisvasteena kaksi yksikköä (lääkäriyksikkö + hoitotaso, lääkäriyksikkö + perustaso, hoitotaso + perustaso tai perustaso + perustaso) + ensivasteyksikkö. Ensivasteyksikkö hälytetään niissä tilanteissa, jolloin se mahdollisesti saavuttaa potilaan sairaankuljetusyksikköä nopeammin. Mikäli A riskin hälytyksen kohde sijaitsee ruutukaavaalueen ulkopuolella, hälytetään kohteeseen myös lääkintähelikopteri Ilmari Varkaudesta. Lääkäriyksikön käytöstä on laadittu uusi ohjeistus 1.11.2005 lähtien. Ohjeistus on liitteessä 3. Luokka B: Keskisuuri tai tuntematon riski. B kiireellisyysluokan tehtäviin ei ole määritelty ohjevasteaikaa. Kohteeseen lähetetään yksikkö välittömästi hälytyksen tultua. Riskinarvion perusteella potilaalla on: viitteitä peruselintoimintojen häiriöstä tai uhasta epäily vammautumisesta, jonka tapahtumamekanismilla on oletettu primaari tai sekundaarivaikutus peruselintoimintojen häiriöön tuntemattomaksi jääneet tai vajaat esitiedot arvioitu tarve perustasoisen ensihoidon lisäksi nopealle kuljetukselle Kohteeseen hälytetään: lähin ensihoidon piiriin kuuluva sairaankuljetusyksikkö tai hoitotason yksikkö, jos käytettävissä ja ensivasteyksikkö, mikäli se ehtii kohteeseen oleellisesti sairaankuljetusyksikköä nopeammin Luokka C: Vähäinen riski C kiireellisyysluokan ohjevasteaika on 30 minuuttia. Kohteeseen hälytetään alueen oma sopimuksen tehnyt sairaankuljetusyksikkö, jos se ehtii vasteajassa. Mikäli alueen oma yksikkö ei ehdi kohteeseen ohjevasteajassa, paikalle hälytetään toinen ohjevasteajassa kohteeseen ehtivä sairaankuljetusyksikkö. Riskinarvion perusteella potilaalla on: peruselintoimintojen vähäinen tai lievä häiriö tai oire, jossa riskioire tai sen kehittyminen on suljettu pois sairaankuljetuksen ilmeinen tarve matala riski eikä ensihoidon hoitotason hoidollisen valmiuden tarvetta tehtävää ei tulisi jonouttaa ellei siihen ole erityisiä perusteita tilannepaikan tavoiteaika maksimissaan 30 min (tarvittaessa uusi riskinarvio) määritetään kiireelliseksi sairaankuljetustehtäväksi. Luokka D: Riskitön kuljetustehtävä D kiireellisyysluokan ohjevasteaika on yksi tunti. Kohteeseen hälytetään alueen oma sopimuksen tehnyt sairaankuljetusyksikkö, jos se ehtii vasteajassa. Mikäli alueen oma yksikkö ei ehdi kohteeseen ohjevasteajassa, paikalle hälytetään toinen ohjevasteajassa kohteeseen ehtivä sairaankuljetusyksikkö. Riskinarvion perusteella:

14 potilaalla ei ole viitteitä peruselintoimintojen häiriöstä (suljettu varmuudella pois) on perustasoisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon tehtävä voidaan tarvittaessa jonouttaa tilannepaikan tavoitevasteaika Keski Suomessa enintään 1 h, jos aika ylittyy, tulee tilannekohtaisesti tehdä uusi riskinarvio. Onnettomuuspaikoille pyritään lähettämään yksi yksikkö jokaista vakavasti loukkaantunutta potilasta kohti. Lievästi loukkaantuneita potilaita voidaan kuljettaa useampia samalla ambulanssilla. Tässä yhteydessä voidaan selvityksen tekijöiden näkökulmasta kommenttina mainita se, että yllä oleva hälytyslogiikan ohjeistus ei ole yksiselitteinen A ja B kiireellisyysluokan tapauksissa, minkä koulutettu henkilö kyllä kuitenkin oppii, kun tarpeeksi kauan harjoittelee. Herää kuitenkin epäilys, kuinka hyvin tämä on onnistunut käytännössä. 3.2.3 Hätäkeskuksen toiminta hälytystilanteessa Hätäpuhelun tullessa Keski Suomen hätäkeskukseen vapaana oleva päivystäjä vastaa puheluun ja selvittää tarvittavan avun laadun. Mikäli riskinarviossa päädytään A tai B kiireellisyysluokan tunnusmerkkeihin, päivystäjä hälyttää kohteeseen lähimmän sairaankuljetusyksikön ja muut tarvittavat yksiköt. Hätäkeskusjärjestelmään on syötetty vaste ehdotus jokaista tehtävä ja kiireellisyysluokkaa sekä hälytysaluetta varten. Vaste ehdotuksessa vastuu viranomainen on määritellyt ne yksiköt, jotka tehtävään tulee hälyttää kyseisellä hälytysalueella tai niiden ollessa varattuina seuraavat vaihtoehtoiset yksiköt. Hätäkeskustietojärjestelmä tarjoaa hätäkeskuspäivystäjälle vaste ehdotusta, kun hän on määritellyt kohteen sijainnin ja tehtäväluokan. Hätäkeskuspäivystäjän tulee hyväksyä ehdotus sellaisenaan tai muuttaa sitä perustellulla syyllä. Hälytys ja kommunikointi hätäkeskuksen ja yksikön välillä tapahtuu VIRVE:a käyttäen. Yksiköissä olevien VIRVE päätelaitteiden statusnäppäintietojen avulla hätäkeskuksen tietojärjestelmä tietää jokaisen yksikön tilan ja näin järjestelmä osaa ehdottaa päivystäjälle lähintä yksikköä, joka voi ottaa tehtävän vastaan. Hälytyksen ollessa C tai D kiireellisyysluokkaa hätäkeskuksen päivystäjä pyrkii välittämään tehtävän kohdealueen omalle sopimuksen tehneelle sairaankuljetusyksikölle. Mikäli alueen oma yksikkö on muussa tehtävässä eikä ehdi ohjevasteajassa kohteeseen, hätäkeskus antaa hälytyksen jollekin muulle yksikölle, joka ehtii kohteeseen ohjevasteajassa. Samalla kun hätäkeskuksen päivystäjä hälyttää tarvittavat yksiköt kohteeseen, hänen tulee ottaa mahdollisimman tarkasti selvää, millainen tilanne kohteessa todellisuudesta on ja välittää tieto kohteeseen meneville yksiköille. Kohteeseen hälytettävien yksiköiden lisäksi päivystäjän tulee ilmoittaa tapahtuneesta tarvittaessa muille viranomaisille sekä sairaalaan tai terveyskeskukseen, jonne potilas viedään.

15 Hätäkeskuksella on käytössään karttaohjelma. Hätäsoiton tultua päivystäjä syöttää tietokoneelle kohteen osoitteen, jolloin osoite näkyy kartalla. Kartalla näkyy jokaisen sairaankuljetusyksikön kotipaikka ja yksiköiden toiminta alueet. Yksiköiden toiminta alueita ollaan uudistamassa, jolloin nykyisten noin 100 alueen tilalle tulee noin 30 aluetta. Karttaohjelman avulla nähdään, mikä yksikkö on lähimpänä kohdetta ja mitkä alueet kuuluvat millekin yksikölle C tai D kiireellisyysluokan hälytyksen ollessa kyseessä. Hälytysajoneuvoissa ei ole GPS paikantimia, joten yksiköiden todellista sijaintia hätäkeskuksen karttaohjelmalta ei näe. Karttapohjalta nähdään yksiköiden kotipaikat ja VIRVE statusnäppäintietojen perusteella yksiköiden sijainneista saadaan viitteellistä tietoa. 3.2.4 Ambulanssiyksiköiden tehtäväilmoitukset Keski Suomen hätäkeskus seuraa kaikkien ensivaste ja sairaankuljetusyksiköiden tehtävävaiheita. Seuranta tapahtuu VIRVE päätelaitteen ja siinä olevien statusnäppäinten avulla. Yksikön saadessa hälytyksen yksikkö kuittaa tehtäväkoodin ja osoitteen. Tehtäväkoodi on hätäkeskuksen päivystäjän ilmoittama tehtäväluokitusjärjestelmän koodi, josta selviää millainen hätä kohteessa on. Tehtäväluokkia on kaikkiaan noin 400, joista sairaankuljetukseen liittyviä on noin 100. 3.2.5 Tehtäväkoodit Hätäkeskus ilmoittaa sairaankuljetusyksikölle hälytyksen yhteydessä kiireellisyysluokan lisäksi tehtäväkoodin. Tehtäväkoodista ilmenee hälytyskohteessa olevan potilaan arvioitu tila. Tehtäväkoodin perusteella ambulanssimiehistö pystyy valmistautumaan tehtävään etukäteen ennen potilaan luo saapumista. Tehtäväkoodi koostuu kolmesta numerosta, joista kaksi ensimmäistä määrittää pääpiirteittäin mistä potilaan tilan muutos johtuu ja viimeinen numero tarkentaa tietoa. Tehtäväkoodistossa määritellään myös potilaan tilan perusteella hälytyksen kiireellisyysluokka ja vaste eli mitä yksiköitä kohteeseen lähetetään. Sairaankuljetuksen tehtäväkoodien jako luokittain sairaankuljetustehtävissä: 9 03. pahoinpitely, tappelu 2. liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuva tehtävä 4. onnettomuus tai vaarallinen tilanne 70. peruselintoimintahäiriö (esim. 701 elvytys) 71. hapenpuute 74. vamma (muu mekaaninen) 75. muu ei mekaaninen onnettomuus 76. verenvuoto ilman vammaa 77. sairaus (löydös) 78. sairaus (ilmenee oireena) 79. sairaankuljetustehtävä Ambulanssimiehistön käyttäessä tehtävä ja kuljetuskoodeja päivittäin on käytännöksi muodostunut tapa ilmoittaa koodit jättäen ensimmäinen numero pois. 9 Keinänen Olavi, 2004

16 Hälytyksen kiireellisyysluokka ilmoitetaan tehtävä ja kuljetuskoodin yhteydessä lisäämällä luokkaa osoittava kirjain ennen koodin numerosarjaa. Esimerkiksi D luokan muu sairaankuljetus (hoitolaitossiirto) virallinen koodi on D793, mutta ambulanssimiehistöllä on tapana käyttää kyseisestä koodista muotoa D9 3. Tehtäväkoodistossa määritellään potilaan oireiden perusteella hälytyksen kiireellisyysluokka ja vaste. Tehtäväkoodistossa vasteena on määritelty kaikkiin tehtäviin ambulanssi ja hätäkeskuspäivystäjän tehtyä hälyttämättä jättämispäätöksen hän ohjaa soittajaa käyttämään muita kulkuvälineitä. Kiireellisyysluokkamäärityksen mukaan D luokan tehtävissä potilas on riskitön, joten näiden tehtävien yhteydessä voisi, tapauksesta riippuen, olla mahdollista käyttää vaihtoehtoista kuljetuskalustoa. Esimerkkejä tehtäväkoodeista, joissa kiireellisyysluokka tapauksesta riippuen voi olla D, ovat seuraavat: 10 774 muu sairastuminen C,D 775 oksentelu, ripuli C,D 782 pää/niskasärky A,B,C,D 783 selkä, raaja, vartalokipu B,C,D 784 aistioire C,D 785 mielenterveyshäiriö C,D 793 hoitolaitossiirto A,B,C,D 794 muu sairaankuljetustehtävä D Tarkastelu kohdistuu tässä selvityksessä siis tehtäväluokkiin 793 ja 794. Näistä tehtävistä osa olisi mahdollista hoitaa muulla kuin ambulanssilla. Tällöin tilanteissa, joissa ambulanssi korvataan muulla kuljetusvälineellä, on hätäkeskuksella oltava varma tieto potilaan todellisesta tilasta. Mikäli hätäkeskukseen soittava hälytyksen tekijä ei pysty kertomaan tarkkaa tietoa potilaan tilasta, on potilaan hoidon kannalta tärkeää, että kohteeseen lähetetään ambulanssiyksikkö, jossa on hoitotaitoinen henkilökunta, eikä taksia. Taksien käytön lisäämisen edellytyksenä potilaskuljetuksissa on muutosten tekeminen hätäkeskusten ja hoitohenkilökunnan toimintaohjeisiin. Uusissa toimintaohjeissa pitäisi määritellä, millaisten tapausten yhteydessä takseja voitaisiin käyttää potilaskuljetuksissa. Samalla pitäisi miettiä vastuukysymystä. Kenellä on oikeus päättää, mitä kuljetusvälinettä milloinkin käytetään ja kuka vastaa mahdollisen väärän kuljetusvälineen valinnan potilaalle aiheuttamasta haitasta? Korostunut vastuu potilaan terveydestä saattaa vaikuttaa kuljetusvälineen valintaan niin, että kalliimpaa ambulanssia käytetään tilanteissa, joihin taksi soveltuisi yhtä hyvin. 10 Hämäläinen T. Ohjausryhmän kokous 13.1.2006

17 3.2.6 Kuljetus 11 Sairaankuljetus ja ensihoitoyksikkö ilmoittaa tehtävävaiheensa hätäkeskukseen. Ryhtyessään kuljettamaan potilasta yksikkö ilmoittaa kuljetustehtäväluokan sekä kiireellisyysluokan. Kuljetustehtäväluokka toimii palautteena hätäkeskukselle hälytystehtävän osuvuudesta. Kuljetustehtäväluokaksi valitaan se tehtäväluokka, joka yksikön henkilöstön mielestä olisi parhaiten kuvannut avunpyynnön syytä tässä tehtäväluokitusoppaassa kuvattujen perusteiden mukaisesti (esim. 203). Luokka kuvaa siis arviota hätäilmoitustilanteesta, ei tutkimuksen tai hoidon jälkeistä tilannetta. Varausaste määrittää yksikön kyvyn ottaa vastaan toinen tehtävä kuljetuksen aikana. Tämän perusteella hätäkeskus harkitsee yksikön käyttöä päällekkäisissä korkean riskin (A/B riski) tehtävissä lähimmän, tarkoituksenmukaisimman tai nopeimman yksikön periaatteella. Hätäkeskukselle ilmoitettuun varausasteeseen vaikuttavat hoidettava potilaan peruselintoimintojen taso (tila) kuljetuksen aikainen hoitovalmius kiireellisen sairaalatasoisen tehostetun hoidon tarve varausaste ei muodostu ajotavan (hälytysajo) tai kuljetuksessa mukana olevan henkilökunnan koulutuksen mukaan. A varausaste kuljetettavan / hoidettavan potilaan tila epävakaa ensihoidosta huolimatta valmiuksia välttämättömiin tehostetun ensihoidon menetelmiin ei ole käytettävissä potilas vaatii jatkuvan seurannan ja nopean kuljetuksen sairaalahoitoon yksikkö ei ole hälytettävissä muihin tehtäviin B varausaste potilas vaatii nopean kuljetuksen sairaalahoitoon peruselintoimintojen häiriö on riskitasolla riittävät kuljetuksen aikaiset ensihoitovalmiudet potilaan tilan hallintaan mahdollistaa eritystapauksissa kuljetusmatkan varrella olevan korkeariskisen tehtävän tarkistamisen toinen yksikön hoitajista voi käydä tekemässä tilannetarkistuksen ei kuitenkaan mahdollisuutta hoitovastuun ottamisen tehtävästä C varausaste potilaan tila vakaa, mutta vaatii seurantaa yksikkö on hälytettävissä A ja B kiireellisyysluokan tehtäviin D varausaste potilaan tila vakaa eikä vaadi jatkuvaa seurantaa yksikkö on hälytettävissä A ja B kiireellisyysluokan tehtäviin potilas voi jäädä tarvittaessa yksikköön odottamaan (tilannekohtainen harkinta). 11 Sama lähde

18 Peruuntunut kuljetus 12 Kaikki tehtävät eivät johda potilaskuljetukseen. Sairaankuljetus ja ensihoitoyksiköt ilmoittavat hätäkeskukselle syyn peruuntuneeseen kuljetukseen. Peruuntuneen kuljetuksen syyluokka tulisi ilmoittaa heti siinä vaiheessa, kun yksikön henkilöstö on tehnyt päätöksen asiasta. Vaikka yksikkö ei vielä tässä vaiheessa olisikaan irrotettavissa kohteesta, se saattaa silti olla nopein yksikkö seuraavaan tehtävään. Tietoa syyluokasta hätäkeskuspäivystäjä voi hyödyntää myös silloin, jos kohteesta myöhemmin tulee uusi soitto. Mikäli hälytystehtävä ei johda kuljetukseen ambulanssilla, hätäkeskukselle ilmoitetaan ns. X koodi. Koodista hätäkeskuksen päivystäjälle selviää syy kuljetuksen peruuntumiseen. Koodit ja niiden merkitys ovat seuraavat: X 0 Tekninen este Tehtävä keskeytyi teknisestä syystä (esim. ajoneuvon vaurion tai sään vuoksi) X 1 Kuollut Potilas menehtyi tapahtumapaikalla ennen kuljetusta X 2 Terveydentila määritetty, ohjattu poliisin suojaan Potilaan tila ei edellytä päivystysluonteista tutkimusta tai hoitoa hoitolaitoksessa. Potilaan valvontaan ei tarvita terveydenhuollon koulutusta X 3 Kohteeseen pyydetty Esimerkiksi kotisairaanhoitaja muuta apua X 4 Muu kuljetus Potilas kuljetettiin hoitoon muulla ajoneuvolla, esim. toisella ambulanssilla tai yksityisautolla X 5 Terveydentila määritetty, ei tarvetta ensihoitoon tai hoitotoimenpiteisiin Ensihoitohenkilöstön tutkimusten perusteella potilas ei tarvitse päivystysluonteista tutkimusta tai hoitoa kotona tai hoitolaitoksessa X 6 Potilas kieltäytyi Ensihoitohenkilöstön tutkimusten perusteella potilas tarvitsee päivystysluonteista tutkimusta tai hoitoa hoitolaitoksessa, mutta kieltäytyi tarjotusta sairaankuljetuksesta X 7 Potilasta ei löydy Ilmoituksen tarkoittamaa potilasta ei kohdeosoitteesta etsinnöistä huolimatta löydy X 8 Potilas hoidettu kohteessa Potilasta, joka muuten olisi pitänyt kuljettaa, ei tarvinnut kuljettaa, koska sairaankuljetusyksikön välineillä annettu hoito oli riittävä X 9 Tehtävän peruutus Hätäkeskus tai toinen toimivaltainen yksikkö peruutti yksikön tehtävän ennen kohteeseen tuloa 3.2.7 Ensivastetoiminta Ensivaste tarkoittaa kohteeseen ensimmäisenä ehtivää apua. Ensivastetoiminnan tarkoituksena on lyhentää hoidon alkamisviivettä ja täyttää ambulanssityhjiöitä. Ensivasteyksiköitä käytetään hälytyksen ollessa A tai B kiireellisyysluokkaa. 12 Hämäläinen T. ohjausryhmän kokous 13.1.2006

19 Ensivasteyksikkö ei korvaa ambulanssia, vaan kohteeseen hälytetään ensivasteyksiköstä riippumatta hälytysohjeen mukainen kalusto. Ensivasteyksikkö on terveyskeskuksen kanssa ensivastesopimuksen tehnyt yksikkö, jolla on taidot antaa hälytyskohteessa ensiapua potilaalle. Ensivasteyksikkö voi koostua vapaapalokuntalaisista, SPR:n ensiapuryhmän jäsenistä tai poliiseista. Hälytyksen tullessa yksikköön kuuluvat kokoontuvat yhteen ja lähtevät kohteeseen. Ensivasteyksikkö hälytetään kohteeseen, mikäli se pystyy saavuttamaan kohteen sairaankuljetusyksikköä nopeammin. Ensivasteyksikön tehtäviin kohteeseen saavuttua kuuluu hoitaa potilasta siihen asti kunnes pelastuslaitoksen yksikkö saapuu paikalle. Ensivasteyksikkö ei lähde siirtämään potilasta. Se odottaa kohteessa hoito tai perustason yksikköä, joka hoitaa kuljetuksen. Ensivasteyksikkö ei välttämättä ole ambulanssi. Kalustona voi olla esimerkiksi hoitovälineistöllä varustettu paloauto. Ensivasteyksiköillä on tarkat ohjeistukset siitä, millaista ensiapua se potilaalle saa antaa. Kaikissa kunnissa on vähintään yksi ensivasteyksikkö paitsi Suolahdessa. Suolahden ensivasteena toimivat Äänekosken pelastuslaitoksen yksiköt. Tosin Suolahden Valtran traktoritehtaalla on ensivasteyksikkö sen omaa tarvetta varten. Myös poliiseja on koulutettu ensivastetoimintaan. Poliisit eivät mene yksityisiin asuntoihin antamaan ensiapua potilaille. Poliisit toimivat ensivasteyksikkönä vain julkisilla paikoilla olevien potilaiden osalta. Poliisien ensiapukouluttamisen alkuperäisenä perusteena on ollut oman terveyden turvaaminen. Poliisien liikkuessa pareittain on toinen auttamassa, mikäli toinen tarvitsee ensiapua. 3.2.8 Sairaankuljetuksen kiireellisyys Kiireellisen eli A, B tai C kiireellisyysluokan hälytyksen yhteydessä on potilaan terveyden kannalta tärkeää saada hoito aloitettua mahdollisimman nopeasti. Tällöin potilaan luokse on päästävä mahdollisimman nopeasti. Nopealla hoidon aloituksella potilaan tervehtymismahdollisuudet kasvavat. Potilaan nopean tavoittamisen edellytyksenä on, että hätäkeskuksen päivystäjä hälyttää kohdetta lähimmän yksikön mahdollisimman nopeasti matkaan. Yksikön on tiedettävä, missä kohde sijaitsee ja tunnettava nopein reitti kohteeseen. Pelastuslaitosten ja terveyskeskusten lähialueilla asuvat ovat syrjäseuduilla asuvia paremmassa asemassa nopean hoidon saannin kannalta. Vasteaika esimerkiksi Jyväskylän ja Äänekosken keskusta alueilla A kiireellisyysluokan hälytyksissä on 6 minuuttia ja se usein myös toteutuu. Syrjäseuduilla kaukana suurista taajamista etäisyys lähimmän sairaankuljetusyksikön tai ensivasteyksikön asemapaikkaan voi olla useita kymmeniä kilometrejä. Tällöin kiireellisissä tapauksissa potilaan saavuttaminen kestää huomattavan kauan. Tällaisilla alueilla asuvien voidaan ajatella olevan jatkuvasti ambulanssityhjiöalueella. Vuorokaudenaika vaikuttaa yksikön lähtöviiveeseen. Yksiköt ovat tehneet terveyskeskusten kanssa sairaankuljetussopimukset, joissa määritellään mm. lähtövalmiusajat. Usein yksiköt ovat virka ajan välittömässä lähtövalmiudessa ja muina aikoina päivystys hoidetaan miehistön kotoa käsin, jolloin lähtöviive luonnollisesti kasvaa.

20 Mikäli kiireellisen hälytyksen tullessa kohdealueen oma yksikkö tai yksiköt ovat poissa asemapaikoiltaan hoitamassa muita tehtäviä, kasvaa potilaan tavoittamisaika huomattavasti. Tällöin myös kauempaa tulevan yksikön miehistö liikkuu tuntemattomammalla alueella ja kohteen löytäminen voi vaikeutua. Tällaisissa tapauksissa, joissa yksikkö joutuu toimimaan normaalin toiminta alueensa ulkopuolella, ajoneuvonavigointipääte (GPS) helpottaisi yksikön liikkumista ja nopeuttaisi kohteen löytymistä. 3.3 Ambulanssityhjiö Yksinkertaisimmallaan ambulanssityhjiöllä tarkoitetaan aluetta, johon ambulanssi ei ehdi ohjevasteajassa. Ambulanssityhjiöitä syntyy helposti kuntiin, joissa on vähän ambulanssiyksiköitä. Keski Suomessa on useita kuntia, joissa on vain yksi yksikkö. Yksikön lähtiessä hoitamaan A tai B tehtävää tai poistuessaan kauas asemapaikaltaan yhden yksikön kunnissa syntyy ambulanssityhjiö, mikäli muiden kuntien yksiköt eivät ehdi nopeasti mahdolliseen kohteeseen ja seuraava tapaus on A tai B kiireellisyysluokan tapaus. Mikäli yksikkö hälytetään C tai D tehtävään, voi se tarvittaessa ottaa kiireellisemmän tehtävän vastaan kesken tehtävän. Tällöin ambulanssityhjiötä ei synny, jos yksikkö on lähellä asemapaikkaansa. Ambulanssityhjiöitä voi myös syntyä alueille, joissa on useita ambulanssiyksiköitä. Mikäli alueen kaikki yksiköt ovat samanaikaisesti ajossa, ei yksikään niistä välttämättä ennätä nopeasti kiireelliseen tehtävään tai ohjevasteajassa normaaliin sairaankuljetustehtävään. Keski Suomessa on haja asutusalueita, joille kaukaisen sijaintinsa vuoksi ambulanssin on mahdotonta ehtiä ohjevasteajassa C tai D tehtävään, puhumattakaan kiireellisestä tehtävästä. Ambulanssityhjiöiden suuruus riippuu siitä, minkä kiireellisyysluokan mukaan asiaa tarkastellaan. A ja B tehtävät ovat kiireellisiä ja yksikön täytyy saavuttaa potilas nopeasti. Lyhyessä ajassa ambulanssi ei ehdi kovin kauas asemapaikaltaan. Tästä johtuen A ja B tapauksissa syntyvät ambulanssityhjiöt ovat suurimmillaan. C ja D tehtävien ohjevasteaikojen ollessa 30 ja 60 minuuttia ambulanssityhjiöitä syntyy vähemmän ja ne ovat pinta aloiltaan pienempiä. Viime vuosina kuntien terveyskeskukset ovat keskittäneet yöpäivystyksen Keski Suomen keskussairaalaan, lukuun ottamatta Saarijärven ja Karstulan sekä Jämsän seudun kuntayhtymiä. Tämän seurauksena kello 22.00 08.00 välisenä aikana jatkohoitoa vaativat potilaat on kuljetettava keskussairaalaan. Päivystyksen keskittämisen seurauksena on saatu viitteitä siihen suuntaan, että ambulanssien kuljetusmatkat ovat pidentyneet. Muun muassa Äänekosken pelastuslaitoksen ambulanssiyksiköillä on käynyt näin, katso luku 3.5. Kuljetusmatkat ovat pidentyneet, koska potilasta ei voida viedä paikkakunnan omaan terveyskeskukseen. Kuljetusmatkojen pidentymisen vuoksi yksiköt ovat enemmän poissa asemapaikoiltaan ja tämä kasvattaa ambulanssityhjiön muodostumisen todennäköisyyttä. On kuitenkin huomattava, että yöaikaisia kuljetuksia oli myös ennen yöpäivystyksen keskittämistä, sillä puuttuvien laboratorio ja kuvantamistutkimusten sekä rajallisten seurantamahdollisuuksien takia lievää vakavammin sairastuneet siirrettiin sairaalahoitoon Keski Suomen keskussairaalaan. Siten yöpäivys

21 tyksen keskittäminen ei selitä yksinään kuljetusmatkojen pidentymistä, katso luku 3.6. Tarkkaan ottaen ambulanssityhjiötä tulisi tarkastella todennäköisyyksien avulla. Ilmiössä vaikuttaa kaksi todennäköisyyttä: 1) kiireellisyysluokan mukainen todennäköisyys ja 2) tyhjiön todennäköisyys. Tyhjiö voi muodostua jonkin kiireellisyysluokan ehdolla. Seuraava kuva 6 havainnollistaa tyhjiön muodostumisen mekanismia. A tehtävä B tehtävä C tehtävä D tehtävä T A Tyhjiö = T Rasteroitu alue T = (T A) (T B) (T C) (T D) Kuva 6. Tyhjiö on ehdollinen todennäköisyys Tyhjiö voidaan laskea seuraavan yhtälön avulla: P [ T] = P[ T A] P[ A] + P[ T B] P[ B] + P[ T C] P[ C] + P[ T D] P[ D] Oletettavasti tyhjiön todennäköisyys ehdolla A on hyvin pieni, mikä johtuu siitä, että A kiireellisyysluokan tapauksia sattuu harvoin. Tyhjiön todennäköisyys ehdolla D saattaa Keski Suomen alueella olla nolla, koska jokin ambulanssi ehtii varmasti tunnin sisällä kohteeseen kuin kohteeseen, vaikka D tapausten todennäköisyys on suuri. Sairaalan ulkopuolisen ensihoitojärjestelmän toimintaohjeessa lähtökohdaksi on otettu se kanta, että tyhjiötä ei saa syntyä A ja B kiireellisyysluokissa. 3.4 Kuljetuskustannukset 3.4.1 Ambulanssin kuljetustaksat 13 Sairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sairaankuljetuksesta voidaan periä enintään liikenneministeriön vahvistaman taksan mukainen maksu. Tämä maksu voidaan periä myös silloin, kun annetun ensihoidon ansiosta potilaan tila on korjaantunut siinä määrin, että kuljetusta hoitopaikkaan ei ole tarvinnut suorittaa. Tutkimusajankohtana vallinneiden taksojen mukaan jokaisesta uudesta ambulanssikuljetuksesta saadaan lähtömaksuna periä 48,60. Yhtä useammista paaripotilaista saadaan jokaisesta periä lähtömaksuna 24,30. Kuljetuksessa mukana olevasta istuvasta potilaasta saadaan lisämaksuna periä 12,15. Kuljetusmat 13 A 550/2004

22 kan ylittäessä 20 kilometriä saadaan tämän matkan ylittävältä osalta periä 1,29 jokaiselta alkavalta kilometriltä. Kuljetusmatkan pituus lasketaan auton sijoituspaikasta takaisin auton sijoituspaikkaan. Mikäli paluumatkalla saadaan uusia potilaita, saadaan maksut periä vain yhden potilaan osalta. Paluumatkalla olevasta potilaasta kilometrikorvausta saadaan periä vain siltä matkalta, joka on lisämatkaa ja ylittää 20 kilometriä. Toisesta kuljetustehtävään osallistuvasta sairaankuljettajasta saadaan korvauksena periä 26,40 ja tunnin ylittävältä ajalta 13,20 jokaista alkavaa puolta tuntia kohti. Mikäli ambulanssi joutuu odottamaan kuljetustehtävän aikana, saadaan tunnin ylittävältä odotusajalta periä 6,60 jokaiselta alkavalta neljännestunnilta Käytännössä ambulanssin liikkeelle lähdettyä minimitaksa on 75, koska ambulansseissa on yleensä vähintään kahden hengen miehitys. Lääkäriambulansseissa miehitys on kolme henkeä. Huomautettakoon tässä yhteydessä, että taksoja on korotettu kesäkuussa 2005 annetulla liikenne ja viestintäministeriö asetuksella sairaankuljetuksen taksoista. 14 Uudet taksat ovat seuraavat: Lähtömaksu 50,30 Yhtä useammista paaripotilaista lähtömaksu 25,15 Istuvana olevasta potilaasta 12,55 Kilometrimaksu yli 20 km:n osalta 1,34 /km Toinen sairaankuljettaja 27,20 + 13,60 jokainen alkava puoli tuntia yli tunnin kestävältä tehtävältä Odotusaika 6,80 jokainen alkava neljännestunti yli tunnin kestävältä tehtävältä. 3.4.2 Taksin kuljetustaksat 15 Taksien taksat koostuvat perusmaksusta ja ajomatkamaksusta sekä lisäksi mahdollisesta odotusmaksusta, ennakkotilausmaksusta, avustamislisästä, lentokenttälisästä ja tavarankuljetuslisästä. Perusmaksuna saadaan periä arkisin päiväsaikaan 4,15 ja öisin sekä sunnuntaisin 6,40. Ajomatkamaksu määräytyy kilometrien mukaan. Kilometritaksa riippuu kuljetettavien henkilöiden määrästä ja taksaluokkia on neljä. Taksaluokka I Taksaluokka II Taksaluokka III Taksaluokka IV (1 2 henkilöä) 1,06 /km (3 4 henkilöä) 1,27 /km (5 6 henkilöä) 1,38 /km (yli 6 henkilöä) 1,48 /km Mikäli asiakkaan kuljettaminen edellyttää autoa, jossa on paarivarustus, ajomatkamaksu määräytyy taksaluokan III mukaisesti. 14 Liikenne ja viestintäministeriön asetus sairaankuljetuksen taksoista, 15.6.2005. 15 A 132/2005