Pelastustoimen ajankohtaisseminaari Turku 29-30.8.2013 Pelastusalan T&K toiminnan haasteet ja kehittäminen. Selvitystyö Prof. Jorma Rantanen Selvitysmies
Outline A. Taustaa ja trendejä Uusi toimintaympäristö Kokonaisturvallisuus ja turvallisuuskulttuuri Ennakointi, ehkäisy ja rakenteellinen turvallisuus B. Selvitystyön toimeksianto ja toteutus
Complex global risk panorama Hazardous new substances Climate change Economic pressures Exhaustion of natural resources Global pollution Global energy crisis Drought Weakening role of' national government Corruption Lack of clean water systems Global Lack of global governance Global transfer of jobs Deregulation of Overpopulation labour standards National Insufficient legislation Poor enforcement and inspection Poor compliace of legislations Community Lack of of infrastructures Womens deprivation Ageing societies Generation conflicts Lack of OSH inspection Unsafe community Decay of old Global shortage of water Migration Rural-urban migration Hazardous new Economic crisis Traffic Community technologies Hazardous air pollution Political industrial Global religious industries Workplace instability Environmental comunities Poor conflicts toxins housing Political Family & Ergonomics conflicts Biohazards Natural disasters National Organised crime Individual terrorism Water and food Stress Insecurity Local religious diseases Global terrorism conflicts Decay of borne diseases Psychological risks Poor nutrition Occupational Military pressure city centres Injuries, work, home hazards Poverty Poor health Poor street Non-communicable Unhealthy Violence care Military overkilling Armed conflicts safety diseases life styles Skill decay Unemployment Physical work load Communicable diseases Drug abuse Refrugees Undeveloped social policy Massive trans-border migration Shortage of food Lack of social security Famine Inequality Lack of food safety control Ethnic tensions and conflicts Global pandemics Illiteracy HIV/AIDS Growing rich -poor gaps Several risk factors work together and amplify the effects The risks penetrate to all levels, global, national, local, company, family, individual Comprehensive, multidisciplinary and multisectorial approach is needed Normal distribution of mild risks Non-normal distribution of major hazards
STAGE I Sporadic voluntary Evolution of SAFETY paradigms STAGE II Reactive Injury treatment Cmpensation STAGE III Riskoriented Preventiv e STAGE IV Structural safety Comprehensive Sustainability SAFETY CULTURE 1850 1950 1960 1970 1980 1990 2000
Turvallisuuskulttuuri (J. Rantanen 2013) Läpäisee yhteiskunnan, yhteisön, organisaation, yrityksen, yksikön tai ryhmän ulottuen yksilöön saakka = läpäisyprinsiippi Sisältää arvot, intressit ja tavat ajatella, toimia ja elää turvallisuusriskien ja haittojen ennakoivasti eliminoimiseksi tai minimoimiseksi = nollariskiprinsiippi Tähtää turvallisuuden sekä fyysisen, psyykkisen, ja sosiaalisen, hyvinvoinnin tason jatkuvaan kehittämiseen = jatkuvan kehittämisen prinsiippi Tavoitteena sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti turvallinen ja kestävä yhteiskunta ja yhteisöt kaikilla tasoilla = kestävän kehityksen prinsiippi.
Kevin Myers HSE UK, 2013
Preventive power High Structural prevention Technical prevention Primary prevention Good practices Secondary prevention Personal protection Tertiary prevention Curative activities Low Low Jorma Rantanen 2009 Burden to health & economy High
Rakenteellinen turvallisuus Toimintaympäristöjen suunnittelu nollariskiperiaatteella (onnettomuuden mahdollisuus eliminoidaan) Anteeksiantavaa teknologiaa käytetään Tavoitetaso ns. redundant safetyperiaatteella Esimerkkejä: Eritasoristeykset, asbestin korvaaminen mineraalivilloilla, hävittäjäkoneen ohjaamo
Kestävä kokonaisturvallisuus Turvallisuuskulttuuri Parhaat käytännöt Rakenteellinen turvallisuus Osaaminen ja ammattitaito
High Risk regulation REGULATORY APPROACH Best available technology(bat) Zero risk principle Precautionary principle Redundant safety Low Free choice Costbenefit (C/B) As far as reasonable (AFR) As far as reasonably practicable (ALARA) Best practicable technology (BPT) Protection and prevention principle VOLUNTARY ACTIVITIES
Riskinhallinnan tehokkuus Kilpailukyky
VNK Yhteiskunnan turvallisuusstrategia VNPP 16.12.2010)
Uuden ympäristön T&K haasteet Uudet riskit Cyberturvallisuus Riskien ennakointi ja rakenteellinen ehkäisy Uusein kompetenssien varmistaminen: Korkea osaamisen taso ja motivaatio Kompleksisten ilmiöiden ja tilanteiden hahmotus ja hallinta minimiajassa Pelastustyön toimivuus, vaikuttavuus ja yhteistyökyky sektoreiden ja organisaatioiden välillä Monialainen, moniammatillinen riskinarvio Tutkimusnäyttöön perustuva päätöksenteko Jatkuva arviointi ja laadun parantaminen > Tutkimuksen ja tutkimusperäisen osaamisen tarve kasvaa
Uudet johtamismallit Vaihtokauppajohtaminen Johtajakeskeistä, yksisuuntaista, vaihtokauppa Johtajat tietoisia Siegristin balanssista Johtaminen keskittyy ajankohtaisiin ongelmiin Johtajat luottavat perinteisiin menetelmiin: ohjaus, palkinnot, sanktiot, Johtaja asettaa tavoitteet ja palkitsee suoriutumisesta Johtajuus riippuvainen johtajan kyvystä valtuuttaa alaistensa parhaaseen suoritukseen Kehittävä muutosjohtaminen Johtaminen visionääristä ja ennakoivaa ja luo uusia odotuksia Johtajat erottuvat kyvyllään inspiroida, huomioida yksilöt, stimuloida intellektuaalisesti ja vahvistaa ethosta Johtaminen perustuu yhteiseen kehittämiseen ja luottamukseen Johto tukee ja kannustaa jatkuvaa oppimista ja itsenäistä ongelmanratkaisua Johto on viestintätaitoista, manageraalisesti kyvykästä, ja sitouttaa alaiset emotionaalisesti Johto motivoi alaisensa ylittämään konventionellit vaihtokauppa-odotukset ja ylittämään itsensä
Suomen PETU- ohjelma 2010-2014 Turvallisuuskulttuurin ja omaehtoisen riskienhallinnan edistäminen onnettomuuksien ehkäisyssä Pelastustoimen toimintaympäristön muutokset: tulevaisuuden kehitystrendit ja onnettomuusprofiilin muutokset Pelastustoiminnan menestystekijät: uusien välineiden ja menetelmien hyödyntäminen Yhteiskunnan varautuminen: pelastustoimen rooli Pelastustoimen järjestelmän toiminta ja organisoituminen osana yhteiskuntaa Pelastustoimen eri toimijoiden ja yhteistoiminnan vaikuttavuuden arviointi
Toimeksianto Kartoitus pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnan nykytilasta Ehdotus tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toiminta-ajatukseksi Ehdotus verkosto-organisaation toimintatavaksi Ehdotus keskuksen ohjausjärjestelmästä ja resursoinnista Suunnitelma pelastustoimen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamisesta Loppuraportti
Selvitettävää 1 Suomen turvallisuustutkimuksen toimintaympäristö ja trendit suhteessa pelastusalan tutkimukseen Pelastustutkimuksen nykytila, painopisteet ja suuntautuminen Pelastustutkimuksen suorittajat Kompetenssiprofiilit Tutkimusaiheet Resurssit Halukkuus osallistua pitkäjänteisesti Tutkimusaiheet ja hankkeet Tutkimuksen rahoitus Tutkimuslinjojen pysyvyys Potentiaalinen tutkimuskapasiteetti ja kompetenssi Nykyiset tutkimustarpeet Tulevat tutkimustarpeet (ennakointi)
Selvitettävää 2 Kansainvälinen pelastustutkimus (ml. EU), strategiat, organisaatiot, rahoitus, aiheet Tutkimuksen organisaatiovaihtoehdot ja niiden SWOT Osallistujien ja partnereiden sitoutuminen Rahoituksen järjestäminen Pelastutukimuksen valtakunnallinen ohjelma
Ohjausryhmä Toimeksianto Raportit ja selvitykset Säädöspohja Dokumentit Tilastot Kysely Haastattelut Vierailut Pjoht. seminaari Pohjm. tutkimus EU tutk Organisaatiorakenteet Muut Tilannekartta Tilanneanalyysi Globaali Eurooppa Pohjoism. Trendit Tarveanalyysi Asiakasanalyysi Kumppanuuskartta SM ryhmä Ohjausryhmä Johtopäätökset & strat. tavoitteet SM ryhmä Ohjausryhmä Kehittämisehdotukset & perustamissuunnitelma Ohjausryhmä Kumppanuusseminaari Toimintaohjelma Raportin luovutus Analyysi dokumentti Tiedonkeruu Orientaatio SM-ryhmä
Alustava hahmotelma rakenteeksi Tilaajat & asiakkaat Lähipartnerit Ydin Ad hoc partnerit
Yhteenveto Globaali, kansallinen ja paikallinen muutos työelämässä johtamassa kulttuurimuutokseen. Uuden kulttuurin tyyppipiirteitä samanaikainen syvällinen osaaminen ja horisontaalinen vuorovaikutuksellisuus (monisektoriaalisuus, moniammatillisuus, monitieteisyys). Uuden kulttuurin pilottihankeet ovat osoittautuneet menestyksellisiksi (DuPont, ABB, London Olympic Park, Zero Accident Forum). Kulttuurin jalkauttaminen edellyttää uudenlaista johtamista (transformationaalinen johtaminen). Hyvä turvallisuuskulttuuri johtaa sosiaalisesti ja rakenteellisesti kestävään turvallisuuteen, säästää menoja ja lisää kilpailukykyä. Pelastusala on lupaava organisaatio uuden kulttuurin omaksumisessa: Leadership tässä ratkaiseva. Kulttuurin jalkauttamiseksi kompleksien ilmiöiden hallinta edellyttää yksinkertaisia käytännön työkaluja ja tukipalveluita.