HELSINGIN TYÖVÄENOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2011-2013

HELSINGIN TYÖVÄENOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2011-2013 Sisältö HELSINGIN TYÖVÄENOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2011-2013... 1 1. TYÖVÄENOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMAN TAUSTAA... 2 2. YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT OPISTON TOIMINTAKENTÄSSÄ... 2 3. ENERGIANKULUTUS... 2 4. HANKINNAT... 3 5. TOIMINNASSA KULUTETTAVA MATERIAALI JA SYNTYVÄ JÄTE... 5 6. LIIKENNE JA LIIKKUMINEN... 7 7. YMPÄRISTÖKOULUTUS... 8 8. YMPÄRISTÖOHJELMAN SEURANTA, VASTUUT JA RAPORTOINTI... 9 8.1 Ympäristöraporttiin sisällytettäviä tietoja... 9 8.2 Ympäristöraportin mittarit... 10 9. LÄHTEET... 10 1

1. TYÖVÄENOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMAN TAUSTAA Helsingin kaupunki on strategiaohjelmassaan 2009-2012 asettanut tavoitteeksi kantaa vastuunsa ilmastonmuutokseen sopeuttamisessa. Helsinki profiloituu ilmastoystävälliseksi ja energiatehokkuuden edelläkävijäksi. Vuoden 2011 talousarvion laatimisohjeiden mukaisesti virastojen ja liikelaitosten tulee asettaa ympäristöä koskevat toiminnalliset tavoitteet toimintasuunnitelmakaudelle 2011-2013. Hallintokunnille tulee laatia sitovat energiansäästötavoitteet, jotka sisällytetään vuoden 2011 talousarvioon. Tavoitteena kaupunkitasolla on, että pysytään kasvihuonepäästöjen ja energiansäästötavoitteiden päätetyllä vähenemisuralla. HSY (aik. YTV) laati yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asiantuntijoiden kanssa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian vuoteen 2030, jonka mukaan kaupungit sitoutuvat vähentämään pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden kolmanneksella nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Kioton sopimuksen vertailutasoon eli vuoteen 1990 verrattuna tavoite tarkoittaa 39 prosentin vähennystä. Ilmastopäätöksellään pääkaupunkiseudun kunnat toimivat Suomessa esikuvana kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Kaupungit luovat edellytyksiä kaupunkilaisille energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten valintojen tekemiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintä halutaan näin liittää keskeiseksi osaksi kaupunkien suunnittelua ja päätöksentekoa. Helsingin kaupunki on solminut 4.12.2007 energiatehokkuussopimuksen kauppaja teollisuusministeriön (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö TEM) kanssa. Kaupunkien energiatehokkuussopimus sekä kuntien energiaohjelma on kehitetty sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita valtioneuvoston eduskunnalle antaman selonteon mukaiset Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Työväenopistossa on vuodesta 1994 toiminut oma kestävän kehityksen työryhmä. Lisäksi alueopistoissa toimivat kestävän kehityksen yhdyshenkilöt, joiden tehtävänä oli vastata oman alueopistonsa kestävän kehityksen asioista. Työväenopiston ensimmäisen ympäristöohjelman laati Sonja Pekkola työskennellessään opistossa erikoissuunnittelijan nimikkeellä alkuvuonna 1999. Vuonna 2006 kaupunki aloitti ekotuki-toiminnan kehittämisen ja koulutti ensimmäiset ekotukihenkilöt viemään ympäristötietoisuutta virastojen toimintaan. Työväenopistossa on kaksi koulutuksen käynyttä ekotukihenkilöä vuonna 2010. Ympäristöohjelman myötä opistossa on kiinnitetty huomiota moneen ympäristöä säästävään toimintatapaan. Tämän opiston toisen, päivitetyn ympäristöohjelman tarkoituksena on nostaa asiat uudelleen käytäntöön. Lisäksi tavoitteena on ottaa käyttöön menetelmiä ja välineitä, joiden avulla voidaan seurata ja vähentää opiston toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tässä ympäristöohjelmassa esitettyjen toimintamenetelmien tavoitteena on työväenopiston jätemäärien, jätteen lajittelun parantaminen sekä paperin, energian ja veden kulutuksen. Lisäksi tavoitteena on tehdä välttämättömät hankinnat ympäristöä säästävillä tavoilla sekä tukea julkisen liikenteen käytön lisääntymistä ja auton käytön vähentämistä. Näihin tavoitteisiin pääsemisen tuloksena on parhaimmillaan sekä kustannusten pieneneminen että energian ja luonnonvarojen käytön väheneminen. Työväenopiston toiminta sinänsä edustaa sosiaalisesti kestävää kehitystä. Ihmisillä on mahdollisuus kehittää itseään ja kohdata toisia ihmisiä, mahdollisuus oppia uutta, kokea elämyksiä ja onnistumisen iloa. Lisäksi opiskelu ei useinkaan kuluta luonnonvaroja. 2

2. YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT OPISTON TOIMINTAKENTÄSSÄ Opiston toiminta on jakautunut noin 80 eri opetuspaikkaan ympäri kaupunkia. Työväenopistolla on käytössään pääopetuspaikka Opistotalon lisäksi viisi tilaa kulttuuri ja monitoimitaloissa (Kanneltalo, Oulunkylätalo, Malmitalo, Stoa, Vuotalo) sekä yksi toimitila Kaapelitehtaalla. Kokoaikaisesti omaan käyttöön vuokrattuja tiloja on Mäkelänkadulla, Näyttelijäntiellä, Rajametsäntiellä sekä Silkkikutomossa. Lisäksi toimintaa on palvelukeskuksissa, kouluilla, nuorisotaloilla, päiväkodeissa ja kaupunginosien asukaskeskuksissa. Opiston henkilökunta koostuu 106 vakituisesta työntekijästä sekä vuosittain vaihtuvista noin 1000 tuntiopettajasta ja muusta tuntipalkkaisesta työntekijästä. Toimipaikkojen määrä ja sijainti sekä henkilöstön vaihtuvuus asettavat jatkuvia haasteita opiston ympäristötyölle. Oppilaitoksena työväenopistolla on mahdollisuus ja velvollisuus olla vaikuttamassa kaupunkilaisten ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Opiston toiminnan merkittävimmäksi ympäristönäkökohdaksi muodostuukin ympäristötietoisuuden lisääminen opetuksen sisältöjen kautta. Muita ympäristövaikutuksia seuraa energian ja materiaalin kulutuksesta, syntyvästä jätteestä sekä hankinnoista ja liikkumisesta. Materiaalinkulutuksessa merkittävintä on paperinkulutus. Paperia kuluu sekä henkilökunnan työssä että asiakkaiden käytössä. Oppilaitoksena opisto toimii myös esimerkkinä ympäristön tilan parantamisessa. Siksi onkin tärkeää, että opiston omat ympäristöasiat ovat esimerkillisessä kunnossa. Seuraavissa kappaleissa ja taulukoissa esitellään opiston ympäristömyönteisen toiminnan edistämiseksi tehtävät toimenpiteet menetelmineen ja mittareineen. Tavoitteena on ottaa ympäristöohjelma käyttöön alueopistoittain ekotukihenkilöiden tuella. Vastuuhenkilöt ja aikataulut täydentyvät taulukkoon käyttöönoton yhteydessä. 2

3. ENERGIANKULUTUS Opiston energiankulutuksessa merkittävää on erityisesti sähkönkulutus. Opiston toimipisteissä sähköä kuluu ilmanvaihtoon, valaistukseen ja laitteisiin. Lämmitykseen käytetään kaukolämpöä. Joissakin opiston tiloissa valaistusta ohjataan kellotoiminnolla tai liiketunnistimin. Pääosassa opiston tiloista on koneellinen ilmanvaihto. Opistolla on henkilökunnan työkoneiden lisäksi tietokoneita ja tulostimia asiakaskäytössä. Opetustiloissa on tasokas tietotekninen varustus: tietokone, dataprojektori, dokumenttikamera ja osassa tiloista tulostin. Päämäärä Vähennetään energiankulutusta, pyritään energiaa säästävään toimintaan, lisätään vähemmän energiaa kuluttavien järjestelmien ja laitteiden käyttöä. Tavoitteiden tausta: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 sekä Helsingin kaupungin ja TEM:n energiatehokkuussopimus Tavoite Menetelmä Mittari Vastuuhenkilö Aikataulu Sähkönkulutuksen Henkilökunta sammuttaa työasemansa kaikki laitteet työpäivän päätteeksi. Tietokoneiden virrankatkaisuohjelmat ovat käytössä. Laitteiden sammuttamisesta on laadittu ohjeistus ja sitä noudatetaan. Sähkönkulutuksen Sähkönkulutuksen Sähkönkulutuksen Sähkönkulutuksen Lämpöenergiankulutuksen Lämpöenergiankulutuksen Lämpöenergiankulutuksen Lämpöenergiankulutuksen Energiaa säästävä toiminta Seuranta Asiakkaiden käytössä olevat työasemat sammutetaan opiston sulkeutuessa. Tietokoneiden virrankatkaisuohjelmat ovat käytössä. Henkilökunta sammuttaa työhuoneensa ja luokkien valot aina kun tila on tyhjillään kauemmin kuin 10 min. sekä työpäivän päätteeksi. Valaistuksen ohjaamiseen esimerkiksi auloissa ja käytävillä käytetään liiketunnistimia. Vaihdetaan lamput energiansäästölampuiksi tai led-lampuiksi. Mitataan huonelämpötilat säännöllisesti ja asetetaan huonelämpö +20-21⁰ kohdalle. Tiedotetaan henkilökuntaa huonekohtaisesta lämpötilan säätämisestä aika ajoin. Osallistutaan energiansäästöviikolle. Huolehditaan siitä, että ilmastointi on oikein säädetty, ja että ohjaussäädöt tarkistetaan säännöllisesti. Kehitetään energiankulutuksen ja siitä aiheutuvien kustannusten säännöllistä seurantaa raportoimalla vuosittain energiankulutuksesta ympäristöraportissa. Pakki sähköinen huoltokirja on käytössä kaikissa pääopetuspaikoissa. Työasemien sammuttamiseen, avaamiseen ja päivittämiseen hankitaan sopiva ohjelma tai sovitaan, että henkilökunta sammuttaa koneet. Valojen sammuttamisesta on laadittu ohjeistus ja sitä noudatetaan. Liiketunnistimet asennettu. Vaihto tehty aina edellisen lampun sammuttua. Lämpötilat mitattu ja säädetty kerran vuodessa. Lämpötilan säätämisestä on laadittu ohjeistus ja sitä noudatetaan. Kampanjaan osallistuttu. Säädöt tehty kerran vuodessa. Ympäristöraportti on laadittu vuosittain. Opistoisännillä on tunnukset Pakkiin. Järjestetään koulutus Pakin käyttöön. Järjestetty 17.2.2011, osallistujia 8. 2

4. HANKINNAT Kaupungilla on selkeä ohjeistus hankintojen tekemistä varten. Kaupunki on kilpailuttanut yritykset, joiden kautta pyritään tekemään kaikki hankinnat. Kilpailutettujen tuotteiden listauksissa on mainintoja tuotteiden ympäristövaikutuksista, mm. maininta ympäristömerkistä on löydettävissä tuotelistoista. Kaupungin yhteisten ja opiston omien sähköisten järjestelmien lisääntymisestä huolimatta opistossa kuluu edelleen paljon paperia. Sähköiset järjestelmät saattavat hetkellisesti jopa lisätä paperinkulutusta, kun materiaalia tulostetaan Kuhasta, Fronterista, intrasta, internet-sivuilta, Ilmonetistä ja muista käytössä olevista ohjelmistoista. Opiskelijoille tulostaminen ja kopioiminen ovat maksullisia. Päämäärä Lisätään ympäristömyönteisyyden huomioimista hankinnoissa ja vähennetään hankintojen ympäristövaikutuksia. Tavoitteen tausta: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Tavoite Menetelmä Mittari Vastuuhenkilö Aikataulu Ympäristömyönteisyyden lisääminen hankinnoissa Lisätään hankintoja tekevien henkilöiden tietoisuutta mahdollisuudesta tehdä ympäristömyönteisiä hankintoja. Tietoiskuja ja tiedotustilaisuuksia järjestetty 2 kpl/ vuosi. Hankintojen ympäristövaikutusten Hankintojen ympäristövaikutusten Hankintojen ympäristövaikutusten Hankintojen ympäristövaikutusten Hankintojen ympäristövaikutusten Suositaan isompien laitteiden yhteiskäyttöä opiston sisällä sekä kulttuuri- ja monitoimitaloissa. Tiedotetaan sähköpostilla ja intrassa kiertoon tulleista tavaroista. Hankinnoissa suositaan tuotteita, joilla/joissa on a) ympäristömerkki. b) käytetty ympäristölle haitattomia valmistusmateriaaleja. c) alhainen energiankulutus. d) energiansäästötoiminnot. e) valmistuksessa käytetty uusioraaka-aineita. f) valmistuksessa käytetty uusiutuvia raaka-aineita. g) korjausmahdollisuus ja varaosapalvelu, h) tuote on kierrättävissä joko sellaisenaan tai raaka-aineeksi. Kehitetään paperista opetusohjelmaa siten, että se veisi vähemmän paperia. Suositaan mahdollisuuksien mukaan painotaloja, joiden työprosesseissa ympäristöasiat on huomioitu. Vaihdetaan käyttöön kankaiset käsipyyherullajärjestelmät käsipapereiden sijaan saniteettitiloissa. Yhteiskäyttökertojen määrä. Ympäristömyönteisten hankintojen määrä/vuosi. Opetusohjelman painopiste muuttunut sähköiseen muotoon. Valittu ympäristömyönteinen painotalo. Kaikissa saniteettitiloissa käytössä käsipyyherullajärjestelmä. Käytetään kestoastioita tarjoiluissa. Käytetään kahviautomaateissa pahvisia mukeja. Kaikissa opiston tarjoiluissa käytössä kestoastiat. Automaateissa on pahvimukit. Hankintojen ympäris- Järjestettävien tarjoilujen, kotitalousopetuksen ja Oppiskahvion Luomu- tai lähituotteiden hankinta- 3

määrät. tövaikutusten Hankintojen ympäristövaikutusten Siivouspalvelujen ympäristövaikutusten elintarvikehankinnoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan lähialueiden raaka-ainetarjontaa sekä luomu- ja kotimaisia sekä reilun kaupan tuotteita. Tulostimien, kopiokoneiden sekä monitoimilaitteiden hankinnassa ja niitä uusittaessa suositaan koneita, joissa toiminnot kopioinnissa/tulostamisessa tarvittavan paperin määrän vähentämiseksi. Sovitaan Palmian kanssa opiston ympäristöohjelman mukaisista toimista. Laitteiden hankkijat ovat ottaneet ympäristöasiat huomioon. Palmian henkilöstö tuntee opiston ympäristöohjelman ja toimii osaltaan sen mukaisesti. 4

5. TOIMINNASSA KULUTETTAVA MATERIAALI JA SYNTYVÄ JÄTE Vuonna 1994 voimaan tulleen jätelain ensisijainen tavoite on ehkäistä jätteen syntyä. Kaikessa tuotannossa ja toiminnassa pitäisi valita menetelmät ja materiaalit siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Syntynyt jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön: ensisijaisesti uudelleenkäyttöön (esim. palautuspullot), toissijaisesti raaka-aineeksi (esim. paperin ja lasin kierrätys), kolmanneksi energiantuotantoon (polttoon), ja vasta viimeisenä mahdollisuutena kaatopaikalle. Tavoitteena on luonnonvarojen säästäväinen käyttö ja lisäksi jätteistä ympäristölle ja terveydelle aiheutuvan haitan tai vaaran estäminen. Opistossa syntyy eniten paperi- ja pahvijätettä. Tulostimien ja kopiokoneiden värikasettijätettä syntyy myös jonkin verran kuten myös bio-, lasi- ja metallijätettä. Ongelmajätteiden väliaikaisessa varastoinnissa ja hävittämisessä tulee ottaa huomioon opiston Vaarojen arviointi-raportti. Päämäärä Ehkäistään materiaalien kulutusta, tehostetaan syntypaikkalajittelua ja vähennetään jätteiden määrää. Tavoitteen tausta: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Tavoite Menetelmä Mittari Vastuuhenkilö Aikataulu Ehkäistään materiaalien ympäristöhaittojen syntymistä Jokainen aineala tekee selvityksen toimistaan ympäristömyötäisen toiminnan edistämiseksi. Selvitys tehty jokaisella ainealalla. Ehkäistään materiaalien ympäristöhaittojen syntymistä Paperinkulutuksen Paperinkulutuksen Paperinkulutuksen Paperinkulutuksen Ohjeistetaan henkilöstö kierrättämään kaikki käyttökelpoinen ylijäämätavara toisiin opiston toimipisteisiin, Kierrätyskeskukseen, Pakilan työ- ja toimintakeskukseen, tms. tavaraa vastaanottaviin paikkoihin. Otetaan huomioon kaupungin poisto-ohjeet. Lisätään sähköisten välineiden (m. Fronter, intra, tilaukset ja laskutus, sairauspoissaolot, vuosilomat, M2) käyttöä. Pidetään paperittomia kokouksia. Tehostetaan sähköistä tiedottamista henkilöstölle (ml. tuntiopettajat). Pyydetään kurssiehdotukset opettajilta sähköisessä muodossa ja toimitetaan heille kurssiesite sähköisenä. Tehostetaan dokumenttikameroiden käyttöä. Kopiokoneiden yhteydessä on selkeät ohjeet välttää turhaa kopiointia ja kehotus kaksipuoliseen kopiointiin tai kaksi sivua/arkki aina kun mahdollista. Tulostimissa oletuksena kaksipuolinen tulostus. Ohjeistus tehty ja tiedotus hoidettu säännöllisesti. Paperinkulutus riisiä/vuosi. Paperinkulutus riisiä/vuosi. Järjestetty koulutuksia x kpl. Paperinkulutus riisiä/vuosi. Paperinkulutuksen Paperinkulutus riisiä/vuosi. Paperinkulutuksen Tulostus siirretään mahdollisuuksien mukaan isoille kopiokoneille. Paperinkulutus riisiä/vuosi. 5

Paperinkulutuksen Jätteen lajittelun tehostaminen Jätteiden keräyksen tehostaminen Paperinkeräyksen tehostaminen Biojätteen, lasin, metallin, kartonkipakkausten, ongelmajätteen sekä sekajätteen keräyksen tehostaminen Biojätteen, lasin, metallin, kartonkipakkausten, ongelmajätteen sekä sekajätteen kierrätyksen tehostaminen Jätteiden synnyn seurannan tehostaminen. Seurataan vuosittain kopio/tulostuspaperin kulutusta sekä siitä aiheutuneita kustannuksia. Seurantatiedot laitetaan ympäristöraporttiin. Laaditaan kaikille syntyville jätteille lajittelu- ja käsittelyohje, jossa ohjeistus jätteiden keräyksestä, lajittelusta ja pois kuljettamisesta. Tarpeen mukaan eri yksiköihin laaditaan omat lajittelu- /käsittelyohjeet. Lajitteluohjeet kerrataan määräajoin. Kopiokoneiden ja tulostimien yhteydessä on lajitteluohjeet ja paperinkeräysastiat. Opetus- ja sosiaalitiloissa sekä auloissa on oikeat ja riittävät keräysastiat sekä ohjeet niiden käyttämiseen. Jätelajikkeet toimitetaan keräysastioista oikeisiin paikkoihin jatkokäsittelyä varten. Syntyvien jätteiden seurantajärjestelmää kehitetään niin, että eri vuosien jätetilastot ovat vertailtavissa ja voidaan seurata kehitystä. Seurannassa huomioidaan myös jätehuollosta aiheutuneet kulut eri vuosina. Kokonaispaperinkulutus riisiä/vuosi. Seurantatiedot ympäristöraportissa. Ohje laadittu (jäteprosessikaavio). Jätejakeet lajitellaan oikein. Keräysastiat ovat käytettävissä ja ne tyhjennetään säännöllisesti. Keräysastiat ovat käytettävissä ja ne tyhjennetään säännöllisesti. Jätelajikkeiden kuljetus ja nouto on järjestetty toimivasti. Tilastot ovat käytettävissä vertailua ja seurantaa varten. 6

6. LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Työväenopiston liikkumiseen liittyvät ympäristövaikutukset muodostuvat suurimmaksi osaksi työmatkaliikenteestä, kuljetuksista ja opiskelijoiden liikkumisesta. Päämäärä Liikenteen aiheuttamien ympäristövaikutusten Tavoitteen tausta: Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelma 2008-2016 sekä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Tavoite Menetelmä Mittari Vastuuhenkilö Aikataulu Käytetään kuljetuksia järkevästi. Ohjeistetaan henkilöstöä käyttämään hankintakuljetuksia ja kuljetuspalveluja mahdollisimman vähän tai mahdollisimman keskitetysti. Kuljetuspalvelujen määrä/vuosi. Kannustetaan henkilökuntaa käyttämään joukkoliikennettä Kannustetaan henkilökuntaa käyttämään joukkoliikennettä. Lisätään työmatkaliikuntaa. Lisätään työmatkaliikuntaa. Opiskelijat käyttävät joukkoliikennettä. Vähennetään yksityisautoilua. Laitetaan joukkoliikenteen aikatauluja esille henkilökunnan sosiaalitiloihin ja/tai ilmoitustauluille. Tiedotetaan perehdytyksessä ja sen jälkeenkin säännöllisesti mahdollisuudesta saada kaupungin työmatkaseteleitä. Lisätään pyörätelineitä tarvittaviin paikkoihin. Kannustetaan henkilökuntaa työmatkaliikuntaan kokoamalla joukkue kilometrikisaan. Tiedotetaan opetuspaikkojen helposta saavutettavuudesta joukkoliikennevälinein. Pidetään vähemmän kokouksia sekä enemmän etäkokouksia ja etätyöpäiviä. Henkilökunnan ilmoitustaululla tai sosiaalitilassa on HSL:n joukkoliikenteen aikataulukirja. Tiedotus hoidettu (x kertaa vuodessa). Telineitä hankittu x kpl. Kilometrikisan tavoite xxx km. Tiedotus hoidettu (x kertaa vuodessa). 7

7. YMPÄRISTÖKOULUTUS Opiston toiminnan luonteva osa on lisätä kaupunkilaisten ympäristötietoisuutta. Luonto- ja ympäristö-ainealan opetus antaa tähän luontevan väylän. Lisäksi kaikilla ainealoilla tuodaan esille ympäristömyönteisiä toimintatapoja ja kiinnitetään huomiota sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen edistämiseen. Ekotukihenkilöt välittävät ekotukitoiminnan ja ympäristökeskuksen viestit henkilöstölle. Päämäärä Opiskelijoiden ja henkilökunnan tietoisuutta ympäristöasioista lisätään. Edistetään sosiaalista ja kulttuurista kestävää kehitystä. Tavoitteen tausta: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Tavoite Toimenpiteet Mittarit Vastuuhenkilö Aikataulu Opiskelijoiden ympäristötietoisuus lisääntyy. Järjestetään kursseja, luentoja, neuvontapisteitä ja tapahtumia, joissa käsitellään ympäristöaiheita. Opetuskertoja/vuosi. Osallistujia/vuosi. Opiskelijoiden ympäristötietoisuus lisääntyy. Henkilöstö on tietoinen opistoa koskevista ympäristöasioista Ympäristön huomioiminen opistossa näkyy käytännössä. Luodaan omaan Helmi-intraan ympäristöasioita koskeva sivusto ympäristötiedon keskittämiseksi ja tiedon löytämisen helpottamiseksi. Opiskelijatiloissa on jätteenkeräyspisteet sekä ohjeistus ja tietoa. Ympäristö-sivusto intrassa. Henkilöstö on tietoinen opistoa koskevista ympäristöasioista Henkilöstö toimii työtehtävissään ympäristömyönteisesti. Henkilöstö toimii työtehtävissään ympäristömyönteisesti. Henkilöstö tuntee uusimmat ympäristöasiat. Ekotukihenkilöt kokoontuvat säännöllisesti ja tiedottavat ajankohtaisista ympäristöaiheista työympäristöissään. Kartoitetaan ympäristöasioiden koulutus ja neuvontatarpeita eri yksiköissä. Osallistutaan ulkoiseen koulutukseen sekä järjestetään omaa sisäistä koulutusta. Koulutetaan jokaiseen alueopistoon oma ekotukihenkilö. Tiedotetaan henkilökunnalle ympäristöasioista säännöllisesti. Kokoontumiset järjestetty kerran kuussa. Kartoitus tehty. Koulutuksiin osallistunut xx henkilöä vuodessa. Ekotukihenkilöt koulutettu. Tiedotus hoidettu kuukausittain. 8

8. YMPÄRISTÖOHJELMAN SEURANTA, VASTUUT JA RAPORTOINTI Opistossa laaditaan vuosittain ympäristöraportti, jossa on tiivistetysti tietoa opiston ympäristöasioiden kehittymisestä (mm. energia, jätteet, kustannukset) sekä ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Raportin valmistelevat ekotukihenkilöt yhdessä ekotukiyhdyshenkilön ja aluerehtorien kanssa. Koonnin tekee ekotukiyhdyshenkilö. Opiston ympäristöohjelman tavoitteet tarkistetaan kerran vuodessa opiston ekotukihenkilöistä ja muista opiston ympäristövastuussa olevista henkilöistä koostuvassa ryhmässä. Tavoitteiden tarkistamisen yhteydessä käydään läpi seurantamittarit ja niiden toimivuus, saavutetut tavoitteet, kehittämisideat sekä havaitut ongelmat. Päivitetty ympäristöohjelma hyväksytään johtoryhmässä. Ympäristötulokset raportoidaan kaupungin ympäristökeskukselle. 8.1 Ympäristöraporttiin sisällytettäviä tietoja JÄTTEET lajittelutilanne; eri jätelajien osuudet kokonaisjätemäärästä jätehuollosta aiheutuneet kustannukset, vuosittainen vertailu eri jätelajien määrien tarkastelu ENERGIAN KULUTUS energiakulutustiedot (lämpö, sähkö, öljy, vesi) energiankulutuksen vuosittaiset kustannukset miten energiatehokkuusasioita huomioitu hankintasopimuksissa LIIKKUMINEN työmatkasetelien käyttömäärät vuosittain MATERIAALIT / HANKINNAT paperinkulutuksen seurantatiedot ympäristömyönteiset tuotteet hankinnoissa, tarjouspyynnöt, joissa ympäristönäkökohdat huomioitu (%) YMPÄRISTÖOHJELMAN SEURANTATIEDOT ympäristöraportissa tuodaan esille miten kyseiselle vuodelle ympäristöohjelmaan asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, mitä tavoitteita on saavutettu tai mitä on saavuttamatta MUITA YMPÄRISTÖRAPORTTIIN LIITETTÄVIÄ ASIOITA kaupunkilaisille tarjottu ympäristöaiheinen koulutus ympäristöyhteistyö muiden toimijoiden kanssa energiansäästöviikkoon osallistuminen, reilun kaupan viikkoon osallistuminen, Earth Hour -tapahtumaan osallistuminen, muut ympäristömyönteisyyttä edistävät toimet 9

8.2 Ympäristöraportin mittarit Jätteet Jätekustannukset; /vuosi, /hoitojakso Energian kulutus Lämpöenergia; (MWh), (MWh/rakennus m3), ( ) Sähköenergia; (MWh), ( ), (MWh/rakennus m3) Veden kulutus; (m3), (m3/rakennus m3), ( ) Päästöt Energian kulutus (CO2-ekv) Materiaalit Paperin kulutus; arkkia/vuosi Ympäristönäkökohdat huomioivat tarjouspyynnöt % Ympäristömerkityt tuotteet hankinnoissa Henkilöstön toiminta Energiaa säästävä toiminta Lajittelu Ohjaus- ja koulutustyö 9. LÄHTEET Helsingin kaupungin lähteet Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston ympäristöohjelma 1999 Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2011-2013 Helsingin kaupungin vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeet Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030: http://www.hsy.fi/seututieto/documents/ytv_julkaisusarja/24_2007_ilmastostrategia.pdf Helsingin kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiatehokkuussopimus: http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/ymp_rist_ohjelmat/ymparistonsuojelun+osa-alueiden+ohjelmat www.hel.fi/ymparistokeskus www.eco-support.net www.hsy.fi Helsingin kaupunginkirjaston ympäristöohjelma 2010-2011 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kestävän kehityksen ohjelma 2008 Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristöohjelma vuosille 2009-2012 Muut lähteet Vaasan sairaanhoitopiirin ympäristöohjelma Tampereen yliopiston kirjaston ympäristöohjelma 10