Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Suunnittelija Marjaana Pajunen /Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Työ kuuluu kaikille! -Vammaisfoorumi ry:n ja Uudenmaan TE-toimiston koulutuspäivä 9.3.2016
Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen Lääkinnällinen kuntoutus Hankkeet Lisäksi Kela maksaa kuntoutusrahaa/nuoren kuntoutusrahaa Kelan kuntoutuspalveluiden sopimuskausi on 4 vuotta (poikkeus 2 v.) 2
3 Kuntoutustilastot
4 Kuntoutustilastot
Kuntoutuksen saajat ikäryhmässä 16-29 v Vuosi 2014 Harkinnanvarainen kuntoutus Yksilöllinen kuntoutusjakso 176 Kuntoutustarveselvitys 37 Kuntoutuskurssit 588 -- ASLAK-kurssit 15 -- Tules-kurssit 113 -- Ammatilliset kunt.kurssit 77 -- MT-kuntoutuskurssit 266 -- Muut kuntoutuskurssit 119 Sope-kurssit 168 Neuropsykologinen kuntoutus 212 Kehittämistoiminta 93 9 564 1 260 3 247 7 736 Kuntoutuspsykoterapia Aikuisten psykoterapia 1 615 Nuorten psykoterapia 7 963 Kuntoutuksen saaja on voinut saada useampia kuntoutustoimenpiteitä. Ammatillinen kuntoutus Koulutus 6 257 Vaikeavammaisten apuvälineet 214 Ammatilliset kuntoutuskurssit 346 Kuntoutustarveselvitys 93 Kuntoutustutkimus 495 Työ- ja koulutuskokeilu 420 Työhönvalmennus 524 Tutkimuslausunto 13 Vaikeavammaisten kuntoutus Yksilöllinen kuntoutusjakso 151 Kuntoutuskurssit 19 Sopeutumisvalmennuskurssit 70 Neuropsykologinen kuntoutus 104 Psykoterapia 202 Toimintaterapia 541 Puheterapia 247 Musiikkiterapia 446 Fysioterapia 2 414 Monimuototerapia 11
Koko ammatillisen kuntoutuksen ja nuorten (16 29- vuotiaiden) ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuosina 2013 ja 2014 Koko ammatillinen kuntoutus Myöntöjen Sairausdiagnoosi lukumäärä Vuosi 2013 Vuosi 2014 F32 Masennustila 979 1 183 F33 Toistuva masennus 918 1 051 F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 463 499 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 351 459 M51 Muut nikamavälilevyjen saira 409 437 M54 Selkäsärky 334 409 F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 317 388 F81 Oppimiskyvyn häiriöt 261 363 F90 Hyperkineettiset häiriöt 255 347 F70 Lievä älyll.kehitysvammaisuu 339 336 F20 Skitsofrenia 297 316 F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt 206 242 Muut sairausdiagnoosit 5 573 6 545 Yhteensä 10 702 12 575 Nuorten ammatillinen kuntoutus Myöntöjen Sairausdiagnoosi lukumäärä Vuosi 2013 Vuosi 2014 F32 Masennustila 462 635 F33 Toistuva masennus 321 392 F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 303 357 F81 Oppimiskyvyn häiriöt 233 331 F70 Lievä älyll.kehitysvammaisuu 322 314 F90 Hyperkineettiset häiriöt 213 309 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 207 290 F83 Monimuotoiset kehityshäiriöt 189 216 F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 167 207 F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt 129 176 F80 Puheen ja kielen kehit.häiri 152 174 F29 Ei-elimell.psykoott.häiriö N 154 146 Muut sairausdiagnoosit 2 130 2 395 Yhteensä 4 982 5 942 6
Kelan ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmä Työikäiset nuoret Joiden on vaikea sairauden takia työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen, löytää sopivaa koulutusalaa tai keskeyttävät koulunsa Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret 7 Työikäiset vajaakuntoiset aikuiset Koulutetut henkilöt, jotka eivät kykene sairauden takia tekemään työtään tai työn tekemisessä on merkittäviä rajoitteita, suunnittelevat mahdollisesti ammattialan vaihtoa ja yhteys työelämään on katkennut Kouluttamattomat henkilöt, joilla sairaus haittaa työllistymistä tai sopivan ammattialan löytymistä, ja voivat olla syrjäytymisvaarassa
Millaisia haasteita Kelan ammatillisilla kuntoutujilla on? Taustalla sairautta, vajaakuntoisuutta ja lisäksi mm. ei ole ammatillista koulutusta ovat keskeyttäneet opintonsa sairauden tai sosiaalisen tuen puutteen tai elämänhallinnan heikentymisen takia ovat valmistuneet ammattiin, mutta joiden on vaikea työllistyä vaihtavat ammattia sairaudesta aiheutuvien rajoitusten takia ovat jääneet työttömiksi tai joilla työttömyys on jatkunut pidempään ovat sairauspäivärahalla, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä ja jotka ovat motivoituneet palaamaan työelämään, mutta tarvitsevat siihen moniammatillista tukea ovat työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimiston) ja moniammatillisen tuen tarpeessa olevia työvoiman palvelukeskuksen (TYP:n) asiakkaita. 8
Ammatillinen kuntoutus KKRL 6, 7 Tavoite on kuntoutujan työ- ja ansiokyvyn tukeminen tai parantaminen taikka työkyvyttömyyden estäminen. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen kuntoutuksen keinoin pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen, sinne palaaminen tai mahdollistamaan sinne pääseminen kuntoutuksen avulla pyritään säilyttämään tai saamaan sellainen ammatti tai työ, joka turvaa kuntoutujan toimeentulon tai josta hän saa toimeentulonsa kannalta olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläkkeen lisäksi 9
Ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset mitä asiakkaan kohdalla arvioidaan? Arvioidaan Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä suhteessa nykyhetkeen ja lähivuosiin ottaen huomioon; henkilön diagnosoitu sairaus, vika tai vamma henkilön kokonaistilanne; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta suhteessa kokonaistilanteeseen tekijöihin ottaen huomioon mm.: onko haettu kuntoutus sellainen, joka johtaa todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen, työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen 10
Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut Ammatillinen kuntoutusselvitys (12vrk ja seuranta) Henkilölle, joka tarvitsee moniammatillista kuntoutustarpeen arviointia ja ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa Henkilölla voi olla terveydellisiä,sosiaalisia ja/tai elämän hallinnan ongelmia sekä vaikeus valita ammattialaa tai työpaikkaa Koulutuskokeilu (1-14 vrk) Työkokeilu (42 vrk) Ammatillinen koulutus (koulutuksen kesto) Työhönvalmennus (120 vrk) MT-työhönvalmennus (240 vrk) Koulutuskokeilussa vammaisella ja erityistä tukea tarvitsevalla on mahdollisuus tutustua oppilaitokseen ja tulevan ammattialan vaatimuksiin Työkokeilussa henkilö hakee sopivaa koulutus- tai työpaikkaa kokeillen Henkilö, joka on hyväksytty ammatilliseen koulutukseen (valmentava, perus-,jatko, uudelleen-,täydennys) ja koulutusala soveltuu terveydentilaan. Henkilö voi hakea ammatillisen koulutuksen päätöstä koulutuksen ajaksi, toimeentulona kuntoutusraha Henkilö, joka soveltuu tietylle alalle, mutta tarvitsee yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen Henkilö, jolla on mt-häiriöitä ja joka tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee mt- häiriöiden erityistarpeet huomioivaa pitkäkestoista yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen Ammatilliset kuntoutuskurssit (110 vrk) Henkilölle, joka on 18-60-v., ja joka tarvitsee tukea elämänhallintaan ja vahvistusta opiskelu ja työelämävalmiuksiin sekä vertaistukea Ryhmämuotoinen 10 kuntoutujan kurssi, kesto n. 8-12 kk 11 Apuvälineet, elinkeinotuki Vajaakuntoinen henkilö, joka ei selviydy/suoriudu opiskelusta tai työstä ilman apuvälineitä Avustus yrityksen työvälineiden ja koneiden hankkimiseen tai muuten oman yrityksen perustamiseen
Apuvälineet Sisältö: Tavoitteena on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantaminen ja säilyttäminen parantaa selviytymistä apuvälineillä niissä toiminnoissa, joita sairaus tai vamma välittömästi vaikeuttaa työssä tai opiskelussa Apuväline on yksilöllisesti suunniteltu ja tekniseltä tasoltaan vaativa ja siten kallis Apuväline voi myös olla standardivalmisteinen laite (esim. kannettava tietokone) kun sen tarve perustuu sairauteen tai vammaan ja se on yksilöllisesti perusteltu, tietylle vammaryhmälle suunniteltu laite (esim. lukutelevisio) tai standardivalmisteen ja tietylle vammaryhmälle suunnitellun laitteen kokonaisuus (esim. pistenäytöllä varustettu tietokone). Kenelle: Henkilöille, jotka eivät sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan takia suoriudu opiskelusta tai työstä ilman haettavaa apuvälinettä tai suoriutuminen ilman apuvälinettä on kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa saavat työstä toimeentulonsa tai olennaista lisäansiota eläkkeeseensä.
Elinkeinotuki Sisältö: Elinkeinotuki on elinkeinon tai ammatin harjoittamiseksi myönnettävä tarpeellinen ja kohtuullinen avustus työvälineiden ja koneiden hankkimista sekä oman yrityksen perustamista tai muuttamista varten. Elinkeinotukena myönnetään määrä, joka arvioidaan kuntoutujan tilanteessa kohtuulliseksi ja tarpeelliseksi. Elinkeinotuen enimmäismäärä on 80 % avustuksella rahoitettavan hankinnan hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista eli kuntoutujalle jää aina vähintään 20 %:n omavastuuosuus. Elinkeinotuen ehdoton enimmäismäärä on 17 000 euroa Elinkeinotukena myönnetään avustusta yritystoimintaan tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle, ei sen sijaan toisen työssä olevalle. Kenelle: Asiakkaalle jonka työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden, vian tai vamman
Miten Kelan kuntoutukseen haetaan? (ei sähköistä hakemista) Harkinnanvarainen kuntoutus; sopeutumisvalmennus,- sairausryhmä ja kuntoutuskurssit, yksilöjaksot KU132 Vaikeavammaisen kuntoutus (tuleva vaativa lääkinnällinen kuntoutus); avoterapiat, yksilöjaksot, kurssit KU104, kuntoutussuunnitelma KU207 Ammatillinen kuntoutus; selvitys, kurssit, työ -tai koulutuskokeilu, työhönvalmennukset KU101, lisäksi apuvälineet KU103 ja elinkeinotuki KU105 Hakemuksen liitteeksi alle vuoden vanha B-lääkärinlausunto tai muu vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen asiakirja 14
Mistä saa tietoa Kelan kuntoutuksesta? Yhteistyökumppani www.kela.fi> Yhteistyökumppanit Valtakunnallinen viranomaislinja puh. 020 692 235> vastataan yleisesti etuuteen liittyviin kysymyksiin Kuntoutuja www.kela.fi> Henkilöasiakkaat Valtakunnallinen kuntoutuksen palvelunro 020 692 205 Kelan toimistot Ajanvaraus Kelan toimistoon tai puhelinaika - > Automaattinen puhelinpalvelu 020 634 0210 15
16
Kelan ja TE-toimistojen välinen yhteistyö Kelan Kuntoutusryhmän ja TEM:n edustajat laativat yhdessä konkreettisen menettelyohjeen osatyökykyisten työttömien ohjauksesta ammatilliseen kuntoutukseen tai TE-palveluihin. Tarkoituksena on parantaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja luoda asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toiminnalliset palveluketjut. Ohje otettiin käyttöön 1.1.2016. (Yhteinen koulutus 1.12.2015). Ohjeen tavoitteena on parantaa työttömien asiakasohjausta eli vähentää luukulta luukulle lähettämistä selkiyttää TE-toimistojen ja Kelan välistä työnjakoa ja tiivistää samalla yhteistyötä Kelassa menettelyohjeen mukaista yhteistyötä vakuutuspiirien työkykyneuvojat ja kuntoutuksen etuuskäsittelijät, joiden kanssa TE-toimiston asiantuntijat selvittävät asiakkaan palvelutarvetta. 17
TE-palveluiden ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen eroavaisuuksia Taustalla lainmuutos (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 muuttunut 1.1.2013) Laissa ei enää termiä ammatillinen kuntoutus. TE-toimistojen tarjoamat TE-palvelut ovat harkinnanvaraisia Kelan ammatillinen kuntoutus on lakisääteistä -> jos myöntöedellytykset täyttyvät henkilölle tulee myöntää Kelan ammatillinen kuntoutus. Työttömyys yksistään ei ole peruste Kelan ammatilliselle kuntoutukselle -> työttömyys otetaan huomioon kokonaistilanteen arvioinnissa Kelan ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmään kuuluvat vajaakuntoiset henkilöt, jolla tarkoitetaan samaa kuin osatyökykyinen Työllistymispalvelut kuuluvat edelleen TE-toimistoille Ennen lainmuutosta asiakkaita oli ohjattu luukulta toiselle. Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa oikea-aikainen ja riittävän varhainen kuntoutus myös osatyökykyisille työttömille. 18
TE-palveluiden ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen eroavaisuuksia Kelan kuntoutusta haetaan hakemuksella, jonka liitteenä lääkärinlausunto, jossa kuntoutusta suositellaan Asiakkaalle annetaan valituskelpoinen päätös TE-toimistossa laaditaan työllistymissuunnitelma; TE-palveluja ei haeta erikseen eikä palveluista anneta päätöstä Työllistymissuunnitelmaan sisältyvään toimintasuunnitelmaan merkitään työnhakijan kanssa sovitut yksilöidyt toimet ja palvelut, jotka edistävät tavoitteen toteutumista 19
TE-palveluiden ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen eroavaisuuksia Asiakas TEpalveluissa Asiakas Kelassa Ajallisesti lähempänä työtä Ajallisesti kauempana työstä Palveluketju lyhyempi ja kevyempi Ensisijaisesti tavoitteena työllistyminen ja toissijaisesti työllistymisedellytysten parantaminen Palveluketju pidempikestoinen ja monivaiheinen Ensisijaisesti tavoitteena parantaa työllistymisedellytyksiä, kuten työssä selviytymistä, työelämävalmiuksien vahvistamista ja toissijaisesti työllistyminen 20
TYP-toiminta yhteiset raamit ja asiakasprosessi Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki tuli voimaan 1.1.2015 (vuosi 2015 lain toimeenpanon valmisteluaikaa) Kyseessä on yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen edistämiseksi tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisen etenemisestä ja seurannasta Monialaista yhteispalvelua tarjotaan 1.1.2016 alkaen vähintään 33 TYPverkostossa kautta maan. Kelan osa - ja kokoaikaisia työntekijöitä TYPtoimipisteissä on tällä hetkellä 42. TYP-lain mukaisesti Kelan tehtävänä on ohjata asiakkaita TYP-toimintaan, selvitellä kuntoutustarvetta yhdessä asiakkaan sekä muiden toimijoiden kanssa, järjestää vajaakuntoisten työllistymistä tukevia kuntoutuspalveluja integroiden ne työllistymissuunnitelmaan. Lisäksi Kela tarjoaa muihin Kelan etuuksiin liittyvää neuvontaa. TYP-asiakasselvityksen perusteella monialaista yhteispalvelua tarvitsevia työttömiä asiakkaita on noin 87 000 (TEM 6/2015) 21
Ohjautuminen ja TYP-prosessin eteneminen - - - - - 3 kk - - - - - 12 kk (JTYPL) 300 pv 6 kk (JYTPL) Kela TE-tsto Kunta Monialainen palvelutarve arvio Kartoitusjakson palvelut Monialainen työllistymissuunnitelma Palvelut Toteutumisen seuranta Suunnitelman tarkistus Monialaisen yhteispalvelun tarve päättyy Ei monialaisen yhteispalvelun tarvetta Ohjaus TEtoimistoon tai muuhun tarpeen mukaiseen palveluun Lähde: TEM/ Kerminen Päivi TYP-aluekierros 2015
Löydämmehän saman suunnan? 23 Lisätietoja: marjaana.pajunen@kela.fi